1949-03-19-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
T ä t l a l la Selkämaan M U I S T O L LE CuoU maalisk. 20 p:nä 1947 | l J n / ; rM tuuli se hiljaa kuiskaa miniäle, ,jä riantd tätisi haudalle J:oituttJinaan ne ruusut, \]nlta on istutettu sinne haiun haudalleen. \vaan cn '.oi rientää sinne nyt, Li/J matka on pitkä välillämme, hlutta pian tulee päivä, nilloin riennän sinne ainiaaksi. epää untasi rauhaisia, totini rakas. Ikuisella kaipauksella muistan sinua ain. Jim. June Ja Kauha Vescio. c o Anderson Const. Mile n. Hope, B. C. Port Arthur näyttää edeUeefiesinierkki^ Vajaan viikon tulos 95 Ulitta tikusta; 2 paikkakuntaa täytti n3rt osuutensa Kaksi nntfa paikkakuntaa, Lac dn Bonnet Manitobassa Ja Kivikoski Thnnder Bay piirissä, Oatariossa, täyttivät tänään osuutensa uiKien tilausten h»nkinnawa sanalia kun Port Arthnrin raskas koneisto Ivllää esimerkillisellä tavalla *^pioidai** hankinnassa. **Tässä tulee taas väliän rapioita, sillä mei-dän iskniimme ovat jfukckannalla". sanoo portarthurilaisten etumics (joka on kyi& nainen) lähettäessään taas 17 uutta tilausta rapioiksL Uusia tilauksia saapui nyt eri paikkakunnilta seuraavasU; ^ntti Haavisto. Lae du Bonnet. 1 uusi Ula ns ja osuus täyttyi Port Arthurista: Mrs. Junnila 2. N. Mäkelä 5. P. Väänänen 8 Ja Tyyne Siihnatf 2, yhteensä 17 uutta tilausU. nostaen kokonaistuloksen 47 uuteen ('tilaukseen! N. Paalanen, Porcnpine. 1 uusi tilau& V. K a n ^ , Montreal. 1 uusi tilaus. L Syrjä Fort William. 1 uusi tilaus Ja puolet tehtävästä on jo täynnä. A. Rissanen Kivikoski, Ont. 2 u u tU tilausU Ja tehUvä täyttyi E. Ketola Vaneimver, 1 uusi tilaus. Tilaaja, kämpältä 1 uusi tilaus. Kaikkiaan on kuluneen viikon aikana saatu Vapaudelle 93 uutta tilausta. Tässä Umenee pieni repeämä, sillä viikon tulokseksi tarvittaisUn 100 tilausta jos mieUtään 4 viikon aikana hankkia 400 u n tU tilausta, mutta Jos muillakin paikkakunnilla otetaan Port Arthurin kurssi, niin tehtävä täyttyy varmasU runsaine '^pioineen". — WilL ianna Selkämaan M U I S T O L L E Cuoli maalisk. 20 p:nä 1947 Taas vuosi on vierinyt ntuistojen taa, \aan sinua, äiti, emme unhoita milloinkaan, }^atkera suru ja kaipaus rintamme täyttää. 'Rakkaudella iäti muistelevat. Tyttäresi Milja ja Lauri Aho Anita ja pikku Carolyn. Kiinalainen nainen lutavaran tuotanto fehentyi vuonna 1948 |ottawa. — Canadan sahatun p u u - Ivaran tuotanto vähentyi viime vuo- I n aikana noin yhdellä prosentilla Pelliseen vuoden tuotannon paljou-en verrattuna. Tuotanto lisääntyi staan B. C : n j a A l b e f t a n m a a - nnLssa ja vähentyi kaikissa muissa aakunnissa. Joulukuussa lisääntyi otanto noin 15 p r o s e n t i l l a edellisen toden joulukuuhun verrattna. I J - l y s tapahti kaiteissa maakunnissa, l u - Tiunottamatta Nova Scotian. Quebe-j a Saskau;hewanin maakuntia. Iissä tuotanto väheni, Ilmoittaa C a - i d a n tilastollinen toimisto. PARTA POIS helposti — varmasti Ruotsalaisella Barbit-terällä \Tc/ily ruostumattomasta ruotsalaisesta patenttitcräksestä li tarvitse muuiäkuin viruttaa la laittaa hyllylle seuraavaa hyvää ajoa varten NYT 5 kpl. paketti 25< 20 p a k e t t i a ^ . 5 0 postiku-luineen. VAPAUDEN LIIKKEESTÄ K i i n a n demokraattinen n a i s l i i t t o on 20 m i i . jäsenineen K i n a n johtava naisjärjestö. Sen v a i k u t u s ulottuu l a a j a l ti kansanarmeijan tähän mennessä v a - pauttanaan alueen rajojen ulkopuolelle. Esimerkkinä voidaan m a i n i t a , että kansainvälisenä naistenpäivänä v. 1946 sata t u h a t t a k i i n a l a i s t a naista osallist u i mielenosoitukseen Clilang K a l - s h e k l n h a l l i t s e m i l l a alueilla. He v a a t i v a t , että ameriklcalalsten joukkojen o l i poistuttava K i i n a s t a . Yksinomaan Shanghaissa 50,000 naista otti osaa mielenosoitukseen. NliUä a l u e i l l a , j o t k a vielä ovat K u o - m l n t a n g i n miehittämiä, vallitsee kesk i a i k a i n e n pimeys. Väestö elää liassa j a köyhyydessä, l u k u - j a kirjoltvts-t a i t o « n sen keskuudessa harvinainen. Feodaalinen m a a n omistajavalta kieltää mieheltä a l k e e l l i s i m m a t k i n o i keudet, j a n a i n e n c n kirjaimellisesti sanottuna tavara, j o k a voidaan ostaa. S y n t y m i n e n työläis- t a i talonpolknls-perheessä K u o m i n t a n g i n alueella merkitsee vielä n y t k i n kuvaamattoman %urjaa elämää, orjantyötä kehdosta hautakin. TYTTÖV,^ .SYNTYMINEN ON ONNETTOMUUS Tyttölapsena syntyminen on näissä olosuhteissa todellinen murhenäytelmä. Tyttölapsi on jo ennestään t o i vottoman köyhälle perheelle melkein sietämätön taakka. SUnä on selitys vieläkin esiintyvään tapaan että vastasyntyneet tyttölapset otetaan hengiltä. Usein heidät myydään heti synnyttyään maanomistajalle. Ellei talonpoika ole voinut maksaa maan vuokraa viimeistä penniä myöten, ryöstää maanomistaja korvaukseksi i y h d e n hänen tyttäristään. . S u u r i l la m a a t i l o i l l a on tällaisia orjatyttöjä 6 j a 15 Ikävuoden väillä. Heillä ei ole mitään oikeuksia. Heidän herransa voi joko lyödä heitä tai käyttää heitä huvituksenaan, m i t e n häh k u l l o i n k in haluaa. Jos tällainen lapsi kuolee s a distisen herransa kohtelun vuoksi, ei pahoinpitelijää rangaista, sillä tuo-inioistuimessa on v a i n hänen luok-kat\ sa jänniä, j a he määräävät. Jos tyttö kestää kurjuuden j a a l k a a tulla täysikasvuiseksi, hänet tavallisesti myydään jalkavaimoksi tai b o r d e l l i i n, j a m s T n t i h l n t a antaa maanomistajalle hyvää ylimääräistä tuloa. Vanhassa K i i n a s s a on yhä vieläkin tapana, että lapset" k i h l a t a a n . 