Vapaus, March 11, 1950

              t o U l a l i n l Hor. f kh 1 0 » . AaOmtseA
Qffl^^B PPiHHT***'*"*L Ottavii. Pub"
Bo» gg,'gadfaiy,
^ THAOBanOC&T:
i vk. 6:00 e k k . 8 ^
SYNT
Valheella on
Torontoo Vapaa Sana yrittää ilahduttaa luTiijakuntaansa puhu-ia?
4l* satuja Vhdyffialtain imperialismin nyl^yisen sotapolitiikan Itau-justelemiseksi.
Mainittu lehti yrittää epätoivon vimmalla ^'todistaa", ettei Yh­dysvaltain
imperialisrpin sotavalmistelut ole muka sotavalmisteluja
ja^ joutuu siinä tekemään karkeata väkivaltaa tunnetuille tosiasioille.
v%n kpko kaksi palstaa pitkä toimitu-skirjoitus on muunnettua to-y
i l i c A l i o I ä , Söintulasta, ^ Be;ESä i
i täyttää ik. 12 p:nä 81 vuotta.. Onnit- \
\ telunrime korkean iän saa^nittaneclle!
' päivän sankanlle» j
i Tänään täyitM HaO^ goorionenj
; T>auQinsi/>t3 65 vuotta. YJiöymme ;
sukulaisten ja. yst^vi^ri oirinitteltrihin. j
! Kouluaterlain suhteen pn Toron-f
tosna viimeaikoina annettu tolkuttp-tttuttar
n*utta ottaka^mmic muutama kaikkein parhaiten tunnettu \ mia lausuntoja. Joidenkin näiden
t4y symya. i lausuntojen i)enKt€eIl4v
Aftakaamme lopusta, kaikkein kotoisemmasta asiasta. Vapaa
S^tia liittää lehtemme Vapauden rauhan asiaa puoltaviin voimiin,
jotka se i\raan muuta leimaa •'viideäkoIpnna)afaiksi^ JQtka tahtovat
-valmistaa tietä sileäksi Venäjän hyökkäykselle". Tätä juurevaa väi­töstä
Vapaa Sana 'perustelee" toisella valheella, 0ttä Quiadan rau­hanvoimat
(Vapaus niiden mukana) "eivät kbäkaari ole vielä esittä­neet
vaatimusta, että atomikonirolU pHsi saatava aikaan i]nyöskio Ve­näjään
ja sen nukkevaltioihia nähden, enempää kuin sitäkään, että
i^(Tn$ olisivat vaatineet atomifjommin laittomaksi julistamista myös-
Isitt VcnäjäHä . . r
•m
'tri iW
'J^^i ii
j ' to,.
l i p p l l i l ' - : :;
Piili lÄ
i i i i , .
Mmm
Taina on tietystt totäaUneu valhe. Vapaus, kuteiy useim­mat
rauhanasian puolustajat, on jatkuvasti esittänyt sen kä'
sityskaanan ja vaatimuksen, että atomipommi pitäisi jitlistca
laittomaksi KAIKISSA MAISSA, niin Netivosioliitossd kuin
Yhdysvalloissa ja muuallakin. Tätm 011 oUui Vapauden kfin'
ta. Se on edelleenkin Vapauden kanta! Multa mitä sanotaan
Vapaan Sanan asenteesta, mitä täytyy"perusteUa." mainitun­laisten
totaalisten valheiden avulla!
Vapaa Sana yrittää "selittää", että Neuvostoliitto on muka "jyr-
; j^ti tk^täytyn avaamasta rajojaan ka|isdinvä|iselle kontrc^ltUe
^rojmiyoiraan suhteen . . . Yhdysvallat ja inulit maat'sen sijaan b)^n
naM Tässä on toinen to-taah'nen
valhe. Neuvostoliitto on ehdottanut atomiaseiden hävittä-aiiista
ja tehokasta kansainvälistä kontrollia YK:n alaisuudessa niin,
että missään maassa ei atomivoimaa voida käyttää muuhun kvihrau-
; hinomaiscen työhön, Mutta Yhdysvallat on tästä ehdottomasti kieir
' täjtynyt. Se haluaa muqdostnsLYK:n ulkopuolelle jonkun "kansain-voisen
elimen", jolca tulisi täydellisesti Yhdysvailtain ja sien^marshäli
Jloitujenniäiti^n kontrolliin, ja mi^^ olisi ensikädessä suo- \
jeJIa; Yhdysvaltain^ äiuri)ääpman edut siten, että missään tapauksessa
; atomivöiinaa ei kehitettäisi raiihanpmaiscn teollisuuden palvelusta
rvarten. ' / ^ ^ ' V'.'; •
> V?; tarvitaan, niin YK: ri istunnoissa pidetyt pur
beet antavat niitä yltäkyllin, Sitäpaitsi on eräs käytännöllinenkin
li^pe^ Vapaaii Sanan suureksi raubaoenkelik^rkuvaama Ybdysval^^
iltip^ris^sm^ on ainoa tnaa, joka tähän mennessä on icäyttänyt atonu'
tpQ^^ ja käyttänyt niitä kokonaan tarpeettomasti, kylniäveri-
"'S^ti murhaten kymmeniä sivili-ihmisiä Japanissa. Sen jäl-fc^
kuumeisella kiireellä ätomipommiva-
' ras jai niillä on jatkuvasti uhkailtu koko maailmaa. Missään
^^^7^^ ja kaikkein tvähimmän Neu\ostoliitossaj ei ole tällaista ta-
^ y Ybdysvalloissa atomivoima on 'kökonaian alistettu sota-omimien
palvelukseen — Neuvostoliitossa sitä käytetään vuorieoi tä-äöittamiseen.
