1950-10-31-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mutta
,'että hänen
t'fdvan lähdtä;'''
Kd hänen I
oUe kfa^oititte,. ..
aa vuotavan
itkityöläinen itsg
tulleelle n a i ^
ole fcutsuiiut ten
le rouva G r ^ y
•een muutti Wi
la öttcn. jobfe
le tähän
sitäi Hän
[eekkariein, Kao|rpn johtaja tri Ossi
;iokas on toiminut jo 17 vttoden ajan
Imän Helsingin Teknillinen Korkea-
;oia]iin oppilaskunnan kuoron johta-ana.
Tri. Elokas työskentelee myös;-
än musiikin professorina Helsingin
fljopiston jnmalunsopillisessa tiede-kuhnas^
a jä on useiden säveilyksien
-~*"ji kirjoittanut lukuisia musiikin
oppikirjoja.
feekkarien kuoron
jeimisto varsin
monipuolinen
^ ^ i . ---fmolmetoista suomalaista
vesihanaa Ja äts täveltäjää ed^^^
OMAN VESO
eräät suo:
y äskettäin
illeen Järjes
toskevissa kir;
ke^äoinasta
»vero, lainapääom ^
n ollut sellainenl! I
at eivät ole yfeen j
kaikkein ivähinuni l
n osuuspääotää, h
vistuksen siihen tt F:
väite tötuucteiffi
:ttnhan jäsen,
srori yleisenä
eri nimikin
i sellaiseata
iva tulosta, eikä
iU pstäoma on.ky^
vero maksettava i
loätä'J mikä aiheiA
sifs itse pääonsä
ta ttilöa, ei ole s
löskiä tulovero eib
ivsyäeri vuotei vt
i, että Canadasss
}ma,ii5tius- (s.o. pS!
ntfen JSsenten sijc
;islih ovat kysjia^
jh maksettava W
)tuloista, Joita U i
1, olivatpa ne m^.
joista;
aja sai äskettäin,)!
lisenäkih vuonna 1 I
pääseen osuuslilltte •
itaan viidestä doQ
aan lisännyt töfi! \
löihini veroilinottc i
taijo nähdä sitä ti i
1 kerralla. Kosia J f
iin pienet eirät, ehi
liset näe vain
kla, sUlä useissa 6
[en johdosta veroi
,n^- -
läolevan p
fettä edelläoleva
ärän väitteen ja
nne on olkea,
ty. • •
Parhaillaan tällä mantereella kjer-i
tuccUa olevan Helsingin Teknillisen
jorkcakoulun Teekkarien Kuoron oh-ielmisto
on vär^iiTTnonlpuolinen, sillä
)iskelevan nuoi-ison, kansanlaulujen
Sym. lisäksi on varsina-sessa ohjelmistossa
kaikkiaan 32 eri laulua kolmel-tatoisla
suomalaiselta säveltäjältä,
joista. Sibelius on etutilalla koska hänen
sävellyksiään oh neljäsosa koko
alijelmasta. Ohjelmisto • käsittää seuraavat
laulut:
Sibelius: Metsämiehen laulu. Sortunut
ääni. Saarella palaa. Sydämeni
laulu, Terve kuu, Väinämöisen venematka,
Isänmaalle ja osa Finlandiasta.-
. ' '
Kuula: Hullun häät. Iltatunnelma,
Keinulla, Ne tulevat taas, Nuijamiesten
marssi ja V i r t a venhettä vie.
Palmgren: Hiiden orjien laulu. OI'
kaunis kesäilta, Paimenen ilo j a Tuu-.
tulaulu.
»iadetoja: Hämärän ääniä, Läksin
minä kesäyönä ja Suvi-illan vieno
tuuli.
Genetz: Tsrve Suomeni maa ja Voi;
jos ilta joutuisi. . •
Törnudd: Kitkat katkat ja Rrokko.
Järnefelt: s;rkka. '
Kilpinen: Laululle, ;
Haapalainen: Paan.
Linnala: Serenaadi.
Ranta: Hilu hUu.
Sonninen: Soliseva vesi.
Elckas: Kuutamolla.
Kuoron johtajana toimii tri Ossi
Elokas. Solisteina ovat baritoonit K im
Borg ja Matti Lehtinen sekä tenori
Antti Koskinen.'
Vaikka Suomen musiikkielämäii kehittyminen
oh ollut hucmattavintä
kuluneiden kolmen tai neljän viime
vuosikymmenen aikana, ei tämän t a i -
' eenalan viljeleminen Suomessa rajoitu
missään tapauksessa vasta äskeisiin
aikoihin, sanoo t r i Toivo Haapanen,
joka oh kuollessaan eräs huo-matuihunista
Suomen musiikin tuntijoista
j a Canadassa parhaillaan vierailevan
Teekkarien Kuoron Johtajan,
tri Ossi Elokkaan työtoveri.
"Suomalaisen musiikin Juuret orat
runolaulujen Ja valitusvhsien tuhatvuotisessa
menneisyydessä, pakanallisten
aikojen hämäryydessä", kirjoittaa
tri Haapanen. " J a kirjoitetun historian
alkuajosta lähtien; aina: 12.
vuosisadan puoUvälistä alkaen, sen
jälkeen kun ruotsalaiset saapuivat ensimmäiselle
'risth^tkeileen' valloittamaan
Suoinea, harastettiin Suomessa
musiikkia, etupäässä kkkon Ja koulujen
toimesta:
"Tähän mennessä kerätyn kansanmusiikin
rikkaissa aarteissa (noin
15,000 melodiaa esihistoriallisen kauden
usvasta alkaen) on havaittavissa
Useita piirteitä, jotka heijastavat Jossain
määrin sen miisiikin laatua. Jota
varhaiset suomalaiset harrastivat s i vistyksensä
eri vaiheissa. Näihin melodioihin
yhdistynyt runous on eräänlaista
proosarunoutta. Joka käyttää
samoja alkusohituja ja toistamisiai.
Soinnut ovat luonteeltaan resitatiivisia,
yksinkertaisine vaihteluhieen.
"Seuraavana asteena voidaan pitää
niitä runosointuja, joita noudattaen
Kalevalan runolauluja laulettiin Ja
yhä edelleen lauletaan. Kolmas j a v i i meisin
vaihe käsittää ne kansanlaulut,
jotka ovat säilyneet kaikkialla
Suomessa tähän päivään saakka Ja
Joihin iuonnolliscsiiUUa;.s"si^^
vanhempia kuin uujienpi^kih vaikutteita.
Parhaat näistä; suoaialals^sta
kansanlauluista osoittavat selvästi löif
sitettyjä syvällisen »timtoellisia ömi-naisuuksla.
••Rinnan myöhäisempien vaikutelmien
kera on niiEsä-mahdollisuus h a vaita
sukulaisuutta keskiajan kirlckpr
lauluihin Ja xitariljaudeh lauluilUh.