2—12 v. ikäiset tytöt lähetetään tulevien appivanhempien k o t i i n . Tyttö on n i mellisesti j o n k u n pojan morsian, mutt a todellisuudessa hän on tämän l i e r - heen orja. Hyvin toimentulevien keskuudessa vallitsee n y t kuten aikaisemm i n k i n moniavioisuus. Ostettuja nais-r a u k k o j a käytetään jalkavaimoina t a i .synnyttämään poikia, jos oikea vaimo o n kykenemätön t a i synnyttää vain tyttöjä. N a i s i l l a ei ole omlstu-soikeutta tai o i k e u t t a valita itselleen työtä, joka NAUTTIKAA HALUAMASTANNE MUSIIKISTA "Spartan" sähkögramofOonilla -k • • "SPARTON" Sähkögrambfooni — Malli 348P 60 cyclen sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni. Soittaa 10 ja 12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukana. Hinta .. %A9»SS "SPARTON" Record Player — Malli 148.RP Tämä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä radioon hj^änsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaalla punaisella fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion yhteyteen. ' Hinta $19.95 Lähetetään kaikkialle Cancdassa, ostajan maksaessa lähetyskulut. Vapaus Publishing Company Lid. 100 E l m S l . West Sudbury/Ontario vastaa heidän taipumuksiaan t a i t o i vomuksiaan. Niitä, j o i d en täytyy tehdä työtä huolehtiakseen perheestä, riistetään häikäilemättömästi. 15 t u n n i n työpäivästä he saavat p a l k k a a , j o ka vastaa korkeintaan k a h t a kolmat-taosaa ammattitaidottoman miespuol i s en työntekijän .saaroa.sta ansiosta. U U D E N K I I N A N N A I S ET M u t t a vanha K i i n a , jossa vallitsee monlaviolsuiLs, prostitutlo j a naiskauppa, o n elänyt aikansa. Sen vastakohtana o n olemassa toinen K i i n a. Niillä v a l t a v i l l a alueilla, jotka kansanarmeija on vapauttanut, l a k i määrää naisen täydellisesti tasa-arvoiseksi miehen kanssa. Siellä on kumottu naisen orjuuttamisen poliittiset, t a l o u delliset ja oikeudelliset perusteet. M a a n suuri demokraattinen naisjärjestö teke työtä herättääkseen naiset polllttlsaen tietoisuuteen j a hävlttääk-scen tapoja, j o i l l a o n juuren-sa satoj e n vuosien takapajuisuudessa. Monet naiset ovat jo oppineet lukemaan Ja k i r j o i t t a m a a n . Monet ovat ryhtyneet suurenmoiseen sosiaaliseen j a h a l l i n nolliseen, poliittiseen j a terveydenhoidolliseen työhön. V a p a u t e t u i l l a a l u e i l l a on m a a j a e t tu köyhille talonpojille. 50—70 prosenttia Aalslsta omistaa nyt maat^, h a r j o i t aa karjanhoitoa ja .silkinvlljelystä j a o t t a a csaa maatalouden tuotannon l i säämiseen. . N A I S E T T E O L L I S U U D EN P A L V E L U K S E S S A M u t t a vielä nopeammin k u i n maaseudulla ovat vapautettujen kaupunk i e n naiset tulleet mukaan yhteiskunnalliseen työhön. "Sama p a l k k a - s a masta työstä" on vaatimuk.sena k a l k i l l a teolllsuudenaloUla. Tavallinen työaika o n 8 t u n t i a , eikä se l a i n m u kaan koskaan saa ylittää 10 t u n t i a. Naiset saavat 45 vuorokauden täy.sl-palkkaisen synnyty-sloman. Jokaisella työpalkalla työnjohto vastaa työväen-suojelusta, sosiaalihuollosta, vakuutuksista j a eläkkeistä. Naisia o n vieläpä tehtaiden hallinnon johtavilla p a i k o i l l a . • t N A I S I A HALLINTOELIMISSÄ H a r b i n l n korkein tuomari on n a i nen. Tuomitut r i k o l l i s e t k i n ovat joskus tunnustaneet, että hän o n h a r v i naisen viisas, olkeuderunukainen ja ymmärtäväinen. Lingyen j a S h a n g - hon piireissä oli y l i 800 n a i s t a h a l l l - taselimien palveluksessa, heidän joukossaan 260 pormestaria. Seitsemästä Mandshurian maakimnasta saatujen vielä, epätäydellisten lukujen mukaan siellä työskentelee 105 n a i s p u o l i s t a p i i r i t u o m a r i a . 290 pilrlnjohtajaä, 3,629 naispormestiarla j a 2.484 muissa v i r a l lisissa toimissa olevaa n a i s t a , eikä näih i n l u k u i i i i n vielä ole^ l a s k e t t u naispuolisia teollisuuden esimiehiä. O I K E U S . S I V I S T Y K S E EN K i i n a n kansandemokratian naisilla on .samat'oikeudet k u i n mleliillä k a i kissa suhteissa, myös siihen, k u n ovat k>'.symyk.sessä opinnot j a ammatinvalinta. K a i k k i e n ikäliuokklen naiset j a tytöt opiskelevat j a Icehlttävät It-seääru J a kerrotaan naisten tiedon-t i a l un olevan n i i n suuren, että he muodostavat- enemmistön iltakoulujen oppilaista. Täliän mermessä on . :1'vfandshuria ensimmäiselä t i l a l l a eril a i s i a opintoja harjoittavien naisten määrään nähdeiL Vielä vapauttamattomilla alueilla K u o m i n t a n g i n h a l l i t u s yrittää .säilyttää vanhat keskiaikaiset olo«Puhteet. M u t t a tämä yritys o n ' t u o m i t t u eiÄ-onnlstumaan, sUlä kansanarmeijan etenemistä el taantumus v o i pysäyttää. Kansanarmeija tulee valloittamaan koko K i i n a n j a t u o m a a n sen a s u k k a i l - I le vapauden.—Siten lasketaan perus-i tas K i i n a n miljoonakaasan onhelli- Iselle tulevaisuudelle. VOITTAJAN TESTAMENTTI 4 KUU. ELVI SINCBVO TsbekkoBlovakiassa oli Julius Fucik tiumettu nimi Jo ennen sotaa: kirjai-ura. krUtlkko. sanomalehtimies, tais-tele%' a hiunaaisti. kulttuuririntaman johtajia 30-luvuh Tshekkoslovakiassa. K\m näin oli. d i luonollista. että hän Saksan miehityitsän aikana oli niitä. Jotka ItseolkeutetusU tulivat maanalaisen -vastarintaliikkeen Joh-foon. Ja hänen tiensä tuli olemaan sama kuin tuhansien hänen taistelu-tovereittensa. Keväällä 1943 hän Joutui Gestapon kynsiin. Maanalaisen keskuskomitean Jäsenenä hän oli Gestapolle tärkeä saalis. Mutta Pucikin kohdalla osoittautuivat kaikki Gestapon kuulustelumenetelmät tehottomiksi. Useita kertoja hänet kidutettiin puolikuolleeksi, mutta yhtä i h meellisen sitkeä kuin hänen ruumiinsa oli hän;n henkensä miu-tumaton. Y l i \-uoden kestäneen tutlcintoajan Jälkeen hänH elokuussa 1943 tuomittiin Berlinissä kuolemaan Ja teloitettiin syyskuun 8 pnä. Mutta paperipalasille Prahan Pan-krats- vankllas&a salaa kirjoitetut Ja salaa vankilasta kuljetetut kuolemaantuomitun muistiinpanot ovat kirjaksi koottuina Ja Julkaistuina levinneet kaikkialle maailmaan Ja tehneet Julius Puclkln taistelijanimen kuolemattomaksi, ihailluksi Ja rakastetuksi kaukana hänen oman maansa rajojen ulkopuolella. En usko, että maailmaksa milloinkaan dn vankilassa kirjoitettu niin hehkuvaa elänen ylistyslaulua kuin Pucikin muistelmat "Hirsipuun varjoisa". Teo&en tshekkiläinen nimi "Nuora kaulassa" on minusta sattu-vampl, sillä hlraiputin varjo el himmennä näitä tnuistlinpanoja. Sama Ilo. Joka säteilee tekijän kasvoista v a lokuvassa. Joka on otettu Jonkun o n nellisen lomavaielluk.sen aikana ennen sotaa, säteilee itirjan joka sivulta, joka riviltä, Joka sanasta. Mutta se ei ole hysteeristä itsensä uhraamisen riemua, joka kautta aikojen on kirkastu, nut marttyyrien kasvot heidän kuol-le^ sasn asiansa puoUsia. Pucikin ilo,>sa el ole h i t u i s t a k a a n kärsimyksen hekumaa. Se on t e n e e n ihmisen voittoisaa, ymmärtävää n.