Vapaus, August 30, 1949

              J^yn 2 Tiistaina, elokuun 30 p. — Tuesday, August 30;
(
— lodepeadeiBt LMtiot
Otgan of Ptimlah Cuudlant. Ei-labUibed
Vof. 6tb 1917. Antborlzed
M •eetmd clus zxuil by tbe Po«t
Office Deputment, OtUwa. Pub-
JUbtA tlirtee ireekly: T a e s d a y i ,
OSuindajrs *nd Satordays by Vapaus
PobJUshlne Coo^uiy VUL. at JOO-103
Bm 8t W., Sodbary. OZEL. Canada.
Editorlal Office 4-4289,
E. SokiL Editar W. Eklood. Mafitnc
address B<n 08. Sudboxy. Ontario.
Advertlsiiv rates opon appUcatSöI
Tramlatton Iree of c^iarge.
OTLAUSHIIiNAT:
Caoadassa: i vk. 0i)O 8 kk. 3.25
3 kk. 2X0
YhdyByallolffla: 1 »k, 7i)0 « kk. 3Ä>
Buomeoa: 1 vk. 7.50 0 kk. 4.35
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
KeskiviiiJcona, tk. 31 pnä täyttää
John Victor Latra, Torontosta 6.5
vuotta. YlJdymme Kukulaisten Ja y.;-
tävjfcn cnniltÄlulhin!
Työnpäivän numero
1 yonpaivana
Ensi syyskuun 5 päivänä viettävät Yhdysvaltain ja Cana-
; dan työläiset työnpäivää. En.sirnmäi.sen kerran järjestyneet
' työläiset viettivät työnpäivää 67 vuotta .sitten. Senjälkeen
' tämän mantereen työläi.set ovat viettäneet sitä järjestäen mie­lenosoituksia,
ulkoilmakokouksia ja muita erikoisia juhla­tilaisuuksia.
; Työnpäivä on erikoisesti unioni.stien työnpäivä. Siitä
; syystä on tarpeellista kiinnittää huomiomme unioni-stiseen
' toimintaan eri mai.ssa ja uniotoiminnan yleiseen kehityk.seen.
Unionistinen toiminta alkoi ensiksi niissä mais.sa joissa
' syntyi teollisuusproletariaatti. Sik.si onkin unionistisen liik­keen
syntymämaa Englanti. Silä mukaa kuin kapitalismi
työnsi syrjään vanhan feodaalivallan ja raivasi tien nykyiselle
koneteollisuudelle, sitä mukaa myöskin unionistinen liike le-
• visi. Unionistisen liikkeen tarkoituksena on ollut taistella
lyhyemmän työpäivän, parempien palkkojen, parempien työ­suhteiden,
turvallisuuden, työväenlainsäädännön ym. puo­lesta.
^
Jo kauan sitten käsitettiin työläisten kan.sainvälisen .soli-
• darisuuden ja yhteistoiminnan välttämättömyys. Se johti
lopuksi kansainväliseen yhteistoimintaan ja kansainvälisen
elimen perustamiseen. Koskaan ei ole saatu kaikkia työväen­järjestöjä
liittymään kansainväliseen järjestöön. Viime maail-f
mansota aiheutti hajaannuksen kansainvälisessä unionistises­sa
liikkessä ja Amsterdamin Ammattiyhdistysliiton lisäksi
perustettiin Profintern,
Tällaisesta hajaantumisesta tietysti hyötyi vain kapitalis­tit
ja jo ennen toista maailmansotaa Profinterniin kuuluvat
uniot päättivät lakkauttaa toimintansa ja jäsenet yhtyivät
toisiin toiminnassa oleviin unioihin. TällaiselTa toimenpiteellä
' voimistutettiin unionistista liikettä eri maissa. Taistelussa
fasismia vastaan näyttelivät eri maiden uniot ratkaisevaa osaa
ja samalla se lähensi Yhtyneitten Kansain unionistista liikettä
toisiinsa. Tämä johti lopuksi Ammattijärjestöjen Maailman­liiton
perustamiseen Lontoon konferenssissa 1945. Tämä tuli
mahdolliseksi kun Yhdysvaltain CIO, Britannian TLC, Rans­kan
UGT ja Neuvostoliiton Ammattijärjestön Keskusliitto
pääsivät yl^imielisyyteen tällaisen liiton perustamisen vält­tämättömyydestä.
