Vapaus, May 25, 1950

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 25 p. — Thursday, May 25
( U B E B T r i — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es*
tablished Nov. 6tb. 1917. Authorized
8£ second class znaiJ by the Post
Telepbones: Budneca Office 4-4284.
Editorial O f f ^ 4-42fö. Ubnaeer
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaUins:
addretss Box fi9. Sudbory. Ontario.
Advcrtteing rätes upon application.
Tlanslatlon frce of cbatge.
Office Department, Ottava. Pub-lished
tbrioe «eekly: T u e s d a y s ,
Tbar«days and Saturdays iQr Vapaus
Publishing Company Ltd^ at lOO^iÖS
Blm St. W^ Sudbtuy, Ont., Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaeea; 1 vk. fljOO 6 kk. 3.25
3 kk. ZOO
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7i)0 6 kk. 3Ä)
Suomessa: 1 rk, ^M 6 kk. 4:85
Miksei Prew sitä
Vaatiessaan kommunistisen ja muun -samanlaisen toiminnan" lait­tomaksi
julistamista, sekä työväeniebtien äärien vaimentamista suu­kapulan
a\ulJa. oppositiopuolueen johtaja, eversti George Drew esitti
yhtenä argumenttina sen, että kommunistit j a muut ''samanlaista t o i ­mintaa"
harrastavat canadaJaiset puhuvat rauhan puolesta^ Touko­kuun
totisen päivän puheessaan cveräti Dteyi sanoi alahuoneen istun­nossa,
että -kaikki uskovat rauhaan. Jokainen säädyllinen ihminen
haluaa rauhaa. Tästä johtuu, miksi meillä on rauhanneuvostoja . .
Täten nähdään, eitä eversti Drewn "kommunisteihin" j a r n u i h in
"samanlaisiin" sisältyy myös rauhanpuolustajain l i i k e , mikä pitäisi j u -
listetlaman laittomaksi sen vuoksi kun se käyttää, Drcwn vätystelyn
mukaan rauhan tunnustusta väärin.
Mutta on kysyttävä:Miksi ci eversti l>rew ja hänen puolueensa, tai
pääministeri St. Laurent jä hänen puolueensa omaksu itselleen rauhan­aatteen
tunnusta j a propagoi ••oikein" rauhan asian hyväksi? Mikä
estää eversti Drewta järjestämästä keskitettyä taistelua rauhan puoles­ta?
Mikä ehkäisee eversti Drewn vaatimasta aseistautumiskilpailun
lopettamista, atomipommin pannaan juHstämista ja kansainvälistä
i T ^ u h ^ ? Myöntäessään, että kaikki säädylliset ihmiset haluavat rau­haa,
eversti Drew voisi palvella tätä maata j a kansaa ryhtymällä v o i ­maperäiseen
kampanjaan rauhan hyväksi. Ja jos t r i Endicott j a T h n
Buck puhuvat rauhan puolesta, niin he työskentelevät sellaisen asian
hyväksi, mitä kaikki ''säädylliset ihim^et, haluaa ^ t " , kuten eversti
Drew satioo. Tämä ei sipinkään ole häpeäksi Canadan kommunisteille
j a m u i l l e rauhanpuolustajille.
M u t t a eversti prew|outMu omien puheittensa perusteella h y x i n k y ­seenalaiseen
asemaan, kun hän vastoin kansan ja kaikkien "säädyllis­t
e n " ihmisten tahtoa^ lietsoo sotahenkeä J a vaatii rauhanpuolustajain
fasistiseen pakkopaitaan sitomista. Hän tietää varsin hyvin, e t ö so­taan
ei voida valmistua puhumalla rauhan puolesta jä kehittämällä
yleistä mielipidettä rauhan asian tueksi. Eversti Drew tietää, että
erottamaton osa sotavalmistelusta on se* että valmistetaan ihmisten
mielet hyväksymään sotaiset toimenpiteet j a lopuksi itse sodan. Eversti
I)rew suorittaa tietoisesti aatteellista sotavalmistelua puhumalla sotai­sen
ohjelman puolesta. M u t t a mikä tärkeintä, hän joutuu myöntä-niään,
että sodan lietsonta on vastenmielistä laajojen kansanjoukkojen
keskuudessa, j a kun kaikki "säädylliset ihmiset" haluavat rauhaa,
cvefsti Drcw seuraa fasistisia opinkappaleita, joiden mukaan kansan
vastarinta on tukahdutettava sorron ja väkivallan avulla.
Tästä moraahsesta tappiosta ja asiansa huonommuuden tunnusta­misesta
johtuu eversti p r c w n hysterinen valhetulva professori Kirk-conoellin
kirjoitusten perusteella VaTjautta j a muitä^vähäisiä työväen-lehtia
vastaan alahuoneen istunnosta. Siitä johtuu hänen hysterinen
" k o m m u n i s m i n " pelkonsa aina siihen määrään asti; että jokainen rau-
.haa rakastava kansalainen on muka julistettava lainsuojattomaksi.
Mainitussa toukokuun 2:n päivän puheessaan hän sanoi mm:
. . Lauaptaina ilmoitettiin, että Elelä-Afrikan hallitus esittää E t e -
]a>.\frikan parlamentille tällä viikolla ehdotuksen l a i k s i , minkä mu-
''käan kommunismi tulee rikokseksi siinä maassa ja sen perusteella voi,-
<&dan antaa ankaria tuomioita. ( E i ole siis kysymys mistään teoista,
,vadn "vaarasta" aatteesta, mikä tehdään rikokseksi ja mitä eversti
;T)rew ehdottaa esimerkiksi kelpaavaksi teoksi — Vapaus). Viime v i i -
' k o U a ilmoUettiin, että Malakkan hallitus ei ole tehnyt kommunismia
"ainoastaan rikokseksi, vaan joissakin suhteissa sellaiseksi rikokseksi
>i:mistä vo(daan antaa, kuolemantuomio ja tämä laki astuu voimaan k c -
»Sakuun 1 p'.na. Eilen ilmoitettiin, että Panaman hallitus on ehdotta-
;,nut mitii ankarimman lain, jonka mukaan kommunismi lulee rikok-seksi
siellä. Intia on käsitellyt kommunismin kysymyksen J a mäari-
?tellyt sen rikokseksi ..
