Vapaus, April 7, 1949

              3lra 2 Torstaina, huhtik. 7 p. — Thuraday, April 7
Labor
OBgaa of vtamitfi OMMMBMM. > § -
^Mttbed Vor. etb 1917. AtithnrlTy<1
M aieomd d u s maU hy the Poct
Office Dqmrtmeiit^ OtUVB. Pub-liaiHl
tiirtee «edOjr: T u e s d a y e,
Iburadajri and BaXärÖajB tqr Vapaus
FttbUbbv CtoopBiqr LUL, et 190-102
B m S t W , Sadbmy, OiÄ, (^nade.
aUtpbonee: H I I I H M I Offlee
Edttoriel QCEke 4-430ii.
ELSnksl. »dttorW.Maaad. Mftlltai
addKSf Box 89, flodlmiT, Ouleiioip
Adveztlalzig retee upoo eppueatioo.
mnuulatfon free of ebazfe:
' TnjLtjesnmAT:
Oanadasea: l vk. 6JOO 6 kk. 8 ^
».kk. äoo
YhdyivallolaM: l Tk. 7J00 • kk. 8 ^
Suomena: 1 vk. 7.50 6 kk. 425
Kohtalokas askel
Yhdentoista muun vallan edustajan kanssa, Canadan uHtominis-teri
Pearson allekirjoitti \iime maanantaina Pohjois-Atlantin paktin,
joka astuu voinkaan niin pian kuin seitsemän alkuperäistä paktimaata
Yhdysvallat, Britaqnia, Canada, Ranska, Belgia, Hollanti ja Lux­embourg,
tai niiden hallitukset — ovat ratifioineet sen.
C P : n uutistiedon mukaan tämä sopimus määrittelee "Amerikan
! j a Canadan puolustusrajat Euroopan sydämeen . . . " ja saattaa siis
; Canadan rauhan uhatuksi sen perusteella mitä tapahtuu tuhansien mai-lj
«n päässä omien rajojemme ulkopuolella j a vallan toisessa maan­osassa.
Toinen tärkeä seikka mikä ei jäänyt keneltäkään allekirjoitus-
. seremoniaa seuranneelta henkilöltä huomaamatta oli se, että vaikka
' Pohjois-Atlantin paktia sanotaan yksinomaan puolustussq)imukseksi,
!mikä on laadittu Y K : n peruskirjan kirjaimen ja hengen mukaisesti,
' n i in kaikki p ^ t i n allekirjoittajat esittivät vihamielisiä lausuntoja
*l<euvöstoliittoa kohtaan, siten tarkoituksellisesti korostaen, että Poh­jois-
Atlantin pakti kohdistuu ensikädessä Neuvostoliittoa vastaan.
Et voida olla huomaamatta sitä,'että mahdollinen vihollinen ei ole enää
'iSaksan imperialismi — mikä on aloittanut kaksi maailmansotaa —-
:lv9an toisessa maailmansodassa luotettavaksi ja voimakkaaksi liitto-i;]
at^ksi osoittautunut ystävällinen suurmaa, Xeuvostoliitto. Tässä
^tnielessä Washingtonissa nyt allekirjoitettu Pohjois-Atlantin pakti,
'mikä teki Canadan j a muut allekirjoittajamaat Yhdysvaltain nykyi-
.$en hyökkäävän ulkopolitiikan lisäkkeiksi, pitää lähtökohtanaan sa-
Uaaaa "kommunismivastaista" maailmankatsomusta, mikä synnytti
Ifl^vuofiina n.s. akselivaltojen sopimuksen. Vertailu ei ole innoittava
: i i kX rohkaiseva, mutta se on k-uitenkin todellinen.
Mitä taas tulee Y K : n peruskirjan hengen ja kirjaimen täyttämi­seen,
niin tässä yhteydessä ei voida olla huomaamatta sitä,' että alle-klrjoittamaiden
joukossa on kaksi sellaistakin maata joita ei ole vielä~
hyväksytty Y K : n jäseniksi, nimittäin Portugal ja Italia. Y K : n pe-
Tuskirjjatn 51 artikla oikeuttaa alueelliset puolustussopimukset ja niklen
itsepuolustuksen siihen asti kunnes Turvallisuusneuvosto on ryhtj^yt
tarpeen vaathnjin toimenpiteisiin rauhan palauttamiseksi. Alutta
paktin allekirjoittamistilaisuudessa korostettiin toistamiseeri, kuten
menetteli esim. Britannian ulkoministeri Bevin, että Y K on epäonnis-ttuiut,
mutta onneksi oili "käsillä materiaaleja" muuta varten, tämän
Pohjois-Atlantin paktin laatimisen hyväksi. .Täten hän jatti kuuli­jaan
sen käsityksen, että Pohjois-.\tlantin pakti tulee todellisuudessa
"epäonnistuneen" Y K : n tilalle. Canadan ulkoministeri mr. Pearson
seurasi samaa linjaa selittämällä, että tämä pakti "Itipaa paljon suu­rempaa
turvallisuutta ja vakiintuneisuutta, mitä meillä on tänään . . ."
j a edelleen: "Pohjois-Atlantin yhteisö on osa maailman yhteisöstä ja
meidän voimistuessamme rauhan sail,r»tjf nisen hyväksi, kalkki vapaat
ihmiset tulevat voimakkaammiksi meidän kanssamme. Maailnia on
i i y t liian pieni, liian paljon (eri osistaan) riippuvainen, alueellisellekin
eristäytymiselle." Tätä ei luonnollisestikaan saada mitenkään mah­tumaan
Y K : n peruskirjan 51 artiklan henkeen ja kirjaimeen sillä
Ilmeinen tarkoitus on sivuuttaa Y K ja rakentaa sen tilalle jotakin
"parempaa".