Myöhäisemmässä kansanmusiikissa
havaitaan myöskin tanssimusiikin vaikutusta.
Tässä suhteessa Umeiiee y h teys
aiiakauden taiteelliseen musiikkiin
huomattavalla tavalla, ollen sen
/anhempina muotoina mmuetit, p i i -
r l e i k i t ja katirillit sekä uusimpina
valssit, polkat yjn.
"Kansan soittovälineistä oh tärkein
lantele. minkä vanhimmassa muodos-a
oU viisi kieltä, joita näppäUtiin
orm'n. Hinnan kanteleen karissa soi-ettiin
jousikanteletta. Joka oli k o l -
nlkielinen jousella soitettava laite,
jitten 18. vuosisadan alkuaikojen
)vat viulu ja klarinetti tahssimusi'kin
.ialla lyöneet pois tieltään aikaisem-hat
edeltäjänsä.
"Suomen musiikin vanhimpina py-
:iäinjäännöksinä pidetään v.'ssejä
nessulauliijen neumi-käsikirjoltuksia
;1. vuosisadan käännekohdan vaiheilta
ja koko keskiajalta On säJlynyt runsaasti
virsikirjoja, jotkut kokonaisuudessaan
mutta suurin osa rippeinä.
Kirkkomusiikki oli ilmeisestikin vallannut
varsin huomattavan aseman,
varsinkin silloisessa pääkaupungissa
Turussa. Juhani-herttuan (1556—
1S63) tiedetään pitäneen s i i o i n orkesteria.
Turussa oli 17. vuosisadalla
'kaupungin musikahttien' nimellä tunnettu
järjestö, joka yritti järjestää jäsenensä
soittajien ammattikunnaksi."
Suomäia!neh säveltajätnestari Jean
Sibelius, joka: saavuttaa 85 vuoden
iän jouiukaas^a, ön yksi vanhimmista
elossa olevista säveltäjistä Ja ehkä
kuuluisin suomalainen ulkomatla.;
Vaikka hän on jo vanha mies ovat
hänen sävellyksensä vielä nuoria. S i -
beUus ei ole kuulunut mihinkään
koulukuntaan eikä erikoisesta tyylistään
huolimatta johtanut uuden koulukunnan
perustamiseen säveltaiteen
allalla, jossa hän on vaikuttanut i n noittavalla
tavalla kaikkialla nuuiil-massa.
Noin neljäsosa Teekkarien
kuoron lauluista on Sibeliuksen sävel-
• ; tämlä. :
CSimjolito vaatii
Teekkarikylän rakennustöiden toteut-suuri
määrä
Helsingin olympialaisten naiskilpailijat saavat
majapaikan kun osa teekkarikylästä valmis|uu
3,186 suomalaista
maaii
8
1
1 zauhan asiaa.
l tulisi antaa
a j a Julkeilla
almistelut ovät^
tä sota on k i
umhien rauhasta i
saboteeraamista"
ehkäistä sodaBa".
, että rauhan
tavahnistelu jen 1
sa maassa.. Että
vaativat Julistan
ninkä maan
)miponunia tai ryi
tnta miljoonaa
ityy rauhanrinti
ukaan ei voi
>, varan,eiimie
luhaUishi keinoin 1
»saavat maan
mat asiansa mieii
öskään tapahdu
Fsvalloissa, C
sa noaissa. että ra
a hjrvihvoinnln,
Istyksen edisi
laitoksiin tarvitta
Ha supistetaan Ja
dssm säädöksilö.
laalia tarvitaan
bnistamiseen.
Joonat Ja taas Mi
etääja Joukkot"
maisten muiden o*
Umlstamiseen. ^
öisten elämän saa**[
iinmäksi, helponiBO'
tnaksL .
a Ja kuoleman w
unnanyltä. ,
JUoIustajUn! -
Canadan Tilastollisen toimisten antamien
tiebcjen mukaan on kaikkiaan
3,186 Canadan suomalaista . asukasta
hyväksytty maan kansalaisiksi j a saa-
Inut kaiisälaistuttamistodistuksen k u -
jluneiden kahdeksan vuoden aikana.
Kansalaisiksi hyväksyttyjen lukuniää-rä
on ollut hiixkan suurempi sillä
I jokaisen vuoden aikana ovat useat
jättäneet perhnättä kansalaistutta-mistodistuksensa
igrystä tai toisesta,
j Sitten vuoden 1942 on suomalaisia
hyväksj-tty Canadan kansalaisiksi
seuraavat määrät:
1942 115 henkilöä
1943 81 "
1944 . . . . . . . 1 3 9 : "
1945 . . . . . . . . . . . . . 3 0 8 "
1946 i . . . . . . . . , . . . 7 0 9 "
1947 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 3 3 "
1943 ............737 • "
1949 .........664 "
— Suomalaiset osterikaiastajat ovat
j löytäneet helmiä suomalaisista j o i i -
Urheiluvälineitä
viedään Suoin^sta
[32 eri maahan *
Helsinki. (Suomi-Seura) _ Urhel-
•utanikkeiden kysyntä kuluvana
vuonna cn ollut normaalia vUkkaam-
Paa. Kotimaisen kysynnän ohella on
«yöskin uikomaills vienti lisääntynyt.
Vientiä on kuluneena vuotena
oUut 32 eri maahan.. Visntimaita ovat
kaikki Pohjois-Europaan maat, sekä
Hollanti, Belgia. Englanti ja useat
Itä-Euroopan maat. Joista erikoJjsesti
"ölnittakosn Puola. Myös Yhdysvaltoihin
ja Etelä-Amerikan maihhi
Kaukoltaan j a Afrikaan on inrheilu-välineitä
viety. .• • '
Myös mainittakoon, että Eiuroopan
«»estaruuskilpaauissa Belgiassa Ja
juutalaisten kisoissa Tel Avivissa, oU-
^at suomalaiset urheiluvälineet virallisia
kilpälluväiiineitä. Mielenkiinnon
lisääntyminen suomalaisia urheiluvälineitä
kohtaan johtunee lähentymistä
olympialaisista, mutta myöskin
«^•ilinfirtcn iorkeaata laadusta.
Helsingin Teekkarien Kuoro on parhaillaan
Yhdysvalloissa ja esiintyy
ensimmäisen kerran tk. 25 pnä
Montrealissa j a sen jälkeen kuudella
muulla pa'kkakunnalla Canadassa.
