Vapaus, June 15, 1950

              Sivu 4 Tqrstaina, kesäk. 15 p. — Thursday^ Jurie 15
Luomt^s Anto Body
Kori' iz lolrasuojifin feorjausta.
Autojen maalausta.
» Auton renkaita j a bume/a
' Gasoliinia, olj>a Ja rasvausta
Ip^c ALENNUS GASOLIINILI£
4 Käytettyjä autoja ostetaan
» Ja myydää^.
PuheLn OB. .4^2
3211 Duflerin St. Toronto, Ont.
KotipuheUn RA-1893
- j i '' • — M'., . , ; : .
DB. M. SWALSKY
haluaa Ilmoittaa, että M n on
avannut toisen konttona:
2411 St. Antoine St. Puh. WI. 4S28
Vastaanottotunnit maanantaina,
keskivtilskona ja perjantaina klo 7
—e liialla ia lauantaina klo 2—3 ip,
Tapaamteta ja kotivieraUua var­ten
soittakaa "MA. 2820.
SUOMALAINEN
VEEHOILULIIKE
Teemme kaikkea alaan kuuluvaa
työtä huolellisesti Ja kohtuhinnallä.
MASTERCRAFT CO.
PUHELIN WA, 5171
98 Gerrard St. W. Toronto, Ont.;
Iltasin: Niiranen WA. 1347
SandellHO. 6800
— Newfoundland, jonka John Cabpt
lyösl V, 1497, oli Brlta:nnianen«im-mainen
siirtokunta.
1
SAUNAN UUNEJA
Satoja tyytyväisiä käyttäjiä
Voitte luottaa postitilauksiin
ONTARIO AUTO BODY
(John N. Ranta)
98 John Street, WA 33S4, Toronto
24 iunnl» pdveluSi
Puhelimet:
K L 1234 RA. 1234
TORONTO ONTARIO
G. Grant
Andy*S Corner
GasoUinla la öljyä
Ruokatavaraa
i l Suomalaisten tykätty
ostopaikka
B. B . 2, AVeston, Ont.
»/4 mallia Tarmolasta Weatoriilh
pain
"S ÄTt OK A A se KUKI t LA"
VICTORYFLORIST
O HAUTAUSSEPPELETTÄ
Ö ^XIÄJÖKOKKAVIHKÖJA
® K U K K A K O R I S T E I T A J A
O K U K A N T A I M IA
A. MERKER
FbheJlmet: A D . 1618
Suhnunt. Ja juhlapäivinä AD. 1618
576 Queen St. W,. Toronto, Ont.
(LJihaiU B«U>a>rt St.)
Tuokaa tkmä ILMOITUS
saadJabsenne. 20% alennuksen
ostoksiatanne
2ei0i Jeu)dlers
Timantteja, kelloja, lahjaeslheltä.
Juvellkauppa ja kellojen korjausta.
Louis Friedman, ottilst,
i ^ b e l l n PL.^^^fi^
371 Queen St. W., Toronto, Ont.
^^^^
Iihporting Co.
358 Spadina Ave. Toronto, Ont.
PuheUn WA. 6511
Tukku- ja Vähittäismyyjät hienoil­le
laatu silkki-, villa-, vuori- ja
pumpuUkankaille,
Kaikkea, kutoma-alaan kuuluvaa
tavaraa ehdoilla.
Avoinna klo 9 a.p. klo 6 Illalla
P. F. F.
Princess Fashion Fors
Jiltem]cn turkkien siiunnHtenjat ja tekijät, k
NYT MYYTÄVÄNÄ .
viimeisin muodin mukaan valmistettuja M U S K -
RAT. PERSIAN LAMB. HUDSON SEAL, A L A S -
jJCAN SEAL, B E A V E R J A M U I T A KAUNIITA
T U R K K E J A .
Sä^tihlnnalla S 8 9 . 0 0 Ja ylöspäin.
750 Yonge St.
Tcrronto, Ont.
506 Queen St. W.
Toronto, Ont.
Haluatteko 08>
^ J a a tai myydä
Antakaa meidän
a i i t i a a T e i tä
CHÄNBERS 1NEREDITH U M
Toronto Tteal EäaleBoärdin jäsäi.
\
24 K i n g S t . West
A. H. K i v i n e n .
P L a z a 3921
MO 5464
o i
1.1
TORONTO, ONTARIO
DR. E. C A H O - Hanimaslääkäri
HUONE 640 PHYSICIANS' & SUROEONS BUILDINCI
88 Bloor Street West Toronto, Ontario
Puhelin KIncsdale 8237 . , .