Nämä ristiriitaiset selitykset — kun puhutaan siltä, että Pohjois-
Atlantin pakti on tehty puolustustarkoituksessapa samassa hengen-viedossa
heristetään n>Tkkiä Neuvostoliittoa vastaan; kun puhutaan
YlC:n"peruskirjan hengen ja kirjaimen täyttämisestä ja samassa hen­genvedossa
sanotaan, että Y K on "epäonnistunut" ja annetaan ym-j^
rtää, että sen tilalle on rakennettava jotakin "parempaa"; kun pu­hutaan
yhteisten demokraattisten aatteiden puolustamisesta ja kui­tenkin
liittoudutaan Portugalin dikatuurikomennon kanssa ja lyödään
wljen kättä Indonesian tasavallan itsenäisyyttä asevoimin hävittävän
Hollannin imperialismin kanssa —• jättävät kerrassaan huonon maun
vähänkin ajattelevan henkilön suuhun. Ilman muuta on selvää, että
kaikki el ole siteuy kuin sanotaan olevan, sillä juuri tästä johtuvat
nämä ristiriitaiset selitykset.
* * * , • • .. .
Mistä sitten on todella kysymys? Canadan ulkoministeri rar.
Pearson antoi tästä melko avoimen vihjeen kun hän paktin allekirjoit­tamistilaisuudessa
lausui: ''Pohjois-Atlantin pakti syntyi pelosta ja
epäonnistumisesta; agressiivisten ja subversiivisten kommunistien
pelosta ja niiden vaikutuksesta meidän omaan rauhaamme, turvalli­suutemme
ja h y v i n v o i n t i i m m e . . . "
Tämän vasta allekirjoitetun paktin kaikkein paheellisin puoli
onkin siinä, että sen perusteella voidaan tulkita "hyökkäykseksi" Ga-padaa
vastaan sekin, jos "kommunistit" (tai kommunisteiksi sanotut
voimat) voittavat enemmistön kannatuksen jossakin maassa. Hyök­käykseksi
vpitanecp tulkita sekin, jos Jonkun maan hallitukseen oie­taan
kommunisteja (tai kommunisteiksi tulkittuja voimia) ilman Wall
Streetin lupaa.
Jos Hollannin, Ranskan tai Britannian jotkut siirtomaakansat
nousevat'joukkotoimlntaan kansallisen itsemääräämisoikeutensa puo­lesta
— mikä kieltämättä kuuluu kaikille kansoille — niin sekin voi­daan
tulkita "hyökkäykseksi" Canadaa vastaan ja siis sodan aiheeksi.
Kuten sanottu, tämä on Pohjois-Atlantin paktin yksi kaikkein
paheellisin puoli ja ulkoministeri Pearson myönsi asian näin olevan.
Todellisuudessa tämä pakti on sodanjulistus nykyisen olotilan säilyt­tämisen
puolesta, sodanjulistus mahdollisesti kehittyviä kansanrinta­man
hallituksia ja itsenäisyyteen pyrkrviä nykyisten siirtomaiden kaik­k
i a hallituksiaj sekä luonnollisesti kommunisteja ja sosialismia vastaan.
Ja kuitenkaan, vaikka asiaa katsottaisiin miltä kannjdta tahansa, mei­dän
maallamme, sen paremmin kuia millään muullakaan paktimaalla,
ei ole minkäänlaista oikeutta sekaantua toisten maiden sisäisiin asioi­hin.
Jos joku orjuutettu ja alaspainettu siirtomaa saa itsensä vapau­tetuksi,
meillä on kansakuntana velvollisuus tukea sitä, eikä julistaa
etukäteen sotaa sen kukistamiseksi, mitä tämä pakti tarkoittaa. Jos
jonkun maan kansanjoukkojen enemmistö tulee vakuuttuneeksi, että
kapitalismin avulla ei päästä eteenpäin, ja A^alitsee itselleen sosialismin
tien,'meillä kansakuntana ei ole minkäänlaista oikeutta .estää k.o.
kansaa toteuttamasta omaa tahtoaan. Jos jonkun maan kansanjouk­kojen
enemmistö ottaa hallitukseensa kommunisteja, se on k.o. maan
s i s ä i ^ asia eikä meillä ole mitään oikeutta estää tämän tahdon
toteuttamista.
* * •
; Melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että Pohjois-Atlantin -
paktia puolustellaan lähitulevien viikkojen aikana silläkin, että pak-itmaitfen
uudelleen aseistaminen antaa Canadalle ja Yhdysvalloille
Uf^tdkomaamarkkinoita ja lisää työtä.
? Mutta yhtä varmaa on sekin, että työttömyysprobleemia ei voida
Ratkaista aseistautumisen avnilla. Eurooppalaisten asetOavtsten muo-
4<)5sä täkäläiset sotateollisuuslaitokset saavat ikäänkuin pistoksen kä-
«fyaiteensa. Alutta se on parhaassakin,tapauksessa vain keinotduusta
äyytysta, minkä vaikutus on väliaikainen. Taloudellis^ elvyt}iuen
Mitä muut sanovat
QNBOnETAAN K M S
ELINTASON NOUSU
Ihml«et olivat odottaneet sodanjäl­keistä
aikakautta missä suurempi i b -
ndsmSfirä saa paremman «»lintasoD
kuin koskaan aiicaiseinmin. Puolus-tusohjelma
e i ole nUtätänyt näitä toi­veita.
Mutta, ne on JoMakfn BuuUin
Ijrkätavft taonaeminaksi tai tofertal-
Mksl on fähtiUntä hukttUn. alem-nakaL
— Yhdysvaltalainen t r i Edwin
G. Nomse, presidentin taloudellisen
neuvonantokomitean puheenjo^Ja.
• • •
J A VIELÄKIN SELVEMMIN
Tänä aikana. Jos mikä hyvänsä
rylimä vaatii, että sen tuloa on lisät­tävä
Jokaisen hinnannousun mq|Fai-sesti
. . . asiallisesti se vaatii vapau­tusta
s^hteisestä taakastamme maam­me
puolustamiseksi. Nämä taloudelli­set
tosiseikat olisi Julistettava Jokai­sessa
vaiheessa kun Järjestetään }icsi-tylskohtia
puol^stusohjelmassamme...
