Vapaus, November 9, 1950

              (Jatkoa)
USAn valtuusfamta ja eräiden
toisten USAta-ftannattarfen valtioi­den
valtuuskunnat loukkaavat karke^
asti Kimaö kanaan suvereenisia o i ­keuksia,
vastustaessaan sitkeästi K i i ­nan
kansantasavallan vaatnnusten
tyj-djrttämistä kuommtangilaisen
taantumuksellisen koplakunnan jät­teiden
edustajan poistamisesta Tur­vallisuusneuvostosta
ja estäessään
tunnustamasta K i i n a n ainoata täysi­valtaista
edustajaa hra Tshang Ven-
Tjangia, jonka .Ke^iuskansanhalli-tus
on. nimittänyt edustajakseen Y h -
distjTieet Kansakunnat-järjestöön.
Tämän lisäksi U S A laittomilla t e ­oillaan
loukkaa Kiinan Kansanta­savallan
maa-alueen koskenatto-muutta
j a eheyttä, kuten näkyy sen
toimista Taivanin suhteeni joka on
Kiinah erottamaton osa, kuten USAn.
Cnglamiin j a K i i n a n välillä jo vuon­na
1943 Kairossa tehdysä sopimuk­sessa
tunnustettiin, j a myös sellaisis­ta
tosiasioista k u i n K i i n a n valtion r a ­jojen
loi^aami$esta amerikkalaisten
^sotalimavöimien taholta.
Mitä / tulee Korean tapahtumiin,
niin on todettava, että USAn val-tuuäiimtar.
~ Turvallisuusneuvostossa
yhdessä eräiden muiden USAta kan­nattavien
valtuuskuntien kanssa on
tehnyt useita laittomia, epäpikeudeii-mukaisia
päätöksiä Korean kysymyk-se.
ssä.NäiHä.päätöksillä ne ovat y r i t -
;täneet peiteUä sotilaallista aseellista,
iiitervehtiota Koreassa, joka oli a l k a ­nut,:
kuten turmettua, jo ennen sitä
kuh Turvallisuusneuvosto oli hyväk-sj-
nyt päätöslauselmansa kesäkuun 27
päivältä^
Yksityiskohtaisemmin aikoo SNTL
;:n valtuuslkunta kosketella näitä k y ­symyksiä
my öfhemmin Yleiskokouksen
työn kuluessa.
Samalla pitää S N T L n valtuuskunta
jo nyt välttämättömänä huomauttaa
että Yleiskokous ei täyttäisi velvol­lisuuttaan,
ellei se käyttäisi kaikkea
vaikutustaan,. kaikkea arvovaltaansa
turvatakseen Korean kj'symyksen
j-auhanomäisen järjestelyn oikeuden-mukaisuud.
en ja kansainvälisen oi­keuden
periaatteita vastaavasti.
Eamaaa, aikaan kuin pbhjbis-At-l
i n t i n liittoon yhtyneissä maissa on
käyimissä kuumemen asevanlstelu.
kun niissä harjoitetaan hillitöntä
propagandaa uuden sodan puolesta ja
kaikin voimin kilhdjtetään sotapsj-koosia,
on Neuvostoliitossa käynnissä
muhanomainen, raikentava ja Suova
tyo ja maan kaikki voimat ovat suun­natut
kansantalouden jatkuvaan nou-saadakseen
Englannin^ R a n u a n Ja
eväät muut maat lisäämään 'entises­tään
sotamenoj&an.
UlkopoUittisten suhteiden olalla on
Neuvostoliitto ollut j a on ystävällis­ten
suhteiden j a yhteistyön lujitta­misen
kannalla ^a1k^^^en samaan pää-maarasn
pyrkivien kansojen itanssa
käyden johdonmukaista' taiEtelua
kaikenlaisia sotaselkkälloja vastaan,
suun ja neuvostokansan elämän hy­rauhan
j a kansainvälistä turvalUsuut-vinvoinnin
Ja aineslhsen tason kohot- } ta uhkaavia vaaroja vastaan.