Eversti Drcw olisi voinut jatkaa tätä häpeällistä luetteloa sanomal-
' l a , että toisen maailmansodan edellä Hitler, ^Iussolini,Hirohito ja
: kumppanit julistivat kontmunisniin rikokseksi sen saman suurvalheen
Iperusteella, mita eversti Drevv ja kumpi>anit nyt kaupustelevat, että
.rauhan asian puolustaminen on muka "sUbversiivisuutta" j a "kapinal-
•'-'lisuutta". Johtuen kaiketi näiden edellämainittujen herrojen kurjasta
^kohtalosta, eversti Drew jätti mainitsematta nämä esimerkit siitä, mi­hin
Canadan pitäisi nyt muka pyrkiä julistamalla "kommunistinen ja
V samanlainen toiminta" rikokseksi!
K u n eversti Urew, joka toisen maailmansodan edellä ylisti ja k i i t ti
f H i t l e r in komentoa, pauliaa nyt kommiinistcja ja ' m u i t a " vastaan rau­hanasian
puolustamisen johdosta, niin tämä on todellisuudessa suuri
< kunnianosoitus kommunisteille ja kaikille muille rauhanpuoUistajille.
Tama siksi, että jos eversti l)re\v ja kumppanit haluavat kuu^a
.''säädyllisten ihmisten" ääntä ja toivomuksia, niin mikään mahti
maailmassa ei voi estää heitä puhumasta j a toimimasta rauhan hyväk­s
i . Jos eversti DrewHa ei ole Wall Streetin sotakapitalisticn kirves
lahottavana, han myös l i i t t y y rauhanpuolustajain liikkeeseen Cana­dan
kansan todellisten etujen mukaisesti.
ITNTTMÄ-
X a u a n t a i n a , tk, 27 p.nä täyttää
Jobn Uanunari Nipigonistä, Ont. 75
vuotta. Onnittelumme korkean iän
saavuttaneelle päivän sankarille!
m u i i I
TODENNXKdlSESTI
" S t . Laiu-ent o n o p t i m i s t i n e n sodan
8Uhtecn.'r — M o n t r e a l S t a r i n u u t i s o i '
sJkko.
M VETERAANIT
OVAT OIKEASSA
Me puhumme iBJOOO l y h d y s v a l t a -
laisen) kommunistin, toisen maail­mansodan
veteraanin puolesta) Jotka
taistelivat äkseliviholiista vastaan
k a i k i l l a r i n t a m i l l a voittoisalla tiellä
Berlinlä, T o k i o t a j a Roomaa kohti.
M e puhiunme kapteeni Herman
Bottcherip, kapteeni A l e x Suerin'; ker-^
santU S am B a n k i n . . . Ja lukematto­mien
muiden amerikkalaisten kom­munistien
puolesta. Jotka eivät voil
puhua it^e puolestaan, koska he a n ­toivat
henkensä taistelussa fasismia
vastaan.
Me puhumme k a l k k i e n toisen maa­ilmansodan
veteraanien puolesta...
Ja tässä on se, mitä meillä c n sanot'
B r i t a n n i a t f impcrialisUt ovat k a k s i ; ovat kasvaneet 8.00Q:sta miehestä, 14,-
vuotta käyneet r i k o l l i s t a sirtomaaso- j 000 miehiseksi Ja s en lisäksi 3 0 ^ e r i
taa malakkalaisia vastaan. Jotka | boiskonstaapella käsittäväksi voimak-
Icädessä taistelevat k a t u a l l i s e i i vapau-1 sl.*"
tensa puolesta. B r i t a n n i a n taäntu-j B r i t a n n i a n imp»lallstit yrittivät
muksen sotilaanbjei» s e i k k a i l u o n kui-1 pukän a l k a a esittää B r i t a n n i a n k a n ­i
e n k i n perusteellisesti epäonnistunut j j ^ j j e Jä roaalhnaHC y l e e n ^ . eitä M a -
j a malakkalalsten vapausliike laaje- Itsenäisyyslilkkeen tolmtota on
nee Jatkuvasti. > erillistä "texn)ritoinilntaa*V E i sen
tavaa:
Y h d y s v a l t a i n kommunlstl-en p u o '
lueen yleissihteeri Eugene Dcnnisin
vangitseminen on loukkaus sodassa
kaatuneitamme kohtaan Ja petos nii«
tä päämääriä kohtaan, Joiden puoles-l\
ta kansanjoukot taistelivat akseli vas­taisessa
sodassa... ^ Oust H a l l i n,
Henry Wlnstonln, J o h n Oatesin Ja
monen muun sotaveteraanin allekir­j
o i t t a m a lausunto D a i l y Worker-leh-dessä
N . Y .
EUGENE PEN.VISIN
OIKEUKSISTA
"Eugene D e n n i s i n sulkeminen van­k
i l a a n , riistäen häneltä hänen perus­t
u s l a in takaaman vetoomusoikeuten­sa,
on kiskonut vielä toisen tuen O i ­keuksien
L a i n a l t a pois", sanotaan
tuomari Norval K . H a r r i s i n Ja P a i i l
Robesonin sanomalehdistölle anta­massa
yhteisessä lausunnossa.
Tuomari H a r r i s j a Bobeson toimivat
N o n - P a r t l s a n Commlttee to Defcnd
the Rights of the l2-komltean p u ­heenjohtajina.
Lausunnossaan he s a ­novat
m m . :
Vähäisempikin huolenpito perustus­l
a i l l i s i s t a menettelyistä yaatisj Denni­s
i n tuomion täytäntöönpanon lykkää,
mistä kesäkuun 15 päivän Jälkeen,
j o t t a hän voisi osallistua; J u t t u n s a kä­s
i t t e l y yn vetoomusoikeuden edessä
tuona päivänä. Mr. X>ennis o n t o i m i ­nut
omana lakimiehenä-iin... Ja hä­nen
sulkemisensa v a n k i l a a n todistaa
ratkaisevasti, että maamme oikeusis­tuimet
ovat muodostuneet kylmän so­dan
välikappaleiksi tarkoituksella
käyttää niitä poliittisen erimielisyy,
den murskaamiseksi.
" S e n llsätodlstus siltä, että Ameri­k
a n demokraattisesti ajattelevan
kansan o n painostettava presidentti
Trumaniä . . . J a vaadittava, että hä­nen
on t e o i l l a an täydennettävä hurs­k
a i t a .sanojaan uskollisuudestaan O i ­keuksien
L a i l l e , t a i meidän ainoaksi
oikeudeksemme lopulta Jää a l i s t u m i ­nen
p o l i i s i v a l t i o o n . " — Eteenpäin.