— Yllämainittu t r i Nourse.
• • *
P I I B A K A N PALAA"
PIENENNBTXXN
Canadalla Ja muilla Marshallin
avulla ostoksia saavilla mailla on Joi­takin
huolia edessä. Niiden täytyy
tyytyä pienempään piirakan palaan.
Vehnä muodostaa yhden kaikkein k i u -
sallisimman probleemin. Se kiteytyy
kysymykseksi, että voiko Britannia os-
-taa edelleen Canadan vehnää Mars-
Tshekkoslovakian arvpstelij*at
at jättäessään
iteet
hailin avun dollareilla, vai täytyylcd
sen ostaa kalliimpaa vehnää Yhdys­valloista.
Amerikan vehnä Julistettiin
ylijäämäksi Joitakin kuukausia sitten.
Canadan Ja muiden maiden edessä on
lisää Marshallin avun ostovähenhyk-siä
Johtuen se Yhdysvaltain ylijäämä-tilanteesta."
— U S News & Worl^
Report.
• • •
"«DOLLABIIN M E LUOTAMME»
Vain hyökkäyksen pelko Ja miltei
liikuttava (pathetic) usko Yhdysval­tain
voimaan Ja luotettavaisuuteen sai
pienen Tanskati Ja urhean Norjan a l ­lekirjoittamaan
Pohjois-Atlantin pak­tin
. . . " — Toronto Daily Star.
• * •
MONESTI TUHOTUT
K B E K A N . D E M O K B A A T I T
ffirOKKAXVAT JÄLLEEN
Kapinalliset aloittaneet Kreikassa
uuden keväthyökkäyksen — Olobe and
MaU-Iehden otsikko Atenan uutisessa
huhtik. 6 pnä.
• * *
SUOLENSA O N K U L L A K I N
Kommunistit ovat aivan l i i an usein
voineet toimia tavallisesti unioiden
arvossapidetyn suojan takana . . .
Siksi C C L korostaa niiden eristämisen
tärkeyttä. Mutta miten se voidaan
tehdä, sitä C C L el sano, eikä voikaan
sanoa. Se voi heittää pois kommunis­tien
hallitsemat uniot, mutta siihen
loniuvat sen valtuudet. . . — Globe
and MaU,
Toronton naiset
valmistuvat
kevätmyyjäisiin
Toronto. — Toronton naistenkerhon
kevätmyyjälset lähestyvät. Myyjäis-komitea
on ollut ripeässä toiminnassa
koko talven. Tehtäväksi on Jaettu
paljon käsitöitä, Joista osa on jo v a l ­miina
palautettu Ja Jtuka ei ole vielä
palauttanut n i i n tehkää se pikapuolin
sUlä aika rientää. Viimeistään tk.
loppuun mennessä täytyy kaikki käsi­työt
olla haalilla. Mitään erikoisia
keräyslistoja el tänä vuonna laiteta,
mutta Jos on tovereita, jotka haluavat
lahjoittaa Jotain näihin myyjäisiin,
n i in sen voi tehdä koska tahansa
haalilla tai naisten kerhon jäsenille.
— Myyjäiskomitea.
Naisilla myyjäiset
Mattawassa tk. 23 pnä ^
MatUwa. — No n i i n , nyt sitä sitten
aletaan täälläkin jo touhuta. Onhan
tässä oltukin kuhi karhut pesässä
mutta nyt on tk. 16 p:nä oikein railak­kaat
tanssit Trans-Canada-haalQla.
Tulkaahan sitten hyvän soiton tah­dissa
panemaan jalalla koreasti. Muis­takaa
myös, että naisten Järjestämät
myyjäiset ovat tk. 23 päivän Utana.
Sinne sitä ainakin pitää mennä tans-simaan
Ja katsomaan kuinka hjrvä
onni on.
Sairautta on täällä ollut paljon. Jo­tain
lievää fluuta. Sitä on ollut eni­ten
lapsissa mutta on sitä aikuisissa­k
i n ollut. Vakavammin ovat sairaina
Emmi Nqrrena j a Victor Mäl^. Myös­k
i n Richard Mattson on jo 2 kuukau­den
ajan sairastanut jalkaansa. Jonka
hän loukkasi kohta ensimmäisellä tun­n
i l la hydron työssä. Vika on lon­kassa
ja on hänen vielä vain kuljet­tava
kainalosauvojen avuUa. — M u m ­mu,
— Toistan jälleen vakaumuksena
siitä, että näköpiirissä olevana aikana
ei tule syntymään mitään suurta so­dan
hiontoista yhteenottoa, k u tm i m ­perialistiset
sodanvalmistelijat uhkai­levat,
lausui Tshekkoslovakian presi­dentti
Klemeot Cottwald hajattajn
vastauksena norjalaisen "Verdens
Gang"-lehdea- edustajan O. Eidenio
haasta ttelukysyroykseai.
Toimittaja Eiden esitti haastattelus­sa
kaikkiaan kuusi kysymystä. Joihin
presidentti Gottwald vastasi:
— Mikä on Tshekkoslovakian viisi­vuotissuunnitelman
päämääränä?
— Meldiän viisivuotissuunnitelmam­me
päämääränä on kaupunkien Ja
maaseudun työtätekevän väestön elin­tason
kohottaminen. Viisivuotissuun­nitelman
tärkeimpänä tukipylväänä
on raskas koneteollisuus, koska se
vastaa meidän tarpeitamme ja edel-lytyksiämme
Ja koska se tulee eniten
edistämään koko kansantaloutemme
kehitystä. Tietenkään emme tule
tmohtamaan myöskään kulutustava­roiden
enempää kuin maataloustuot­teidenkaan
tuotannon lisäämistä. Tie­toisina
siitä, mitä haluamme saada
aikaan, tulemme johtamaan tuotan­toa
asetettujen tavoitteiden vaatimus­ten
mukaisesti.
— Millaista edistymistä on Tshekko­slovakiassa
tapahtimut kansallistami­sen
taloudellisen kehityksen alalla sit­ten
helmikuun? (Tarkoittaa helmi­kuun
tapahtumia Tshel&oslovakiassa
1948.)