tamiseen. Neuvostohallitus ön olemassaolonpa
Tuimettua on, etta jokaisen val­tion
budjetti on tavallaan tämän val­tion,
sen suunnitelmien ja pyrkimys­ten
kuvastin. Jos tältä kannalta
katsotaan USAn valtion budjettia,
silmään pistää USAn sotamenojen
valtava kasvu tällä hetkellä sodan
edellisieen kauteen verraten. Todella­kin,
kun budjettivuonna 1938—1939
USÄn sotamenot oUvat 1 miljardi 77
miljoonaa dollaria, niin v. 1948—1949
sotamäärärahat teikivät 11 miljardia
913 miljoonaa, j a v. 1949—1950 13 mU-jardla
148 miljoonaa dollaria, s.o. so­tamenot
v. 1949-^1930 ovat kasvaneet
enemmän kuin 12-kertaisesti sodan-edelliseen
tasoon verraten.
Sitäpaitsi on mainittava, että edel­lä
oli puhe vain suoranaisista sotame-noista.
Huomattava kuitenkin on, et­tä
. USAn budjetti edellyttää melkoi-
.sia määrärahoja myös muiden mai­den
— Pohjois-Atlantin liiton psan-öttajien
— aseistukseen. Määrärahat
näihin tarkoituksim tekivät V. 1949—
1930 1 miljardi 359 miljoonaa dolla-x
i a . ' . ' • •
Erikoisesti pyät USAn määrä/ahat
sotatarkoituksiin lisääntyneet Ko­rean
tapahtumien yhteydessä. USAn
kongressin vahvistama budjetti vuo­delle
1950—1951 edeUyttää määrära-hojeh
lisäämisen USAn suoranaisiin
sötamenoihm ja muiden maiden
aseistamisten noin 16 miljardiin dol­lariin,
ottamatta lukuun kaikenlaisia
lisämäärärahoja, jotka USAn presi­dentti
vaati sen jälkeen kun kongres­si
oli käsitellyt budjettlläkiesityksen.
Tällöin on huomattava, että USA
pyrkii katkm kehioih käyttämään t a ­loudellista
ja poliittista vaikutustaan
OSUUSLliKKEENHOITAJA
Mies tai nainen, raitis ja säännöllinen, mieluimmin
suomenkielen taitoinen saa paikan osuusliikkeessäm­me.
..
Hakijan tulee omata kirjanpitotaidon ja hyvä jos
olisi entistä kokemusta liikealalla.
Liike on käteiskauppaa ja liikevaihto noin $25,000
vuodessa. Hakijan tulee hankkia $1,000 takaus luo­tettavasta
yhtiöstä, josta liike maksaa kulut.
Vakituinen ostajäpiiri, hyvät liikeyhteydet Fort
Francesiin ja Kenoraan. Hyvä paikka pieni perhei-selle.
Palkkaetuihin kuuluu 2 huonetta, lämpö ja valo.
Toimi tulee vastaan ottaa kutsun saatua eli sopi­muksen
mukaan.
Hakemukset palkkävaatimuksineen lähetettävä t.k.
20 päivään mennessä osoitteella:
MR. T. E L L M EN
Finland. P.O., Ontario
ensi päivistä alkaen ^hol'jumätta h a r -
jcittanut johdohmukaista i:>blitlikkaa»
joka suuntautuu sodanuhkan poista*-,
miseen j a rauhan lujittamiseen.. N e u ­vostokansa
on oikeutetustisitäml<ä.
että rauhan oloissa (voidaan paxQiaiten;
turvata Gosialistiseh rakennustyön.- ta>>
loudellisen kukoistuksen Ja kulttuuri­kehityksen
päämäärät moniini' vuo­siksi.
