1950-01-17-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•m Sliru 2 Tiistaina, taimnik. 17 p. — Tuesday, Jan. 17 i i i Ä i i '"f^^c"-'!!!^^!^^"'ff^ftff* • ' " .tbe' Post {UäialitlBlce?«eeldy: T u e a d o y s* SgobUaihlng Oompany L t d , atu^ioa B. Sotad. Sffitxnr W; SUsoO. TniftUHHIHMflT; eaaaasm: 1 ^ nm e tte! 4S3 Suomen taaotomuksen äänitorvi ötä tai^ avustusta TV)ront(Ksa viikon Jopulb kokoooitunut Ontarira^^ ( A E L - T L C ) icäsHteli ensimmäiseksi työkseen työttömyystilannetta, , Jiuten 30-lirvun nälkävuosina konsanaan, ja esitti päättävän vaatimuksen, että hallituksen pitää järjestää hetikohtarsesti maantietöitä työttömyyden lieventämiseksi ja ottaa käytäntöön 40 tunnin työ-vi: kko. Maantiet tarvitsevat kunnostamista kautta maakunnan julista , . metsätyöläisteri union taistelumieiinöa edustaja Bruce Magnuson ja - Port Arthunn paperitehtaan työläbiä edustaaiut I. W . Hordxesfei sa- ; nol, että järvienpään päällystämättömät tiet ovat l^^ääsenrättÖmiä ,. keväisin, kuten ovat muutkin Pohjois^ntarioh tiet. Työtä on sni vaikka ^cuinka paljon jos niitä vain teetetään. Ja ' &ulen muistetaan liberaalipuolueen kaikki silmäntekevät^ hipasivät vaalien mukana kansalle, että jos he tulevat valituksi, kuten tapahtui, . niin he huolehtivat täystyöllsyyden säHymisesiä. Mutta nyt on työttömyys saavuttanut jo uhkaavat mittasub- .teet. T L C : n ja G C L : n johtajat ovat ilmoittaneet, että Ganadassaion jo noin 300^000 työtöntä, jä samalla he syyittivät, eUä liitMialiitus . <m salannut työttömyystilastoja, siten välttyäkseen tilanteen vaatimien .toimenpiteiden toteuttamisesta. Tätnäh valtavan syytökseni jäl-työministeri Humphrey Mitchell myönsi, että Catadassa on ^^öijOOP "työn anojaa". Toisinsanoen hän sanoi, <ttä järjeatyneen |tj«väen esiuä tilastot pitävät paikkansa, slUä" työn ajiojiinV ron V liettävä ainakin 15 % sellaisia työttömiä, jotka koettavat omhj^nett- (voln ratkaista pulmansa ja joiden olemassaolosta ballitukscmtn^ «ivat puhu mitään. Canadassa on siis tällä kertaa c300,OOÖ työtöntä i:^;;-'työläistä.-••V/-;/.^^ .• • _ Pahin puoli asiasta on se, että huomattava määrä näistä 4yöttö-anista —r kuten esimerkiiksi Ontarion metsatyöläiset — ovat työttö- € tayysvato^ ja vailla kaikkea turvaa, Nykj^ ; 4 ^ sitä, että PoH- ^ ^ f l i i i ^ kaupungeissa järjestetään viivyttelemättä työttöqiyj'Sr t ävusiltista näille miehille, jotka ovat työttöminä vastan omaa tahtoaan. Heilb kuuluu kolme lämmintä ateriaa päivässä ja isäädyllinen S|vuode nukuttava muillekin ihmisille —• ja yhteiskunta on velvollinen tämän metsämiehille antamaan siihen asti k,unne5 järje^ tetään joiikk<Mnitassa yleisiä töitä-mitä ImlUtus on työttömyyden, to^ jumiseksi luvannut. Samalla on muistettava, että työttÖmyysväkuu» tusmäksut ovat nykyisten korkeitten hintojen aikana aivan riittämättömät. Niitä olisi viivyttelemättä korotettava ajan vaatimusten mu- '•kaisesti. , /^^^ 'Kun puhutaan; että British Columbiassa^ 50,000 työtöntä. Montrealissa 45j000 ityötöntä jne. silloin on selvää, että jotakiin on ' tehtävä pikaisesti työttömien hyväksi. Annettakoon työttömyys-ravustusta kaikille niille työttömille, jotka eivät ole työttömyysvaktiu^ g/^^ukisen älaJsenai M hintatasoa vastaava työttö- . .myysvakuutus nim perheellisille kuin yksinäisillekin työttömUlel Jär-r joitettaiköÖn maantie- ja muita yleisiä töitä siiliä niäärässä,eltö;k^ työttömät saavat työtä, sillä työttömät hähiavät ennen kaikkea tilaisuutta saada tehdä tuottavaa työtä ja huolehtia itse itsestään. 'öiikaivajat eturmtamfiissa yhdysvaltain puolelta saapuvat uutistiedot viittaavat Etistä sel- ;vemmin siihen,jettä John L , Lewisin johtamaan United Mine IVVorkerä 'unioon kuuluvat pehmeän hiilen kaivajat ovat maansa työväenliikke*n 'eturintamataistelussa — yksinään. Jo pitkän aikaa on ollut ilmeistä, että Yhdy.svaitain suurpääoma lialuaa antaa maansa järjestyneelle työväelle ''opetuksen", «histä muodostuisi alkutoimenpide •unionistisen liikkeen yleistä heikentämistä varten. Kaikki merkit yiittaa'vat siihen, että Yhdysvaltain mono-polipääoma ol^si toivonut että hiilenkalvajat järjestävät;kokb/teplU-suutta käsittävän lakon — minkä johdosta hallitusta olisi vaadittu ryhtymään "hätätilatoimenpiteisiin" ja käyttämään Taft-Hartley lakia niin, että kaivosmiehet olisivat joutuneet taas maksamaan miljoonien dollarien sakot jne. Mutta United Mine Workers unio käsitti tilanteen. Se luopui suorasta rynnäkköhyökkäyksestä ja turvautui manööveriin. . Kuten muistetaan, John L . .Lewis esitti terästyölätsten lakon aikana, että A F L : n keskus ja United Mine Workers antaisivat rahallisen ja moraalisen tukensa teräslakkolaisille. Lewis teki epäilemättä tämän tarjouksen täysin tietoisena, että hänen unionsa edessä.