V Ä L I T Ä M M E . . .
TALOJA. UIKKEITÄ J A F A R M E J A
REAL ESTATE BROKER
Kilntelmistölainoja saatavana.
leSIVaUnerBd. Puhelin RA. 0401 Toronto, Ontario.
nebinki. — Suomen ammattiyhdis-tyfJilkkeen
hajoltustolmlnta. jota
Suomsn oUceistoso.?ialldemokraattlset
johtajat ovat itse asiassa harjoitta­neet
mlltef koko maan itsenäisyyden
ajan, saavutti helluntain edellisellä
viikolla erään mörkkipylväänsä. S A -
K ; n valtuuston koitoukselle olf leimaa
antavana s :s,-dsm. ryhmän Käikäile_
mitön j a mistään piittaamaton hajoi-tustoimlnta.
Yhtenäisyyaryhmän
kailckl rakentavat esityJtaet tul>vat
hyljätyiksi miltei järjestään.
K o i o maan ammattiyhdistysliik­keen
<kannalta kohtalckkaita päätök­siä
olivat S A K : s u aikoinaan erotetun
kahden jäsenliiton, Kuljetustyöväen
Llitcn ja Meteä- Ja Uittotyöväen L i i^
ton, ja y l i 50 paikallisjärjestön lopul­linen
erottaminen SAK:£ta, suhteiden
katkaiseminen Maailman Ammattiyh­distysten
Liittoon sekä surullisen kuu­luisan
P-sopimuksen fPagerholmln
tekemän välityssopimuksen) hyväk.sy.
minen. Samaan luetteloon voisi vielä
lisätä kieltäytymisen Suomen Rau­hanpuolustajat
r.y.n jäsenyydestä.
Aina siitä lähtien oli selvää, kun
Mar.shall-maiden ammattiyhdistysten
keskusliitot erosivat MAL:stä ja pe­rustivat
hajoitu-sjärjestöhsä viime
vuoden lopulla Lontoossa, että myös­k
i n Suomen sos.-dem. johtajat tule­vat
kulkemaan samaa tietä. Ainoana
vaikeutena oU sppivah syyn laytämi-hen
Jäsenyyden irtisanomiselle. Nyt
sekin löydetUin ja syyksi esitettiin,
kylmän £odah kiöitymln«i Ja M A L : n
sotkeutuminen suurvaltojen -välisiin
ristfalltoihln.
Rintoihinsa lyöden £os.-dexn. joh­tajat
selittivät, että monleö Valkeuk­sien
kanssa jaiktivasti kanipiiallevalla
piensn Suomen ammattiyhdistysliik­keellä
ei ole varaa eikä i U h ^ se­kaantua
suurvaltojen välisiin ristirii­toihin,
ja siksi suhteet aJAL:n/kans­sa
ovat katkaistava. Tilanne .bn k u i ­tenkin
juuri päinvastoinen. Seikkai­lupolitiikan
tielle heittäytjfittilstä mer.
kitsee SAK:n valtuuston sos.-dem.
johtajien toimenpide. Se nimittäin
merkitsee suhteiden katkaisemista 78
miljoonan ammatillisesti järjestyneen
työläisen kanssa jä enniehkaikkea
selvään sota-asenteesesh joutaimista
Neuvostoliiton ja muiden kansande­mokraattisten
maiden aminattiyhdls-tysliikkeideii
kanssa. Suomi aikioiinaan
pääsi M A L : n Jäseneksi Neuvostoliiton
suosltitksesta, mutta ystävän työn
sas.-dem. johtajat palkitsivat edellä-mainitulla
tavalla.
Viime kesänä sattuneiden lakkota-paustenyb^
dessä. jolloin S A K aset­tui
tukemaan työnantajapllreiä ja
taistelemaan työläisten oikeutettuja
p y r k i m y s ^ vastaan. S A K erotti
kynunenkunäi ammattiliittoa Jäse­nyydestään.
Myöhemmin käiiid muut
paitsi kuljetiistyöväen se3ä Metsä, ja
Uittotyöväen liitot, ovat saaneet Jä-senoikeut^
nsa takaisin. Valtutiston
nyt tekemä päätös on peruuttamaton
ja se merkitsee^syväistä olemista
keskusmton ulk<qnmtella. ; '
Tilanne Suomen aminattiyhdistys-jiikkiees^
on vähintäänkin kaaosmai­nen,
Soi8.-dem, johtajien mielestä se
ilmeisest&in ön varhain inahdöllihen.
sillä he ovat päässeet siihen, mihin
ovat PKkineetkto. Ammatillisesti jär-jiestyneltten
työläisten rivit bn lyöty
sdtaisin ja kestaisjärjestöjen toiminta
ianiautettu. Vastaavasti hinnat ovat j
voimakkaassa nousussa, mm. mimta- 1
ma päivä sitten ikohötettiin ihaitota-loustuotteiden
hintoja 20 prosentilla
ja vuokrien korotus tapahtunee 1 ^ -
päivinä. Työpalkkoja on osittain alen­nettukin.
