Vapaus, June 15, 1950

              MOTORS & EQUIPMENT
BsLarchSL Sudbury
Puhelimet 8 - 8 3 ^
PALVELLUT SUOMALAI-
^ ^ l ^ y L I 35 VUOTTA
Q F O E D & M O N Ä B C H henkUö-sutojs
Q fOBD KUOBMÄ-AIJTOJA Ja
traitoreita
suomalainen myyjä
Lapamatokapsellejp
. Tehokas lapamatolääfce. Jota voi
^ U l a ilman p a a s t o i s t a Ja ot­etta
ulostuslääkkeitä.
Uusi hinta 3.50 piiUo
Postitilaukset suoritetaan .
viipymättä. , *
KARI PHARMACY
PUHELIN 6-6572
I«7 Kathleeo St. W. Sndbniy
Kaij&Iais-Suoinalaisen naapuritasa­valtamme
väestan muodostavat k a r .
jalaiset. suomalaiset, vepsäläiset, ve­näläiset
Ja eräisiin muihin fcansalll»
suuksiin lukeutuvat asukkaat. T&mä
DB. W. R. IHANCHESTEB, V Ä
E L Ä I N L Ä X K S B l
24 Dnff erin St. •. Sndbmy
Edffard Supply Varaston, tucaua.
Puhelin 4-4511 Jos ette saa vastaus­ta
soittakaa 7-7839
_ Tilastot näyttävät, että Canadan
lEjjunaikai-ja on vähentynyt viimeisen
viito vuoden aikana.
Suomalainen partari
PATS BARBER SHOP
% Elm St. W. Sudbury
. Vapauden vieressä
<10^13-15-17)
TEEN
fUTKITUSTYtiTÄ
HUOLELLA
Sulkeudun suosioonne
George F. Miller
PUTKITUSURAKOITSIJA
Puh. 5-5805
213Iorrison S t Gatehell, Ont.
iiiiiiiiHuiiiiiiHinriitimiiiniiiiitiiiiHii
DrJohnW.Haäääi
LÄÄKÄRI J A KIRURGI
Puhelimet: Konttori 4-4303
Kotiiii 3-1232
Huone 201—67 Elm St. E .
Rescnt Theatre Boiläiss
illinilllllllllllilliitlllllfllllltiltflllillllll
SOITTAKAA
PARKWAY
Puh. 3 - 0 2 62
*'Xopca ja hyvä palvelus."
Nykyaikaisin puhdistuslaitos
pohj.-OntariOEsa
"Kokeilu todistaa!"
VAPAA H A K U - J A P A L U C -
PALVELUS
seikka antaa tietenkin oman leimansa
tasavallan kouluille, niiden opstusob-jielmialle
Ja oppikirjoille.
Uhtua, Kiesttnki. Repola, Rukajär­vi,
Prääsä, Aunus ja muutamat muut
paikkakunnat ovat karjalaisen Ja suo.
malalsen väestön taajimmin asutta­maa
seutiia. Siksi koulutkin siellä
ovat suomenkieliset.
Opetusohjelmat Ja oppikirjat ovat
samanlaiset koko Neuvostoliiton ixnii
luissa. Mutta koska koululait(äcsen
tarkoituksena Jokaisessa tasavallassa
on myöskin oman kansan kulttutirin
tunnetuksitekeminen, kussa^kin fcari-eallisessa
tasavallassa esimerirtksi
kirjaUisuuslukemistot eroavat toisis­taan
sikäli, että huomattava osa —
jopa puoletkin — ainehistosta on
omistettu omalle kansalliskirjallisuu­delle.-
Tarkastelkaamme tässä valossa k i r ­jallisuuden
opetusohjelmaa Ja oppiai­neen
pentskirjaä, kirjallisuuslukemis-tda,
6. Ja 7. luokkaa varten Kafjalais-
Suomalaisen tasavallan keskikouluissa
(sikäläisessä 7. ja 10-vuotisessa kou-lussa).
...
KANSANRUNOUS
"Syvimmät Ja värikkäimmät Ja t a i ­teellisesti
ehyimmät tyypit on luonut
lolkloore, työtätekevän kansan suusa­nallinen
runous".