ön suurtaistelu missä tarvitaan koko maan unionbtisen liikkeen tuki ja kannatus. Herrat Green ja Murray käsittivät myös Lewisin tarjoille-sen syvällisemmän olemuksen jä oikeisto-opportunistisina uniojohtaji- . na he hylkäsivät Lewisin ä%'untarjouksen koska hie ei\^t halunn«t lähteä taistelun tielle hyökkäävää monopolikapitalismia vastaan —- ei edes sittenkään vaikka Murrayn johtamat terästyöläfeet olivat jo pa^ kotettu lakkoon. John L . iLewis käsitti luonnollisesti herrojen Greenin ja Murrayn taktiikan merkityksen ja tottuneena taktiikkona hän yritti välttää hii-liparoonien provosoimaa ja toivomaa lakkoa. Näin United Miiie AVorkers unio järjesti paljon puheen aihetta antaneen 3 päivän työviikon. Tarkoitus oli välttää rynnäkkötaistelua, mutta silti puolustaa kaivosmiesten etuja. Kolmipäiväisen työviikon aMilla unio pyrkii pitämään hiilivarastot mahdollisimman pieninä, jotta tiukan tullen lakkokin muodostuisi Iv-hemmäksi, ja siten painostaa öykkärimäisiä työnantajia sopimukseen. Erikoisen mielenkiintoista on nähdä, että kah-osmiehet — joiden tavallisina työläisinä ei porvarien selostusten mukaan pitäisi tietämän "taktiikasta ja strategiasta" sen enempää kuin sika tuulimyllystä ymmärsivät \-iimeistä ' ' i " pistettä ja pilkkua myöten tämän taktiikan merkityksen ja linjoittuivat yhtenä miehenä nnionsa'viitoittamalle taistelurintamalle. Ihailtavalla sitkeydellä j a suurta itsekuria noudat-: taen Yhdysvaltain hiilenkaivajat ovat suorittaneet tätä "sivustahyök-käystä** monopolipääoman ja sen hallituksen provokatiosuunnitelmaa vastaan ja työolosuhteidensa parantamisen puolesta. Eikä kaivosmiesten keskuudessa näy vieläkään perääntymisen merkkejä. Päinvastoin on Dmeistä, että viikkokaupalla tätä "hitaammin" vaikuttavaa linjaa seuranneet kaivosmiehet vaativat nj-t siellä ja täällä tiukempia toimenpiteitä ja niin on syntynyt eri valtioissa lakkoja, joita imiön keskus on yrittänjl ehkäistä. Mutta nämä lakot kohdistuivat työnantajia vastaan, eikä John L . Lewisin pään menoksi, kuten täkäläiset : päivälehdet yrittävät asiaa kuvailla. Selvää on, crtiä jos sikäläinen kaivosmiesten imio voidaan nyt murskata, tai jos se saadaan pakotetuksi huonoon sopimukseen, niin samanlainen kohtalo odottaa myöhemmin A F L : n ja CIO:n unioita. il$ edaturu kitioitUi$ia mUlipUttti. iUneet pifätri n J A i t t M . Jo» mabdofUtu. acOmieMaa. TU>ia Svrastika, OatL Luhi j dm alkti sitten Suomesta saapuneista Kainuun :$mcaai8ta (''KaininmMusta''; tuuman terimisellaotsai^^ varuste» tun uutisen siitä miten Thdysvallois* isa suunniieHaan ruveta "avariiudeJB saarien'' yalloittamlEeen tubansien mailien etäisyydessä maasta. Sellaisista Unnalckeista olisi sitten mulcava tiputella atomipoinnieia punaisen v i - bQlUsea iiiäat^. Samajssa jutu&sa Jnainittiin pyäskin asuun valtaami» sesta. Sinne pitäisi lähettää Setä Seoraaan axil&beUn. on kir- Joittaoot Sariaiahs^SBfnoaizisen XemaSMasaiTsSiskn Kirjaflljalilton pnluenlohtaja Antti Timonen. Meföein J<Äa päivä maanantaita li^unottamatia Suomea so^alide-moloaatUsen puolueen pää«äänen-kannattajan "Suomen Sosialidemoic-raatia" palstoilla, v ^ t u i s e l l a paikal- Samulin mlehit^fianneija ennenkuin Neuvostoliitto ehtisi £inne. "Kainuun Mustan" t a i t t a j a oU Uoinen Ja tol-voiUca5,]£ os^ vielä on mab-dollisui^ Esla : Stunmen rajan Uralille slirtämifleen. ifayvXeBOi^ Suomen sotah\ilIut oU- 'Siirat valmiit Sähettämään näihin avaruuden linnakkeisiin sotavoimia aan. ellei nuiita niin ainakin nUtä lfeuv<»toliiton eotailJroUisia j a karkulaisia, Jolta sieia hyysätään. Kunhan .YMysvaUoissa olisi vaan ehditty Vatolstamaan tai«pe«dcjsi h i t ^ atomi-ponuneja, että ne eivät Joppuisi kesken k w suomalaiset ryhtyisivät riiitä mirtemmln käsin heittelemään Stall-linln nl^iitaän. Siihen hODuxiaan haluaisivat ivax' matmhin päästä mukaan tuäOäA ne mttfftieh sanomalehtien -sotakirjeenvaihtajat, Joäsa voittivat ksOui äskeistä Suomen sotaa moneen kertaan. Eikk^iiätä Olisi .hiyöäcään^l^ mantereen sinimustien suomalaisten lehtien edustajatkaan. Torontölai-sen Vapaan Sanan Kiy^iierän Pekkakin sbine varmaan tientäisi feilvan nmiden: mukana, tasikut täynnä niitä 'kirjoit^iksiaanit Jolta hän on syytänyi "ryssää'? Ja tämän maan suomalaisia työläism ivastaan, ^iitä olisi siellä helppo uudelleen värkkäilläMehden lukijakunnan nautittavaksi. — Torpan poika. '•HEVOSÄUTÄ" Täällä, arktiikan alapuolella levitetään Joitakin hyvin villejä teorioita esimerkiksi FohJoi6nava,n Jään sulattaminen atomivoiman avulla, puomin vetäminen Siberian rautatien poikki, ine-..... • • Mutta, palataksemme Järkeviin seikkoihin j a tosiasioihin, me kaikin toivomme, että Yhdysvallat, Yhtyneet Kaiisät Ja Venäjä pääsisivät yhteisymmärrykseen, sillä hiikään ei ole nUn ihatlaa kuin kestävä rauha maailmassa. — Nenamasta, Aiaskasta lähetetty kirje, Newsweek, tammlk. 