Palkkatyöväen rivien pitäi­si
nyt, jos ioskaan, olla ehyet ja voi­makkaat,
mutta sb5.-dem. johtojien
toimenpiteitten Johdosta -työläisillä ei
ole ammattiyhdi^ksistMn käytän­nöllisesti
:katsottuha minkäänlaista
suojaa.
SeifsejiniotineR oppivelvollisuus
voimaäri Eestin neuvostotasavallassa
Eestin kaluleksassa-korkeakoiilussa on opiskele­massa
nykyään yli 7,000 oppilasta
-I
Ma«i Kiani
IPALIOSI
.|fS18Bay Bt^PortArtha.^^
gllllQllll!iIillilll|llilI!lllillIlllll!!t!illllliUliiI{II!lllllllilllUliIIIlilliliinilllllIlllliU
hyvaa syytä
miksi teidän
tulisi ostaa
1. Ostakaa velaksi
2. Ei korkomaksua
3. Tavara tyydyt»
tävää tai raha
takaisin.
lii
Toronto Family lers
PUHELIN AD. 2415 |
514 Queen St. W. Toronto. Ontario 1
© MIESTEN PUKUJA ® NAISTEN TAKKEJA i
Mittojen mukaan
tai tehdaspukuja
® VARUSTEITA
® POIKIEN PUKUJA
® WINDBREAKERS
® NAISTEN PUKUJA
©NAISTEN
LENINKEJÄ
® VARUSTEITA
© LASTEN TAKKEJA
LAKANOITA - TÄKKEJÄ - SATIINISLA
VUODEPEITTEITÄ
"'Ystäiällinen kauppa ystävälliselle luotolle'"
D. K A C H U C K , omistaja
MitiiM!5wn«HiiriilIiiiW»iiiii!irtU!H
Toronto. — (LNS) — Popnlääri-nen
tiedemies Ja kirjailija Dyson
C a r t er,i Canadan-NeuvostoUiton
Ystävyysyhdistyksen pnheenjohta.
ja, ja hänen vaimonsa Cbailotte
ovat juuri palanneet vlerailumat-lialta
Ncuvostoiiltosta. Se mitä he
näkivät siellä on kiintoisa cana-dalaisiile.
Canadian Tribunen r a -
portteri Mel Colby on haastatellut
mr. ja mrs. Carteria. Julkaisem­me
alempana tämän mielenkiintoi­sen
haastattelun. ;
Raportteri: Mr. Carter, kuinka
kauan olitta Neuvostoliitossa?
Carter: Me saavuimme sinne v a ­pun
edellisenä päivänä ja olimme .siel­lä
lähes neljä viikkoa.
Raportteri: Mistä johtuu että teit­te
matkan ja missä te kävitte?
Carter: VOKS, joka on K u l t ­tuurisuhteiden
yhdistys Ulkomai­den
kanssa, kutsui Charlotten ja m i ­nut.
Me kuljimme tuhansia maileja
lentokoneilla, junilla, laivoilla j a au-toiila.
Aina pohjoisesta Leningradis­ta
Moskovaan, itään Stallngradiin ja
alas Ukrainaan, sekä moniin paikkoi­hin
ulkopuolelle suurien keskuksien.
Raportteri: Oliko tämä valmistettu
matka, kalkki järjestetty ennenkuin
saavuitte sinne?
Carter: Oh, e i ! K u n me saavuim­me
slmie meiltä kalkilta kysyttiin m i ­tä
kukin meistä haluaisi nähdä. Pit­kä
lista, niiden mukana kuuluisia per­soonallisuuksia.
Me emme odottaneet,
että he järjestävät kaikki mitä me
pyysimme. Lukuunottamatta kahta
poikkeusta, kaikki järjestettiin, ja
lisäksi monta muuta.
Raportteri; Mitä olivat poikkeukset?
• Carter: Kuuluisa lääketieteilijä A: D.
Speransky, joka piti luentoa juuri s i l ­loin
kun rrieille biisi \-airi sopinut Ilja
Ehrcnburg. joka oli Belgiassa.
