1950-11-09-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•s Sivu 2 Torstaina, marrask. 9 p. — Thursday, Nov, 9 (LtBEBrty >^ iiiöepetident tsOxii Olgan of Finniih Canadians. £&- tablished Nov. 6th. 1917. Auttiorlzcd oji fiecond class mail; bjr thefost Office Department, Otta^äif Pub- UKhed thrtce «retkly; Tu P s d ä y s . Thunsdays and Satiirdays by Vapaus Publtebin» Company U d ^ at 100-102 Elm 8t, W^ sudbdry. Ont„ CädJada, TeJepbone»; BuglnesB Office 4-4284^ HdUorfat OttleM A-mS, tAkioäiäi E ; galrtL fidttdr 1*^. EkJimä. MäUIni addre^s Box W. Sudbtiry, Ontaria Advertising rates upon applicatltm. Trathslatton free 6f (idia ^ f nULAUSHINl^AT: • Cariadassa: 1 vk. ÖXto 6 klL ».25 3 kfc 200 VhdV5vaj:fiissa - l vfc 7«« « kit J» «j Eycmrs^a: 1 vE, 7.50 6 k i ; 423 e emme Silta Kun kauppa- ja teoliisuusmFnisteri 'Hott-c ianoi tälE viikolla Ca- : että i^rilannialle esitetään tiu-jkei^ sen täytyy liiätäostokaiaan n.ävdbllaHmaista eli Canadasta ja Vhdyyvalloista, niin Hän konnolli- ^sti antoi ymmäftääv että hallitus on suurpääoman nöyränä palvcli- SlK Kal!e fifotti VViOliteildll^ täyttää huomenna marraskuun 10 pnä 80 viiotta. Onnittelemme päi-vän sankaria! muut sahbva^ käsityksemme on, että tämä maa tarvitsee mutta kaikesta huolimalta on sanottava, «ttä. kauppaministeri 'Howen ukaasi tuntuu kovin vastenhiieliseltä. ? Mistä todella näyttää olevan kysymys, on tämä: yhdysyaltain rähamahti ahtoi Intei-national Monetary Fundin kautta Britannian ballitukselle: määräyksen, että sen täytyy ryhtyä ostamaan enemmän tavaraa Yhdysvalloista. Toisinsanoen brittiläisille ja heidän hallituk-seUeen annettiin dollarivaltiaan korkeapaineinen määräys, että sen töytyy rajoittaa kaupankäyntiäänmuun^w^ kanssa jä ostaa entistä enemmän Yiidysvaltain ylijäämävarastoista. Tätä taustaa vastaan kun katsotaan kauppaministeri Ho\ven ukaasia, silloin tuntuu isUtä, että hän esiintyi Iässäkin tapauksessa enemmän Yhdysvaltain soumi rahan asialla kuin tämän maan parhaitten etujen hyväksi. Pa-hiiitii kaikesta on se, että tällaisilla ukaa^^^ markkihpitahahkita. 'posiasiä nimittäin on, että pttkäaikaiseh ja lie-cieimäHiÄcn kaupankäynnin täytyy perustua kummankin osapuolen yhteisille eduille täyffcllisentasa-arvois^ Toisin-sanöen, Britannian niiyrärtiskainen Lahor-hallitus. voitaneen hetkelli-taa ittääräysten mukaisesti johonkin sellaiseenkin, vmikä asiakkaista JBritannian kansallisille eduille, mutta tällai-loppumattomaslii Jokai nön ajatteleva ihmi-pakkomääräyksiin perustuva vientrkaupijatuattaa kehnoja tuloksia mitä riistoviljelys aiheuttaa ifar-mareille. Tässä Ön syy, miksi ime emme voi mitenkään yhtyä kauppami- Howen ukaasiin, vaan Sensijaan toivomme, että häh lopettaisi Yhdysvaltain suuren rahan^ h ja ryhtyisi toteuttamaan iiiaan etujen mukaista itsenäistä kauppapolitiikkaa. * Tällainen itsenäinen kauppapolitiikka, mikä panisi kaikessa tämän maan omat. «dut etualalle, pyrkisi luonnollisesti lisäämään tava-rahvaihtoaBritafnhian ja Canadan välillä. Siihen oh epäilemättä suuria mahdollisuuksia, jos ryhdytään luottamuksellisesti keskustelemaan kaupankäynnistä molempien maiden etujen perusteella, i Lisäksi tällaiseen itsenäiseen kauppapolitiikkaan sisältyy mah- I' . dotltsuus ulkomaakauppamme laajentamiseksi suunnattoman suuressa ltSS£^(vt määrässä ei vain kiinassa mutta myös Neuvostoliitossa ja Euroopan kansandemokratian maissa. Canada tarvitsee entisiä suurempia ulkomaamarkkinoita tuotteilleen --^ ja nänia 'niafkkiiiat on saätavissa^ — kunhan vain karisäkun-tana suhtaudumme oikein itseämme ja muita kohtaan. Mutta jds me kanÄakönta niiti tulos on, huolimatta siitti kuinka paljon voimmekaan boomiaikaha kauppaa tehdä, että talouselämämme on jatkuvasti vaarassa. Yksi-tahoinen kauppa • Yhdysvaltain kanssa; ja sen kautta on jatkuvasti sel- ; laisessa asemassa, että se voi milloin tahansa päättyä— jos Yhdysvaltain suuren rahan miehet katsovat sen itselleen edulliseksi. Kaikkien näiden seikkojen perusteella kauppaministeri Howen ; Britannialle antama ukaasi tuntuu harkitsemattomalta. Huolehtikoon Yhdysvaltain suuren rahan miehet omista kauppaeduistaan. Ja jos he historian kaikista opetuksista välittämättä haluavat toteuttaa suuren ruo.skan kauppapolitiikkaa, ja hetkellisen rikastumisen perusteella hankkivat itseään kohtaan kateutta, nurjamielisyyttä ja vihaa kautta itiaailman, niin se on tietysti heidän oma asiansa. Mutta Canadan parhaat ediit. niin pitkän ajan ohjelman kuin hetikohtaistenkin tarpeiden perusteella, vaativat ilsenäista kauppapolitiikkaa, joka ei perustu mihinkään väkevämmän määräykseen, vaan taloudelliseen yhteistoimintaan tasa-arvoisuuden 4>erusteella kaikkien •maiden kanssa. Itsenäinen kauppapolitiikka ei siis kohdistu "Y^hdysvaUojakaan vastaan", vaan siihen, että kauppaa käytäisiin KAIKKIEN maiden kanssa niiden yhteisten etujen ja täydellisen tasa-arvoisuuden perusteella, .v . • • S , i l Ja mitä se edel^tää? Muutama päivä sitten julkaistiin Yhdistyneiden Kansakuntien alaisen Ruoka- ja Maatalousjärjestön 5-vuotispäivän kunniaksi 90 sivua käsittävä raportti, missä sanotaan mainitun järjestön suurimmaksi saavutukseksi se, kun järjestö on HERÄIT.