Vapaus, March 19, 1949

              Lauantaina, maalisk. 19 p.—Saturday, Mar. 19:
iJBiBTr)^— Indepesaent IMOOT
jcgaa ci Ftnxusb Cacaduut». E«-
«»bligbe4 N<nr. 80x1911. Autborlzed
seoaDd class mall by the Post
D^artment, Ottava. Tut>-
tfe^xice weekJj: T u e s d a y a ,
. lundays abd Sacurdays bjr Vapaus
9abllafateg Campaay Ltd., at 100-103
^pm 8 L W>>-Budbuz}'. Ont., Canada.
TeJ^liooea; Pimuin Offlce
Bdttotiai OfOe* 4-4981.
E.eukaL EdttflT W^lkbind. f^^*^
»aärem Boat « , Badbigy, Onteito.
Adverttolng latetnpop appHeatJon
Trannlatton free of ebaive.
IXLAUaBOIMAT:
Canadana: 1 viE. 6X)0 6 kk. 3.25
3 kk. 2.00
YbdysvaOolssa: 1 vk. 7 i » 0 kk. 3.80
SuomeMa: 1 vk. 7,50 8 kk. 4.25
; **Me emme halua sotaa'^
* -Samalla kun tällä puolen ' r a u t a e s i r i p u n " puhutaan kiihtyvässä
^ i t i l a j i s s a sotavalmisteluista, atomipommeista, sotaliitoista j a sodan
Aföjstämätiömyydesta, Xev.- V o r k Timesin j a Globe and Mail-lehden
liirieenvaihtaja Harrison E . Salisbury — jok?i .ei k a i ole kommunkti
^ k ä sosialisti, vaan porvarilehden kirjeenvaihtaja — tiedoittaa nyt
^loskovasia Xeuvostoliiton väestön yleisenä mielipiteenä olevan, että
'Jiiie emme halua sotaa". .
* Mr. Salisburyn kuvaus suuren Xeuvostoliiton kansan rauhan­tahdosta
— j a mikä tärkeintä rauhantyöstä — on h y v i n rohkaiseva
fjeto siitä, ettei koko maailma ole menettänyt mielenmalttiaan ja
Njaipunut sotahysterian tuhoaennustavalle tielle,
' Hän kertoo lukijoilleen, että Moskova on paljon muuttunut siitä,
i ^ i : ^ se oli voiton edellä, raskaana sota-aikana vtHMjna 1944. Hän
^nooi Vcnä^n edistyneen paljon saksalaisten hyökkääjien hävittä-i^
ien kaupunkien j a k y l i en jälleenrakentamisessa. Hän sanoo, että
lej»#igradilainen tullivirkaiRjanainen t u l k i t s i Xeuvostoliton lähes 200j-
6Ö0XW miljoonaisen kansan mielipiteen j a tunteen sanoessaan hänelle
ftjBjeen^fjiihtajalle): "Me Leningradin asukkat haluamme rauhaa,
Qjbpine niihneet sodan. Me emme halua sotaa."
^ ' " T^mä rauhantahto j a -kaipuu, jonka mr. Salisbury sanoo kuvaa-vaji
Jioko Xeuvostoliiton kansan mielipidettä, on todella suuri vasta-ii^
itälsiUe räikeälle sotapropagandalle, mitä täkäläistä "yleistä m i e l i -
illdetfö" muka edustava lehdistö nykyään harjoittaa. Mutta entäs
teot? voidaan kysyä. Mr. Salisbury antaa tähänkin hjrvin mielen-kllirtoisen
j a aivan kiistattoman vastauksen. Puntarina on nimittäin
se,_ tehdäänkö "tykkejä voin asemesta" j a tankkeja autojen asemesta,
tai sqtilaskasarmeja, lentokenttiä ym. sotavälineitä ihmisasuntojen
aseiöcsta jne.
'•' Mr. Salisbury sanoo, että Moskovan elämä kuvastaa Neuvosto-
Uiton clämäii yleensä, joskin ehkä kaikkein selvimmin. Hän kertoo,
dttäv Moskova antaa nyt jyrkästi erilaisen kuvan kuin oli se, mikä
^ a t i i h sodan loppuvuosina. Esimerkiksi keskikaupungin kadut ovat
kirjairoellisesti täyteen sullotut autoliikenteestä, lul^Ätuen siihen
isituri määrä uusia Z i s j a Fobeda autoja. Vanhat ylenmäärin täyteen
5uilotut katuvaunut ovat saaneet antaa tilaa uusille mainioille sähkö-
^ dieselmoottorilla käyville linja-autoille,
» ""'Sodana^uiben tiukan säännöstelyn loputtua Moskova kirjaimelli-sestli-
puhuen kukoistaa miltei kaikenlaisista kaupoista, sillä miltei
j o l t i s e s s a kulmauksessa on nyt sekatavaran, meijerituotteiden ja
viinien kauppa. M o n e t nfoskovalaiset, jotka kirjeenvaihtaja tapasi
sb^itT aikana, ovat nyt lihoneet useita paunoja. Vaatetuksessa on
hai-aittavissa parannusta j a väestön keskuudessa näkee vähemmän
sof^iden univormuja. Rakennustyöt ovat käynnissä ja koko Mosko­v
a iiäyttää- vallan toiiselta kaupungilta k u i n sodan a i k a m .