2 p. '•piKEUTTA'' . HdyryläiVa Nörohic . paloi. äskettäin y)itiöh satamassa Torontossa. Ja ainakin 120 iluhistä paloi kuoliaaksi. Hallituksen: tutkimus, mikä.isuoritettlin y l l - olkeUden.tuomärih Johdolla, tötes että yhtiö Ja kapteeni olivat syyllistyneet huolimattomuuteen. Ja että tämä aihf^utti onnettomuuden. Öntoribnprokuhiattöri Porter, "tutkittuaan" asiaa ainakin kuukauden, iimblttaa nyt,^^ ettei yhtiötä Vastaan nosteta syytöstä, sillä sen huolimattomuus ei ollut 'Tikös". kiatika toisin olikaan asia silloin kiin ryhmä merimiehiä pyysi union työeiitosoblmusta! Se. Jos saamme luvan sanoa, oli rikollinen toimenpide, minkä vuoksi merimiehiä Joutui vankilaan. — Steelworicer )& Miner. •.-••* ' * TAPAHTinCOON TAHTOSI Tehkööt suurvaltojen hallitukset plkkuvaltojvu tuella tulevasta vuodesta käännekohdan valkeassa tiessä rauhaa kohti. — YK :n yleissihteeri Trygve Lien uudenvuodentervehdyk' •sestä.,. •;' miSIA SATUJA Siitä lähtien joUoUi Yhdysvallat tnyönsi, että Neuvostoliitossa on myös atomipommi, meille on tarjoiltu uu-denloiJMa. t^tujä. : Ensiksi meiUe kerrotaan, että atomipommia ei käytetä tulevassa sodassa sillä eihän toisessa itnaalhnanaodassa-kaän enää käytetty myrkkykaasua siksi inm molemmat puolet pelkäävät vastapuolen kostototaneniUteitä. Toisella puoleii meille kerrotaan, että loppujen lopuksi atomipommi el olekaan niin hirvitt&väh vaarallinen, sillä ei tarvitse muuta kuin se. että piilpittaudutaan kellariin tai sanomalehden alle. Ja että sen Jälkeen pestään itsemme hyvin vedellä Ja saip-puaalla, minkä Jälkeen koiklci on hyvin. Kaikki tämä perustuu ilmeisesti sille käsitykselle, että ne ihmiset. Jotka vuosi sitten, uskoivat atomiponunin yliluonnollisuuteen, uskovat nyt yhtä helposti täysin vastakkaista. ,iUkäämme narratko itseänune — atomipommilla ei sotaa voiteta, mutta se on kuitenkin kauhea hävitysase. Ja atomipommeja käytetään sodassa, ellei sitä julisteta pannaan — ja ellei Ia Icfidmannena sivulla, komeilee poliittinen pakina, jorJca aUeisirjoittaa aina yksi ja sama henkilö UJahveuL Tämä "vä^TDätön" töhertäjä muistaa pari koime kertaa viikossa var kuuttaa hikiJoiJleen, että ' h ^ on Neu-vostoliiton ystävä sekä Sttomen ja maamme ystä velisten suhteiden kannattaja. •.,:, , • ••7;:'' Mistä sosialidemokraattista^-puoluetta Ja Suomen nykyistä hallitusta johtava tannerilainen Icuppikuttta on löytänyt tämän uuden Neuvostoliiton "ystävän"? Mikä on Mnen vuolaan sepustitksensa todellinen sisältö? Jahvetti oh vain nimiJBierkki. Tekijän oikea nimi .<m Yrjö kili>däinen. Gtänen nimensä ei ensi kertaa nähny:t päivänvaloa minkään suurteoksen kansilehdessä. Jahvetti el alkanut -toimintaansa" julfcisUla esiintymisillä. I^nen ensimmäinen teoksensa ei olhtt tarkoitettu julkaistavaksi.' Se joutui Suomen työväenliikettä kilh-keäti vainonneen Suomen ohrana-laitcksen salaiseen arkistoon. Yrjö Kilpeläinen opiskeli niihin aikoihin vielä <Heilsingin yliopistossa. Hän ojaUistm myöskin erääseen ylioppi-laskokoukseen ja etsi sen jälkeen yksinäisyyttä tehdäkseen tovereistaan ilmiannon, kcaka he muka eivät olleet väliin>itämättömlä kommunismin aatteille. Tämä tapahtui 1932, jolloin Suomessa riehui musta taantumus. Muutaman päivän kuluttua edel-läkerrotusta tapauksesta Kilpeläinen kävi kuuntelemassa silloin Adeläi aivan nuoren edisty^ellsen toimihenkilön Jarno Pennasen ei^tetaiää: Jarno Pennanen puhui (Neuvostoliiton ja Suomen väJisea ystävyyden lujittamisen tarpeeUlsuudesta. Heti iuen-totllaisuuden päätyttj^ä Jahvetti ktr-jDitti ohranalle, että Jamo Pennanen juUstaa kommunistisia aatteita. Hän on tehnjt ilmiantoja myösldn näyttelijä JEili Tompurfeta ja monista •.muista. ' ' Kaikessa alastomuudessaan tämä töhertäjä paljastui sodan aikana 1941 —44, Jolloin hän toimi Suomen Yleisradiossa sotapropagandistina: ja, tunnettiin Jahvetti-nimellään. Hän