ÄNYT MA.\IL-MAN KÄSnTÄM-Ä.ÄN SEN lOSI.ASIAN, ETT.X VOIDAAN SYÖDÄ P.\RE.MM1N JA ASUA PAREMMIN. Mainftun järjestön johtaja N. E. Dodd sanoo hyväksyttävänä seikkana senkin, että tietoisuuden lisääntyminen on aiheuttanut HAL-LlTtlKSILLE ESITETTÄVL\ UUSIA V.AATIMUKSIA RIITTÄVIEN TOIMENPITEIDEN PUOLESTA. Edelleen mr. Dodd sanoo 5-\iiotisraportissaan. että YK:n Ruokala Maatalousjärjestön "T.\\01TTEENA ON YKSINKERTAISEMMILLA TERMEILLÄ MÄÄRITELTYNÄ SE. ETT.^ MILJOONAT TLT^ISIVAT PAREMMIN RAVITUIKSI. PAREMMIN VA.\TE-TETUIKSI JA ETTÄ NE VOISIVAT .ASUA PAREMMIN. Kaikki tämä on totta. Tekniikan kehitlyessii on sekä teollisuuslaitosten että maatalouden tuottavaisuus suunnattoman paljon lisään^ tynyt. Ihmiskunnan elintason huomattavan suuri ja hetikohtaihen parantaminen on mahdollista, jos tlctcer. ja tekniikan saavutukset alistettaisiin palvelemaan ihmiskunnan parhaita etuja. Mutta tämä tarkoittaa sitä. että kansakuntain varoja ei saa haaskata sotavarusteluun: että yksilömiljoneerien entisestiiän rikastuttamisen asemesta ryhdyttäisiin huolehtimaan siitä, että työräiset saavat parehipaa palkkaa ja farmarit paremman hinnan tuotteistaan. Jos tavoitteena oh se, että "miljoonat tulisivat paremhiin ran-tuiksi ja vaatetetuiksi . . mitä kaikkien maiden kansanjoukot haluavat, niin silloin on tehtävä tykkien asemesta siviilivaatteita ja valmistettava tavaraa siviilikävttöä varten. Perityt tuloverot olivat vuonna 1949 $1,297,999,404 Ottawa. — Canadan Tilastollinen Tounfsto ilmoittaa, että maalisk. 31 p. 1949 päättyneen tilivuoden aikana perittiin Canadassa tuloveroina kaikkiaan 1,297;999,404 dollaria, josta yksityisiltä henkilöiltä perittiin 806,009,- 280' dollaria ja yhtiöUtä 491,990.124 dollaria. Tuloverojen lisäksi perittiin kohtuuttomien voittojen veroina 44.- 791.918 dollaria. Cänadalaisten verolasku ei tietenkään rajoitu näihin siumnlin sillä valtavat . määrät veroja perittiin myj-ntiverotoa. tulleina, valmisteve* roina, ylelllsyysveroina jne. AHVENAXMAATr ASIA Ahvenanmaan kysymys on herättänyt Icbdlsössämmc hupm.ota Ruotiin puuttumlEen vuoksi. UiLst lia<wii selostaa Ahvenanmaan kysymystä jia Itsehallintoa ensfmmäl-sessä pääkirjoltukses^an lausuen lopuksi: "Rtiötsin äskettäinen de-räarche. josta ulkomfnlstertb antoi v i rallisen tiedonannon, lleriee jmmät-rettävä pelkäksi varotoImenplteeKsI sitä silmällä pitäen, ettei Toitalsi' tulkita Ruotsin hyväksyvän yksipuolisista lainsäädäntötofanenpiteistä mah-doUisesti aiheutuvia muutoksia Ahvenanmaan väestön'"asetnaan kanäain'* välisenä Icysymyksenä." Samasta aiheesta kirjoittaa myös Vapaa Sana tiim. seuraavaa: "Ruotsin sekaantuminen Ahvenanmaäh: Itse-hallintokSrsymykseen on suömeile ter-veelineri inulstutUs siitä, että meillä välit.ömästi lahtisen rajamme takana on valtio. Joka jolleikaan ole vitälli-sesti Atlantin liiton Jäsen ön kuitenkin Marshall-sopimuksen sekä Y K - Ja Euroopan neuvcstdpoUtiikicansa kautta tti^n kytketty Yhdysvaltain itbpe-mm\ sK&Xi politiikkaan, että täydeUä syyllä voimme katsoa Aflaiitin lUtön rajan olevan Ahvenanmerellä. Sitä tärkeämpää on Suomen osoittaa, että Ahvenanmaa cl kuulu Atlantfin." JA HE PUOLUSTAVAT "OESIOKBATIAA" KOREASSA tstanbul. Turkki. — Turkin parlamentille, esitetään ehdotus laiksi Jonka mukaan voidaan antaa kuolemantuomio .kömriiunlsteille ja. vieläpä niillekin. Jotka väUUisfoti tuke\'at kommunisteja. Toistasataa kansanedustajaa on Jo allekirjoittanut t ä män lakiehdotuksen. Cumhuriyt-nl-minen sanomalehti sanoi, että tämän laki määrittelee lisäksi, että Jös "kommunistien asiaa palvellaan sanomalehdissä Joko kirjdituksissa tai piirustuksissa . . . hiiden laatijat voidaan tuomita kuolemaan". Ai»:n uutls-tleto marräsk. 