* j v K a i b e t t tämän jälkeen on kysyttävä neuvostoliiltövastaista sota-h
y ^ c r i a a lietsovilta piireiltä, 4;ttä o n k o ylläkuvrattu toiminta sotaan,
vaiko rauhaan tähtäävää? Niutta jos Xeuvostoliitto haluaa rauhaan,
ku|ien yllämainittu porvarillinen kirjeenvaihtaja selittää, niin millä
ihmeen oikeudella länsivallat sitten kalistelevat sapeleitaan Xeuvosto-iiit*
t)a vastaan, harjoittavat ennen tuntematonta sotahysterian lietson-t
a ^ j a laativat sotasuunnitelmia jotka avoimesti tulkitaan kohdistuvan
X ^ v o s t o l i i t t o a j a kansandemokratia» maita vastaan?
Presidentti Truman ja työväki
''^ Meitä on vaikea saada uskomaan, että k a i k k i oikeistolaiset työ-
•/äMijohtajat, jotka viimeksipidetyissä Yhdysvaltain presidentin vaa­leissa
kannattivat Harry Trumania, halusivat tietoisesti toimia työ­väki
parhaita etuja vastaan. Meidän käsityksemme on vieläkin, että
ni(^et rehelliset sosialidemokraattisesti ajattelevat työväenjohtajatkin
(h/^roja Greenia, Phillipsia ja. kump. lukuunottamatta joiden ase-m^
iisakin vuoksi pitää tietää paremmin) uskoivat Trumanin vuolai-siiifklupauksiin
j a Roosevelt-vainajan aikaisiin demokraattipuolueen
traditioihin, kuten Yhdysvaltain valitsijain enemmistökin menetteli.
Ksi««tyihän mr. Truman suurena työväenystävänä joka julisti mahti-pipal^
sesti, että hän olisi tehnyt sitä ja tätä, .multa hänen toimen-pdteidensä
tiellä o l i republikaani-cnemmistöinen kongressi minkä hän
mlläritteli maansa historian "huonoimmaksi kongressiksi', Truman
myönsi, että työväki on saanut huonon kohtelun tältä "historian
buionoiminalta kongressilta"" ja lupasi, että valituksi tultuaan hän
kumoaa työväenvasiaisen Taft-Hartley lain ja ryhtyy toteultaniaan
'•koBluuUisen j a o n " ohjelmaa Yhdysvaltain työväkeä kohtaan.
• Kaiken tämän perusteella, ilmeisestikin väärin laskien. Yhdys­valtain
äänestyskelpoiset kansalaiset asettuivat "pienemmän pahan
puolelle" siinä toivossa, että jos T r u m a n tulee valituksi presidentiksi
yhdessä demokraattipuolueen enemmistön kanssa kongressissa, niin
ehJtäjKi tilanne muuttuu paremmaksi.
. Xäin tuli valituksi Ar. Truman. -Näin sai demokraattipuolue
eneniJiuslön kongressissa. Mutta Yhdysvaltain työväkeä uhkaavaa
Taft-Hartley lakia ei ole vieläkään k i m i o t l u ja k a i k k i merkit viittasi­vat
siihen, että tämä työväenvastainen laki jätetään voimaan samalla
tavalla kuin jätc:ään neekereitäkin erikoi-sesti sortavat asetukset laki­kirjoihin.
Viimeksikuiuneiden päivien aikana on saatu paljon vihjeitä
siitä, e i t ä Yhdysvaltain järjestyneelle työ\älle vaalien aikana annet­tuja
lupauksia ryhdytään tositeolla ' l a p p a m a a n " . ' Luonnollisesti­kaan
Yhdysvaltain hallitus ei tulo esiin rehellisesti ia sano. että
vaalilupauksia ei täytetäkään. että T a f t - H a f l l e y laki ja m u u t jäävät
entiselleen. . P o l i t i i k k a ei ole näin suoraviivaista. Sensijaan on tehtä­vä
jostakin •'.syntipukki" ia tällä kertaa t u n t u u taktiikkana olevan
se, että demokraaltipuoluccjj oikeisto j a republikaanipuolue yhdistä­vät
voimansa ja ehkäisevät tofeuttamasfti niitä reformeja j a tiudis-tukJsia,
mitä mr. Truman lupasi. Täten mr. Truman voi ehkä tehdä
j o i t a k in demokraattisia eleitä varsin hyvin tietäen, että ne eivät
läpäise kongressissa ja niinmuodoin hän voi sanoa Pilatuksen tavoin:
•'Viaton olen minäl" Mutta kun k a i k k i käydään ympäri niin tulok­seksi
jää se, että vaalilupauksia e i täjtetä j a taas muodostetaan t i ­lanne,
missä voidaan ''syyttää" huonoa kongressia vaikka tosiasia on.
että^ hallitus e i tosissaan yritäkään tehtyjä lupauksia täyttää.