jollen suunnan muuttamiseen, erämaiden kastelemiseen
Vapaa Sana yri imperialismiin veriruskei­ta
sotasyhtejä väittämällä, ettet Yhdysvallat ole hyökännyt minkään
läia^ kimppuun eikif ole muka •'anastanut kokonaisia kansakuntia"/
Tässä on vain se lia ettei se ole tot ta. Etelä-.\nierikan kaikki maat
qi5i täydellisesti .\merikan doUarivallan alle. Euroopan
kai^kluen marshalloitujen maiden on täytynyt ali.stua Yhdysvaltain
'«dcdlarikomennon määrättäväksi. Aasiassa ja .\frikassa Yhdysvaltain
<jbllarijumala käyttää lisääntyvässä määrässä voimaansa säälimättä
lypntäen sivuun brittiläi.sen ja ranskalaisen pääoman. Yhdy.svaltain
im ori yhtä räikeätä ja yhtä säälimätöntä kuit\ mikä
tab^msa imperialistinen riisto, vaikka se toteutetaankin muuttuneiden.
'pk»uhteid€n vuoksi vähän uudistetulla tavalla. Ja tämän lisäksi Va­paan
Sanankin pitäisi tictiimän että Yhdysvalloilla on sotilaallisia tu­kikohtia
ja miehitysjoukkoja kautta maailman.
Kummallinen otus on Vapaan Sanan ihannoinia Yhdysvaltain im-ismin
'"rauhanenkeli" — mutta vielä käsittämättömämpiä ovat
'jata, e^tä; l^mmunistlt pviai.keksi­neet
kouluateriat; että monet kun- i
naUIset johtajat, jotka ovat yhdistä-!
neet Iteensä koumaterta-kysymykscen, j
ovat taanmunistleh naireja v . i Btou-1
iuaterlat eivät ole konuministien kek-slmläv
Ne otettiin käytäntöön Eng­lannissa
VV. 1914-T18 sodan aikana.
— Toronto! Daily Star.
SILLOIN SINOVJEV YM^
•'VAKpILlJJUTJIJ'' T.M.
Helmikuun 21 pn piti olla suuren
I juhlapäivän Britannian T^pväenpuo- i jiard voitti täällä tiistai-iltana Cana- I
lueelle. Se oH puolueen. 5Ö-vuotispäi-{dan kuttsenkaatajain poIaiEahames- '
vä. Mutta vaalit himmensivät juhla- taruuden sahatessaan joutuumniin
Suomaiaiiieh filmi
; historiatyÖn
matkaHa ystäväniä iaiis^
i ^ ^ i y i t suuren määrää iarjj^
Timmms. — Pistän muutaman isa- ' * niityllä,
nan
ma.
' lijvin hiljaista matta aina s?iitään
! mennäänl^tsenjjaJjfL Tiilti on jpipisin
Was voitettu. JKyp olikin mustaman;
; viikon eritläl^^ ,
i nyt taas Wltein sataa rettä.'^^^^^^^^^ ^ '
! — Seaän ca iHan selv^
Minun piti oikein vähän Umoittaa 3jujfcidensor;bat ja jaoin
[ m ^ i U r ^ e , .että .täällä Oimmmsigsä ^jin^ijgiiäfLukiTmem
s uäytell^äri s u « B ^ l n e a elokuva 'JK^^ ^jr t,'- -'^^ e w * {
? i e ä n pirtin "hävitys". '«Jtni on saa- j '
; nut kaikkialla hyi'än aiTostettm ym- j
I päri Amerien
luulii:! olevan helppoa, kun ^ |
t=aet|»uaxeroide?i.parissa. ' ^
M--:.Niitä on.-348. ^znoiij^^^
Xskettäin vieraili Qnebecin, ja Ontarion ifaupiinkien työttömien järjestöjen ednstajat Ottavrassa hallituk­sen
puJieiUa. VaJMM<^ heille sillä hetkellä myönnett.vkään initääu. niin heidän käyntinsä tnJokseoa voi­daan
pitää sitä'halUtuksen päätästä, että työttömyysvak?uDtuksen alaiseksi otettiin useita, sellaisia työalo­ja,
jotba tabän saakka ovat kuuluneet työttömyysvakuotuksen ulkopuoIcUe. Sanialla nämä edustajat periis-tlvat
työttömien kansallisen neuvoston, jonka väliaikainen puheenjohtaja Rayoioiid Coiletie liähdään ää­rimmäisenä
vasemmalla. Kuva on otettu "Rauhanpat saan"' edustalla.
KOVIA KORPPi|j|^^
, ^ . ''Äiti lähetti terveisiä ia « M
cn^näytetty. <Xtma^m.^^^^
jdista. etta .se on todella katsomisen - . . ^ äldiUesi s e l l a i s et
'arvoinen, ^ovatpa Jotkut yksityiset- i^^J^^, ^^^^^^^^^^^^^^^^^ ^
[ S t a S S s e Ä L ^ S y S gj^
I j a k e l ^ i t t a n ^ e t m ^ n ^ ^ "^^nSliSSS^
jfcun .se tules paxkkakunnalle. TOma ' ; ^ •'
tulee lutdta^-asti Timmiaslin ' tk. 24 i
Voitti kuusenkaatajaih
i Canadan mestaruuden
Montreal. — Le Bic-nimLs3n'Quc-;
ttecin kj"län asukas Dcminique Che- |
f r f f
mainiosti
p:nä ja Eteläpäähän 22 p:nä. Tim- ; ILMOITUS SEKIK .