6 pnä. ; k b h ^ l s i a paa- SÖSi^ySTlNEN VASTAA KYLLÄ, KMl1>iLlSfiNEN MAAILMA El . .Tukholma. — Lähsl-SaksaJssai käy-tiy taistelu varusteiukysymyksessä on joiitunut paistoit NieaiöUerin ja entisen sotaminisleri Heineöianhin hallitusta vastaan kohdistaman kiivaan hyökkäyks6Ä johdosta uuteen valheeseen, joka näyttää vetäfah hlukäansa Suuriöähart Osan evähkeellsesta ikir-kosta. Niemöllef väitti eräässä puheessaan äskettäin, että hänellä oh kirjallisia todisteita, .xiudelleen aseistamisen alkamisesta. Eräs etelä-saksalainen lehti . paljasti seuraavana päivänä kaksi asiakirjaa, jotka osoittavat Niemöllerin olleen tässä tapauksessa oikeassa. Yksi näistä asiakirjoista on "entisten upseerien liiton" puheenjohtajan, kenraali 1/tnden allekirjoittama. Siinä kehoitetaan kirjeen saajia heti i l moittamaan liitolle ovatko he halukkaita liittj^nään joukko^osastoon,'josta käytetään nimitystä "suojajoukko''. (Heille luvataan 300 markan palkka kuukaudessa. lEdelleen luvataan Johkm ajan erikoiskoulutuksen jälkeen sijoittaa heidän "hallituksen suojajoukoiksi". Palvelus tapahtuisi sivlilivarustetssa. ; ; ^ Toinen asiaiirja oh kiertokirje entisille upseereille ja simä kehoitetaan heti vastaamaan ovatko he halukkaat muodostamaan reserviupseeris-ton. Kirjeessä on merkintä: "Käsltel* tävä salaisena!" ••I Toronto. — Niiden rauhanvetoo-muksen allekirjoitusten joukossa. Jolta vUme päivinä on saapunut Canadan Rauhan komitealle, on lukuisia kunnanvaltuustojen johtavia henkilöitä, Ennemmin on jo Umbltettu, että 72 Quebecm kunnanvaltimstoa on on vetoomuksen allekirjoittaneiden joukossa ja näihm omiyt yhtynjt 4 valtuustoa lisäksi. Useita kimnalllsessa elämässä huomattuja hexikllöltä on Shannon piirissä. Sask. allekirjoittanut rauhan-vetoomuksen, sanotaan Moose Jawsta tulleessa tiedonaimossa. Valtuuston Jäsenet Emil Turunen, S. Kivelä ja Sigurd Brekbtis, sekä osuusliikkeen liikkeenhoitaja F. R. Halderman, mainitaan näiden joukossa. Ä. M. Kuziah. Saskatchenranln lainlaatijakunhan jäsen, on liittänyt allekirjoituksensa yhteyteen lausunnon: "lälristityllä ei ole vaihtoehtoa. iRauha maassa ja ihmisillä hyva. tahto.", Rev. Kenneth V. Fisher. Sask., lausu allekirjoituksensa yhteydessä: KIBJ. S. VISHOV Nyt; Canadan-NeoTOstolUton ys-tävyysluuden a i ^ n a katsonut Jan^ofatalseksi ja sopivaksi Jnlkais,. ia tämän S. VfsIiöVifli artikkelin kysymyksestä voiko kaksi Järjestelmää elää rauhallisesti rinnakkain. Tntasiumälla tähän artikkeliin saatte asiallisen vastauksen tähän kysymykseen. Suhteissaan kapitaiistiseen n:iaail-maan neuvostovaltio on olemassaolonsa ensi päivistä alkaen pitänyt ch- Jeenaan Leninin ja Stalinin cppla kahden systeemin, kapitalistisen ja sosialistisen, kiertämättömästä Ja pitkäaikaisesta rhihakkaisssta olemassaolosta. ."Tähän perustuu myös neuvds-tcvaltioh ulkopolitHÖÄa. LENININ JA STALININ LAUSUNNOT Vastatessaan :he!mikuussa 1920 a-merlkkalalsen "New .York- iivehing Joumai"rileiideii kirjeenvaihtajalle Lenin kirjoitti: "Älkööt amerikkalal-iset imperialistit kajotko meihin. Me emme kajkia heiiiui". ; i. ; , Hsrvta-läajaltl tunnettuja ovat myös J. V. Staihiin .lausunnot Jkahda^ teemm.rinnakkaisesta olemassaolosta. Neuvostollitan könimunistlsen puolueen 15.- .edustajakoTiLÖuksessa vucnna 1Ö27 Stalin; luonnehti NeuvostoUitoh ja kapitalististen maiden sufhteita seuraavin sanoin:' '^Meidän siäiteem-me, icapitalistiiiin maihin perustuvat siihen, lettä me pidämms mahdollisena kahden vastalikaissn systeemin rinnakkaista <}1^3ssaoloa." Jä koko maalima tuntee Stalihin tästä asiasta sodan Jälkeen esittämät ajatukset. Esim. toukokuusa 194ä hän kirjoitti: "NeuvoEt:hallitus on sitä mieltä, että^ taloudellisten systeemien ja ideologioiden eroavaisuuksista huolimatta näiden systeemien rimiakkal-nen olemassaolo ja Neuvostoliiton Ja Yhdysvaltojen välisten erimielisyyti-sien rauhanomainen ratkaiseminen on mahdollista vieläpä ehdcttoman välttämätöntäkin yleisen rauhan kannalta katseen." SOSIALISTINEN JÄRJESTELMÄ ' EDELLYTTÄÄ RAUlIANPOLI-TIIKKAA Neuvostoliiton ulkopolitiikka: perustuu Stalinin esittämiin ajatuksiin kahden systeemin rinnakkaisesta olemassaolosta. Samalla nämä ajatizk- .set tuUcitsevat neuvostoihmisten pyrkimystä rauhanomaiseen luovaan työ- ,hÖn. Sosialistisen neuvostovaltion cle-mUkseen ei kuulu sellaisia tekijöitä, Jotka synnyttäisivät sotaa. 'Neuvostoliitossa on tehty loppu ihmisen harjoittamasta riistosta toista ihmistä kohtaan, ja näin ollen hävitetty myös he syyt ja edellytykset, jotka johtavat p61ltilkka!