^
Tällainen yhtenäisyys tuli hyvin lyhytaikaisesti. Se johtui
. siitä, että Britannian TLC:n ja CIO:n ylimmät johtajat, jotka
nöyrähiskaisina kuuntelivat omien maittensa imperialistien
ääntä, ryhtyivät vehkeilemään AML:nhajoittamiseksi.-Tam­mikuussa
1949 edellämainittujen unioiden edustajat AML:n
toimeenpanevassa komiteassa esittivät, että AML:n toiminta
keskeytettäisiin. Kun tämä ehdotus hyljättiin suurella ään­ten
enemmistöllä, niin hajoittajat kävelivät ulos AML:n toi­meenpanevan
komitean kokouksesta tammikuun 19 päivänä
1949. Näin eristettiin Britannian järjestynyt työväki ja noin
6 miljoonaa Yhdysvaltain järjestynyttä työläistä mahtavasta
kansainvälisestä järjestöstä.
Tämän johdosta äskettäin Milanossa pidetyssä AML:n
toisessa konferenssissa hyväksyttiin päätöslauselma,' jossa tä­hän
hajoitustyöhön viitaten sanottiin mm. seuraavaa:
"Mohopolikapitalismin voimat pyrkivät kaikkialla lyö­mään
hajalle työväenluokan yhtenäisyyden, hajoittamaan,
heikentämään ja tuhoamaan sen poliittisen voiman. Jos näi­den
voimien onnistuisi toteuttaa aikeensa, silloin olisivat py­syvä
rauha ja sen mukana taloudellinen turva ja paremmat
elinehdot kaikille saavuttamattomissa ja maailma tulisi jäl­leen
sille kohtalokkaalle tielle, joka johtaisi taloudelliseen
lamakauteen, kansainvälisiin selkkauksiin ja väistämättö­mään
uuteen sotaan, joka olisi entistä hirvittävämpi . . ."
Vanhoillisten unioiden johdossa olevat monopolikapitali.s-min
nöyrät palvelijat ovat jatkuvasti viitanneet Neuvostolii­ton
unionistiseen liikkeeseen ja väittäneet sen kontrolloivan
AML:ttoa. Tähän vastasi AML.n yleissihteeri Louis Saillant
Milanon kongressissa seuraavasti:
"Me olemme sitävastoin ylpeitä siitä, että neuvostoliitto­laiset
ammattijärjestöt kuuluvat liittoomme.
"Neuvostoliittolaiset ammattijärjestöt ovat omassa maas­saan
sellaisessa asemassa, ettei millään muun maan ammatti­järjestöllä
ole tällä hetkellä senkaltaista vaikutusvaltaa. Neu­vostoliittolaiset
ammattijärjestöt ovat suorittaneet sosiaali­huollon
alalla yrityksen, jota ei ole missään maailmassa yli­tetty.
"Näillä ammattijärjestöillä on lepokoteja, sairaaloita,
kulttuuritaloja ja lastenseimejä, heillä on tuhansia kirjaston­hoitajia,
jotka avustavat tieteellisen, teknillisen ja ammatilli­sen
tietouden syventämistä . . ."
Epäilemättä Britannian TLC:n ja CIO:n eroaminen vis­sillä
tavalla heikenti AML:ttoa. Toiselta puolelta se voimis­tutti
sitä koska näiden vanhoillisten unioiden johtajien tahol­ta
estettiin useiden maiden uniot yhtymästä siihen. Tämän
jälkeen'on AML:n yhtyrteet seuraavien maiden uniot: Saksan,
Japanin, Vietnamin, Indonesian, Pohjois- ja Etelä-Korean,
Mongolian tasavallan, Filippiinien, Turisin, Triesten, Chilen,
Etelä-Rhodesian ja Siamin. Liiton jäsenmäärä on tästä syystä '
huomattavasti kasvanut ja sen lukumäärä viimeisen kongres­sin
aikana oli 71,786,515.
AML:tto on jatkuvasti toteuttanut niitä periaatteita, jot­ka
sen ensimmäisessä kongressissa Lontoossa hyväksyttiin.
Sen toisessa kongressissa päätettiin perustaa eri ammattialo­jen
jaostoja. Näin tehostetaan ja keskitetään toimintaa.
Vanhoillisten unioiden ylin taantumusjohto ei ole rajoit­tunut
hajoitustyöhön kansainvälisessä järjestössä, vaan on
repinyt fikki unioita omassa maassaan. Tästä on riittävästi
esimerkkejä omassa maassamme. UE:n johtajat on erotettu
CCL:n johtokunnasta. IUMMSW on eroitettu CCL:stä ja CSU
on eroitettu TLC:stä. Merimiesunion taistelu on hyvänä esi­merkkinä
kuinka tj-^önantajat ja vanhoilliset uniojohtajat ovat
liittyneet militanttisen union murskaamiseksi. CSU. joka kuu­lui
AFL:n, ryhtyi taisteluun elinehtojensa puolesta. Kun
lakko alkoi niin AFL:n ylemmän johdon toimesta lähetettiin
International Seafarers Union jäseniä Y^hdysvalloista Cana-daan
rikkureiksi niihin laivoihin, joiden miehistöt olivat la­kossa.