]g:errotasn jossakin leJidK^i
mieltä
Ramsay T^acDonaldista. tuli päämi­nisteri
v. 1924. Mutta MacDonaldln
heikkoudet tulivat pian esiin. Muo
poikki kymmenen tuuman kuusitukin.
Yvoh Larochelle Norandasta voitti
Vaneouver, B, C. — Meillä on taa­sen
mielenkiintoista j a samalla mie­luista
kertomista täältä järjestöosas-tommie
rintamalta. T.k. 5 pnä oli n i -
n kirvesmestaruuden .sillä hän katkasi mittain näytäntö-ilta, jolloin esitettiin
-1 yhtä vahvan tukin joutuummin .äsir-jse- "Ruma Elsa''. Mitä tämän näy-dikkaat
ja pienet lontoolaiset emän- \ veellä. Yvon sijoittui toiseksi sahaa- ^ telmän ^iisältöön tulee niin on se mie.
nät 'itnartelivat hänet iuop.umaan so-; mlsesäa. YleLsmestaruus joutui kui- ; lenkiintoinen vaikka se onkin kirjoi-
BialiÄ^ta-periaatteista. Hän kesti: tenkin Chenardille sillä hänen kum- !^--ttu huvinäytelmän muotoon. Teki-vain
kymmenen kuukautta hallituk- i mankin kilpailun yhteinen aikansa on 1 k ä s i t e l l y t asiat mestarillisesti,
sessa ja sitten pakkovaaleissa kohser-1 2 10 sekuntia parempi kuin Laroc-i "^ämän -"Elsan" esityksen parissa saa
vatiivit valta.slvat hallituspaikan, suu- \ hellen. Nämä kak-si miestä saivat kat-somo viettää rattoi.san illan — ja
relta osalta laajä.sti malnostetuti SI-| saman määrän pisteitä kummastakin i ^""ä on paljon oppimistakin. Voim-novjevjn
kirjeen avulla, joka nyt ylel- j kilpailusta, jo.ssa annettiin, pisteitä . "«"^»a, että järjestömme vuck-sestr
katsotaan väärennykseksi. . . ! aikaan, tyyliin ja työn laatuun näh-! laamoon on ilmestyn5.-t tällainen uu-
Taas muodostettiin kokoomushallitus! (Ien j tuus. Keholtamme lehtemme lukijoi-
^i-ja
MacDohaldlsta tuli jälleen piSämi-nisteri
. . . Sitten hän erosi, ja Bald-win
(konservatiivijohtaja), Joka käyt­ti
todeUista valtaa ballituksessa. otti
ohjat käslin.sä - • - — J . V. McAree,
Globe and Mali.
MITÄ. EI YHTÄiN
TYÖI^ENMIESTÄ?
Huolestuneena siitä kun Ontarion
lalnlaatijakunnan yk.sikään jäsen ei
päässyt kymmenen parhaiten pukeu­tuneen
miehen joukkoon,' Queen's
Parkin lehtiraportterit suorittivat ei­len
oman äänestyksensä.. L.ehtialtio
valitei prokuraattori iJana Porterin ja
Londonin vaalipiiriä edustavan libe­raalin
Campbell Calderin. joista vii­meksimainittu
voitti .vain 2 äänen
enemmistöllä. Pääministeri Fi-ost tu­li
kolmanneksi. John Hanna, VVing-hamin
rihkamakauppias tiili nollan­neksi
ja Niagara Fallsin pomiestari
William Houck tuli viideniieksi. —
Olobe and Mallin etusivun kuvateksti.
(Meitä lohduttaa kuitenkin'tieto, että
toryjohtaja Drcw, joka vaaleissa kärsi
murskaavan tappion, sai vihdotokin
tunnustusta Ja tuli toiselle tilalle par­haiten
pukeutuvien herrojen ammatti-politiikkojen
ja bisnesmiesten kirja­vassa
laumassa. Kuva Olisi tietysti ol­lut
aivan lohduton, ellei pääministeri
St, Laurent olisi saanut edes^'kehoi-tuspalkintoa"
parhaiten pukeutuvien
herrasmiesten raskaassa sarjassa.
•SIKA VATUKOSSA'
Meillä on aikaisemmin ollut aihetta
todeta, että hra oikeusministeri Stujn-tausta
on lakiasioiden parissa — kan­sanomaista
ja samalla parlamentaa­rista
sanontaa käyttääksemme —
minsissä alkaa esitys keUo 8 illalla! i^^^^^^ ieooessaj
ja ovimaksu on 50c aMisilta ja lap- *'^tf.--- il^^oitulöax:.
Silta 25c. Katsokaa paremmin pai- i , tappio vaimoaime"
kaUislsta ihnbituksista ms^hemmm. i tfölia. Anakaa .meidän sä
• j koneemme suorittaa tän^
Sitten on toipjEiikin juhla tulossa [työ."
män sisältö/ Eiteriri esitys oli suu­tk.
19 p:nä. nimittäin valistuskomitea | • - " ' ' '
renmoista, suuri voitto amatöörinäyt-i järjestää maikkaan laatikkopäivälli-telljälle.