j u - listi, että sota/:pian päättyy eivätkä saksalaiset liittolaiset Jätä suomalaisia hätään. Syksyllä 1942 tämä taantumuksen äänitorvi patisteli subma-laisia sotamiehiä: sen asemasta, että 'Sotilaat levittelevät -kakenlaisia va-hir. f;ollisia huhuja saksalaisten käyt-täj- tymtsestä, Suomessa, heidän p i - tä4si ylpeillä siitä, että suomalaiset naiset ovat ansairtneetiyhrerlniiljäl-den soturien huomion. Faslstijoukkojen kärsittyä tappion StttHngradlssa Jahvetti Gobbelsin esl-metl& iä seuraten päästeli luikiu-ia, että saksalaiset suunnitelmallisesti "oikaisavat idntamalinjaansa". Mutta kun saksalaisille kävi aivan huonosti, alkoi hän toistella silloisen presidentti Rytin sanoja: ^uomi käy a i van itsenäisesti sotaa eikä sillä ole minkäänlaista liittoa Saksan kanssa. Kun sitten oikeistososialidemok-raattien tannerilaisen koplakuiman oli sodanjälkeisissä oloissa vaHttaya äänitorvi, laskiettlin JahvetiUe suureksi ansioksi hänen .palveluksensa taanitumUlQselUsUle. Sekaista äänitorvea, joka olisi koiran uskolisuudel-la pystynyt parjaamaan demokraattista liikettä .omassa «maassaan jä muualla sekä, ylistämään sotarikollisten "ansioita", ei oUut niinkään helppo löytää. samat, mutta toimintatavat erilaiset" Orttan timnettua,^et^ iSuomen sQsi' aHdemckraatttnen jhiolue pääsi sodan aikana fayvih pian'.Hitlerin suosioon Ja sai häjKn £iunai^ksehsa Jt^kisäle toimimuäleen. , Hmä työväenpsmhi-ed£ si its^än nimittävä puolue on l y hyessä ajassa valtaanpääsynsä Jälkeen ehtinyt xut^casti asentamaan työläisten palkkoja, -nostamaan elin-tazpeiden -hmtoja ja yiKäaia iselkä v a pauttamaan fiotarfkf^liset. irain ollen Siiomen'S(Bla3l(femöa-raatin lukijat saavat joka päivä annoksen "sukkeluuksia", Joti:a ori a i komaan keitetty kokoon Gobbelsin keittiössä^ mutta .Joiituneet ätten varastoon ja vasta nyt vedetty sieltä jälleen esille. Ihmisen hidasta myr-kyitämistä varten itarköitetun ummehtuneen ruoan tonkiminen on ^Q>ä-miellyttävää hommaa. Tannerin seuraaja Jahvetin kirjoittelu on juuri tällaista mädännyttä tavaraa, Jcsta leviää kauhea Jemu. Täsaä sanomaiehtiqcelcripelle ftur-vautuu ala-arvolaiin sukkeluuksiin Suomen kommunistiseh puolueen ja Suomen kansan demokraattisen liitoa sanomalehd^tä puhuea^an. Hänen isäntänsä ovat joutuneet ^iihdyksiin sen jphdosta, tam näidm '('Suomen taantmniäisenisia paljastavien sanomalehtien vaikutus jatkuvasti I&ään- .fcyy.. 'ICommunismi on anarkiaa. Kcm-munistit tahtovat hbrttää kalkM itoi- Binajattelevat", - ^ J a h v e t t i kirkuu. Hänen harjoittamana parjaus ei loisita erikoisuudellaan. Hän nimittelee demokraattisen liikkeen Johtajia -Tshekan kätyreiksi". >Hän e l siekaile keksiessään mitä mahdottomim-pia juttuja demokraattisen liikkeen Johtajista. Tämän vuoden keväällä Suomen demokraat^tiset toimihenkilöt lausuivat epäilyksensä sen johdosta, että tokkopa "siviili"-^teld€n rakentaminen itäisillä rajoilla ja Suomen pohjoisosissa on tarkoituksenmukaista, jahvetti vastasi tähän toukokuun 6 päivänä haiikkumaryöpyllä todistellen, että nämä tiet ovat Suomen itärajoilla tarpeeUlsia siksi, ettei siellä olisi autiota. Tämän jälkeen lehdet k l r - jolftivat, että Suomen autoMubl järjestää turisteille automatkoja pohjoissuomen teillä, j a tällöin on mukana myöskin länsimaalaisia "vieraitta". Jahvetti riemuitsi. Suomen aufcokli*i ei ole suinSaäh ensimmäinen, joka tällaisia matkoja järjestää. MiUstammehan, miten pohjoIs-Suomen tiet vetivät -^öcoi-, tiaan puoleensa Adolf HitleriniSähet-tämlä ''matkailijoita''. Myö^n keväällä 1941 Siiomen-eräät piirit huolehtivat siitä, ettei itäisillä, rajoilla olisi ollut autiota. Muistanee-hyvin, missä "-taloudellisissa" ja "sivis-tykisellisissä!! ttarkoituksissa eräiden maideh "turistit" • ajelivat pohjoissuomen metsäteillä. ' ' Tled^nme myöi^in sen, että Suomen muiden sotarikollisten jälkeen myöskin eräs pääxlkollislsta,. Ryti, on päästetty pois vankilasta. Jahvetti puhuu tästä Suomen Sosialidemokraatin palstoilla parhaana humaanisuuden ilmauksena. Unohtaen kuitenkin samassa koko humaanisuuden Jahvet^ti lavertelee: ensinnäkin Ryti koslovakian korkeakouluissa vallitse-; vaa järjestystä. agUä tsherkit ja äo-, vajsit 9vat loukanneet <Su<mien hetzia :^^vettia? Suomen /töantiimuksen palkkaama töhertäjä cn kiihtynyt ^ Johdosta, että tshekkiläiset Ja sloväkialatset ylioj^ilaat valmistellevat väitöskirjoja sellaisista aiheista kUin "RanhantaisteUi yhdes^ Neuvostoliiton ^kanssa". Suomen taantumuksen äänitorvi on joutunut v i han vinanoliito: Kuinka, 4 ^ han puolesta Ja .vieläjtä,yM€si^.