•Nämä sanat ovat eräänlaisena mot­tona
6:- luokan kirjaUisuusli^mlstol-le,
Jonka avulla lapsille ppetusohjel.
man mukaisesti annetaan käsitys ker­tovan
kansahnmouden erikoisuuksis­ta.
Jo k i r j an ensi sivuilla he tutustu­vat
katkelmaan Kalevalasta: "Ilma­rinen
takoo sammon". Katkelmahan
ilmentäöi: voimakkaasti kansan ikuista
haavetta paremmasat tulevaisuudes­ta,
mikä olennoituu tuossa ihmeelli.
sessä sammossa, kun seppä Ilmarinen:
Takoi sammon taitavasti:
laitahan on jauhomyllyn,
toisehen on suolamyllyn,
rahamyllyn kolmantehen.
Siitä jauhoi uusi Sampo,
kirjokansi kiikutte^,
jauhoi purnun syötäviä,
toisen jauhoi myötäviä, •
kolmannen kotipitoja,
6. luokan kirjallisut|jslukemisto tur
tustuttaa oppilaat myös Kanteletta­ren
runoihin "Auringon kanssa kil­paileva
tjrttö", " K i v i on suuri, orja
pieni" ja "Paista päivä paimenelle".
Kansanrunoudesta kirjallisuuden
opetus alkaa seitsemännelläkin luo­kalla.
Mutta nyt oppilaat saavat a i ­heesta
jo paljon syvällisemmän käsi­tyksen.^-
Esiteltäessä työlauluja, loitsuja, i t ­kuvirsiä
Ja muita kansanrunouden
muotoja lasten huomiota kiinnitetään
siihen, että myös suomalaisilla Ja
karjalaisilla on tällä alalla omat luo­muksensa.
Luettaessa esim. yleisesti
timnettua venäläisten lotjanhinaajien
"Jimttalaulua" lapset saavat oppia,
että suomalaiset ovat ainakin ennen­vanhaan
raskaita hirsiä rakennuksel­le
hinatessaan laulaneet:
Oo hii-ve-li 00 hii,
oohei-ju-vei-juoohii!
ja kivenhakkaajat yrittäneet helpot­taa
työtään huudahduksilla:
Oohip, 00 hip, oohip!
Runsain näyttein esitellään myös
suomalaisia ja karjalaisia loitsuja se-
SADIA KUIVALA
kä hää-, perhe- j a rakkauslauluja.
Tienviittana Leninin sanat siitaket­ta
proletaarista kulttuuria voidaan
kehittää vain tuntemalla täydelUsesU
koko ihmiskunnan k ^ t y k s e n l u o i i ia
kulttutni Ja muokkaamalla sitä u d -
delleeh, oppikirjassa siirrytään tämän
Jälkeen Suomen j a Venäjän kansan
suurimpiin kidailljoihln. 6. luokalla
ensin Aleksis Kiveen Ja heti sen jäl­keen
Aleksander Pushkiniin, 7. luo­kalla
päinvastoin: ensin Pushkiniin
Ja vähän myöhemmin Kiveen.
Aluksi lapset perehtyvät Aleksis
Kiven, tämän mestarillisen ja totuu-deiunuämisen
kansanelämän kuvaajan
elämäkertaan. Sitten /^vennytääh
yleispiirteittäin hänen tuotantoonsa,
hanget", josta opeteUaan ulkoa kau-
Senaattori sanoo farmarien menettäneen
$425 milj. velinäsopimiiiaen tal(ia
Käyhää katsomassa
UUTTA W50
SE ON JOHTAVIN PERHEAVTO
4-ovinen, 6 lamppuinen, 5-6 henkilön^
Terä^inen, ruOTteen kestävä.
Täydellinen nahka sisusttis. Ilman­vaihdolla
Ja lämmittäjällä varustettu.
KAimmomjÄYDEu^
® KYYTIMUKAVUUTTA
® TALÖUDELtlSUUTTA
©AISTIKKUUTTA
©KESTÄVYYTTÄ
josta ensimmäisenä otetaan käsiteltä­väksi
katkelma "Seitsemästä veljek­sestä":
"Jukolan veljekset hiidenkl-veliä".
Oppilaiden huomiota kiinni­tetään
A l e k ^ Kiven mestarilliseen
kerrontaan j a etenkin hänen kielen­käyttöönsä.