Tuhon ja perikadon tiellä
Kukaan Yhdysvaltain kansan todellinen ystävä ei voi o l la huöles-.
tumalta siitä kehityssuunnasta mikä sikäläisessä poliittisessa elämässä
on tapahtumassa. Ottukaamme pari viimeisintä esimerkkiä:
A P ; n Buffalon uutisessa kerrotaan toukokuun 22 pnä, eitä ryhmä
canadalaisia unionisteja on jälleen estetty pääsemästä sen '"nimellisen
rajan" y l i . josta on niin suuriäänisesti puhuttu maailman muille kan­soille.
Talla kertaa on pääsy kielletty Ladjes Garment \Vorkers (.VFL)
j a International Fur a n d Leathcr AVorkers Union (CIO) edustajilla.
Täten menetellen on törkeästi loukattu canadaluisten työläisten kan­sallisylpeyttä
j a heidän oikeuttaan valvoa etujaan unionsa kansaih-sainvalises.<^
kokouksessa, Samalla kertaa on loukattu myös amerik­kalaisten
työläisten oikeutta olla yhteistoiminnassa canadalaisten työ-laistoveriensa
kanssa niitä työnantajapiirejä vastaan, j o i l la ei ilmei­sestikaan
ole mitään rajavaikeuksla. Tällaiset työväenvastaiset toi­menpiteet
Canadan ia Yhdysvaltain rajalla ovat ju tulleet niin ylei-sikiii,
ettei yhdysvaltalaisten tanitse enää muuta kuin sanoa, ettei tuon
tai taman henkilön pääsy "'ole Yhdys\'altain parhaitten etujen mukai­nen"
toimenpide, kuten yllämainitussa tapauksessa tiedoitettiin y l i ­mielisellä
tavalla.
Toisena esimerkkinä voidaan mainita Yhdysvaltain kommunistisen
puolueen yleissihteeri Eugene Dcnnisin vankilaan sulkeminen syytetty­nä
pahanuiineisen epäamerikkalaia>n komitean tehokkaasta \'a!5tusia-misesta.
Selvää luonnollisesti on, että Eugene Dennisin A^ankilaan telkeminen
aikana, jolloin hän valmistuu ratkaisevaa puolustustaistelua varten
oikeudessa, on erottamaton osa W a l l Streetin sotakapitalistien kylmän
sodan ohjelmasta. Se on toinen puoli siitä rumasta mitalista, jonka
perusteella unionistit ehkäistään kulkemasta Canadan Ja Yhdysxal-antamaan
osittain
perään
Joskus i h m i n e n joutuu sellaiseenkin
tilanteeseen että täytj-y ottaa sanansa
t a k a i s i n . J o k u aika takaperin JuurJuI-kisestl
i l m o i t i n , että Niplgonlsta lau­l
u j u h l i l l e tuleva autokaravaani ulottuu
lähtöpaikasta Red Rockan tienhaa­r
a a n n o i n kuusi m a i l i a pitkästi. Pykä-l
i s en R i k u . tavatessaan minut niissä
K a r i n 70 vlrstantolppa juhlissa, sanoi,
että karavaanin pituus o n lUan pitkä,
sillä heidän kylässä e l löydy n i i n p a l ­j
o n gasollinlUa kulkevia koneita, j o ­t
en jos se pitää kirjaimelleen täyttää,
n i i n heidän pitäisi lainata muilta
p a i k k a k u n n i l t a lisää kulkuvälineitä.
N i i n että eikö lyhempi jono riittäisi?
Tletäessäni Nlplgonllälsten olevan
omavaraisia eläjiä j a kylästä l a i n a a ­minen
vastahakoista työtä, sovimme
R i k u n kanssa asian n i i n . että he tule­vat
vaan o m i l l a ajoneuvoillaan. O l ­koon
jono sellainen k u i n omat värkit
B r i t a n n i a n ballitssvat p i h i t esittä­vät
hätähuutoja^ Suurella kiireellä
ne linjoittivat "anti^roevo^kuiAaiodes-t
a " , minkä suunnlttclijälnsa selostuk­sen
mukaan piti voittaman Y&iestöti
h a l l l t s i j a in puolelle. Kuten b r i t t i ­läinen
lehdistö on myöntänyt, tämä
"Inaukausr 'epäonnistut K o i c i m ' B r i ­tanniassa
kasvaa protestiliike M a l a ­kan
sirtomaasotaa vastaaii.
Tröväenhailituksen pyhät Julistuk­set
B r i t a n n i a n sllj^maa-ärmeljan ms
ncstykscstä Malakassa, eivät petä
enää maailman yleistä mielipidettä.
Brittiläisten j a a m e r i k k a l a i s t e n l e h ­t
i en esittämät tositiedot ovat .selvästi
vastakkaisia B r i t a n n i a n hallituksen
tiedonantojen kanssa.
k i r j o i t t a e s s a a n M a l a k a n tilantii^eeta,
amerikkalainen sanomalehti " C h r i s t i ­a
n Science M o n l t o r " lausui m a a l i s k . 21
pnä, että v a l l a n päinvastaisia tietoja
saapuu Majakasta. Malakassa J u l -
julkalstavat englanninkieliset lehdet
julistavat yksimielisesti, että " B r i t a n ­niassa
el- ymmärretä yhä vaarallisem­maksi
kehittyvää M a l a k a n t i l a n n e t t a ".
"Sträits T i m e s i n " midtaan "me olem­me
nyt p a l j on kauempana kommunis­tisen
k a p i n a n kukistamisesta k u i n sen
alakaessa".
Sotaministeri mr. Strachey joutui
asialllse.sti myöntämään Malakan
kampanjan epäonnistumisen. Puhu­essaan
alahuoneen istunnossa hän s a ­noi,
että Malakassa käytävässä kam­panjassa
e i ole määrätty rintamaa,
vaan siellä Joudutaan vastatusten e r i l ­listen
"terroristien" kanssa, joiden
t a k t i i k k a n a on Iskeä j a s i t t e n paeta
syvälle viidakkoon. Tällaisessa tais­telussa,
lisäsi Strachey, anneljaliä el
ole mahdollisuutta "huomattavaan
voittoon". '
"Manchester O u a r d l a n " el l l l o i i i voi
peitellä B r i t a n n i a n Imperialismin hä­viötä
Malakassa. Huhtikuun 1 pn
numerossa se K i r j o i t t i : "Hallituksen,
taholta o n esitetty yksi tekosyy toisen­sa
jälkeen. Joka kerta meille vakuu­tetaan,
että k a i k k i on n y t h y v i n . Ja jo­ka
kerta me olemme pettyneet. Nyt
on kysymys s i r H a r o l d B r i d g g s i n ' n i ­mittämisestä
(eläkkeeUä oleva kenrftä-
H — tolm.) "operatlojen johtajaksi".
