Vapaus, November 7, 1950

              ancUiseUa kuoL
igissä V. 1933
arjestämaäu
valtion leipää d
aisti. Nam oUeni
antaa täyttä seli
Neuvostoluton
rtia. Jos heidän j
sista syistä
jEin kääntymään«
e Esko Riekin
n varmaanJdu
. p a i t s i virkavelji
aoksista" Ne
L aikana, myös
miskäsittelystq,
vielä myöhe
n j a sodanvasfl
npn ohranan
'leireillä.
Jlsinki, 11, 10, 5ö|
"Arne HulkkontI
inen Rhee
laleja
sydammen SyngJ
lan nyt asettml
cArthurin komenJ
en pitämistä. JM
an, että ne caattl
"liian demckraal
ISI PAREAIFI
sinko minä sOTitj
maila?"
han olisi sopiva
pukeutumishuoii
n veljeslehdenf
-Eteenpäi
jiaatalouskoelaitoksen kasvitauti-g^
ton joUtaJa prof • JEl A . Jamalainen
I
jjjrtoo äasvitautien varastoimisen a i -
Suomessa suoritetuista fcokei-jjjsta
jcejnlaUifiöla aineilla. KokeUta-
QjiB on ollut JPusarex-nimmen aine,
jgj^ on estänyt porkkanan mätäne-t
lajgen ja perunan itänusen.
f(»KKANA
Kolmen viimeksi kuluneen vuo^
^ aOsana on osastollamme ollut
näistä -uusista kemiallisista aineista,
toieiltavana Pusarex-niminen aine^
ge on osoittautunut käyttökelpoisek-jj
varastossa tapahtuvaa pilaantu-
TBJäta vastaan, ^ r k k a n t ^ a n on. toi-tiedetään.
paha matänemaän t a l -
sikana. tuottaen siten vil|elijöil-bUomattavia
h a n k a l u i l l a . .I>ai-tehdyissä
kokeissa on Pusa-pystynyt
estämään pahkamadan
f ja harmaahomeen aiheuttamat va-f
iiingot. •
i Näissä kokeissa olivat käsittelemat-töniät
porkkaant mädäntyneet 23—71
prosenttisesti, kun taas Pusarexilla
käsiteltyjen porkkanoiden pUaantu-niig)
rosentti on ollut vain €—15. S a a ­dut
tulokset ovat johtaneetkin siihen,
että eräät pääkaupunkilaiset elintar­vikeliikkeet
käsittelivät viime talve­na
suuria porkkanamaana, saaden ne
säilymään tydyttävässä tunnossa ke-
Tääseen saakka, mika olikm hyvin
taipeelllsta. sillä maan porkkanava-lastöt
olivat viime talvena kovm pie­net.
• • •
Pusarexin, joka on englantilainen
valmiste, ohella on melUa ollut k o ­keiltavana
eräs saksalainen aine m -
meKä Belvitan K . T a l l a ameella on
inyöakin saavutettu lupaavia tulok-:
da, mutta se on ollut kokeissa vasta
veirattain lyhyen ajan. Porkkanan
kSJsittely mädäntymistä estävillä a i ­neilla
on parasta suorittaa heti syk-tyaä
ennen varastomtia. Kx>. ameet
<irat pölymäisiä ja voidaan se panna
fbäkanakerrosten väliin joko kasm
sirotellen tai polyttimella. Tarkem-
PERCNA
iPerunakokeissa on todettu Fusare-xin
ehkäisevän itämisen täiokkaasti.
mutta sen merkitys perunain mätä-nesiistä
ehkäisevänä aineena on sen­sijaan
ollut k(^iEsamme hyvin vä-ibainen.
Näin>oUen senifcäyttö pearunoi
den Qcohdalla tulee dfysjrmykseen vain
itämistä ehkäisevässä merkityksessä.
Tällä ; on JuömudlisesU huomattava
flaerkitj's - keväisin, .jo)Ioin ruoSca jä
rehuperunain laatu itämisen vuoksi
heilötenee riopeasti; Perunan käsitte­ly
lienee edulUsintä suorittaa fcsvät-talvella;.,
jolloin o n selvillä, jnikä osa
sadosta tuJae. ;jäämään käyttöperu-naksi.
Turha on nim. käsitellä sitä
osaa, joka syödään talvella. Tieten-
-tenkin voidaan käsittely suorittaa he­ti
syksylläkin, mutta tällöto vaiii sU-le
osaUe perunaa, jrtta tulee säilytet­täväksi
-kevääseen saakka. Perunoita
käsiteltäessä on huomattava, että pe-runaera
on käsittelyn jälkeen peitet­tävä
säkeillä tai sanomalehdillä, kos­ka
ame on haihtuvaa.
Erinoinaisen hyvä sato
Ncuvosto-Kar jalassa
atoskova. — Karjalals-SuomalftiBes-sa
Neuvostotasavallassa on tänä vuonr
na saatu ermomainen sato kesän säa-
«uhteiden oltua erikoisen suotuisat.