än,jonka tarkoituksena ön muiden kansojen riistäminen ja orjuuttaminen. Neuvostoliitossa on poistettu ne syyt ja edellytykset, jotka kapitalistisessa maailmassa synnj-ttävät vaHöltiuso-tia, sotia, uusien markkinoiden'ja raä-ka- alneiähtelden valtaamiseksi, sotia, joiden avulla kapitalistiset hallitxis-miehet luulevat löjrtävän^ä ulospääsyn kriiseistä ja jatkuvasti kärjistyvistä taloudellisista ja p3liittisista ristiriidoista. Neuvostoihmiset eivät pelkää rauhanomaista kilpailua kapitalismin kanssa, sillä tässä kilpailussa tulee yb& parenunin esille sosialistisen sys-teeinln «tevämmyys kapitalistiseen 5>'steemUn verrattima. Neuvostoihmiset rakentavat menestyksellisesti kcmmimistista yhteiskim- I taa. Jokainen uusi päivä tuo y^hä uusia menestyksiä taloudellisessa riaken-: nustyöSBä ja neuvostoyhteiskunhan aiheellisen Ja henkisen kulttuurin (kehittämisessä. Neuvostokansa iT^tyy nyt rakentamaan Volgan Jättiläismäisiä Vbimaiai-toksla, Kui'«^äievin Ja Stalihgradin sähköasemia. yTurkmenian pääkana-: vaa.Kahövkan voimalaitosta' Dnjep-rllle sekä Etiilä-Ukrainan .jä pjhjo^- Krimin kastelukanavia. Näiden suu-' rehmoisteh laitosten : «valmistuttua neuvostbkansan eltotaso/.noiisee ;"eh:- tlstä korkeammaksi : Ja i^ialis1:tnen neitvbstOvaltio tulee yhä voiniäkfkäam- ' m a k s l . V ' . Sosialistiselle : neuvositövaltiolle. on omiilaista horjumaton usko ttil^vai-suuteehsa, omiin vblmlinsa ja kommunistisen yhteiskunnan ehdottomaan etevämmyyteen kalkkiin miii-ililn yhteiskuntajärjestelmiin • verrät-tuha. • Neuvostovaltio on uskpHlneri rau-hahaatteelle Ja harjoittaa kansainvälisissä suhteissaan Johdonmidcaisesti seilaista poiitilkkaa, joka ;edistää rauhan Ja yleisen turväillsuuden lujitta'-- .mista/v-,:. . ; y :'/btt yleisesti tiihhettuä; ötJÄ New t»liitt3 ehdotti ensimmäisen Ja toisin maailmansodan välisenä aikana yleist ä aseirtariisumlsta. .Ja iittfen Ikuh töi-iseh maaiiiöiansodah' uhka muodcsttii Sihhiiinähtäväkisi,' ehdotti se käikkfeh maiden yhteinen tUrvallisuUasysteettiii liiojbiistäi systeemin, joka olisi estänyt hyökkäys3uunnitelniien toteutumisen, Toisen maailmansodan päätyttyä Neuvostoliitto oh kansainvälisten suhteiden alalla puolustanut chjelmaa; Jonka äVuUa kansainvälistä turväiii.^ suutta voitaisiin suxu^sti lujittaa; Samaa oh sanottava Neuvostelllton v i i meksi Yleiskokoukseile esittämästä rauhanjuliistuksesta. IMPERIALISTINEN KAPiTALISMt SIITTÄÄ SOTIA Imp?rialististen valtioiden hallituspiirit ovat ktiitenkin itsepintaisesti torjuneet Neuvostoliiton rauhanehdD-tukset. Iihperialistit torjuvat myös kahden systeenain välisen talcudelUsen kilpailun mahdollisuuden Ja itse periaatteen kahden,systeemin raiihanomai-sesta ritmabkaisesta olemassaolosta. Öe pfelkääyät antautua raiöianomal-seeh- .taloudfelUseeh kllpallimn sosia-iifiinifi kanssa. '' V Yhteistoiminta Neuvostoliiton kahs-sä ön risliriidassa imperialistien ryös-tösuUtmitelnaien Ja 'hyökkäyspyrkl-mysten kanssa. "Sodanlietsojat, jöt-ica yrlttäv&t aloittaa u^^^ :sodah", ^ c q ätaliii,; 'tpelkäävät^ ehlteh^bu- VoStoiutöh kanssa solmittavia sopimuksia Ja yhteistplinintaa OffeUVosto-iilton kanssa, koska Neuvostoliiton kaiissa sblimttaviitt sopimukseen lilt-t^- vä politiikka horjuttaa jsodanlietso-jito asentaa Ja^ikeii^ Tdjöh agresslivlsen .ipoUttiikan merki- : t y s t ö ' V S ^ ; - • ^ • . • v'. ' KinsaJnyäilisten^ alalla on häinrdlien h^^ leen vaitäkkä^a^M mistä' on Neuyoätolll^ edtlStJiiiia suiintaus, Jonkiai taTkpltuksehä on rauhan, ^ yleiseii turyani^uuden .-jä kan-iäijhyälisen yhieisbölnihinän' ^iujltta-mirien.;-> Toihenv.taas^ jeh; Jcflitarhah kapitaiistiseri ; leirin siiUntaus, jonka p3n:&imyksenä dn kähsainväliseh yhteistoiminnan rikkominen ja tiudenisOdää?pU^ sen jöuduttandnen; Nämä suuntaukset ovat tulleet erittäin selvästi esille •Baweän!fcs^my^^ : i; N^uvostoUitto yaath = anierikkalals-tdh Köre8isGa.aioitta,man intei^^^ folirttamfetä j ^ ^StKin tytv^siBötiU kansandcmi^&raafit ovat nel inki — Sen jafidosta, että Scomen AinmattiylidtstysLen Kta^ httsliliPB <SAkv i>dTa!i.:lninn»n sosdem encnun'stö plätti lokak. 18 pnä pitämässään fcokoukressa Ino-pna lakossa oileTden Jiitfojen vaa-r timokslsta ja hyväksyä valConeu-roston aitetiaman sovitte:ukunnan ( n ^ AoiRaiik : Itomitean) esi^rfcsen labdii sövit^ttUsesta, Ovat SAK:tt työvalioktuinan Iiansandemokraat-tlset j ä s ^ i t t esittzneet seuraaran vastalauseen: Me allekirjoittaneet SAK:n työva- Ildkdnnäh Jäsienet esitämme jyrkän vastalauseemme . työvaliokunnan 18. 