Tässä yhteydessä selite­tään
iniin suomen kuin muittehklE
kielten kehitystä Ja esitetään nun;
sentapaisia aAalsmeJa kuin. "Otta-kaat.
ottakaat sanastamme vaari!
Seitsemännen luokn oppilaat tutus­tuvat
"Nummisuutareihin". Näytelmä
esitetään lapsille sopivasti lyhennet-t3mä.
Samalla kun lapset sitä lukies­saan
perehtyvät tuon ajan elämään-
Suomessa, kansan tapoihin ja käsi­tyksiin,
heitä opetetaan edelleenkin
huomaamaan miten Kiven kieli eroaa
nykyajan kirjalcielestä. Ja he saavat
myös ratkaista, tämän tapaisia kysy­myksiä:
Mikä vaikuttaa enemmän
"Nummisuutarien" koomilllsuuteen,
Eäkon teot vaiko Eskon luonteen k u ­vaus?
Tähän mennessä seitsemäsluokka­laiset
ovat jo lukeneet Gogolin "Re­viisorin",
Joten heillä samalla on hy­vä
tilaisuus rinnastaa Ja vertailla
kahden suuren kirjailijan teoksia sa­malta
alalta.
Toisen Suomen kirjallisuuden edus­tajana
6- Ja 7-Iubkkalaisine esitel­lään
Minna Canth, K u i n esipuheeksi
on otettu Minna Canthin omat sanat:
"Tuo realistinen kirjoitustapa telt-ä
inhoittaa . . : enkä sittenkään voisi
kirjoittaa toisin. Öhko minun syyni,
että elämiissä ei' ole ainoastaan kau-'
nista, mutta myöskin rumaa. K i r j o i t ­tajan
tulee 'Olla rehellinen Ja tuoda
esiin kaikki Juuri semmoisena k u i n se
on, ei kaunistaa mitään. Kaunokir­jallisuuden
tulee olla kuvastimena,
joka ihmisille näyttää, minkälaisia he
mat:' .': "
Juuri tässä valossa koululaiset l u ­kevatkin
kirjailijattaren teokset
"Lapsenpiika" Ja "Köyhää kansaa".
Vanhan Venäjän yhteiskunnallisiin
oloihin lapset orat t^iän mennessä Jo
tutustuneet lukemalla venäläisen
kansaillisklrjalllsauden suuria mesta­reita
Pushkinia. Toistolta, Lermonto-via,
Gogolia Ja incnla multa k i r j a i l i ­joita.
Minna Canthlh tuotantoon pe­rehtymällä
he saavat: selvän käsityk­sen
silloisista eloista naapurimaassa­kin.
. "..^ V
Keskikoulun oppikurssiin sisältyy
luonnollisesti Juhani Aho, Jonka k i r ­jallinen
tuotanto ön n i in laaja Ja kie­li
suorastaan mestarillinen 6. luo­kalla
luetaan Ahon "Rautatie". 7:llä
"Maailman murjoma".
Maiju Laisilaa pidetään Neuvosto­liitossa
suuressa arvossa. Jo 6. luokal­la
oppilaat tutustuvat mainioon kat­kelmaan
teoksesta "Tulitikkuja lai­naamassa":
'Thalainen Ja Vatanen
oikeudessa". Se osoittaa heille, miten
onnistuneesti etevä kirjailija osaa
luonnehtia teoksensa päähenkilöitä
Jussia Ja Anttia kuvaamalla näiden
puhetapaa j a käyttäytymistä.
Seitsenluokkaiset tutustuvat toiseen
katkelmaan samasta teoksesta: "Ant­t
i Ihalainen Vatasen puhemiehenä"
sekä katkelmaan Harhamasta: nimel­tä
" K u n seppä viritti viulut pajassa".
Lapsille osoitetaan, miten suuri voi­ma
on kansanomaismis, kun kirjailija
osaa sitä vain käyttää M a i j u I^ssilan
tavoin. Katkelma " K u n seppä viritti
viulut pajassa" herättää yhteiskuri-naUisen
mielenkiinnon lisäksi kau­niin
kielensä vuoksi suurta ihastusta
lapsissa. Niinpä ditä opetellaankin
ulkoa pitkiä kappaleita, mm. katkel-neimmat
kohdat..