\urua. i h m i sen, j o k a el s a l l i suhteell sauden j a to-dcllisuuden tajunsa himmetä k a u - hfimplnakaan silmänräpäyksinä, vaan joka hetki tajuaa sekä om.in kohtalonsa pienuud;n j a s.imill.» loputtoman tärkeyden ja i hm son v.xstuun tapahtumiseen. P u c i k i n päiväkirja, testamentti — mik^i siiä haluaakin s.uioa, nous?e kuin kiihkeä hehkuva laulu keskeltä sak.salalsen gestapovankilän helvettiä. Se ei ennätä tUvistyä kiinteäkil t a i - deieokseksji. se on" r i v i katkelmia, joista jokainen sitä klrjoliettae.s.sa oll^l .saattanut o l l a viimeinen. Ja k u i t e n k i n .sen sisältämät ihmiskuvaukset ovat pieniä monumentteja j a t?os k o - konaisuudes.saan on Ihmisen moi'\\- menttl, ihmisen. Jonka usko ja r:.k-kaus elämään on n i i n ehdoton, että kuoleminen sen puolesta on yhtä luonnollista kuin elämä lt.se. Sen vuok-sl e l o b mitään lähestyvän kuoleman syrmyttämää paatasta P u c i k in viimeisissä sanoissa. Tletften elämän Jatkuvan hänen jälkeensä Ja muutoksen tulevan hän .selo.it.ia ainoana todistajana toimintaansa ennen kiinni joutumista, kirjoittaa erään lehden Tshekkoslovakian taistelevan kansan h l s t o r i a i s a . Hänen &uhteen.sa elämään on ollut selvä. J a hänen suhtautumisensa edcssäole\aan kuolemaan on yhtä yk.slnkertalncn: "Me olimme aina kuoleman vaaran huomioon. Me tiesimme, että Jos j o u dumme Oestapön kynsiin, emme selviä elävinä. Tämän tietäen toimimme vankilassakin. ' M i n u n k i n näytelmäni loppu lähenee. Loppukohta l i s t a en voi k i r j o i t taa . . . E n tunne sitä. Eikä se ole eniiä nävtelmä. Se o n elämä Itse . . , Eikä elämällä ole kat.selljolta. E s i r i p pu nousee. Ihmiset, minä rakastin teitä kalkk i a ! Olkaa valppaita! J u l i u s P u c l k ". Kalevalan runojen synnyinsija ei ole länsi-iSumnessa Helsinki. (DtiP) — Karjalais^Suo-malalsen Neuvostota^vallan valtion kustannusliike on Julkaissiit Uuden Kalevalan 100-vUotispälväksi lyh?nne. tyn painoksen Kalevalasta. O. W. Kuusinen on kirjoittanut tähän painokseen esipuheen. Jossa Kalevalan runoutta tutkitaan marxilaisen tieteen karmalta. O. 'W. Kuusinen kumoaa tutkielmassaan useita suomalaisten Kalevala-tutkijoiden teorioita, Jotlta perustuvat porvarillisiin ennakkoluuloihin. Niinpä hän osoittaa vakuuttavasti, että Suomen läntiset osat eivät ole Kalevalan runojen syntymäpaikkoja, kuten monet porvarilliset, lähinnä .suur-suomiaatteita hoivailevat tutkijat ovat väittäneet. Kalevala eroaa monien muiden kansojen eepoksista siinä suhteessa, että se el ole ylimystön, vaan kansan runoutta. O.'W. Kuusinen j erittelee monipuolisesti Kalevalan ru- j noja Ja todistaa, että Kalevala or) i yhtelskimnallisestl vanhempi kuin' useiden muiden kansojen eepokset, i Yhteiskuntamuoto, joka kuvastuu K a - i levalan rimoista, kantaa vielä selviä i Jälkiä rappeutuvasta sukuyhteiskun-! nasta. Kristilliset tarut on liitetty I Kalevalaan myöhempinä aiitoina. { Porvarillisten tiedemiesten keksimä Sammon arvoittis saa Kuusisen tut-klelma- ssa luönnollissn •selityksen Väitteet, että Sampo merkitsisi alunperin sammakkoia. tai Joltakin mys-tUlisiä taivaanpatsalta ovat Kuusisen mielitä naurettavia. Hän todistelee, että Sampo kuvaa mulnalskaresan pyrkimystä edistykseen Ja hyvinvointiin. Koko eepos on 'alkukantaisen ajattelun mukaista kuvausta Kalevalan kansan taistelusta valon puolesta pimeyden voimia vastaan. Sen ajatusten suuruudesta on e l i m i s t ä nykyajankin runoiUjoiUe. O. W. Kuusinen, tutkielma jtilkai.s-1 taan samatiaikaisesti venäjänkiells'--: nä Vovyl Mir-nimlsessä aikakausjul- ! kalsussa. Italialaiset huolis* ivaan amerikkalaisista filmeistä Rooma. — I t a l i a n filmituottajat ovat vaatineet l a i n ityväksymistä, joka estäisi Hollywoodln f i l m i e n tulvlttamas-ta Italian filmimarkkinoita. Väitteensä tueksi he ovat esittäneet seuraavat tosiasiat: Italian 6,500 eloku-teatteria tuotti noin 78 m l i j . dollaria v. 1948. Tästä summasta noin 84 prosenttia — leijonan o.sa — meni Hollywoodln f i l m i e n o.salle, 8 prosentt i a muiden maiden j a I t a l i a n filmien osalle v a i n 8 prosenttia. Holiywoodin tuottajat ovat M a r s h a l l i n suunnitelmaa hyväkseen käyttäen nopeasti k i i venneet filmien kontrolliin, .sanovat f i l m i e n tuottajat. BC:n metsakämpälla saatiin vaadittu palkankorotus JMinc I.jindinc. B . C. — Täällä Jeune L,andingtllä aukesi Icämppä k u luvan kuun alussa. Tosin tammi-huusyn tuli kaksi Joukkoa kaatajia jn vähän muitakin miehiä, mutta va.sta tä.s.sä kuussa varsiJialset työt nloifet-t i i n .suuremmalla voimalla. Alussa c l ollut union toimintaa. A l u k s i kämpällä olevat perheelliset mioh?t olivat .suurimmalta osaltaan entisiä nvw: n jäseniä eivätkä he kä- .sittäncet mistä johtuu met.säteolllsmi-dcssn olevien unioiden sclkkBuk.set. M u t t a kun Wcodworkcrs Int^.-nalionn! U n i o n of Canadan jarjcsiiijä J . M c C u i s l i .saapui tk. 7 pnä. n i i n pidett i i n kokous. Järj.