Vehnää alettiin tällä alueella vilJeUä
ensunmalsen kerran v. 1931 ja nyt
vaihtelee tasavallan kollektilvitilojen
keskimääräinen sato 2400^2,900 k i ­lon
välille hehtaarilta. Olonezkissa
sijaitsevan '«talin"-kollektiivitilan
jolla on tasavallan ennätys, kuluvan
vuoden hehtaarisato kohosi kuitenkin
3,600 kdoon.
PERUHAIN TUOTTAJILLE
. JIallfax. — Chronlcle-Berald-lehti
ticdoitti viime viikollaisa^meensa Ue^
täa. etta'New Bnmsadckini^äniinis-teri
McNair j a Prince Edward Islan-'
din pääministeri Jonies suunnittelevat
esittää Ottawalle r4iallitustensa välit­tömän
vetoomuksen maakuntiensa
peninanhintojen v-y^äpitäm]sen^puo-.
lesta.
Mainittu -lehti lis^^i .yläglevaan, et?;
tä mainituillaiTääninisterelUä -oii vie4
l a ' "Nova Scotian moraalinen t u k i ".
Jtannikkoina^^k^^ltlen edustajat kb-,
koontuivat yli kaksi viikkoa sitten
Qttawassa, missä he esittivät liitto-liaUituksen
viranomaisille, että -liyvän
perunasadon vuoksi .olisi annettava
hallituksen tukirahoja, iotta voidaan
ehkäistä perunain .biotain Jasku.-Kä­sitys
kuitenkin on, etteivät tänniiäu}*:
Duiakuntien edustajat' saaneet e r i k o i ­sempaa
kannatusta asialleen Otta-i
wassa.
'Yllämainittu lehU khrJöitU: m-
^ministerit McNair > j a Jones aäsovat
i^rt. mikäli on kerrottu, tehdä h e i ^ -
U&dbtalsen matkan Ottatraa» pain&sr
^taakseen :lUttohalUtuEta 'koxi^:eam-malta
tasänteeltaV VtxaUislsta ^pdirels-iä
,saatujen tietojen mukatmnäiUä;
paamlniatcreiUä on tarkoitus neuvo­tella
ioko JUttohaUJitukGeD t a i >pä^i-n
i s t n l M.- laxaeatia kanssa."
^ e U e e n mainitussa uutistiedossa
keiTOttiin, ettei Nova Scotia osallistu
virallisesti fnmn edustajistoon sUtä
syystä jEun tämä kysymys ei ole xiiin
:p9Htaya sieUä — mutta "Nova Scp>
•tla' Antaa mm^Iisen kannatuksensa
,tälle. edustajistolle."
Väriltistä puy-^
yiHaa luotetaan
tieavostoliitossä
Blosb^
yUian vaimtstukseniia^^^^
jnäät i^uyoJStoM^^
Joxikin al^Aa S^oikeiUes^ värJflUsen puu-vac|
BH|*«*>*«.«.. n« «uvat p e i v . - itasvattemista Ja päässeel nMs-tuslakivastaisia.
Hän lausui, että te- ^ 53^^^^ ^»uamattaviin t..infr«»n
'lailtoBniksi .
Chlcaso, m. — Federaali tuomari
4 JaoKs Campbell vapautti vUmc maa­nantaina
kolme ulkosyntyistä chica-
{[olaista. Jotka- vangittiin MoCarran-lainalaisena
äskeisessä suurnuottauk-seesa.
Tuomari Campbell sanoi niistä
vangitsemisista, -että ne «livat perus-
Jos haluatte päivästä toiseen
seurata maamme työkansan
tärkeimpiä kysTmyksiä, niin
tilatkaa V A P A U S .
I^inl(ä)aisia t e M on «nsi aijassa
valittava sittoseialAiilcsi
t i l a t t u n a ovat
raavat:
a n rahassa)
$9.3
:.5.fl
•2.7
me tilauksia
le 'vcljeslehdclle
5-Eteenpain".
auksct oositteella.
Publishing
,Ltd.
Joulutervehdyksenne
Vapauden joulunumeroon
joka ilmestyy
JOULUKUUN 19 P:NÄ
O.LTD
törikas
r /
Täss« numerossa julkaistaan yksityisten ja järjestöjen sekä
liikelaitosten joulu-ja uudenvuoden tervehdyksiä.
Tervehtikää ystäviänne, sukulaisianne ja tovereitanne täällä
ja Suomessa.
Halvin jouHkoteryebdys erikoisessa kehyksessä.on ^ftniSMI ja
tavallisen yksityisen tervehdyksen-hinta on 25 senttiä. .
Kaikki tervehdykset tulee olla lehden konttorissa joulukuun
5 päivään mennessä.
KERÄÄJÄN NIMI ..........
PAIKKAKUNTA ... ... . . 1 . . . - ^
K I R J O I T T A K A A NIMENNE S£LVASTI
NIMI
fi taskukirja, joka
sniainen ktiin
pyritty siilien,
, jotka ovat tärt(
sti saatavissa.
iilnettelön sekä
.oriaa
n sotaa
pommi maapallon^
jsta
asukkaita?
isi "silmäkeksinto
13 johtuu?
itossa
n taistelu
N.-liitossa
stä"
1 loisia
tossa
elimet
ipiäivät
skukalentori 1^
ta
ÄAUENTEKM IS
ä, tulee raha
e loiuluvan
lemmän.