— 95 prosenttia teollisuudestamme
on kansallistettu. Tämä muodostaa
lujan perustan. Sen lisäksi on pank­kitoiminta
ja ulkomaankauppa kan­sallistettu
kokonaan, ja kotimaisessa
tukkukaupassa on olemassa vain kan­sallistettu
ja osuustoiminnallinen l o h ­ko.
Vähittäiskaupassa on kansallistetul­la
osalla myöskin huomattava osuus.
Kuljetaslaltos on eräitä vähämerki-tyksellLslä
poikkeuksia lukuunottamat­ta
kansallistettu.
Tämän ansiosta olemme kyenneet
voittamaan kaikki esteet, joita on t u l ­lut
eteemme tai joita on tarkoituk­sellisesti
asetettu tiellemme. Talou­temme
liikkeellepanevana voimana ei
ole yksityinen hyöty, vaan koko kan­sakunnan
hyvinvointi. K a i k k i sen voi­mat
on asetettu käjrtettäväksi tämän
tehtävän täyttämiseksi. Öiksi onkin
kansallistaminen osoittautunut valt^-)
vaksi tekijäksi taloutemme vaka«tta-i
misessa. Vain muutamia esimerkkejä
mainitaksemme kykenimme kansallis-tetim
taloutemme ja luonnollisesti
myös Neuvostoliiton ystävällisesti ja
epäitsekkäästi antaman avun ansios­ta
menestyksellä selviytymään vuo­den
1W7 erittäin huonon sadon seur,
rauksista. jotka varmasti . toisenlair„
slssa oloissa olisivat aiheuttaneet mil­joonille
nälkää ja kurjuutta. — M e i l ­lä
on tasapainossa oleva budjetti ja
tasapainossa oleva ulkomaankaupps.
Kansalllstetim teollisuuden kaksivuo-tissuimnitelfnan
täyttämisessä saa­vuttamat
menestykset ovat tehneet
meille mahdolliseksi saattaa säännös­tellyn
jakelun ohella käytäntöön va­paata
kauppaa, jota tulemme laajen­tamaan.
Alennamme vähitellen hin­toja
ja valmistaudumme täten sään­nöstelyn
poistamiseen kokonaisuudes­saan.
Kykenemme syventämään suun­nitelmaamme
ja siten vapauttamaan
yhä uusia j a uusia voimia taloutemme
kehittämiseen.
Kansallistettu taloutemme tekee
meidät kykeneviksi auttamaan itse i t ­seämme
j a kulkemaan omin voimia
eteenpäin.
— Haluaako Tshekkoslovakia laa­jentaa
suhteitaan länteen?
— Me haluanime säilyttää kaupal­liset
suhteemme läntisten maiden
kanssa ja laajentaa niitä. Me tca--
jumme kuitenkin j a tulemme jatku­vasti
torjumaan kaikenlaiset yritykset
puuttua sisäisiin asioihimme. Me vaa­dimme,
että neuvotteluja käydään y h ­denvertaisten
kesken ja vastavuoroi­suuden
pohjalla. •
On hjrvin tunnettua, että me olem­me
hyviä kauppatuttavia ja kyke­nemme
rehellisesti ja vilpittömästi
täyttämään sitoumuksemme. Me vaa­dimme
samaa myös toiselta osapuo-leltf.
Täten on mahdollista m n o d o f^
hyvä pohja IcaupaHlaflle- suhteille. S i ­tä
ei varmasti saavuteta diskriml-n<
rtnnilla j a toisen maan asioihin se-kaantomisella.
• .•
— Mitä mahdollisuuksia mielipi­teensä
ilmaiaemiseen- '«m nykyisin
Tshekkoslovsokisssa sellaSsella henki­löllä,
joka on e r i mieltä hallituksen
kanssa? - - • '
—^ Meidän uusi kansandemokraatti­nen
perustuslakimme. Joka o n säädet­ty
toukokuun 9 pnä 1948, takaa Jo­kaiselle
kansalaiselle ilman poikkeuk­sia
vapauden ilmaista mielipiteensä.
Jokainen kansalainen voi ilmaista
mielipiteensä puhutttma, painettuna
tai muulla tavoin pelkäämättä vähää­kään,
että häneUe koituisi sUtä v a ­hinkoa,
n i in kauan kuin hän ei riko
kansan, kansakunnan Ja valtion etu-j
t o suojelemiseksi laadittujen lakien
määräyksiä. Lopuksi on k a l k i l la kan­salaisilla,
mikä tarkoittaa myös n i i ­tä,
jotka eivät ole samaa mieltä mei­dän
kanssamme, mahdollisuus ilmais­ta
mielipiteensä vasUeissa, sillä perus-^
tuslaki takaa kalkille kansalaisille
yleisen, yhtäläisen, välittömän Ja sa­laisen
äänioikeuden. Näin oli asian­laita
myös viime kansalliskokouksen
vaaleissa, joissa kansalaisilla, Jotka e i ­vät
olleet samaa mieltä hallltttoen
kanssa, oli tilaisuus asettaa ooia op-posltloehdokkaiden
lista. J a kun Iie
eivät tätä oikeuttaan käyttäneet* o l i
heillä vielä mahdollisuus Ilmaista eriä­vä
mielipiteensä jättämällä tyhjä ää­nestyslippu.
'
— Mikä on Teidän mielestänne JSUU-r
in erehdys, minkä ulkomaiset arvos­telijat
tekevät Tshekkoslovakian ny­kyistä
tilannetta arvioidessaan?
— Ulkomaisten arvostelijoiden vää-asiallisimman
er^idyksen. heidän kä­sitellessään
meidän hallitustamme Ja
tilannettamme, muodostaa se toslaKla.
että he eivät ota huomioon Tshekko­slovakian
kansaa j a sen mielipiteitä.