'Neuvostokansalle ovat vieraita
sotaiset pyrkimykset Ja Jaajentumls-suuhnitelmat,
joiden. mukaan Traiku-tusvaltaiset
rjihmät kapitäl^tisissa
maissa useinkin;toimivat"'r.;,
Taistelussa rauhan puoTeita» Neu­vostoliitto
p:^kii sitkeästi raaieäjää^n
ivoiinaan useita täilkeltät0täl&6^^-;
tä, jotka Voisivat turvata tälhk^:^'is-teluh
mensätyksen, ivciilivat-^ödf^
luottamuksen lujittamista kaisaiinyäji
lisinä suhtelfsä, voisivat, torvötävtä-^
mäh taistelun menestyk$«ttVr.VÖl^i*ät
ehkäistä uuden sodan- uhkaa:''^^Uftä
tärkeimpinä' tämän j)äämäBtän> ttfi
teuttainisäen tähtäävinä' tö^dina on
Neuvcstollftto ehdottanut Ja ehdottaa
edelleenkin sellaisten tohnentiltelden
voimaansaattamista kuin aseistusten
supistaminen, uuden sodan puolesta
harjoitettavan propagandan - tuomit­seminen
ja kieltäminen, atomiaseen
ehdoton kieltäminen Ja ankat^h k a n ­sainvälisen
valvonnan Toimaansatta-mineii
tällaisen kiellon toteuttami­seksi.'.
^ . '
Tärkeä tehtävä, aseistusten-Ja ase­voimien
supistamtoen on Jo kauan o i - '
lut kaikkien rauhaarakastavien mai­den
edessä: Jo vuonna 1946,'neljä
vuotta sitten. Yleiskokous te!ki pää­töksen,
joka tunnusti välttämättö­mäksi
aseistuksen Ja asevoimien pi­kaisen
supistamisen, kehitellen tässä
tatrkoiti^lcsessa käytännöllisiä toimen­piteitä,
ottaen huomioon,, että aseis­tusten
supistus koskee nysyis^v so­dan
perusasäajeja eikä vain' toisar­voisia
aselajeja. vSamonalkaifiäStiY-^
leiskokous tunnusti välttämättömäk­si
Jouduttaa scpimuKseh käslttfelyä
atomiaseen kieltämisestä sekä kan­sainvälisen
valvonnan j a tarkastuk­sen
voimaansaattamisesta, Jotta ttir-vattaisiin
atoimenergian kayttäittin^
•vain rauhanoma isiin taxkoitulksiin,,
Tarvitseeko erikoisesti alleviivata
mainittujen toimenpiteiden poikkeuk­sellisen
suurta merkitystä rauihan'lu­jittamisen
j a kansainvälisen turvalli­suuden
lujittamisen asiassa! ; Nättä
päätökset olivat ankara isku^ niiden
ryhmien laajentumlspyrkimyksille,
jotka eivät olleet ottaneet .Ita^kköa
välttämätöntä oppia toisen maall-manscdan
aloitteentekijäin agressli-vlsten
suunmtelmien myttyynmeno^-
t ä . ; \ , '
Aseistusten supistaminen ''vastaa
rauhan lujittamisen tehtävää, se vas­taa
kansojen elinetuja fen raskaan
täloudeUijsen taid:&n tiuojentamiscs^a.
jcka aiheutuu iHiUittömään osevarus-teluim
Ulttyfistä, jrliä ensmznätt kas-
\'av^ta menoista.
V Aseistusten supistami£GS3a Ituuiuu
mitä tätketn osa suuirvaUoUle. Neu-vösuAallitus
asettaa tämanvuoksl
t&fkeätt kysymjUsen siitä, että suur­valtojen
m suidststtäva vuoden 1950
btiluesss^-^bolmsmnelcsella nyk;yisia a -
sevoimiaan ~- maajoukkoja; kaiken-lalisia^
sctailm%yoimiaan, sotalatvasto-aan
—-.pitäen* silmällä, että karsymys
asevoimien jatikuvasta supistamisesta
tullaan käsittelemään tulevaisuudes­sa,
jossakin Yleiskokouksen lähimmis­tä
kokouksista.
sodan uhkail poistamisessa Ja r a u ­han
^ luJlttamtsessa o n ^ t t ä i n tärkeä
merlUtys kiehäiytyuisellä-käyttämäs-tä
atomiasetta j a vastaavan axilcaran
kansainvälisen valvonnan voimaan­saattamisella.
Neuvostdhallitbksett
ehdotukset atomiasaen äidottomasta-kieltämisestä
j a anasaran ftumsainvä-lisen
valvonnan voimaansaattamises­ta
saavat osakseen lämmintä kanna­tusta
satojen miljoonlto rauhanpuo­lustajien
tajholta kaikissa maissa;
kansojen omatunto el voi sallia ato­miaseen
käyttämisen uhkaa^ sillä se
on hjrökkäysase ja epälnhimilllnäh
keino Joukkotnittaisen hävityksen Ja
rauhallisen -väestön tuhoamiseen.