. Miiiäli me olemme iässä asiassa oikeassa, voidaan, myös olettaa,
että kaikki ne työväenjohtajat, jotka rehellisesti luottivat Trumanin
vaalilupauksiin, j a k a i k k i "'pienemmän p a h a n " teorian mukaan demo-kraatUpuoluetta
kannattaneet yhdysvaltalaiset äänestäjät saavat n y t
kiiytähnöllistä opeii!sja siitä, että jos j o ku puolue j a hallitus omaksuu
agressiivisen ulkopolitiikan, niin se ei voi sisäpoliittisestikaan noudat­taa
muuta k u i n sotapolitiikkaa, mikä antaa kansalle "tykkejä voin
asemesta".
Kysymj^siä ja
vastaid(^
Kjrsjrmys: Baako ns. vihkiioätön
vaimo. Jos e i ole testamenttia, p e r i n ­nöksi
yhteisen omaisuuden miehensä
kuoleman «attue88a. — Tiedosta k i i ­t
o l l i n e n , Beaver Lake, O n t .
Vastaus: Vihkimiltön vaimo e i saa
periä avic^ntolisoansa, sillä l a i l l i s e k si
perijäksi katsotaan kuolleen aviopuo-
{Hson läheisin sukulainen. Vlhklmä-t
d n vaimo saa tällaisesti ybtsLsestä
kuolinpesästä v a i n sen, valiikä, hän v o i
todistaa itse ostaneensa Ja maksa-
Rcdlantilaiset siinomaaherrat eivät U S A i n h a l l i t t j s tukee Haagin v i r a n -
ole välittäneet • turvallisuusneuvoston o m a i ^ myöskin d ^ k a a i M t t i s i n p a i*
veloksin. nSA:n'Tattinidamnan h e ­rätteeltä
j a painostoioesta. syntyi Y-,
anglo-amerikkalaisen enemmistön v d -
me jooJukunn 24 pnä tekemästä pää­töksestä,
jossa määrättiin h o l l a n t i l a l -
£et lopettamaan sotatoimensa Indone­siassa,
v a a n jatkavat veristä ^ e i k k a l -
l u a a n . Tämä j o syntymästään rampa
päätös, J o s i a t o s in määrätään sotatoi­met
lopetettavak&i, mutta ei aimetä
mitään a i k a r a j a a , eikä myöskään v a a ­d
i t a h o l l a n t i l a i s t s n jouldcojen nopeaa
vetämistä lähtöasemiinsa, o n v a i n y l ­lyttänyt
hyökkääjää. Nojaten'korfce-joeensa.
Perintöoikeuden takaa t a i n suojelijansa apuun ei H o l l a n n in
^ . että on t e h t y astamnukainen tes- h a l l i t u s s u i n k a a n ajattele lopettaa s o -
i a m e n t t i pariskunnan välillä, mutta ^^tolmlaan Indonesian t a s a v a l t a a v a s -
tällaisissa tapauksissa suosittelemme t^^ji
l a k i m i e h e n l a a t i m a a testamsnttia. Tapahtumat ovat perusteeUisesti r i l -
Asia.c.ta puheen o l l e n v o i d a a n m a i n i ­t
a , että perlntöaslain j a pesänselvitys-kysymysten
y k s i n k e r t a i s t u t t a m i s e n ,
sekä ennenkaikkea tarpeettomien k u ­l
u j e n j a vaivannäköjen välttämiseksi
olisi hyvä, että aviopuollset tekisivät
testamentit, vaikka ei n i i n paljoa
omaisuuksia olisikaan, sillä siltä on
etua j a hyötyä.
Mitä muut sanovat
" J O S " J A " M U T T A "
TYÖVÄEN TSTAMA
N y k y a i k a n a pollttikot, vieläpä k a i k ­k
e i n k o n s e r v a t i l v l s i m m a i k l n , tykkää­vät
j u l i s t a a , että h e uskovat työläisten
Järjestysmisoikeuteen. Liian usein
he k u i t e n k i n lieventävät lausuntonsa
n i i n monella " J o s " J a " m u t t a " sanalla,
että n e jättävät tämän lausunnon h y ­v
i n vähän merkitfieväksl nykyisessä
teollisuussuhteessa , , , — Toronto
D a i l y Star,
* • -k
"RUNSAUDEN PULA"
H a l l i t u k s e t , jos n e o v a t o i k e i t a l a -
p u a l a l s h a l l i t u k s i a , j o t k a pieksettävät
kansaa p o l i i s i k a p u l a l l a , ryöstävät työ­väentaloja
Ja ahdistavat työkansaa
k o h o t t a m a l l a sen lelpävarrasta, t a r v i t ­sevat
puolustuksekseen hyviä unia.
s i k s i sosiaaliministeri Liljeström, j o n ­k
a ystävällinen t a r j o i l i j a saattoi tuon-n
o t t a l n levolle, nukkui miestä väke-vämmän
vaikutuksesta tavallista s l -
keämmin j a näki k u m m a l l i s e n unen.