Koska tämän vierailumatkan yhtenä
tarkoituksena sanotaan olevan varojen
keräämisen teekkarikylän rakentamiseksi
Helsingin läheisyyteen lienee
tarpeellista julkaista seuraava
käytettäväksemme aimettu selostus
tästä suunnitelmasta. :
lasicunta ;on lähtenyt omatoimisesti
suunTitykseen. joka on kokonaisuu-deissäan
valtavimpia, mitä historiamme!
tuntee. Teekkarit aikovat koota
varat ja rakentaa asunnot, urheilulaitokset,
kokoushuoneet terveydenhiiöir
tdkeskuksen ym. yin. työllään ja aivoillaan,
eli ns. Teekkarikylän kaikkia
Teknillisen Korkeakoulun oppilaita
varten. Tehtävän suuruudesta saamme
kuvan tietäessänune, että jo ensimmäinen
rakennusvaihe vuoden
1952 naisolympiakyläksi n. 500 oppilaan
majoittamiseksi, vaatii asuntotilaa
30.000 kuutiometriä ja urheilulai-toksineen
kohoaa kustannuksiltaan
230 miij. markkaan. — Tämä ei kuitenkaan
ole teekkareita peloittanut,
sillä periaatteessa ovat suunnitelman
hyväksyneet sekä valtiomme että teol-liisuus-
ja talouselämämme edustajat.
Koko hankkeen ylunpfnä suojelijoina
ovat Tasavallan Presidentti Ja rouva
J . K. Paasikivi.
Yleisestä myötätunnosta mainittakoon
esimerkkinä, että Suomen Punainen
Risti on luvannut kuluvan
vuoden sauna-aihelsten postimerk-kiensä
tuotosta 30 pros. käytettäväksi
Teekkarikylän Terveydenhuoltokes-kuksen
aikaansaamiseksi.
Valtiovaltamrhe on huolimatta k i reästä
taloudellisesta tilasta 15. 1. 49
luovuttanut yh 100 hehtaarin luonnonkauniin
Otaniemen alueen Ota-niernen
hoitokunnalle, jonka puheenjohtajana
on Teknillisen Korkeakoulun
rehtori, prof. Martti Levon, käytettäväksi
maamme korkeimman teknillisen
opetuksen ja tuJkimuksen
keskuksena ja Teekkarikylänä.
Teekkarikylä tulee kaikilta osiltaan
palvelemaan ei vain opiskelijoiden
hetkellistä tarvetta vaan myös j a ennen
kaikkea teollisuuskeskustemnne
elämää. Rakehnettavat askartelutilat,
m-heilulaitokset, terveydenhuoltoase-mat
ym. näet antavat tuleville insinööreille
sen avartavan näkemyksen,
mikä on tarpeen Ji|^illist<eteellisen
amhiattikasvätuksen''lisäkö Näin
teekkarit näkevät eräitä iJiahdolh-suuksia
Tätkaista teollisiiskeskusten
yhteskunnallisia probleemoita Samalla
Teekkarikylä on loma-aikoina
muodostuva täydelliseksi' Jatko-opip-kelun
ja . hikuntakurssitolminnan
keskukseksi.
Teekkarit ovat vuoden ajäh tehneet
työtä kootakseen .-varoja Järjestäen
juhlia, konsertteja,^ "tempauksen", talkootöitä
sekä myymällä pastilleja, arpoja
ym. Teekkarit oVat olleet m^m.
avustajina erältä elokuvia valmistettaessa,
työvoimana vedettäessä kaapeleita
teollisuuslaitokselle. Kaiken
talkootyön huippuna on juuri nyt
aloitetut tietyöt Otaniemen Teekkarikylään
sekä ryhdytty hankkimaan r a kennustiiliä.
Tiir.talkoot suoritetaan
Neuvostoliiton ent.' lahetystötalon
rauriioilla, jcstä titiet,' noin miljoona
kappaletta, Irroitetaan jä- kuljetetaan
Otaniemeen. Tälläf^VöIn omalla työllään
teekkarit kokoavat varoja ja samalla
antavat tuleville pölyille perinnöksi
ajatuksen: "Vain työ voi aa! •
teen hedelmöittää." -
Lahjoituksina ja Naistoimikunnan
myötävaikutuksella on .saatu kassaan
8 milj. 'markkaa. Vuoden työllä cn
saatu kekoon kaikkiaan 40 milj. markkaa,
erityisesti on huomattava teek-karityön
osuus. Joka puhtaalta tuloltaan
kohoaa 14 m i l j . markkaan.
Teekkarikylä ajatuksen toteuttaminen
muodostaa käänteentekevän perusparannuksen
melkein kaikissa y l i oppilaselämään
lilttjrvissä kysymyk-
Toronto. — VUkon lopulla pidetyssä
CSJ:n toimeenpanevan komitean
kokouksessa hyväksyttiin päätöslauselma
lähetettäväksi siirtolaisuusml-nistrei
Walter Harrikselle sen pommiattentaatin
johdos:a, joka tapahtui
lokafc 8 pnä täällä Ukrairiian Labor
Temple-rakennuksessa, jossa oli parhaillaan
käynnssä Kiltospälväkon-sertti.
"Pommin asettaminen oli i l meisestikin
joukkomurhayritys Ja; v i i meisin
siinä terroristien väkiv,allantc-kojen
ja hyökikäysten sarjassa, joita
on aikaisemmin suoritettu likraina-lais
haaleja vastaan EdmontOnissai
Winnipegissä.ja Timmnsissä". sanotaan
päätöslauselmassa. :
" K o s k a yleensä on tunnettu io-siasia,
että näitä väliivallantckoja
suorittavat ne rikolliset yoimat,
joila on tuotu CänadaanDPrväekr
si verhottuna ja monien demokraattisten
, canadaiaistcn järjestöjen
protesteista luiolimatta; ntin
sen johdosta keholtamme hallitusta
pidä^ämään nämä rikolliset
terroristit, saattamaan heidät oikeuden
eteen ja karfcoltettavikst.
Edelleen me keholtamme hallitus-'
ta muuttamaan siirtoIaisuuBpoIi-tilkkaansa
sisen, että moiset rikolliset
ainekset eivät saisi tulla Cä-nadaan
tulevaisuudessa", sanotaan
päätöslau-elmassa lopuksi.
Sama päätöslaiiselma oh lähetetty
myöskin Canadan "oikeusniihisterllle.
Genova. __ ' Genovan pormestari
Adamoli matkusti lokakuun alkiipuo-lella
Moskovaan, kutsuakseen Moskovan
Dynamon jalkapallojoukkueen
pelaamaan Genovan AC:n kanssa
kaupungin 500-vUotisjuhlassa t.k. lopulla.
Samojen junlallisuuksien yhteydessä
on myöskin tarkoitus jäi-jestää Za-topekin
ja Reiffin kamppailu 5,000 m.
juoksussa. Molsmmllle juoksijoille on
lähetetty kutsut.
sLssä. Teeklcarlt ovat näin ollen tajunneet
välttämättömäksi nopeasti
koeta ajatuksen käytettäväksi riittävästi
varoja, jotta kysymys voidaan
alUstapiiäen tutkia, koko läajuudcs-raan
ja rakentaa kunnolla. Vasta nopeasti
saadut, riittävät korottomat
pääomat tekevät mahdolliseksi sen,
että tähän scsiaäliseen uudistustyöhön
käytettävät varat tulevat tuottamaan
parhaan mahdcllisen tuloksen.
