Vapaus, October 31, 1950

              ynMayefsyii
roimalaii
M alainen,
suurten
uissa. 2otii
toiminnassa j
Mew York Tr
a n s s a .
itautaan. tei
i a n j a Univei
atiö :onL iöytj
•thuriRanksia
'svaltain si
isuus
mä
— Tämä. on 1
i-to j a samaDai
k muistatte
skuun 5
itämökauden
)n>liaalilla,
än sen näkee]
i siinns.
vitse katua
esitetään _
kuvaava näj
le laulumeen
stkeiksi pois.
yksitoikkoisuu
a h e l t a ja
l e i t a näihin
uhlltn. Til
isnäytäntö ta
jella uudella
läyttamöllä ei
elmaa clisi n
Imän henkilöit!
min tutustua i i i
Imoituksia. Ravi
l a etukäteen ei i
ervetuloa. — B |
an myönta
kuiten-ätön
massaan N. Y.
o m i l l a ,
'A. Hairiman
kiertämätön
n a l l a kehoitti
.ustusta Vena;
e t t e i sofca ols
samallfl väitti
äseniinen ole
VAPAUS!
EINON
POLLE
:nä 1950 tuli
Ilotta sitä,
iDOtani pois.
culjinune
i s i yhteisen
retken,
ien.
;i muistooni
suljen.
i Otto Heino.
the foilOTrih;
ininsr, by ali
of aggression
itionäl conirol
it govemment
ntiy.-:
intries
:ESS
• •• - " E '
fa hyökkäyksen
o d s t a kaikkien
tamista varten
Hitnksen mflä
nsa.
keräyslista on
lielessä j a toi­mituksia
tähän
sk. 10 päivään
Walker A v e ,
t , O n t .
"Saarprven Paavon" sisulla
menestyy farmaus pohjoisessa
P o h j o i s - ) O n t a r i o n farmareilla o li
tänä v u o n n a h u o n om vuosi sen Jäl-
^ n kun K a p u s k a s i n g i n j c e n v a r r e l ­le
perustettiin l i i t t o h a l l i t u k s e n koe-farmi
vuonna 1918, selittää m a i n i t un
laitoksen j o h t a j a F . X . G o s s e l i n , joka
kuitenkin seUttää, ettei f a r m a r i e n p i ­dä
antautua pesshnlsmin valtaan.
Tämän vuoden onnettomuudet a i ­toivat
elokuun 18 p n h a l l a s t a — mikä
'oli aikaisin h a l l a mitä historianune
tietää pohjols-Qntaariossa olleen. T o i ­nen
hallayö o l i e l o k u u n 20 p n a , mitä
seurasi kymmenen lämmintä päivää
Ja taas kolmas h a l l a.
"Vehtiää e i s a a d a ollenkaan", selit­tää
Gosselin. " E : a u r a s t a saadaan noin
60 prosentin sato j a ohrasta n o i n 40
prosentin sato normaalisatoon verra-fen."
M r . GoEselinin selostuksen m u ­kaan
mainitussa piirissä s a a t i i n elo­kuun
a i k a n a j a syyskuun ei^immäi-sellä
puoliskolla vahemmäii. sadetta
jcuin m i l l o i n k a a n ennen kymmenen
vuoden aikana.
cjosselin selittää k u i t e n k h i ettei f a r ­marien
pidä menettää toivoaan; silla
Kapuskasingin alueen maa on r i k a s ta
ja nonnaaholoissa farmareilla o n h y ­vät
toimeentulomahdollisuudet. K y m ­menen
vuoden aikana kootut tilastot
cdoittavat, että ensimmäinen h a l l a t u ­lee
tavalteesti syyskuun 13 p n t i e ­noissa.
Tämä 1,100 e e k k e r i n a l a a käsittävä
koefarmi, mistä o n k u l t i v o i t u n o i n 750
eekkerinalaa, p e r u s t e t t im P o h j o i s - O n -
taiion f a r m a r i e n avustamiseksi. Siellä
on .suoritettu j a t k u v a s t i k o k e i l u j a k a r ­janhoidon,
v i l j a n - j a heinänkasvatuk-sen
seka j u u r i k a s v i l j e l y k s e n suhteen
Siina mielessä, että s a a t a i s i i n yliote
ankarista ihnastosuhtcista j a lyhyes­tä
kasvukaudesta.
Suuri taistelu o n viljankasvatukfeen
alalla, sillä iviralliset tilastot osoitta­vat,
ettei f a r m a r e i l l a ole tässä yhtey­dessä
käytettävissä keskimäärin m u u ­ta
kuin 91 kasviipäivää vuodessa.
"Vehnälajeista n o p d n Regent-veh­nä,
tarvitsee tuleentumiseen asti 109
kasvupäivää. "tämä on osoitus siitä,
että f a r m a r i n täytyy mennä keväällä
pellolleen niin pian kuin s u i n k in
mahdollista" selittää GosseUn/ " K e -
.väthallat eivät v a u r i o i t a h u o r i a ora^-.
ta, m i i t t a sato kärsii a i k a i s i s t a syys­halloista.
^ Tämä - o r i ensimmäinen
jvuosi, j o l l o i n tämä koefarmi on m e ­nettänyt
vehnäsatonsa."
Kokeet ovat osoittaneet, että. R e -
: gent yehnäi A j a x k a u r a ' j a M o n t c a lm
tai OÄC No. 21 o h r a — k a i k k i nopeim­pia
lajeissaan — o v a t p a r h a i t e n sopi-
(Via K a p u s k a s i n g u i p i i r i i n.
Kymmenen vuotta kestänjrt kokeilu
karjanhoidon alalla o n j u u r i päätty­n
y t , tiedoittaa mr. Gosselm. Ko&eet
ovat osoittaneet, että Kapuskasingin
piirissä o n edullisinta maitotalous —
k i m sitä verrataan seka- tai teuras­k
a r j a n kasvatukseen.
KokeUtavana oU Ayishiers-lehmät
lypsykarjana, sekä shorhomit seka-k
a r j a n a . Kymmenen vuoden aikana
v o i t i i n lypsykarja pitää keskimäärin
145 päivaa vuodessa l a i t u m e l l a . T e u -
t a s k a r j a v o i t i i n pitää l a i t u m e l l a 175
paivaä vvuodessa.