Myöhemmin hän k e r t o i sen myös pää­m
i n i s t e r i Fagerholmille, joka puoles­t
a a n kertoi sen e i l e n eduskunnalle
puolustaakseen tämän u n e * avulla
h a l l i t u k s e n h a j o i t t a m a a talouspolitiik­kaa
, , .
Sen (unen) m u k a a n Suomen kansa
el ole k o s k a a n a i k a i s e m i n l n elänvt s e l -
la.lsespa yltäkyllälssiydessa k u i n n^fejrl*
s i n . Viime vuoden sato t u l i n i i n r u n ­sas,
että koko maaseutu t u l v e h t i i ruis­ta,
kauraa, ohraa, perunaa j a k a i k k e a
mitä musta m u l t a kasvattaa. Sikoja
o h kasvatettu n i i n paljon, että suu­rimmat
niistä rähklvät miltei jopa
eduskunnassa j a m i n i s t e r i e n huoneis­sa.
K a n a n m u n i a o n n i i n paljon, että
herrat Murtomaa Ja Kilpeläinen ovat
voineet huomattavasti lisätä m i m a v a -
rastoaan. Talvi o n ollut siinä suh­teessa
poikkeuksellinen, ettei ole s a t a ­nut
l u n t a , v a a n hunajaa. Ön syntynyt
runsauden pula, Josta kansa saa k i i t ­tää
nykyistä h a l l i t u s t a . . . — L i u k as
L u i k k u . Työkansan Sanomat, H e l s i n k i.
• • •
"VIEL' ELÄÄ ISÄIN HENKI"
"Viihtyisää" kotielämää vietetään
V i r t a l a n Liedepohjässa eräässä porva­r
i l l i s e s sa talossa, y. K o d i k k a a n perhe-i
l l a n kohokohta on s i l l o i n , k u n isä ja
aikamiespoika alkavat tapella. Äsket­täin
he j u u r i vletUvät perheiltaa ja
innostuivat lopulta puhumaan nyr­keillään.
Isä, j o n k a n y r k k e l l y k o i i l u -
tu5 o n heikompi J a j o k a on Jo ikämies­sarjassa,
perääntyi ulos j a sieppasi
luudan k o h e n t a a k s ^ n sillä pisteti-liääji.
Poika tempasi k u i t e n k ' n l u u ­d
a n omaan käteensä j a m u k i l o i isiiu'^-
konsa tajuttomaksi. Tämä pieni r i i ­taisuus
aiheutui j o i s t a k i n perintöa.=i-oista.
Jo k o l m a s t i a i k a i s e m n i i u k i j i h e
ovat yrittäneet puhua toisilleen järkeä
samoin keinoin, j a itse nimismiehen
on täytynyt käydä heitä rauhoitta­massa.
Muutaman kerran on j u t tu
ollut viittä vaille käräjäasia. mutta
viime hetkessä isä j a poika emt aina
sopineet. Hampaittensa puolesta Lsä-ukolla
oji vielä varaa muutamaan p i ­ristävään
tappeluun, v a i k k a pöjka o n ­k
i n tähän mennessä ehtinyt huitoa
niistä s u u r i m m a n osan l a t t i a l l e j a p i ­halle.
— K a n s a n Tahto.
Euneet naamarit W a s l i i i i g l c n i n Ja
Lontoon hallitsevien p i i r i e n kasvoilta
j a osoittaneet nämä p i i r i t Indonesiassa
käytävän r i k o l l i s e n sodan auttajiksi.
A m e r i k k a l a i s t e n viittauksia tottele­vaisesti
seuraava turvallisuaEneuvos-t
on enemmistö hylkäsi istunnossaan
j o u l u k u u n 27 pnä U k r a i n a n edustajan
ehdotuksen, jonka mukaan t u r v a l l i -
sim.meuvoston olisi määrättävä H o l ­l
a n t i vetämään joukkonsa takaisin
n i i h i n asemiin. Joista ne aloittivat
hyökkäyksen tasavaltaa vastaan. N i i n ­ikään
mitätöi tämä enemmistö n e u -
vo-stoalotteen, jossa ehdotettiin, että
t u r v a l l l s u u s n e u v o s t D määräisi H o l l a n ­n
i n h a l l i t u k s e n lopettamaan sotatoi­met
24 t u n n i n sisällä.