Teekkarikylän rakentaminen on oleva
teekkarien ja teekkarien ystävien
yhteinen panos työs.sä maamme teknillisen
opetuksen ja tutkimuksen
eteenpäinviemiselcsi ja kansamme tulevaisuuden
parantamiseksi, :
Port Arthur b n t ; - - C S J r ^
Jennetunaluetoimikum^n kokous p i dettiin
täällä lokakuun 15 pnä. K o -
kokuksen avasi sihteeristön Jäsen A.
T. HiU. Hän esitti samalla, kokoukselle
työjärjestyksen. Jossa rauhantyö
esitettiin tärkeinunäksl tällä het-
Cce:iä, Jolloin sotavarusteluja tehdään
kuumeisesti Ja. luovutetaan miljocnlä
tähän tarkoitukseen, veroja lisätään
tyuläisUe Ja farmareilie, Joiden ansiot
ovat muutenkin niukat jokapäiväisen
^ m ä n ylläjpltämkeen. Kaikkialla o-
Iisi valmistuttava taimlmian elintason
kohottamlisen Jä-samalla rauhan
.^puolesta.
Kuvdtiln raportti, että nimiä on kerätty
ruahanadressihi, mutta työ
näytti olevan ollut Jcssjakin määrin
lahneaa. Kokous kehoitti ripeään
loppukiriin nimieän keräyksessä.
bpiskelutyö. Josta kCiikusteltlUrt, on
tärkeä kysymys noyöskhi Ja päättikin
kokous keholttaa kaikkia osastoja piirissä
Järjestämääti, sikäli kun on
mahdollista, opintokerhon nyt heti.
K u n sitten on harjoitettu opisikelua'
kerhon avulla, n i in keväällä tultaisiin
järjestämään opintolkiusslt kahden
tai neljän viikon ajaksi, riippusn siltä
miten saadaan varoja Ja miten paljon
saadaan osanottajia. Nyt heti kun
kerhojen toinainta alkaa, olisi otett-va
huomioon se puoli, että henkilöt
jotka ovat kilnncstuneita tähän työhön,
lähetettädslin kursseille. Myöskin
varojen hankinta olisi J o k a l ^ n o-saston
nyt heti huomioitava, sillä Iinaan
rahallista apua ei kursseja voida
Järjestää. Mitä hyvänsä toimintaa
vienune eteenpäin niin rahoittaminen
on tärkeä kysymys.
Kuten laajennfetim T P K : n pöytäkirja
osoittaa, on tärkeä huomioida
muist:pälvät; Joita tullaan viettää
mään viedä tänä syksynä Ja tulevana
vuotena. Sellaisia on Suomen Itse*
näisyysjuhla Jouluikuun 6 pnä, Kalevalan
juhla helmöniussa sekä Järjestömme
40-vuotlsJuhla, Jota myöskin
tullaan viettämään v. 1951. Kesällä
ttillaan järjestämään koko aluetta käsittävä
aluejuhla. Jonka tulisi muo-iaostua
suurien Jöukkojfen juhlalcsl,
jossa alueen eri osastoilla tulisi olemaan
oma osainsa. NUhin c n tarkoitus
järjestää ösiastojen väliset n&ytel-mäkUpaUut.
Näiden:j
mlseen tulisi nyt Jo kiinnittää vakava
huöinlo Ja sikäli %uin mahdoiUsta a)^-
kaa harJoIteUa;näytelmaä. eti^^^^^s^
si todella liyvln harjoiteltu eikä esitys
Jäisi vain (kui^&arLn perässä repUkee»
raamtseksi. Jollaisiksi näytelmien esitykset
tahtovat monasti jäädä,' kun
niiden harjoitukseen ei panna %Uik
si paljcn huomiota. liaajejmettu a-luekokous
keholttaa siis osastoja
kaikkialla missä suinkin on mahdollista,
Järjestämään edellämahiltut t i laisuudet,
tai ainatdti keshoilian Johon
voitaisiin varata phjelnoafa. Alue-toimikimta
on valmis antamaan; apuaan
mi5sä sitä vain tarvitaan. Aloite
voidan tehdä ainakin Ccalkkleh isompien
(»astojen taholta, ikuten ovat
Port Arthurin, Nolaluh, Kanalnistiqui-an
ja n i in edelleen osastot.
Kokous huomioi myösldn nuorisotyön
tärkeyden. Tulevan kesän a i k a na
on mahdollisuus nostaa nuorisotoimintaa
niuissakin piirin bsastoisto,
mutta Port Arthurissa on nyt talven
aikanakin rajattomat mahdollisuudet,
sillä harjoituspaikka on vapaasti Icäy-tettävlssä.
Nuorisotoiminta eri osastoissa'
tulisi vaan saada alull6 tavalla
tai todella. Uitieilutsiminta on yksi
sellainen. Joka Ocilnnostaa nuorisoa ja
kohottaa nuorten kuntoa Ja terveyttä.
Kcikouksessai käsiteltiin monia'': muitakin
tärkeitä kysymyksiä, mutta p a -
hoifelUto sitä. että osanotto kokoukseen
c l i l i i an laintea. Johtiiiko se s i i tä,
ettei kokouskutsu ollut kyllin hyvin
laadittu tai eikö sitä oltu Jokaiselle
osastolle lähetetty, mutta Joka
tapauksesisa olisi osastojen tulevaisiuu-dessa
huolehdittava paremmin, että
tällaisiin yhteisiin kokouiksUn lähetetään
edustajat. iMltä>fUurempi osanotto
kokoukislin saadaan, sitä raken-tavammllcsi
ne muodostuvat. Meidän
tulee nyt kiinnittää huomiomme Järjestömme
räkehtamiseen Ja osastojen
voimistuttamiseen, sillä nykyinen t i lanne
vaatii Jokaiselta päättävää toimintaa.
Kokous kyllä huonUoi senkin
seikan, että talvella, k un tulee k y l mät
j a paljon lunta, tajhtaa maalaiso-sastojen
toiminta paljon vaiJkeuksia.
Jotakhi kuitenkin voidaan tehdä aina,
kun vain on aloitekykyä Ja Innostusta.
— kokotUcsen puolesta TAS.
.(Helsingissä,, lokakuun 25 pnä 1950.
(Suomi-Seura)
PUUTA J A KONEITA SUOMESTA
' TSHEKKOSLOVAKIAAN
.i,>j.Qljaisuun 20 pnä. aUeWrJoltettlhi
Helsingissä kauppasopimus Suomen
Ja, Tshekkoslovakian välillä sbphnua-kaudeksl
1. 10. 1950—30. 1.1951. Vienti
sopin^uksena tulee olemaan noin 1.15
miljardia mk Ja tuonti arvoltaan vastaavan
suuruinen.
— Suomi vie Tshekkoslovakiaan
etupäässä puunjalosttistuottelta Ja
koneita, sekä jonkin verran kuparia.