Hän valloitti koko katso-j sen alkaen puoU 1 ip. Silloin saavat
mon suosion, jota emme suinkaan h ä - {emännät vapaan sunnuntain ja tulla
neltä kadehdi. j perheitensä tohssa haalille syöm^^
Professori Taavi Harjula oli vete- Ehkä siellä on jotain muutakin hu- j
raani Jchn Grohnin käsUsä. Jussi an. j Ja hauskaa. Täniä tilaisuus jär- ;
toi taas todistuksen kyvyltään eri 1 J^^^^^n suomalaisen historiatyön
lucnteisten henkUöiden kuvaajana. h>-väk.si. Ädyöskin naisten k ^ h ö toi-
Hän tiesi mistä oli kysymys. Hyvin mii vilkkaasti, myyjäi^ vahnistel-,
turxitu osa. netaotaan, kudotaan ja yirka-
Asranoo,»! E - . . ! KarUona o > ^ P - - i ^ l ^ ^ . , t t l S ' a ä i S o £ t S tapaan a.,,opi,„«* » » g -
Olemme näh-^ - - n/ c i sion virirnr. « H i « » ™ „ „ - u ^ « ! P£
Suomen Yleisradio lähettää
viikon aikana lyhytaälto-ohjelnmf
Kilpailun oli järjestänyt Canadian1i^:^°'"'°''"^^^^ mielenkiintoinen suoritus. Eero
) Missa sita, millomkm esitetään nimi— - - - • - ••-
VO Majalahti. Häne„ —. . ..^ .... ^ . ^ . „ , .
neet harvemmin esiintymässä. ^y^\y^t.rc,yn^is^%,io]Lomou^^^
saimme todistuksen; että Paavomme i l^*^"^"^^** ^7^^-, ^^'°f/"^T
voi esiintyä rakastajanakin. Erikoi-| ^ ^ ^ ' ^ ^ nentakaa ka knv namin yh-teisim
tyäläist«n Järjestämä
Pulp aud Paper A.ssociation Ontarion,!
Quohecin ja Atlannin rannikon yh ti- ^^"täkää seuraamaan esitystä, sitä
öiden työläisten kesken. Eri kämpillä j ette varmaankaan kadu.
suoritettujen kilpailujen voittajat' Siirtyessämme lähemmin tämän esi-j
saapuivat tänne loppukilpailuun. : tyksen piariin voimme ensiksi mainita• lijä. Hän mj-öskin esitti rakastajan]
J^l. { Nieminen oli kuvanveistäjä Pertti
Oras. Hän cn meidän nuoren palven
näyttelijöitä, omaa melko hyväri .suo­menkielen
ja on miellyttävä näytte-suuksiin.
Kevään terveiset kaikUle
Vapauden luki joille ja erittäin enti­sille
timminsiläislUe ympäri Ca?ia-dan.
— J . K :
uudesta lavastuksesta. Kulissit oli
— V. 1943 Canada lähetti ulo.s, pää- ^ maalannut. A. Roos ja ne näyttivät
asias-sa Yhdysvaltoihin. $383,100,000 | varsin sievältä ja kim tässä näytel-edestä
sanomalehtipaperia. i mässä ci ole vaihtoja niui tuli kulis-
— _ - ^ - „ — . . „ - „ . _ — _ sit uudistettua täydellLsesti. Ohjaus
katui; ja pyysi kukiden höystämänä; Jalan) etäisyyteen. Saksalainen Sepp
anteeksikin. Armas on varrnoja te- i Weller oli saavuttanut täällä e.delU-
"kuin .sika vatukossa". Hänen eilen j ^ilho Nybergin työtä ja hyvän
••Suomen Sosialidemokraatille" anta- r ohjauksen jäljet olivat nähtävänä pit-mansa
lausunto vahvistaa vakuutta- j ^^^^ m^\.)L^^. Samaa voi sanoa maskee-vestl
mainittua toteamusta. I rauksesta. jokaisella asittäjällä oli asi-
- .. , , .iänmukainen naamiointi.. Rouva Vivi
•Kyseessaolevassa lausunnossaan hra :,„„^„euit n r o ^ ^ v r»»^*..
..- . . i . . , • ivassenn osan esitti Manda Ranta an-oikeu.
smimsten ilahduttaa maailmaa . „ „ „ , . v e » i i > , , . o ^ „ , „ . f i c o . « o >. uu•d ella oi„k easopil.l„is.e ll„a teori,a •ll,a , j.o n - -!. t.a^u muksella jav ovva.r^m„ asti.• . ,S* .af öm, ^a^ cnf ;v5 öo„ i , • • sanoa hänen kahdesta tyttärestään
ka mukaan Suomen rikoslaki kieltäisi ^ _ x-.,,v.!. io T ^ ^ „ ^-CIO,- 1 — —
arvostelemasta a) yleensä tasavallan ^J^ZLdl^l^^^^ «uLskaaJaa katsomasta
presidemtiä ja bi erittäinkin kokoo- Heidän kohtalonsa kulkivat ,,,,,
osan hyvin. . 135 ,n. hyppy suksllla
Armas Rco3in,nuoren kiltin ^ p i r 1 • maaflmanennatys "
laan (Usko Aamusen) tulkinta oli oi- |
keaan osunutta. Eihän sille mitään] ObsersWorf, Jfatea, — Rup^^^^
mahda, että oli syönyt sopimatonta ;I>an Netzel saavutti täällä perjan-ja
niin haii^tui liehitteleEOään "
"Santtuakin", jota hän luonnollisesti
kj/s 15190. Viikon ohjelmassa'
taan seuraavat erikoisuudet-
Sunnuntaina maallsk. 12 pnä
12.10 ipi. esittelee everstlluutn S
Mikola ; f vU!«)|{ kirjan". Harald
quistin ;tepkseri "Talvisota inimm
kökulipastani" ja klo 4.05 ip, esiteini
Välähdykaiä maamlesseurajärjeäl
ty&tä/
Maanantaina klo 12.25 jp. kertoo S-
( jö Kallinen dramaattisia tapahtisa
Intiasta ja klo 10 ip. esitetään Maa
Jbtimin huvinäytelinä '•Mieheni^
luu" radioon sovitettuna.