LÄNSIVALLAT YHDESSÄ
RINTAMASSA
Länsivaltojen hyväntahtoinen s u h -
t a u t i u n i n e n h o l l a n t i l a i s i i n anastajiin
kiunmastuttaa t a ^ i n ketään. Tässä
yhteydessä o n syytä m a i n i t a eräs n i in
tunnetxm j u l k a i s u n k u i n e n g l a n t i l a i ­sen
aikakauslehden "Economistin"
lausunto. Se ylistää h o l l a n t i l a i s i a s i i r ­tomaaherroja
brittiläisten i m p e r i a l i s ­t
i en varmoiksi l i i t t o l a i s i k s i j a p i l k k a a
niitä y k s i n k e r t a i s i a ihmisiä, j o t k a ovat
t a i p u v a i s i a suhtautumaan vakavasti
turvallisuusneuvoston tuomioon hol­l
a n t i l a i s t e n hyökkäyksestä.
" E c o n o m i s t " kysyy, voisivatko län-s
l l i l t t o u t i m e e t tcimia H o l l a n t i a vas­taan,
mikäli se l e i m a t t a i s i i n hyök­kääjäksi,
sellaisen p o l i t i i k a n vuoksi,
j o l l a i s t a Itse atelassa j o k a i n e n l i i t t o u -.
tunut itse olisi h a r j o i t t a n u t tai o l i s i'
o l l u t p a k o i t e t tu harjoittamaan.
H o l l a n t i l a i s e t siirtomaaherrat tie­tävät
v a r s i n h y v i n kaksinaamaisessa
pelissään, minkälaatuisia perusteluja
hyökkäyksen puolustamiseksi VVash-i
n g t o n j a L o n t o o heiltä vaativat. H o i - '
lännin turvallisuusneuvostossa oleva
edustaja puheli "kcmmunLsmln vaä-'
r a s t a " , j o t a vastaan hollantUätset v i - '
v i en palvelusten ktnxätear. J<dut <m
suorittanut palveluksia h c l l a n t i l a i z i ne
siirtomaaisännille.
W a l l S t r e e t i n magnaatit eivät s u i n ­k
a a n imohtaneet omien siuffanalsten
etujensakaan ajamista. " H y v i e n palr
velusten komitean" aloitteentekijät
asettivat tämän k o m i t e a n tehtäväksi
m a h d o l l i s t a a U S A r n monopolistlen
tunkeutumisen Indonesiaan. Komitea.
Jossa U S A : n edtistajat soittavat ensi
v i u l u a , on tehnjrt kaiidEensa a u t t a a k ­seen
h o l l a n t i l a i s i a Imperialisteja tasa­v
a l l a n pirstomisessa, ympäröidäkseen
tasavallan m a r l o n e t t l v a l t i o i d e n p i i r i l ­lä,
pakottaakseen sen myönnytyksiin
j a helpottaakseen siten tasavallan
a l i s t a m i s t a s i i r t o m a a n asemaan. Tä­hän
p y r i t t i i n orjuutussopimuksella,
j o n k a k a u t t a tasavalta menetti Joukon
tärkeitä taloudellisia J a ' strategisia
alueita. Samoja sutmtaviivoja s e t n^
" h y v i e n palvelusten komitea" pakot­taessaan
tasavallan h a l l i t u k s e n tjrjrty-mään
siihen, että H o l l a n n i n armeija
jää Indonesiaan. .
SISÄINEN PAINOSTUS
U S A : n edustajat painostivat tasa­v
a l t a a kiristääkseen siltä uusia t a ­l
o u d e l l i s i a Ja p o l i i t t i s i a myöimytykslä.
Tämän painostuksen Johdosta muo­d
o s t e t t i in s i t t en H a t t a n ministeriöstä,
j o k a o n t u n n e t t u amerikkaläisystäväl-lisistä
sympatioistaan. Johtavat edis­tykselliset
henkilöt etääntyivät tästä
ministeriöstä, Ja h a l l i t u s poikkesi s i ­sä-
j a u l k o p o l i t i i k a s t a a n demokratian
tieltä. ,
Demokraattiset uudistukset jäivät
pubiitiehen. Niinpä Jätettiin suorit­tamatta
senkin l a a t u i n e n tärkeä t o i ­menpide
k u i n maareformi. Plantas-h
i n omistajat säilyttivät Jättiläismäi­set
maatilansa, k u n s e n s i j a a n indone­s
i a l a i s t en talonpoikien joukko ei voi
vielä s a n o a maapalastakaan emäkseen.