Neuvostohallitus on aiim ollut Ja ön
edelleenkm atomiaseen ohdottnman
kieltämisen kannalla Ja aitilsaran te*:
hokkaan. kansainvälisen valvonnan
kannalla. Joka. turvaa sen, että ato­mienergiaa
ei .käytetä sotatarkoituk-sUn.
,
Meidän, aikakautemme suurimpiin
kuuluvaa tieteellistä keksintöä ~ a-tomi^
ergiaa; Joka on luonut jättiläis-'
iällsiä '•>. mahdollisuuksia tuotantovoi­mien
(kehitykselle Ja kansojen hyvin­voinnin
nousulle — ei saa käyttää hä-
Vittämis- Ja ihmisten tuhtiAmistarkoi-tukslih.
Atomienergia on asetettava
yksiodmäan Ja kokonaan ratthalllseeh,
rakentavan työn <palv6lukseen.
Yhdistyneet kansakunnat-järjestön
velvolllsous onVtelhdä loppu atomia­seesta:
Ja; muista ihmisten -Joukkotu-hoamlseh
perusaseista. Sellaisia ovat
miijooniefn ihifiiisten vaatimukset.'
-JNeuvdstohäUittis: jiitää völttäma.ttö-mänä,
että Yleiskokous r j ^ t y i s i kaik-k
l h i stitä mppiiviin tolmeiqtlteisiin
toteot^aiksäeäskäytänhö^rseh täs­sä
kysymykÄssä,'jo alkalsemifiln l i y -
väksymäe toiriienplteet. Jotta.saatai-slfh/€
dtoan atomiaseen ehdS^^ klel-tämihejl
j i . £ en hallltuksefa t u m i t s e -
niuien stybarlkoillscrna. Joka. eiiälmmfii-ilkttiJ&
lta&!ll^ ^(ij^ft^^ftflil, vaftft &e le­viää
yhä enemmän mitä erilaisimpien
tekosQiiden varlolla. Joilfo kalkilla on
tain ykid tai&oittfs — pttotoätUIa v i m ­mattua
assvarustelua, atcmia^e mU^
kaatt lukien.
- Jo V. 194t Ja sitten -vv. 1948 j a I94d
Meuvcstohafiltus esiintyi cellaista pro­pagandaa
vastaan. Tuloksena oU. et­tä
YleiSkokcus lijnrdksyi päätöksen
Joka tuomitsi luropasandan uuden so­dan
puolesta Ja suositteli Järjestön
kaikkien jäsenten haiUtukUUe r y h t y ­mistä
^»Imenpttelsiinrauhanysiäväl-
Usen propagandan edistämiseksi t a r -
ikQltukseUa lujittaa Ja kehittää ystä-väUisiä
suhteita kalkkien kansojen
j^et^. käyt^-,'atomiasetta' Jotakin
määtä vfistaäk-V ' ' ;
AtoiäjEaseeh;^ettoa v^^^^ samoin
kuin : as&IstukSeilkin (kfeitOa Vastaan
calitttyvät ne. Jotka lietsovat sotajtöy-koosia,
iharjoittavat propagandaa uu­den
sodan ptlolesta, hatttovat uudien
sodan suunnitelmia, peitellen kaikkea
tätä valheellisilla huudoilla "jiuoius-tuksesta'
Ja parjaamalla Neuvosto­liiton
rauJianpolitllkkaa,
:Tämä el ele ensimmäinen vuosi. Jol­loin
pohjois-Atlantin liittoutuman
malffea y suöfltetaan' voimaperäistä
kampanjaa maailman yleisen mieli­piteen
muokkaamiseksi uuden sodan
hyväksi,' eikä tämä ^propa^anda ole
KATSELKAA NÄITÄ RÄHÄÄ
K A S V A T U S M A S K I A . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 7 % 4.35
anjNiTusMÄSKiÄ •-•.••.••1'% 4.4S
K A N O J E N RAAPPIMISftlÄSKiÄ, (4 jyvää, maissi yhtenä 3.90!