1.
Suomen KarJatalous-leaides$ä/k|^
sittelee J t . G. SuvenVjio-kysymypfei
minkälaisia lehmiä on • vajlttavä sil^^
toselSlmlksi. Hän' 'kirjoittaa mm;: • •
Otsikossa esitetty; kysymjns saattaa
tuntua aiheettomalta, 'silla jokais^e
-karjanjalostajallehan on selvinnytV
etta parhaat eläimet, on valittava;
suvun jat!kajaksi.'Kun meillä l ^ s y -'
karjan jalostus ensi sijassa on iuo-i
tantojalostusta, seuraa siitä, «ttäelör
vasikat myösmaihdollisuuksien'mu-'
kaan otetaan runsastuottoisinmiilta
lehmUtä. Nähi yleisesti menetel-läänkin
ja etenkin eloonotetteviol
sonnivasikoiden emiltä vaaditaan, et­tä
niillä on tiyvat tuotantosaavutxik-set.
Lisaksi olisi vaadittava, ettätleli-;
ma "myös muihin- taloudellisiin xmiir
naisuuksiin nähden on korkeatasoi­nen.
- Mutta tämäkään -ei vielä : -ole
kyllin, jos halutaan varmuutta: siitä,
että kasvatettavasta jälkeläisestä
myöskin tulisi korkeatasoinen eläin.
-Kaikki korkeatuottoiset lehmät reiyät
nimittäin ilman aiiuuta ole ihyGskin
ensiluokkaisia siitoselaiiniä. Jokabieh
karjanjalostaja - on vatmaan tämäh
todennut, kun Jostakin hyvätuottoi­sesta
lehmästä .ei ole onnistuttu "saa­maan
ainoatakaan kunnollista^ Jälke-^
Iäistä. Sensijaan >,Jonkun toisen leh­män
vasikoista säännöllisesti keltit-tyy
korkeatasoisia yksilöitä, vaSäca-kin
emän . omat > tuotantotulokset
ovatkin vaattmattomammat. Kysyttä­nee
mistä tämä Johtuu.
Tunnettua on,-jäsen ön käyntän-tökin
monasti osoittanut oikeaksi,
että iteim. eri rotujen väUset ristfey-tystutokset
ovat. -«Ibivoiinaisetnpiä
Jakäyttöbminai&uuksiinsa nähden p a ­rempia
kuin kumpainettisaan van­hemmistaan
j a niitten edustamat ro­dut.
Näin on asianlaita esim. sikoi­hin
nähden. Meidätäin maastamiöe
tunnetaan maatiaissian j a yorköhire-sian
risteystulosten erinomaiest Jsäyt-tösian
ominaisuudet, mutta tieäe-tään
myös kokemidKsesta, ettei jQäitä
risteytystuloksia ole syytä käyttää
edelleen siitokseen, koska silloin saa­vutetaan
huonoja'tuloksia. "
Sama asia pätee myöskin karjas­sa.
Mm. AmerU^assa . on sUorit^tu
laajoja risteytyskokeita eri rotuisilla
eläimillä ja tulokseksi saatu iertov
omaisia lypsyeläimiä. Siellä on myiis-
•kin muutamilla koeasemilla Jatinivaa
ahdasta sukusiitosta käyttäen kehi­tetty
melko täydelilsföti hoinpZrygpoi-tisla
linjoja. Jotka saavutettuaan
määrät^ tason eivät sUtä hUQleUi-sesta
siitosvalinhasta :^uolimattä ole
enää edistyneet. Mutta kun on ] kes­kenään
risteytetty kahteen i l t a i s e en
^ J a a n kuuluvia, yksilöitä, j o t k a siiÄ
eivät ole olleet, keskenään sukua, 'on
tulos oUut ^ t i s ^ ' parempien ' eläjn-ten
syntyminen. T a s s e i n .on ilmenV
ixi't risteytyselälmille önadnamen^siiu-rempl
elinvoima. TtäiHtisteytyiUiM^
miUä oh si^U8iit<}sta uudelleen^ Jat^
kettu. -
Yllämainituissa kodissa: on^ myös'
todettu; että iiomozyE^
johtanut pitkälle Jätkeitu s)ecusiibiig
on; pienentänyt vasikoiden s y n t y ä -
painoa sekä täysikasvuistenkin eläin­ten
kekoa ja myös vähentänyt tuo­tantokykyä-
Jossain majurin. Mutta
samaUa tuotantotaipcminsteh pieriy-tyminen
on k ä y z ^ entistä vannem-maksi
j a vaihtelut eri yksilöiden vä^
Iillä pienentyneet.' Suunnitelmatta Vm
nyt useita tällaisia linjoja kehittä)-
mällä huolehtia taipieellisen Jalostua^'
aineiston ' tuottamisesta Ja linjoja
keslunään ristejrttämällä tuottaa fcbr-k^
tasoisia käyttöelätoiä.