H a l l i t u s laiminlöi s u i m n i t e l t u j e n maan
l u o i m o n r i k k a u k s i e n , mm. öljylähtei­den,
kansallistamisen. Vielä enemmän,
se a l k o i luovuttaa kansallisomaisuutta
u l k o l a i s i l l e Imperialisteille. USA:n
painostuksesta solmi H a t t a n hallitus
a m s r i k k a l a i s e n M a t t h e y Pok-fimaan
sopimuksen. Jonka perusteella tämä
f i r m a sai h a l t u u n s a t a s a v a l l a n u l k o ­maankaupan
monopolin. Amerikka­l
a i n e n r a h a v a l t a kietoi k a i k e s s a r a u ­hassa
t a s a v a l l a n orjuuttavien finansr
slsoplmusten verkkoon. Viime vuoden
syyskuussa suostui H a t t a n h a l l i t u s o t ­tamaan
vastaan U S A ^ l t a l a i n a n . Jon­k
a vakuutena U S A o t t i haltuunsa
maan r i k k a a t m i n e r a a l i v a r a t . U S A ui
ranomalset muka Indonesiassa taiste- monopoollt ovat käyneet tasavallan
levt. L o r d i Beaverbrookln " D a i l y E x - ' jj^mjyj^ggn kanssa kauppaa. riistääk-press"
teeskentelee, ikäänkuin se u s - ^^^^ ^jygg S u m a t r a n maaöljye-k
o i s l tällaista väitettä. Sallinnette slintymät.
Permantopaikka No. 10
Torontossa — ohitse
Toronto. — S u n n u i i t a i n a t.k. 13 p:nä
esitettiin- otsikossa m a i n i t t u operetti
salintäyteiselle yleisölle. Toistuneista
suosionosoituksista päättäen yleisö o l i
tyytyväinen esitykseen j a se o n k in
pääasia. Vaikea tietysti ni?idän c n
tyydyttää muutamia yksilöitä, jotka
näkevät v a i n omassa työssään korkean
taiteellisen tason.
Seuraavana päivänä soitti Näytta-mökomltean
ahkera toimitsija .Aino
Oksanen allekirjoittaneelle, että " p i t ­kästä
aikaa sai t o d e l la nautintorik-k
a a n i l l a n " . Minulle el k u u l u näy­telmän
an-ostelu. m u t t a h a l u a n j u l k i ­sesti
kiittää näytelmässä eFlintvneitä
nä>-ttelijöitä j a myöskin puvustonhoi-t
a j l a . kulJssimiehiä j a k a i k k i a , jotka
t a v a l l a tai t o i s e l la auttoivat asian
eteenpäinriemistä. K i i t o s G . G u s t a f -
sonille l a u l u j e n opetuksesta j a K a r e n
Bannuselle säestyksestä. K i i t o s teille,
näyttelijät, m i n u l l e antamistanne k u ­k
i s t a j a l a h j a s t a . Se o l i t o d e l la yllä­tys.
T o i v o t a n telBe j a t k u v a a innostusta.
— L e n n a r t H j o r t h.
kysyä, kiihkoilee lehti, minkätähden
s i t t e n pitäisi oikeastaan tuomita Dree-s
l n h a l l i t u s ? J a j a t k a a : " H o l l a n t i l a i ­sethan
ovat huolehtineet siitä, että
kommunistien hyökkäys oh pidetty
aisoissa j a l3röty t a k a i s i n . Samaahan
tekevät amerikkalaiset sekä Aasiassa
että myöskin Euroopassa."
I m p e r i a l i s t i s t en ryövärien edut käy­vät
täysin yhteen Indonesian tasaval­t
a a vastaan käydyssä valloitussodassa.
H a a g i n viranomaiset suorittavat vain
kansainvälisen " taantumuksen niille
a n t a m a n tehtävän. Niinkuin eräs
r a n s k a l a i n e n l e h t i sanoo, työskentelee
E n g l a n n i n hallitus "yhdessä H o l l a n ­n
i n h a l l i t u k s e n kanssa taistellakseen
kommunismin vyöryä vastaan K a a k -
k o l s - A a s l a s s a " .
E n g l a n t i j a U S A ovat antaneet ja
antavat sotilaallista, taloudellista ja
p o l i i t t i s t a apua näille brittiläisen I m ­p
e r i u m i n l i i t t o l a i s i l l e . Samalla het­kellä.
J o l l o in J a p a n i a n t a u t u i , m i e h i t ­tivät
englantilaiset joukot nuoren I n ­donesian
tasavallan alueet. Ne l o i ­vat
sillanpääaseman hollantilaisille
joukko- 0 £ a s t o i l l 3 , j o t k a alkoivat sodan
Indonesian kansaa vastaan, j a pitivät
huolta, että maahan jälleen s a a t i in
s i i r t o m a a h a l l l m s . Myöhemmin a s t u i ­vat
amerikkalaiset imperialistit eng­l
a n t i l a i s t e n paikalle.
Siirtomaasodassa käyttivät h o l l a n t i ­laiset
joukot a m e r i k k a l a i s i a Shermau-m
a l l i s i a panssarivaunuja, Mustang-hävittäjiä
j a B-25 pommituskoneita.
Ne pommit, j o t k a hävittivät tasaval­l
a n p ä ä k a u p u n g i n . Jogjakartan,
p u d o t e t t i i n amerikkalaisista koneista.
Eivät ainoastaan hollantilaisten
hyökkääjien, vaan myöskin heidän
a m e r i k k a l a i s t e n suosijoittensa kädet
ovat värjääntyneet Indonesian kansan
verestä. Hiukan a i k a i s e m m i n oli U S -
A : n entinen sisäministeri H a i o l d L.