Raportteri: Mrs. Carten mitä te
näitte sairaanhoidon ja perhe-elämän
alalla?
Mrs. Carter: Kaikenlaista hoitoa a i ­na
suuresta Botkin sairaalasta aina
pieneen farmipaikkaan, jossa oli neljä
yksinkertaista vuodetta, jotka pelas­tettiin
saksalaisten aiheuttamasta
rauniosta. Näin kauniita uusia asun­totaloja
ja Stalingradin, jossa ihmisiä'
vieläkin asuu tuhottujen talojen kel­lareissa.
Kävin cstoksilla monessa
kaupassa, aina Moskovan suiu-immas-ta
pienimpään kyläkauppaan saakka.
Raportteri: Mikä oli teille molem­mille
kaikkien mieliinpaJnuvln vaiku­telma?
Carter: Stalingrad. Meillä oli h a r ­vinainen
vaikutelma kun me kuljim­me
yli taistelukenttien, purjehdimme
alas Volgaa. si>-uutimme" sen kohdan
josta vastahyökkäys alkoi Ja kun a -
suimme kaupungissa. Me asuimme
juuri vastapäätä sitä palkkaa missä
von Paulus antautui.
Asua Stalingradin asukkaiden kans­sa,
puhua heidän kanssaan suurten
tehtaiden ja työväenpalatsin raken^-
nustyöstä. meiuiä elokuviin heidän
kanssaan, kävellä maileja alueilla,
jonka jokainen neliötuuma on k i r j a i ­mellisesti
kostutettu verellä, kaikki
tämä teiee Stalingradlsta kauhean,
unohtumattoman elämyksen.
Vain ihmiskunnan vihollinen S t a -
llngradia katsellessa voi uskoa \-enä-läisten
valmistavan sotaan jotain vas­taan.
Uimiset orat lukeneet St. Laurentin
ja Peaisonin vihaiset sotapuheet. A i ­noa
mitä meille sanottiin- oli nuoren
naisen huulilta. Hän sanoi: 'Toivon
ettei Canada koskaan saa sellaista
Saupimkla kuin meidän."
Raportteri: Saitteko puhua ihmisten
kanssa vapaasti?
Cartier: Tietysti. Kalkki ympäröi­vät
meidän ja k>'syivät Canadasta.
Heillä ei ole \-3lheelllsia "propaganda"
i d e o iu Canadan eliunästä. He tietä­vät
vallan hyvin, että meUlä täällä
on korkea elhitaso.
Mrs. Carter: Tosiasiassa heillä on
ruusuiset käsitykset ^iitä miten me
elämme. Kun me sanoimme heille
kuinka hinnat edeUeen nousevat, vie­läpä
vaikka oh liikaa ruokatarvikkein
ta, he uskoivat että me valehtelemme.
Raportteri: Mrs. Carter, mitä te
ajattelette naisen tasa-arvolsuudesta
sosialismin alaisuudessa?
Mrs-.Carter: Siellä ei ole vain tasa-arvoisuus,
vaan naiset Ja tytöt, jotka
ovat kynevämpiä, nostetaan nopeasti.
Miksi? Paras; konelatöja suuressa
Pravdan kirjapainossa on nainen.
Muutamat konetyökalutehtaan työn­johtajat
Stalingradin traktoritehtaas­sa
ovat naisia. He eivät ole kerskujia
eivätkä koppavia. Täsavertaismis on
osa heidän elämästään. V :
Useat heistä ajattelivat että iCana-dalalset
naiset ovat myöskin tasa-ar-volsia.
K i m sänoin.heille ettei parla­mentissa
ole ainoatakaan naista, niin
he katsoivat hyvin epäilevästi.
Raportteri: Entä naiset korkeissa
asemissa?
Mrs. Carter: Kalkilla työläisillä teh­taissa
Ja farmeilla on ^'korkein" ase­ma
heuvostoelämässä. Eräät kalkkein
timnetuimmät ihmiset tekevät työtä
penkkinsä ääressä taikka pelloilla. Me
tapasimme monta huomattavaa nais­ta.
Parlamentin jäsentä, tehtaanjoh­tajaa,
toimittajaa ja professoria. So­sialismin
alaisuudessa ei ole olemassa
mitään esteitä naiselle.
Raportteri: Huomasitteko "hitaut­ta"
taikka byrokratiaa?