Tiistaina klo 10 ip. esitetään lo-l
» thel
taina ÄUden mj^.ilinanennätyksen hy­pättyään
sukkula 135^ ^etyha (4«.7 p^^nlauluja ja 10.15 lp., esitetä
- • --' •' . 1 . _ ' prof, V. A. Koskenniemi NobeHj.
jailijoista.' f#l
senä päiyär^ uud,en. linaailtrariepn^
tyksen; 127 metrin i^tuise.Ua hypyl­lään,
mutta se ei jäähsrt kuin yhden
päivän enn^tyksejksi. • m i ^ l i hypyt
_ hyväksytään ennätyksiksi kansainvä-
'! olemi^e"aina"woitta!iieet^ Se piSisl «sen h^i^omtpn seuraavassa kol^ouk-kijöitä,.
joten, täniän osan. tulkinta
oli sen mukaista. ,
Lehtirap.ortterln osassa oli Rasian
Jussi. Satp. Osa oli lyhyt ja tulkin-
Keskivilkkon» :klo 10 lp, esitstj^n
P. G: W^
IQ.V) ip. on Suomen pohjoismaaia
viihdekonsertti.
"Tämah teorian kumpikaan osa ei
saa tukea Sucmen lainsäädännöstä,
lukuunottamatta mahdolisesti erästä
vuoden 1918 tynkäedu-skimnan ja la-pualaisUikkeen
yhteistä tekelettä, r i ­koslain
16 luvun 24 pykälää .
' Useat kansalaiset ovat
toimituk.sen huomiota ministeri Suon-taustaii
lausunnon viimeisiin sanoihin,
joiden, mukaan 'ministeri aikoisi toi­meenpanna
hyökkäyksensä sanava­pautta
vastaan"pahimma.ssa t.^pauk-sessa
laillisin keinoin". Kansalaiset
ovat tehneet sen johtopäätöksen, että
hra oikeusmini-steri mieluummin tur­vautuisi
siihen tcsiasiaan, että hän
on saanut poliittisen alkeiskasvatuk-sensa
fasistisena lakkautetussa Aka­teemisessa
Karjala-Seurassa. — Työ­kansan
Sanomat. Helsinki.
parven kolmas persoona oli .sitten se
murheenkrj'j'nil
vilkxulla.
nin osan. Uskottavimmin et rehdin
Nimiosa (••Elsa" eli '^Santtu") oli | palvelijan osaa voi juuri esittää kUhi
Torstaina, klo 12.30 ip. esitetään Ifc
tln pakinoita ja klo 10.20 ip. hiaaa
prof. Heikki Varis aiheesta "Matkjä
kulttuuritekijänä."
Ferjantaina klo 12.10 ip," esitetä:
Martta Johnson esitti palveUja M i n . V i l n täyden katsoBion..^^ ^^^^ ^ I ett seutujeh kans^an lauluja ja klolU
Näytelmää OM ^eiu^^^
»ailttuurit häviävät.
Esteri Hihnalan tulkittavana. Ohjaa- j Martta sen tulkitsi. .Lausunta-oli sei- tä. " VäiiMtiveriih terv/fctuUeeksi^^^-to^ Lauantaina klo 4.30 ip. pakinoi td|
ja cU onnistunut verrattomasti oikean 1 vää ja kuuluvaa. H^ryä suoritus. Täs- | siittiin ' inyps toverit;ar, Olga Hauska
kiinnittäneet! valinnassa. Kun Elsa tuli en-] 33 sitten onkin esittäjät. Kuiskaajan j MOntr^ista. fiän ,on täällä" o
sikerran näyttämölle nihi heti huo- j epäkiitollis.eh tehtävän suoritti hyvin
masi mikä hän on luonteeltaan, en- | selma Heikkilä,
henkuin hän ehti sanaikaan sanoa. Näytelmää oli seuraamassa saiin
täyteinen kiitollinen yleisö, joka pal­kitsi
tämän tästä esittäjät vilkkailla
Villi, poikamainen j a varmaan pa-harikurinenkin,
oli ensi vaikutus. Pu­heenvuoroissa
ilmeni juuri se, jota aa.
nöstimmekin. Sanonta oli sattuvaa ja
.joskus aivan purevaakin. Löytyi täs­tä
Elsasta silti aivan aitoa naiselli-aploodeilla.
Kaikesta havaitsi; että
suomalainen yleisö kaipaa näytäntö-esityksiä.
Nyt saimme viettää näy-fcelmätälteen
parissa nautintorikkaan
suuttakin, jenka voimaUa hän valloit- ^^^^^ lausumme näyttelijätove-'
ti äitinsä ja kahden sisarensa rakas-{,.^^11^ vilpittömät kiitokset. Työnne
tajien -huomion puolelleen. Siihen i ei memiyt hukkani Uskoisimme E l -
pääaslassa kiteytyikih koko näytel- i san esityksellä saatavan vielä toisen-tensa
ja suuren toveriioufepn parissa,
Toivomne 'hänen viihtyvän täällä.