L y p s y k a r j a n hoitamiseen tarvittiin
seitsemän kertaa enemmän työvoimaa
—;vaikka käytettiin lypsykoneita ^
k u m teuraskarjan hoitamisessa, mut­t
a s i t t e n k i n maidon h i n t a a n t o i p a ­remman
tuloksen, selittää Gosselhi.
Sekatarkoituksessa pidetty k a r j a a n ­t
o i huonomman t u l o k i n , sillä ^'sa­masta
lehmästä kerta kaiidclaan saa­daan
sekä maitoa että: l i h a a " , sanoi
mr. Gosselin.
Teuraskarjalla k o k e i l t i i n mitä k o ­vimmissa
olosuhteissa s i l t i eläimiä
räakkaamattai jotta .voitiin kustan-nukseta
p i t a a mahdollisimman a l h a i ­sina.
Teuraskarjaa e i ainoastaan p i ­detty
kauempaa aikaa laitumella,
vaan talven ajaksi sille a n n e t t i i n suo­j
a k s i vain avoui vaja, v a i k k a t o i s i ­naan
o l i 50 asteen pakkanen (alapuo­l
e n nollan). Teuraskarjan vasikoita
syntyi mita epasuotuisimmissa sää-suhteissa.
" Y k s i lehmä poiki aktuaaUsesti 40
asteen pakkasessa (alapuolen nollan).
Me otaksuumne, etta m i n lehmä k u in
v a s i k k a k i n kuolevat. M u t t a ema s e l ­v
i s i s i l t a h y v i n j a puolentoista t u n n in
k u l u t t u a vasikka hyppeh pirteänä ja
elinvoimaisena. Short h o r n i t ovat
erittäin kestäviä", sanoi m r . Gosselin.
Pyörremyrskyn aiheut­tamia
menetyksiä
Washiiigton. — Maatalousdepart
mentti tiedoitti viime v i i k o l l a , että
edellisellä iviikolla riehtinut pyörre^
myrsky aiheutti Floridassa 2,500,000—
3,000,000 laatikon menetyksen s i t r ua
nahedelmien Stoori. Suurin m i e n e^
tapahtui "grapefruit" j a apeläilnlsa-dollft^--
Kolmen paunan peruna
P i c t o n . — Earl B u r r i s , Conseconls-t
a , o h pannut suuren Sebago-lajln p e ­rimän
näytteille.^ Tämä peruna p a i ­naa
kolme paunaa jä se o n k a i k in
p u o im hormaallneh peruna, hiissä c i
ole mitään lisäkasrvannalsia.
Keholtamme a s i a k k a i ­tamme
tilaamaan
Kahvia ei Suomessa osieia
enää vapaasti. Se meni koa­lille
lokakuun alasia. Nel-iänneskilo
(puoli paunaa)
ott kolmen kuukauden an­nos
yhdelle hengelle. Seu­raava
kahviannos Jaetaan
vasta ensi vuonna. Näin
kerrotaan Suomesta.
SAL:n paketit sisältävät
ensiluokkaista t a v a r a a ;\
kahvia (White Rose, jauhet­tuna
1 paunan ilmatiiviissä
tölkeissä), riisiä, kiiivattuja
hedelmiä, suklaata, maus­teita,
savukkeita. ja nylon-sukkia.
Kaikki nämä tava­rat
on huolellisesti harkiten
valittu parhaimpina tyy­dyttämään
s u o m a laisten
makua ja tarpeita.
lähetettävät
JOULULAHJA­PAKETIT
m a h d o l l i s i m m a n pian.
Voitte itse merkitä perille
tohnittämlsen ajan, jos e t ­te
halua pakettia perflle
parissa viikossa.
Teidän valittavana o n kolme
S A L : n lahjapakettivallota: ,
TYPE " A "
HINTA $10.80
4 paunaa kahvia
2 paunaa riisiä
2 pak. sekahedelmia
1 paunaa luumuja
4 — 4 unssin pakettia m a ­keata
suklaata
1 / 2 paun. B a k e r i n kakaota
2 pakettia savukkeita
1 pari Nylon-sukkia, v a in
No. 10
Kokonaispaino 14 Ibs
TYPE " B "
HINTA $7.60
4 paunaa k a h v ia
2 paunaa valk riisiä
1 paketti k u i v a t t u ja
hedelmiä
1 pauna kuiv. l u u m u j a :
1% unssia kaneelia
Kokonaispaino U pannaa
TYPE " C "
HINTA $6.15
4 P A U N A A K A H V IA
kokonaispaino 7 pannaa
A n t a k a a meidäa hnoltaa teidän
JOULULAHJAPAKETTIENNE
lähetykset Suomeen. K i r j o i t t a k a a nhnet j a o s o l t t e e t s e l v ^ i ^s
lähettäjän) j a m a i n i t k a a . m i U o i n haluatt» Pa^et n penUe Suomös^^
MatkaUutoimistomme j a Ruotshi Amerikan L i n j a huoltaa asian
edelleen.
TRAVEL AGENCY
«MM-
.C^umOan nuorisolähetystd h l s ^ r i a l H s c s s a • Stalinayadissa. pommien sirpaleiden jälkiä täynnä cde-v
a n rakennuksen-vietellä:. ^tvasäajD^kyvat. h e n k ^ oikealle: Ted B n x i e r , A n dy
S i n i k o . G n i C a n M , talkki, J a i i e l i t e l , KOsha K e r o l , ixSUdd j a A l l a n Schw&n.