Carter: Olin tieteellisissä laitoksis­sa
Ja näytetilaisuuksissa. jollaisiin C a -
nadassa ei päästetä vieraita. Jos V a r ­tia
oli ovella, hän pysäytti meidät,
kuunteli kohteliaana tulkkinune seli­tystä
ja laski meidät sisään; Ja U s ­kokaa
taikka ette, me menimme Mos­kovan
lyhytaaltoasemalle, joka on
suunnattu kaikkiin englannin kieltä
puhuviin maihin eikä meidäti käSUcir-joitustä
tarkastettu ennenkuin se'laa-jallettlin.
Mrs. Carter: Mitä kohteliaisuutta ja
ystävyyttä! E l edes väentungoksissa
pusketa toisia. Varsinkin lapset ovat
kohteliaita. Ei mitään pikkuenkelei-tä.
taikka kpvan kurin alaisia, mutta
harvoin näki epäkohteliasta jä her­mostunutta
lasta.
Raportteri: Entä elintaso?
Carter: Tämä oh meidän ensimmäi­nen
yllätyksemme, Noin kaksi m i l ­joonaa
tavallista neuvostokansalaista
marssi ohitsemme vappuna ja he o l i ­vat
puettuja kuin tavalliset cahada-laiset.
Kaikki kaupat ovat täynnä os­tajia.
Neuvostoliittolaiset käyttävät
karkeampia työvaatteita kuin suuri
osa canadalaisista tekee. Tämä pitää
paikkansa Englantiin ja muihin E u ­roopan
maihin nähden. Joistakin t a - ;
varoista on. vielä puute. Kuitenkin
palkat kohoavat ja hintxat lasikevat.
Liikenne on vilkasta j a suurimmalta
osaltaan aUtot ovat uusia. Helliä öh
televisio, joka on paljon parempi kuin
amerikkalaisten.
Raportteri: K u n puhuitte neuvosto­kansalaisten
kanssa, niin keskustelit­teko
politiikasta? Puhuivatko he m i ­tään
kapitalista systeemiä vastaan?
Carter: E i kertaakaan. Kymmenet
ihmiset sanoivat meille: Älkää valmis­tako
meistä kertomusta Canadan k a n ­salle.
Älkää salatko meidän puut­teitamme.
Sanokaa juuri sen mitä
näette täällä. Haluamme vain. «'^ä
kerrotte totuuden." Korkeimman
neuvoston jäsen sanoi melkein shhas-^
ta sanaan sannan ktiin tyttö siankas-vatusfannilla
kaukxma maaseudulla^
Mrs. Carter: Hyvin vanha mies t u li
luoksemme tehtaassa ihän oli isäuoniit
vanhuuden eläkettä jo vuosia.toirtta
edelleen tekee työtä Ja saa myöskin
palkkansa). Bän toisU JatkuvasU tul­kille:
"Sanokaa helHe, etteivät kerro
niitään valhetta meistä. Pyydän vain,
ei valheita, vairt totuutta."
Raportteri: Entä sodanvaara. M i - ,
kä onlieldän Icantansa.? '
Carter: Luulen sen 'parhaiten i l -
maisttm niillä päivällisiliä, joissa olim­me
läsnä. iE»rof. Denisov, V O K S : n p u ­heenjohtaja,
esitti yksinkertaisen mal-.
japiiheien. Hän sanoi: "Älköön, C a ­nadan
Jä Venäjä kansa koskaan tais­telko
toislaäh vastaani Xlköön C a ­nada
koskaan tunteko sodan kauhu­j
a ! " , •
Mrs. Carter: Samaa sanottiin h i i -
nUlle sotaonjojen kodissa. Eräs opet­tajista
t u l i luokseni kun lapsia ei o l ­lut
lähellä j a sanoi: "Tehkää työtä
rauhan puolesta! Älköön enää kos­kaan
clkomaailinässa tällaisia koteja!
Raportteri: Toivon teidän kirjoitta­van
joitakin axtikkeieitä Neuvostoa
tbn'kehityksestä.
Carter: Ei vain artikkeleita, vaan
kokonaisen kirjan.
Suöthi ska lahjana
9 pieiioisrÖtgeh-konetta
Helsinki. — (S-S) Prof. Severi S a ­vonen
palasi äskettäin kotiin Gene­vestä.
Hän oU ollut siellä Suomen
edustajana Maailman Terveysjärjes­tön
CVVHO) kolmannessa yleiskokouk­sessa,
jossa o l i edustettuna 64 valtio,
ta. _ •
Kotimatkalla prof. Savonen kertoi
Icäyneöisä Pariisissa neuvottelemassa
Unicef : i n Em-oopan päätoimlston
kanssa niistä pienoisröntgenkuvaus-koneista,
jotka Unicef on suunnitellut
Suomelle lahjoitettaviksi. Asia qnkin
kehittynyt hihi pitkälle, että syksyllä
1950 Unicef : i n lahjana saapmi maa­hamme
yhdeksän pienoisröntgenku-vauskonetta
niihin kuuluvine kuor-mä-
autolneen. Tämän lahjan arvo on
lähes 20 miljoonaa Suomen markkaa.