Q U A K E R JYVÄN KAAPPIMISMÄSKIil . . . . • • - 4.15
S I A N A L O I T T A M I S K U O K A A . . . . . . . . . . . . . . . . • • • • 1 8 % 4.G5
S I A N L O P E T T A M I S R U O K A A •15% 3.75
E M Ä S I A N S E O S . ; . . . . . . . . . . . . . • . . . . • • • - 1 5 % 4.25
S I K O J E N M I N E R A A L I A • •25 p. .90
S I A N M A T O L Ä A K E ..>.....-.25 uus. .60
V A S I K A N J A U H O J A . . - . . . . . . . . . . . • • - • .25%-^IOO p. 5.50
M A I T O K A R J A N S E O K S I A . . . . . . . • • . . . . . . 1 6 % 3.85
»lAITOKARJAN I M E L Ö I T Y Ä S E O S T A 3.85
M A I T O K A R J A N SEOSTA . . . • • - 1 6% 3.60
MAIDON TUOTTAJA •^'^ 4.15
DRY & F R E S m N G - S E O S . . . . . . . . . • . • • • • • - • • • 1^% 3.95
M A I T O K A R J A N K O N S E N T R O I T U A . . . . . . . . . . 3 2 % 4.95
MUNALAATIKOiTA .. . . . . • . . --2^^ P - 5.45
P O L T E T t U A RAUTAA . . . . . . . . . . lasipnrkki — 16 uns. 1.40
RAUtÄTULIHAPPOSUOiLAA -32 uns, .25
V A S I K A N A L O I T T A O T S R U O K A A . . . . . . . . . . . . - . 2 2 % 4.80
K A R J A N M I N E R A A L E J A ..........25 p. 1 . 15
RAAKAA P E L L A V A N S I E M E N Ö L J Y X . . . . . . . . . - .gaJL 2 . 6 5
KALANMAKSAOLJY.% ?'25
H. T. H . K L O R U N I D E S I N F I O L M I S A I N E ,.-3 s 1 . 50
E U O K I N T A K A U R O J A . No. 1 lännen . . . . . . . . . 1 0 0 p. 3 . 60
ONTARION E J i U R O J A . . . . . . . . . . . . . • . . . • - • - • . . • • - 1 ^ ^ «•gS
KAUROJA, sUpnttnja j»i #ai1st*ttaj» ' ' ' ' ' ! ^
K A U R A - J A O H R A S f L P P U A . . . . . : . . - • . . . . ' • 1 W fr. 3 . 9 0
O H R A S I L P P U A r.. . . • •. • • ' -• - • P- l-gS
RUOKINTANlSflA P" 3*5?
K O K O M A I S S I A ' . . . . . . . . . . . . . . . IgJ 1-12
H A L A I S T U A I t A I S S IA . . . . . . - - > - • • •' •' ' S* f ^
KANOJEN ROtJHETTA . . JS ^' i'Wm
O I S T E R I N K U O R I A S' ä'5f
J A U B O J A — I V d f i Y (leipä) -M t». > 5 . 5 5
J A U H O J A — Q U A K f i ^ f yleisiä) .. - • • - • - S » P- 5 . » 5
J A L - H O J A — Q U A K E R (yl«*t») 24 p. l - j S
J A U H O J A — S A X O N (piiratki) . . . . . . . ** ^ l-gg
J A U H O J A — W H O L E W H E A T -9» *-52
K A U R A N R Y Y N Y J Ä . 5 p. passi , . « »
K A U R A N R Y Y N E J A — h i e n o j a tai karkeite S-22
K E I T T I 0 - M A I S S U A V H O J A .Jz^',.