10.1950 teketnän eneaimistöpäätöksen johaösta, jona työvaliokunta, hyväksyessään valtlonöuvoston asettaman SoiritteiukUnnan; tekeaiän esityksen, luopui työläisten ja ammattilllttajen yksimielisesti hyväksymistä palkan-korotusvflätimu^ ista. , Vastalauseemme perustelemme seuraavasti: Jo kaksi ikuukaiitta on yli 100.000 työläistä käynyt avomta työtaistelua peruspalkkcJensa korottamisen ja entisen, työläisille epäedullisen palkkasäännöstelyn aikaisen ohjepalkkasys-teendn yksinkertaistamiseksi. Työvaliokunnan enemmistön nyt hy\'äksy-män spvitteluesit^ksen mukaan tulee palikkakysymykset kuitenkin ratkaista entisen^ dhjepälkkasysteemin pohjalta. Tämä päätös m«-kltsee, paitsi työläisten jä ammattiliittojen palkankoro-itusvaatimusten hylkäämistä, myös sitä, että työnantajat saavat mahdollisuudet mielivaltaisesti. ohjepalkkajär- Jestelmää hyväksikäyttäen määritellä työläistensä palkat, sekä niitä alen-taakin Jopa 25 prosentilla selittämällä työntekijän työtahon. työläiden tai työn laadun muuttuneen. Lisäksi k.o. esityksen mukaan asetettaisiin palkoille yläraja, joka merkitsee sitä, että työntekijä saisi ansaita tuntityössä yaitt 15 pafos. yli chjepalkan. Asiallisesti tällaisen esityksen hyväksyminen merkitsee SAK:nkln a i kaisemmin hyväksymien työläisten ja ämmattiUittöjen palkankorotuksiin Ja palkkajärjestelmän yksinkertaistamiseen feyrklvleh vaiatlmusteh hylkää-mlstä sekä työläisten pitkäaikaisen ja raskaan taistelun karkeata pettämistä. • töissä ja tekee voitavansa nöd tiivisuuden Ja jäscnxhääran M seksi. - Helsmgi;sä, 19. 10. 1950. Lars Junttila Veikko Forfciala Pentti Lundström - Jä Prajisj Aarne SiJ ff U^oo 90 dosenttia ihmisistä olevan rauhan puolesta Calgary, -^xeskustel] asiasta sanoi W. B. Nicholson! sa sitä mieltä, että 90 prosentti ilman ihmisistä tulee alle maan rauhanvetoomuksen Ih kongressin jälkeen, flän kun raulianasiakirjassa kaikkien asevarustelujen laaj nen ja käyttäminen; hyö saa se entistä laajemman sen. Hän sanoi, että silloin tukset tulevat todella muodo varoitukseksi sodanlietsojille. Vancouverin turkis* työläiset äänestivät lakon puolesta Vancouver. — ^ . Leckie tu keen työläiset, jotka kuuluvat työläisten union osastoon No.1t ovat 91—5 äänimäärällä j ^ tl lakkoutua, ellei yhtiö pane käytäjj maakunnan sovintolautaJciiimäol simielistä esitystä palkkojeti -koil misesta &^9 senttiä tunnilta. yenfcloJouMtöjto^tioi^fti^ Oikea ratkaisu ölläi ollut se että ta. yaatiessf^ amerikkalaisten hyök-käjr^ en pettämistä Aasiassa NeuvOs-jtöliittö edistää omalla, r a i ^ n ja turvallisuuden lujittamista koko maailr nafisä. ; .• • : • • Yhdysvallat, jota crjamaises.ti tuke-yat sätä rUppuvaisuussuhteissa :olev& maat, on ottanut verlioksesn YK-Jär-jestön Upim ja jatkaa vererivuodatiis-tA Koreassa. Sltäi paitsi Yhdysvallat yrittää ulottaa sodan Korean rajojen ulkopUclellekih järjestäen jproyckati-olta Kiinassa ja sekaantuen Vietnamin kansan vapaustaisteluun. • NeuVdstolllton rauhani»!! tilkkaa tukevat koko maailman rehelliset Ihmiset, jotka eivät tahdo sotaa ja Neuvostoliiton rauhanpolitiikka ajaa koko maailman tavallisten ihmisten etuja ja pyrkimyksiä. 9.0C0 PALKATONTA LÄÄKÄBiÄ SAKSASSA Berliini. — Suedkurier-lehden kertoman mUkuaan on Länsi-Saksan sairaaloissa noin 9,(K)0 lääkäriä. Jotka eivät saa muuta palkkaa - kuin asmi-non Ja ruoan, \ SAK olisi työväen yhtynyttä jöukko- Voimaa kS'Sttämällä vienyt tinkimättä päätökseen työläisten ja ammattiliittojen vaatiinUkset. Käyttämällä y^ ieislakkoa, tiukentamalla sen rajoja ja hyväksymällä työläisediistajia laken joiitodn, sekä ylidistämäUä ammattiyhdistysliikkeen palauttamalla erotettujen järjestöjen jäsenyyden SAK:Esa ja Järjestätnällä suhteensa MAL: con, olisi työläisten ja amihattihittojen vaatimukset voitu tinkimättöminä to-teuttaa. SAK: n olkeistojdhdon menettely palkkalilkkeen kehittämisessä sekä sen nyt tekemä päätös_ osoittavat jo-kaiselle työläiselle selvästi, ettei palk-kaliikettä ole alunperinkään aiotettu työläisten etujen ajamiseksi. Olemme vakuuttimeet siitä, että maanome palkf^atyöväki tulee päättävästi tuomitsemaan tämän petoksen ja tekemään siltä sen oikean johtopäätökset, että ammattiyhdistjsliik-keen johto on. muutettava työläistien etuja ajavaksi. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että jokainen säUyttää j ä s e n e e n s ä .anamätlllisissa .järjes- > E N T Ä ; MAAILSIANENNAi Kuuluisa tähtiurheilija cn sairaalaan. Lääkäri tarkastaa ja mittaa kuumeen, Huolesti häh sanöo: "Kuumetta on 103 astetta." "Niinkö", äännähtää sairas, nostuen tilaansa. "Mutta maailmanennätys?" TYRMISTYTTÄVÄ ISKU Pienen liikelaitoksen omistaji' voittanut hevosarpajaisista $1 Hän oli vuoteessa vakavasti £ä: kun sälhikösahomatietö voitostasi Hänen vaimonsa peläten uutisen kyttävää vaikutusta kutsui lääkäri kehoitti tätä varoValsesti ja « tuntemuksella esittämään sen sai| Is.. ..... Lääkäri otti tehtäivän'Viastaan j | settuen sairaan vierelle k y ^ ii "Kuinka liike, on menestynyt?" I "Voisi olla paremminkin. Oil taan tarvitsisin Joltakin satoja d \ reita.' 