1949-02-01-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
II 2 Tiistaina, helmikuun 1 p. — Tuesday/ Feb. 1 i i - . : . TukutioocM' BntfiMM T^fflH^f 4*IMC Uttortu dcfl0er'4^^ Ifinim .•d<fNM^.AVv4P>-'AKlW9r« .Oiifillu ^ ttltlMiedtkft.mami. AnthnilgKI M MeoDd d a « maU bjr tiie Fott TmmlBtfon ftee of ctiMge. Uäbed. thrice «eeUf: T a e » d » y s. Mta|Miis« OompAor U d , st lOO-llB J9m at. W , aaÖRBy, OxtU. Ouisda. OuMduMi: 1 % tjOO:« l i L » 5 SaomeMs: l vk. e kk. 4:25 CSJ tomiu taiihaii jmdlieita . Canadan Suomalaisen Järjestön tpk:n kaikille osastoille taomtik. i p i p a ^ ^ j 26pns lähettämä kiertddrje toiminnasta rauhan puisesta on erikoisen T!^^^^^^ f asiakirja mihin-pitäisi kiinnittää vakavaa huomiota jdcalsessa m- 0M Sodan ja!rauhan kysymys on äärimmäisen t ä r ^ kaikille ihmi* sOle, «ika rähiten meille canadansuOmalalslUe. Varmaa myös on, ^y^i^ totroktaisiin ja ponnisteltaisiin yibtä ^rmok- \f_^^f, '•X - I t a a , ^ onitä'nyt joissakin v^utusvaltaisissa piireissä toimitaan aseis-ftjil ^ "'ÖMnisen ja sodan hyväksi, niin kansainvälinen rauha säilyisi. Jos käsi- . . kysymystä maanmiesteiimic kohdalta, niin vdttaisiin en- ^- sinnäkin kysyä, että kuka täkäläisistä maanmiehistämime hyötyisi uudesta sodasta. . Vastaus siihen olisi: " E i kukaan," Kukaan cana- 7:::,.. dansuomalainen ei hyötyisi uudesta sodasta, mutta me kaikin menet- •c'. täisinune siinä. Sotavalmistelu saattaa antaa väliaikaista työtä sota- . tarvetditaissa, mutta se on siksi kallista leikkiä, että kaikki verot nousevat |a aiheuttavat kaikille pikkueläjille elintason huonontumisen. " Ja sota^ratlmisteluja ei seuraa rauha, vaan sota, missä taas menetettäi- ^ i n mtehutisikään kasvatettuja poikiamme ja tyttäriämme. Talou-delUsesti sota aiheuttaisi meille taloudellisia menetyksiä. Se tarkoittaisi nuorisomme militatisointia ja sen tdiraamista sodan mqlcdcille. Se aiheuttaisi sanoinkuvaamattomia tuskia ja kärsimyksiä sotilaiden vanhemmille ja omaisille. Jo näiden itsekkäiden syiden vuoksi on sanottava, että sota olisi suurin dnnettdrouUs niitä anaänhiiehtärDme vbtsi kohdata ja siksi sitä on vastustettava. Toiselta puolen asiaa katsoen voidaan todeta, että jos Yhdysvaltain imperialismin mukana sodan tielle lähdetään, niin se tarkoittaa sitä, että sellaisessa sodassa kulkee rintamajakoniin, että Suomi tulee Cai^adan viholliseksi. Kuka meistä, joka tuntee pienintäkään rakkautta ja kunnioitusta syhtymämaataitnme ja siellä olevia omaisiamme kohtaan, toivoo sitä, että Suomen kansa joutuisi taas sodan jalkoihin, j a (!ttä Suomen kansaa kärvennettäisiin Yhdysvaltain atomiponnneil-ia? Tällaista surkeutta ei kukaan Suomen ystävä voi toivoa! Sitäpaitsi on muistettava, että tällaisessa sodassa me canadahsuomalaiset joutuisimme 'Vihollismaalaisiksi" sanan varsinaisessa mielessä —- eika siinä silloin kysytä, että oletko sinä "punainen", "vaaleanpuna!' , r »en", ^'valkoinen" tai "keltainen". Tannaampa käsi sydämelle ja j k y s y t ä ä n , kuka meistä haluaa jöittua "vihollismaalaist€ft"kirjoihm * salaisessa pit^täaikafsessa Sodassa, mii 4 nyt on ilmeisesti tekeiUä. Canadan kansalaisina ja vakituisina asukkaina meille on kaikkein tärkeintä kuitenkin nnuistaa se, että jos kolmas «maailmansota provo- , i soidaad; niin sitä-^uskin käydään "kakkana imerten takana" ktiten — on tähän asti käyty ne maailmansodat mihin Canada on joutunut. Ensimmäisen j a toisen maailmansodan aikana kotirintamalla työs- I kennelleet canadalaiset ja heidän omaisensa eivät kokeneet mitään V sodan kauhuja. ' Päinvastoin mdllä oli eräänlaista "hyvää arkaa" jos- 4 l d n j c ^ ^ äidit itkivät joka yö poikiensa p u o l e s t a^ j a , itkevät vieläkin tnonessfi. tapauksessa lastensa hävdpilla. Mu,ttii Jos kolmas sota syttyy nykyisenä atomikautena, niin mikä takaa seii,^ ^^«ttei Canadasta tule Icolmannen sodan "fielgia"? Mikä voi taata .