^stäjä piti aluksi t u n n i n kestävän .sclo.stuksen. jonka jälkeen alkoi yleinen kfvskiistclu jn t e h t i i n u.seita kysymyksiä. Ylcl^esll o l t i in yk-simiellslu siitä, että W I UC ajaa meidän metsämiesten todellisin etuja. V a l i t t i i n v i r k a i l i j a t ja komitea tulevaa toimintakautta varten. K ä m p p ukomltoan ensimmäiseksi tehtäväk.si jäi kaatajien palkknky.sy-m5' s. Vhtiö on maksanut kymmenen senttiä vähemmän tuhannelta jalalta k u i n viime vuonna j a lisäksi J3 .senttiä vähemmän kuin syyskuun sopimus edellytti. KHmppäkomif?an totmestn e.slfet-t i i n palkkojen korotusvaatlmus j a .saat i i n k i n korotusta 23 senttiä tuhatta j a l k a a kohti. — Logeer, Lauantaina, maalisk. 1 9 p.^€totu]xlay^B4^ METSÄSTÄJÄT JA KAUSTAJATI RUOTSALAISIA Andcrsson*s "Mora" metsästys- ja tttppiputdikoja * * • * * -k • -k -k . k • • No. 347 — "Mora" nMtaitiT^uukko, hinta ...... Ruostumaton terä ja helat tupessa. No. 27 — "Mora" outsutyspuukka hinta ........ f4.7S : Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tu-pessa. No. 22 ~ "Mora" tupplpuukko. hinta «MO Ruostumattomat hopeaiset helat t u p ^ » ja veitsen päässä. No. 13 - "Mora" tupplpiiukko. hinta ...fUS Erikoisen halpa tuppipuukko. Veitset ovat ensUuokkaista ruotsalaista tekoa. Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. Box 69 ^ 8ud|>ur7« Oalarlo I K ultakai vanncHlle 13 miljoonan apurahat OtUva. — Alahuoneelle alistetussa i liitto->'altion menoarviossa tilivuodelle '1949-50 edeUytetään. että kultakai- I vannoille jatketaan edelleenkin viim? j lieinälcinx.s.sa käytäntöön otetun tuo- \ tantoaptuahan makaamista, jolion är- \ vioidaan tarvittavan vuoden kuluessa kailckiaan noin 13 miljoonaa dollaria. Fasistien tekemä neuvostovastainen filmi USA:ssa N e » Tork. — lt<A Vivi (Me, j o t k a \ elämme), ItaUan fasistien v. 1939 v a l mistama neuvostovastainen fllmK on tuotu liittohallituicsen viranomaisten tieten Thdysraltolhin. Tarkoituksena ; on saada lupa sen esittämiselle. P i i - • mi esitettiin äsketäin Amerikan L e g i - ; onan Järjestämäiuä tilaisuiidessa H o i - i lywoodissa. ' Rimski-Korsakovin museo Leningradiin Leningrad. — L e n i n g r a d i t i kaupun-ginneuvosto on päättänyt perustaa museon, joka omLstetaan suuren venäläisen .säveltäjän Ilimski-Kor.sako-vin muistolle. Museo sijoitetaan «il-hen taloon, jo.ssa .säveltäjä asui vv, 1893—1908. 50-osainen tietosanä> kirja uusittavaksi Neuvostoliitossa Moskova. — <STT-TA8S> Neuvost o l i i t on suuresta t i e t o s a n a k i r j a l t a j u l kaistaan lähimmän kuuden vuoden a i k a n a neuvostohallituksen päätök.sen mukaisesti toinen uusittu painos tiedeakatemian presidentin, prof. Sergei V a v l l o v l n johdolla. Tietosanakirja käsittää 50 nidettä ja sen painos on 300.000 kappaletta. Hallitulcsen päätöksen mukaan tietosanakirjan toisen painoksen on a n nettava neuvostokansalle "perusteelli-f, et tiedot fioälalismln h i s t o r i a l l i s i l ta voitoista neuvostojä-^-j^Ktelrhän aikana, sen e d i s t y s ^ k e l e i s t a talouden, tlcte?n. t e k n i i k a n , kulttuiu-in j a taiteen a l o i l la samalla kun sen o n m a r x i l a i s t e n ja JerilnLstisten t e o r i a in pohjalta annettava k r i i t i l l i n e n arviointi nykyisistä taantumuksellisista ja porvarillisista ilmiöistä t e k n i i k a n ja tieteen eri a l o i l l a " . E r i t y i s e s t i tietosanakirjan on a n - .lettava järjestelmällisiä tietoja kalk i s t a yhteiskunnaliislsta, taloudellisista j a luonnontieteellisistä kysymyksistä sekä insinööritaidolta ja sotataidosta. • TUL:n tyttäret voittaneet Zako-panen hiihdoissa Zakopane, Paoia. — Suomen T U L :n tyttäret voittivat easlmmätsen j a t o i sen t i l an naisten kahdeksan kilometr i n hllhdcssa täällä helmlk. 23 pnä alkaneiden kansainvälisten h i i h t o k i s o j en enslmmätsenä päivänä. Lahden K a l e v a l a n Eero Salonen s i j o i t t u i t o l - Kck."! 18 m. murtomaahlhdo.ssa j a K e m i n Innon Helge V l d c s i j o i t t u i viidenneksi yhdistetyssä kilpailussa. NaLstcn kilpailuun o.salliKtui kaikk i a a n 21 hllhtäjätärtä j a Suomen t y töt oUvnt koko a j a n Johdossa. K i l p a i l u n voitti Maire Saloranta Merras-järven Metso.sta j a toiseksi sijoittui Inkeri Korjus K y m i n Veikoista. Heidän aikansa olivat 30.41 j a 30.08. K o l manneksi tuli tshekkiläinen Greta Zarkova, 40.02. Rata alkoi korkealta vuoristosta ja lählöpialkka oli p i l v i en peit0K.sa. Osanottajat vietiin sinne vuorlstojuhalla. Miesten 18 k m , taipaleella lähftot-t i i n kaikkiaan 88 hiihtäjää j a suomalaisten lähtönumcroi olivat 56, 58, 73 j a 80. Noin 12 k m . kohdalla llmoi-t e t t i ln väliaikojen perusteella H-IIKC VIden olleen johdo.ssa, Salosen toisena, {^uomalaisen neljäntenä j a Matti Pumperin kuudentena. Loppumatkan suurlv.sa nousuUsn Vlde väsähti, Pumpt^rillc sattui suksi-r i k k o j a Salonen sai plstfjkscn. Voittajana saapui maaliin tshekkilälnnn K n r d e l , toiseksi sijoittui Salonen ja kolmanneksi Yrjö Suomalainen. Heidän aikansa olivat 1.10.41; 1.17.30 ja ! 1.19.40. Parhaat tulokset 110 m. aitajuoksikssa viime vuonna New Vork. ~ Amatetir Athlete-leh-den mukaan olivat iiiaallman parhaat tulokset 110 m. attajuoksuflsa viime vuonna seuraavat: 13.0—Dlllard, USA 139—Porter. USA 13.9—Duff. U SA 13,9—Anderson, USA 14.0—Scott. U SA 14.0 Dlxon. USA 14.1— Oehrdes, U SA 14.1—Triulzl, Argentlnn 14.2— Erfurth. U SA 14 2—Maxwell. tfSA 14.2—Walker. U SA 14.2—Oartlser, USA 14.2-I>ugger. USA USA:n neekerit eivät pääse keilailuliittoon Atlantic City, N. J. — American Bowllng CongrciM hylktt«i täällä viime vuosikokouksessaan ehdotuksen, ettft neekerien saiuttolslln kuulua sen alpi* sUn JiU-JestAlhln. KeiUUIOfcongreflsin eäftnnöUsA mttftritelUftn. etU "Jtoe-nyys rajoitetaan" valkotaUq mteqMio-lisiin yksilöihin. Rongressin johdon' Jftsen. Michael Wasnlewskli Wliieoo-' fiinistä. Umolttt eroavansa pUUOksen Johdosta koneresAln toimeenpanevasta komiteosta -> "periaatteellisista cylf-tä" v KIITOS Sydämellinen kiitos ystftvUteUUc: siätskahviaislsta Ja inönista k l ^ - tiinaSIlislstä lahjoista, jotUa nUniia muistitte Suomlmatkohl J^iidosta. KUtoUisuudella, JENNY PELTOMAl^X ' KapaskaslBf OnlM» — Jokaisen 12 t u n n i n aikana C a nadan papc^-itchtaat tuottavat paperimassaa Ja paperia .