M O O T T O R I Ö L J Y Ä — M A K V E L U B E . . . . . . . . kv- .30 «ajj- 1-15
M O O T T O R I Ö L J Y Ä — M O B I L E . . . . . . . . . . . . . kv. . ^ g a l L 1. 50
8 H O R T S ^ • • • • • • • • ^ - ' • ^ • • ' ' • ^ ^ S-Zi
MTODUNGS I-ii
BRAN Sakki 2.65
SIAN KÄsvÄirJSRUÖKAA 15% ,3.65
SHURrGAIN
o JAUHOJA o JYVIÄ • REKtlJA
TUKOJTAIN JA VÄHITTÄIN
18S Louis St. Ptili. 3-0531 Sudbnnr
•välillä.
s u l o in mainituin nimeltään kaik­kein
fcUhkeimmSt sodanlietsojat. Jat­ka,
kuten esim. ChrmshUl. Jcihan Fo3-
ter^DuUea Ja useat muut eivät ole vie­läkään
lauhtimut. vaan jatkavat
Juonlttelujaan rauhan asiaa vastaan.
He£hm on yhtynyt uusia sodanliet­sojia,
jotka avoimesti propagoivat
anastussuunniteUnia. ; Sellaisten u u ­den
sodan propagandistien Joukossa
voidaan mainita useita vastuunalaisia
amerikkalaisia poliittisia Ja valtiolli­sia
toimihenkUöitä. kuten esim. Y h ­distyneen
Esikuntaaryhmän pääUiUkö
kenraali Bradloy. entinen puolustus­ministeri
Johnson, meriministeri
Matthejv.
Millaista heidän propagandansa on,
se voidaan päätellä esim. MacArthu-rin
"Ulkomaisten sotien veteraaneille**
osoittamassaan kirjeestä. Joka sisäl­tää
anastussuunnltelmla iCiinaan Ja
koko Tyyneen valtamereen - nähden.
Tätä samaa osoittaa U S A : D merimi-
:nl6ter^ ]VSatthewsin äskeinen lausunto,
Jofsa : aiän siekailematta keholttaa
hyökkäyssotaan käyttäen verhcha
fraaseja rauhasta. 'Entinen puolus­tusministeri
Johnson' yllyttää useissa
puheissaan myös avoimesti sotaan,
jossa käytetään kalMkia mahdollisia
keinoja atomi- j a bakteeriaseesccn
saakka. . •. • •
Sotapropagandan kieltäminen vas­taa
koko maailman kansojen elinetu-ja.
Neuvostohallitus keholttaa Yleis-kckousta
edelleenkin ponnistelemaan
tehdäkseen lopun mainitunlaisesta
propagandasta. Joka suuntautuu k a n ­sojen
rauhallista yhteistyötä vastaan
ja (kaivaa maata <?nidist3meet K a n s a ­kunnat-
Järjestön pohjimmaisten pe­rustusten
alta. isellalnen propaganda
el saa Jäädä r a i ^ i s e m a t t a , sellaiseen
'Propagandaan syylliset on saatettava
edesvastuuseen.
Neuvostohallitus lähtee rauhaneh­dotuksissaan
horjumatta siitä, että
rauha ' , voidaan turvata Ja lujittaa
kaOckien kanSaikuntlän, suurten Ja
pienten, yhteisin ponnistuksin. Neu­vostohallitus
lähtee samalla suinval-tojen
erikoisesta vastuusta, sillä näll-'
lä on suurimmat mahdollisuudet vai­kuttaa
kansainvälisten suhteiden k u l ­kuun
ja kehityksen j a suurimmat
keinot sotien ehkäisemiseen Ja r a u ­han
lujittamiseen, "tämänpä vuoksi
Neuvostohallitus pitää erittäin tär­keänä,
että viisi 'suurvaltaa — Ame­rikan
Yhdysvallat, Iso-Brltannla.
'Ran^tca. tCiina Ja Ifeuvostoliitio
yhtyisivät raithanponnistuksissaan ja
sohnisivat keskenään sopimuksen
rauhan lujittamisesta. Kalkkien rau­haarakastavien
kansojen tukemana
tämä sopimus voi turvata keskii^ai-sen
luottamuksen lujittamisen j a sa-^
hiaUa myös lujittaa yleistä päätöstä
uuden sodan uhkah poistamisesta Ja
kansojen turvallisuuden takaamises­ta.
' Kuluvalle vuodelle ovat ominaLsia
tapahtumat, Joilla on suuri kansain­välinen
merkitys. Pohjois-Atlantin
liittoutuma Ja sen sotilaalliset esikuh'-
nat ovat lisänneet agressiivista toi­mintaansa.