^«•»<'stn, ettei m)eidän kaupunkejamme ja kyliämme pommiteta ja kärven- * ^ nctä sodan helvetissä? / ' » Meillä canadansuotnalaisilla on hyvin ikäviä ja varoittavia muis- 1 toja Euroopasta. Me tiedämme, että sotavalmistelu ja sotajsen mieli-f alan lietsominen ei pelastanut Suomen kansaa sodan kauhuista vaan f vei sen sotaan. Me myös tiedämme, että •Ruotsin''rauhanomainen 2 puolueettomuuspolitiikka esti Ruotsin joutumasta sotatantereeksi mo- * lemmi&sa maaUmansodissa. Samalla tiedämme, että tämä raufaan- \ « omainen ohjelma tuotti luhatkerlaisesti enemmän onnea Ruotsin kan- I salle kuin Rytin, Tannerin ja kump. onneton sotaohjelma Suomelle; l Kysymys onkin tästä: Me, kuten kaikki ajattelcvat'^ S ihmiset, jotka rakastavat tätä maata ja toivovat sillä hyvää " ja suurta tulevaisuutta, haluamme välttää kolmannen sodan ^ syttymisen. Canadalaisina ja Canadan asukkaina me cnnnic '4 luonnollisestikaan voi estää Yhdysvaltain imperialismia lähte- * mästä tuhon ja perikadon tielle, mutta pysykäämme me kan- » sakuntana erillään kaikesta sotavalmistelusta. I Juuri tässä mielessä Vapaus tervehti C S J : n tpk:n toimintaohjetta l rauhan hyväksi. Kiinnitettäkööt^siihen asiaan erikoishuomiomäanmies- ^ temme keskuudessa ja toimittakoon kullakin paikkakunnalla, ei mekaa-nisesti " v a i n " ohjeiden toteuttamiseksi, vaan vallitsevien olosuhteiden • ^ mukaisesti rauhan asian edistämiseksi. Tässä on maanmiehillämme oiva l mahdollisuus sivuuttaa ryhmäriitansa ja yhdistää voimansa kaikille a yhtä tärkeän asian hyväksi.' Rfita millit sanovat Nimettömiä kirjeitä ei julkaista Vapaus on jälleen saanut pari nimetöntä kirjettä pyynnöllä, että ne julkaistaisiin. S>'>'ksi esitetään se, että kirjoittaja "haluaa pysyä tuntemattomana". Muaa huolimatta joinkaan siitä kuinka "hyvä" tällainen nimetön kirje saattaa olla, Vapaus ei voi ieikä halua sitä julkaista. Kirjoittaja voi käyttää nimimerkkiä, jos hän sitä haluaa, mutta toimituksen täytyy saada tietää kirjeen lähettäjän oikea nimi ja osoite. Eihän voida odottaa, että toimitus voisi luottamuksellisesti julkaista sellaisen kirjeen, jonka lähettäjä ei suhtaudu l ^ d e n toimitukseen samanlaisella luottamuksella ja ilmoita sille oikeata nimeään ja osoitettaan. . ' Asiassa on vieläkin toinenkin puoli. .Vapauden'kirjeenvaihtajat ovat hy\-in edesvastuuUisia henkilöitä. He vastaavat miehinä ja naisina puheistaan. Monet heistä käyttävät vielä totutun tavan mukaan omaksuttuja nimimerkkejä, muttai siitä huolimatta "nimimerkit" tunnetaan kuUakint^^pajk^aklinnalla ja kirjoittajat itse ovat valmiit vastaamaan puheistaan ja kirjoituksistaan. Lyhyesti' sanoen, Vapauden väki ei usko eikä hy\'äksy sellaisia kirjoituksia, joiden laatijat elv^t ole itse valmiit niitä julkisesti puolustamaan, sillä me etsimme totuutta, i^etjiLa mitään muuta kuin totuutta — ja sitä on rehdisti puolustettava; vaikka totuus onkin epämieluinen asia työväenliikkeen vihollisille, sodanlietsojille, fasisteille jä heidän apulaisilleen. l i i s ^ i on muistettava, että Vapaus ei kahlehdi kirjeenvaihtajieh-sa mielipideilmaisuja johonkin ahtaaseen kaavaan, minkä perusteella tolinitus voisi olla "vastuussa" jokaisesta sanasta, minkä kirjeenvaäta-jat kirjoittavat. Päin\'astoin tiedetään, että \*apaus on julkaissut ja julkaisee edelleenkin kirjoituksia, missä avoimesti j a rdtdin \'akau-ffluksen perusteella vastustetaankin Vapauden "virallista" kantaa siinä i i i iäss^ Tämä tekee mahdottomaksi kaikkien nimet-tömien kirjeiden julkaisemisen, sillä jos nimettömiä kirjoituksia läh- ^ d^tiaisitn julkaisemaan, niin ne olisivat vain sellaisia kirjeitä, jotka toimitäs kokonaisuudessaan hyväksyy ja "omaksuu", k o ^ ne tulevat . suuren yleisön silmis-sä toimituksen omalle tilQle. On heljppo nähdä. |^eita,inut|n iisäksi tämä^upbtaisi j a luuduttaisi lehden sisällön«seliai- JO BXITTÄX AMEBIK. K 7 A PRESaBN' dmlstaa eilisen (tammlk. 30 p.) pääidrjöltaksensa IsunumoOe. jonka »merlkkalalnro diplomaatti George Morgan oa erittänyt Fordza Affairs-aileakaaileb-dese& Ja Jonka «tsftltd on M. että Moskova pitää idän Ja lännen välistä sotaa Täistttmättömaaä. 3lya Pressen irftää Morganin lausuntoa Yhdysvaltain ulkopoliittisen johdon hyväksy^ mänä Ja inspiroimana; sen k a l t i i s zn iaiityk»en levittäminen ilmeisesti palvelee Yhdysvaltain "Tcylmän sodan" tarkoituksia.' Siihen'vedoten voi Y h . dysvallat jälleen lisätä sodanvalmis-telujaan. Nya Prewen kirjoittaa: - 'Xl ole hyvä uudenyuodenoire, että George Morgan on faoittanut oveii ja antanut meidän aavistaa, mitä näytöstä varten suuressa näytelmässä rekvisiittaa viimeistellään Ja näyttelijät valmistelevat vuoroianojaan Uutta saattaa myäs olla onnellista, jos yleisö käsittää varoittavan väläyksen. Eaiehän voi lähteä tiehemme teatterista, mutta voimme e«ttää vastalauseemme sitä peliä vastaan, jota olemme nähneet kylliksemme ja jota emme halua n5hdä uudelleen. Voimme vaatia näyttämdmuutosta, voimme