TSssä ovatkin suorasanaisen k i r j a l ­lisuuden
mestarit. Joiden kirjallista
tuotantoa tehdään tunnetuksi Ja j o i ­ta
kohtaan herätetään oikeutettua
kunnioitusta oman maan Ja miiiden
maiden Idrjailijolden rinnalla;
Runoilijoista opetuisohjelmaan on
luonnollisesti otettu ennen kaikkea
Eino Leino. Yhteiskunnalliselta k a t -
scmukseltaan tämä nmollija oli yhtä
horjuva Ja rUtiriltalrisn kuin Juhani
Aho prcosakirjallijana. multa silti
häntä pidetään eräänä Suomen suu­rimmista
. kirjailijoista Ja erityisesti
ihailtoan hänen kielenkäyttöään. '
Keskikoulussa lapset tutustuvat
Eino Leinon kauniisiin luonnonruhoi- j
hin "Lapin kesä" Ja "lUätuiinelma" i
sekä yhteiskunnalliseen haaverunoon j
"Nuorten usko".
Kuudes- Ja seitsemäsluokkalaiset! "
tutustuvat myös J . H . 'Erkon runoon
"Tyynellä Järvellä" Ja Kaslmlr Leinon {
runoon "Huutolaistyttö kehdon ääres­sä".
Arvid Järnefeldin teoksesta
"Maenion lapsia" oppikirjassa on kat-keltoa
nimeltä "Niittokone". Oksasen
balladi "Koskenlaskijan morsiamet",
Paavo Cajanderin runo "Salomaa" ja
Kaslmlr Leinon rimo "Myrskylintu"
slsältjrvät myös tähän oppikurssiin. —
Työkansan Sanomat.
Ottanra. ,— Senaattori Johri'^ T.
Haig safkoi maanantaina, että Britan­nian
Ja Canadan 4>vuotinen vehnäso­pimus
oli "pahin sopimus mitä kos­kaan
oh. tehty". Ja lisäksi Canadan
vchnätarmarit ovat menettäneet .sen
scurauk^na $425.000.000. Joka olisi
korvattava heille valtion tahoUa^
Hän sanoi senaatille, että kansain­välinen
vehnäsopimm, johon Canada
on osallistunut, on jaUeen. uhkapeliä.
Hän ennusti, että maailman vehnä-markkinat
saattavat Joutua lamakau-
Senaattori Haig sanoi, että parla­mentin
olisi myönnettävä $425.000.000
korvausten maksamiseksi farmareille
.«llnä tapauksessa Jos joudutaan vai­keuksiin
Canadan vehnän my>'hnlssö
lähivuosina.
Senaatissa käsiteltiin hailiUik.sen
lakiehdotusta. Jonka mukaan vehnä-lautakunnan
toimintakautta Jatket­taisiin
kolmeksi vuodeksi! Haig sanoi.
että vehnälautakunta myi veimäiä
Britanniaan $1.55 bushelin v. 1946 ja
1047. vaikka muualle myydystä veh-liästä
saatiUi ^243 Ja $2^8 toushelUta.
Britannia maksoi v. 1948 j a 1049 veh­nästä
$3 bushellUa, mutta vehnälau-takunta
sai muualle itnyydystä veh­nästä
keskimäärin ii^ bushelilta.
Näin menetettUh $425.000.000. Jonka
länsl-Conädan farmarit olisivat saa-
'fteet siinä tapauksessa Jos vehnä
myytiin maailman märkklnallla.
"On sanottu. ett-S lännen farmarit
ovat suosineet tätä sopimusta. Näi­den
ihmisten olisi luettava lännen
farmarilehtlä. Jotka osoittavat, että
farmarit ovat aivnnJcuolemansalraita
koko jutusta. Heitä ön petkutettu Ja
he tietävät sen. ja tämä on vehnäso­pimuksen
loppu. Erllät ajattelivat so­pimuksen
raivaavan maopcrää niin:
ctUi Britannia ostaisi aina Canadan
vehnäJi mutta he eivät tunteneet eng-loötilaista"
sanoi Hoig.
Torstaina, kesäk. 15 p. — T^utsday, June 15 givtt 5
:ia
Toronto. — AFL:nSeafarers IJnloh
johtajaa Harold Banksia Ja Frank
Hallia vastaan annetun estetuomlon
voimassaoloa on Jatkettu viikolla. Es-tetuomlp
kieltää Banksin Ja Hallin
johtamat A F L : n uniot asettamasta
sulkuun Upper Lakcs and St. Law-jfence
'Navigätion Co:n laivoja.