Böitämnie yleisöä hyvästä kannatuk­sesta.
Siinä se onkin JDitA meidän
työläi5iwytteiijämme'': saavat ja se
r i i t t ä ä ^ heille. Kun on: aina täy­si
katsomo tjjln silloin ^larmasti tulee
näytelmiä jatkuvasti.. • '.
Näin suuren näytäntöillan. yhtey­dessä
oli toimessa'suuri jötikko työn-te^'
öltämire, kahiiinkeittäjtstä - aina
ovimiehiin asti. Kiitos yht^työstä!
Kevätterveisin—Mökin poika. ,
johtaja Juho Rissanen cnsinunäis!^
kokemuksista uusilla aaltopltuuksSt
klo 10 ip. esitellään seuraavan vita
ohjelma ja klo 10.10 ip. alkaa pie»|
paria inentin istunto.
Suomenkieliset lähetysajat ovatB
7—8 ap.. klo 11.45 ap.—1245 ip,tt
4---5 iij; ja klo 10—11.20 ip.
!• .Kuuntelijoita pj^detään tiedottt
mäaii kuuluvaisuudesta ja toiTomii-sistaan
osoitteella: Suomen Yleiss- „J>E.\GE
dlo, Helsinki.
~\ . NT
— CPR:n Tyynenmeren raataa
valmistui V. 1885.
ne tiet, joita kaijjki tj^yäenliikkeestä pakoon jups.seet yk-silöt ja ryh-
/inät joutuvat tarpomalm!
iiii
{ Syytäkin tyrmistyä ^
: Käyttäen tiistai-iltana CBC in maksutonta paU-elusta poliittisia
, puheita varten, ulkoministeri Pearson sanoi tyrmistyneensä sen vuok­si.
kun Toronton Eglintonin vaalipiiriä edustava torypuolueen paria*
f lilehtin jäsen Donald Fleming oli aikaisemmin pitämänsä radiopuheen
^';y^^^ sanonut, että "hallituksen toimien avainpaikoissa on kom­munisteja".
< v Honi muu canadalaincD tyrmistyi mr. Flemingin kannan johdosta
^ ^ yJbitä h>'vin kuin he tyrmistyivät ulkoministeri Pearsonin vastaukses-
: • Vtakin, •.
On nimittäin muisiettava/että ulkoministeri Pearson yritti gaso-
/liiniUa sammuttaa tulta. Hän 'kielsi" mr. Flemingin syytöksen ja oli
^••tyrmistynyt'' sen johdosta kun 'kommunistisyytöksiä'' tehdään hal­lituksen
loimenhaltioita vastaan. .Mutta sen sijaan, että olisi osoit-
-L tanut mr. Flemingin edesvastuuttomat puheet propagandaksi fasisti-
.sen ajatusten kontrollin toteuttamisck.si, ulkoministeri Pearson va-kuutli,
että hallitu/ on toteuttanut ajatusten kontrollia ja toteuttaa
sitä edelleenkin, siten ahtaneen noitajahdin kannattajille lisää aseita,
;'Jiunnes "kommunisteja" ovat kaikki joiden mielipiteet eivät tyydytä
ijpporikkaita miljoneerejä.
^ • Mr. Pearscm sanoi aivan oikein, ettei ole mitään sjytä pelon
^ ii^lsoiitaan kommunistien suhteen, multa samassa * hengenvedossa
' Ijäu viittasi vuoden 1946 pahamaineiseen ••vakoilujuttuun" merkkinä
.siitä kuinka pitkälle hallitus on tässä 'pelon lietsonnassa" jo mennyt
;j sanoi: "Se ei ollut helppo eikä populäärinen tehtävä, inutta se oli
;.\'älttätnätöri ja se hä\'itti kommunistien vakoilurenkaan.''
^' Tämä ulkoministeri Pearsonin puhe oli sitäkin tyrmistyttävämpi
;kun muistetaan, että hyvin vaikutus\'altaiset piirit vaativat nyt, ja
vtyöslcentelevät sen hy\'äksi, että tämän maan lakikirjoihin lisättäisiin
'Uusittu painos rikoslain pahamaineisesta 98:sta pykälästä. Kuten
vinulstetaan, taantumuksellisuudestaan tunnettu Wil/red LaCroix pn
: ; k^fiten.a peräklUiisena vuonna esittänyt ehdotuksen laiksi "uuden"
98:hnen lakipykälän suhteen — mutta molemmilla kerroilla tämäjeh-dotus
puhuttiin kumoon. Mutta nyt mr. LaCroi.x sanoo, ettei hän
tee kolmatta ehdotusta, sillä hän "uskoo" hallituksen esittävän tä­män
istuntokauden aikana ehdotuksen laiksi kommunistisen liikkeen
laittomaksi julistamista varten. Torjpuolueen johtaja George Drew
vaatii uuden 98:nnen lakipykälän laatimista ja CCF:n bikeistososia-lidemokraattinen
johtaja M, J. Coldwell; häpeäksi puolueelleen, kan­natti
mr. Drevvn ehdotusta edellyttäen, että tätä fasistista lakiteke-lettä
sokeroitaisiin jollakin merkityksettömällä sanahelinällä.