Lopuksi GSU eroitettiin TLC:stä. Näin törkeää työ-
Väenvastaista tekoa on vaikea löytää työläisten taistelun
historiasta.
Vähän Yrityksen
jäseniä mukana
uriieiiukisoissa
Toronto. — C S J : n täkäläisen osa.s-ton
vuotuinen kesäjuhla pidettiin tk.
21 pnä TarniDla.ssa. Lauantaf-lltana j
pidcLtiln ."siellä mahtavat juhlatanssit [
Ja .sunnuntaina .suoritettiin urheilu-ym.
ohjelma. Juhlan monipuolises.^sa
ohje ma.ssa ei urheilupuoli saavutta­nut
mielestäni sille asetettua päämää.
Tää .sillä kilpailijoiden joukko oli ko­vin
pieni. Mahdollisesti kesälomat
ym. .seikat vlkuttlvat siihen, että esim.
varttuneempia naisia ei ollut kilpaile­massa
lainkaan, oli tyydyttävä kol­meen
tyttäreen, joista kaksi oli aivan
ensikertalaisia kilpailussa.
Millähän saataLsiin kaikki urheilu-kuntoLset
nuoret innostumaan siinä
määrin kuin meidän nuori Annette-tyttömme?
Urheiluohjelmaan sLsältyy myöskin
Yrityksen tyttöjen esittämät kauniit
voimisteluliikkeet.
Kaikis.sä sarjoissa kilpailtiin kolml-otteJus.
sa, johon sisältyi kuulantyöntö,
pituushyppy Ja 10<Äm. juoksi. Kah­delle
aivan nuorimmalle pojalle oli
40 m. juok.su. Tulostaso oli keskin­kertainen,
parhaimpina tuloksina voi­daan
mainita T. Lembergin 13.32 m.
heitto kuulassa j a O . Luoman 12.5 sek.
tuIo.s 100 m. juoksussa.
Kussakin sarjassa jaetaan kolmelle
parhaalle kunniakirjat. Yleisessä sar­jassa
oli sijoittuminen seuraavanlai.
nen: P. Vucsalo 197.68 pist. N . Birch
171.33; R. Kivimäki 156 39 ja L. N i ­kander
153.95 pist.
A'.l€ 21-v. sarja: T. Lemberg 199.36;
O. Luoma 183.76 ja R. Välkki 179.37
pist.
Alle 17-V. sarjassa oU 100 m juoksun
tilailla 60 m. juoksu. Ensimmäiseksi
siojittui T. Nyberg. H. Leskinen ja
Tom Buttry eivät suorittaneet kilpai­lua
loppuun saakka.
Tyttöjen sarjassa oli samat lajit
kuin edellisessäkin. Parhaan piste-,
määrän saavutti Annette Ilomäki —
166,28. M. Angela oli toinen 113.45
pisteellä ja Y. Hendrikson ko!mas
102 55 pisteellä.
Pikkupolkasteh 40 metrin juoksun
voitti Billy Heikkilä 11 sekunnissa ja
Allan Tyyskä oli 6 metriä jälessä.
Heissä meillä pn kaksi lupaavaa po-
Janvesaa.
Siihen rajoittuikin urheiluohjelma.
Ki liene liikaa toivottu, että urhei­luväki
osallistuisi seuraavalla kerralla
runsaslukuisemmin osaston juhlan
kilpailuun. Se on, mielestäni Yrityk­sen
jäsenistön velvollisuus sillä ovat­han
osaston huoneet ja Tarmolan
kenttäkin Yrityksen jäsenten käytet­tävänä
niin talvella kuin kesälläkin.
Näin ajateren on velvollisuutemme
osallistua suuremihalla Joukolla seu­raavaan
osaston kesäjuhlaan ja sen
kilpailuihin. — Saamaton.
CSU-.a toimitsijoita alkoi matkan elokuun II pnä 3IontreaIista päämääränään Vancoover. Tällä matkalki
he vierailevat eri paikkakunnilla ja t ^ e v ä t tunnetuksi merimiesten taistelua elinoikeuksiensa puolesta.
Kuvassa nähdään CSU:n propaganda-anto, jolla kysymyksessä olevat toimitsijat matkustavat.