'Vai niin", hymyili lääkäri,"ä: on arpalippu, mitä jos voitti $25,000?" "Ei sieltä kukaan kodjaan vtl vastasi sairas. "Mutta jos »voitti j niin maksaisin velkani ja läibetti| , perheeni kesälcmalle." 'Mutta Jos voittaisit $50,000?' "Ostaisin talon kaupungista Ja sen maalta." "Mutta jos voittaisit $150,000? • koi lääkäri. Mies katsoi pitkään lääkäriä j> noi: "Lääkäri ininusta tuntuu eti taisin puolet teUIe." Lääkäri nielaisi, aukaisi sui kaatua romahti lattialle kuollcei - ja "Yllä olevaissa rauhanjulistuksessa on vähin mahdoIUnen. Siinä saisi paremminkin määrätä sotarikolliseksi Jokaisen kansakimnan joka syyllistyy provosoimattomaan hyökkäystolmin-taan toista kansaa vastaan. Pitäkäämme Canada (erimielisyyksien rauhallisen ratkaisun puolella. Minä tahtoisin liittää bacteerien käytön yllä-olevaan." . Sanotaan, että kun clkelh kovalle Joutuu niin koiranenkih munii. Ja se pitää.paikkansa. Ottakaamme nyt vaikka Torontcssa Ilmestyvä suomenkielinen mUtta Wall Streetin mielmen aviisi. Joka on vuosi .vuoden perään pauhannut sosialismin kehnoudesta ja vätystänyt "savijal-kaisesta Venäjästä", sekä niistä sosiä-listisista" ryssistä", joita saa tulla ainakin kymmenkunta parantumatonta valkdkaartilaista vastaan. Mutta tuollaiset puheet kuuluvat nyt menneisyyteen. Torontolainen suomenkielinen Wall Streetin äänenkannattaja Julkaisi nyt maailman ensimmäisen sosialistisen maan syntymäpäivänä., marraskuim 7 pnä 1950, toimituskirjoituksen missä taivastellaan Sosialistisen Neuvostotasavaltojen Liiton voimakkuudesta ja mahtavuudesta. Entisestä takapajuisesta ja mädänneestä tsaarien venäjästä on siis lyhyen 33 vuoden aikana tullut sosialismin alaisuudessa sellainen mahtitekijä, että ylläviltattu aviisi ^ s y y kau- Jiistuneena: "Onko Venäjä ylivoimainen?". • Esitettyään tuen , kysymyiksensä mainittu lehti jatkaa sosialismin kunniaksi tahtomattaan kirjoittamassaan toimltusklrjoituksessa, nun. seuraavaa: . '«Näinä aikoina moni ihndnen kjrsyy ylläolevan Itseltään, monikaan' silti kykeiiemättä : siihen perusteellisesti vastaamaan. Tuon saman kysymyksen ovat lisäksi monet amerikkalaiset esittäneet Euroopasta tulleflle ystävil-leen j a vastaus on milteifeälkissa ta-pauksissa ollut, että Venäjä oti ylivoimainen sctilaallisesti länsimaihin Ja yleensä el-kommunistlsiln • maaiin verraten..." ' ', Tämä, kapitalistisiin puliiii. leJiJäJo-noihin ja sotiin kyllästyneet rakkaat nurisljatoverini, Jotka haluatte voimakasta, todtoistavaa Ja vainrasta Ca-nadaa, on meikeistä subversiivlsUutta kaikkivaltiasta döllarijumalaa vastaan'.. Eihän ole ennen käynyt laatuun edes puhtiakaan sosialismin onnistumisen mahdollisuudesta. Sitä on sillä suunnalla pilkattu, väheksytty Ja piesty. Mutta, auta armias, nyt n ä mä sosialismin pilkkaajat esittävät vakavasti ky^myksen siitä, että onko tuo .ensimmäinen sosiMistlnen niaa tullut lyhyen 33 vuoden aikana "ylivoimaiseksi"! Pidätähän vähän, saattaa Joku sanoa, sillä yllälainatussa toimltusklr- Jcituksessa puhutaan nimenomaan "sotilaallisesta yUvoimasta", Olkoon niin.. Mutta asla tulee sitä pahenunaksi Jos muistetaan, että niin tuomittavia' kuin sodat ovatkin, istt-tenkln sodan aikana vedetään -esiin kaikkien yhteiskuntamuotojen hyvät Ja lieikot puolet. Sitäpaitsi, tieteen ja tekniikan kehityksen nyksrvalheessa ei voida puhua mistään "sotilaallisej.ta ylivci-masta", ellei sen takana ole edistynyt ja kestävä taloudellinenkin ylivoima. Tässä cn meidän todistajanamme päämtolsteri St. Laurent, joka mar-raslnnm 6 pnä Ottawas3a pitämänsä sotaisen puheen yhteydessä sanoi, että "sotilaallisen voiman todellisena perustana on nyt teollisuusvoima..." (CP:n uutinen marrask. 6 pnä.) Jos siis pääministeri St. Laurentin määritelmää voidaan pitää t:tuuden-mukal^ eiia mittapuuna, mikä se tässä suhteessa ori, niin silloin on totta inyös se, e t t ä kUn puhutaan Neuvcsta-liitcn "sotilaallisesta ylivoimasta', silloin puhutaan paljosta Inuustakm "ylivoimasta". . Kyseinen aviisi yrittää kuitenkin lohduttaa itseään todistamalla, että vaikka Sosialisttaen Neuvostotasaval-tcjen Liitto olisikin ylivoimainen niin kapitalistisista maista löytyy jopa 800 mllj. asukasta, ja että Y K : n jäsenmaista saatiin 50 maata Yhdysvaltain imperialismin kannalle Korean kansaa vastaan. "i^sä laskelmassa on vain se vika, etteivät ne pidä oikein paikkaansa. Esimerkiksi niistä 800 