^ra^ vcstoliiton kanssa! ^ Meitä neuvostökirjailij<^ta J a .-sa-nomalehtimiehä kiinnostavat :arau-bantyön aiheet. MeilSä ei sentään rakenneta tehtaita, kouliya ja museolta, sähköasemia j a uusia kyliä,sen vuokd, että ne jälleen sodan palossa tuhottaisiin. Me emme voi eikä meillä ole oikeutta cllaAäUnpltämät-tömiä silloin, kun Suomessa - voimistuu Gobbelsin propagandan löyhkäävä haju; ja kun meidän läheisyydessämme avoimesti lietsotaan uutta so- OSALLISTUU 50 K3L HIIHTOON Heinäveteläinen jnetsätetoikbo Fekfaa Kuvaja on 29-vubtias hiihtömies, joka on,-Siiemen riieljä&-edustaja: Lake;Pla-eidin 50 km. maäihnaBmestaniushiih-dossa helmjk. aikapäivinä. Pekka on ednstanut Jämsänkosken Hveksen värejä lokoisissa huomattavissa kilpailuissa. on menetellyt siten kuin hänen on pitänytkin menetellä ja toisekseen ne lait, joiden mukaan sotarikollisia oh tuomittu, eivät ole muka päteviä ja että oikeudenkäynti sotarikollisia vastaan on muka laitonta. Suurimpana valttina hän tällöin esittää sen, että onhan eräät Nymbergissäkin Rengin nöyryydellä Jahvetti seuraa isäntiensä tahtoa. Sanotaan olevan sellaisia, "mestaredta", jotka pj-styvät puoli ituntia yhtämittaa syytämään suustaan imtildEumasanoja ja aina vain uusda. Jahvetti on haiikkunut vuosikaupalla, ja toistot ovat luon' nöUisestlkin olleet kiertämättöntiä. Kullcurlt, 'mtuhamlehet ja katicen-kar\' aiset jnuut rikolliset ihailevat hänen haiädciunistaitoaan. He sanovat: "Hän ön tosiaankin oma mies." Jaihvetm 'hauktannlnen -oxricin itar-koitettu emienkaflskea tällaisille " l u kijoille". Mutta ei pidä unohtaa, että juiiri tällaisesta pohjasakasta 30- lUvUUa pantiin kasaan lapualaisjouk-kio( t, jctka tuhohyönteisten tavoin lensivät kautta maan. rankaisematta mTiihaten ihmisiä, polttaen 'työväentaloja ja rikkoen työväen kirjapainoja.; - Ei ole mikään sattuma, että Jahvetti työätentelee juuri sosialidemokraattisessa lehdessä. Onhan sosdem-puolueen johtaja Tanner aikoinaan julistanut: "IKLn Ja sosialldemolk-raattlsen puolueen päämäärät ovat tuomitut saksalaiset sotarikolliset v a pautettu. Jotkut voivat kysyä, että mitä tekemistä meillä neuvostoihmisillä on Jonkun panettelija jahvethi kanssa? Kirjoitamme tästä sen vuoksi, koska hänen töhertelyjään julkaistaan Suomen halliti^uolueen pää-äänenkan-nattajassa, joka' on tarjonnut palstansa Neuvostoliittoa vastaan harjoitetun Rytin sotapolitiikan puolustamiselle. ,. • Herra Jahvetti, J<&a -ityöslkentäee lehdessä, jonka nimeen fcuifluu "de-mokratla"- sanja, oh levoton sitoi, eittä maailmassa on demokraattisia maita; jotka menes^^vät hyVin. Jahvetti on joku aika sitten sadatellut. Tshek- CSJ;tt toimeenpaneva komitea on ilmoittanut tammik. 10. päivätyssä ja osastoille lähetetyssä kiertokirjeessään, että siltä voidaan nyt vuokrata Suomi-PIImhi valmistama äänielokuva "Pimeänphrtin häyitysV, joka oni3;400 Jalan eUIgmmehen standard '^rselin"' pttiiinenr- siis katoillan näytelmä. Tämä filmi perustuu samannimiseen Maila (Talvion kirjoittamaan romaaniin. Filmlkäsikirjoituksen on laatinut Toini Aaltonen. Kaikkien asiantuntijain lausuntojen, mukaan on " P i meänpirtin hävitys" yksi Suomi-rPil-min parhaista ituotteista, n i i n sisältönsä puolesta kuin teknilliseatikin, sanotaan kiertokirjeessä. ; Tämä iilmi on Ontarion sensuurin hyväksymä ja .voidaan siis esteettä esittää missä tahansa Ontariosisa. Jos muissa maakunnissa toimivat osastot haliw-vat sen esitettäväkseen, oh n i i den hankittava lupa sen esittämiseen maakuntansa filmisensuurilautakunr naita. - Kaikista filmiesityksien ovirahoista on maksettava Ontarion maakunnalle 20 prosentiri suuruinen sairaala vero. Siitä syystä on filmiä tilattaessa i l - , inoitettavä mahdollisimman. tarkoin filmin esitysaika ja-paikka. Muista :filmin vuokraamista Ja esittämistä koskevista asioista on kirjeessä ylcsitylskohtainen selostus. Kuten aluissa mainittiin, ön asiaa koskeva kiertokirje lähetetty kaikille CSJrn osastoille. Starin vuasikokoUs pidetään tk. 22 pnä st. Cathätfnes. — Hyvin yle'stä on on järjestötoiminnoissa, että tämä e n simmäinen fcmikausivucdessa ön vuo sikokouksien aika sillä alkavalle vuodelle pitää Saada toimitsijat. Paikallinen V . - ja u.-seura Star myöskin päätti pitää vuosikokouksensa tk. 22 p.klo 2 ip.,silssuntiuntai-iltapälvällä. Kokous pidetään J . Terholla. 