Työväki taistelee edelleenkin
ja marssii työnpäiväkulkueissa
Kun tämän mantereen työväen joukot kokoontuvat ensi
maanantaina, syysk. 5 pnä työnpäiväkulkueisiinsa ja -kokouk­siinsa
ovat työväen viholliset sotajalalla työväen unioita vastaan
aivan samaan kuin oli asianlaita silloin kuin työläiset marssivat
ensimmäisessä työnpäiväkulkueessa' syyskuun 5 pnä 1882.
Yhtiöiden urkkijoiden vainoamina ja järjestämistyön takia
ti olla Punaisessa Puistossa, sun- mustalle listalle merkittyjen Työn Ritarien (Knights of Labor)
oli niihin aikoihin kokoonnuttava salaisesti ryntäyksiensä suun­nittelemista
varten. Kun New Yorkin työläiset muodostivat
Central Labor Union, kyetäkseen sen avulla entistä tehokkaam­paan
taisteluun julkeita työnantajia vastaan, syytettiin heitä
"ulkomaalaisiksi radikaaleiksi."
Kansainvälinen juhla
pteruutettu Port
Arthurissa
Port Artbur. — Monesta syystä i
on kansainvälinen juh.'a, minkä pi-nuntalna,
syysk. 4 pnä, peruutettu.
Juhlakomitea haluaa k i i t t ä ä urhei­lijoita
siitä kun he niin monilukui­sina
lupautuivat ottamaan osaa
urheiluun j a olivat järjestäneet hy­viä
urheihinnmeroita tätä tilai­suutta
varten. Pyydämme yleisön
ottamaan t ä m ä n peruutuksen huo-miooa,
— Port Arthurin Kansain­välinen
juhlakomitea.
Vancouverin naiset
kokoontuvat keski-viikkona
syysk. 7 pnä
Vancouver, B.C. — Nyt kun kesä
on mennyt menojaan, lomat y.m.
pidetty, voimme toivottavasti tart­tua
uusin voimin kiinni järjestö­tehtäviinkin
ja huojentaa hiukan
niiden toverien taakkaa, jotka ovat
jaksaneet toimia kesän ajankin.
Tämä on erikoinen huomautus
Vancouverin naisille, että naisten
kerhon kokous pidetään keskiviik­kona
syysk. 7 pnä klo 7.30 illalla
haaiilla. Saapukaa silloin naiset
suurilukuisina kokoukseen. Meillä
on tärkeitä asioita keskusteltavana
ja työtä- kaikille, sillä ne paljon
puhutut syysrayyjälset pidetään
lokak. 28 ja 29 pnä sekä ohjehna-iltama
sunnuntaina lokalc 30 pnS.
Meillä on paljon muutakin suun­nitteluja.
Tulkaapa joukolla päät­tämään
asioista. — E . N .
Etelä-Älbertassa
tullut hyvä sato
sanoo kirjoittaja
New York Times kirjoitti halveksuvassa sävyssä, että "mo­nia
tämän kaupungin unioita johtavat ulkomaalaiset radikaalit
. . . Työnantajat ovat saaneet parhaat tulokset (taistellessaan
niitä vastaan) eroittamalla agitaattorit ja mierkitsemällä heidän
I nimensä mustaan listaan ja kieltäytyessään olemasta missään
tekemisissä unioiden kanssa."
Panna ei vaikuta
Praha. — Katolilaisvoittoisessa Slo­vakiassa
on toistaiseksi myyty 1,310.000
marxilaista kirjaa, ilmoittaa virallinen
t.-^hekkilälnen uutistoimisto. Slova­kian
väestö on vahvuudeltaan 3 mil-jonaa.
Picture ^utte. Alta. — Jospa taas
pitkän ajan Jälkeen kirjoittaisin tääl­tä
etelä-Albertasta.
Kesä on ollut melko kuivaa. Sa­detta
saatiin heinäk. 27 pnä. Se oli
hyvä sade ja nyt satoi taas melko hy­vin.
Sitä ei olisi kuitenkaan tarvittu
sillä elonkorjuu on näillä main par­haassa
menossa. Viljaa tulee melko
liyvin. Täällä olisi elonkorjuu hyvin
Joutuisa, jos ilmat pysyisivät suotui­sina.
Viljat korjataan täällä . kom-bainiUa.
Nyt ei ole enää käytännös­sä
paljon työvoimaa vaativia puima­koneita.
Nyt ei tarvita elonkorjuus­sa
muuta kuin kolme tai neljä mies­tä.
Maanviljelys on konevoimalla pal­jon
helpompaa, mutta se tulee maksa­maan
aluksi kovin paljon.
Täällä cn käynyt vieraitakin. Mr.