Suomrostl V. M
Canatfait luOR^a
ar¥os{a
Xsbettäin Ilmestynyt «Sinada ^S%ar
SooK 19S0 t o t e s u t o t e e n estäneen
vuoden 1948 oifcEOiajcaiHiäe^
t e l t a yhtecntsa $2,280,000 arvosta ja
C a n a d a «stl säomalaisift t u o t t e i t a i^a-nman
a i k a a n ainoästaata $59.001) a r ­vosta.
iBifoiAitussa teoksessa todetaan Suo­men
o s t a n e c a n a d a s t a ihv. I f i S S ^ -^
aiicana beskimäfixin $539,000 ^orftjsta
v u o d e t j a C a n a d a n S u o m e l t a teKe<
m i e n ostosten vliotuhxen keskimäärä
o l i $70.000 m a i n i t l u j e n Tilden vuodfen!
a i k a n a , häihin l u k u i h i n <vermttuna
oäoittaa näiden k a h d e n n ^ a n välinen
kauppa Yuonna 1048 muodoistuneen
Canadalle entistä edulUsenunaksi ]&:
SuomeUe ehtlstä ^äedttlUstumaksi
Se. että Canadan hallitus " v i h a ta
Venäjää" j a "jänkit en^la" pOlitiUc-kansa
tähden on kieltäytynyt : ' k a u -
pankäyxmistä Neuvostoliiton katissa;
on maksanut Canadalle $500 mUjoo-naa
Sellaisen syytöksen t e k i viime
v i i k o l l a tänä vupnäa XifeuvostolStosfia
v i e r a i l l u t Canadan—NettVO£t<diiton
ystä vyysliiton presidentti Diyson v C a r -
ter.
C a f t c r sanoo: " J o vuosia o n Ottawa
vaiennut Neuvostoliiton kauppaa kos­kevista
tosiasioista. Äykyään NeuVos-toiutto
ostaa ;^uHa tavaramääriä
B r i t a n n i a s t a , Ruotsista, Suomesta,
Norjasta, T a n s k a s t a Jä I t a l i a s t a , p u ­humattakaan
K i i n a s t a J a Eiuäopan
kansandemokraattisista m a i ^ . ; O t t a ­v
a l l a on k a i k k i yksityiskohtaiset t i e ­dot
tuosta kaupasta s a m o i n k u i n siltä-'
k i n , että Neuvostoliitto o n v a l m i s t u ­nut
ostamaan valtavia tavar^oääriä
panadasta." ~' .V'
I N i i d e n t i e t o j en pnnisteella j o l t a hän
i a i MoskOTassa.J^äha
sa, Carter•saiioo Neuvostoliiton^^^^^^b^^^
van halukkaan ostamaan Canadasta
rautatievaunuja, ratflian a Jari" k e m i -
kaleja, " r i i t a p a l j o n te^tllMtuötteita,
että meidän tehtaamme saisivat
dä kolmella Worolla"; kotitaloudessa
käytettäviä sähkötorpeita, laivoja —
" n i t e paljon, että. k f t i k k i suljettuina
olevat-rrlaivatelafcat-saatalsiin: pänni
käyntito — j ä ihuita t a v a r a l a ­j
e j a . " " .-•::':v'':--.;^:'v.-V';-'''
C a r t e n sanoo myiäskin, että se, v a n ­ha
iväite, k u i n k a . Neuvostoliitolla el
ole mitään sella,ista j o t a C a n a i d a , ^ l si
ostaa sieltä, o n ehdottbniasti väärä.
"Tosiasia on se, että NeuvtJBtollitto
11) »
1. J o s o n tehtävä t u l i , tehkäö^se u u ­n
i i n , lämniityslaitokiseen t a i helinän.
T u U v o i pitää teidät lämpimähä JöS
asuntonne p a l a a - i r m u t t a v a in
aikaa. •, ; ''•
2. Ottakaa h3!r?ä vakuutus J b i s t ^ -
dän täiytyy tupalBÄda- vuote^^öiyr tai
leposohvalla loikoen. • • -
3. J o s te käytätte iähkösUltJspitJitäa
— ottakaa se pois päältä enneröculn
lähdette ; i l o r i d ä a n t i t (veräjälle.. --^
4. iUkää koskaan . i ^ ä E t ä k d ^ t u M^
vpilaatikossa - ~ - toitakaa t u h % ;
n i i n kauaksi asunnöstia^kiiln voitte, v
5. J o s ie ^^ästäiiie
sanne valnilstukaä s i l i o l h äi^ähäi-sen
muuton viaralta. v
6. S t l s t i ^ ' h a s u nW y p i palaa, :nttftta
palon vaara o n suurempi röjuiseass
rakennuksessa. /:;;; •'••l^''
1. 16 amp. yänikappa|eet:^
ovat riittävät voimäldcaitä sählc^jft-teillenne.
8. Savupiippuun kahhattaa k a t a»
toisinaan.. : ', ^y^V,'-
9. A-sukaa s i l l o t a Jrkslnähne j o s käy-tette
gasoliinia.väatteideÄ-T>uh^^
tarkoitukseen. • - ' r.'\
myy monia sellaisia tavaroita Joita
me. n y t ostamme "YhdysvaUolsta p a l ­jon
k a l l i i m m a l l a h i n n a l l a . Sellaisia
meidän tuontitavaroistamme < ovat
p u u v i l l a , ' k o v a k i v i h i i l i , polttoöljyjen,
samantapaiset tuotteet. Yksistään
näiden tuotteiden ostamisella Neuvos­t
o l i i t o s t a säästettäisiin nota $250 m i l j .
vuosittain:
KAIJPPAVAIHTa^JBALANSSISSA
Sellaiset ostot, h a n sanoi, t u l i si
maksetuksi sillä mitä C a n a d a lähet­täisi
Neuvostoliittoon. " T o i s i n sanoen
kauppavaihto olisi balanssissa — el
oliiBi velk£fa, e i doHairipuutetta eika
r i i p p u v a i s u u t t a ' heilahtelevasta Ame­r
i k a n kaupasta." ;
C a r t e r sanoi tulleensa tietämään
Lontoossa, että esim. Newcastlessa
Englannissa, o n eräs tehdas vastaan­ottanut
sellaisen Neuvostoliiton t a v a -
rätilaukS;eh, j o k a antaa tehtaan 8,000
työläisellä työtä kahdeksi vuodeksi.