8 McDonald St. Kaikkia seuran jäseniä ke-hoitetaan pitämään mielessään tämä tärkeä kokous ja saapukaa valitsemaan paras mahdollinen toimitsUa-voima alkavalle vuodelle. Jäseneksi a i kovat ovat myös tervetulleita kokoukseen. Esillä 9n:hyvin tärkeät asiat esim. voimisteluohjaajakurssit ym. Erikoisen tärkeää, oh nuorille seuran tytöille ja pojille saapua kokoukseen kuulemaan ja päättämään lopullisesti kurssi ky^yniyksestä. Siis kokoukseissa tavataan! H. fioiltaa Ja öljyä Calgary. — Täällä ilmöftetaan, että Ontariossa toimiva kultakaivantoyh-tiö poine 'Mines on sijoittanut noin kjrminen«i miljoonaa dollaria =Redwa-teralueen öljymaihin, joista toivotaan saatavan-nmsaat voitot. — Mxmli on aasioriin ja hevosen-tamman sekasikiö. tanssH tk. 21 p. .Boiind Lake..*— Ettäkö mitkä paar-tit ne^itten ovat? . Ne ovat läksiäiset tov. K. Salolle^ joka on ollut,täällä Round Laken perukalla ihan siitä saaklta kun. tämän mSldän.Eciioh syn-tymäpaartit pidettiin. Hänelle on varmasti,ikävä muuttaa pois paikkakunniltamme ja siksipä me, Echon jäsenet, :päätimräekin, pitää hänelle oikein- reilut .läksiäiset. ;Sehän onkin meidän kunniavelkamme, sillä Kalle on ollut mukana kaikessa toiminnassa, on aina ollut valmis ojentamaan auttavan kätsnsä tämän meidän seuramme toimintahuoneen rakentamisessa ym. toiminnassa. Kaikesta tästä haluammekin lausua Kallelle kauniit kii-toksat. Toivottavasti silloin bn-kauhis ilma. että jokainen voi saapua näkemään ja nauttimaan. Voin tässä huomauttaa, että tämä tilaisuus on oikein mielenkiintoinen, etupäässä kalastajille ja hevosmiehille, sillä sinne Järjestetään talvikalastusta ja varmaan kalat syövät tähän aikaan kuukaudesta. Myös hevoskilpailuun voi osallistua jokainen^ eikä myöskään katsota sääntöjen rikkojaksi sitä vaikka jcsicus hevonen laukankin ottaa. Jokaisella Echon jäsenellä ön tähän tilaisuuteen vapaa sisäänpääsy ja vielä jokainen jäsen voi tuoda ystävänkin mukanaan. Kaiken muim. lystin Usäksi saa jokainen tanssia varmasti ihan tarpeekseen.. Ravintolakomitea pitää huolen kahvi- ym, tarjoilusta. Tästä siis huomaa, että koko tilaisuus.on järjestetty ensiluokkaisesti. Luultavasti ei meistä kukaan sivuuta tätä hauskan hauskaa tilaisuutta. : ' Jokainen siis Echon toiniintahup-neelle lauantaina, tk. 21 p:nä klo 8 ip. — Geo. . •mi: HDinJIpHlNTAIlIlNEK P i i r r - Huumorintajaa ei qls kaikui tu. Eräätiovat-siitä 100rprosenttr.„_ vjiipaita...Kalkki leikinlaskuyritö kin raivcstuttavat'heitä kuin punatnen-vaate--Yleisin on tajuttomuus diktaattorien jou_ he; ovat kaikki sjliaisia. Seuraat^, prosenttimäärässä ovat papit. iuitenkin kerran huumorintami paj^i, ja.ijyt keriämme hänestä. Hänen:nimensäoU Abraham, i toimi hovisaarnaajana Wienissä 15 luvun lopussa ja ITOO-iuvun .alji aikana* 'Jcdlcäh .Itävallan pääkauD gissä raivosi ruttotauti, _ olivat siellä leiriytyneinä j a muit -vastoinkäymisiä sillä oli kestettäTil nään. Tämä laajalti tunnettu saaJ naaja ei liioin suvilöinyt sanojaan, niinpä kerran hän saarnassaan ankarasti .silloin muodissa olleita.; tsn avorintapukuja vastaan: "Nai; Jotka sillä - tavoin paljastavat i . «i^ät ole: edes: sen »arvoisia, että. viitsisi J^ylkeä kasvoille." Lausunto ^kantautui keis Jtorviin, javkiin tämä itse oli. avi tamupdin innokas jsannattaja, iiän /Abrahainille .terveiset, että ^ tämä -ei pemuta ^sanojaan, häaeäj] piankin tulee entinen hm-isaMnai-j ja. — "No, kyllä minä peniutaa' mutisi Abraham, ja seuraavana £i]3i!| nuntaina^häntledpitti saarnatuolista: "Ä^ettäin tuiin:niinä: sanoneeksi, että -naiset, jotka sälä • tavoin paljasts. vat itsensä, -eivät ole -edes kasvoili alk sylkemisen arvoisia. Nämä sanarami. nä täten juhlalliÄEsti peruutan ja R. litän:iheovat-6en arvoisia.' ^ONNETTCMHUDSIEITULE YKSK Sananlaskun sisällön havaitsi aln^ ien ja tai CuitenläE jtäparec itus ei oi Jugosla hjt välke rikatar^Isabel Shaffer, kun hänet rä- | cdan alk tiin sairaalaan mtirtunein käsivasiii I Röntgentutkimusta suoritettaessa hi: i ä, raska putosi leikkauspöydältä ja toinen jal-1 Jäidenkii ka katkesi. Nyt-hän vaatii sairaalaiti 25,000 dollarin korvausta menetet}äti työajasta. VAROVAISUUS TARPEEN Äkkiä rikastunut halusi ostaa kaikenlaista. Hän meni musiikkikauii. paan ja halusi kaikkein kalleimms] viulun. - Kysymykseen tuli Stradivarius viulun. Kauppias halis myydä viulimjä siitä ssrystä sanoi, tt-tä viijlu on tehty 1730. "Mutta sanokaa minulle", sanoi 'a-kemies, "onko sama liike vielä toima nässa?" " E i ole", sanoi kauppias, hamaiaj tyksissään. "Siitä syystä «n osta tätä, silla ms tä minä - voisin ostaa