Äänioikeus 18-vuotiaille
Berliiiit — Saksan tasavallan k a n ­salaiset
tulevat vaalikelpoisiksi ja
saavat äänioikeuden sen uuden lain
perusteella. Joka tuU voimaan touko­kuussa
SaJcsan tasavallassa. Asiaa
koskevassia virallisessa tiedonnimossa
todetaan, että nuoriso oh esimerkilli­sellä
osallistumisellaan jälleenraken­nustyöhön
-todistanut offevansa kypsä
äänioikeuden käyttämiseen.
(SIB) Eestlh^^ansa on sodanjälkel.
sen viisivuotissuunnitelman neljän en­simmäisen
vuoden aikana saavuttamrt
huomattavia tuloksia iailttuurin
hictämlsessä. Kymmeniä uusia kou­lu
ja oh:,sodan jälkeen rakemiettu. Kun
tasavallassa lukuvuonna 1944—1945 oli
1,028 kmjlua, on vastaava luku nykyi­sin
Tasavallassa on otettu ^ y -
täntöön 7-vuotinen oppivelvollisuus ja
avattu.suuri.noääi^ iltakouluja työ­läis-
j a talpnimikaisrauorisolle. .
Tämän lisäksi on tohnhnassa 34 tek-nikunUa,
j a tojBtatuhatta henkeä opis­kelee
maatäJo«8konluissä. Kolhoosi-työnteöjöiäen
kouluttamista varten
on~avattu erityisiä kouluja.
Koulujen,-. Msääntyinihen vaatii
myöskin entistä suuremman määrän
opettajia. TlsEä tarkoituksessa avat­tiin
vuonna 1947 kaksi öpettajainsti-tuuttia,
toinen Tallinnassa jä toinen
Tartossa. Näissä opiskelee nykyisin
n. 1,800 ylioppilasta. Tasavallan nuo­riso
voi hankkia korkeakoulusivistyk­sen
myöskin maan 8 muussa korkea­koulussa,
joissa opiskelee yli 7,000 y l i ­oppilasta.
Eestissä käytettiin vuonna 1949
Iransanvalistiistarkoltuksiin n. 20 pros.
tasavallan, hudjettivärolsta,
: Hyvää, huolta, pidetään myöskin
Itouluikää nuoremmista lapsista. H e i ­tä
varten on' avattu toistasataa las­tentarhaa.
Kaikki sotaorvot on sijoi­tettu
lastenkoteihin, joissa he saavat
hyvän kasvatuksen.
KANSANVAUSTVSTYO
KEHrrTYT .
Tasavallassa suoritetaan laajaa va­listustyötä,
.Josta huolehtii mm. 619
kansantaloa, 54. kulttuuritaloa, 27 äm-ioiattUUttoJen
klubia Jä 1,335 kirjastoa.
Erilaisten ^;,ppintbkerhoJen määrä l i ­sääntyy
vuosi vuodelta. Vuonna 1946
oli tasavallassa 3,276 opintokerhoa,
mutta nyt niitä on jo 4,186/ Pelkäs^
tään vuoden 1949 kolmen ensimmäi­sen
vuosineljätweksen~aikana pidet>-
tiin y l i 32,000 erilaista luentoa.
Hyvin tärkeä osuus koko valistus­työssä
on vuoden 1947 syyskuussa pe­rustetulla
"Edistyksellä tieteiden jä
poliittisten tietojen tunnetuksitekemi-seksi".
Johon kuuluvat Eestin sivisty­neistöni
parhaat voimat. Vuoden 1948
alussa yhdistykseen kuului n. 160 Jä­sentä.
Nykyisin siinä )i)n 915 varsi­naista
Jäsentä ja 329 avustajaa. Jotka
ovat eri puolilla Eestiä pitäneet t u ­hansia
luehtoja.
Tasavallassaan 105 vakinaista luen-tökeskusta;-
joiitä l59'kbihM^
EESTIN ELOKUVATAITEEN
SAAVUTUKSIA
VanhaUa Eestillä ei ollut omaa elo­kuvatuotantoa.