He eivät ota hucmloon tai*eivät t a h ­do
ottaa' huomioon sitä tosiasiaa, että
Tshekkoslovakian kansan ehdoton Ja
ylivoimainen enemmistä on nykyisen
hallituksen takana Ja että kansa t o ­della
työskentelee mitä suurimmalla
antaumuksella Ja Innostuksella tasa­valtansa
rakentamiseksi. J a Juuri tä­mä
tosiasia osoittaa sen, mikä on kaik­kein
tärkeintär että meidän hallituk­semme
on kansan tahdon ilmaus Ja
sen ponnistusten tulos. TTetenkin on
myös sellaisia "arvostelijoita", jotka
eivät tee erehdyksiä, vaan jotka vas­toin
parempaa tietoaan tarkoituksel­lisesti
vääristelevät tosiasioita j a va­lehtelevat
meidän parjaamiseksemme
Ja vahingoittaakseoi meitä omien
maittensa laajojen kansanjoukkojen
silmissä. Jotka kiinnostuneina seuraa­vat
meidän rauhallisia rakennuspyrki"-
myksiämme. ^
Oletteko sitä mieltä, että idän j a
lännen välinen erimiellsyjrs on luon­teeltaan
n i i n vakava, että ennemmin
tai myffliemmln syntyy sodan luon­toinen
yhteenotto? .
— Toistan jälle«i vakaiunukseni s i i ­tä,
että näköpiirissä olevana aikana ei
tule S3mtymääh mitään suurta sodan
luontoista yhteenottoa, kuten imperia­listiset
sodanvalmistelijat uiikailevat.
Viime sodan kauhut ovat Euroopan
kansoilla vielä l i i an tuoreessa muistis­sa
j a rauhan voimat lii&n vahvat. Jot­ta
imperialistien seikkailu-imelmat
voisivat syrjäyttää niiden harkinnan
ja todellisuustajun.
Port Arihurissa
vaimisfutaan
flfarkkinafanseibifl
Port Arthnr. —- Naisten hommista
taaskin joku sana, että htiomataan
sellaistakin kuin naisten toimintaa
olevan täällä Port Arthurissa. K u ­ten
jo aikaisemmin on mainittu, pe­rustettiin
täällä CSJ:n yhteyteen
naisten käsityökerho, johon tälläker-taa
kuuluu jäseniä jo 42 ja uiisia'^ on
luvassa.
Saadaksemnje rahaa käsitöitä var­ten
päättivät naiset järjestää oikeen
railakkaat markkinahäätanssit tk. 11
päivän iltana C S J : n Port Arthurin
oeaston haalille j a takuulla e i ilo puu-
*tu. lEU^ juuri Euroopasta saapunut
nuoripari kukkatyttöineen )a poiki­neen
saapuu jouldcoomme inu:äussaa-t<^
a. Kuulojen mukaan sulhanen
haluaa tanssittaa Illan kunniaksi kaik­k
i naiset joten nyt c i kenenkään tar­vitse
olla pölyimurina vaan Jokainen
saa pyöriä mielin määrin. Miehille on
tilaisuuteen vapaa pääsy j a naisia
pyydetään tuomaan paketti, joka t a r - t t i i n virvoke juomien ja suklaan
Torontossa tehostetaah
V a p a i i d e n levitysryritäysta
Osaston kokouksessa vaUttiin
neljä edustajaa rauhankongressiin
koittaa, että morsiamelle aina anne­taan
häälahja j a näin oUen ee olisi
lahja morsiamelle. Niiltä naisilta, j o t ­ka
eivät tuo tavaraa, peritään 30 sent­tiä
sisäänpjääsynä. Lahjatavarat mjry-dään
morsiamen toimesta markkina-huutokaupalla.
Siispä naiset, teh­käämme
parhaamme tämän tilaisuu­den
onnistumiseksi. J a jos karttuu
liikoja senttejä n i in ne käytetään pai­kallisen
sairaiden huoltoon viemällä
'sairaalassa oleville suomalaisille sair
raille lukemista, tupakkaa j a mitä k u ­k
in sairas olisi halukkaampi saamaan.
Meillä valitaan joka kuukausi uusi
sairashupltokomitea, että Jokainen
vuorostaan voi tutustua sairaalassa
oleviin suomalaisiin sairaisiin. Tämä
mOuten on yksi hyvä j a kaunis teko
käydä tervehtimässä Ihmisiä, jotka
useSsti joutuvat kuukausia virumaan
Matti Holm kuollut
Sioux Lo<iA»irfi£8a
rart Arthi». — Olen sum^
kösajioman. jossa sanottaa,
MatU Holm taudi tk. 1 pm
LocduMtfin G e n e r a l -
Baofans taindtetaan kot««>
Vainajana o n n i m o GarM,
neUa, Ont.
Arthnr T o l l ^
261 Bay St. Port Arth».
muitakin täriteitä tehtä\'iä. joisu
lä kertaa tärkein on taistdu
vastaan. Meidän naisten
nitettävä vakava huomio ibdan
rasta j a tehdä kaiken voitavanaie
dan estämiseksi. Tämä työ
etupäässä Juuri mielle naisille, •
le. Jotka, kasvatanune ja synnyt-poilda
ja tyttäriä. Voimmeka
saadessamme lapsemme kas\'at
sit miehiksi Ja naisiksi, että
pitää heidät uhrata sotahullujen
toilun hyväksi?
Meidän naisten ja perheene
olisi myöskin taisteltava korkeita
kustannuksia vastaan. Mitä h;'
t i meitä työläisäitejä se. että
Toronto. — C S J : n paikallisen osas­ton
kokous pidettiin t.k. 4 päivän
iltana. Tärkeimpinä esillä olleista a s i -
oifito.voidaan pitää.jbQ^symy^UL tule­vasta^
rauhankongressista. Joka tuli
esille tpk:lta saapuneen kirjelmän yh-teydessii.
Kokous valitsi neljä henki­löä
edustamaan, osastoa täsisä kon­gressissa
sillä toivomuksella että kun
Yritys ja naistenkerho valitsevat
myöskin edustajansa, n i i n paikkakim-nan
suomalaisten edustus tulee silloin
täytetyksi meidän kohdaltamme.