$1,000.000 edestä. Ranin Su<nnen Työväenteatterin johtajaksi tteitiakL — suomen Työväenteatterin jc^tdkunta OD päättänyt va- UU teatterin Väliaikaisena' Johtajana toimineen H e ^ Raninin teatterin Johtajaksi eeitriavaksf kaksi vuotisleau-dftksl. Suomen kulttuurirahasto 10-vuotias Suomen Kulttuurirahasto tuli helmlk. 27 pnä täyt*äneek.sl 10 vuotta. Rahaston perustamista aloitettaessa antoi »en OcannaUi^yhdlstj kfleo .'norlttamalle varojen keräykssHe ar-vovaltlasen pohjan se, että kunnia-esimiehiksi lupautuivat tasavallan presidentti Kyösti KalUo, arkkipils-pa Erkki Kaila, pel^lngin Yliopiston kansleri Hugo Suolahti. Tunan yliopiston kansleri Gast Komppa .sekä suomen Pankin pääjohtaja Risti Ryti. — Canadan paperi- j a selluloosatehtaat kuluttavat vuosittain $.5.5,000,- OOO polttoaineisiin. Kcräysorganlfiatjon rungoksi fiaatlin eri p u o l i l l a maata toimivien oppikou-luj'.' n opettajia. Asiamiesten työskentely alkoi heinäkuun puollväliivsä, j a joulukuun loppuun päästäessä o li j o kuuden miljoonan m a r k a n ' r a ja ylitetty. Rinnan a s i a m i c i l c n suorittaman keräyksen kaassa käännyUlin Julki.stcn yhtcLröjen puoleen j a a l o i t e t t i in vähitellen liikelaitosten ' p i i rissä suoritettava kerä, joka luonnollisesti tuotti suurimman tuloksen. Toinen tärkeä valhe keräy-työssä alkoi vuoden 1930 sykKyllä, jolloin s u o r i t e t t i in laaja "pcj-ustami/ikirjake-räys". Silioin pääarsiassa kan.sakou-lulalset. lukumäärältään yli 30,000. .suorittivat nimen Ja lahioitus;<;n keräyksen rahaston p e r i / s t a m l J i k i r j a a n. johon kertyikin nimiä lähes 200.000 -Niin saatiin koko kansa mukaan perustamaan rahastoa. Vuoden 1938 loppuun mennessä rahaston kannatusyhdistys oli saavuttanut ensimmälwm tavoitteensa: se oli keräruiyt varoja pitkälti toistakymmentä miljoonaa markkaa j a o l i ny tysääntöjemä mukaan velvollinen piirustamaan Suomen K u l t t u u r i r a h a s ton Säätiön j a siirtämään keräyksen tuoton sille. Tämä .tapahtui helmikuun 27 pnä 1939. Suomen K u l t t u u r i r a h a s t o n h a l l i n - ton';uvoston en.simmäinen esimies o li vuorineuvos A n t t i Ante.'o j a varaesimies on professori V i l j a Tarkialn'.-n. .Vykyinen hallintoneuvoston esimies on VTjorineuvöK Eero Mäkinen j a v a - rarsimles profesMri E i n o S a a r i . Sää- »iön hallituiiseR • j a Kannatusyhdl.s-tyksen johtokunnan puheenjohtajana on alusta alkaen ollut profe.s.sori Yrjö Reenpää -sekä yliasiamiehenä f i l . tri L. A, P u n t i l a, Rahaston 10-vuotlsjuhlan viettoon viime stmhtmtalna palaamme. Vapauden Vappnnumeroon JOKA ILMESTYY hUHTIKUUN 26 P;NÄ Samalla tavalla kuin ennenkinjulkaistaan yllii-mainittuna päivänä ilmestyvässä Vapauden Vapjiu-numerossa yksityisten ja järjestöjen tervebdytöiS sekä liikelaitosten ilmoituksia. Kaikista hinnanko-rotuksista huolimatta näiden tervehdysten hihta oh sama kuin ennenkin, eli tavallinen tervehdys 28# ja halvin joukkotervehdys $S kehyksessä julkaistuna. Kaikkien tervehdysten tulee olla Vapauden kont-toris. sa viimeistään huhtikuun 15 päivään mennessä. Kerääjän nimi > Paikkakunta ..... ~ KIBJOITTAKAA HOmHtiK 8ELVXSTI — — . — I. . . . . II - • I• , ., I . I 11,1 • KIMI la 1 — — , .
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 19, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-03-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490319 |
Description
Title | 1949-03-19-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
T ä t l a l
la Selkämaan
M U I S T O L LE
CuoU maalisk. 20 p:nä 1947
| l J n / ; rM tuuli se hiljaa
kuiskaa miniäle,
,jä riantd tätisi haudalle
J:oituttJinaan ne ruusut,
\]nlta on istutettu sinne
haiun haudalleen.
\vaan cn '.oi rientää sinne nyt,
Li/J matka on pitkä välillämme,
hlutta pian tulee päivä,
nilloin riennän sinne ainiaaksi.
epää untasi rauhaisia,
totini rakas.
Ikuisella kaipauksella muistan
sinua ain.
Jim. June Ja Kauha Vescio.
c o Anderson Const.
Mile n. Hope, B. C.
Port Arthur näyttää edeUeefiesinierkki^
Vajaan viikon tulos 95 Ulitta tikusta;
2 paikkakuntaa täytti n3rt osuutensa
Kaksi nntfa paikkakuntaa, Lac dn Bonnet Manitobassa Ja Kivikoski
Thnnder Bay piirissä, Oatariossa, täyttivät tänään osuutensa uiKien tilausten
h»nkinnawa sanalia kun Port Arthnrin raskas koneisto Ivllää esimerkillisellä
tavalla *^pioidai** hankinnassa. **Tässä tulee taas väliän rapioita, sillä mei-dän
iskniimme ovat jfukckannalla". sanoo portarthurilaisten etumics (joka on
kyi& nainen) lähettäessään taas 17 uutta tilausta rapioiksL Uusia tilauksia
saapui nyt eri paikkakunnilta seuraavasU;
^ntti Haavisto. Lae du Bonnet. 1 uusi Ula ns ja osuus täyttyi
Port Arthurista: Mrs. Junnila 2. N. Mäkelä 5. P. Väänänen 8 Ja Tyyne
Siihnatf 2, yhteensä 17 uutta tilausU. nostaen kokonaistuloksen 47 uuteen
('tilaukseen!
N. Paalanen, Porcnpine. 1 uusi tilau&
V. K a n ^ , Montreal. 1 uusi tilaus.
L Syrjä Fort William. 1 uusi tilaus Ja puolet tehtävästä on jo täynnä.
A. Rissanen Kivikoski, Ont. 2 u u tU tilausU Ja tehUvä täyttyi
E. Ketola Vaneimver, 1 uusi tilaus.
Tilaaja, kämpältä 1 uusi tilaus.
Kaikkiaan on kuluneen viikon aikana saatu Vapaudelle 93 uutta tilausta.
Tässä Umenee pieni repeämä, sillä viikon tulokseksi tarvittaisUn 100 tilausta
jos mieUtään 4 viikon aikana hankkia 400 u n tU tilausta, mutta Jos muillakin
paikkakunnilla otetaan Port Arthurin kurssi, niin tehtävä täyttyy varmasU
runsaine '^pioineen". — WilL
ianna Selkämaan
M U I S T O L L E
Cuoli maalisk. 20 p:nä 1947
Taas vuosi on vierinyt ntuistojen
taa,
\aan sinua, äiti, emme unhoita
milloinkaan,
}^atkera suru ja kaipaus
rintamme täyttää.