]• Neuvostoliitto o n j o k a u a n s i t t en i l ^
m o i t t a n u t ' hähikkuxidestaan r y h t yi
Icauppavaihtooh: kaikkien maitten.!
kanssa j a o n h o r j u m a t t a Seurannut
/vakaumustaan kahden erilaisen yhn
•telskunta järjestelmän ; rauhanomai:;
.sesta rinnakkaisesta menestymisesitä.:;
Tämän yhteydessä, vastatessaan
väitteeseeni, että rauhaUiset kauppa-yhteydet
Neuvpstöliitori kanssa s i t o i ­sivat
meidät kommunismiin, Carter
ottaa esimerkeiksi Suomen,' B r i t a n ­n
i a n , B e l g i a n J a I t a l i a n , j o t k a k a l k ki
tekevät kauppaa Moskovan kanssa.
H a n lainaa Suomen porvarillisen
h a l l i t u k s e n pääministeri Kekkosen
lausunnosta kohdan Jossa sanotaan
Neuvostoliiton kanssa tehdystä käupK-pasopimuksesta:
"Se o n p a r a s maam­me
historiassa. Se a n t a a työtä k y m ­menille
tuhansille Suomen työläisille."
EDISTÄÄ B A V B AN
O L O S U H T E I T A
S a m a l l a k u n kauppasopimus Neu­vostoliiton
kanssa takaisi tyydyttävän
menekin Canadan teollisuuden tuot-teiUe,
se myöskin edistäisi rauhan
olosuhteiden parantumista. " S e a u t ­taisi
elinkustannusten alentamista',
verojen vähentämistä j a asettaisi t a ­loutemme
entistä p a l j o n parempaan
asemaan avaamalla valtavan suuret
kauppamarkklnat Itä-Euroopassa Ja
K i t a a s s a " , sanoi Carter.
Canadan—Neuvostoliiton ystävien
järjestö valmistelee j u u r i n y t m a a n ­l
a a j u i s t a kamppailua l a a j a n keskuste­l
u n järjestämiseksi tästä kauppakysy­myksestä.
Kysymystä koskevia tosi­asioita
tullaan esittämään unioiUe,
f a r m a r i e n järjestöille, lilkemiehiUe j i
yleensä k a l k i l l e kansalaisille, t a r k o i ­tuksella
r i k k o a Ottawan j a päiväleh­t
i e n ylläpitämä vaikeneminen.
mikäli m y y n t i e n dollarimäärät ovat
Iky^myksessä.
S a m a n lähteen mukaan pääsi näi­d
e n -kalhdeo maan välinen kauppa
sodan jälkeen a l k u u n v a s t a 1946. S e n
Jälkeen o n C a n a d a ostanut Suomesta
seuraavasti:
1946- $23,000 arvosta
1947- $30,000 orvosta
1 9 4 8 - mOOO arvosta
Suomen ostokset Ganadasta cUvat
samaan a i k a a n p a l j o n huomattavam­m
a t : .
194Ö-$507,000 arvosta
1047-^1,212,000 arvosta
1948-^2,280.000 QTVOSta
C a n a d a asetti Suomen kaupan suo­s
i t u i m m a n maan asemaan haHIinnol-l
i s e l l a määräyksellä matrask. 17 pnä
1048 j a Suomi o n menetellyt samotn
Canndaan nähden. .
Suomalaisilla voimis*
telijoilla menestystä
Neuvostoliitossa
Suomalaiset mies- j a n a i s v o i m i s t e l i ­j
a t ovat Olleet ttäytäsklertueella Meu«
Vostoliitossa; {Esiintymisiä « n ollut
sekä Moskovassa että Leningradissa.
K u m m a s s a k i n paikassa menestys o l i
suorastaan loistava. lAilkoja e n ^ e n e-sitykslä
Hput t J l l v a t Jo -myydyt lop­puun
molemmissa (Neuvostoliiton kes­kuksissa.
Suomen Joukkueessa o l i s e ­kä
T U L m että S V L : n Jäseniä.
Suomen Js; N e u v o s t o l i i t on volmlste-l
u m a a o t t e l u suoritetaan Helsingissä
kevätkaudella kahdeksanmiehlsbi
Joukkuein. Lählmplnä «Ikolna suo­m
a l a i s i a urheUijoita, aähinnä uima
r e l & . . kutsuttaneen Neuvostoliittoon,
— Yhdysvalloissa kudlee vuosittain
180,000^200,000 i h m i ^ syöpään.
tulee l i i i c M^
Etelä-Albertan; - . perunafarmareita
uhkaa suuri moietys'—* Uton hyvän
sadon taida^ Cälgär:^ m a r k k i n a t on
t u l v i t e t tu p e n u i o i l l a Joiden m a r k k i ­n
a h i n t a o n laskeniufc ^ toöhl Ja s i i ­täkin
alemiaaksi; J
Käsvftsia VäUttäV^ 'tiddmliiklceet
eivät kykene tasittclemäto cnnäty^
m^räisen hyvää aafoa j a tairi vÄTjas-töpaik
»istia sanoUuan oieyan^fpt^
hijm i^CTunaih hii&ta ott ieiäsxji^^
senttiln>sadalto paunalta. ^ ,
P e r u n a i n hinrtäJijyiklÄ l a s k u Ome-nee
myös C a l g a r y n vähittäisfcaup*^
Jen hinnoissa.
A k t i i v i s i e n sotilaallisien c p e r a t i o i -
den, l i e k k i l n l e i m a h t a m l n e n I n d o - K i l -
nassa saattaa merkitä . Vtet-JMinhln
(Viet Namto ylhdistyneiden järjestö­j
e n n i m i i ' - — V a i ^ u s ) tulossaolevaa
hyökkäystä R a n s k a n sotavoimia vas­taan.
Ollen n j * p a r e m m i n aselstettu-l
i a ' j a paremoiiin järjestettynä k u in
e n p e n ' / s ^ Viet M i h i n armeija
isGceä moheenklh e r i suuntaan, mutta
ensilcsi vpohJoiBfella alueella lähellä
K i i n a n a ^ j a m a l i ^ missä ne Jo n y t o-yät
ottaneet h a l t u u n s a useita tärkeitä
asemia j a ; avanneet r a j a n avoimeksi
300 m a i l i n m a t k a l l a.