milJoonasta.cn ainakin kolmasosa ranskalaisista Ja sama määrä italialaisista sellaisia sosialisteja, että he viittaavat kintaalla Wall Streetin maailmanvalloltussuim-nltelmiin: Sama tilaime vallitse? monessa muussa maassa. Joko suuremmassa tai pienemmässä määrässä. . Kyseiiten lehti tunnustaakin ylläolevan. vasenkätisesti Ja ihmettelee, että vaikka YK: n 50 Jäsenvaltaa saa-tihi taivutetuksi WaU Streetin linjalle Korean kansaa vastaan, niin Y h dysvallat on miltei jrkslnaän Joutunut käymään tätä likaista s:taa sa. . Laskettuaan, että yksi ynnä kaksi että sosialismm kasvn Wall Streetin sotapolitiikkojen man kestämättömyys on ailieutt "£uureri Vaaran" — kjo. toroni lehti menettää kokonaan mieli tinsa. Se on jo vuosia sitten nyt kaikki sosialististen aatteiden peetkin sikojen ruoaksi. 'Jfiitt» se syö hävyltä hännänkin ja hädässään Saksan impi Francen fasismin ja Japanin rismin puoleen! Myönnettyään, että "•JThdysv. armeija on siellä (Kcreassa) J kuukausimääriä taistelemaan yksinään..." kysetoen suomi nen Wall Streetin äänenkaai huutaa: ^ "On riidelty Länsi-Saksan ta... Kuitenkin länsi-saksalaiset ilmaisseet halunsa itsensä mlseen... Entä Espanja? J" tietää, että Jtancon valtakunta täydeUIsestl kommunisUvastafiiC Annetaariko lopuksikm JapanHle tuudet sotavoimien muodcstan^ ja niiden käyttämiseen konunuB^ vastaan? Siihen JapanHaisflJa suuri h a l u . . . " ^ Torcntolatoen Vajpaa Sana tff^ siis, että sosialismi menestyy mistuu. Tästä' se vetää P*'^'*"^ kollisen rengm tavoin sellaisen j * päätöksen, että kapitalismia H If ta enää mikään muu kuin se, *»* rätetään^ocn,Saksan Aatu-tJ ja Italian Mussb. jotta he fcoomuksineen troisivat painua inhaa itää". . On vain'unhoittunut, etlä BP vuosi 1950 — eikä vuosi 1939. - ' säkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 9, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-11-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus501109 |
Description
Title | 1950-11-09-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
•s
Sivu 2 Torstaina, marrask. 9 p. — Thursday, Nov, 9
(LtBEBrty >^ iiiöepetident tsOxii
Olgan of Finniih Canadians. £&-
tablished Nov. 6th. 1917. Auttiorlzcd
oji fiecond class mail; bjr thefost
Office Department, Otta^äif Pub-
UKhed thrtce «retkly; Tu P s d ä y s .
Thunsdays and Satiirdays by Vapaus
Publtebin» Company U d ^ at 100-102
Elm 8t, W^ sudbdry. Ont„ CädJada,
TeJepbone»; BuglnesB Office 4-4284^
HdUorfat OttleM A-mS, tAkioäiäi
E ; galrtL fidttdr 1*^. EkJimä. MäUIni
addre^s Box W. Sudbtiry, Ontaria
Advertising rates upon applicatltm.
Trathslatton free 6f (idia ^
f nULAUSHINl^AT: •
Cariadassa: 1 vk. ÖXto 6 klL ».25
3 kfc 200
VhdV5vaj:fiissa - l vfc 7«« « kit J» «j
Eycmrs^a: 1 vE, 7.50 6 k i ; 423
e emme Silta
Kun kauppa- ja teoliisuusmFnisteri 'Hott-c ianoi tälE viikolla Ca-
: että i^rilannialle esitetään tiu-jkei^
sen täytyy liiätäostokaiaan
n.ävdbllaHmaista eli Canadasta ja Vhdyyvalloista, niin Hän konnolli-
^sti antoi ymmäftääv että hallitus on suurpääoman nöyränä palvcli-
SlK Kal!e fifotti VViOliteildll^
täyttää huomenna marraskuun 10
pnä 80 viiotta. Onnittelemme päi-vän
sankaria!
muut sahbva^
käsityksemme on, että tämä maa tarvitsee
mutta kaikesta huolimalta on sanottava,
«ttä. kauppaministeri 'Howen ukaasi tuntuu kovin vastenhiieliseltä.
? Mistä todella näyttää olevan kysymys, on tämä: yhdysyaltain
rähamahti ahtoi Intei-national Monetary Fundin kautta Britannian
ballitukselle: määräyksen, että sen täytyy ryhtyä ostamaan enemmän
tavaraa Yhdysvalloista. Toisinsanoen brittiläisille ja heidän hallituk-seUeen
annettiin dollarivaltiaan korkeapaineinen määräys, että sen
töytyy rajoittaa kaupankäyntiäänmuun^w^ kanssa jä ostaa entistä
enemmän Yiidysvaltain ylijäämävarastoista. Tätä taustaa vastaan
kun katsotaan kauppaministeri Ho\ven ukaasia, silloin tuntuu
isUtä, että hän esiintyi Iässäkin tapauksessa enemmän Yhdysvaltain
soumi rahan asialla kuin tämän maan parhaitten etujen hyväksi. Pa-hiiitii
kaikesta on se, että tällaisilla ukaa^^^
markkihpitahahkita. 'posiasiä nimittäin on, että pttkäaikaiseh ja lie-cieimäHiÄcn
kaupankäynnin täytyy perustua kummankin osapuolen
yhteisille eduille täyffcllisentasa-arvois^ Toisin-sanöen,
Britannian niiyrärtiskainen Lahor-hallitus. voitaneen hetkelli-taa
ittääräysten mukaisesti johonkin sellaiseenkin, vmikä
asiakkaista JBritannian kansallisille eduille, mutta tällai-loppumattomaslii
Jokai nön ajatteleva ihmi-pakkomääräyksiin
perustuva vientrkaupijatuattaa
kehnoja tuloksia mitä riistoviljelys aiheuttaa ifar-mareille.