Meidän nautaftaijäkantamme on
vafatasti peHnn&Iää^ti eielko " k i r ­javaa?.
Tosin. muutamissa yksityi­sissä
k a j o i s s a « n sukusiitosta käytet-ty
melko ximsaast&hi. mutta yleensä
«itä on peläUy j a pyritty aiankfcimaan
karjaan mahdollisimman vierasta s u ­kua
olevia sonneja. S t » vuotiesi perin-nffllinen
"vannutis vielä puuttmi suu­resta
osasta karjojamme Ja saman­laisestakin
vaiittdcsestä aaaUaa-eytx-.
tyä h}-vin erilaisia }-k.^iluitii; ia^p
monet «äyslsisarussarjat osoittavat.
p n huomattava, että meiltä myöskin
puutftiuv täydelliäesti jalostuksellinen \
kOetoimiQti(<; väikkä sen harjolttami- \
seen oUsi mainiosti tUalsuufta monls- j
sä valtion'omistamissa karjoissa.
oh ilmeistä.'että useat huippuleh-mämme
ovat verrattain heterozygootr'
tisla, ^ Joitten erinomaisiin tuotanto-;
tuloksiin voimakkaasti on ollut vai­kuttamassa!,^
ri^teyselgimiUe ominai­nen
erikoisen suurin elinvoimaisuus^
hybrid vigeur. ' k u n JuuM näitä eläl-
«ttiä' kotkeän tuotantonsa .takia on
^'ikoisesti' suosittu slitoksessaldn, on
8eIvää;että-tulos'ei ole paras mahdol­linen.
Sonnier^ jalostusarvoa pyritään ny-j
fejrisin mahdollisimman pätevästi a r ­vostelemaan
Jälkeläisarvostelujen
ävuUa. . Käin ohkin sonniahiekseen
nähden päästy entisiä parempiin ja
varmempiin'' tuloksiin. OivaiHetaan
täysin, eitä sohnin emän Ja isänemän
korkeat tuotantotulc^t eivät vielä
takaa, etäjko. sonni on Jalostukselli- h^yv^ä 4leh<mäf rJa* Ifsf-ik^in J«är^^erl ä*t e a rZv*^y^,*e'- is^yicle^ötke^oltu^esä kuayhlsotteietleutnallvaa e, ttojyojöasn ssaTä ,ft hakdvuiastUteyln-.
deraaUvirkaiUjoilla ei ollut valtuutta
näiden kolmen henkilön uudelleen-vangitsemiseen.
siUä he olivat takauk­sella
vapaana odottamassa korkoitus-juttujensa
päätöstä. Sen perusteella
hän määräsi pidätetyt vapautetta-vaksi.
.
Chicagissa pidätetyt henkilöt, io\^a
sulettiin keuntin vankliaan^- ovat:
Vincent Andrulis. liottUBla'scn päivä^
lehden: Vilnisin toimittaja; Moses
BesnlkoU, Juutalaisen Morning F r c i -
reitin-Chicagon toimeton liikkeen­hoitaja,
ja James Keller, ammatiltaan
masinisti.
Tuomari Campbell sanoi, että hei­dän
takauksensa Jäa samansuurui­seksi
kuin mitä se oli ennen heidän
vangitsemistaan.
Samalla hän mainitsi, että usein on.
oikeusjuttuja, Joiden lopullinen pää­tös
viipyy niinkin kauan kuin koko­naisen
vuoden, Joten olisi cpäoikcu-den
mukaista pitää vastaajia tuon
ajan ilman takausta.
Kaikkia kolmea edustivat kuulus­telussa
Ulkosyntyisten Puolustusko»
mitean Keskilännen /osaston Jaktmie-sä
sangen huomattaviin tuloksiin.
Värjäyskustannuksst nousevat n. l lO
pros. tuotantckustannuksifita. • j
Kokeilut aloitettiin sodan aikana.
Jolloin rintamalle tarvittiin suuret
määrät vihreätä puuviUaa. N. 10 000
puyvUlakcdossa on tavallisosti vahi
muutamia, joissa cn heikko vihreä
vivaihdus. Mitshurinln menetelmiä
käyttäen kohosivat tie^emiehemme
nämä heikosti vihertävät siemenko­dat
Ja niistä saaduista siemenistä kas­vaneita
pensaita risteyttämällä
päästy tummanvihrelsiin
laätuiljiin. Huolellisen siementen va­linnan
avulla cnnistui heidän päästä
lopulta puhtaasti vihreisiin s a t o k i n .
Samalla onnistuttiin saamaan lähes
20 värlvivahdusta harmaasta puna­ruskeaan
puuvillaan. .