vaatia, että ohjelmaa korjataan ennen kuin se on Ulan mydhäiotä. — On kerrankin päästävä siihen, että ei teatterinjohtajat, vaan yleisd saa valita kappaleen." Hyvä, Nya Pressen! Tervetuloa amerikkalaisvastaiseen rauhanrintamaan! — Helsingin Vapaa Sana. * • • • V A I K E U S NAITRAA P I M E Y D E N T Ö I L LE Lontoo. —^ Britannia ja sen Brys-celin sopUnuksen neljä liittolaista ovat isopineet Euroopan neuvoston muodostamisesta . . . Tämä neuvosto jaetaan kahteen osaan — "ministerineuvosto", mikä kokoontuu salaisesti j a on välittömästi Vastuussa Jäsenmaidin hallituksille, j a neuvoa anta^va "neuvotteleva neuvosto" mikä keskustelee j u l kisesti'asioista, isaltsl ei yhteisistä puolustusasioista . . . — C P : n uuti-tieto. tammlk. 28 pnä. * • • A M E R I K A S S A M A T K I T A A N M U S S O L I N IA Tuomiten Yhdysvaltain 12 kommunistijohtajan oikeuskunlustelun teko-peliksi, italialainen Unita lehti kirjoittaa: Me ahtifasistlt ja erikoisemmin me italialaiset kommunistit tunnemme tämäntapaisen olkeuskä^-hnln; miltei 20 vuotta me olimme sen uhreja tfiyxitfij,nj5 tuomgrit — ne jotka iiiiktVat' )fe ttiöälltsivali JGräinsein -JK-tuhansia muita' antifasist^jä -^'olivat puettu mustiin paitoihin. He eivät toimineet demokratian nimessä, vaan fasiBtldlktatuurin puolesta . . Mutta tovereitamme tuomitsevat amerikkalaiset tuomarit ja heidän h a l - Utukssnsa Julistavat itsensä liberaaleiksi Ja demokraateiksi . . . Ehkä meidän äänemme 'voi pysäyttää tuomareiden käden, siinäkin tapauksessa; vaikka melkein varmasti on tuomio Jo etukäteen valmistettu. Kuitenk i n yksi asla on varma: Hitler J^ Göring eivät ole muuta kuin ikäviä muistoja Georgl Dimitrovin menneisyydessä. Leipzigin sankari on tä-nään Bulgarian tasavallan pääministeri." * • • SYYTETYISTÄ TULEE SYYTTÄJIÄ Yhdysvaltain kommimistijohtajlen oikeusjuttu on tätä. kirjoittaessa ollut käynnissä yhden '^Okon. Kaikesta päättäen tfLmtk exisiinn^jnen viikko muodosui äärimmäisen kiusalliseksi, — ei niille jotka istuvat syytettyjen penkillä — vaan niille jotka ovat keittäneet tämän maamme penistuslain loukkaamattomuutta rikkovan kokei-luilveilyn . . . Monet porvarilehdetkin myöntävät hammasta purren, että kommunistien lakimiehet ovat osoittautuneet "taitavammiksi" kuin odotettiin ja aivan ilmeisellä kaiholla nämä lehdet inyöntäAÄt, että "syytetyt esUntyvät n>-t syyttäjinä" . . . — Eteenpäin. CSJm opfiitofciiBsit Fort ÄtOmr. — Viime kuun 27 päivän fflaHa Port Arthurin pikkuhaalin yläJeertaan oU kokoontusut Joukko i h misiä, taricoltuksella saada aivostoon-sa muutamia tiedon Jyväsiä., SUloih nähkääs alkoi kauan puhutat kaksiviikkoiset <^>intokurs£it. Oaanotu-jien Joukko H^änsä nähden cäi hyvin valtelsvalnen arviolta noin Ä-TO vuoden välillä. Jos Hillmannin" pappa olisi oUut mukana, ikäraja oUä huomattavasti ylittänyt 70. Opettajana häärii kaikille tuttu Sirola-Opistossa opiskeUut Ja taitonsa tiivistänet lupsakka savolainen Aku Korhonen. Hänellä apulaisina Järjestely ym; Joukkotyössä, avustavat kotoiset kirjanoppineet. Aluksi pidettiin yleinen Järjestely-kokous, määrltelUto kursslajat, aika j a yleteesU kaikki Järjestelyä koskevat asiat aina kahvinjuontiin asti. AMe-ktrJolttaneeUe määrättito kaksi tuot-tavaa tehtävää, määrättiin tdoskuu-hittajaksl Ja aikapojaksL Alkuvalmistelujen jälkeen- siirtyi automaattisesti puheoikeuden käyttö opettajalle tai toisinsanoen kurssien JohtajaUe. Ensimmäiseksi työkseen h i n Julkilausui Vancouverin toverien lähettämät terveiset täkäläisille kurssilaisille, siis terveiset ovat perillä, Jolata kurssilaiset täten lausuvat toverilliset kiitokset. Toiseksi hän anoi lupaa oppilailta, että hänkin saisi istua. Oppilaskunta myöntyi pyyntöön. Joten täällä opetuksen alltana istuvat opettaja sekä oppilaat. Sääntöjen rikkojat rangaistukseksi saavat seisoa nurkassa. Alkuluennossaan Korhonen mainitsi mistä kaikista aineista tullaan nyt alkavilla kursseilla keskiistelemaan. Päälinjana tulee olemaan talbiisoppl, sen mukaan miten sitä on M a r x teoreettisesti selvittänyt Ja Lenin j a Sta- Un ovat sitä käytäntöön sovelluttaneet, kehitysoppi, materialistinen historian käsitys, eri yhteiskuntien kehitys Ja syyt niiden ntuuttamlseen. Mutta ennenkuin me voimme saada -Oikean kuvan ja käsityksen nykyisestä kapitalistisesta ja sosialistisesta Järjestelmästä, täytyy meidän luoda -lyhyt katsaus historian takaiseen aUcsän ja