Ickes selittänyt, että H o l l a n t i yrittää
orjuuttaa Indonesian " A m e r i k a n avun
t u r v i n varustetuilla merisotavcimilla
a m e r i k k a l a i s t e n lentovoimin. laivojen,
aseiden, ammuksien j a amerikkalaisen
r a h a n voimalla".
\Vashington ei. ole lähettämt aino­astaan
aseita j a ammuksia, vaan
myöskin asepukuja j a vieläpä e l i n t a r ­v
i k k e i t a k i n h o l l a n t i l a i s i l l e maahaa-t
m i k e u t u j i l l e .
K u t e n Baltimoressa ilmestj-vä -Sm)''
i l m o i t t a a saaneensa Washingtonista
tietää, s a i H o l l a n t i U S A : s t a 140 m i l i .
dollarin^ arvosta sctamateriaalia. siitä
16 m i l j o o n a n d o l l a r i n arvosta tykis­töä
j a tykinammuksia,- 78 u i i l j . d o l l a ­r
i l l a lentokoneita. 16 m i l j . d o l l a r i l la
p a n s s a r i - j a m u i t a taisteluvaunuja, 15
mUj. d o l l a r i n arvosta laivoja jne. K i r ­j
e e n v a i h t a j a jatkaa: "Suuren osan
tästä m a t e r i a a l i s t a hankkivat hoUan--
t i l a i s e t r a u h a n a i k a n a j a sitä o n käy­tetty
hyökkäyksessä Indonesiaa vas­t
a a n . " /
K : n huonon maineen saanut " H y -
K u i n k a suiuressa riippuvaisuussuh-teessa
t a s a v a l l a n h a l l i t u s loppujen l o ­puksi
W a l l S t r e e t i n magnaateista pn
osoittaa se tosiasia, että t a s a v a l l a n 2.5
' m i l j a r d i n d o l l a r i n ulkomaisesta pää-omansijoituksesta
1 m i l j a r d i kuuluu
U S A : n monopoleille.
Näin ollen o n yhtä suuressa mää­rässä
amerikkalaisten kuin h o l l a n t i ­l
a i s t e n k i n likemiesten etujen mukais­t
a estää sellaisen I n d o n e s i a n h a l l i t u k ­s
e n valtaanpääsy. Joka olisi haltikas
työntämään siirtomaarosvojen Juonit­telut
pois m a a n k a n s a l l i s t e n i n t r e s s i en
tieltä.
Heinäkuun alussa 1948 p i t i amerik­k
a l a i n e n Ogboume, "H3rvlen palvelus­t
e n komitean" varapuheenjohtaja,
Saraganissa J a a v a l l a s a l a i s e n neuvot-t
e l tm H a t t a n kanssa. Ogboume vaa­t
i Jogjakartan viranomaisia puhdis­tamaan
tasavallan demokraattisesta
liikkeestä j a l u p a s i asettaa h a l l i t u k s en
käytettäväksi aseita j a a m e r i k k a l a i ­s
i a neuvonantajia. H a t t a n h a l l i t u s s e ­l
i t t i suostuvansa kaikkeen. Se r y h t y i
joukkovangitsemaan edistyksellisten
järjestöjen toimihenkilöitä, väkivalta
kohdistui erikoisesti ammattiyhdistys-
BjJckeeseen, sätöJ^IOmuää h e i t e t t i in
TänUIottun j a keskitysleirefhin.
VASTABPrrA YBITETÄÄy
TIJfaOTA
T3nä a i k a n a isyntyi kansanjoukoissa
tyytymättömyyttä • pääministerin ja
hänen lähimpien miehiensä a n t a u t u -
m i s p o l l t i i k k a a ' k e h t a a n.
T a s a v a l l a n edistykselliset %-oimat
liittyivät yhä l u i e m m i n yhteen. S o ­s
i a l i s t i n e n puplti£«;,t;öväex9nolae ja
kommunistinen puolue Hekivät sopi­muksen
yhterstyöstä.
Nämä kolme puoluetta päättivät
taistella. Indoriesian. t a s a v a l l a n todel­l
i s e n riippumattomuuden puolesta
taantumuksen yrityksiä %'astaan sopia
maahantunkeutujien kanssa. S i l l o in
H a t t a n hallitus, provosoi, Ogboumen
neuvoja s e u r a t e n , , k a p i n a n Madioella
ryöstääkseen siten, haltuunsa maan
edistyksellisiltä v o i m i l t a n i i d e n Johto­aseman
j a hävittääkseen demokraat­tiset
järjestöt, erikoisesti a m m a t i l l i s en
l i i k k e e n .
T^män hali>amaisen. manövcrin
a v u l l a toivoi . ^ o n e s i a n porvaristo
v o i v a n s a vahvistaa asemaansa Ja
v o i t t a a maahantuäkeutujien suosion
puolelleen. M u t t a i m p e r i a l i s t i e n mie­lestä
tämä e i s u i n k a a n vielä riittänsi;.