Kokous kiinnitti huomiota myöskin
Vapauden Isvityskamppailuun, joka ei
ole tällä paikkakunnalla vielä saanut
sellaista .vauhtia kuin sen.olisi pitä­nyt
saada. Todettiin, että kamppailua
ei ole kyetty kehittämään todelliseksi
JouIckot}[öksi, vaan se on jäänyt suur
relta osalta vain Varsinaisten asia­miesten
tehtäväksi ja tulokset ovat
sen mukaiset. Torontossa on mah­dollisuuksia
vielä Vapauden levittämi­selle,
mutta se vaatii voimaperäisem-pää
työskentelyä. Kokouksen mieli­pide
olikin että jälellä oleva aika on
käytettävä parhaalla mahdollisella t a ­valla
kamppailun tehostamiseksi. On
vielä aikaa järjestää hyvä loppukiri,
kulihan se v a in otetaan joukolla asi­aksi.
Don-haalin lämmityslaitteista on
viimevuosina jouduttu usein keskus­telemaan,
niitä on korjailtu j a paik­kailtu.
Mutta nyt kokous tuntui ole­van
sitä mieltä, että niitä ei enää
sairaaloissa j a monella ei ole omai­sia
paikkakimnalla, kuten useilla y k ­sinäisillä
miehillä ja naisilla. He ovat
varmaan kiitollisia, että heitä joku
muistaa käydä tervehtimässä, ja vie­mässä,
jos on varaa, joitakin piljku-tarvikkeite.
Kerho päätti tilata V a ­pauden
ja Liekin, että kun sairaalois­sa
käydään n i in viedään samalla sai­raille
lukemista.
K u n nyt saamme työmme ensin a l ­kuun
n i in voimme silloin alkaa tehdä
kun leivän-hintaa kohotettiin
l a sentillä? Leipä on välttämätön
vike jokapäiväisessä elämässä ja
moin maito, voi j a monet muut;
päiväiset tarvikkeet joita jo"^
perhe tarvitsee jokapäiväiseen
valioonsa. Kun näiden tan-""
hintoja korotetaan aika ajottain
man. että palkkoja korotettaisiin
jos nimittäin perheen huoltaja
tuisi olemaan työssä — niin millä
ten ostetaan näitä välttämättömiä
män tarvikkeita muista tanlid:"
esitettiin, että sen jäsenten työvuoro­ja
Tarmolassa vähermettäislln, koska
he joutuivat viime kesänä työskentely
mään l i i an usein.
Keskustelussa kyllä osoitettiin, että*
tilanne ei korjaannu, vuorojen vähen;^
kannata paikkailla. On laitettava ku>-
konaan uudet laitteet *Ja sijoitettava
ne uuteen paikkaan. Kalvetaan haalin
alle kellari ja sijoitetaan ne sinne.
Johtokunta j a tarkoitusta varten a i ­kaisemmin
valittu komitea valtuutet.
t i in toimimaan niin, että uudet läm­mityslaitteet
ovat kunnossa syystoir
minnan alkaessa haalilla.
Ellen Linden, Joka osallistui viime
viikolla Ottavassa pidettyyn perheen-emäntien
Ja kuluttajien yhdistyksen
<HbUBewlves and- Gonsumers Federa­tion
of Canada) ensimmäiseen vuo-[.tämisellä, koska vuoron järjestämi-tuiseen
konvfentionlin, esitti kokouk­selle
hjrvin mielenkiintoisen Ja v a l a i ­sevan
raportin konVentionin, työstä j a
sen valitseman lähetystön käynnistä
hallituksen puheilla. Konventioni hy­väksyi
11 kohtaa käsittävän ohjelman
liiton lähitulevaa ioimintaa varten.
Hallitukselle esitetyssä kirjelmässä
kiinnitettiin päähuomio vaatimukseen
uusien työläisasimtojen rakentami­seksi,
myyntiveron poistamiseksi, van­huuden
eläkkeen korottamiseksi, y.m.
työläisille välttämättömiin vaatimuk­siin.
Vaalien lähenemistä kai kuVaa
se, että naisten • valitsema lähetystö
täUä kertaa pääsikin hallituksen pu­heille.
Pääministeri tosin ei tälläkään
kertaa suvainnut heitä vastaanottaa.
Hän oli samalla \aikaa "ylösotettu"
tehtalUJaliiton lähetystön kanssa.
Mutta jälleenrakennusministeri W i n -
ters otti lähetystön vastaan hallituk­sen
puolesta. Hänen, samaten kuin
useimpien parlamentin jäsentenkin
lähetystölle antamat vastaiikset olivat
kuitenkin kierteleviä ja väitteleviä,
jotkut ylimielisiä Ja töykeitäkin. Mut­t
a naiset saivat kuitenkin asiansa esi­tetyksi.
'•'
Kevään merkki kai on se, että ko­kouksessa
taasen -keskusteltiin T a r -
molan kesäleirin usioista. Valittiin
osaston puolesta Jäsenet leirikoml-feaan
j a t e h t i in muita järjestelyjä. J a
tämän yhteydessä, sukeutui vakava
keskustelu työvuoroista Tarmolassa
ensi kesänä. Club Donwayn taholta
nen ei tarkoita sitä, että Järjestävän
ryhmän olisi valittava työvoima omas­ta
keskuudestaan. Ja näin Tarmo­lassa
käytännössä ollut järjestely to­sin
käsitetäänkin. Mutta kyUä jolcai-nen.
joka vieraili Tarmolassa Useam­min
viime kesänä,-iiuomasi nuorten
olleen "remmissä" aivan liian usein.
Tämä johtui siitä, että nuoret tiedus­tellessaan
vanhempia henkilöitä työ­vuorolle,
saivat heiltä l i l an usein kiel­teisiä
vastauksia. Näin nuoret saivat
sellaisen käsityksen, että vanhemmat
eivät haluakaan suorittaa 'työvuoro-jaan,
ja suorittivat itse työt. Tämä
tilanne on todellakin saatava korjaan-ttmiaan.