Tällä hetkellä; on växiUlstä puu-viilaa
kylvetty useiden tuhansien hph-^
taarien alalle. Tledemlesteiti huomio
on nyt kääntynyt punaisen Ja mus­tan
puuvillan kasvattamiseen.
on
puuvilla-
Mistaiha, marrask. 7 p. «»^ Tuesday, Noy; 7 "
simmäiscoä mdintlntaina.
heexUohtäJa tiscar ^ m i i 8 0 ,
teartfiilmä M|kt o ^ l t e J ^
Sudbuiy, Ozitario. > ^ . ^
käosikokoukset pf^etpi» ,
ton hoallssa; Jökä%mtkau(!eti^- ^
sena sunnuntarna> alkaen
i . p . : JSirjeenvaibto «ibteejriUit,
het Pearl Hart. Irvhig Steinbcrg Ja
Max Naiman.
C8 I : D fPanniibi «tsastonvkonkan» C S J i : n ^^
«UtoKovtli^et pidettiin Jokaisen pidetääniokaleea^-"*-
kuut^autfen vUmeisenft sunnun­taina
fdö I lp< osaston hoalUla.
O h t e M n osoite: V o i t t a Lehti,
Wanup» Ont.
CSf : n Se$utsUn «sMtoD :kuuka,ust>'
kokoukset pidotäfift Jokaisen k u u -
Imuden toisena eunnuntaina-klo
a lp. . V . .
V • J.p.^ jorjeenvaihto «ihteejöUe.:,,-;^
C 8 J : n 8pnie<!d9leil Osaston ^ o . 30. ^Uda Saari. 1708 E. Pmdet:^. f.
kuukausikokoukset pidetään j ö - V a m ^ v e r . s , q . .r .<^^^ j ;
- J ^ ^ n t u u .«nua a i k a , - , SSlS^^?^-'^^
? | M ' k M ^ ^ S S i C Ä I K Ä äJ
jQt^isen. kuukauden vl^neisenä s£la5a.r ^ W , ^
WviUth09oWo7JIIaIla6amas- , :*hA,
sa paikassa. Kirjeenvaihto osoi- GSJ:n Vai ä'Otbi osaston ktnt-te:
l ^ e / Siilman. 316 B a y m / kausikok(^^ Jofta&äi <^ <
Port Arthur, Ont. kuukauden ca&oaaiBe^T^ä» ^
nen kuukausikokous p l d e t ^ n j o - Val d'arS5o ^* d
kalsen kuukauden ensimmäisenä ^ ^ i a o r . «ue. , f-maanantaina
kello 8 lllada osas-' CSJTm Beaver l A k e i i «sastojgi
tqn huoneifitoUa Don-hoaUUa.
CSIin-Timmtnsta osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun-iWht$
iiia>Mlo 7 Ulalla.
kausikokous pidetään Joka k u u - f.
kau;dent p i s u n a ma
klo 1 päivällä osaston
Klrjeenvalhtojan osoite: Ar
nlkainen, R. A . l . VforQiiagt
i
I
I
Yhdistyneiden Kansojen yleis­kokouksen
alkaessa viime syys­kuussa
esitti Neuvostoliiton ulko­ministeri
A. J. Vishlnskl sen tien,
i jota Nenvostollltto keholttaa kan­soja
kulkemaan. 8e tie on kanso­jen
välisen rauhan Ja yhteistyön
tie. Vaikka lehdessämme onkin ai­koinaan
Julkaistu autls-ym. tie­toina
osia tästä puheesta, niin Jul­kaisemme
sen nyt kokonaisuudes­saan:
Suomessa ilmestyvän Työ­kansan
Sanomat-lehden suomen­noksena.
telun penisteella on todettu hyvälcsi,
on Jo olemassa dielko suuret takeet
siitä, että asianomainen «onnikin pc-'
rinnöUlseltä; laadultaan myöskin on
hyvä. Näin on nuorten isonnien arvos­telussa
opittu antamaan suuri arvo
sUle, että l^Uä on <hyvä jälkeläbar-vostelutulos.
Esim. 6u«nen karjan
kohdalla ei näyttelyssä anneta X p a l ­kintoa
sonndlle. e^ei sen isä ole vähin­tään
Jalostusluokassa.
' Kuten sonneja, olisi lehmiäkin. py­rittävä
arvostelunaan Jälkeläistensä
perusteella Jä Jailosfoistyössä asetetta­va
etualalle he lehmät. Jotka ovat var­masti
Jä!ttäneet ihyviä jälkeläisiä,
riippumatta' siitä, minkälainen niit-i
e h oma tuotanto on. Suomen karjan
feantfädrjassa nn tällaisia lehmlA var­ten
^erityinen siitoslehmäluokka, Joka
kiiitetdtin toistaiseksi valitettavasti on
Jäänyt meli|cQ siq»peaksi. Näyttelylssä-fcln
pyritään'näitä Oetaniä Jonkun ver­ran
korostamaan.' Onhan olemassa
er&pinen näyttelyluokka: siitoslehmä
Jälkeläishieen.
Jos Joku Irfmiä on Jättänyt useita
ttyvätuottolslä tyttäriä, olisi siitä usr
kejlettava Jättää smmlkin eloon, edel­lyttäen,
että on kysymyksessä arvo­kas
isä. J a etexdcin, jos jostakin s i i -
ttt^hdistehhästä jo on tiseita hyviä
kokemtftsia. olisi erittäin tätkeätä
saada tästä'yhdistelmästä sonnikin.
neet Kansakunnat-järjestön toim&t-nasta
kuluneella (kaudella Ja viitoitel-l
a a n uusia tehtäviä Ja niiden r a t k a i ­sumenetelmiä.