'Rakkaudella iäti muistelevat.
Tyttäresi Milja ja Lauri Aho
Anita ja pikku Carolyn.
Kiinalainen nainen
lutavaran tuotanto
fehentyi vuonna 1948
|ottawa. — Canadan sahatun p u u -
Ivaran tuotanto vähentyi viime vuo-
I n aikana noin yhdellä prosentilla
Pelliseen vuoden tuotannon paljou-en
verrattuna. Tuotanto lisääntyi
staan B. C : n j a A l b e f t a n m a a -
nnLssa ja vähentyi kaikissa muissa
aakunnissa. Joulukuussa lisääntyi
otanto noin 15 p r o s e n t i l l a edellisen
toden joulukuuhun verrattna. I J -
l y s tapahti kaiteissa maakunnissa, l u -
Tiunottamatta Nova Scotian. Quebe-j
a Saskau;hewanin maakuntia.
Iissä tuotanto väheni, Ilmoittaa C a -
i d a n tilastollinen toimisto.
PARTA POIS
helposti — varmasti
Ruotsalaisella
Barbit-terällä
\Tc/ily ruostumattomasta ruotsalaisesta
patenttitcräksestä
li tarvitse muuiäkuin viruttaa
la laittaa hyllylle seuraavaa
hyvää ajoa varten
NYT
5 kpl. paketti 25<
20 p a k e t t i a ^ . 5 0 postiku-luineen.
VAPAUDEN
LIIKKEESTÄ
K i i n a n demokraattinen n a i s l i i t t o on
20 m i i . jäsenineen K i n a n johtava naisjärjestö.
Sen v a i k u t u s ulottuu l a a j a l ti
kansanarmeijan tähän mennessä v a -
pauttanaan alueen rajojen ulkopuolelle.
Esimerkkinä voidaan m a i n i t a , että
kansainvälisenä naistenpäivänä v. 1946
sata t u h a t t a k i i n a l a i s t a naista osallist
u i mielenosoitukseen Clilang K a l -
s h e k l n h a l l i t s e m i l l a alueilla. He v a a t
i v a t , että ameriklcalalsten joukkojen
o l i poistuttava K i i n a s t a . Yksinomaan
Shanghaissa 50,000 naista otti osaa
mielenosoitukseen.
NliUä a l u e i l l a , j o t k a vielä ovat K u o -
m l n t a n g i n miehittämiä, vallitsee kesk
i a i k a i n e n pimeys. Väestö elää liassa
j a köyhyydessä, l u k u - j a kirjoltvts-t
a i t o « n sen keskuudessa harvinainen.
Feodaalinen m a a n omistajavalta
kieltää mieheltä a l k e e l l i s i m m a t k i n o i keudet,
j a n a i n e n c n kirjaimellisesti
sanottuna tavara, j o k a voidaan ostaa.
S y n t y m i n e n työläis- t a i talonpolknls-perheessä
K u o m i n t a n g i n alueella merkitsee
vielä n y t k i n kuvaamattoman
%urjaa elämää, orjantyötä kehdosta
hautakin.
TYTTÖV,^ .SYNTYMINEN
ON ONNETTOMUUS
Tyttölapsena syntyminen on näissä
olosuhteissa todellinen murhenäytelmä.
Tyttölapsi on jo ennestään t o i vottoman
köyhälle perheelle melkein
sietämätön taakka. SUnä on selitys
vieläkin esiintyvään tapaan että vastasyntyneet
tyttölapset otetaan hengiltä.
Usein heidät myydään heti
synnyttyään maanomistajalle. Ellei
talonpoika ole voinut maksaa maan
vuokraa viimeistä penniä myöten,
ryöstää maanomistaja korvaukseksi
i y h d e n hänen tyttäristään. . S u u r i l la
m a a t i l o i l l a on tällaisia orjatyttöjä 6
j a 15 Ikävuoden väillä. Heillä ei ole
mitään oikeuksia. Heidän herransa
voi joko lyödä heitä tai käyttää heitä
huvituksenaan, m i t e n häh k u l l o i n k in
haluaa. Jos tällainen lapsi kuolee s a distisen
herransa kohtelun vuoksi, ei
pahoinpitelijää rangaista, sillä tuo-inioistuimessa
on v a i n hänen luok-kat\
sa jänniä, j a he määräävät. Jos
tyttö kestää kurjuuden j a a l k a a tulla
täysikasvuiseksi, hänet tavallisesti
myydään jalkavaimoksi tai b o r d e l l i i n,
j a m s T n t i h l n t a antaa maanomistajalle
hyvää ylimääräistä tuloa.
Vanhassa K i i n a s s a on yhä vieläkin
tapana, että lapset" k i h l a t a a n . 2—12
v. ikäiset tytöt lähetetään tulevien
appivanhempien k o t i i n . Tyttö on n i mellisesti
j o n k u n pojan morsian, mutt
a todellisuudessa hän on tämän l i e r -
heen orja. Hyvin toimentulevien keskuudessa
vallitsee n y t kuten aikaisemm
i n k i n moniavioisuus. Ostettuja nais-r
a u k k o j a käytetään jalkavaimoina t a i
.synnyttämään poikia, jos oikea vaimo
o n kykenemätön t a i synnyttää vain
tyttöjä.
N a i s i l l a ei ole omlstu-soikeutta tai
o i k e u t t a valita itselleen työtä, joka
NAUTTIKAA
HALUAMASTANNE MUSIIKISTA
"Spartan" sähkögramofOonilla
-k • •
"SPARTON" Sähkögrambfooni — Malli 348P
60 cyclen sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni. Soittaa
10 ja 12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukana.
Hinta .. %A9»SS
"SPARTON" Record Player — Malli 148.RP
Tämä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä radioon
hj^änsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaalla
punaisella fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion yhteyteen.
'
Hinta $19.95
Lähetetään kaikkialle Cancdassa, ostajan maksaessa lähetyskulut.
Vapaus Publishing Company Lid.
100 E l m S l . West Sudbury/Ontario
vastaa heidän taipumuksiaan t a i t o i vomuksiaan.
Niitä, j o i d en täytyy tehdä
työtä huolehtiakseen perheestä,
riistetään häikäilemättömästi. 15 t u n n
i n työpäivästä he saavat p a l k k a a , j o ka
vastaa korkeintaan k a h t a kolmat-taosaa
ammattitaidottoman miespuol
i s en työntekijän .saaroa.sta ansiosta.
U U D E N K I I N A N N A I S ET
M u t t a vanha K i i n a , jossa vallitsee
monlaviolsuiLs, prostitutlo j a naiskauppa,
o n elänyt aikansa. Sen vastakohtana
o n olemassa toinen K i i n a.
Niillä v a l t a v i l l a alueilla, jotka kansanarmeija
on vapauttanut, l a k i määrää
naisen täydellisesti tasa-arvoiseksi
miehen kanssa. Siellä on kumottu
naisen orjuuttamisen poliittiset, t a l o u delliset
ja oikeudelliset perusteet.
M a a n suuri demokraattinen naisjärjestö
teke työtä herättääkseen naiset
polllttlsaen tietoisuuteen j a hävlttääk-scen
tapoja, j o i l l a o n juuren-sa satoj
e n vuosien takapajuisuudessa. Monet
naiset ovat jo oppineet lukemaan Ja
k i r j o i t t a m a a n . Monet ovat ryhtyneet
suurenmoiseen sosiaaliseen j a h a l l i n nolliseen,
poliittiseen j a terveydenhoidolliseen
työhön.
V a p a u t e t u i l l a a l u e i l l a on m a a j a e t tu
köyhille talonpojille. 50—70 prosenttia
Aalslsta omistaa nyt maat^, h a r j o i t aa
karjanhoitoa ja .silkinvlljelystä j a o t t
a a csaa maatalouden tuotannon l i säämiseen.