Ja mrs. J. Saari olivat la.sten.sa kera
Hesperosta, Alta, vierailema.ssa mr. ja
mrs. Henry Nummen kodissa ja sa­malla
muuallakin, mm. Andrew Num­men
luona. Hän täytti juuri 70 vuot­ta.
Vieraat toivottivat hänelle hyvää
terveyttä Ja pitkää ikää. Toivon hei­dän
viihtyneen täällä, aavikolla. Tul­kaapa
toistekin.
Naapurikylässämme Baronsi-ssa on
vieraillut Vancouverista mrs. Sofia
Untinen, Joka saapui tänne lastensa
luokse. Allekirjoittaneellakin cli onni
Central Labor Union vastaus sen aikuisille taft-hartleylai-sille
oli työnpäivämarssin järjestäminen kaupungia valtaluokan
keskukseen — Fifth Avenuelle. Se järjestettiin silloisen Carpen-ters
& Joiners-veljeskunnan sihteeri-rahastonhoitaja Peter J,
McGuiren ehdotuksesta. Hän kehoitti määräämään päivän "juh­lallista
paraatia varten kaupungin kaduilla"j"
McGuire ehdotti .paraatin pidettäväksi syysk. ensimmäisenä
maanantaina "koska silloin on mieluisin vuodenaika, miltei kii­tospäivän
ja itsenäisyyspäivän keskivaiheilla, täyttäen siten
leveän aukon laillisten juhlapäivien luettelossa".
Kuultuaan mielenosoituksen järjestämisestä, uhkasivat
tj^önantajat erottaa työstä kaikki ne, jotka osallistuvat siihen.
Kaikesta huolimatta osallistui kulkueeseen yli 30,000 muiuraria,
lastaustyöläistä, kirjaltajaa, maalaria, seppiä, sikaarintekijöitä
y.m. Johtavina tunnuksina oli "Työväen on yhdistyttävä!" ja
"Iskekää äärjestyslipulla!" Ilmeisestikin käsittivät työläiset jo
silloin työväen itsenäisen poliittisen toiminnan välttämättömyy­den.
"Pitkin matkaa jalkakäytäville kokoontuneet katselijat
osoittivat äänekkäästi suosiotaan marssijoille", oli New York
Herald ^pakoitettu tunnustamaan. Lehti lisäsi huolestuneessa
sävyssä, että "Suuri osanottajien joukko oli aiottu suuren tyyty­mättömyyden
ilmaisuksi."
The Journal of Commerce, joka oli jo silloin suurpääoman
äänenkannattaja, mainitsi kulkueesta seuraavaan tapaan: "Se ei
ollut muistpkulkue, ei liittynyt mihinkään, eikä merkinnyt
mitään." ^
Rakeet ja kuivuus
tehneet tuhotyöt
Hesperon seudulla^
Hespero, Alta. —' Tämän paikka-kuiman
uätlsten kirjoittajat ovat eh­kä
nukahtaneet koska, täältä ei ole
näkynyt uutisia Vapauden palstoilla.
Niinpä päätin antaa ison maailman
tiedoksi, että kyllä täällä vielä elossa
ollaan vaikka Joitakin on muutan Jt.
pois keskuudestamme manan majoil­le.
, . ' . . '
Täällä cn olljt paljon vastuksia
farmareilla tämän kesän kuluessa.
Kaunis kevät ilahdutti maanmiehiä.
Sitten tuli kuivuus, joka saattoi mel­kein
kaikki "toivottomilcsi. Kesäkuun
lopulla satoi ja se antoi vielä hiukan
toiveita. Kun päästiin elokuuhan ja
alkoi olla leikkuuaika, cli kaikki vielä
vihreänä. Sitten tuli raesade, joka
vei monen farmarin kesän tulokset
Hespsron pohjoispuolella. Tuho kul_
ki myös Eckvillen halki ja yli Benal-jto.':.
Siitä aiheutui n ä i l e seuduille
j isot valiingot.
j Jotka säästyivät raesateen tuholta
I uvat nyt leikkuuhommissa. Toiset
lei'^kaa ja toisen kaataa karheelle
(luokoon), että saavat siitä korjata i
viljan kombainilla.
Heinäsato on huono t ä n ä kesänä.
Ne poismenneet, joista mainitsin
alussa, ovat Lauri Saari (Letonsaari)
Kankaanpäästä. Jack Tuhkanen Im-pilahdelta
ja Kustaa Ahola (Luosa)
Ähtäristä. Vapaus v ä l i t t ä ä tiedo^^hei-dän
kuolemastaan myöskin Suomeen.
Mrs. W. A . Mäki j a tyttärensä Vio­let
lähtivät kuin kesälinnut Salmon
Armiin, B.C. Violet käy siellä High-koulua.