Yleiskeskustelu antaa
Ja säätää kansainvälinen valvonta
tällaisen kieilon toteuttamiseksi: kuin
oli Yleisrtcokoulksen samana vuonna
hyväksymä päätös "Periaatteista, jot­ka
määräävät aseistuksen yleisen
säännöstelyn j a supistuksen", Jossa
YleL^okous suositteli Turvalttsuus-neuvostolle
ryhtymistä -kehittelemään
käytännöllisiä toimenpiteitä aseistuk­sen
ja asevoimien yleisen säännöste­lyn
Ja supistuksen voimaansaattaml-seiksl;
k u i n oli Yleiskokouksen I I k o ­kouksen
päätös V. 1947. "Toimenpi­teistä,
joihin on ryhdyttävä uudeneo-dan
propagandaa ja lietsojla ya.*»-
taan", ja useita multa päätöksiä r a u­han
ylläpitämistä ja muita tärkeitä
•kansainvälisen yhteistyön probleeme­ja
koskevista kysymyksistä.
Nykisin ovat Yhdistyneet Ifansa-^
kunnat-Järjestön edessä vielä kärke-t
vämpbiä tohtävät, Jotka tarkoittavat
viisi suurvaltaa — USA, i s o - B r i t a n ­nia,
Ran&ka. K i U i a Ja S N T t i — , Joi­den
tulee tciimia yksimielisyyden jä
sövinnan hengessä, mitä ilman T u r ­vallisuusneuvosto.
c l voi- tehdä m i ­tään
kansöinvttlisen rauhan Ja t u r ­vallisuuden
kysymjricsiä koskevia pää­töksiä,
koska päätökset sellaisista k y ­symyksistä
katsotaan tulleen «hyväk­sytyiksi
vasta silloin; kun tämän< toi'
tuonpäätöksen puolesta annetun seit;
semän äänen Joukossa ovat Neuvos­ton
kalkkien vakinaisten Jäsenien y h -
teeidcäyvät äänet.
Ei tarvitse todistejlo, että c l ole
pidettävä nornmalina sellaLsta oslaln-tilaa^
Jolloin Turvallisuusneuvostossa/^
el ole edustettuna vaikkapa, vain y k i '
s i k i n ; sen vekinalslsta Jjlseijisliä t a h i ]
jolloin henkilö. Joka vaatU'edu&tus^ '
olkeutta;'ei o l e s e n halUtläcsc|:i^'voi»' \
tuuttama. Joka toteuttaa valtaa ^ ^
ecelllscssä valtiossa; Mutta Juurii ]
lainen ^ asiaintila oii hovaUt^Vlsaii,' :
Turvallisuusneuvostossa Ja yleens^J ;
Yhdistyneet KansakumtaH^i^ic^^ssä <
K i i n a n suhteen, 1(un KU^aa^-^mtcik
jana cslbityy' henkilö,' J ( ^ et'UinT
kaan edijsta K i i n a a eikä ole I^Onah ^
aihöanladiiseh'halUtukseh'>»^Xsat9an' ^
KansantasavaUoh Keäkuältamh^^
lltuksen — Valtuutfcarha. " '\
(Jatkuu) - -
;>/Ji.J
VAPAUS on. välttämäiöii 19^
män maan^ BubinrtUilfitlte*'
Jokaiselle •valtuuskunnalle tilaisuuden uuden sodan iihkan poistamista, y h -
laa-jua . mieUpiteensä YlelÄk«&ousto i tcjstyön lujittamista kansojen välll-
JtiUinostavlsta työlistalla olevista k y - lä j a kansojen rauhan Ja turvallisuu-symyksistä
Ja esittää kantansa K o ­kouksen
käsiteltäväksi esitettyihhi
ehdotuksiin Ja suunnitelmiin. S e l l a i -
^ s i in niaatalaus
koueeWspim
Sfoskovak — Eestin Neu\'öst<)tasa-vallassa
suoritetaan nykyään kalkista
maataloustöistä Jo n . 40% koneiden
äytdla. Kuluvana; syksynä ovat kone-
^aiträktöriasemat;muokanneet 300.000
hehtaaria; ehemihän viljelysmaata
kuin .viime <vuohna.'. l i ^ t a l o u s k o h e -
tehtaat^ ovat/toimittaneet talonpojille
jä^kplfektiiyitiioiile tänä vuonna usei­lta
-satoja traktoreita ja lähes 3,000
muuta inaatalotiskonetta.
Titon "sosiaösmi"
ja fcananmifna
Belgrade. — Yhden ainoan kanan­munan
hihta Jugoslavian vapailla
m a r ^ i n o i l l a ' o n noin 54,senttiä, ver­rattuna
tämän maan rahaan.
Hhman '. korkeutta seUtetään k a -
nanruokien puutteen tekosyyllä.