sieltä lähteä aste asteelta tulemaan nykyaikaan. Erikoisesti hän tsroittl, etä Jokaisen kurssilaisen pitäisi-painaa mieleensä kolme perusehtoa mutta mitkä ne olivat, m i n i en kuolemaksenikaan muista — i&ytyy uudelleen opettajalta kysyä. Sitten hSm vei meidät mukanaan pari kolme V^joo-naä vitotta \ hhftbdSui täkai4eltl a i kaan, niihin aikoihin kun est-läamme Saatujen 42uUst%oJen imukaan C I - 0 : n , Brftannfaor-Trades U«a«n ÖÄJ-gressin Ja Hollannin tmloliikkeen johtajat ovat eronneet kuten, C C L ."ennusti'* Ammattltunloldsn Maailmanliitosta CAML) Ja aikovat perustaa uuden kansainvälisen. Tosiasiassa Britanniian ulkfHnlnisteriö^^ A F L :n huippujohto tekivät Jo vuosi sitten simnnitelman A M L : n bajcittamisek- £i. Sen Jälkeen on tätä hajoltus-ohjelmaa järjestelmällisesti toteutettu. Minkä perusteella oikeistojohtajat yrittävät hajoittaa AML:n?. Todellisuudessa ei olendtääh vakavaa Ja a r vostelua kestävää syytä esitetty. Pääsyyksi on sanottu se, että AML on kieltäytynyt tukemasta Marshallin suunnitelmaa. Mutta tämä ei mitenkään ole pätevä syy kansainvälisen uniollikkeen hajoittamiseksl slUä A - M L Jätti aivan oäcein Marnhallln suunnitelmaan suhtautumisen kunkin roikkuivat ett^- ja takajaloistaan,pul-den oksUla jä kuinka He alnotötaan tj-ön avulla kehittyivät ^ 1 , mitä me olemme tänäpäivänä. - <*pila?kunta seurasikin tarktatavalsestl Ihmlsiöri k e hitystä, eri yhdyskuntien syntyä kehitystä, kuolemaa Ja taas uusien yh-^ telskuntamuotojen tuloa kuollepn t i lalle. Ilmeni, että kaikejn katkeamattomana johtolankana on "työ". Kuunnellessani tuota ensimmäistä luentoa minä oli katiunapäällä kun "tuli tultua ollenkaan kursseiUe.' K u n olisin pysynyt poissa, n i in olisin mahdollisesti loppuun asti luullut itseäni viisaaksi mieheksi. Nyt minä olen tietoinen siitä, että en tiedä tämlin taivaallista yhteiskunnallisesta kehi-yksesä. Olisin edelleen vain uskonut, että Aatami syntiinlankeemuksen tähden veti housut jalkaansa. — Losojätkä. maan uniollikkeen päätettäväjcsl. . Matta sen lisiksi on kyvrttfvi. että mistä, alkaen kapHaBstin Ja on oHat flryni kamafnviliaen tji-väenliikkeen haJoHtaaiftten? Hajoittajlen toinen valheellinen "perustelu" on se. että useiden maiden ammattlunlot yrittävät toteuttaa "kommunistista ohjelmaa" AML:8Ba Ja levittää kommunistista 'propagandaa sen kautta. Mutta mitään todls^ tuksla el ole esitetty tämän vgltök-sen tueksi — siksi kun «ellalsta to^ distusalnehlstoa ei ole. Kysymyksessä ei ole "kommunistien ohjelma" vaan se. että toteutetaanko Ammattiyhdistysten Maailmanliiton ohjelma tai ei. Ja hajoitos^öhön tylityiMiet olkeistoio^itäjai vastestavat nimenomaan A M L ^ öhjdmä»! ' Oikeistolaiset ]iaj<rfti»Jat eivät tykkää «Utä tosisdkai^. että he ovat vähemmistössä A M L t n a , el- ' vätkä siis ole voineet mmttaa A-ML: n öbjetmaa.. Nämä oOcisto/^ laiset ovat «nalanneet '^»Älaat-teen" — mtesä he eivät voi hälUt», siellä he l»Joittayat. C C L : n Oikeistojohtajat ja muut h a - joittajat välttävät my&5, että Neuvostoliiton, kansandemokratian maiden. Italian Ja Ranskan ammattiuniot ovat kommunistien ylivallan alla — tarkoittaen luonnollisesti sitä, että kommunistit Johtavat mainittuja unloita. Mutta mitäs fiiltät Ktikaah ei ole kieltänyt sitä tosiasiaa, etteivätkö komtnunlstit ole monen maan unionistisen liikkeen johtoasemissa. Se v a in ^Ödi^a sitä' luottamusta mlts työ^ Iäiset osoittavat kommtmlsteja kohtaan kommunistien puolustaessa työläisten unloita Ja parempia elinmahdollisuuksia. Ilpojen loppksi työ- Dtalnitui^jDaiss^ työläiset ovat y a - j p i d t B . ttdev^soudenbuolista: hddän edessään ejL ole talouskriisi eikä työt-tömyi?; fae^dä:! unio-oikeuksiaan Ja elinmahdollisuuksiaan vastaan ei Kaamea majatalon isäntä Konsöressäi^HoIbaekln kaupungin lähistöllä Tanskassa löydettita ääcet- J . Forsman kuollut Picture Buttessa Picture Botte, Alta. — No niin. jos kirjoittaisin taas vähän kuulumisia Vapauteen täältä etelä-Albertasta. Talvi on mennyt äkkiä kun on jo tammikuun loppu j a lunta» e l ole p a l jon mutta on kovia pakkasiakin o l lut kohta 3 viikkoa. Se tuntuu vähän ankaralta kun täällä ovet edelliset vuodet olleet melko lauhat. Nyt e i enää sokeritehdaskaan käy kuin pienellä voimalla sillä kalkki sokerin valmistus on Jo tehty. Täällä ei ole enää muuta, työpalkkaa kuin elukkain lihoituksen alaUa j a kyUä niitä on melko paljon. Kyllä tulee paljon hyvää lihakarjaa \-ahniiksi j a lähetetään niitä Amerikan puolella sUlä s i e l tä saa paremman hinnan niistä. Tässä naapurikylässä Baroiutisaa kuoli yksi sen vanhempia i^sukkaita. J . Porsman. Hän tuli New Yorkista tärme v. 19ir ja on palvellut "home-steadln" Ja kasvattanut lapsensa täällä. Hän <dl 88 vuotta -vanlui Ja hänellä oli Jo kolmannessa polvessa stdcu täin joukkohauta, joka todistaa oikeaksi sukupolvesta toiseen kulkeutu-neei^ kaamean tarinan. 