USAssa Ja monissa I>än-sI-£
uroopan maissa on käynnisKä v i m ­mattu
asevarustelu, viime aikoina on
propaganda uuden sodan puolesta
kiihtynyt. Jatketaan yrityksiä Länsi-
Saksan Ja Japanin aseistamiseksi Ja
niiden muuttamiseni tulevan hyök­käyssodan
strategisiksi tukikohdiksi.
Koreassa käydään.sotaa. Jonka ulko­maalaiset
mterventiomiehet ovat tuo­neet
riippumattomuutensa Ja kansal- |
lisen yhtenäisyytensä puolesta taiste­levalle
Korean kansalle. Eurooppa ei
ole vielä parantanut menneen sodan
sille aiheuttamia haavoja Ja sitä u h ­kaa
jo uuden sodan vaara.
Tällaisessa tilantees-sa Neuvostohal
litUB Jatkaa vieläkin sitkcämmin Ja
päättävämmin taisteluaan uuden so­dan,
uhkaa vastaan. toteutta%n joh­donmukaisesti''
ja varmasti kansojen
rauhan ja ystävyyden politiikkaansa
' Neuvostovaltuuskunta. SNTLn
iiallituksen tohneksiannosta, kansojen
Uusi
Siro
Loistoauto näytteellä
Meidän liikehuoneessamme 214 BLOOR K^UXILLA
1"^ Ssii
Uusi ulkoasu ja sisustus ^ . .voimakkaampiako ^1*7^. , . uudet loistovärit . . . kehys ja kön^mtuuäet. &
SAANUT JO TUHANSIEN ptlOStON! \^ W ^
Käykää katsomassa ja koeajamassa lätiaSnt M^**^*^
MetGor-. Mercury--Ja Lincoln- a t i t o j e a v ä l i t i B j ä t.
214 BLOOR ST.
tahtien tällöin Yleiskokouksen vuon­n
a 1943 yksimielisesti hyväksymästä
päätöksestä, jolla se katsoi välttämät­tömäksi
kieltää atomienergian käytön
sotatai*koituksIin;
todeten, että Koreassa Ja muilla
Tyynen valtameren alueilla nykyisin
käynniss'ä olevat tapahtumat osoitta­vat
uudella voimalla^ kuinka erittäin
tärkeätä Ja ajankohtaista kansojen
rauhan j a turvallisuuden asialle on
tässä tarkoituksessa viiden suurval­lan
— Turvallisuusneuvoston vaki­naisten'
Jäsenten, jotka kantavat e r i -
koisen vastuun kansainvälisen rau­han
ylläpitämisestä - . - v o i m i en y h ­distäminen,
yleiskokous pdät</.1ä hyväksyä seu­raavan
julkilausuman: "< :•
Ensimmäiseksi. Ylcis^kokous tuo­mitsee
monissa maissa harjoitettavan
uuden sodan propagandan Ja keholt­taa
kaikkia valtioita kieltämään
maissaan mainitunlaisen propagan­dan.
Ja saattamaan sj^lUsct vastuu­seen.
• ,
Toiseksi, Yleiskokous, katsoen-ato­miaseen,
Joka on hyökkäyease j a i h ­misten
joukkotuhoamisväline; käyt­tämisen
olevan ristiriidassa kansojen;
omantunnon Ja kunnian kanssa Ja
yhteensoveltumaton Yhdistyneet
Kansakunnat-Järjestöön kuulumisen
kanssa, julistaa atomiaseen ehdotto­masti
kielletyksi j a järjestettäväksi
ankaran kansainvälisen valvonnan tä­män
kiellon täsmälliseksi Ja chdotto-mojksl
noudattomiseksl
Yleiskokous Julistaa samalla, että
hallitus. Joka ensimmäisenä käyttää
Jotakin maata vastaan- atomiasetta
tahi muuta ihmisten joukkotuhoaset­ta,
t0'xco rllcokscn ihmiskuntaa vas­taan
j a katsotaan /«ntarikolllsöksi.