, K U r m g s t a v i a johtopäätöksiä saate­t
a a n tehdä v e r t a a m a l l a taistelua I n -
d o r K i i n a s s a t a l s t e l u im 'Koreassa, Ne
Mittavat k a k s i A a s l a h sodankäynnin
kaavaa, . j o t k a Joissakin suhteissa e-rpävat
tplslstaai^ ovat taasen
mbnesKOc^ likeisissä s u h -
telssa t o i n e n toisiinsa.
S o t a a ' i n d o - K i t a a s s a on käyty Jo
iieljä vuotta. Se e i ole mikään k a m ­panja,
eikä yksllöUineh sotilaallinen
toimehpidie; vaan m i l t e i (keskeytymä­töntä,
. v a k i n a i s e s t i käyrmlssäolevaa
taistelua.. I n d o - K i i n a s s a cn sota t u l ­l
u t A a s i a n k a n s o j e n asioiden o l o t i l a k -
isl,' iaSäXiii on. A a s i a n u h k a länsi-eu-rbpaiaiselle
siirtomaakömennolle t i i l -
i u t selväksi Se o n kestävää. Neljässä
vupdessa eivät r a n s k a l a i s e t sotajoukot
j o i d e n lukumäärä o n o l l u t y l i v f l l m a i -
h e n j a j o i d e n aseistus saniaten pn o l ­l
u t verrattomasti etevämpi, ole k y e n ­neet
pafeottemaan sotaa ratkaisuun.
Ykslnpä kaötkein optimistlsimmat-toäan
ranskalaiset eivät näe m a h d o l l i ­seksi
v o i t t a a tätä s o t a a nähtävissä o-levässä
tulevaisuudessa.
V Neljä v u o t t a kestäneen sodan j ä l -
ieeen c n V i e t M i h i n a r m e i j a volmak-
Tsaaiapl kuta mitä* se o l i sodan alkaes­sa-
Tässä o n t o i n e n Aasian tämän
vuosikymmenen sodankäynnin p i i r re
t u l l u t näkyville: sen s a l a t u t reservit.
V i e t i l i n h i ä e i o l e uuvutussota R a n s ­k
a a vastaan kyennyt uuvuttamaan.
PSinvjistoin, se o n ikasvanut voimak-tatammaksi
sodan a i k a n a . Sillä o n e i
ainoastaan miesreservejä, mutta
injraskin f^kcnevälsyyttä taistele­maan,'
kestävyyttä J a sisukkuutta.
KirJ, Max, Werner
New Y o r k D a i l y Coiiq>assIn '
sota-asioiden eksperttL
Sodan kuluessa o n VietMihin, käy­män
taistelun laatu paauintunut ja
tässä o n k t a aikakautemme Aasiaix s o ­d
a n kolmas p i i r r e : A a s i a n kansojen
k y k y modernisoida' sodankäynti tek­n
i i k k a a n s a . Vuosikymmeniä pitivät
ranskalaiset a n n a m i l a i s i a . Joiksi r a n s ­kalaiset
nimittävät indo-lkiinalaisla,
k a i k k e t a vähimimn mieskuntolslna,
Biisi festövaa cnti- : ^ ;
sessä: erämaassa ;' ^
Moskova. — Bjazastahta Neti
tasaviaUan altteellä <m
vuonna erinomafrirä "rilsiBato; "EnU^^
siltä imiviltat STO^ kästejär-jestdmiM
avulla;. o n soaiu
niaiksi, aiatiht -totixUn riisisadot
hehtaarilta.
Yleensä o n V i e t M i n h t o taistelu o l ­l
u t k l a s s i l l i s t a sissisodan käymistä,
jotJa ovat käyneet: löyhät joukkojen
^tuodostumat i l m a n l u j i a r i n t e i n a l l n -
^ j ä J a sitä: o n käyty nojautuen m a a -
seutmm j ä ' h a j a l l a a n o l e v i l l a a l u e i l l a;
I n d o - K i i r i a n s o i a k a r t t a muistuttaa
teopardto taljaa, sissejä osottevlen
täpllehi levitessä^ y l i k o k o m a a n , mut­i
a näiden täplien ollessa tavalllisesti
liikkeessä.. J a k u i t e n k i n o n tämä o l ­l
u t koi&ean asteen sissisotaa, h a j a l -
•Ifien levitettyä, m u t t a suunniteltua j a
Järjestetty^,
k a i k k e i n vähimmin soveltuvtaa soti­l
a a l l i s e en palvelukseen, k a i k k e i n r a u -
haJlisimptoa j a kaikketa voaratto-mlmptaä
ihmistaä H a n s k a n i m p e r i u ­missa.
Nyt ovat ne todistaneet soti­l
a a l l i s e n 'kimtolsuutensa e i ainoastaan
kestävyydellään, mutta aflM, h y v fa
m y ö ^ n t a k t i l l i s e l l a t a i d o l l a a n.
J a lopuicsi o n I n d o - K i t n a n sota o-sottanut,
että kysymyksessä e l ole y k ­sistään
vanhan tyypptaen epätoivon
nostattama siirtomaan kapinaannou-su.^^
Iktaä V i e t M U i t a sissitais-t
e l l j a t s i t t e n i l m a a n t u n e v a t k i n , eivät
ne ainoastaan taistele, v a a n n e r a k e n ­tavat
myöskin hallituksen. A l u e i l ­l
a a n c r g a n i s o l V i e t M i n h i n talouden,
p e r i i veroja, saattaa oikeuslaitoksen
t o i m i m a a n j a ylläpitää k o u l u j a . O l ­lessaan
marssimassa, v/ieläjÄ työn­nettynä
takalslnpäjn aamiometsäalu-eille,
pystyttaä V i e t M f l l i n joukot v a U
tlojäirjestön, rinnakkaisvaKion, Joka
(ölpiailee R a n s k a n s i i r t o m a a h a l l i n n on
kanssa. Se o n omituinen, vaeltava
v a l t i o , llikkeessäoleva v a l t i o . Joka u -
löttuu m l l l o t a s i n n e Ja m i U o t a taasen
tänne, m u t t a k a i k e n a i k a a o n se v a r ­m
a s t i k i n valtio. Jolla o n arvovaltaa,
k u r i a j a elimiä. J a tässä o n k t a a a ­s
i a l a i s e n tämänpäivän sodan neljäs
p i i r r e : S e o n poliittisesti l u j a s t i orga­n
i s o i t u .
i V A j o i s - K o r e a n sota eroaa monessa
suhteessa tietcnkto Viet M i n h t a s o ­dasta.