300 vuotta sitten epäiltiin silloista Kongsören majatolon isäntää siitä, että häh oU murhannut ja ryöstänyt joukottain matkustajia. Jotka öiseen aikaan saapuivat hänen majataloonsa. Hänen eläessään asiaa ei pystytty todistamaan, javähitellen kallistuttiin siihen käsitykseen, että kysymys oU vain joutavasta tarinasta. .Vanhan majatalon puutarliasta löydettiin nyt useit a hiurankoja. j a otaksutaan, että a i kaa myöten löytyy multakin Joukkohautoja. SAI METSOPAISTIN Helsinid. — Maukkaan metsopaistin sai liiljattaln U. Koskinen Porvoon pitäjän Hagan kylästä kun hänen p i hamaallaan olevan tammen juurelta lentoon rymistävä % kiloinen metso suunnistautui suoraan asuinrakexmuk-sen seinään. .Seinä kesti mutta sen metson IiAilua el enää ensi keiHEiänä — eikä myöhemminkään — kuulla Porvoon seudun metsissä. Ateriaksi käytetyt metsot kun eivät sen enemmän soita kuin lautakaan. kasvamasi. Keveät mullat haudallesi. Olen kuullut kuiskeita taas. että jotkut ison maanviljelijät rupeavat k a noja kasvattamaan oikein suuriltdcui-sina. Toiv(m onnea tieidän yritykselleen. ^ No, ei sitten muuta tällä kertaa! — KulkurL ' Iäiset käyttävät vain demokraattisia oikealcsiaan valitessaan JohtdtMcmiin ketä Itse haluavat.. Tässä ei pitäisi clla-mitään väärin? Haluaisivatko oikeistolaiset liajoittajajotitajat rajoittaa työläisten demokraattisia o i keuksia sikäli, että he saisivat .valita Johtajikseen vain sellaisia rappeutuneita reformistljohtajla, joista he ovat Jo itsensä vapauttaneet? Sitäpaitsi, kommunistit olivat k.o. unioiden Johdossa jo silloin k im A M L perustettiin. Silloin el esitetty "kommunistisun-den" vuoksi vastaväitteitä näitä unloita kohtaan. Ja kommunistit eivät ole muuttuneet. Mutta oikeistojohtajat ovat hypänneet kapitalistien keiUtaan, mU(ä vie työväenlnoiduM kriisiä Jä sotaa koliti! Ammattiyhdistysten i^Säailmanlli-tossa, mihin *kuuluu möhenlälBla järjestöjä jotka omaksuvat erilaisia menettelymuotoja, on luonnollisesti e r i mielisyyksiä, kuten on imioiden paikallisosastoissa, mihin kuultni poliittisesti eri mieltä olevia työläisiä. Mutta tämä on perin kehno syy työväen kansainvälisen hajoittamista varten.. Edelleen väitetään, että Ntevosto-liiton jä lumsandanokrattan maiden imionlstiset liikkeet eivät ole vs^Mdta laitoksia, eli kuten C C L : n johdan hyväksymässä päätöslauselmassa sanotaan: "Ne eivät ole mitään mUuta kuin kiitettyjä yhtiön unloita." Tosiasia lucmnollisesti on, että Juuri yllä-' byackälIl|;Vheltä el huolestuta työn klihdyt^^; työttönayys Ja työpäivien pidennyn. Tehtaat ovat työ^enltio-kan Ja sen.liallitidcsen käsissä. Tyih Iäiset,' liltcssa talonpcikien kanssa, ovat maan hallitsijoita. Missä'maissa luiilitiiluet eivät anna määnyfuiä ip^tqfn^ rr" nniot sanovat liallitöksille mitä tdK^vä! Mitä vikaa on tässä? Mistä 'alkaen valtaosaa vievät unlot,ovat .olleet yhtiön unloita? E i - CCV, jfoka tunnustaa OCFrh "työväen ppliltäseksl kädeksi", kannata työväenluokan valtaan pääsyä? Vai haluavat!» '6'Jceistojohtajat vai» sellaista " v ä i ^ " . minkä kapitalistiluok-ka on Välnäs' dunaamaan- Canadan unionistit'jä työläiset kärsivät vielä tavallisesti sUtä kun hallitus ja työn- (mtajat znääräävät, mitä pitää tehdä isellaisten unioiden. Joissa on heidän reseptinpä imukaan toimivia Johtajia; Duplesslsiif ehdottama "työväenlaki" on ehkä i ^ f h a l n osoitus siitä, miten hallitus anil^ määräyksiä tmioille! OCL:n isiiätöslauselmassa sanotaan, että " A M L ei ole lalHInen ammättl-tmloiden tntuiilmanliitto eikä voikaan olla siihen' fisU kunnes Rikkien maiden uniöfbvat vapaita ja voivat edustamiensa Ihmisten hjrväksi esittää talsteluluutsteen halUtuksllleen." Tässä bn taas tosiasiain vääristelyä. Jos tosiasiat tehtäisiin tunnetuksi, niin Canadan unionistisella l i i k keellä olisi täysi syy ylpeillä A M L :n työstä. Siamalla olisi vakavaa huolestumisen aihetta C C L : n Johdon ha- Joitustyl5sl{[:' Ylläolevassa annetaan vihjaten