Seafarers Union on uhannut Julis­taa
mainitun yhtiön laivat laickctilaan
Ja sulkuiin Canadan ja Yiidysvaltaln
Järvisalaimissa sen taniä ett3l yhtiö ole
tehnyt sopimusta tuen union kanssa.
Tuomari Schroeder jatkoi estetuö-niion
voimassaoloa, kun hänelle ilmoi­tettiin
virancmaisten taholta, ette!
Banksia ole voitu haastaa kuuluste­luun.
Tuomari määräsi haastamaani'
kuulusteluun Seafarers XJhion täkä­läisen
jchtajan Ja sanoi sama,lla, että
Montreal Gazettessa julkaistava mää­räys
on pätevä haaste Banksin tapa­uksessa
ja hänen on tultava kuulus­teluun
maanantaina.
palannut
ff ff
Tarjoaa laaturaolcatarvilckd^
fcoihtuullisilla liitmoiUa
Fanoy 48 lins. Tip Top
tÖMAATTlMEHUA,
2 kanrtutt 49c
ALLSWEET
MARGARimiA Ib. 35c
'Sekoitettua
MEHUA 48 uns. kannu 47c
LENNOX OHOICE
TOMAATTEJA,
3 kannua
CRISCO
- 44c
Ib. 36c
Libby'fl ruskeaksi paistettuja' . <
PAPUJA. ^
20 uns 2 kannua 35c
JCLU>>
H Y Y T E L 6 J A U H O J A «
valikoima makuju .^3—27c
A L L O O L D
CHILI.KASTIKETTA
2 pulloa ... 4äe
OHUM
KISSANRUOKAA
kannu .....10c
L I H AA
Johannesburg. Etefä-Afrika. — Jo­hannesburgin
piispa tri Ambrore Ree­ves
sanoi, että kirkon velvollisuus on
taistella kommunismia vastaan, eikä
se ole valtion tehtävä. .
Piispa puhui "kommunismin ehkäl-sylaista,"
jötn käsitellään nyt Etelä-
Afrikan parlamentissa. Hän sanoi, et­tä
"krtetlttyinä emme voi olla rauhnl-llsia
sen asian: suhteen, että kommu­nistien
rankaiseminen otetaan nor­maalisen
laihkäytön ulkopuolelle ja
asetetaan se poliittisen auktoriteetin
käsiin niin. ettei vcida vedota mihin­kään
tämän maan oikeuslaitoksiin".
Hän sanoi, että polUtUsen vallaii
tehtäviin kijuluu kansan olemassao­lon
ja elinvoiman säilyttäminen, mut.
ta poJlittlset Johtajat erehtyvät teh­dessään
sellaisen Johtopäätöksen, et­tä
heillä on rajaton valta yhteiskun­nan
säilyttämisessä. "Päinvastoin,
poliittinen valta on aina alistettava o i ­keuden
yaatlmukslln. Ja se voldaon
turvata vain siinä tapauksessa Jos r i ­kollisten
rankaLsemlnen on sellaisen
oikeuden käsl£.sä, mikä el ole polllttl- tan jahdota kiinni maakunnittain Ja
Lontoo. Sotaministeri Strochey
on palannut Lontooseen KaakkoiB-Aasiasta
ja sanoo olevansa vakuuttu­nut
siltä että kommunistien kapina
Malakkan niemimaalla voidaan ku­kistaa.
Hän sanoi lehtimiehille, että
'•'kalkkiin tarpecnvaatlmiln soUlaallt.
älih tolmenpiteLsUn ryhdytään taiste­lun
lopettamiseksi Malakkussa. Ja mi­nä
voin sanoa sen täydellisenä luot­tamuksella."
iSlrachcy myönsi olevarusa kuitenkin
brittiläisten Joukkojen sikäläisen ko.
mentajan kanssa'.somaa mieltä slintt.
että "sodankäynnin lopettaminen Ma-lakossa
ottaa aikaa". Hän ylisti ken­raali
Brlggsin suuntUtelniaa, jota on
ryhdytty toteuttamaan Malakassa
Tämän suunnitelman avulla yritetään
sotilaallisin ja hallinnollisin toimen­pitein
saada Malakkan kiinalainen
väestö, noin 300.000 henkeä, "kontrol­lin
alaiseksi". Kapinallisten sanotaan
.saavan päUdsIas.sa tukea tämän väes­tön
tahQlta.