varaosia Viisi jtniljoonaa Italian i^öläistä tervehti Stalinia Rooma. — Italian Yleinen Tjoväeii liitto, jossa-.on viisi miljoonaa jasei tä. lähetti Neuvostoliittoon paamuus teri Stalinille tervehdyksen. ."Liittyessään toisim maailman tyo Iäisiin terv^dyksessä". sanotitun It* lian Yleisen Työväenliiton lahetta mässä^hkösanomassa, "meidän In tonime uudelleen lupaa, etta Itala jPraha. — Johtaja Holger Hjelm tuomittiin jouluk.. S8 p:nä kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen sen johdosta, että hän oli yrittänyt; auttaa Tshekkcslovakian kansalaisia poistumaan maasta ja salakuljettanut teh-daslaittvta. Hänet tuomittiin edelleen jnaksa-maan sakkoa 10,000 Tshekkoslovakian kruimua ja hänen omaisuutensa TshekkpsIova'iiassa .takavarikoidaan. Hänen autonsa, joka on rekisteröity Ruotsissa, on jo takävza-ikoitu." Sen jälkeen kun Hjelm qn kärsinyt rangaistuksensa, karkoitetaah hänet Tshekkoslovakiasta. -Hjelm oli ruotsalaisen vientUiikkeen osakkaana ryhtynyt neuvotteluihin tshekkoslovakialaisten kprutavarat.ehtaan kanssa ja oli tarkoituksena viedä Iliaasta tehtaan tuotteita laittomalla tavalla. Hjelm sai näiltä tehtailijoilta erilaisia koneenosia jä noin 50 kiloa hopeaa, jonka erän häh osittain salakuljetti ^Ructsiin aiitoKaan. Hän • työläiset ilupaavat taistella sotaa vas taan ja kaikkien niiden ihmisten TJ-paxiden puolesta,, jotka vielä eJärs kapitalistisen sorron alaisuudessa-' osallistui myös laittomiin valuTitti kauppoihin. Kän myi yhdessä eraa: ^ ijnmän arsinyt, \ ihreja o] ukkeen Prahasta kotoisin olevan hovimest» rin:kahssa useita satoja Tfhdysvaltas dollareita mustaan pörssiin. Yhdessä Hjehnin Prahaan perustsj |o7anovii man- konttorin päällikön, ins. Fm -A, ^saanien •oin kanssa hän oli valmistellut tsh* "^j odan aj koslovakialaisen. tehtailijan , Pitaä ^ sikunna; ,<ti,>rtma<ii<> Hän toimi CSA; koise iug< :oi< ais Sodan allinen 1 ivjarmaa, ' oka luon esta on-läivät ov ikennuk iiiitä kip anoen t; monomp: Calvoksel imerlkka »man kä näärin ^ äntoaloj; Tllante •aittavlss läätöslai) ralltlikar lessaan. ;aattanu oslaviac ' imatta s iteltiin 1 •aatlyat aarnista. Tällöin aan ns. lanottuui Inikään ] :oiis, vaa loima 01 Iita oU ueessa. • inä toin :ovic, joi itsemisei Lskolllset essa hy luolueoh Suorasi o, jollaij häi väUttajä4#tkaffiaa -nssa. Ne pakoa ulkomaille, leen Pitasta j a tämän kahden velje[ välisen kirjeenvaihdon Kaildden syytettyjen syyllisyys TOH tiin näyttää toteen.- ii Muista .^TTtetyistä hopeatehtaii]|| '"^«i ^ Suchomei tuomittito 2 vyvuOdtfe,' |eeUIsyy< ja ins. Pranc 2 vuodeksi kuritush^-ö ^| neeseen., Muiden syytettyjen kan|| tushuonerangaistukset vaihtelivat | j , kuukaudesta :'2 vuoteen. , Ruotsin 'n : |' hetystön taholta ei haluttu laii-^f' , J . asiasta mitään. Hjelm lienee päS' tänyt valittaa tuomiosta. sotaa vältetä. Jos jänkkiupseerit uskovat toisin, miksi he'sitten vieläkin vastustavat atomipommien pannaan julistamista. —The Ukrainian Canadian. Hajoita ja hallitse on porvariston mieliohjdma ja siksi tällaisissa tapauksissa ty-öväeu unioita ''opetetaaai" yksi kerrallaan. Selvää myös on, että herrat Green ja Murray tietävät vallan hyvin mistä on hiilikaivostyöläisten lakossa kysymj-s, mutta suurina opportunisteina J a suurpääoman palkkarerfceinä he eivät ole tähän päivään mennessä nostaneet edes sormeaan hiilenkaivaiain oikeutetun taistelun puolesta. Neerokin sortti viulua kun Rooma paloi! Saimme jälleen "Suomen Sillan" vU-melsen ntuneron. Tämä lehti kustannetaan Suomi-Seuran toimesta Helsingissä. Sen tarkoituksena selitetään olevan hyvien suhteiden edistäminen ulkosuomalaisten välillä. Siitä syystä olemme klimiostuneet sanottuun lehteen. Olemmehan me ulkosuomalaisia. Meidän mielestämme, ellemme ole väärässä. Suomen virallinen ulkopolitiikka pitäisi olla ystävällinen Neu- <S>vostoliitolle. Tällä mieleUä tutkimme myöskin "Suomen Sillan" sisältöä. Niinpä luemme otsikosta "Ylpeä suomalaisesta syntyperästään". Kirjoitus on kuvalla varustettu ja kaikinpuolin korostettu. Kuvassa sanotaan: ''Amerikansuomalainen kersantti Melvin W. Kallunki Hietaniemen sankarihaudalla Helsingissä." Kysymyksessä on amerikansuomalaisen kersantti Kallunkin käynti Suomessa. Hyvta ymmärtää sen. että tämä kersantti käy Supmessa. van-, hempiensa syntymämaassa, mutta on vaikea käsittää, sitä, että hiän on "sankarihaudalla", sillä olihan Suomi Amerikan vihollinen. Kirjoittaja Veikko Hintikan^^ mielestä oli tämä amerikansuomalainen tosiaankin "sankarihaudalla" Ja sitä ml^pidettä oli varmaankin Suomen valtion kiis-. tannuksella toimivan Suomi-Seuran sihteeri tri Rafael Engelberg, joka kbrjoituksen julkalsL Kirjoituksessa sanotaan mm. seuraavaa: . "Kersantti Kalluiiki kertoi tavanneensa Baijerissa useita entisiä alppi- Jääkäreitä, Jotka sodan aikana olivat saksalaisten joukkojen mukana Suomessa; Pairi pojista oli ollut hänen vanhempiensa s y n t y mäseudullakin. Kuusamossa, Jonka asukkaita ja luontoa he olivat kilvan kehuneet. 