' K o r e a n sotaa Scäy säännölli­n
e n v a l t i o j a säännöllinen a r m e i j a , e i ­kä
improvisoitu, vaeltava valtio Ja
sissijoukot. Suunnitteluun j a täytän­töön
panoon nähden o n P o h j o i s - K o -
r e a n a r m e i j a h y v i n l i k e i s e s t i n y k j ^ I -
k a i s e n armeijan kaavan mukainen.
M u t t a tletenkta o n slKlä vastassaan
myöskin toisen kaliiberinen sotavoi­ma,
sillä, varusteluun, sota-aseistuk­seen
j a erittätokta i l m a - J a m e r i v o i ­m
a a n nähden ovat K o r e a s s a taistele­vat
Y h d y s v a l t a i n sotajoukot v e r r a t t o ­m
a s t i I n d o - K i l n a s s a olevien r a n s k a ­l
a i s i e n sotajoukkojen yläpuolella.
M u t t a samalla c l saa a l i a r v i o i da
R a n s k a n mdo-KIlnaasa olevia jouk-kbjfa
myöskään. N l l h t a k u u l u u R a n s ­k
a n a r m e i j a n kukkanen, s e n v a k i n a i ­set
joukot, paihaat Pöhjols-Airikan
Eilrtomaajoukot — k u u h i l s a Vlkomaa«
legioona. Viet M i n h t a Joukot taiste­levat
R a n s k a n sotUaaUIsla. valiojouk--
k o j a vastaan.
K a i k i s t a etrtcavaisuuksistoan h u o l i -
matie; ahtaa sota i n d o - K U n a s s a a a ­vistuksen
yhdestä tärkeästä t«ajästä
K o r e a n soda&sa: nimittäin oikatefitl-jän,
Itestävyysajan, J ( » nlmlttäta 5 t a -
j a u a a h olevat V i e t M i n h t a sissijoukot
saattavat kestää neljä vuotta sotaa,
n i t a slUoln tllvllstljärjestetty PÖhJols-
K o r e a n v a l t i o on vastustuskykyynsä
nähden arvioitava paljoa korkeam­malle.
A a s i a n sodan muodot ovat toisiinsa
vaihdettavissa. I l m a n vaikeuksia s a a ­tetaan
Viet M i n h t a a r m e i j a Järjestää
säännölliseksi armeijaksi, k u n taasen
P o h j o l s - K o r e a n armeija saatetaan
muuttaa laajassa asteikossa sotaa
(käyväksi sissiarmeijaksi, -Nyt o n o l e ­massa
suoranainen yhteys näiden
Srahden sota-alueen välillä: Niidon
kummankta p o l i i t t i s e n a j a s a t i l a a l U -
sena taustana on K i i n a n K a n s a n T a ­savalta,
Vesirotan pyyntiaika
alkaamarrask. 1 pnä
Pohjois-Ontariossa
Toronto. — M a a k u n n a n maiden J a
metsien mtaisteriö i l m o i t t i l a u a n t a i ­na,
että vesirotan pyyntikausi a l k aa
p o t o j o l s - O n t a r i o s ^ marrask. 1 p n ä j a
kestää t u l e v a n toukok, loppuun eaak-ika'
sillä alueella, Joka sijaitsee maa­k
u n n a n pohjoisimman r a u t a t i e n p c h -
Jolspuolella. Pohjoiseen Ja länteen
M a t t a w a - Ja F r e n c h - J o l s t a sijaitse­v
a l l a alueella alkaa) pyynti samaan
a i k a a n mutta j^lättyy ikaisemmih,
nimlttäta toukok. 21 pnä. M a a k u n ­n
a n eteläisillä a l u e i l l a vaihtelee p y y n ­t
i k a u s i e r i p a i k k a k u n n i l l a huomatta^
vasti, helmlk. 15 J a teukok. 5 p. välU
senä a i k a n a.
Saksalaisia
valaanpyytäjiä
Etelämerelle
K l e i , Saksa. — Saksalainen v a l a a n -
pyynUJoukko lähti täältä viime l a u ­a
n t a i n a Etelälsfjle Jäämerelle. L a i ­vaston
l i p p u l a i v a n a o n 13,000 tonnta
Olympic ChaUender Ja m u k a n a o n 12
« i t i s t ä brittiläistä toirvettla. Jotka o n
k o r j a t t u sopiviksi valaanpyydysiysial-volksl.
K o k o retfcUomnan'rahoittaa ame-r
i k k a l a t a c n yhtiö.
Tasbkent. —• Uzbekistanissa j u u ri
k o r j a t t u vilnlsato oU erinomalnctt,
keskimäärin 40 t o n n i a rypäleitä h e h ­t
a a r i l t a . Vit(timi v i i m e vuoden a i k a na
o n istutettu lOjmmtla vltaiköynnös-tö.
, •• .
inkomaafotseen sanomalehdistaön
o n viime a i k o i n a Ilmaantunut y l ^
useanunta tiedonantoja Jugoslavian
e r i alueilla tapahtuneista "leipäkapl-n
o i s t a . " Jugoslavian talonpojat «sitar
tyvät yleisesti t i t o l a i s i a ryöstäjiä vas­taan,
jotka ottavat pakollisena v a l ­tiolle
suoritettavana luovutuksena
maataloustuotteiden osalta k a i k e n uu--^.
desta sadosta «aadim v i l j a n ; T i l a n ne
l^lissä tiA ^ r j i s ^ y t Siihen pistee­seen,
<että aattoa välikohtauksia ta-lotnpoikten
j a p o l i i s i e n {kesken.