Hän koordinoi armeijan J a i ) o l i i s l l a l -
tokssn työn. Tarkoittaako tämä sitä.
että kaksi ja puoli vuotta kestärieep
kampanjan jälkeen ne tarvitsevat
koordinoimista? Jos a s i a on siten,
s i l l o in e l o l e ihme v a i k k a kommunistit
Istuvatkin viidakossa J a nauravat mei­dän
'anti-rosvo-kuukaudellemme*."
Aloittaessaan kampanjan v. 1948
Malakassa, brittiläiset valloittajat
kerskuen julistivat, että malakkaläis-ten
vastarinta murretaan viimeistään
vuoden kuluessa. TUstä huolimatta
"Economist" k i r j o i t t i malisk. 25 pnä:
"Lähes kaksi vuotta kestäneen taiste­l
u n jälkeen n o i n 5,000:tta täysiaikais­ta
j a 10,000:tta osa-aikaista sissiä vas­taan,
pitäisi olla selvää, että malakän
kampanjan luonnetta j a merkitystä on
paljon arvioitu väärin."
Vältettiin, että sissiliike lopetetaan
kesäkuuhun mennesä v. 1949. ""Sen s i ­j
a a n " j a t k a a "Economist", tässä kuus­sa
oH tarpeellista lähettää lisää Jal­kaväkijoukkoja
Hong kongista, sekä
pommittajia ja panssariajoneuvoja
tästä maasta *antl-rosvo-kuukauden'
järjestämistä v a r t e n . . . Mr. Dugdale
(siirtomaa-asiäin ministeri tolm.> voi
helposti sanoa alahuoneen istunnolle,
että tämä viimeisin reservijoukkojen
lälietys edustaa 'viimeistä tarvetta'.
Monet paikalla olevat Uimiset sano­vat
päinvastaista; että tämän kam­panjan
loppu el ole selvästi nähtävis­sä."','..
T ä t e n brittiläiset valloittajat tun­nustavat
kykenemättömyytensä m a ­l
a k k a l a l s t e n edessä, j o t k a Uistelevat
kansallisen Itsenäisyyden " puolesta,
vaikka, kuten "Economist" sanoo, " t ä ­hän
kampanjaan on osallistunut v a ­k
i n a i s e n armeijan sotajoukkoja, jotka
rälunaM, p^^sobnanistms : k^
n i a n : entinen erikoiskomissioneri
Kaakkols-Aaaiassa. l o r d i K i l l e a r n o l i
äskettäin pakpitettu kumoaman t u o l ­laiset,
väitökset. Reutersin u u t i s t o i -
otisto raportteerasi maallskutm 31 pnä,
Malälrasta p a l a t t u a a n loöfdi K l l l e am
lausiii kJrjesnvaihtaJille, että se on
nyt Jotakin paljon suiovmpaa kuin
rosvousta, vähenunässä määrässä se
on kansallLssotaa.
: Puhuessaan ylähuoneessa huhtik. 5
pnä loordi K i l l e a r n J u l i s t i , että M a l a ­kan
tilanne o n pahempi k u i n m i l l o i n ­k
a a n ennen; ettei ole t u r v a l l i s t a i n e n -
nä kovinkaan pitkälle K u a l a - L u m p u -
rista, M a l a k a n pääkaupimgista. Ja e t ­tä
matkustaminen rautateitse tai
maanteitse pääkaupungin Ja S i n g a ­poren
välillä o n hengenvaarallista,
V i i t a t e n sisseihin loordi KlUearn.
lausui, että ne ovat h j r v in •Järjestynei­tä.
Osa sisseistä o n univormuissa, jär­jestettyinä
kpmppanioihip j a p a t a l ­j
o o n i i n ; niitä Johdetaan kyvykkäästi
J a sen lisäksi, s i v i i l i - I h m i s e t avustavat
niitä k a i k k i a l l a .
K i r j o i t t a e s s a an Malakan sisseistä,
brittiläinen lehti "Spectätor" lausui
maalisk. 31 pnä, että M a l a k k a , sopii
erittäin h y v i n sissitoiminnalle, J a et­tä
kommunistit tietävät tämän hyvin.
Näillä, o n h y v i n varustettuja kämppiä
\ildakossa, j a t k o i m a i n i t t u l e h t i . Sis­seillä
on huomattava määrä aseita jä
ammuksia niiltä päiviltä, j o l l o i n ne
osallistuivat säbotaasltyöhön (japani­l
a i s i a hyökkääjiä vastaan — tolm.)
Ne o n h a r j o i t e t tu sissisotaan. NilHä
o n "solunsa" Jokaisessa kaupungissa
Ja myös monessa tlnakalvoksessa ja
kumiplantaasllla, lopetti "Spectätor".
P l a n t a a s i e n omistajat, kauppiaat Ja
muut malakkalaiset työnantajat vaa­tivat
lisää apujoukkoja ja antavat
k a i k e n l a i s i a esityksiä siitä, m i t e n k a n ­san
vapausliike pitäisi k u k i s t a a , v a a t i ­en
tjrUtllälsten sotilaiden lisäksi sota­voimia
myös brittiläisistä siirtomaista.
I l m a i s t en plantaasien omistajien
mielipiteen "D«Uy T e l e g r a p h " k i r j o i t ti
h u h t i k u u n 5 pnä. että sissisötaaji tot-tuheldeh
lisäjoukkojen säapmninen
auttaisi operatioitä. j ä että tällaisia
s o t i l a i t a pitäisi saada Äustraaliasta.
Plantaasien omistajat julistavat
avoimesti j a k y y n l l l l s e s t l , että näiden
sotilaiden pitäisi olla Malakassa, k u n ­nes
M a l a k k a on t u r v a l l i n e n .
käsittäen, etteivät he v o i k u k i s t a a
malakkalalsten patrioottien liikettä J a
sieuraten "hajoita j a h a l l i t s e " ohjel­maansa,
brittiläiset v a l l o i t t a j a t yrittä­vät
todistella, että ainoastaan k i i n a ­laiset
o s a l i i s t i ^ a t M a l a k a n vapaus­taisteluun.