NATSIVPSEEBrr KUTSU­TAAN
ASEISIIN
B e r l i i n i . — - Länsi-Saksan lehdissä
pn julkaistu ihnoitukeia, jcissa kutsu­taan
kaikkia alle ^ vuotiaita. «nti£iä
natsien armeijan upseereita ihnoit-tautumaan
."liittohallituksen" palve­lukseen.
Kutsun ^ allekirjoittanut
kqjiraali.Koeller, Joka toimi vihneise-nä
Hitlerin ihnavohnien päällikköhä.
Yhdysvalloin^ sijoiteUiin v. 1950
kolmannella' .neljänneksel^ uusiin
4«ht^i<iUn'Ja> nJUUm koneistoihin y i!
nen mielipidevaihto edistää parem
man keskinäisen ymmärtämyksen a i ­kaansaamista
valtuuskuntien väUUe
Ja on hyödyllhien niitä toimenpitei­tä
kehiteltäessä, jotka edistäisivät
voimiemme yhdistämistä yhteisen Ja
yhtelsest^ sovittujen pptösten tote­uttamiseksi.
Sräiden valtuuskuntien edustajat
ovat tämänpäiväisissä puheissaart
lähteneet kuitcnkhi toiselle tielle.
NMnpä U S A : n vaUiosihtceri ei p u -
iieessaan kaihtanut karkeita hyök­käilyjä
Neuvostoliittoa vastaan yrit­täen
saada meitä tielle, jolla ei ole
mitään yhteistä niiden Ylelskokouk-seh
suoritettavina olevien tehtävien
kanJEisa, jotka ovat erittäin tärkeitä
nykyisessä hyvin vastuuntuntoista
suhtautumista tekoihhi j a sanoihh)
vaativassa kansainvälisessä tilan­teessa.
•
Mutta neu vostovaltuuskunta ei läh­de
sille tielle, jolle VSAn valtuus-
<kUnta on koettanut tänään vetää Y -
leiskakousta. päästäkseen ' ratkaise­masta
niitä todella elintärkeitä tehtä­viä,
jotka meidän on ratkaistava
kaikkien rauhaarakastavien kanso­jen,
koko edistykselllseh ihmiskunnan
eduksi.
SNTLn valtuuskunta ei lähde tälle
tielle, jolla ei ole mitään yhteistä r a u ­haan
Johtavan tien kanssa. Meillä
tulee vielä olemaan tilaisuus koske­tella
niitä karkeita hyökkäilyjä Neu­vostoliittoa
vastaan. Joita herra A c -
-heson tältä puhujalavalta teki. Nyt
pidäh väittämättömämpänä Ja tär­keämpänä
ryhtyä pentstehtäväähi,
sen aiheen esittämiseen. Joka välittö­mästi
ja mitä läheisemmin liittyy
vastaukseen siihen k.y^rmyk8een, m i ­tä
nj^yisessä kansainvälisessä t i l a n ­teessa
on tehtävä Yleiskokouksen ja
kaikkien nUden. Jotka rehellisesti Ja
vilpittömästi piäiivät täyttämään vel­vollisuutensa,
yrittävät vastata sel­västi
ja varmasti sotaa vihaavien,
rauhaa janoavien miljoonien Ja m i l ­joonien
ihmisten pakottavaan <Mnan-tunium
keholtuflöecn.
Jos palautamme mieliimme Yleis­kokouksen
edelliset kokoukset, niin
voidaan todeta, että icalkista niistä
vastuksista huolimatta. Jolta Yhdis­tyneet
kansakunnat Järjestö on tiel­lään
kohdannut, on tehty useita tär­keitä,
kansojen rauhan Ja turvalli­suuden
takaamiseen tähtääviä pää­töksiä.
Voidaan esimeikiksi muistut­taa
sellaisesta Yleiskokot^csen vuon­na
1946 yksimielisesti hyväksymästä
päätöksestä kuin o l i se. Jossa tunnus-tfttihi
välttämättömäksi kieltää ato­mienergian
käyttö sotatarkoituksiin
den takaamista:
Yhdistyneet Kansakunnat-Järjes­töä
perustettae.<)sa katsottiin välttä­mättömäksi
ottaa varten menneisyy­den
vakavat opetukset, surullisessa
muistossa olevan Kansainliiton ppe-tukset,
-jotta ei tois^;ttalBi sen puut-teellisutäcsia
j a heikkouksia.
Yhdistyneet Kansakunnat-järjestö
perustettlhi "Keskukstdcsi" — kuten
Peruskirjassa sanotaan — "kansa­kuntien
toiminnan yhteensovittamis­ta
varten yhteisten päämäärien saa­vuttamiseksi".
Sen perustaksi las­kettiin
kaikkien;sen Jäsenten suve­reenisen
tasa-arvolsuudcn periaate,
Jokaleeh valtloh valtiollisen riippu­mattomuuden
Ja maa-alueen koske­mattomuuden
periaate, suurvaltojen.
Jotka kantavat päävastuun kansata-väilsen
rauhan ja turvallisuuden y l ­läpitämisestä,
toimenpiteiden yhteen­sovittamisen
Ja yhtenäL-qryden peri­aate
Turvallisuusneuvostossa.