,
Mrs. Wm. Sj^en lähti tjrttärensä
kanssa vierailulle Wyomingiin rajan
eteläpuolelle. Hänen tyttärensä saat­taa
Jäädä sinne t ä t i n s ä luo toistaisek­si.
Tällä seudulla on liikkunut myös­k
i n rosvoja. He murtautuivat usei­h
i n kauppaliikkeisiin, mutta joutui­vat
kiinni Innisfailissa ja salvat tuo­mion.
He olivat paikkakuntalaisia. —
Yksi täältä.
4 -
PUHUU PORT WE1
Niagaran niemimaan tvöri»,
Day-piknikki pidetään '
syysk. 4 pnä Garden Ctty
Port WeUerissa. TilaisundUa
j o f a niin palkintoja,
kuin Unssiakin. Juiilap-puu
Canadian Tribunen
Lesjie .Morris Torontosla.
i-SITÄ:
m.
EI T U L L U T TOIMEEN
I L M A N HANTÄ
Liikemies tuli toisen
konttoriin. Vilkaistuaan yn,
h ä n kysyi kuinka uusi kon«
menestyy.
"Vallan mainiosti. Hän CE
kaikki asiat niin sekaisin
häntä enää eroittaa."
Suomalainen tiedemies
Yhdysvaltoihin
Hei'sinki. — (S-S) — Princetonin
kaupunkiin New Jerseyssä v. 1933 pe­rustettu
Institute for Advanced Study
tunnetaan kansanomaisesti Yhdysval­loissa
paiktcana, jossa Einstein ajat­telee.
Sen johdossa on ollut Jo muu­taman
vjioden tunnettu fyysikko Ro­bert
Opp>enheimer ja laitokseen kut­sutaan
johtavia tiedemiehiä maail­man
kalliilta kulnulta — eiopetetta*
viksi, Vaui oppiakseen töinen toisil­taan.
Elokuim 21 p n ä sinne' matkuisti
ensimmäiöen suomalainen, Helsingin
yliopiston fysiikan professori Lennart
Simons, joka on kutsuttu sinne vuo­den
ajaksi.
ASIA VOIDAAN JÄRJESTXJl
Nuori mies ihaili naista ja
"Te olette kaikkein kaunein
maan päällä. Toivoisin saavaa
teitä käsivarsillani. suudeUa
silmiänne, korvianne, huuliara
Nainen kesyetti sanomalla:-
pä se asia voidaan järjestää."
VASTASI SAMALLA MlTAUi
Pikku tyttö oli äitinä kamsa
kalla ja näki bull-dog rotuisai
ran. Hetken katsottuaan kom
irvisti sille. Äiti torui tyttöään
sesta tyhmyydestä,. mutta t:
noi:
"Mutta koira irvisti ensiksi."
AINA ENSIMMÄINEN'
Biggleton Weekly Budgetissj
kaistiin uutinen kauppalan I
lun opettajan kihlauksesta.
Seuraavalla viikolla Julkaistiia
seuraava tiedotus:
"Aivan samalla tavalla kuin
ensimmäisiä ilmoittamaan
il5unta|nine^ koulun opettajan,'
Smithin ja miss Mar>- MurjAjii
lauksesta, h i i n me olemme jä
laisuudesta.. ensimmäiseksi
maan, ettei tällaisessa oletta^
sa ole rahtuakaan perää."
Kaksi vuotta myöhemmin työläiset marssivat Cincinnatissa
Ohiossa ja Lynnissa ja Haverhillissa Mass. -Vuonna 1884 hyväk­syi
Federation of Organized Trades & Labor Unions päätöslau­selman,
jossa syyskuun ensimmäinen maanantai julistettiin
työnpäiväksi. Sen seuraaja, American Federation of Labor,
nähdä vanha tuttavansa monien vuo- omaksui ajatuksen kaksi vuotta myöhemmin. Kymmenen vuot-sien
takaa. Hän palaa ehkä piakkoin
takaisin rannikolle. Vancouverista on
näillä main ollut toinenkin vieras,
mrs. Edla Laine, joka tuli käymään
kotonaan. Hän on asunut jo monta
vuotta tyttärensä Annan kera Van­couverissa.
Matti Kemp oli pari kuukautta sair
raalassa Calgaryssa. Vaikea leikkaus
onnistui hj'vin Ja hän on nyt kotona
toipumassa. Toivomme Matin saa­van
takaisin terveytensä sillä vanhalla
iällä on terveys kaikkein kallem lah-ja.
Hauskaa syksyä tämän lehden l u k i ­joille!
— Kulkuri.