'Saat olla ylpeä, että olet syntynyt suomalaisista vanhemmista', oli eräs entinen alppljääkäri sanonut. Suomea ja suomalaisia olivat ent. alppijääkärit ylistäneet jo ennenkuin tiesivät kersantti Kallimkin olevan syntyperältään suo-noalaisen. "Varsinkin Suomen siisteyttä he olivat ihailleet ja ovatpa eräät Baijerin pojat rakentaneet suomalaisen saunankin, siihen Suomessa ihastuttiiaan • tr • Me emme tiedä miten kuusamolaiset tyljkäävät Baijerin natseista. Me tiedämme -kuitenkin, että saksalaiset ihastujat hävittivät Kuusamon perinpohjin. Me olemme myöskin kuulleet monta kertaa kuixika Suomi-Seura on pyytänyt apua saksalaisten tuhoaman pohjois-Submen puolesta". Nyt , se kuitenkin jidkaisee saksalaisia natseja ylistävän icirjöituksen. " ^ ' ' Entä "sankarihaudat" ? Amerikkalaisethan tappelivat vihollisiaan vastaan/ joita myöskin suomalaiset olivat vaikka eivät virallisesti. Jos niin todella on. että kersantti Kiallonki 'kunnioitti suomalaista "sankarihautaa", min 'hän amerikkalaisena sotilaana teki .pahan erehdyksen. rHän oliniai douisesti tietämätön. Mutta Suone Siltä ei ole tietämätön julkaistessai|| tämän kirjoituksen. Kuten huomaatte, sanotaan, kersantti m i l u n k i on ylpeä suomako sesta syntyperästään. Meistä kuita kin tuntuu, että tällä tavalla y syntyperästään ei ole kaikkein tapa. Kirjoituksessa sanotaan ffl! kin, että kersantti Kallunki oli J . W. Snejlmannin muistopatsaan tiedustellut kenen muistopatsas se Snellman oli suomalainen valw mies, joka unehnoi itsenäisestä mesta, joka'voisi itse päättää o kohtalostaan. Se on toteutunut siksi, että Neuvostoliitto antoi itseis-syyden Suomelle. MahdollisesU kersantti iKallunb tietänyt sitä. Eikä, hän mahdol tietänyt myöskään sitä. että Su taantumushallitukset ovat jati järjestänyt sotaretkiä Neuvost vastaan Suur-rSuomen haaveissa. Tämä kyseellinen kirjoitus on 9soituksena. kumka Suomcö k ^ veronmaksajien kustannuksella t^ dään neuvostovastaista proi — Uoti m 'ääräksi. "^i ittää ill }mnan ti urhatti ;tett iUa oli 60,000 VankUi ikkeen ivisesti tekevie Jan. -v tolaisist in kesk Iloihin, Kun k lUut apu hä pare ä on pe' osialism äy selv Itä naa emokrai I oettekn ^ e n ^ eastija 8 3sten ii ääntym I itekevie
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 17, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-01-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500117 |
Description
Title | 1950-01-17-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
•m Sliru 2 Tiistaina, taimnik. 17 p. — Tuesday, Jan. 17
i i i
Ä
i i
'"f^^c"-'!!!^^!^^"'ff^ftff* • ' " .tbe' Post
{UäialitlBlce?«eeldy: T u e a d o y s*
SgobUaihlng Oompany L t d , atu^ioa
B. Sotad. Sffitxnr W; SUsoO.
TniftUHHIHMflT;
eaaaasm: 1 ^ nm e tte! 4S3
Suomen taaotomuksen äänitorvi
ötä tai^ avustusta
TV)ront(Ksa viikon Jopulb kokoooitunut Ontarira^^
( A E L - T L C ) icäsHteli ensimmäiseksi työkseen työttömyystilannetta,
, Jiuten 30-lirvun nälkävuosina konsanaan, ja esitti päättävän vaatimuksen,
että hallituksen pitää järjestää hetikohtarsesti maantietöitä
työttömyyden lieventämiseksi ja ottaa käytäntöön 40 tunnin työ-vi:
kko.
Maantiet tarvitsevat kunnostamista kautta maakunnan julista
, . metsätyöläisteri union taistelumieiinöa edustaja Bruce Magnuson ja
- Port Arthunn paperitehtaan työläbiä edustaaiut I. W . Hordxesfei sa-
; nol, että järvienpään päällystämättömät tiet ovat l^^ääsenrättÖmiä
,. keväisin, kuten ovat muutkin Pohjois^ntarioh tiet.
Työtä on sni vaikka ^cuinka paljon jos niitä vain teetetään. Ja
' &ulen muistetaan liberaalipuolueen kaikki silmäntekevät^ hipasivät
vaalien mukana kansalle, että jos he tulevat valituksi, kuten tapahtui,
. niin he huolehtivat täystyöllsyyden säHymisesiä.
Mutta nyt on työttömyys saavuttanut jo uhkaavat mittasub-
.teet. T L C : n ja G C L : n johtajat ovat ilmoittaneet, että Ganadassaion
jo noin 300^000 työtöntä, jä samalla he syyittivät, eUä liitMialiitus
. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-01-17-02