Neuvostoliitto on aina antanut suu­ren
incrkityksen Yhdistyneet Kan­sakunnat-
Järjestölle.
Neuvostohallituksen päämies J .
V. Stalin totesi jo vuonna 1040. alka­van
Yhdistyneet Kansakunnat-Jär­jestön
toiminnan alussa, sen mcriti-tykscn,
viitaten siihen, että "se on
tärkeä rauiian säUyttämisen j a k a n ­sainvälisen
turvallisuuden väline".
"Tämän kansamvälisen järjeistön
voima", lausui J . V , Stalin silloin, "on
sitoa, että se perustuu Valtioiden t a -
sa-arvoisuuden perustalle, eikä tois­ten
herruuden Ja toisten alistamisen
periaatteelle. Jos Yhdistyneet Kansa­kunnat-
järjestön onnistuu vastaisuu­dessakin
säilyttää tasa-arvoisuuden
periaate, niin se tulee ehdottomasti
esittämään suurta myönteistä osaa
yleisen rauhan J a turvallisuuden t a ­kaamisessa."
Sellainen on Neuvostoliiton kanta
Yhdistyneet Kans^unnat-Järjestön
suhteen. Xästä kannasta lähtien Neu-vostoUitto
määrittelee tehtävänsä
tässäkin kokouksessa,
Neuvostohallitus on sitämieltä, e t ­tä/
jos on olemassa vilpitön pyrkimys
yhteistyöhön, nihi Yhdistyneet K a n ­sakunnat-
järjestö vo\ kaikista täs­sä
asiassa Icphdattavista vailceuksista
huolimatta täyttää, ja sen täytyy
täyttää velvollisuutensa edistyksellis­tä
ihmiskuntaa isobtaan, joka on y h ­tynyt
valtavaan ililskeeseen uuden
sodan uhlcaa vastaan, kansojen rau­han
ja menestyksen puolesta.
Tunnettu on turvallisuusneuvoston
osuus Yhdistyneet Kansakunnat-Jär­jestön
puitteissa sinä. elimet^. Joka
kantaa^ päävastuu rauhan ylläpitä­misestä.
Tunnettu on myös se vas­tuu,
jonka kantavat Turvallisuiuineu-voston
vakinaisina Jäseninä olevat
UUSIMPIA SUOMALAISIA
PORT ARTHURIN TUNOILU.
* * • •A
kameimpia saomalaisUi lauluclokuvia.
SAULT STE. MARIE, ONTARIO. Chateau Pines Haalilf
la perjantaina, marraskuun 10 p.^^klo 7 ip. ja klo 0 ijpg
PORT ARTHUR TECHNICAL KOULUN SALI&S^
maanantaina, marraskuun 13 päivänä. Näytäiinot^
kello 7 ip. ja klo 5 ip. Z
NOLALUrtorstaina, marraskuun 16 päivänä klo 8 ip.*^^
KAMINISTIKWIA, perjantaina, marraskuun 17 päivänä*
klo 7 ip.
MOKOMON/lauantaina, marraskuun 18 päivänä klo 7 i]^
SOUTH GILLIES, tiistaina, marraskuun 14 päivän|k
klo 8 ip. *<
NIPIGON, KOULUN SALISSA, torstaina, marraskuuir
23 päivänä klo 7 ip.
GERALDTON, UKRAINIAN HAALL perjantaina marg
raskuun 24 päivänä klo 7 ip.
HEARST, KOULUN SALI, lauantaina, maraskuun
päivänä klo 7 ip.
f" >
^ ir ir
SUOMEN SUURKISAT, et
*^Pienois Olympialaiset]% toflellinen suurkal&elma^
Suomen urheilusta . ^
SAULT STE. MARIE, ONTARIO, Chateau Pines Haalig
lauantaina, mararskuun 11 'p. klo 6 ja klo 8 ip. lm
pussa tanssia. ''a
PORT ARTHUR, TECHNICAL KOULUN S A U S S i^
maanantaina,, marraskuun 20 päivänä. Näytännöt?
klo 7 ip. ja klo 9.ip. |
SOUTH GILLIES, tiistaina, marraskuun 21 p:na klo Sifg
NOLALU, keskiviikkona, marraskuun 22 päivänä,
8 ip. m
KAMINISTIKWIA, perjantaina, marraskuun 17 päiv^
näklo9ip. / . ^
MOKOMON, lauantaina, marraskuun 18 päivänä, kl0
NIPIGON. KOULUN SALL torstaina, marraskuun 2^
päivänä klo 9 in. ' »
GERALDTON, UKRAmiANHAAU, perjantaina anar^
raskuun 24 päivänä klo 9 ip. ^ " ^
HEARST, KOULUN SALL lauantaina, marraskuun SST
päivänä klo 9 ip. !!
PÄÄSYMAKSUT kuhunkin näytäntöön: Aikuiset 75c iw
lapset 25 c veroineen. . , - *
"imi,
' 3
I
86
M .
•t -"m
Ui: 1 i