Koneiden viennin Suomesta Tshekkoslovakiaan
arvioidaan ensi vuonna
huomattavasti kasvavan Ja koneita
varten varattu kiintiö on 1/3 Suomen
koko viennistä. Tshekkoslovakia on
osoittanut suurta mielenkiintoa puun-jalostuskoneiden
tuontiin Suomesta Ja
on hyviä toiveita, että metaUItcolll-suutemme
löytää pysyvät markkinat
tuotteilleen Tshekkoslovakiasta, —
Tuonti Tshekkoslovakiasta käsittää
m.m, valssaustuotteita, kemllcallolta,
tulenkestävää savea sekä moninaisia
koneita, varsinkin -tekstiiliteollisuutta
varten. — Kauppavaihdon laajentamiseksi
on Suomen taholta ehdotettu
kolmlkantaneuvotteluja Neuvosto-
Uiton, Tshekkoslovakian ja Suomen
kesken. Nämä neuvottelut aloitettaneen
lähiailrolna.
S A K : N VALTUUSTO HYVÄKSYI
SOVITTELUEHDOTUKSEN
S A K : n valtuuston ylimääräinen kokous,
Joka oh kutsuttu koolle käsittelemään
yleielakkouhkan Johdosta syntynyttä
tilannetta, pidettiin Helsingissä
lokak.. 22 piiä. Pitkän keskustelun
Jälkeen hyväksyttiin 66 äänellä 35
vastaan p^töslauselma. Johon sisältyy
sovintoratkaisun hyväksyminen.
S A K : n valtuuston kannan tultua
tunnetuksi ovat neuvottelut eri alo^Jen
sopimuksilta välltysmiesten Johdolla
Johtaneet uusiin sopimuksiin. Mekanl-sen
puunjalcstusteolllsuuden alalla
ovat työt käynnissä. Myös Suomen
MctaUltyöväen Liitto on allekirjoltto-nut
uuden sopimuksen. Lasi-, vaatetus-,
elintarvike- ja autokorJaaMoa-loilla
soplmuikflet saataneen päätökseen
vielä kuluvan lokakuun aikana.
ELIEL SAARISEN RAHASTO
SAANUT LAHJOITUKSEN.
Eliel Saarisen Suur-Helslnkl rahasto
on saanut vastaanottaa Amerikasta
rouva ixjja Saariselta huomattavan
rahalahjoituksen.
Rahaston, Joka perustettiin v. 1944
Eliel Saarisen täyttäessä 70 vuotta
omistaa Suomen Arkkitehtiliitto. Sen'
tarkoituksena on tukea Helsingin kaupungin
rakeqnustalteellista kehltyatä
edistäviä herätteitä Ja niiden hyväksi
tehtyjä toimenpiteitä, erityisesti ase-malcaavalllsia
seikkoja j a Eliel Saarisen
perustavaa laatua olevaa työtä
silmälläpitäen.
Hugo Vaivanne Suomen
lähettilääksi Kiinaan
Helsinki. — Tasavallan presidentti
nimitti lokakuun 20 pnä valtioneuvcs-tcssa
tapahtuneessa esittelyssä Suomen
Intiansa olevan lähettilään Hugo
Valvanteen erlkoislähettUääksl Ja
täysivaltaiseksi mhilsteriksl myös K i i naan,'
-
Rautatiet olivat vielä 194^
asemassa tavarain kuljetiibeen nähden
Mutta busseilla oli johtava asema matkustajien
kuljettamisessa, todetaan virallisissa tiedoissa
Täil#^ mantereelle vierailnmatkalle «aapnnnt Helsingin Teknillisen Korkeakoulun (yliopiston) oppilaskunnan
TeeUarlen Knoro esiintyy Canadassa kaikkiaan seltiemän eri kertaa. Kuoron ohjefmistossa on kaikkiaan
kolmentoista snomalaiscn säveltäiän Untaj». eniten tietenkin SIbellokxelta, Kuoron mokana «anotaan olevan
noin CO laulajaa.
Ot(awa. — Canadan Tilastollisen
toimiston Julkaisemien tilastojen mukaan
ovat Canadan rautatiet vielä
tärkcfanmät keinot rahtil avaran kuljettamiseen
tiähden, mutta mikäli
matkustajien kuljettaminen on kysymyksessä,
varsinkin lyhyemmillä mat-k
o l l a , ovat bussit anastaneet Johtoaseman
siinä suhteessa. Näitä astolta
koskevat «viimeisimmät tiedot ovat
vucdelta 1947. Ne osoittavat maan
rautateiden kuljettaneen mainittuna
vuonna rahtitavaraa lähes 153 miljoonaa
tonnia. Lentokoneilla kuljetettiin
rahtia yhteensä lähes 3S miljoonaa
tonnia Ja bussit olivat vasta kolmannella
tilalla kuljetetun rahtitavaran
määrään nähden, ollen niiden kuljettaman
tavaran määrä hiukan yU 13
miljoonaa tonnia.
MikäM matkustajien kuljettaminen
on kysymyksessä, olivat bussit siinä
.suhteessa huomattavasti edellä rautateitä,
sillä bussien ilmoitetaan olleen
vuonna 1947 yhteensä yh 110 miljoonaa
matkustajaa, eikä rautatiet kuljettaneet
muiUu kuin luhefi 41 miljoonaa
matkusta Jaa. Selvyyden vuoksi on
tässä yhteydessä todettava, että bussien
kuljettaminen matkustajien l u kumäärään
ci sisälly kaupungclfsa
tapahtunut bussiliikenne. Lentokoneissa
kuljetettiin vuonna 1947 kaikkiaan
836,047 matkustajaa. Joten lentokoneiden
osuus matkustajaliikenteessä
on toistaiseksi vielä varsin vähäinen.
Mikäli eri alojen pääomasijoitukset
ovat kysymyitsessä todetaan rautateihin
olleen kiinni tettynSi vuonna 1947
kaikkiaan 3,412 miljoonaa dollaria,
josta htjomattava osa on pelkkää vettä.
Bussiliikenteeseen ilmoitetaan
mainittuna vuonna olleen kiinnitettynä
ainoa s U a n lähes U4 miljoonan
dollarin pääomat Ja Ilmailuliikenteeseen
yli 30 miljoonaa dollaria. V i i -
mcksimanlttuun summaan eivät kuitenkaan
sisälly ne suuret sijoitukset,
Joita eri kuntien ja hallitusten toimesta
on tehty ilmalluasemiin yms.
yleisiin laitoksin. Joita on rakennettu
ilmailun yleistä edistämistä sihnälfä
pittif-n.
työläistä. 91% kaikista työläisistä.