.
N A I S E T T E O L L I S U U D EN
P A L V E L U K S E S S A
M u t t a vielä nopeammin k u i n maaseudulla
ovat vapautettujen kaupunk
i e n naiset tulleet mukaan yhteiskunnalliseen
työhön. "Sama p a l k k a - s a masta
työstä" on vaatimuk.sena k a l k
i l l a teolllsuudenaloUla. Tavallinen
työaika o n 8 t u n t i a , eikä se l a i n m u kaan
koskaan saa ylittää 10 t u n t i a.
Naiset saavat 45 vuorokauden täy.sl-palkkaisen
synnyty-sloman. Jokaisella
työpalkalla työnjohto vastaa työväen-suojelusta,
sosiaalihuollosta, vakuutuksista
j a eläkkeistä. Naisia o n vieläpä
tehtaiden hallinnon johtavilla
p a i k o i l l a . • t
N A I S I A HALLINTOELIMISSÄ
H a r b i n l n korkein tuomari on n a i nen.
Tuomitut r i k o l l i s e t k i n ovat joskus
tunnustaneet, että hän o n h a r v i naisen
viisas, olkeuderunukainen ja
ymmärtäväinen. Lingyen j a S h a n g -
hon piireissä oli y l i 800 n a i s t a h a l l l -
taselimien palveluksessa, heidän joukossaan
260 pormestaria. Seitsemästä
Mandshurian maakimnasta saatujen
vielä, epätäydellisten lukujen mukaan
siellä työskentelee 105 n a i s p u o l i s t a p i i r
i t u o m a r i a . 290 pilrlnjohtajaä, 3,629
naispormestiarla j a 2.484 muissa v i r a l lisissa
toimissa olevaa n a i s t a , eikä näih
i n l u k u i i i i n vielä ole^ l a s k e t t u naispuolisia
teollisuuden esimiehiä.
O I K E U S . S I V I S T Y K S E EN
K i i n a n kansandemokratian naisilla
on .samat'oikeudet k u i n mleliillä k a i kissa
suhteissa, myös siihen, k u n ovat
k>'.symyk.sessä opinnot j a ammatinvalinta.
K a i k k i e n ikäliuokklen naiset
j a tytöt opiskelevat j a Icehlttävät It-seääru
J a kerrotaan naisten tiedon-t
i a l un olevan n i i n suuren, että he
muodostavat- enemmistön iltakoulujen
oppilaista. Täliän mermessä on
. :1'vfandshuria ensimmäiselä t i l a l l a eril
a i s i a opintoja harjoittavien naisten
määrään nähdeiL
Vielä vapauttamattomilla alueilla
K u o m i n t a n g i n h a l l i t u s yrittää .säilyttää
vanhat keskiaikaiset olo«Puhteet.
M u t t a tämä yritys o n ' t u o m i t t u eiÄ-onnlstumaan,
sUlä kansanarmeijan
etenemistä el taantumus v o i pysäyttää.
Kansanarmeija tulee valloittamaan
koko K i i n a n j a t u o m a a n sen a s u k k a i l -
I le vapauden.—Siten lasketaan perus-i
tas K i i n a n miljoonakaasan onhelli-
Iselle tulevaisuudelle.
VOITTAJAN TESTAMENTTI
4
KUU. ELVI SINCBVO
TsbekkoBlovakiassa oli Julius Fucik
tiumettu nimi Jo ennen sotaa: kirjai-ura.
krUtlkko. sanomalehtimies, tais-tele%'
a hiunaaisti. kulttuuririntaman
johtajia 30-luvuh Tshekkoslovakiassa.
K\m näin oli. d i luonollista. että
hän Saksan miehityitsän aikana oli
niitä. Jotka ItseolkeutetusU tulivat
maanalaisen -vastarintaliikkeen Joh-foon.
Ja hänen tiensä tuli olemaan
sama kuin tuhansien hänen taistelu-tovereittensa.
Keväällä 1943 hän Joutui
Gestapon kynsiin. Maanalaisen
keskuskomitean Jäsenenä hän oli Gestapolle
tärkeä saalis. Mutta Pucikin
kohdalla osoittautuivat kaikki Gestapon
kuulustelumenetelmät tehottomiksi.
Useita kertoja hänet kidutettiin
puolikuolleeksi, mutta yhtä i h meellisen
sitkeä kuin hänen ruumiinsa
oli hän;n henkensä miu-tumaton. Y l i
\-uoden kestäneen tutlcintoajan Jälkeen
hänH elokuussa 1943 tuomittiin
Berlinissä kuolemaan Ja teloitettiin
syyskuun 8 pnä.
Mutta paperipalasille Prahan Pan-krats-
vankllas&a salaa kirjoitetut Ja
salaa vankilasta kuljetetut kuolemaantuomitun
muistiinpanot ovat kirjaksi
koottuina Ja Julkaistuina levinneet
kaikkialle maailmaan Ja tehneet
Julius Puclkln taistelijanimen kuolemattomaksi,
ihailluksi Ja rakastetuksi
kaukana hänen oman maansa rajojen
ulkopuolella.
En usko, että maailmaksa milloinkaan
dn vankilassa kirjoitettu niin
hehkuvaa elänen ylistyslaulua kuin
Pucikin muistelmat "Hirsipuun varjoisa".
Teo&en tshekkiläinen nimi
"Nuora kaulassa" on minusta sattu-vampl,
sillä hlraiputin varjo el himmennä
näitä tnuistlinpanoja. Sama
Ilo. Joka säteilee tekijän kasvoista v a lokuvassa.
Joka on otettu Jonkun o n nellisen
lomavaielluk.sen aikana ennen
sotaa, säteilee itirjan joka sivulta, joka
riviltä, Joka sanasta. Mutta se ei ole
hysteeristä itsensä uhraamisen riemua,
joka kautta aikojen on kirkastu,
nut marttyyrien kasvot heidän kuol-le^
sasn asiansa puoUsia. Pucikin
ilo,>sa el ole h i t u i s t a k a a n kärsimyksen
hekumaa. Se on t e n e e n ihmisen
voittoisaa, ymmärtävää n.\urua. i h m i sen,
j o k a el s a l l i suhteell sauden j a to-dcllisuuden
tajunsa himmetä k a u -
hfimplnakaan silmänräpäyksinä, vaan
joka hetki tajuaa sekä om.in kohtalonsa
pienuud;n j a s.imill.» loputtoman
tärkeyden ja i hm son v.xstuun
tapahtumiseen.
P u c i k i n päiväkirja, testamentti —
mik^i siiä haluaakin s.uioa, nous?e
kuin kiihkeä hehkuva laulu keskeltä
sak.salalsen gestapovankilän helvettiä.
Se ei ennätä tUvistyä kiinteäkil t a i -
deieokseksji. se on" r i v i katkelmia, joista
jokainen sitä klrjoliettae.s.sa oll^l
.saattanut o l l a viimeinen. Ja k u i t e n k
i n .sen sisältämät ihmiskuvaukset
ovat pieniä monumentteja j a t?os k o -
konaisuudes.saan on Ihmisen moi'\\-
menttl, ihmisen. Jonka usko ja r:.k-kaus
elämään on n i i n ehdoton, että
kuoleminen sen puolesta on yhtä luonnollista
kuin elämä lt.se.
Sen vuok-sl e l o b mitään lähestyvän
kuoleman syrmyttämää paatasta P u c
i k in viimeisissä sanoissa. Tletften
elämän Jatkuvan hänen jälkeensä Ja
muutoksen tulevan hän .selo.it.ia ainoana
todistajana toimintaansa ennen
kiinni joutumista, kirjoittaa erään
lehden Tshekkoslovakian taistelevan
kansan h l s t o r i a i s a . Hänen &uhteen.sa
elämään on ollut selvä. J a hänen
suhtautumisensa edcssäole\aan kuolemaan
on yhtä yk.slnkertalncn:
"Me olimme aina kuoleman vaaran
huomioon. Me tiesimme, että Jos j o u dumme
Oestapön kynsiin, emme selviä
elävinä. Tämän tietäen toimimme
vankilassakin. '
M i n u n k i n näytelmäni loppu lähenee.