— Vesimelonissa
2% sokeria.
on 93rc vettä ja
— Chilessä on suurin aktiivinen
tulivuoro maailmassa-. Se on 17,000-
Jalan Llullailaco.
— Musta saksanpähkinäpuu
160 jalkaa korkeaksi ja sen
läpimitta-on 4-6 jalkaa.
ta sen jälkeen (1894) julistettiin työnpäivä kansalliseksi
päiväksi.
"Se on pidettävä laiskottelupäivänä, jolloin työssä ole\'i
pitäisi tehdä mitään. Sitä ei pidä missään mielessä muo
mielenosoituspäiväksi vaan on pidettävä huvittelupäivänä".
listivät sen aikuiset sanomalehdet, jotka olivat huolissaan j
kulkueissa ilmenneen taistelumielialan johdosta.
Kaikkein julkeimman lausunnon esitti American Arc'
& Building News, sanoen täsmälleen sen mitä suurpää
edustajat ajattelevat nykyäänkin: "Työnpäivä . . . on ju
nimi, mikä saattaa jokaisen kunnon amerikkalaisen pu
maan ja se olisi poistettava käytännöstä" ja s6h tilalle olisi
tava "skääppien kulkue, mikä käsittäisi osan parhaista, i
simmistä ja yritteliäimmistä työläisistä".
Tämän vuoden työijpäivän kulkueet todistavat, että
mantereen työläiset taistelevat edelleenkin — 67 vuotta
maisen mielenosoituksen jälkeen — niitä vastaan, jotka
vat murskata työväen taistelumielen ja tuhota työväen
tyneen voiman — uniot.
PÄIVÄN PAKINA
Taantumuspropagandaa Suomesta
Järjestyneiden teollisuustyöläisten taistelut elinehtojensa
puolesta viimeisen 67 vuoden ajalla on ollut hyvin vaihtelevia.
On nähty nousu- ja laskukausia. Huolimatta kaikista vaikeuk­sista
on työväenluokan p>oliittinen tietoisuustaso, josta riippuu
koko työväenliikkeen J^ulevaisuus, huomattavasti kohonnut.
Canadan unioissa sodan edellä oli 358,000. Nyt nousee unioi­hin
järjestyneiden työläisten lukumäärä lähes miljoonaan.
Tämä, jos mikään, osoittaa sen tosiasian, että Canadan työ­väenluokka
herää käsittämään työväestön järjestäytyinisen
tarpeellisuuden. Kun työväenluokan poliittinen tietoisuus
syventyy, kuten se varmasti tulee tekemään, niin se tulee
järkyttämään koko kapitalistisen yhteiskunnan perusteita.
Me kehoitamme lukijoitamme kaikilla paikkakunnilla,
missä työnpäivää vietetään tavalla taikka toisella, yhtymään
Canadan järjestyneisiin työläisiin, jotka taistelevat paremman
palkan, lyhemmän työpäivän, rauhan ja onnellisemman elä­män
puolesta.
Porvarien puolueettomuus on hyvin
kummallista. Samalla kun puolueet-tomuusvakuutuksia
annetaan, niin
sittenkin vain aina junnataan asioita
porvarien eduksi. Se onkin luonnol­lista.
Suomi-Seura, joka saa Suomen
valtion varoja käytettäväkseen, on
myöskin olevinaan puolueeton laitos.
Olemme aikoinaan huomauttaneet,
e t t ä jos milloin hyvänsä joku kom-
* mimisti taikka vaikkapa sos.demien
vasemmistolainen, on nimitetty jo­honkin
yleiseen toimeen, niin Suomi-
Seuran uutisessa on erehtymättä aina
mainittu puoluekanta. Mutta jos
musta kokoomuslainen on nimitetty
johonkin tärkeään virkaan, niin puo­luekannasta
ei ole hiiskutta sanalla­kaan.
Nyt jälleen Suomen lakon uutisia
tiedottaessaan on se seurannut taan­tumuksen
linjaa. Se on suorittanut
erikoisen hyvän työn Suomen taan­tumuksen
palveluksessa. , Aivan sa­malla
tavalla kuin Wall Streetin Suo­meen
lähettämät sotakirjeenvaihta-jat.