Meillä oh mukanamme huomattava
joukko innostunutta ja hyvin avuliasta
nuorisoa. Mutta se e i suinkaan tar­koita,
että heidän tulisi olla aina me­nossa
ja suorittaa kaikki järjestöteh­tävät,
varsinkaan ^kun siihen ei ole
mitään todellista tarvetta olemassa.
Me vanhemmat maiidollisesti emme
pysty nuorten kanssa kilpasille kisa­kentällä
j a ehkä joissain muissakin
tehtävissä. Mutta satman lämmittä­miseen
ja muiden kämppäaskareitten
suorittamiseen — siihen useimmat
meistä ovat aivan omiaan vielä, ja
koska riekin kuuluvat välttämättö­miin
järjestötehtäviin, niin meidän
tulee suorittaa osamme niistä.
Osanotto kokoukseen oli tyydyttävä,
mutta kyllä siinä vieläkin on paran­tamisen
varaa. — g.
puhiunattakaan.
Nämä kysymykset saattavat il
iijattelemaan, että olisiko jotakin
tävä tilanteen korjaamiseksi ja
taus on, että paljon olisi tehtävL
lanne näyttää uhkaavalta, sillä
Ja työttömiä on täälläkin Port
rissa. Heillä ei ole enää tietoa
vasta ateriasta, ei ole kattoa
päällä, vaan kuten juuri oli
sessa iltalehdessä, että satoja m"
miehiä haki suojaa Merimieslc-ja
tyhjistä vaunuista sillä eihän
voi nukkua taivasalla ja jos töitä
hetimiten saada niin mitä silloin
seurauksena. Siispä Jokaisen
herättää vakava huomio tämän
kaavan tilanteen korjaamiseksi
lisää työttömyyttä ilmenee yhä
vittäin, niin ollaan pian siinä
jnassa kurjassa soppallnjassa
oltiin ennen sotaa j a niillä sapusMi
ei vatsaa täytetä, eikä nälkää;
teta. Siksi olisikin Jokaisen ybdjrtä.
'vä järjestöihin ja yhteisin v
l!i9StBttava taistelu työn saannin
- l e ^ j a pakotettava sotahullut
:tämään ne miljoonat, joita tuhk
sotavarusteluihin, hyödyllisten töito
aloittamiseen, rakentamaan
kodittomille ja varaamaan leipää näl­käisille.
Siksipä kehoitammekin kaikkia nii­siä
liittymään tähän naisten käätjö-kerhoon,
osuusUikkeen naistenkerh
tai muihin työväen järjestöihin >
näin yhtenäisinä me voimme näyt"'
voimamme ja esittää vaatimuksen
oikeuksiemme puolesta. Siksi
tammekin, että tulkaa naiset seuraa­vaan
naisten käsityökerhon kp
seen tk. 8, p:nä kello 2 päivällä. S
on perjantaina ja siellä voimme te
kusteUa päivän tärkeistä kysymy' '
tä. Viimeisessä kokouksessa kesto
telimme mitä voisimme tehdä estääl"
semme isodan syttymisen ja huomi­oimme
ne monet kärsimykset, joia
sota tuo kansoille etenkin niissä mais­sa
joissa joudutaah taistelemaan ji
me olimme varmat, että yhteisin To­min
voidaan uusi maailman verileiiii
estää^— TAS.
Venäjän pappisse­minaari
muuttanut
paikkaansa
Moskova. — Venäjän Ordofolainfl
keskusseminaari. jossa koulutetaa
pappeja, on muuttanut Moskovasta si­jaitsevasta
"Uus-Neitsyt" luostarisa
Zagorskissa Sijaitsevaan Sergein lu*
tariin. Viimeksi mainittu sijaitss
noin 45 mailia Moskovasta.
Kaksi Toronton suoma­laista
Bostonin
maratooniin
Toronto. — George Norman voitti
täällä pidetyn Oladstone AthleUc
Clubin maratoonijuoksim koekilpailun
suoriutuessaan 26 m a l l in Ja 385 Jaar­d
in matkasta kolmessa tunnissa. Paul i realainen J u n Bok Suh.
Ojanen oli toinen ja hänen jälkeen­sä
saapuivat maaliin Kalervo Paakko­la,
Pred Bristow ja Harold Carter.
Nämä viisi juoksijaa ynnä Pred Bag-ley
ja Eddie ^Gamble lähetetään k i l ­pailemaan
Bostonin vuotuiseen ma-ratoonikUpailiiön,
joka pidetään huh­tik.
19 pnä.
Canadan maratoonimestari Gerard
Cote harjoittelee parhaillaan Bostonin
Juoksua varten ja montrealilaisten
quebecilaisen Paul-Emile Gosselinin
tiedetään myöskin osallistuvan Bos­tonin
maratooniin. Evans voitti Co-tai
viime kesänä pidetyissä ^ n t o on
olympiakisoissa, joissa voittajana
esiintyi argentiinalainen Delfo Cab-rera.
Bostonin' maratoonin voitti ko-
PÄIVÄN PAKINA
Oudonlaista talouspolitiikkaa
J o i l l a in ihmisillä i tuntuu olevan
merkillinen käsitys lamaannuksesta
Ja "hyvästä ajasta",; ainakin Yhdys­valloissa
Umestyvän 'Työväen Osuus-toimintalehden"
eräästä canadalalses-ta
. uutisesta päätellen. Viimeksitul-
Lloyd Evamin ja Lucien Jolinln -ynnäi leessa mainitun lehden' ntmim>ssa oU
asemesta aseistautumi^mpanja tarkoittaa sitä, että kansakunta, val­mistaa
tykkejä voin asemesta. Koko ihmiskunnan historia osoittaa,
että aseistautumiskampanjan axiilla on väestön elintasoa huononnettu
eikä milloinkaan parannettu. Näin tulee aina olemaan.