Jä kaiken tämän kukkuraksi itir. Flemingin noitajahtihysteriasta
••tyrmistynyt" ulkoministeri Pearson sanoi yllämainitussa radiopu­heessaan:
"Jos mr. Fleming tietää, että yksikään tunnettu kommu­nisti
on hallinnollisten toimien avainasemassa, hänen N-elvollisuuten-sa
on heti ilmoittaa asiasta poliisille."
Meillä on tähän asti ollut käsitys, ettei tässä maassa ole mitään
.sellaista fasistista ajatusten kontrolliin pyrkivää lakia, joka kieltää
ketään kansalaisia, eipä edes hallituksen, palveluk.s€s5a olevia henki­löitä
vapaasti määrittelemästä poliittista kantaansa. Mutta hallituk­sen
ministeri hänamästyttää nyt Canadaa ja koko demokraattista maa­ilmaa
tiedoittamalla, että hänen mielestiiän "väärin" poliittisesti ajat­televat
ihmiset on ilmiannettava polii.-jille! Jos missään on -sika va­tukossa",
kuten kansanomaisesti sanotaan, niin tässä on esimerkki
siitä. Perustuslain takaamien oikeuksien suojelemisen asemesta mr.
Pearson suositt^ee ajatusten kontrollia ja poliisivaltiota. Ja kun
hänen ohjelmansa viedään loogilliseen lopputulokseen — että syyte­tään
kaikkia vastenmielisesti ajattelevia 'kommunisteiksi"— niin mr.
Pearson on muka"tyrmistj'nyt"!
M i t ä taas rikoslain 98:teen pykälään tiilee. niin sen uusimista
vastustavat kaikki oikeamieliset canadalaiset. Tällainen ajatusten
kontrolliin pyrkivä laki el voi tehdä mitään muuta, j)aitsi mitli se teki
rautäkorko-Bennettin nälkävuosina — tanssittaa patukkaa työtäteke­vien
selkänahassa siinä mielessä, ettei voida Järjestää toimintaa työt­tömien
avustamisen hyväksi, parempien palkkojen puolesta työläi.^ilie
ja kauppamarkkinain hankkimiseksi farmareille.
Tällaisen fasistimielisen lain asen>esta — mikä hävittäisi tämän
maan kansalaisten demokraattiset oikeudet ja saattaisi Canadan kai­kin
puolin epäedulliseen valoon maailman demokraattisten kansojen
silmissä — Canadassa tan'itaan todellista Oikeuksien lakia, mikä lä-kivoimaisesti
takaa kaikille asukkaille, puhe-, kokoontumis- ja järjes
tvmisoikeudet.
sitä ei siflen
Joku aika sitten pisti silmäämme
Toronto Dailyn Starin uutisotsake
-siitä, että kommunistit voittavat koko
etelä-Aaslari ellei pikaisessa järjestyk­sessä
ryhdytä parantamaan kyssroyk-sessä
olevien kansojen elintasoa.
Meidän ulkoministerimme L. B.
Pearson oli ollut niillä main vierai-
ImnatkaUa ja oli selostanut tilannetta
parlamentin aahuoneessa edeläkerro-tulia
tavalla- Ulkoministeri sanoi pu­heessaan,
että kommunismin voimat
ovat Aasassa miljoonapäisten kan­san
joukkoijen liittolaisina, niiden tais­tellessa
kansallisen vapauden ja yh-haisella
asteella kuin suinkin mah­dollista.
;
Töinen mainloi: esimerkki samasta
on Indo-KiiiiaV jossa taistellaan pa-rastä-
aikaa r a m ^ imperialis­tien
kukistamiseesi, kansallisen va­pauden,
uudistusten jä korkeamman
elinta.son puolesta. Miitta Ranskan
enemmän tai vähemmän "soslalisti-neh"'
hallitus ön nähnyt sopivaksi
unohtaa tasavaltälaisuudeh ihanteet
ja on nimittänyt Indo-Kiinaan kei­sarin
horjuvsoi Ivaltansa pönkittämi­seksi.
Samaiiiaatuisia esimerkkejä
muilkkin imperialisteilla^ — taistella
kalkkia uudistuksia vastaan viimei­seen
hetkeen saakka ja myöntyä niin
vähään vapauteen ja pieniin uudis­tuksiin
kuin suinkin-mahdollista. Sii­tähän
se kenkä puristaa kalkkiin por­vareihin
iiähden. '
Johdonmukaisesti katsoen olisi her­ra
Pearsonin ehdotettava'Canadan
hallitukselle, että Canadan pitäisi kai­kin
mahdollisin keinoin ryhtyä kiiy-mään
kauppaa esim. uuden Kiinan
kanssa koska ;kerran elintason kohot­tamisella
voidaan parhaiten taistella
kommunismin leviämistä . vastaan-
Kiinan kansa tarvitsee nyt — 40 vuot-joulckotyöttömyyden
ehkäisemisee
niin Ottavassa harkitaan moneen je
taaan ennenkuin siellä suostutaan öi­den
Kiinan hallituksen tunnustaa:-
seen ja ryhdytään kaupankäyntiin se
kanssa.
Siinä, on myöskin se s.vy miksi ft-^
hadan haUitus yrittää kaikin keiao
ehkiästä ja rajoittaa kaupankäJMS
itä-Eurbopän uuden demoöatisa
maiden kanssa; Canadan kapitalisa|-^
Ja heidän johtokuntansa {Cm^
halUtus) pelkäävät sosialismin lDp5'
tumista myöskin Itä-Euroopan ni2i!-|.)
sa.