Tällaisten väitösten tar­koituksena
on saattaa vapatislUke
huonoon valoon m a l a j i l a l s t en silmissä
sekä aiheuttaa eripuraisuutta k i i n a ­l
a i s t en j a m a l a j i l a l s t en välillä. Tässä
yhteydessä "Spectätor" k i r j o i t t i maa­lisk.
31 pnä, että y l i 200 vuoden aikana
kiinalaiset ovat tulleet kalvosmiehlnä,
kauppiaina Ja työläisinä Malakkäan.
j o h t u e n rajattomasta s l l r t o i a i s p o l l t l l -
kasta ennen äotaa, huomautti m a i n i t ­t
u lehti, yksistään M a l a k a n l i i t t o v a l ­tiossa
on n y t m i l t e i yhtä p a l j on k i i n a ­l
a i s i a k u i n mäla j i l a i s i a k l n j a Singapo­re
— B r i t a n n i a n c r l l l l e n s i i r t o l a —
on asiallisesti k i i n a l a i n e n s a a r i.
riittävät. Pääasia on. että NIpigon
juhlapäiviksi tyhjenee suomalaisista
j a niistä suomalaisten tuttavista, ket­kä
tykkäävät hyvästä laulusta j a s o i ­t
o s t a . — L o s o jätkä.
• .: —————— —————-———-——^
tain rajojen y l i . mistä molemmin puolin rajaa toimivat ja vaikuttavat
lyönantajapiirit kulkevat esteettömästi.
\*ähänkin syvällisempi Eugene Dcnnisin asiaan tutustuminen osoit­taa,
että hänen vangitsemisensa nostaa esiin kaikkien piioiueasiain
yläpuolella olevan kysymyksen siitä, säilyykö denK>kraattinen halli­tusjärjestelmä
^"hdysvalloissa. vai haudataanko Vapauden patsas lo­kaan,
fasistisen suvaitsemattomuuden, mielipidevainon j a sotahyste­rian
jalkoihin. '
Tässä mielessä kaikki hj-vää tarkoittavat amerikkalaiset ja amerik­kalaisten
todelliset ystävät kautta maailman ovat lähettäneet protes­teja
Eugene Dennisin A-angitsemisen johdosta. Tämän vuoksi unionis­tisen
liikkeen kansaiväliset keskukset jne. raativat Yhdysvaltain pro­kuraattori
J . H o w a r d M c G a r t h i a hetikohtaisesti vapauttamaan Eugene
Dennisin.
Vhdys\altain demokratia on \-aaralliscssa asemassa j a hy\-in luisu-
\-alla pinnalla, tuhon ja perikadon tiellä. Siksi yhdysvaltalaisten par­haat
ystärät. joita nyt panetellaan ja mustamaalataan, esittäiät v o i -
^makkaita protesteja Trumanin hallitukselle Yhdys\-altain demokratian
puolesta.
M i e h i t y k s e n aikana monta kaivosta
Ja plantaasia tuii hyljätyksi, jatkoi
"Spectätor"; kauppalain kaupankäyn­t
i pysähtsi jä sadat Ja tuhannet näl-käl?
et työttöinät. pääasiassa k i i n a l a i ­set
Ja i n t i a l a i s e t , asuttivat viidakon
länsirajan. liaissä hie r a i v a s i v a t itsel­leen
pienen maapalan Ja salvat J o ­t
e n k i n elämänsä jatketuksi malttcnsa
kasvnllisutidesta. ;
Nämä uudisasukkaat e l i "squatters"
( o m i n ; l u v i n k i u u n i m m a i l l a asuvat
Ihmiset». Jpi%- ö A SÖÖjOOO,;ovat h a ­jaantuneet
kautta, niemimaan, selitti
m a i n i t t u lehtj. e l i yhtä suurelle a l u ­eelle
k u i n B r i t t e i n saarelle i l r a a h W a -
lesia...
M a l a k a n vapauttamisen jälkeen
brittiläisten valloittajahi o h j e l ma
" s q u a t t e r e j a " kohtaan o l i "Spectator
rin" mukaan sellainen, että .se e r i s t i
k i i n a l a i s e t h a l l i t u k s e sU j a kommu­n
i s t i t voivat käyttää "squattereja" n i i ­den
eristetyn aseman vuoksi j a s i k si
k u n ne eivät olleet h a l l i t u k s e n kont­rollissa.
Monet ihmiset käsittävät E n g l a n ­nissa,
että tä«nä puhe kinaläisista on
prbvokatloyritys siinä tarkoituksessa,
että v o i t a i s i in pitää malajilaiset pois
vapausliikkeestä. "Manchester G u a r ­d
i a n " lehden eräs simttunut l u k i j a lä­h
e t t i t o i m i t t a j a l l e kirjeen, missä hän
paljastaa Inittiläisen taantumuksen
kepposet.
Hän k i r j o i t t i , iettä, lehden eiokiiun
24 p n numerosöa' 1949, eversti J . D.
Wyatt p i i pannut kyseenalaiseksi O x ­ford
Town H a l l i l l a k i r j o i t t a j a n elok. 2
pnä antaman lausunnon " M a l a k an
kansallisesta noususta". Eversti W y -
att oli väittänytr ettei siellä ole m i ­tään
k a n s a l l i s t a nousua J a Julistanut,
että ky.symyksessä on enintäin noin
5.000 k i i n a l a i s t a . Jos a s l a o n täten,
hän k i r j o i t t i , m i t e n eversti voi s e l i t ­tää
sen k u n o n v a n g i t tu 7,0iW) ihmistä,
mukaanlukien 183 u n i o n i s t i a ? K i r j o i t ­t
a j a l a i n a a sitten* tositletoja jotka o-soittavat,
että 40 p r o s e n t t i a M a l a k an
väestöstä o n k i i n a l a i s i a , lähes 40 p r o ­senttia
m a l j i l a i s l a , y l i 10 prosenttia i n ­t
i a l a i s i a j a loput eurooppalaisia j a e u -
r a s l a l a l s i a . . . Hän sanoo, että k i i n a ­laiset
ovat pääasiassa työläisiä, m a l a ­j
i l a i s e t talonpoikia. J|ärjestetty tais­teluvoima
muodostuu pääasiassa työ­läisistä,
kuten pii a s i a J a p a n i n k in
miehityksen alkaina. Talonpojat v a ­raavat
pääasiassa ruokaa j a muuta
tavaraa. 'Tämäii vuoksi, hän j a t k o i ,
eneinmistö sissijoukkojen kaatuneista
on k i i n a l a i s i a . H a l l i t u s k u i t e n k i n t u n ­nustaa
' m a l a j l i a l s t en Ja i n t i a l a i s t en
a k t i i v i s e n csällLstumlsen. kymmenen
prosenttia vankltuista on i n t i a l a i s i a .