Kolmanneksi. Yleiskokous. Uhtlen
rauhan lujittamisen välttämättömyy­destä
j a ottaen huomioon Turvalli­suusneuvoston
vakinaisten jä.scnfccn
erikoisen vastuun rauhan turvaami­sessa
ilmaisee yksimielisesti toivomuk­sen:
a> että Amerikon YbdysvalJat, Iso-
Britannia, lianska. Kiina ja Netfvof'
toliitto yhdistäisivät rauhan t ) o ^ l -|
tukscnsa Ja solmlsjvai ' keäke|iii>i* • r
sopimuksen jrauhati lujittamisesta; > \
b) että nämä suurv^kifr.supls|aisi< 4/
vat nykyisiä asevoimiaan (maajicli&''v|^|ui(^
koja, kaikenlaisia sotailmavoimi^^ sc,j^^^;^wi]i^
talalvastoaan) vuoden 1030 kulpest^'^^'!'*?^^.'
yhdellä 'kolmannekselle niiden v a f , . lu,
vuudcsta pitäen s U m ^ ^ että ^sS ' l ' i ^ ^ j ;
mys asevoimien .edeBcen »MMfiteoil^^i^l
fisata a.setettalsiin 'käsltcUäväätsi.Joe^pT^
sakin Yleiskokouksen läih^unist^
kouksista". * V ; -ft^^i^
Sellainqn on se tie, jota. Neuvj^!>t< ^ ,
liitto keholttaa Jtaosoja kuIkisi|jo?i'«."g^
n>-kyisis.sit vaikeissa olosuhtäis-si^^f^sS'
YlelskokouisHcn täytyy lähteä; " k l f J ^ sL
tielle, j a lähteä sillä roUkeastL/ecL'
lainen on meidän oihJcImamme.rikav^^^-
han taistelun ohJeUna, kansojeäi ^^^'^ ^
Ilsen rauhan Ja yhteistyön Ju/lttsL^iäti*'i
miöen ohjelma, imdeh sodoh ultLa
poistamisen ohjelma. '
T I L A T K A A V A K A V ^ I'
rauhan ja turvalilsuuden lujittani,
seksi Ja sodanuhkan poistamte^l
esittää Yleiskokouksen käsiteltäväksi
seuraavan Julkllausiunan:
" J U L K I L A U S U MA
uuden sodan uhkan poistamisesta Ja
kansojen rauhan j a turvallisuuden
lujittamisesta. ,
Yleiskokous,
ottaen huomioon, että Yhdistyneet
ICansakunnat-Järjestön tärkeimpä­nä
tehtävänä on kansainvälisen rau­han
Ja turvallisuuden ylläpitäminen,
ystävälUstto suhteiden lujittaminen
Ja kehittäminen kansojen väUllä Ja
yhteistyö niiden kesken fcansamvälis-ten
ongelmien ratkaisemisessa.
Ilmaisten lujan päätöksensä eh­käistä
uuden sodan uhka ja yhtyen
kansojen 4iorjumattomaan rauhau
tahtoon Ja pyilcimykseen. Jonka ne
ovat i h h a l s s ^ sadoilla mUjdonilla a l -
leklriöituksina Tukholman Vetoo­mukseen;
pitäen mitä raskalmpana kansain­välisenä
rik<ritsena ifamiskuniaa vas­taan
atomiaseen j a muiden ihmisten
ioukkottäioaseiden käyttämistä Ja
Käykää
katsomassa
jo
Tanaan!
SÄÄSTÄÄ TYÖTÄ! ESTÄÄ LIKAA!
©Rahaa säästävä Coleman alhaisen vedon
® Matalan lieskan polttoaineen säästäjä
® Kehittää 51,000 lämpöunittiatminissa i
® Kiertää 19,800 kuutiojalkaa lämpöä tunnissa
Se kiertää lämmintä^ kuten keskuslämmityslaite!
Se hohtaa lämmintä, kuten tulisija!
MALLI M51
M£IDÄN HINTA
AINOASTAAN
Helpoilla
vähittäismaksfiiUa
i - 1 8 9 0 ^ ^ 1950, I
SERVING THE NORTH FOR SIXTY YEARS
1 8 9 0
SUDJBURY