V i i m e vuoima jugoslavialaisten f a -
sIstieA tvö^töpolitlikka Joihtl' siihen,
että pakoHlSiUa luovutuksilla y l e n -
mttärla r a s i t e t u t talonpojat olivat p a ­k
o t e t t u j a piilottamaan paikaHlsilte
valtaellinlltä viljansa: J a muut elin^
tarvikkeensa. He kaivoivat viljan
maakUöj(>pQn J a a j o i v a t k a r j a n vuo«
Mstoon. ^MEurtaakseen v a s t a r i n n a n j a
l>ako1itaakfieen' maaseudun työtäteke­vät
"kunnioittamaan h a l l i t u s v a l l an
laiiceja" belgradilaiset satraapit lähet­tivät
maoh k o l k i l l e aiueUIe Erikoisia
v a l t u u t e t t u j a ; j o i l l e oU a n n e t t u r a j o i t ­tamaton
v a l t a . Nämä titalalset J u l ­murit
siten konsa Itse heitä kutsui
— v a a i t s i v a t Ja lähettivät " t a i p u ­mattomia"
t a l o n p o i k i a v a h k t t o l h i n j a
työlelreinta. toimittivat kylissä jouk-koätstatöjä.
«tsivät sekä ottivat pois
Urjalmeitiis^tt k a i k k i -eitatarvikkeet,
HJoivat mukanaan viimeisetikin l e h ­mät
J a l a m p a a t , saattaen siten väes­tön
nälkään J a kärsimyksiin. T U h a n -
ela j a ttätaiuia p u h t a a k s i ryöstettyjä
talonpölkaisperheitä on Joutunut h a ­jaantumaan
kaupunkeihin pyytämään
armopaloja.
Asettuen sotaselkkailujen tielle t l -
tolaiset kilpailevat voimakkaasti tois­ten
Wa'n S t r e e t i n käskyläisten kanssa
«laansa militarisoinnissa. M i l j o o n a -:
ormeijän aseistamisen vastapainoksi
h6 JO keväällä — (kuvaannollisesti
Juuria myöten -ii» möivät imperlallsr
teille kaiken sadon, saaden leivän j s :
Ilh!an vastapaihona tykkejä j a muut^
taen kiireellisesti maansa i m p e r i a l i s ­tisten
hyökkääjien eotilaalliseksi p o n -
nohduslaudaksi B a l k a n i l l a Belgradin
fflsistikppla hävittää maaseutua tällä
hetkellä entistäkin armottomammta:
Jo kevääUä o l i B e l g r a d i s t a lähetetty;
jokaiseen maaseutupiiriin erikoisia
valvontahenkllöitä. Heidän tehtävä­nään
o l i suojella ulosvientiin t a i i k o i -
tettua satoa varkauksilta J a v a h i n -
g o i t t a n i i s i l t a . Suojellen imperialis­t
i e n etuja valvontahenkilöt r a n k a i s i ­vat
ankarasti niitä talonpoikia, j o t ka
tarkoituksellisesti viivyttivät sadon*
korjuuta. •iPällä tavoto Jo keväällä
ulkomaille vientiä varten tai k o i t e t tu
talonpoikien sato e l o l l u t atao^staan
.tarkan v a r t i o i n n i n alla vaan myös
laskettu viimeiseen k i l o o n asti.
T i t e l a i s t e n tällä hetkellä totateen-paneva
«Itotorvlkkelden ihanktata-;
kampanja valtiolle merkitsee itscs.^
sään jugoslavialaisten k y l i e n iavolota
ryöstöä. T a l c n p o i k i a pakotetaan luo­vuttamaan
valtiolle enemmän v i l j aa
k u i n mitä he saivat uudesta sadosta.
Poikkeuksia tehdään a i n o a s t a a n s u h ­tautumisessa
kulakkiaineksiln. H a l l i ­tuksen
taiholte o n a n n e t t u erikölsohjt
Jonka mukaan maaseudun rlkOtallta d
saa ottaa l i i a n p a l j o n v i l j a a , k o s k a se
muka "aselstariisuu moraalisesti" V a l -
takomentoa paikkakunnalla Ja m u ­rentaa
maatalouden "taloudellisia p e ­rusteita".
K u t e n v^lmekta vuonna, titolalset
o t t a v a t elintarvikkeet väklvallota. H e
kiertävät yhdestä talonpoikaistalosta
pouislen banssa öisiä byökkäylölä
b t a k y l i i n , j o i s s a vasteurlnt^rfaslst^^
m i e l i v a l t a a vaataan on< os(ättaututä]|t-voimakkaaksi.'
, J'{''^J? t^r^mm'
T i l a n n e Jugoslavian roaascudolta^ ||^'^^
k u t e n , ulkomaalaisista' Iehtitiedollt|f-nähdään,
c n t ä lÄ .HeikeUä "ääriÄt» ^^•'pE*
m i l l e e n kärjistynyt",' ''mmSn^fmo^^^^ff''^
elokuun alkupäivinä mw\t^ '
r a U Tribune-Iebden'kirjeenviEahtaJ|i'
i l m o i t t i Belgradista, e t t ä eräällä p f e -
n e im paikkaknmutllft I l ^ l U i f ^ ^ ^ r
v a t s t a pllriktökusta iuotooistuln'l»ir-gecti
12 talonltojallig^ l^tiflieiäiufilo»^*'
o n sen vuoksi, että he bsalUstuessaan
"leipäkaptoaan", kävivät^ 'tafctefiiaj
p a i k a l l i s t a p o l i i s i a vjtotaon. , A / ' ^ rfiifSCs^
(Kuten ulkohiaalaiiiten' lanbiim^tr ^
t i e n monUukuisista^ tleöoiiuMiittfi f*m'^
käyselvlUe,Ji^oslavlantalonpbUtdbk l^^,^^"?!