Se oh saatu alulle
vasta neuvostovallaa oloissa. :
Jo keväällä 1946 Tallinnan elokuva­studio
alkoi yhdessä! kronikka - j a do-kmnentaarielpkuvien'
keäkusstudion
kanissa ^TIeuvosto-Eesti"-nimlsen elo­kuvan
f ilmaaniisen.Tättiä elokuva a n ­taa
selvän kuvan sodanjälkeisen r a -
fennustyön ensinmiäisistä menestyk­sistä.
Sie s a i hyvän vastaanoton ja
sen valmistaijat Ja esittäjät palkittiin
enshnmäisön asteen Stalin-palkinnoil­la,
mikä, on laskettava Eestin elokuva­taiteen
ensimmäiseksi voitoksi.
Vuonna 1947 Tallinnan elokuvastu­dio
valmisti yhdessä Len-filmin elo­kuvastudion
kanssa ensimmäisen tai­teellisen
elokuvan "Vankllaelämää".
joka myöskin palkittiin Stalin-palkin­nolla.'
Samana vuonna valmisti väril­linen
dokumeiotaarifilmi "LaiUujiihla",
Joka kuvaa Eestin kansan suurta t a i ­deharrastusta.
Kolmen vlihieksikuluneen vuoden
aikana Tallinnan elokuvastudio on
valmistanut kahdeksan dokumentaa­rista
lyhytfilmiä, joista kolmen, nim.
"Eestiläinen kolhoosi Gruusiassa",
"Uutta elämää luodessa" j a "Eestin
liukaskivi", on saähtit Eestin tasaval­lan
palkinnon.
Vuonna 1949 välmlstettin lyhytfil­mit
"Tie tulevaisuuteen", "Uudesti­syntynyt
tehdas" Ja ''Kesäurheilu"v
Elokuvakoneiden määrä o n neljän
vuoden aikana' nääntynyt 24:stä 188.
Monien kaupunkien Ja asutuskeskus­ten
dltdniväi^ttterit ön 'jälleenraken-cettu.
j a tasavallassa toimii nykyishi
87 Vakinaista elökiiVateattela.
. Eestin tafiavallählO-vuötispäiväksi.
^ota-tänä kesänä vietetään, valmistau­dutaan
parhaillaan fiUnaamaan uutta
^okuvaa, kahta fihi^usta tasavallan
saavutuksista ja taiteeflista elokuvaa
*koordin valo" Hans Leberechtin s a ­mannimisen
novellin miikaan, josta
kifjailija on saanut Statih-palkinnon.
Nyt on Eastin koko kansalla mah-.
didllsuus nähdä parhaita elokuvia
myöskin maaseudulla; kolhooseissa.
heuvbstötilpiUa j a saaristossa.
EXSihiN KmJALLISUUDEN
PÄHTÄT MOSKOVASSA
Eestisä on alettu valmistautua
Moskovaa keväällä alkaviin Eestin
kirjallisuuden päivUn. joiden aikana
tasavallan kirjailijoiden valtuuskunta
tekee moskovalaisille tunnetuksi Ees­tin
kirjallisuutta.
Tasavallan kustannusliike "Kaimo^
kirjallisuus j a taide" julkaisee näitä
kirjallisuuden päiviä varten suuren
määrän eestiläisiä teoksia venäjänkie­lellä:
Tällöin venäläiset lukijat saavat
mahdollisuuden tutustua mm. useihin
eestiläisten : klassikoiden kokoelmiin,
kolmeen kh*jäilija E. Viiden romaa­niin,
eestiläisiin kansansatuihin, E .
Mannikin kertomuskokoelihaan " S y -
dämien koetus". Eestin sosialistista
rakennustyötä kuvaavaan novelliko­koelmaan
ym. Myöskin Moskovan
kustannusliikkeet julkaisevat Eesthi
khrjallisuuden päiviksi useita teoksia.
Samanaikaisesti avataan~Hicskoväsi-sa
näyttely. Joka kuvaa Eestin kh-jalU-suushistorlaa
ja kirjagrafiikan histo­riaa.
.• . .
LAKEHEADj
Mohument Go
W . K e l l a ^ y . oausta» 1
Kafkfnlaista haofanat^a.
-Sementtisiä S S f e ?
Lasm himmeatämidi u '
kiriahnilla v a r ^ ^ I
• T>'ö taataan ' • '
Puhelin 3r77l3
258 S. Algoma St
PORT ARTHUB, ONT.
PETERSON
ELECTRIC CO.
SähkÖtarpeiden välittäjät ja
' u r a k o i t s i j a t
DIAL S-8152
"68 Shnnlah Street
Pori Arthur, Ontario
T i e d u s t e l k a a meatä
K A A D E T T A V I A P l
K U L J E T U S TROBS!