ÖU : ; i ^ h ^ ^
mennessä V i t t s^
JestölhlzL Jbissäjuib k t ^ ^
pungeiss» o n a i n m a t i ^^
neideii työläisten
ko?*Wi/kitten
Jossa s8 dh 85f& käildsta työlälsist^^^^ ^
Kiihan^^
matlilisäti Järjestj^ maaail^
muillakin t^rdalolUa on aqamatilfinen
Järjestyneisyys kuluvan vuoden sotkana
suuresti llsääntsmyt
Chiang uhkaa armeijaansa
teloituksilla
Talpeh, Fonaos».— Ohlangin hallitus
on voimaansaattanut uuden asetuksen.
Joka määrää Gcvolemanran-galstukscn
upseerelUe Ja sotilaille Jot- ««»n^vlcn edustajien
ka antautuvat, hoitavat itseään huonosti,
kapinoivat tai ^vät tottele
määräyksiä.
Elinkautisen vankeu$tuoml: n saavat
no, Jotka täyttävät teJitävänöä
vain puolella sydämellä.
SyiiM»tnn^|a#p
temyMi^ilosta
YhdysviiBoissa
New Vorfc. — Parannusta lasten
terveydenhoidossa kaivataaa kipeästi,
lausui tri Leonard W. Mayo puhuessaan
Chlld l y ^ a r o Leaguo America
Järjestön Johtokunnan !kx:lkDuks6s-sa.
Hänen eelostu^nsa mukaan
"maailman rlkkalmmassa iqaafsa" tapahtuu
lapsille seuraavaa:
Yli 100,000 lapseUa, Jotka Joka vuosi
syntyyät avioliiton ulkopuolella, ei
tdihdöilisli*^
\&ealstQä:;Äliä^^ '
dessä httömauttamaan;^^ < ^ ^
Ustat. jöiUa ca ketät^ nlittia*Wc- ,
holman' i:«uh3nvet>:omuk5^ -taSe&j ^
mtäk sisäUe vUmelstään^ tässä koko-''
ukssssa. Kaikkia joiUa on i^im^lis*
toja py^^detään ottamaan f {huomioon.
Kalkki listat-Joissa oSmiS,
vaikka vaanvafaenmianliiri/tulfefr Jättää
sisälle vUaclstään silloin.; X ., Jj;=
Samaten keräyslistat. Joilla on ke-rätty
rahaa' ^toaHmankoognessHii
istajlen kystibululhfn, '
tulee myöskiit tUittää osaston «alias., > ' l^^i^JS
fcnhoitaJaUe viimeistään iässä leoko*.':' HMf.
uksessa. Kaikki fteräyslistat ;„tblee. fm^^
palauttaa, vaikka niillä el olisi Icerät-tykään.
ff.
Yli 8 miljoonaa lasta Johtui»'vuo^- clf*^'!!*'^
sittaln tuullajoue peiihelden hajaan- ' t l tiunisen kautta:
Yli 100,000 lasta syntyy vittsllitaiii
vaina minkäänlaista lääkintäbuOItca
Ja NatKmal «fealth Survey tlcjlolttt /n^i
fisekettäln, että 1.900,000 lasta ^Spa^, ^^3' m
taa kroonllUsIa tauteja. Nämäliapset ^' ' ,
ovat alle 15-m>tlaita. " ;'\
Tuhannet nuoret lapset edelieeälda. ^» f: 'S
työskentelevät pitkiä t y Ö p ä h l ä - - t e h - ' ' @ i l | f * ^^
täyissä. Jotka ovat heUIeiyUvoimalsia'
Ja 4,000,000 ältfä Stfiy työssä todi» «1- ,, •
kopuolella ansaitakseen lls^t^loja„-
perheelle niukkaa tohneentuloa'var*-'
Kalkkfeln konservatUvls;mngiikln S' "iK^^^mä
arvlcn mukaan yli 3 peritetä osuu a- . t,
sunnolssa, joUca ovat ttunisteo .asun- >~ E^^^^ii
ole mitään tilaisuutta pei^-elän^än. noiksi kelpaamattomia^ HU/
Joulutermhäyksenne
Vapauden joulunumeroon
joka ilmestyy
JOULUKUUN 19 P:NÄ - f p
Tässä numerossa julkaistaan: yksityisten ja järjestöjen ifeka/^ ^I^^Sp
liikelaitosten joulu- ja uudenvuoden tervehdyksiä. / < ' , '^^j
Tervehtikää ystäviänne, sukulaisianne ja tovereitanne täällä 11^^^^^'
ja Suomessa. ^ '
Halvin joukkotervehdys erikoisessa kehyksessä on $6.90 ja
tavallisen yksityisen tervehdyksen hinta on 2S senttiä., f, ''f ^" ^ i l ^l
Kaikki tervehdykset tulee olla lehden konttorissa joiilukuiui
5 päivään mennessä. -
KERÄÄJÄN NIMI
PAIKKAKUNTA
"Mm
«miOlTKAKAA NIMENNE 8ELVX8TI
NIMI
--~'^m te
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 31, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-10-31 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus501031 |
Description
| Title | 1950-10-31-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
mutta
,'että hänen
t'fdvan lähdtä;'''
Kd hänen I
oUe kfa^oititte,. ..
aa vuotavan
itkityöläinen itsg
tulleelle n a i ^
ole fcutsuiiut ten
le rouva G r ^ y
•een muutti Wi
la öttcn. jobfe
le tähän
sitäi Hän
[eekkariein, Kao|rpn johtaja tri Ossi
;iokas on toiminut jo 17 vttoden ajan
Imän Helsingin Teknillinen Korkea-
;oia]iin oppilaskunnan kuoron johta-ana.
Tri. Elokas työskentelee myös;-
än musiikin professorina Helsingin
fljopiston jnmalunsopillisessa tiede-kuhnas^
a jä on useiden säveilyksien
-~*"ji kirjoittanut lukuisia musiikin
oppikirjoja.
feekkarien kuoron
jeimisto varsin
monipuolinen
^ ^ i . ---fmolmetoista suomalaista
vesihanaa Ja äts täveltäjää ed^^^
OMAN VESO
eräät suo:
y äskettäin
illeen Järjes
toskevissa kir;
ke^äoinasta
»vero, lainapääom ^
n ollut sellainenl! I
at eivät ole yfeen j
kaikkein ivähinuni l
n osuuspääotää, h
vistuksen siihen tt F:
väite tötuucteiffi
:ttnhan jäsen,
srori yleisenä
eri nimikin
i sellaiseata
iva tulosta, eikä
iU pstäoma on.ky^
vero maksettava i
loätä'J mikä aiheiA
sifs itse pääonsä
ta ttilöa, ei ole s
löskiä tulovero eib
ivsyäeri vuotei vt
i, että Canadasss
}ma,ii5tius- (s.o. pS!
ntfen JSsenten sijc
;islih ovat kysjia^
jh maksettava W
)tuloista, Joita U i
1, olivatpa ne m^.
joista;
aja sai äskettäin,)!