Tässä Ön syy, miksi ime emme voi mitenkään yhtyä kauppami-
Howen ukaasiin, vaan Sensijaan toivomme, että häh lopettaisi
Yhdysvaltain suuren rahan^ h ja ryhtyisi toteuttamaan
iiiaan etujen mukaista itsenäistä kauppapolitiikkaa. *
Tällainen itsenäinen kauppapolitiikka, mikä panisi kaikessa tämän
maan omat. «dut etualalle, pyrkisi luonnollisesti lisäämään tava-rahvaihtoaBritafnhian
ja Canadan välillä. Siihen oh epäilemättä suuria
mahdollisuuksia, jos ryhdytään luottamuksellisesti keskustelemaan
kaupankäynnistä molempien maiden etujen perusteella,
i Lisäksi tällaiseen itsenäiseen kauppapolitiikkaan sisältyy mah-
I' . dotltsuus ulkomaakauppamme laajentamiseksi suunnattoman suuressa
ltSS£^(vt määrässä ei vain kiinassa mutta myös Neuvostoliitossa ja Euroopan
kansandemokratian maissa.
Canada tarvitsee entisiä suurempia ulkomaamarkkinoita tuotteilleen
--^ ja nänia 'niafkkiiiat on saätavissa^ — kunhan vain karisäkun-tana
suhtaudumme oikein itseämme ja muita kohtaan. Mutta jds me
kanÄakönta
niiti tulos on, huolimatta siitti kuinka paljon voimmekaan boomiaikaha
kauppaa tehdä, että talouselämämme on jatkuvasti vaarassa. Yksi-tahoinen
kauppa • Yhdysvaltain kanssa; ja sen kautta on jatkuvasti sel-
; laisessa asemassa, että se voi milloin tahansa päättyä— jos Yhdysvaltain
suuren rahan miehet katsovat sen itselleen edulliseksi.
Kaikkien näiden seikkojen perusteella kauppaministeri Howen ;
Britannialle antama ukaasi tuntuu harkitsemattomalta. Huolehtikoon
Yhdysvaltain suuren rahan miehet omista kauppaeduistaan. Ja
jos he historian kaikista opetuksista välittämättä haluavat toteuttaa
suuren ruo.skan kauppapolitiikkaa, ja hetkellisen rikastumisen perusteella
hankkivat itseään kohtaan kateutta, nurjamielisyyttä ja vihaa
kautta itiaailman, niin se on tietysti heidän oma asiansa.
Mutta Canadan parhaat ediit. niin pitkän ajan ohjelman kuin
hetikohtaistenkin tarpeiden perusteella, vaativat ilsenäista kauppapolitiikkaa,
joka ei perustu mihinkään väkevämmän määräykseen, vaan
taloudelliseen yhteistoimintaan tasa-arvoisuuden 4>erusteella kaikkien
•maiden kanssa.
Itsenäinen kauppapolitiikka ei siis kohdistu "Y^hdysvaUojakaan
vastaan", vaan siihen, että kauppaa käytäisiin KAIKKIEN maiden
kanssa niiden yhteisten etujen ja täydellisen tasa-arvoisuuden perusteella,
.v . • •
S ,
i l
Ja mitä se edel^tää?
Muutama päivä sitten julkaistiin Yhdistyneiden Kansakuntien
alaisen Ruoka- ja Maatalousjärjestön 5-vuotispäivän kunniaksi 90 sivua
käsittävä raportti, missä sanotaan mainitun järjestön suurimmaksi
saavutukseksi se, kun järjestö on HERÄIT.ÄNYT MA.\IL-MAN
KÄSnTÄM-Ä.ÄN SEN lOSI.ASIAN, ETT.X VOIDAAN SYÖDÄ
P.\RE.MM1N JA ASUA PAREMMIN.
Mainftun järjestön johtaja N. E. Dodd sanoo hyväksyttävänä
seikkana senkin, että tietoisuuden lisääntyminen on aiheuttanut HAL-LlTtlKSILLE
ESITETTÄVL\ UUSIA V.AATIMUKSIA RIITTÄVIEN
TOIMENPITEIDEN PUOLESTA.
Edelleen mr. Dodd sanoo 5-\iiotisraportissaan. että YK:n Ruokala
Maatalousjärjestön "T.\\01TTEENA ON YKSINKERTAISEMMILLA
TERMEILLÄ MÄÄRITELTYNÄ SE. ETT.^ MILJOONAT
TLT^ISIVAT PAREMMIN RAVITUIKSI. PAREMMIN VA.\TE-TETUIKSI
JA ETTÄ NE VOISIVAT .ASUA PAREMMIN.
Kaikki tämä on totta. Tekniikan kehitlyessii on sekä teollisuuslaitosten
että maatalouden tuottavaisuus suunnattoman paljon lisään^
tynyt. Ihmiskunnan elintason huomattavan suuri ja hetikohtaihen
parantaminen on mahdollista, jos tlctcer. ja tekniikan saavutukset alistettaisiin
palvelemaan ihmiskunnan parhaita etuja.
Mutta tämä tarkoittaa sitä. että kansakuntain varoja ei saa
haaskata sotavarusteluun: että yksilömiljoneerien entisestiiän rikastuttamisen
asemesta ryhdyttäisiin huolehtimaan siitä, että työräiset
saavat parehipaa palkkaa ja farmarit paremman hinnan tuotteistaan.
Jos tavoitteena oh se, että "miljoonat tulisivat paremhiin ran-tuiksi
ja vaatetetuiksi . . mitä kaikkien maiden kansanjoukot haluavat,
niin silloin on tehtävä tykkien asemesta siviilivaatteita ja valmistettava
tavaraa siviilikävttöä varten.
Perityt tuloverot
olivat vuonna 1949
$1,297,999,404
Ottawa. — Canadan Tilastollinen
Tounfsto ilmoittaa, että maalisk. 31
p. 1949 päättyneen tilivuoden aikana
perittiin Canadassa tuloveroina kaikkiaan
1,297;999,404 dollaria, josta yksityisiltä
henkilöiltä perittiin 806,009,-
280' dollaria ja yhtiöUtä 491,990.124
dollaria. Tuloverojen lisäksi perittiin
kohtuuttomien voittojen veroina 44.-
791.918 dollaria.
Cänadalaisten verolasku ei tietenkään
rajoitu näihin siumnlin sillä
valtavat . määrät veroja perittiin
myj-ntiverotoa. tulleina, valmisteve*
roina, ylelllsyysveroina jne.
AHVENAXMAATr ASIA
Ahvenanmaan kysymys on herättänyt
Icbdlsössämmc hupm.ota Ruotiin
puuttumlEen vuoksi.
UiLst lia |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-11-09-02