L A A T I K O I T A
NOSTOLAITTEITA
VARUSTEITA
Välittäjät Thunder Bay
Täydellinen, «rasto <
. Huoltopaivelus
Ylöspanoa - hitsausta -
SUOMEA PUHUTAAN
ÄRCHIEGÄHB
PUHELIN 5-87C
381 Oliver Road. Pnrt Ä^jhm
Saatavana pikaii
lähetystä varle4
® Interior Trkn
© Insul-Bric Siding
® Plywood
© Maronite
© Asphalt Shinglek
© FSbre Glass InsuMd
MILTON FRANq
LUMBER COjj
Puhelin Dial5-73S4
39 S. Cumberland SL
Port Arthur
FARMARIEN JE>£TKCTrAMINEN
Canadan fannarit ovat fcaniiwet yU
500 mUJociaian dollatin tappioi sen
vehnäkanpan johdosta, jota Canadan
hallittts har.'oitti myydessään eanaita-laista
vehnää Britanniaan äOe märfc-kinahintojt
». sanoi äskettäin LPP:n
Saskatcheimnln .maa k n n t ajofitoja
Neisoa Cluke.- :Ban sanoi sen <devan
kaOätaän kmifiianuio baljanksen paOä.
on ludidistanBi^aavikon vdmäfiBntta-xeOiln.
eikä ludHe ide alkornnstakaan
Kuuluisa arkkitehti
kehoittaa julistamaan
atomiaseen laittomaksi
Sprine Gre«i, V^ls. — Yhdysvaltain
pitäisi hävittää atomipomminsa, sanoi
Prank lioyd Wright. Kuuluisa a r k k i ­tehti,
joka vietti kesäkuu^ 8 i^iVänä
81-vtiotispäiväätisä, sanoi että nykyi­nen
suuntähs-voi vaiti johtaa sotaan.
• Wright;! sanoi, että länsivaltain t u ­lisi
allekirjoittaa äoii>imus. joka julis­taisi
atomipommin laittomaksi. S e l -
laiziai toimenpide, hän sanoi, vähen­täisi
sodan mahdollisuuden eikä lisäi-si
sitä.
"Meillä ei ble mitään pelkäämistä
jättäessämmfi.^ ätomikilpallun", sanoi
Wright. "Venäjä haluaa rauhaa aivan
yhtä paljon kuin mekin."
Wright »iskoo ettei sota ole kiertä­mätön.
"Mutta jos se halutaan välttää, niin
meidän täytyy uudelleen löytää luot­tamuksen
itsessämme taikka demo­kratian
yksityisessä jäsenessä. Mei­dän
ei saa sallia teollisuudesta tulla
meidän herraamme eikä meidän ei saa
sallia meidän halumme turvallisuuteen
hävittää meidän yksityistä vapaut­tamme."
iangiia & Waugh Hardware Co.
* RAUTATAVARAA — PORSLIINITAVARA.\
" B E A C H " - U U N E J A — •'CONNOR"-PYYKKIK0NEITA^
" P H I L C O " - R A D I O I T A — <*ELTO"-ULKOLAITAM00TT0REITA
Vastapäätä Prince Arthur hotellia _j^jj,^^2ga
PuheHmet: 5-591^—5-7581
10 N . Cumberland St. Pori Arthur. Ontario
W. H. LAVERTY ® Insurance Agent
Sulte 105. Cuthberston Block Fort William, Oi[
(Nova Scotia pankin yläkerrassa)
PALO- ja A U T O V A K U U T U K S I A © Rahoittakaa Teidä^^^^^
autonne tai troklnne meidän antamalla latoaJ«a ja saostakaa raiaij
D i A L 3-6821
ENSI RAKENNUSKAUDELLE
T u l k a a valitsemaan rakennustarpeenne meidän
liikkeestämme.
Välitänime ensiluokan rakennustarpeita.
Vy^ANSÖN LUMBER COMPAN
Puhelin Dial 5-6589
Pori Arthur
M.
maksa»mitSäa luvattua konaasta.
— Goldeye-kalan» mtmat pysyvät
veden pinnalla. Muitten tuoreen ve­den
kalojen munat ovat raskaampia
kuin vesi j a painavat pohjaan.
bstakmne omasta ösmskaupastantie'
© MeiUä on varastossa lujia kevät- ja kesävaat­teita,
monia en lajeja.
© Myös työkenkiä kaikkia tunnettuja lajeja-.
INTERNÄllOMÄl eO# STORES
LIMITED
176-ieO S. Algoma St. Port Arthur.