Malakkan kiinalaiset asukkaat aio-sen
vallan käsissä", sanoi hän.
Komtnunistijahti
Brasiliaissa
Rio de Janeiro. — Liittovaltion po­liisiviranomaiset
ilmoittivat tlifitälha,
että Recifessa c n saatu selville Ja ku­kistettu
"kommunistien kaplnasala-liitto".
Kuutisenkymmentä; henkilöä
on vangittu, mm. Joitakin asevoimien
miehiä. Hallitus väitti Jo aikaLsem-min,
että laittomaksi julistettu kom­munistinen
puolue on suunnitellut
"laajamittaisia mellakoita" lokakuun
alussa suoritettavien presidentinvaa­lien
aikana.
KOEAJO PARAS TODISTAJA!
PUH. 8-8411
1119 COPPER CLITF HD. GATCHELL ONT.
New Yorkin suurlehti /
lakkotilassa
New York, — New York World Te-iegram
and Sun Jäi tiktaina ilmesty­mättä
lakon takia. Tämän suurlehdtn
toimituskunnan Ja. konttorin 400 hen­kilöä
ryhtyi lakkoon palkankoiotus-vaätimulcsen
puolesta ja asetti heti
lakkovahdlt lehden liiketalon ympä­rille
sekä kolmeen sivuliikkeeseen
i Teknillisen työktmnan hsnkilöt el vii t
menneet töihin lakkovahtiketjun läpi.
Joten lehti ei voinut ilmestyä.
Lakkolaiset kuuluvat Amerikan .sa-nomalehtikiltään.
Kolme kuukautta
kestäneet neuvottelut raiikesivat edel­lisenä
päivänä Ja £en takia päätettiin
ryhtyä- latokoon. Liittovaltion sovitte-luvlrahomalset
puuttuivat tiistaina
Iltapäivällä lakkoon Ja kutsuivat riita'
puolet neuvottelemaan.
Kapkaupunki. — Malanin hallituk­sen
oikeusministeri Swart puhui' kes-klvllkköhaeditstajainhuoneessa
"kom­munismin
ehkälsyJaln" puolesta. Hän
syytti kommunisteja kapinan suun­nittelemisesta
sillä pcriisteella, että
kommunLstit vaativat maan 10-mll-
Joonalsellc tummaihoiselle väestölle
tasavertaista asemaa ja äänioikeutta.
Ruotsin kuningas
täyttää 92 vuotta
Tukholma.— Ruotsin ktihlngas Ous,
tav V täyttää perjantaina Ö2 vuotta.
Hän on halUnnut Ruotsia lähes 43
vuotta.
asettaa haliituk£en kontrolloimiin
"Jälleena-sutiiskämpplln",
Strachey Joutuu nyt hyökkäykfidn
kohteeksi alahuoneessa sen takia, että
hän osaillstuj "aktlivlsean patrullitol-mlntaan"
Mtalakkassa'. ToryJcn tahol­ta
tehdään seuraavat kyselyt:
1. Miksi .sotaministerin sallituin
kantaa aseita aktiivisissa operatlolssa?
2. K u k a oli hänen komentava up-see-rinsä?
3. Miksi hän ei noudattanut sitä
Kääntöä, että harjoittamattoman mie­hen
ön vaarallista mennä patrulliin
bandiittien alueilla?
W E I N E R S
B O L O G N A
Ib. 47cl
Ib. 37c
Kokonaan slanlttuitiia.
MAKKAROITA Ib. ^ c
Rasvatonta aamlats-
PEKONIA.
leikattuna > Ib. €3c
TUOREITA ONTARION KASVIKSIA SAA^räJ
HYVÄ VARASTO PÄIVITTÄIN
Käyttäkää niitä jokalAclla aterialla taAolttaaksenneruokflj&reJstelo
männe Ja icustannukeenne.
Saadaksenne tuoreutta ja laatua tehkää
FABBROSTA RUOKAKESKl7KS]BNN£
TAKAAMME JOKAISEN OSTON TAI RAHA
MIELIHYVÄLLÄ TAKAISIN!