•
Elokuun 24 päivätyssä uutiskirjees­sä
on lakkotilanteesta seuraava "uuti­nen":
"Tilanteeseen korpilakkorintamalla
ei elokuun 24 päivään mennessä ole
ollut ratkaisevaa muutosta, vaikka
haluttomuus lakkoilemiseen on työ­väen
keskuudessa ilmeisesti kasvanut
j a vain kiihkokommunistien harjoit­taman
terrorin. pelko — painostusta
sillä taholla on yhä siritetty lisätä —
estää jo lakkoon ryhtyneitä maltillsia
aineksia palaamasta entistä runsaam­min
töihin siellä, missä näin ei ole jo
tapahtunut. Siellä täällä kommunis-tikiihoittajat
ovat olleet pitämässä
uusia lakkokokouksia, mutta saatu­jen
tietojen mukaan laillisuuslinja
on saanut niistä voiton Ja työt ovat
jatkimeet edelleen. SAK:n ottaman
jyrkän kannan vuoksi uskotaan lakko-liikkeen
selviävän vielä tämän viikon
aikana."
Voisiko göbbelsiläinen propaganda-masiina
paremmin palvella patataan-tumusta?
"Kiihkokommunistien har­joittaman
tefrorirl pelko", sanotaan
uutisessa. Aivan kuin anarkia olisi
vallalla Suomessa. Työväenlehdet ei­vät
tiedä mistään muusta anarkiasta,
kuin mitä t y ö l ä s t e n kimpputm lähe­tetyt
ptlilsit j ä sotaväki ovat harjoit­taneet.
Eräs lehtemme ystävä lähetti meille
lehtileikkeleitä Kemin terrorista. K i r ­joittaja
ei maininnut mistä lehdestä
leikkele oli ollut. Eräissä niistä sa­nottiin
mm. seuraavaa:
"Lapin läänin maaherra Hannula
ja poliisitargkastaja Lampelan kanssa
kävimme neuvotteluja Kemin tilan­teesta,
kertoi lehdellemme juuri Ke­mistä
palannut johtaja Matti Janhu­nen,
"Näissä neuvotteluissa saimme lu­pauksen
mainituilta virkamiehiltä, et­t
ä poikkeustila Kemissä mahdollisim­man
nopeasti kumotaan, kuten nyt-temmin
on tapahtiuiutkin.. Samoin
saimme lupauksen sUtä, e t t ä S K P :n
S K D L : n Kemin piiritoimistosta anas-fce*
tut paperit viipymättä palautetaan,
sekä että lääninhallitus pyytää täysin
puolueettoman tutkijakunnan asetta­mista
tutkimaan poliisiviranomaisten
suorittamia terroritoimenpiteitä . .
Siis tämän mukaan poliisit ^ovat
harjoittaneet terroritoimenpiteitä ei­vätkä
kommunistit. Eräässä toisessa
leikkeleessä sanotaan: "Missään ta­pauksessa
emme tule antautumaan
Huunosen ja kump. konepistooliam-mattiyhdistysmiesten
armoille."
Suomi-Seura ei vain Suomen lakko-asioissa
ole soittanut taantumuksen
virttä, vaan se kaikenlaisissa asioissa
veisaa samanlaista nuottia. Joku a i ­ka
takaperin se levitti sos.demien
liikkeelle laskemaa huhua, e t t ä Hert­ta
Kuusisen matka Unkariin on merk­kinä
hänen asemansa heikkenemisestä
Suomen kommunistien keskuudessa.
Mutta nyt kun Hertta Kuusinen pa­lasi
lomalta, n i i n Suomi-Seursii tänne j
lähettämässä uutisessa oli
uskomattomalta tuntuva Juttu:
"Hertta Kuusinen palasi le
Moskovan kautta Helsinkiin
22 pnä noin kaksi kuukautta
neeltä "terveydenhoitoma"
Unkariin. Kim rouva Kuu
Malmin lentokentällä tiedusteltu,
t ä h ä n tulee, oli hän ylpeästi i
nut: "Tietysti idästä". —
h ä n uudet orderit olleet m
Jos Mannerheim palaa, ku^a
monta kertaa on tapalitunut.
meen Sveitsistä taikka jostain
paikasta terveydenhoitoina"
niin; Suomi-Seura tiedoittaa.
tänne rapakon taakse loisUvis»
taanotoista. Jos joku huonattc
vari vierailee Ruotsissa taitt»
Amerikan mantereella, niin
don sävy on kokonaan toisa
jonktm tuimetun t y ö v ä e n"
henkilön käynti Neuvo^"
Meistä, siinä ei'ole mitiän
mistä vaikka Hertta Kuusinen*
raillut Neuvostoliitossa. Onc»
siellä asunut ja lisäksi hänen
asuu Neuvostoliitossa. Sucsni
herrojen mielestä tvöv
henkilöllä ei ole oikeus edes '•
taikka jos hän kaikesta täs»
matta sairastuu, n i i n terv
matkoja ei saisi tehdä
Herrat kyllä saavat.
On surkeaa, että köyhän
kansan varoja annetaan
joka puolueettomuuden TSTJ»»
joittaa törkeää taantunni^»^