lisenäkih vuonna 1 I
pääseen osuuslilltte •
itaan viidestä doQ
aan lisännyt töfi! \
löihini veroilinottc i
taijo nähdä sitä ti i
1 kerralla. Kosia J f
iin pienet eirät, ehi
liset näe vain
kla, sUlä useissa 6
[en johdosta veroi
,n^- -
läolevan p
fettä edelläoleva
ärän väitteen ja
nne on olkea,
ty. • •
Parhaillaan tällä mantereella kjer-i
tuccUa olevan Helsingin Teknillisen
jorkcakoulun Teekkarien Kuoron oh-ielmisto
on vär^iiTTnonlpuolinen, sillä
)iskelevan nuoi-ison, kansanlaulujen
Sym. lisäksi on varsina-sessa ohjelmistossa
kaikkiaan 32 eri laulua kolmel-tatoisla
suomalaiselta säveltäjältä,
joista. Sibelius on etutilalla koska hänen
sävellyksiään oh neljäsosa koko
alijelmasta. Ohjelmisto • käsittää seuraavat
laulut:
Sibelius: Metsämiehen laulu. Sortunut
ääni. Saarella palaa. Sydämeni
laulu, Terve kuu, Väinämöisen venematka,
Isänmaalle ja osa Finlandiasta.-
. ' '
Kuula: Hullun häät. Iltatunnelma,
Keinulla, Ne tulevat taas, Nuijamiesten
marssi ja V i r t a venhettä vie.
Palmgren: Hiiden orjien laulu. OI'
kaunis kesäilta, Paimenen ilo j a Tuu-.
tulaulu.
»iadetoja: Hämärän ääniä, Läksin
minä kesäyönä ja Suvi-illan vieno
tuuli.
Genetz: Tsrve Suomeni maa ja Voi;
jos ilta joutuisi. . •
Törnudd: Kitkat katkat ja Rrokko.
Järnefelt: s;rkka. '
Kilpinen: Laululle, ;
Haapalainen: Paan.
Linnala: Serenaadi.
Ranta: Hilu hUu.
Sonninen: Soliseva vesi.
Elckas: Kuutamolla.
Kuoron johtajana toimii tri Ossi
Elokas. Solisteina ovat baritoonit K im
Borg ja Matti Lehtinen sekä tenori
Antti Koskinen.'
Vaikka Suomen musiikkielämäii kehittyminen
oh ollut hucmattavintä
kuluneiden kolmen tai neljän viime
vuosikymmenen aikana, ei tämän t a i -
' eenalan viljeleminen Suomessa rajoitu
missään tapauksessa vasta äskeisiin
aikoihin, sanoo t r i Toivo Haapanen,
joka oh kuollessaan eräs huo-matuihunista
Suomen musiikin tuntijoista
j a Canadassa parhaillaan vierailevan
Teekkarien Kuoron Johtajan,
tri Ossi Elokkaan työtoveri.
"Suomalaisen musiikin Juuret orat
runolaulujen Ja valitusvhsien tuhatvuotisessa
menneisyydessä, pakanallisten
aikojen hämäryydessä", kirjoittaa
tri Haapanen. " J a kirjoitetun historian
alkuajosta lähtien; aina: 12.
vuosisadan puoUvälistä alkaen, sen
jälkeen kun ruotsalaiset saapuivat ensimmäiselle
'risth^tkeileen' valloittamaan
Suoinea, harastettiin Suomessa
musiikkia, etupäässä kkkon Ja koulujen
toimesta:
"Tähän mennessä kerätyn kansanmusiikin
rikkaissa aarteissa (noin
15,000 melodiaa esihistoriallisen kauden
usvasta alkaen) on havaittavissa
Useita piirteitä, jotka heijastavat Jossain
määrin sen miisiikin laatua. Jota
varhaiset suomalaiset harrastivat s i vistyksensä
eri vaiheissa. Näihin melodioihin
yhdistynyt runous on eräänlaista
proosarunoutta. Joka käyttää
samoja alkusohituja ja toistamisiai.
Soinnut ovat luonteeltaan resitatiivisia,
yksinkertaisine vaihteluhieen.
"Seuraavana asteena voidaan pitää
niitä runosointuja, joita noudattaen
Kalevalan runolauluja laulettiin Ja
yhä edelleen lauletaan. Kolmas j a v i i meisin
vaihe käsittää ne kansanlaulut,
jotka ovat säilyneet kaikkialla
Suomessa tähän päivään saakka Ja
Joihin iuonnolliscsiiUUa;.s"si^^
vanhempia kuin uujienpi^kih vaikutteita.
Parhaat näistä; suoaialals^sta
kansanlauluista osoittavat selvästi löif
sitettyjä syvällisen »timtoellisia ömi-naisuuksla.
••Rinnan myöhäisempien vaikutelmien
kera on niiEsä-mahdollisuus h a vaita
sukulaisuutta keskiajan kirlckpr
lauluihin Ja xitariljaudeh lauluilUh.
Myöhäisemmässä kansanmusiikissa
havaitaan myöskin tanssimusiikin vaikutusta.
Tässä suhteessa Umeiiee y h teys
aiiakauden taiteelliseen musiikkiin
huomattavalla tavalla, ollen sen
/anhempina muotoina mmuetit, p i i -
r l e i k i t ja katirillit sekä uusimpina
valssit, polkat yjn.
"Kansan soittovälineistä oh tärkein
lantele. minkä vanhimmassa muodos-a
oU viisi kieltä, joita näppäUtiin
orm'n. Hinnan kanteleen karissa soi-ettiin
jousikanteletta. Joka oli k o l -
nlkielinen jousella soitettava laite,
jitten 18. vuosisadan alkuaikojen
)vat viulu ja klarinetti tahssimusi'kin
.ialla lyöneet pois tieltään aikaisem-hat
edeltäjänsä.
"Suomen musiikin vanhimpina py-
:iäinjäännöksinä pidetään v.'ssejä
nessulauliijen neumi-käsikirjoltuksia
;1. vuosisadan käännekohdan vaiheilta
ja koko keskiajalta On säJlynyt runsaasti
virsikirjoja, jotkut kokonaisuudessaan
mutta suurin osa rippeinä.
Kirkkomusiikki oli ilmeisestikin vallannut
varsin huomattavan aseman,
varsinkin silloisessa pääkaupungissa
Turussa. Juhani-herttuan (1556—
1S63) tiedetään pitäneen s i i o i n orkesteria.
Turussa oli 17. vuosisadalla
'kaupungin musikahttien' nimellä tunnettu
järjestö, joka yritti järjestää jäsenensä
soittajien ammattikunnaksi."
Suomäia!neh säveltajätnestari Jean
Sibelius, joka: saavuttaa 85 vuoden
iän jouiukaas^a, ön yksi vanhimmista
elossa olevista säveltäjistä Ja ehkä
kuuluisin suomalainen ulkomatla.;
Vaikka hän on jo vanha mies ovat
hänen sävellyksensä vielä nuoria. S i -
beUus ei ole kuulunut mihinkään
koulukuntaan eikä erikoisesta tyylistään
huolimatta johtanut uuden koulukunnan
perustamiseen säveltaiteen
allalla, jossa hän on vaikuttanut i n noittavalla
tavalla kaikkialla nuuiil-massa.