Uusia KELTAJUURIA
niputtaln ...
RAbiSH
\
VIHREITÄ
SIPULIA ..
2 - 2 3 C
2—13
UUSIA
PERUNOITA 41b.2äc
KoviaKERÄ*
LETTUCE 2—25
Sunkist APPELdllNEJA
252 kokoisia tus. ^ 39c
— Hawaiin suurimmat ellnkelno-iiaarat
ovat «okerin Ja. ananaksen
tuottaminen saHä kalastaminen.
PUH. 8-8384
Hazel ja Lorne fcat. kälm. Suäbufy
K A L L I S T A iXAMIBTOA
Pariisissa on myyty valtion huutokbu-passa
SevrcH-pcslilnlncn pöytäkalusto,
Johon kuuluu 357 eri kappaletta, ja Jo­ka
on kuulimut Herman Göringllle ja
siihen on maalattu hänen vaakpnansa.
Kaluston hinta oli huutokaupassa
660,000 frangio. Samassa tilaisuudes­sa
myytiin Göringllie kuulunut 178
kappaletta käsittänyt kri«tallikalusto
220fm frangin hlnnoÄta.
Teen kuumavesi» ja höyry-lämmitys
cekä likavlemärt
putkitU9ty0ttt
J . HAKALA
Ainoa suomalainen putkityto
tekijä Sudlnirycsa
413 vnuttakeff 8t. Pah, 8'ga»9 ,
man alkupuoli, j o s ^ kirjailija kuvaa
heinäkuun helleistä j^viä.:
. . O l i raskas, r a s v a a n i , kaunis
helteinen iltapäivä. Aurinko helotti
kukkana käyrällä orrellansa. Bma oli
painostava, tukahduttava. Linnut oli­vat
vaiti. Sääsket surisivat rauhatto­mina.
vaivalloisestL Ne ennustivat
ukonilman tuloa. Koko luonto inisi
fiääriDenlauluna rasittavan lämmön
lyijynraäcaassa paahteessa . . ."
Samoin kuin Ivan Turgejevia pide­tään
Venäjän kaunokirJällisuudesEa
lutnmonknvaukeen m^tarina Ja suu­rena
eanataiturina, aivan «amoin J o ­hannes
Linnankoskea tehdään K a r -
Jalais-Sucmalaisen tasavallan kouluis^
sa tunnetuksi varsinkin hänen kau­niin
kielensä vuoksi. Tässä mielessä
kuudesluokkalaiset tutustuvat " K o s -
kenlasku'*-katkelmaan xitOtsuXa.
rLaolu tulipunaisesta kukasta". Seit­semännellä
luokalla, luetaan k i r j a i l i -
Jan mainio loonivKiIaivatis^^^
K U L L A I , L A PEITETTY MUUMIO
Kuningatar Takhoutin, n. 2500 vuot­ta
sitten eläneen faaraoiden 26. dynas­tiaan
kuuluneen kunitigattaren muu­mio
on nyt löydetty kaivaulssissa A i h -
riban kylässä ala-Egyptissä. Muumion
arkkua peitti kultalneii naamio, jonka
päätä koristi diadeeml. Reunalla oli
amulettlketju Ja sydämen kohdalta
pieni koriste, joisä oli hieroglyfikirjoi­tus,
mm. kuningattaren miehen kunin­gas
Pasametic I I : n nimi. Kultanaa-mion
sormissa oli kultasormuksia ja
jaloissa oli kultaiset sandaalit.
KESTO-KIHAROIDEN
KESKUS
Ensiluokkainen
palvelus
Balmoral
Kampaamo
Bisrid Ketola, omistaja
8 S m et. R , FUb. 3-1590 Sudbury
Kellarikerroksessa
Ne oval aina taoreita,
koska ne valmistetaan ptukallisesti . . .
SHplkarJa. karja Ja siat menestyvät SHUR-GAINILLÄ,
valmistaa seos-oxpertit korkeimman laatuisista aineista Ja
tieteellisesti tarkastettuja Joka askeleella. Myllytetty pai­kallisesti,
siksi voitte olla varmoja SHUR-GAIN tuoreudesta.