Näinollen oh herra ulkcministf-'3
fe, 5RE88
s AY.Pl
IS. O
11ND1C(
-RAN.C
AND,'
ENTE
,1 IEN.
lENTll
! JENT
:1ASTE
. iOCR
l' HAJOl
?embl!
piungi
" alser:
' posslh
ta kestäneen, vapaustaistelunsa jäl­keen
kaikkia niitä tavaroita. Joita Ca- j jutut Aasian kansojen elintason i>
nada kykenee tuottamaap- Jos se sai- ; rottamlsen tarpeellisuudesta käsit«-
sl. n i i t ä , «Johti^isi se elintason pikai-| tävä pelkäksi diplomaattiseksi jaari"
sieen kohpamiseeii Ja avu^ajsi Kiinan j teluksL Hänen, kuten muidenkin ö-kansaa
omissa samaa . tartoittavissa i pitalististen valtiomiesten tarkoituä(P
tehtävissään — jä Canada hyötyisi j ehkäistä ja rajoittaa kansojen elii^'
voitaisiin kertoa- Aasian, muistakm valtavalla tavalla kun niaan tehtaat json kohoaminen mahdollisimman
teiskunnallisten uudistusten puolesta, j maista. Mutta, nämä kaksi riittävät' voitaisiin pitää käjTriiiissä sen sijaan. 1 hiin. Sama on politiikka luonff^'
! Mikä on aivan oikein sanottu. Mutta . tällä erää. ; että rdldentiiotantoa täytyy mark- sestikin kotimaan kansaankin xab^
' herra ulkoministeri e i maininnut m i - | !kinoidehpuu^eessa.vähentää, johtaen sillä kaikkiin uudistuksiin ja paias-tään
siitä tosiasiasta, että ne ovat juu-1 Meidän ulkoministerimme ei ole | siihen työttönajTt^n^ ollut n\atsitnnn-sucetuttava tippakanpi'
ri ne n.s. "demokraattiset" länsimaat, j varmaankaan niin t^-hmä mies. ettei j naaassammi^ viime aikoina nousukau- la^antaa kerrallaan juuri niin väta^
jotka taistelevat Aasian karisoja ja j hän käsittäisi mistä on kysymys A a - j dessa. ! kuin suinkin mahdollista kansan tJT'|
j niiden vapaus-ja uudistuspyrkimyksiä : siassa- Sitä osoittaa hänen lausun-j Mutta siinähän
I vastaan niin kauan kuin suin,k in inah- j tonsa siitä, .e.tt.ä. kysymy.k sessä on tp- j Yhtäällä kapita-l istit ja .h.ei.d.ä.n yaltio- ;tseslii3
dollista. Muistetaanpa miten esimer- ; della kansallinen vapaustaistelu ja yh- i miehensä balUaii^vät cnenuniän kaii^
kiksi Hollannin
Tästä tosiasiasta seuraa i
imperialismi yritti I teiskunnalliset;^^^^^ w jotka j pamarkklnoife ja yiiä suureinpia voit- ' ^ ^ ^ ^ johtopäätöksenä se. ^ ^ ^ ^
\-uosikausia ehkäistä kaikin keinoin ' merkitsevät vuoitJ^taan kysyn^ I tojä, joita olisi tirjoUa esim. Kiinan ^^^^'^jjA^sbä^i
liidoneesian kansojen vapautumisen— i olevien kansojen elin- ja .sixistystason kaiipastal Mutta^ toisaa^ ovat puolesta silla mitään u ^
ja oimistuikin siinä määrin, että Ay-j kohottamista —.Ja että kommunistit valmiit uhraamaan tämän^^^^^h^^ paränm^öia ®* "'^^^^j^j^^
kyinen Indoneesian Yhdysvallat on ; ovat mukana siinä hommassa. Ja j voittoinähdollisimdet «ii;eas^ Vilus-!
eräänlainen sekasikiö, kaukana todel-I juuri nämä kommunistit herra uiko-j saan Aasian kaiisojen todellista va- l Kansan yhteistoiminnan tuloäs'^
lisesta kan.sallisesta vapautumisesta (ministeriä huolestuttavat sillä he ovat|pamuraJsta vastaan.- K ^ 1 voidaan ehkäistä sodan syttyfflio®
imperialismin ikecstä. Hollantilaiset t tosissaan mukana, vielänä iohtavassa • slttiivat a.<H!nin «:ifj.n- «itta c n ^ i ^ T i c m i n « mbr.ttrxt rranaH^n hallitus tvxoas^'
imperialistit
asemassa
kaikin keinoin huolehtia siitä, että i senäisyystaistelu pysyisi "kohtuuden > oman maansa Joutumista sosiallattiin
saavat mahdollisimman runsaat rils-i rajoissa" siten; että se ei johtaisi .sli-j— Jä he haluavat ehkäistä sen hin-tovoitot
Indoneesian kansojen raadan hen tulokseen kuiri esim. Kiinaisa — | ualla mlMhyränsä. Vaikka Kiinan
* : nasta. Sitä varten on pidettävä In- todeUisen kansan halUtuksen perusta-i jä Canadan icauppataijoai^
I doneesian kansojen elintaso niin ai- ' miseen. Hänellä on Sama kanta kuin | voittojen lisäksi vielä mabdoIUsutuien
oUut -nelä tarp«*si
syystä nämä ja monet l^J^J^^
ovat vielä' lopullisesU ratkaise^
kansalle edullisella tavalla. — ' " ^
Terä. •.