ymniiärtää, että Neuvostoliiton ja kansandemokratian maiden unlot eivät ole vapaita, eivätkä muka " p u o l i i s i edustamiensa ihmisten oikeuksia". - O n riittävästi, todlstus-alnehlstba-' osoittamaan, että nämä unlot'piibhistavat jäsenistönsä etuja, mutta Vfldäiäiko sanoa samaa C C L :n johdoBtä? Oikeistojohtajat.yrittävät pelkällä käden viittauksella uskottaa työlälsiUe, et^ niissä maissa, missä el öle eaäd kapitalistiluokan valtaa, vallitsee orjuus, mutta niissä maissa, missä kapltalistiluokka vielä hallitsee. Vallitsee muka täydellinen vapaus ja demokratia." _ " ^' On midlenkiintoista todeta, että kun Ranskan unionistit olivat l a - kossa. yHämainiton C C L : n päätös-laaeBnan- fciijdttaJien toimesta ei H h c t o t ^ ainoatakaan soildaarl-smis- sänaa — ei edes sittenkään vaikka Runsfcan työläisiä ammutt i in kun he "antoivat taistelnliaas-teen lulUtukseUeen". Matta'^dä mielenklinioisempaa olisi tietää, mitä C C L : n yllämai-nitoii pS&töslaasehnan kirjoittajat sanovat siitä, kun Britannian T U - C erottaa'Unioiden virkapaikoista komkuttlMeJa Ja. ei-kommnnisteja jotka ovat "antaneet haliitakseUe taistdnUäasteen ednstamlensa i h misten pUUesta"? Mikään- häistä CIO:n, COL:n Ja Britannian T l I C : n "perusteluista" ei ole vedenpitävä. Ne ovat vain tekosyitä työväenliikkeen haJoittajlUe. SdoHiIsäes on antanut m » ^ - määräyicsen j a oikeistolaiset nnio-johtd( Jäi->^ noudattavat pääoman mäaräyiisiä mitään faäpe^nättä. E l veidb ma huomaamatta sitä, että tätä hajoitustyötä tehdään hyvin kriitillisessä ajankohdassa. Jolloin työväen yhtenäisyys olisi mitä tärkein tekijä rauhan puolesta. Kaikista i l meisistä heikkouksista huolimatta (ja niitä on ilmennyt A M L : n toiminnassa oikeistojohtajien sabiotaasin Johdosta) A M L On alnca yhdysside maaliman järjestyneiden työläisten,välU-lä. Sellalaenaan A M L : n tehtävänä on tärkeä työ, el vain oman maansa työläisten eUatoson puolustamiseksi, vaan myös rauhan ja demokraattisten oikeuksen .turvaamiseesi. Sen jKJUui oleniaissaolo on soduJietsojien tidlä. ltistä>«yjrs(&<sodanlletsojat ja heidän aäamlehensä työväenliikkeessä, jotka lialuavat vetää työväenliiUceen vissien imperialiäisten maiden sotapolltlilcan tueksi. halUavBt tuhsta A M L : n . Meffcmepantavaa myös on, etiS t<riniciqdteet AML:n hajoittaad- «dku tulivat samanaikaisesti. n.s. PiAjiBs-Atlantin tnrradlisanssopi-so^ hmdtsen Taimhtdiciniarn lautta mikä jhätati Minthiinnaoidnndc- »iin louissa Vj/iia InJ^ttanuuui i r h - dysraMain Imperialismia talooddli-sesti. peBittisesti ia - söHlaalHnrrtl, • sen inäaffiminlaäjaisessa satoval.- mistdnsisä. Suurpiäoman Ja sen sotavalmistelujen hyväksi toimivat olkefstolaiset työ-väenjohtajat yrittävät; toteuttaa sitä vaarallista ohjelmaa, että vain M a r - rfiallin suuanltelmaa, Pohjois-Ameri-kan turvallisuussopimusta j a porvariston midta ohjelmia kannattavat i h miset ovat kelvollisia unioiden ja muiden työväenjär:jestöjen johtoasemiin. J a jos työläiset eivät tätä itsemurha-politiikkaa hyväksy, silloin oikeistojohtajat häjolttavat heidän järjestönsä. Näiden oikeistojohtajien kanta on. että vain niillä jäsenillä. Joilla on samanlaiset mieUpiteet kuin heilläkin (ja kapitalisteilla), on täyd:t Jäsen-oikeudet luilolssa. Täten nämä oikeistojohtajat yrittävät saada unionistit hyväksymään sellaisen kiatsantokah-nan, että unibissa on kahdenlaisia jäseniä oikeistolaisia; joilla on kaikki Jäsenoikeudet. ja vasemmistolaisia, joilla el ole mitään oikeuksia. Näm^ Iia|0itassnnnnitdmat voidaan Ja gltää saattaa liäviöön. Edistysmielisten Uimisten täsrtyy unioissa taistella sen puolesta, että Jäsenistöllä on oilcens, ilman mitään holhousta j a rajoitusta päättää omista asioitaan — j a täliän Long lake, — C S J : n Lci^j oeaston ictrakaädlcolKms on Ve tan iKStona tk. 6 p:nä klo 1 pukaa Joukolla, xnidet tervetulleita! Meillä oH hauskat bii Poutasella tammlk. 