Loppukohta l i s t a en voi k i r j o i t taa
. . . E n tunne sitä. Eikä se ole
eniiä nävtelmä. Se o n elämä Itse . . ,
Eikä elämällä ole kat.selljolta.
E s i r i p pu nousee.
Ihmiset, minä rakastin teitä kalkk
i a ! Olkaa valppaita!
J u l i u s P u c l k ".
Kalevalan runojen
synnyinsija ei ole
länsi-iSumnessa
Helsinki. (DtiP) — Karjalais^Suo-malalsen
Neuvostota^vallan valtion
kustannusliike on Julkaissiit Uuden
Kalevalan 100-vUotispälväksi lyh?nne.
tyn painoksen Kalevalasta. O. W.
Kuusinen on kirjoittanut tähän painokseen
esipuheen. Jossa Kalevalan
runoutta tutkitaan marxilaisen tieteen
karmalta.
O. 'W. Kuusinen kumoaa tutkielmassaan
useita suomalaisten Kalevala-tutkijoiden
teorioita, Jotlta perustuvat
porvarillisiin ennakkoluuloihin. Niinpä
hän osoittaa vakuuttavasti, että
Suomen läntiset osat eivät ole Kalevalan
runojen syntymäpaikkoja, kuten
monet porvarilliset, lähinnä .suur-suomiaatteita
hoivailevat tutkijat ovat
väittäneet. Kalevala eroaa monien
muiden kansojen eepoksista siinä suhteessa,
että se el ole ylimystön, vaan
kansan runoutta. O.'W. Kuusinen j
erittelee monipuolisesti Kalevalan ru- j
noja Ja todistaa, että Kalevala or) i
yhtelskimnallisestl vanhempi kuin'
useiden muiden kansojen eepokset, i
Yhteiskuntamuoto, joka kuvastuu K a - i
levalan rimoista, kantaa vielä selviä i
Jälkiä rappeutuvasta sukuyhteiskun-!
nasta. Kristilliset tarut on liitetty I
Kalevalaan myöhempinä aiitoina. {
Porvarillisten tiedemiesten keksimä
Sammon arvoittis saa Kuusisen tut-klelma-
ssa luönnollissn •selityksen
Väitteet, että Sampo merkitsisi alunperin
sammakkoia. tai Joltakin mys-tUlisiä
taivaanpatsalta ovat Kuusisen
mielitä naurettavia. Hän todistelee,
että Sampo kuvaa mulnalskaresan
pyrkimystä edistykseen Ja hyvinvointiin.
Koko eepos on 'alkukantaisen
ajattelun mukaista kuvausta Kalevalan
kansan taistelusta valon puolesta
pimeyden voimia vastaan. Sen ajatusten
suuruudesta on e l i m i s t ä nykyajankin
runoiUjoiUe.
O. W. Kuusinen, tutkielma jtilkai.s-1
taan samatiaikaisesti venäjänkiells'--:
nä Vovyl Mir-nimlsessä aikakausjul- !
kalsussa.
Italialaiset huolis*
ivaan amerikkalaisista
filmeistä
Rooma. — I t a l i a n filmituottajat ovat
vaatineet l a i n ityväksymistä, joka estäisi
Hollywoodln f i l m i e n tulvlttamas-ta
Italian filmimarkkinoita. Väitteensä
tueksi he ovat esittäneet seuraavat
tosiasiat: Italian 6,500 eloku-teatteria
tuotti noin 78 m l i j . dollaria
v. 1948. Tästä summasta noin 84
prosenttia — leijonan o.sa — meni
Hollywoodln f i l m i e n o.salle, 8 prosentt
i a muiden maiden j a I t a l i a n filmien
osalle v a i n 8 prosenttia. Holiywoodin
tuottajat ovat M a r s h a l l i n suunnitelmaa
hyväkseen käyttäen nopeasti k i i venneet
filmien kontrolliin, .sanovat
f i l m i e n tuottajat.
BC:n metsakämpälla
saatiin vaadittu
palkankorotus
JMinc I.jindinc. B . C. — Täällä
Jeune L,andingtllä aukesi Icämppä k u luvan
kuun alussa. Tosin tammi-huusyn
tuli kaksi Joukkoa kaatajia jn
vähän muitakin miehiä, mutta va.sta
tä.s.sä kuussa varsiJialset työt nloifet-t
i i n .suuremmalla voimalla. Alussa c l
ollut union toimintaa.
A l u k s i kämpällä olevat perheelliset
mioh?t olivat .suurimmalta osaltaan
entisiä nvw: n jäseniä eivätkä he kä-
.sittäncet mistä johtuu met.säteolllsmi-dcssn
olevien unioiden sclkkBuk.set.
M u t t a kun Wcodworkcrs Int^.-nalionn!
U n i o n of Canadan jarjcsiiijä J .
M c C u i s l i .saapui tk. 7 pnä. n i i n pidett
i i n kokous. Järj.^stäjä piti aluksi
t u n n i n kestävän .sclo.stuksen. jonka
jälkeen alkoi yleinen kfvskiistclu jn
t e h t i i n u.seita kysymyksiä. Ylcl^esll
o l t i in yk-simiellslu siitä, että W I UC
ajaa meidän metsämiesten todellisin
etuja. V a l i t t i i n v i r k a i l i j a t ja komitea
tulevaa toimintakautta varten.
K ä m p p ukomltoan ensimmäiseksi
tehtäväk.si jäi kaatajien palkknky.sy-m5'
s. Vhtiö on maksanut kymmenen
senttiä vähemmän tuhannelta jalalta
k u i n viime vuonna j a lisäksi J3 .senttiä
vähemmän kuin syyskuun sopimus
edellytti.
KHmppäkomif?an totmestn e.slfet-t
i i n palkkojen korotusvaatlmus j a .saat
i i n k i n korotusta 23 senttiä tuhatta
j a l k a a kohti. — Logeer,
Lauantaina, maalisk. 1 9 p.^€totu]xlay^B4^
METSÄSTÄJÄT JA KAUSTAJATI
RUOTSALAISIA
Andcrsson*s "Mora" metsästys- ja tttppiputdikoja
* * • * * -k • -k -k . k • •
No. 347 — "Mora" nMtaitiT^uukko, hinta ......
Ruostumaton terä ja helat tupessa.
No. 27 — "Mora" outsutyspuukka hinta ........ f4.7S :
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tu-pessa.
No. 22 ~ "Mora" tupplpuukko. hinta «MO
Ruostumattomat hopeaiset helat t u p ^ » ja
veitsen päässä.
No. 13 - "Mora" tupplpiiukko. hinta ...fUS
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensUuokkaista ruotsalaista tekoa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 ^ 8ud|>ur7« Oalarlo
I
K ultakai vanncHlle 13
miljoonan apurahat
OtUva. — Alahuoneelle alistetussa
i liitto->'altion menoarviossa tilivuodelle
'1949-50 edeUytetään. että kultakai-
I vannoille jatketaan edelleenkin viim?
j lieinälcinx.s.sa käytäntöön otetun tuo-
\ tantoaptuahan makaamista, jolion är-
\ vioidaan tarvittavan vuoden kuluessa
kailckiaan noin 13 miljoonaa dollaria.
Fasistien tekemä
neuvostovastainen
filmi USA:ssa
N e » Tork. — lt
kirja uusittavaksi
Neuvostoliitossa
Moskova. — |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-03-19-03