HALLITUKSEN TARKASTAMIA
VAPAASTI SAATAVISSA LIIKKEESTÄMME
'FEEDErS HÄNpBOOK'
Josta on otettu yllämainittu osa.
Keholtamme trftä hakemaan yhden liikkeestämme.
ALPHOMSE E. GHARETTE &
186 Louis St. f "S^^??* ® JAUHOJA ® JYVIÄ
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN
* 'i Sudbury
0 REHUJA
SIKOJEN RUOKINTA VOITOKSENNE
KANNATTAVATKO SIAT?
El mikään eläin tuota niin paljoa lihaa niin vtthlim Jyvillft kuin Blat.
Hallituksen j a yliopistojen kokeet näyttävät että sikö Joka ^ruokitaan
tasoitetulla ruoalla, voi tuottaa 100 paunaa lihaa kutakin 3 » paunaa
ruokaa kohden.. Verratkaa tämä vasikkoihin ja lampaisiin Jotka tar-vitsevot
800 paunaa Jtt enemmänkin ruokaa tuottaokseen 100 paunan
nousun. • _
BUURIN VOITTO K A B K E f B T A JYVISTÄ ON MYYDÄ SE
SIKOJEN KAUTTA.
CANADA TARVITSEE ENEMMÄN SIKOJA
Canadan täytyy tuottaa enemmän sikoja voidakseen täyttäft ulkoojaa-kauppBflopimijksct,
Vilonna 1048 ulkomaakauppajsoplmuteet olivat MO
miljoonaa paunaa «lanllhatuottelta, mutta kalkki arviot sikojen maritki-nolmtecstä
viittaavat, että emme eaa tätä Bummao täyteen. ' ,
KORKEIMMAT MAATALOUSTULOT
Se seikka että ulkomaakauppasoplmukset eivät täyty merkitsee, «ttä
farmarit eivät «aa niin paljoa rahaa kun rUidcn pitäisi. Kasvattamalla
enempi sikoja tai vähentämällä nykyisten kuolevasuutta Caiiadan far­marien
tulot suuresti nousisivat,
CANADALAISTEN SIKOJEN KORKEA
KUOLEVAISUUS
Vähentämällä sikojen menetyksiä, puute **i^^°ii^»SSS^J^S^I^
ta vahaisiin poistaa. Y U 25% K A I K I S T A BlOi^AJ^mASn^n'
VAT CANADASSA K U O L E V A T ENNEN f ^ f ^ ^ J ^ ^ J j ^ '
AAN, Tämä merkitsee yli miljoonan sikaa tai yU kymittcncn miljoonan
dollarin menetystä Canadan farmareille. (Pmis 4% miljoona» Bikaä
lahdattiin v. 1Ö46,> v
SIKAMENETYKSET^^VOIDAiÖil VÄHENTÄÄ
MUtei kaikki Canadan menetykset >iioi«i»yo^^»^;S^^^i^,**^°^:
maila katai tärkeää probleemia »ikojen hoidossa. — T a i t e t t u ruokinta
, Ja puhtaus.
MENETYKSET JOHTUVAT SUORASTAAN TAI
OSITTAIN HUONOSTA RUOKKIMISESTA
HEIKOT P O R S A A TJ
Poikivat emäslat Jolta el ruokita tasoitetulla keinolla synnyttävät
sairaita «Iltoja.
VERENVÄHYYS (Anemia):
Juuri syntyneet siat jotka eivät ole pihalla «aavit v«*nvahyyd*tt Joa
el niille anneta rautaa JoMain muodossa.
VIEROTTAMISEN "Taka-pakkI"
Sikojen jotka ei ole niokittu tasoitetulla^ sian atoUajaB^^ ltät«lvat vte-rottanilfiesta.
"Taka-pakklset" siat ovat pleniÄ. heikkoja Ja nllUä e i ole ,
tautien vastustuskykyä.
MADOT:
Hyvin ruokituilla «loilla on hy^ö vaatusttiskyky matoja vastaan.
RIISITAUTI
siat jotka eivät saa D-vltamilnla. kalkkia Ja to^tot^rao^^^^^}
riisitoudin tai multa vikoja, merkiten Taakalta menetyksiä tannanJille.
M
M
ii li i l
li
m
k i
li
« pI
VI
41
> 'f
il
i I
i* i
If
i i .1'
il'
rt
ii