23 p:nä, saapunut paljon j a tulos oli vä. ^ antaa-väliän seen. elämään inm saa joskugj hingoa. - Tämä jneidän an; easxaiaästä- päästä iloisen] tfHsta. joten tällaiset ti dostuvat hauskoiksi ja virk .mutta ei pidä luUDa. että liauskan-kaikki haaskaamme tilaisuudessa. Kyllä s|tä jäi' raaviin paarteihinkin,, että joö vät pois näistä paartei£ta voiv raavalla kerralla saapua. Me longlakelai=et olemme onnellisessa asemassa, että saaneet sähkövalot, jota nila 1 kaipasimme. El ole Ihme va misten mielet kirkastuvatön. s i ^ i t y y se, että jäsenistöllä täytyy olla äkens v a l iU Inottot^tävlin juuri kiiitä työläisiä j a t<rimitslj<dtä, ioOtin he itse tnotlavat. Taistelu hajolttajia vastaan on taistelua tmioiden oikeuksien ja työtätekevän väestön parhaitten etujen puolesta. ruofsinkielelläkin , ^^,UeIanki. — Suomen, Yleisradio i l - lUoittaa, että sen toimesta lähetetään myöskin ruotsinkielistä lyiiytaalto-oh-jelmaa. joka päivä paisi, maanantaisin. Lähetys tapahtuu torstaisin klo 7.00—7.15 aamulla j a muina päivinä klo 1K20—12.00 päivällä samalla 19 m. aaltopituudella kuin lähetetään suomenkielistäkin ohjelmaa. Kulu:\-an viikon ohjelmasta mainittakoon seuraavat eril?oisuudet: Keskiviikkona: K l o 11.45 ap. vuoden J949 varsinaisten valtiopa ivisn Juhlalliset avajaiset Eduskuntatalossa ja klo 4 lp. uusnitalähetyfcsenä Giacomo Puccinm ooppera " V i i t t a " , k lo 10 30 ip. t r i Väinö Pensalan esitelmä "Asunto j a puhtaus" Ja k lo 10.50 ip. keskustelua "urheilumme jälleenrakennustyöstä:'. Torstaina: K l o 4.05 ip. on lasten-timtl, jolloin esitetään Hannu ja Greta- niminen satunäytelmä. Perjantaina: K l o 4.20 ip. Ktjlevl K i l ven selostys "Mikä on siviilirekiste-r i ? " Ja k lo 10,45 ip. laulukonsertti. Lauantaina: K l o 4.10 ip. Radiolää-kärln 10 minuuttia j a klo 4.20 ip. J u hani Tervapään kirjoittama kuuloku-vaxis "Työmiehen perhe". Klo 10 ip. on "pienoisparlamentin istunto" 50 minuutin ajan. , Joka aamu. sunnuntaita lukmmot-tamatta, esitetään klo. 7.15 englanninkielinen kataaus Ja k l o 7.25 suomen-klsUnen sanomalehtikatsaus. Yleisradion Jc^to keholttaa kalkkia kuuntelijoita tiedottamaan lähetysten kuuluvalsuttdesta Ja mielipiteistään j a toivomukfiistaftn^esietyn ohjelman suhteen osoitteella: Suomen Yleisradio, Helsinki. . langat ei ole vielä joka paii detty mutta pian on kalkki viimeisiä juuri valmistelevat on hyvä asia, etenkin farmare ka joutuvat Ifhtytulen lunssa 1 ta ruokkimaan sUlä se on ko rallistakin. Tämä näyttää siltä niinkuin 1 siin vihdoinkin huomaamaani farmarilcln on hyödyllisen tyän ( Viime vuosina teollisuuden on paljon tämän ympäristön Jääneet asumattomiksi, vaikka] biUTU tuotanto ei yksin tämän paikkakunnan fa mutta ostmsa he kummiakin Ja nildcelinkaivajat tulevat ha maan. että heidän maitova miuiatusinansa hinnat aina va hoavat. Nyt kun vanhmmat far tuvat joko vanhuuden tai takia lopettamaan " f anna nuoremmat eivät ole halukkaiU jatkamaan sillä he haluavat kaisla työvälineitä j a silloin on j välttämätön. Kyllähän se maankin tulee mutta pian se 1 kun se hyvä käytännössä on. —1 Belgialainen Ren Gehrmann ^isconsinin ylio voltti täällä lauantaina sL juostun Wanamakerin mallin lun 10 sekimnilla. Hän otti vän loppukirin ja sivuutti hoi) sen WiUy Slijkhuisin vähän maaliin saapumista. Voittajani oli 4 09.5. Ruotsalainen-Ingvar I tsscn oli viimeinen — kuudes. Kilpailut suoritettiin M a dj Square Gardenln uudella radall belgialainen Gaston Reiff voitti | den mailin juoksun 8.56.1, jo paras sisärata-aika sen jälkeen | sisärataennätyksen omistaja Rice lopetti kilpailemisen kuusi | ta sitten. Reiff voitti myöskin ] loppukirin avulla Ja oli lessaan noin kuusi jaardia ruo sen olympiamiehön, Erik edellä. Kummatkin ruotsalaiset! tähän mennessä kilpailleet Ylidj] loissa kolme kertaa j a kärsivät 1 kilpailxiissa ensimm^en tappioj B i l l Dwyer saavutti 60 jaar kajuokSUssa saman ajan f6.1) maailmanennätys. Maailr tysnUcs E d Convell oli toinen, vellin lisäksi on kuusi muuta joulcsijaa osallisina tähän ennätykseen, johon saatiin cyt] dsksas osakas. *-Wanamakerin mailin voittaja ( man on mitättömän näköinen , koinen, 128 paunan mies. n i in tulisen loppukirin, että saapuessaan hänellä oli 440 loppukirin vauhti. K i l p a i l u j a oli seiu-aamassa no 000 henkeä. rnrr seksi, että kaikki rehti keskustelu ja mielipiteiden \'aihto työväei-iiifckeenstrategiasta ja taktiikasta tulisi sOloin malKlotttHnäksi. On siis päteviä syhä, miksi ei nimettämä kirjeitä voida julkaista sittenkään, vaikka ne-olisivat mestariteoksia. Vähän yU viikko sitten pidettiin Trades and Labor Congressin Ontarion maakunnan edustajakokous. K o kouksessa oli lähes 600 edustajaa, SU-miix^ itävää oli se. että edustajakokous oli suurin mitä kosiman Ontariossa oli pidetty. Kokouksessa oli 250.000 Ontarion järjestyi^yttä työläistä edustettuna. . Kokouksessa todettiin, että T L C : n jäsenmäärä on l i sääntynyt