mellakat, j o t k a ovat aflteutunB^tifö^ '^^^m
l a i s t e n j u l m u r i e n toimecKsf^jiAemfen
m I
wm
wM
M
ryöstöjen J a hävyttömyyksin J o b d o ^ X ^''^
t a , laajentuvat yhä e n e m m i n ' j a ' ' « '^
nemmän H o r v a t i ^ , ^ iHertsegdvlhän^ ^
B o s n i a n J a S e r b i a n piirfelssä,^
l a . YkslEftäänGlIn<U^1ty|^,iOkasi-j
a l t s e e ^ k l l o m e t r t a päässä ZagMfbis- ^m^^
^si, t l t o l a l n e n p o l i i s i o n v a n g t t t a t i t n , ^^^ä,
200 "lelpäkaptaaan" osalUstuftutta €ft- . j -j
lonpolkaa. Heidän "imk&^Jäi" o l i
sllttä, että he ehdottbmlistl kläSSj^--
vat antamasta valtiovallan ^(jhtsta-
J i e n vaatimuksesta k a i k k i a ''i^intari^i- >
kevarastojaan. i .(.i l
Belgradilataen Jöv^lo xm tänä-^
vuonha p y r k i n y t tyhjieritäibääctealbln--
poikien v i l j a l a a r i t mahdoMlslmffiag'^ i
lyhyessä ajassa. Sen l a a t i n i ^ s u t a l ^ k
nitehnan m u k a a n v i l j a n ; |J£fKoUinen
luovutus o l i a i o t t u saattaa .päätök­seen
Jo elokuun alkuun mänäessä.^
K u i t e n k i n tähän mBäf&aiKiiaft jdgn- l
nessä. k u t e n käy selvlle beigi^adlUil-s
i s t a lehtitiedoista; titblalsten><»mlstui\ |
i:erätä v i l j a a Horvatlasta 55,,muttät
Serbiasta, Sloveniasta, BokSeEsta j a i
Hertsogovtoästa valn„ olte 3Cl.prosettl-1
t i a . Maaseudun väes^töäterroriscidto' i
j a pelotellen fasistiset x y C s t ä i ä t o ^ t;
pakottaneet alleklrjoittalhaätt^luovu» \
tusvelvoituksia; j o i s s a m ä ä ^ y i n l ä o ^ i
vutusten suuruus J a a i k a : 1 j ;
Jugoslavian taloiipölkiaistön vasta-^ i
r i n t a t i t o l a i s t a k o p l a a v a s t a a n s a a tr-' ^
hä monipuolisempia muotoji^,- Esim^r-^^
k i k s i v i i m e a i k o i n a o n kylUn;lImesiiy<*> i
nut lehtism, j o i s s a k i i t s u t a f i h : "ExnSm
onha ainoatakaan IJhafiilOä^V'^^
vothdettavaksi. mmmm em& J a l
elää/' vastauksena täliän,, InlEstmn ^
aikoivat lEarjojO) i t o u k ^ t e i t r a s t u k ^ .'
Maaseutuk47hälistö j a k e ^ v o r a k k i a t
talonpojat 'toeltäyty<rät'jty$8K^iite>.
mästä "maanvil/eU^aätm^konnfs^", i
Joita kylissä nimitetään '^UHäJdia-l
o u k s i k s i " . työtätekevän - telojipll»»^;
k a i s t o n J a r i i s t o a harjöliree(vre^;^(u2l> ;
klviljelijäta välillä s a t t u u ybä'usea)a« 1
mta yhteenottoja. Läheisessä l i i t oa :
Jugoslavian työväehlitokan ftänlbsa
maan talonpolkaisto nousee : ] ^ i t ä > |
Vään ialsteluun v a p a u t t a a k s i ^ l
maansa fasistisesta ! t y r a n n i a s t a ^Ja j
sllrtemaaorjuudesta. (8l)S). /
12 K I J T O M O T Y O b X I S T ^ i
T A P E T T U I N T I A S S A '
Bombay, — I n t i a n bulUX^n t i - 1
r a l l i s e n Ilmoituksen mukaan tai^&i
tUn p o l i i s i e n . t o i o K s t a 12 työläistjt-
Bombayn teScstiUityöläisten l a k o n i a i -^
kana. L a k k o kesti 2 k u u k a u t t a . T M s -
t a s a t a a työläistä h a a v o i t t u i J a sainon
verran v a n g i t t i i n .
Viettäkää joululomanne sukulaisten jä yitäviSn-luona
vanhassa maassc^.
Maksi Siiorta Joalabuviinatkaa'
SUOMEEN
Kululsat moDttorilaivat.lahte^>
.vät New Yorista
"GRIPSHOLM" jouliilt. 4 p.
"STÖCKHOtM" Jöuläk. 9
aiB. ARNe R D T Q U I S T , Ruotsta A m e r i k a n U n j a n Torkin
toimiston suomalainen edustaja tulee johtamaan benkllökobtalsistt^
Suomeen tehtavää jouluhuvimatkaa, Joka a l k a a New. Y o r k i s t a i s m -
l u i s a l l a M/L G B I P S H O L M I L L A Joulukuun 4 p:ttä 1950. ^
M a O c a t u l s e olemaan mitä viehättävta, sillä se o n e r i k b u ^ ^
suunniteltu n i i d e n m a t k u s t a j i e n eduksi, j o t k a tänä talvena aikovat:;
viettää J o i i l u n Suomessa.
M a t k a n varrelle o n Järjestetty j u h l a l l i s u u k s i a . e l o k u v a n ä y t ö ^ ^ T
konserttoja, tanssiaisia sekä tietysti hyviä a t e r i o i t a J o u l u n i o k i n i ^ ;
J o k a i s e n matkustajan nuikavuudesta huolehditaan erikseen kd&d^r'
matkan a j a n , ' - --^
Saadaksenne hauskan matkan liittykää mukaaAl
Saadabsemie hyvät p a i k a t o n t a l v a U p n t parasta t a a t a l la
FaOtkatUaaksla vuoden 1031 j a 1952 besävttnroja v a r t e n vtärtaanr
otetaan n y t .
M A A I L M A N O L Y M P I A K I S A T S U O M E S S A 1952 — SUSsttal-k
a v a i tielxälmtkn 19 p : n ä j a päättyvät e l i A n oD 3 p s s ä . tMttääpalk^
katilanlcsenne nyt Olymplamatbaa varten. ^ v
A u l i i s t i - avustamme teitä p a s s i - y m : matkapaperelttenjäijes-^
tämisessä, ' • >'
Edustamme k a i k k i a Johtavbnpla valtameriltajoja. \' ~ •'
Kääntykää puoleemme l i p p u - y^m. m a t k a a koskevissa asloIS88i.';r-y
'ifA
fAPAos i i i l i i i l i l
EDWIN Sm^l
Valtuutettu' ai^lamies
Box 69