M a l a j i l a i n e n nubrisojohtaja on v a n ­g
i t t u j en joukossa. Ensmuhälnen h e n ­kilö
joka teloitettiin aseen k a n t a m i ­sen
vuoksi o l i m a l a j i l a i n e n , joka p a l ­v
e l i aikaisemmin R A F : n riveissä. H a l ­l
i t u s katsoo tarpeelliseksi painattaa
lentolehtisiä malaljln kielellä j a pudot­taa
niitä lentokoneesta: Jos eversti
Wyatt o n oikeassa, lopettaa k i r j o i t t a ­j
a , m i k s i eivät brittiläiset viranomai­set
ole aseistaneet m a l a j l l a i s i a siten,
että he voisivat tehdä selvän k o u r a l l i ­sesta
miehistä?
Brittiläiset Imperialistit ovat a s i a l ­lisesti
myöntäneet, että MalakaJssa
käynnissä oleva sota kohdistuu niitä
vastaan, jotka toisen maailmansodan
aikana taistelivat japanilaisten mie­hitysjoukkoja
vastaan Malakan v a ­pauttamiseksi.
•
K u n Japanilaiset hyökkääjät ajet­t
i i n pois, M a l a k a n patriootit — m a ­l
a j i l a i s e t , kiinalaiset j a i n t i a l a i s e t —
(Jatkoa seuraavalla sivulla)
Harry Binder on
ehdoldtaans Car-tierin
vaateissa
Kolehti vaalirahastoon
tuotti 1414 donaria
M o n t r e a L — T k . 19 päivänä o l i v i ­r
a l l i n e n nimityskokcus LPP-öidokasta
v a r t e n C a r t i e r i n piirissä toimitettavia
täytevaalia varten. Joka; toimitetaan
kesäk. i 9 pnä., J l f o k o u s pidettUn B a ­ron^
B y n g i n korkeakoululla. Ja kokouk-
.sessa oli läsnä: noltt t u h a t benkeäl
Kokouksen puheenjohtajana ja y h t e ­nä
puhujana o l i ^Gui C a r o n . Samoin
p t A u l H a r r y ' P l n d e r , m u t t a ^ i l l a n i ^ ä -
puhujana esiintyi J . B . S a l s b e i g T o r
r o n t < » t a - • •
M i e l i a l a kokouksessa oU k o r k e a l l a j a
ehdokkaan .niznityksen tullessa esille
o l i kokous ; y k s i m i e l i n e n valitessaan
H a r r y B l n d e r i n ehdokkaaksi j a läsnä­o
l i j a t osoittivat myötämielisyytensä
seisoaltaaif j a innokkaasti hurraten
v a l i t u n kunniaksi, k o k o u s sujui a i ­v
a n rauhallisesti, eikä virkavaltJaa o l ­l
u t läsnä m u u t a k u i n yksi poliisi u i -
ko-ovella. K o l e h t i vaalityön r a h o i t t a ­miseksi
tuotti 1,114 d o l l a r i a , mutta o l i
siinä kyllä monia huomattavia l a h j o i ­tuksia
L P P : n klubeilta.
Nyt tämän neljän viikon aikana
o n C a r t i e r i n vaailkomitealla kiirettä
työtä tehdessään j u l k i s u u t t a kyseessä
olevista v i a l c i s t a . Cartierin p i i r in
vaaUkomitea j a ehdokas on asettanut
tunnu&sanaksecn pysyväisen rauhan
Jä *sodan vastustainisen. Siis luuUsi
äänestäjien käsittävän ketä äänestää
kyseessä olevissa vaaleissa, sillä e h ­dokkaita
tulee olemaan kokonaista
neljä kappaletta. CCP, l i b e r a a l i t ja
konservatiivit, edellkmaihitun L L P :n
lisäksL — O k a .
ff ff
IBTAANTUailgiiuj
F a r m a r i , Joka ei onnistiaia
maan cmjnahvarkaudessa
plkkupoöaa kiinni, maam
kaansa. • Tuleppas tänne niv^
sanoi f a r i n a r i , '•haluaa kg^Q,
j o t a l i i . - °*
; " E e - e n " . sanoi poika, - j j i i n,
pojan kuta minun ei taritse
öetää."
• • • [ ••'-^ .
VAt^nOSHESVIISAUrrAKt^
Y h d j s v a l t a l a i s t en valui
tietämättömyys en aina
ansaittua naurua. Äskcinai
Joka koskee sedattori ConnalJa
hyvä esimerkki siitä.
Eräs nuori nainen tuli cci
maan senaattoria vaalimcncstj-i
•Tulen myöskin Texasista", tax^
nen, rja olen ylpjä teistä;-
"Mitä te. t e e t t ; ? " k y ^
kohteliaasti?'
'^Teen työtä UNESeÖ:lle",
tyttö. • • • ,, *
Senaattori ajatteli hetkian jj
ten kumarsi j a sanoi: "Todellakin,
c n suuremmoincn pieni maa.''
S U O M E N RAVINTOLASSA
R a v i n t o l a a n — Suomessa -
keski-lkäinen herrasmies p i .
kansa kanssa. Tilasivat pari
t a l i h a p u l l i a j a jotakin muuta
A l k o i v a t odottaa, odottivat ja
vat, kunnes tarjoilijatar viimein
t i heidät j a päätti pistäytyä ka
sa,. m i t e n vieraat jaksoivat,
pöydän ääressä e i enää istunut
mies poikansa kianssa, vaan
menvuotias nuorukainen yksinäia.
— Anteeksi, sanoi tarjoilijatar-kö
tässä istunut muuan herra ja
nen pieni poikansa?
— Kyllä, inutta vanhus on jo te
lut, vastasi nuori mies surulliÄaa.