kultmeen vuoden aikana ja järjestön rivistö on tiivistynyt. KBn tiedetään, että T L C : n kuuluvat unlot ovat A F L u i alaisia, h i in kuinka on malulollista. että tällaisen ••vanhoillLseen" uniokeskukseen kuuluvat unlot ovat voimistuneet j a Udba-> neet Jfispnmäfiräfinsä? Viime vuonzm ^pidetty koko Camidaa Icäsittävä edus-tajakokous Victoriassa Ja Tbrontaasa I^detty Ohtazton cdustaJakolDQiiB osoittivat. e t t & A F L : n G a n a ^ imiot ovat terveäOä pohjaUa. Kummassakaan edustajakokouksessa ei sallittu punakauhun lietsontaa. Jota suositaan sen amjaifelcaiai.si^ yeljesjärjestöissä. CCL:ja edtistajakokoUksessa oli myöskin ^väiärjfestykses^ ptmakauhun lietsonta. Ikävin ilmiö Canadan unionistisessa * iiilckeessä onkin CCLrn heikentjmiineh. jostat»ras t|Odistus on sen korkeimman Jtdidon taistelu k a i - vostyöläistÄ^^ unloa vastaan. Luonnollista ön: että hajoituspolitli]dc£ heikentää työv&enjärjest^jä. "Kaikkein etpjmmän me tarvitsemme nyt jrhtenäisyyttä" sanoi T C L :n •prestdenttt %>eTcy Bengougii. "Ellemme <de yhtenäisiä, niin me voimme saada selkäämme työnantajata.")rau-lä sanoilla mr. Bengough tuUcitsi C a nadan järjestyneiden työläisten yleisen mieliklaa, Jos todellakin työläiset saiävttt iianoa mlehpiteenäU nihi C C L : n johtajioi liaj<HtU9cäItttkka ei ntenötyiSL*" • " y "TCLm-cfirtarira fcrfmufcsessa yritU tiajoittajaityhmä myöskin esiintyä. Frank H a l l i n rytunä asetti vastaehdokkaan varapresidentin Vaaleissa Bruce Magnusonia vastaan. Vaaleissa kärsi liajoitusryhmä perinpohjaisen tappion j a Magnusson valittiin y h deksi varapresidentiksi. Kokous myöskin päätti nmidattaa nUtä päätöksiä mitä tehtiin Victoriassa, Jonka mukaan unIon yhtenäl5]rys pidettiin kaikkein tärkeimpänä. Vaaka kysymys Flrank Halim h a j o i t u ^ l l t i i k a s t a ei tullut keskusteltavaksi, n i i n puheenvuorojen käyttäjät Ilma&ivat selvästi tuomiteevan kantansa liajoituspoll-tllkkaa vastaan. i ' T L C : n Ontarion edustajalräkous päätti myöskm ryhtyä taisteluun korkeimpien palkkojen puolesta. Edusta- . Jat totesivat, että tarvikkeiden hin>°^,^.i°^*°,^.?f ° tojen nousu on jo kauan sitten ylittäi» haJ<»tuspohtnkkaa. m in nyt palkkojen nousun, joten työläisten elintaso on laskenuL E i ole ensinkään epäOystä fiUtäetteUcö l L C :n uniot voi käiittää lujaa taistelua karkeamman eUntason puolesta koeäca se o n yhtenäinen. Siihen kuuhnra merimiesten unio j a Parisissa tmmiva tekstlllityiaäistien unIo käyvät parhaill a a n edmezkillistä taistelua jäseniB-tdnsä etujen pui^esttf: HnnHmatta Quebyctea harj^tettavasta jtiliceasta vainosta 'r(3<:n kunlmra teki^iilityö-lärätoi unio On johtanut menestyksellisiä taisteluita työläisten puoi UiHted Textile W(»'kers unlon: tanttmen presidentti R. Kent tiedoitti viime viikolla -että on_voittanut edustusoikeuden Scotiassa Cosmo Imperial MiUs 1 tehtaissa. Johon C l O i n kuuluva' ttle -Unien yritti tunkeutua. P T W A voitti viime joulukuussa i tington b o o l i e n lyQUsissa ^euden ja C I O : n kuuluva liajoil kärsi vakavan tappio. Epäilemättä C C L i n rivijäsenet^ b y v ^ s y olkelstojohdon hajoit t i l k i t . Sen johtajat ovat byrc tisin keinoin onnistuneet tähän: ka pysymään'johlaja-asemisä. ta ennenpitkää jäsenistö lieittii poi5,histOfrian rikkatunkiolle. T L C : n ' Ontarion edustajakokous s i yliden liyvin tärkeän seikan, osoitti, että JSrjestassä. missä nistö pääsee sanomaan sanansa Ia demokraattisella tavalla, st myöskin tehdä työtätekevän eduksi paljon tiyvSä. Se o l i osoitus ea& Canadan ty väestön vattam eneinmlstö myösldn äjatteiea^aim oikealta: llondon. — The l to pass a blll [S, wm enable 1 and write. Inie man with t bonnet is M< of ParlU Pollick 1 ; bis own s; it will make irhl language « syears off jun |lt's easy," he a I dc is remembe [ the alphabet « |Here's how Poli |ElBlltw setup lashohal spell tw meiking i i aj and tw eli iljeri and ^elst iFDllicktriedtot aiitliorities W( resubmitted 1 mk
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 1, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-02-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490201 |
Description
Title | 1949-02-01-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
II
2 Tiistaina, helmikuun 1 p. — Tuesday/ Feb. 1
i i - . : .
TukutioocM' BntfiMM T^fflH^f 4*IMC
Uttortu dcfl0er'4^^ Ifinim
.•d |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-02-01-02