Noin neljäsosa Teekkarien
kuoron lauluista on Sibeliuksen sävel-
• ; tämlä. :
CSimjolito vaatii
Teekkarikylän rakennustöiden toteut-suuri
määrä
Helsingin olympialaisten naiskilpailijat saavat
majapaikan kun osa teekkarikylästä valmis|uu
3,186 suomalaista
maaii
8
1
1 zauhan asiaa.
l tulisi antaa
a j a Julkeilla
almistelut ovät^
tä sota on k i
umhien rauhasta i
saboteeraamista"
ehkäistä sodaBa".
, että rauhan
tavahnistelu jen 1
sa maassa.. Että
vaativat Julistan
ninkä maan
)miponunia tai ryi
tnta miljoonaa
ityy rauhanrinti
ukaan ei voi
>, varan,eiimie
luhaUishi keinoin 1
»saavat maan
mat asiansa mieii
öskään tapahdu
Fsvalloissa, C
sa noaissa. että ra
a hjrvihvoinnln,
Istyksen edisi
laitoksiin tarvitta
Ha supistetaan Ja
dssm säädöksilö.
laalia tarvitaan
bnistamiseen.
Joonat Ja taas Mi
etääja Joukkot"
maisten muiden o*
Umlstamiseen. ^
öisten elämän saa**[
iinmäksi, helponiBO'
tnaksL .
a Ja kuoleman w
unnanyltä. ,
JUoIustajUn! -
Canadan Tilastollisen toimisten antamien
tiebcjen mukaan on kaikkiaan
3,186 Canadan suomalaista . asukasta
hyväksytty maan kansalaisiksi j a saa-
Inut kaiisälaistuttamistodistuksen k u -
jluneiden kahdeksan vuoden aikana.
Kansalaisiksi hyväksyttyjen lukuniää-rä
on ollut hiixkan suurempi sillä
I jokaisen vuoden aikana ovat useat
jättäneet perhnättä kansalaistutta-mistodistuksensa
igrystä tai toisesta,
j Sitten vuoden 1942 on suomalaisia
hyväksj-tty Canadan kansalaisiksi
seuraavat määrät:
1942 115 henkilöä
1943 81 "
1944 . . . . . . . 1 3 9 : "
1945 . . . . . . . . . . . . . 3 0 8 "
1946 i . . . . . . . . , . . . 7 0 9 "
1947 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 3 3 "
1943 ............737 • "
1949 .........664 "
— Suomalaiset osterikaiastajat ovat
j löytäneet helmiä suomalaisista j o i i -
Urheiluvälineitä
viedään Suoin^sta
[32 eri maahan *
Helsinki. (Suomi-Seura) _ Urhel-
•utanikkeiden kysyntä kuluvana
vuonna cn ollut normaalia vUkkaam-
Paa. Kotimaisen kysynnän ohella on
«yöskin uikomaills vienti lisääntynyt.
Vientiä on kuluneena vuotena
oUut 32 eri maahan.. Visntimaita ovat
kaikki Pohjois-Europaan maat, sekä
Hollanti, Belgia. Englanti ja useat
Itä-Euroopan maat. Joista erikoJjsesti
"ölnittakosn Puola. Myös Yhdysvaltoihin
ja Etelä-Amerikan maihhi
Kaukoltaan j a Afrikaan on inrheilu-välineitä
viety. .• • '
Myös mainittakoon, että Eiuroopan
«»estaruuskilpaauissa Belgiassa Ja
juutalaisten kisoissa Tel Avivissa, oU-
^at suomalaiset urheiluvälineet virallisia
kilpälluväiiineitä. Mielenkiinnon
lisääntyminen suomalaisia urheiluvälineitä
kohtaan johtunee lähentymistä
olympialaisista, mutta myöskin
«^•ilinfirtcn iorkeaata laadusta.
Helsingin Teekkarien Kuoro on parhaillaan
Yhdysvalloissa ja esiintyy
ensimmäisen kerran tk. 25 pnä
Montrealissa j a sen jälkeen kuudella
muulla pa'kkakunnalla Canadassa.
Koska tämän vierailumatkan yhtenä
tarkoituksena sanotaan olevan varojen
keräämisen teekkarikylän rakentamiseksi
Helsingin läheisyyteen lienee
tarpeellista julkaista seuraava
käytettäväksemme aimettu selostus
tästä suunnitelmasta. :
lasicunta ;on lähtenyt omatoimisesti
suunTitykseen. joka on kokonaisuu-deissäan
valtavimpia, mitä historiamme!
tuntee. Teekkarit aikovat koota
varat ja rakentaa asunnot, urheilulaitokset,
kokoushuoneet terveydenhiiöir
tdkeskuksen ym. yin. työllään ja aivoillaan,
eli ns. Teekkarikylän kaikkia
Teknillisen Korkeakoulun oppilaita
varten. Tehtävän suuruudesta saamme
kuvan tietäessänune, että jo ensimmäinen
rakennusvaihe vuoden
1952 naisolympiakyläksi n. 500 oppilaan
majoittamiseksi, vaatii asuntotilaa
30.000 kuutiometriä ja urheilulai-toksineen
kohoaa kustannuksiltaan
230 miij. markkaan. — Tämä ei kuitenkaan
ole teekkareita peloittanut,
sillä periaatteessa ovat suunnitelman
hyväksyneet sekä valtiomme että teol-liisuus-
ja talouselämämme edustajat.
Koko hankkeen ylunpfnä suojelijoina
ovat Tasavallan Presidentti Ja rouva
J . K. Paasikivi.
Yleisestä myötätunnosta mainittakoon
esimerkkinä, että Suomen Punainen
Risti on luvannut kuluvan
vuoden sauna-aihelsten postimerk-kiensä
tuotosta 30 pros. käytettäväksi
Teekkarikylän Terveydenhuoltokes-kuksen
aikaansaamiseksi.
Valtiovaltamrhe on huolimatta k i reästä
taloudellisesta tilasta 15. 1. 49
luovuttanut yh 100 hehtaarin luonnonkauniin
Otaniemen alueen Ota-niernen
hoitokunnalle, jonka puheenjohtajana
on Teknillisen Korkeakoulun
rehtori, prof. Martti Levon, käytettäväksi
maamme korkeimman teknillisen
opetuksen ja tuJkimuksen
keskuksena ja Teekkarikylänä.
Teekkarikylä tulee kaikilta osiltaan
palvelemaan ei vain opiskelijoiden
hetkellistä tarvetta vaan myös j a ennen
kaikkea teollisuuskeskustemnne
elämää. Rakehnettavat askartelutilat,
m-heilulaitokset, terveydenhuoltoase-mat
ym. näet antavat tuleville insinööreille
sen avartavan näkemyksen,
mikä on tarpeen Ji|^illist |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-10-31-03