Minä olen se poika.
9 . • .••»,•-.
paivana
P o r t A r t h u r . — O n ehkä p a i k a l l a an
m u i s t u t t a a uudelleen j a uudelleen s l i .
tä, että meille on t u l o s s a tänne Pprt
A r t h u r i i n sellainen erikoisen huomat­tava
v i e r a i l u . Joka Jo p n kiertänyt C a ­n
a d a n kaikki suuriminat p a i k a t j a
vieläpä hän o n näkynyt matkustelleen
seurueineen muuallakin, nimittäin
r a j a n tuolla puolen. "Ruma Eisa",
sehän on tämän harvinaisen v i e r a i l i ­j
a n nimi jä menenpä takuuseen, että
k u n hän e s i i n t y y meidän h a a l i l l a m -
me 316 B a y S t . P o r t A r t h u r i s s a kesäk.
9 p. n l t a j o k a i n e n -tulee erficoisesti
mieltymävin häneen siitäkin huolimat­t
a , että hänellä o n t u o l l a i n e n erls-k
u m m a l l t a e n n i m i.
Näyteimässä " R u m a E l s a " (sillä tä­mä
o n näytelmä, josta tässä puhun>
tulee taas esiintymään monia h e n k i ­löitä,
j o i t a ei ole v u o s i in nähty mei­dän
lavalla, joten. v a i h t e l u virkistää
sanotaan.
Nimiosassa esiintyy M a r t h a Kärk­käinen
Ja inulssa osissa B e r t h a Quta:
L a i l a H i l l . L o l a Wältonen, G u n i l la
Metsälä, Hepe Waltonen, Retao L a i ­ne,
A r n e Beck, L e o L a i n e J a 'VVm. L a i ­ne.
Näytelmän ohjauksesta Ja ase­tuksesta
huolehtii Tyyne Siilman.
Näytelmä o n h a u s k a alusta lopputm;
j c t e n katsojaan el tee se väsyttävää
vaikutusta sillä E l s a kehittää yhä u u ­s
i a j a u u s i a j u o n i a äitinsä sekä sisko­jensa
sulhasia kehtaan saaden kaik­k
i miehet j u o k ^ m a a n . perässään s i i ­täkin
h u o l h n a t t a että häntä o n k u t ­s
u t t u nimeltä " R u m a E l s a . " — T A a
Toronton naisten-kerhon
kokous
Toronto. — Toronton va^
naisten kerhon kuobatzsibokeia
detään maanantaina, tk. 2) f.
Don b a a l l l l a klo 8 ip. Temtd |
naiset! — L. M.
sanoo
— Wordsworthin runot ovat pai­n
e t t u k o u l u k i r j o i h i n Intiassa, jossa
opetetaan englantia.
- Toronto. — Maailmanlaaö
kamppailu tuniietun turkkilait
kansannmoilija n Nazim Hikmetind
pauttamiseksl näyttää tuottaneen (
loksen päättäen Canadassa oH
. T u r k i n lähettilään antamasta laud
nosta. (Turkista saapuneet rapsj
osoittavat ettei häntä ole riels i
pautettu.)
J . B . Salsberg MPP, joka lähetti
t e s t in Hikmetln vankina pitämig
sai Turkin lähettiläältä mm\
sähkösanoman:
" R u n o i l i j a ei ole vankilassa, ni
hoidettavana Bursan sairaalassa jJ(
melkein varma, että armahdus W
antaa hänelle täydellisen vapa^id
N a z im Hikmet ryhtyi nalkälakld
j o k a herätti huomiota kaikkialla n»
ilmassa. Hän on ollut TiimcL^rtJ
vuotta vankilassa siitä syystä._j
T u r k i n armeijan sotilaat oUvat fc^
ncet h-änen taistelurunojaan.
k a r a s t a tulleen tiedon mukaan
rättiin hänet vapautettavaksi
kuun 7 pnä, mutta uutiset kaöj
toisin. Hän alkoi nälkälakkonsa-|
t i k u u n 9 päivänä.
Muti(an kautta suoraan
Tämän k i r j o i t t a j a o n kaikessa h i l ­jaisuudessa,
mutkan kautta suoraan,
suorittanut "Oallup^-äänestystä siitä,
k u i n k a paljon on tällä lehdellä l u k i ­j
o i t a . .
Tutkimukset sellaisenaan ovat vie­lä
keskeneräisiä m u i l t a k P h d i n . mut­t
a allemcrkiimeen pakinoista puhuen
on päästy melkoiseen varmuuteen, e t ­tä
niitä lukee 2 (lue k a k s i ) ihmistä —
"Kivipcrän P e k k a " j o k a toisinaan nä­kee
niiden j o h d o s ^ punaisia, j a m i -
6us, j o k a tuonnottaisen moraalisaar­n
a n suhteen h u o m a u t t i : " O l i p a hyvä.
että Jätit siltä pyykistä naiset rau­haan,
s i l l ä . . . " j a hän n o s t i kämme­nensä
h y v i n uhkaavasti lantiollleeh,
Ikäänkuin ohjeeksi tulevaisuutta var­ten.
•',
. N y t on k u i t e n k i n h a v a i t t u , että tä­mä
meidän lehtemme p n saanut a i ­n
a k i n yhden aivan uuden l u k i j a n,
m u t t a sattunuin oikkuko lienee, hän
näyttää lukevan myös T o r o n t o n V a ­paata
Sanaa aina siinä määrin, että
k u n a l l e k i r j o i t t a n u t setu^avan k e r r an
tapaa Jonkun V a p a a n S a n a n t o i m i t ­tajan,
hän v o i e h d o t t a a y h t e l s ^ i l a u .
l e t t a v a k s i : "Meillä morsian molem-m
l l i a y h t e i n e n . . ."
Tämä y h t e i n e n morslamenune - V a ­pauden
j a V a p a a n Sanan l u k i j a , el
ole kukaan s e n vähäpätölsepipi h e n ­kilö
k u i n C a n a d a n torypuolueen k a n ­s
a l l i n e n johtaja, eversti George
Drew, joka ajattelee ihmeellisen p a l ­j
on samalla tavalla kuta ei^äs " a s i a n ­t
u n t i j a " , prof. K i r k c o n n e l l j a antoi
meille molemmlile ilmaista matacs-tustä
alahuoneen istimnossa.