Katsottakoon asiaa miltä puolen tahansa — kiihhan se tehdään
Canadan kansan ja maailman rauhan etujen mukaisesti — niin tulok­seksi
jää, että parempr olisi ollut, ettei tätä paktia o l i s i all^irjoitettu
lainkaan, j a eitä se purett^siin pian.
nimittäin juttu, jonka otsikkona on:-
"Canadassa ei tunneta lamaannusta"
j a alaotsikkona: •'Merkit osoittavat
«ttä kansantalous on yhä notisukau-dessa."
Tietämättöaaälle ihmiselle tämä eh­kä
menee täydestä ja sitähän pOTvarit
Juuri haluavatkin. Mutta,asioita seu-
^rannut ihminen nauraa hymähtää
tuollaiselle. Mitä sanovat sellaiset i h ­miset,
jotka tietävät esimerkiksi B r i ­t
i sh Columbian maakmmassa olevan
tällä hetkellä ainakin 50,000 työtöntä
ja tästä määrästä yksin Vancouverin
kaupungissa noin 28,0000? iiske^äin
j u l k a i s t i in Canadan halltttdcsen t i l a s.
i o j a , j o i d ^ poruäedla Ontarion maa­kunnat'
oEi efJM» henfciiai työttö­mänä.
QiKbecissa Saa .58,475 tyGläls-tä
työttömyysvalnjutuskorvausta ja
Jokainen canadalalnen ainakin tietää,
että tätä' korvausta ei saa, ellei ole
työttömänä. Nova Scotiassa Ilmoite­taan
olevan noin 20,000 työtöntä, vain
muutamia numeroita mainitaksemme.
Ylläolevassa numeroissa tulee ottaa
huomioon se, että.hallitul^n kirjois­sa
ovat työttöminä vain ne työläiset.
Jotka saavat työttömyysvakuutuskor^-
vausta. K u n ziyt. esimerkiksi Onta-,
riossa on tuhah8la-inet.sämiehiä. Jotka
eivät ole työttömyysvakuutuksen a l a i ­set
Ja samoin myöskin muita sellaisia
työaloja, niinCanariassa voidaan h y ­vällä
syyllä laskea, olevan tällä het­kellä
ehkä 300.000 työläistä työtönnä.
Osoittaako tämä tällainen sitä, ettei
Canadassa tunnäta lamaannusta? K e ­tä
"Työväen Osuustoimintalehti" h a ­luaa
vetää-nehästä?
JOutia C^ustQimintalehti on sitä
mieltä, ettei JOanajlassa, ote lamaan­nusta.,
vaan^.^^^^ aa yhä
nOiBukaad^psa^. Bam Jdnkin väitteen
t^ee, tulee se myöskin todistaa, t a i
ainakin yrittää todistaa. Niin tekee
Osuustöimintalehtikin, esittäen väit­teensä
tueksi seuraavaa:
"Viimeisen kolmen kuukauden aika­na
ei ole ollut havaittavissa sellaista
kaan kuin hmtojen laskua . . ."
i^os tämä on sitä, minkä perusteella
Osuustoimintalehti mittaa Canadan
lamaannuskauden tai "hyvän ajan",
n i i n voi Jestas niitä poikia siellä leh­den
toimitaksessa! Siis Osuustoimin
talehden juttunikkarien mielestä se on
kaikkein iiaras merkki siitä, ettei l a ­maannusta
ole näkyvissä, kxm hinnat
pysyvät mahdollisimman korkealla!
Meidän mielestämme taas on asia
siten, että parhaana osoituksena sii­hen,
ettei lamaannusta tunneta, ovat
sellaiset hinnat. Jotka ovat työläisten
ostokyvyn rajoissa, pitäen sen mah­dollisimman
korkealla. Tämän edel­lytyksenä
luonnollisesti ovat kunnolli­set
palkat, sillä koska o n nähty l a -
maantiunlskautta, että palkat ^eivät
olisi myöskin lamaantuneet.
Osunstolmmtalehden kanta tässä
kysymyksessä on jotain outoa, tavalli­sille
työläisille vierasta talous<9q>ia,
josta tuskin ovat kuusalla i t ^ lehden
silmäntekevätkään. Jos taas on niin,
että he ovat siitä kuusalla, niin sitä
voi sanoa silloin tahalliseksi tiariiaan-j^
itamlsekd, mikä - e i ole suinkaan
kunniaksi sille laitokselle. Jonka p i ­täisi
antaa johtoa osunsrotminnalU-sissa
kysymyksissä vähävaraisille fr
misllle, edistää taloudellisten k^'
mysten tuntemista kansan kesös-dessa.
Mitä taas tulee lehden käyttämsis
"kansantalous"-sanaan, niin
tuntuu vähän oudolta. Kansa ei
porvarillisesta kansantaloudesta,]*
on kokonaan kansan etujen vastainö
MikäU me tiedämme, taistelee Cas»-
dan tavalUnen kansa tuota talmö»
vastaan, jota porvaristo kannattaa j»
jonka se pyrtdi sälyttämään kansö
horteille. -o
Meidän käsittääksemme "Työvä^'
Osuustolmintalehden tulisi käy*»
palstansa todella työläisiä valistanfl
luettavaan, eikä heidän ajatustas»
sokaisemiseen. Mutta taantumutetö
on välikappaleita. Joita se käyt»»
eduksem kaikessa Ja niinpä
kysymyksessä. On kuitenkin vai»
käsittää, että ^öväen laitosten läs^
kulkevat elimetkin antautuvat täD»"
seen. Porvarien asiaa on kuitöibs
puustattava Ja kalkki pienikin a o ^
siinä, kun kesrran on sille asialle »>
tautimut. " -
Usein tulevat mieleen erään vai&ö
k a v n i n »nat, että Jirissain suhtea»
näyttää sJltä k u i n joidenkin jäxj^
ien pidceilla istuvat tandtsevat p a ^
enemmän v a l i t u s t a k u i n tavalliset^
Yifädenet. Ktrtnka h y v in ne soi^v
joissain tapauksissa! nvaidemtf*.