E v e r s t i Drcw o n suruutensa t u n ­teva
mies j a siltä johtuu, että hän
ampuu tavallisesti pItkäUä tähtäimel­lä.
Nitapä h ^ o n Ilmeisesti ajatel­l
u t , että jonakin k a t m i i n a päivänä
Suonien suomalaiset kyllästyvät sekä
Fagerholmta . aasinhäUltukseen että
K e k k o s e n aasinhallituksen Jatkoon j a
muuhun samanlaiseen hapatidcseen.
sekä kääntyvät sosialismta tielle.
"Tässä on kysymyksen avata", tuumi
eversti D r e v m f i i t e n maailmankuulu
Sherlock Holmes romaaneissa, j a h i t a
tiän vetää toisen mahdollisen johto­päätöksen.
Hän epäilee, että V a p a a n
S a n a n ijojissa o n s i t t e n k t a v l e H j o n ­k
i n l a i s t a Suomalaista kansallistuntoa,
v a i k k a ovatkta. trumanlsmta k a n n a l ­l
a , kunhan mennään aivan loppuun
a s t i , j a tältä varalta, älkäämme häm­mästykö,
hän leimasi Toronton V a ­paan
Sanan myös vaaralliseksi k o m -
nuinistilebdeksi.
Totikokutm toisena päivänä h e r r an
vuonna 1950 oppositiopuolueen jcAita-
Ja Georäe Drew p i t i alahuoneen i s t u n -
nossa suuren puheen, missä hän vaati
kommunistisen ,Ja " m u u n samanlai­sen
t o i m i n n a n " laittomaksi j u l i s t a ­mista
sekä suukapulaa k a i k i l l e n i i l le
sanomalehdille, jotka ovat jollakta
t a v o in vaikeuttaneet hänen v a l l a n h i ­monsa
toteutumista. Niinpä hän p a u ­hasi
vinlmatusti tätä Vapaus-lehteä
vastaan j a vältti K i r k c o n n e l l i n k a a ­van
mukaan, että Vapaudessa c n s a ­m
a n l a i s i a k i r j o i t u k s i a k u i n heimokan­samme
u n k a r i l a i s t e n työläisten M u n -
kas-lehdessä j a C a n a d a n venäläisten
Vestnik-lehdessä.
Lausui " i t t e " vakaa vanha everstim.
mc: "Mtaä v o i n sanoa, että täällä on
suuri määrä näitä lehtiä. Oikeusde-partmentti
o n hjrvin tletotaen monies^r
t a niistä. O n sellainen aktiivtaen
kommunistilehti kuta Vapaus, suo­menkielinen
l e h t i Sudburyssa, M u n -
kas. u n k a r i n k i e l i n e n kOmmtmistileh-t
l . mikä ilmestyy Torontossa. Toron­tossa
Julkaistaan komhnmistilehtiä
j c k a v i i k k o Serbian, S l o v a k i n , Venä
Jän. Puolan, U i m a r i n , S a k s a n . B u l g a ­rian,
Italian Ja Suomen kieleliä...
K i m meidän tietääksemme Toron­tossa
ilmestyy vata yksi suomenkieli
nen — tosta A m e r i k a n atomlpommi-mieUnen
— l e h t i , n i t a selvää on. mitä
Ja minä perusteilla eversti Drew suo-menkieUsellä
torontolaisella kommu-nlstiläidellä
t a r k o i t t a a . O n s i i s syy­tä
l a u l a a k i n , että "meillä morsian
H m ä meidän yhtetaen lukijamme
esittää oiketa kumoamattomia todis-t
u k s l a k t a : " K a i k k i nämä sanomaleh­det
saavat leikkeleitä, v a l o k u v i a j a a r ­t
i k k e l e i t a omista maistaan. Näiden
maiden diplomaattiset edustajat "lä-hettävät.
Ottawasta m a t r i i s e j a lehdis­tölle
sekä valokuvia Ja a r t i k k e l e i t a .
J a nämä lehdet, j o i l l a e i o le näkyvää
kannatusta, saavat tuhansia sanoja
pitkiä sähkösanomia suoraan Mosko­v
a s t a . . . " NälQ lateli eversU J>nw
" t o t u u k s i a " tämän m a a n korkelmnuLs-ea
lainlaadtonalUsessa laitoksessa!
M u t t a yhteisellä "SusannalU
on ilmeisesti joitakin harhakuvu-lämainitut
väitökset voidaan kus
yhdellä kertaa kysymällä esio. a
raavaa: Missä ovat ne tuhansia*
j a pitkät sähkösanomat, miti <s
Vapaus j a Vapaa Sana Eaavat s
r a a n Moskovasta? ' , ^
N i i n "tietoinen" ja h y m " i n J ^
t u " kuin c^positiopuolueen ja»
o n k i n , hänellä on toimnkin ?
harhakäsitys. Yllämainitussa pfi
saan hän suvaitsi tiedoittaajs^
parlamenttimme jäseniUe, etu
Ihmeteltävää, kuinka helppt» »^f
k k t a sanomalehtien kustanuss
nykyisenä sanomalehtipaperffl J ^"
kösanomien kalleuden
Eversti Drew antoi tutea v i h j e^
" j c s t a km täytjT rahaa tulia"-
k i r j o i t t a j a ei tietenkään r a
mitään Vapaan Sanan rahoi-*
sillä o n kuulemma kuin rosiw-*
Vapauden varoista P^^^^,
daan sanoa, että aika i ^ » ^ ^
toistaaan oltu ja " - ^ ' ' ^ ' ^ ' J
jouduttu turvautumaan
tuisaan käteen: VL-be O D T » ^^
sitaä ettei ole huomattu PJI»V
t i Drewlta mitään, i l ^ b d o i ^ '
huomaavainen Vapauden
seuraavan r a h o i t u s k a m p a i ^^
esittää pyynnön eversti,
ettei hän pitäLM aivan I u M _
n a " työväenlehtien ^ ^ ^ ^ ^ "^
N i t a , näin mutkan kau«a^^
katsoen tuntmi siltä, e l ^ ^ g ^ ^ j
n e n kaltaisensa oa ^'^•^'^^
työväenlehtien slhnilia - f"
myös siltä, että V a p ^ n S ^ j ;
veödcaavat Torontossa v»»;^ .
t a k u n h « Hiusta"
raaUvat tämän V a p a u s - ^ ^
s i t en työntäen « « ^ n ^ a a^
pölkkyä lähemmäksi- —