K o s k a ne l u u l i v a t , että H a t t a o l i r a n -
kai$utoimenpitelllääii Indonesian t a -
Bavallan todellisen riippumattomuuden
puoltistajia vastaan tasoittanut tietä
m a a n alistamisella'ryhtyivät ne u u ­teen
hi^ökkäykseen saattaakseen Indo­n
e s i a n jälleen siirtomaaorjuuteen.
K a h l e h t i m a l l a itsensä i n h o i t t a v a an
siirtomaasotaan ^pukkasivat h o l l a n t i -
lafset Imperialistit törkeästi myöskin
oman kansansa tahtoa. T u s k i n olivat
tiodot uudesta liyökkäyksestä Indone­s
i a n tasavallan khnppuun saavutta­neet
H o l l a n i n . k i m Amsterdamissa.
Haagissa. Rotterdamissa , J a muissa
kaupimgeissa kasVoi spontaanisesti
mielenosoituksien j o u k k o Ja p i d e t t i in
kokouksia, joissa v a a d i t t i i n s i i r t o m a a ­sodan
lopettamista. K i m päSministert
Drees saattoi parlamentui tietoon
t a l s t e l u t o l m l r i i i an aloittamisen, k a i ­k
u i Istuntosali, j o n k a yleisö täytti,
s e l l a i s i s t a huudoista^ k u h i : " A l a s s U r -
tomaasota". " A l a s Dfeesin h a l l i t u s ."
H o l l a n t i l a i s e t tunkeUijat ovat t i e -
doittaneet voitoistaan. He v a k u u t t a ­vat
mmskanneensa j o I n d o n e s i a n t a ­s
a v a l l a n . Kaupunklkeskustsn mie­hittäminen
hyökkääjän laskuvarjo-j
o u k o i l l a ei k u i t e n k a a n merkitse sitä,
että maahantimkeutujat olisivat k u ­kistaneet
Indonesian kansan. Vapaus­taistelussa
o n v a i n alkanut uusi vaihe.
T a s a v a l t a l a i s e t eivät ole antaneet
riistää itseltään viapautta, v a a n ovat
siirtyneet vuoristoon j a m e t s i i n . He
j a t k a v a t vastarintfia. Lukuisat t i e d o i -
tukset indonesialaisten partisaani-
Jovdckojen menestyksellisistä operatl-o
i s t a setunavat 'toistaan. Vieläpä
" H y v i e n palvelusten > c n i i t e a " o n v i i ­meisimmässä
tiedöni^nnossaan pako­t
e t tu toteamaan, että tasavaltalaiset
taisteluvoimat Jatkavat partisaaniso­t
a a Jä p o l t e t u n m a a n p o l i t i i k k a a . O n
mahdotonta mtirskata 70-milioonai-sen
Indonesian kansan vapaussotaa.
•MITÄ T E K E E Y K ?
Indonesian veriset tapahtiuiijit
osoittavat oikeiksi «^Neuvosto-Ukrai­n
a n edustajien varoitukset helmi­kuussa
1946. Tuona a i k a n a ottivat he
ensimmäisenä kysymyksenä t u r v a l l l -
suusneuvostcssa esille sen r a u h an
uhan, jonka t s b - 6 n t a n n i a n j a H o l -
l a r u i l n hyökkäävä toiminta aiheutti
j a jonka tarkoituksena o l i h u k u t t a a
vereen nuori Indonesian tasavalta.
U k r a i n a n ehdotuksia hyökkäyksen es­tämiseksi
j a r a u h a n palauttamiseksi
t u k i tuona a i k a n a ainoastaan Neuvos­t
o l i i t o n v a l t u u s k i m t a . K i m neuvosto-delegatio.
uskollisena s t a l i n i l a i s e n po-,
l i t i l k a n periaatteille kansojen keski­näisestä
yhdenvertaisuudesta Ja ystä­vyydestä,
paljasti tämän kysymyksen,
v a r o i t t i se j o s i l l o i n siitä, että impe­rialistiset
vallat luovat Indonesiassa
perustaa tapahtumasarjalle. Joka saat-
Vaseramalla tsi D. G . Davey ja oikealla Britannian Itä-AErikan eläin,
tantitntldmaslaitoksen vanhempi eläinlääkäri, jotka kokeilevat 84 lehmää
käsittävän karjan kanssa antrysiden tehokknndesta anitautia vastaan.
Unitauti on levinnsrt Afrikkaan tsetse-kämpästen kautta j a tri Daveyo
keksimän antrysiden uskotaan olevan tehokliaan unitautia vastaan.
Natsilaisia suojellaan Canadassa mutta
union miesten ei sallita saapua maahan
Chicago. — M i n e , M i l l a n d Smelter
Workers International U n i o n äänen-kaimattajassa
j u l k a i s t i i n tk. 14 pnä
u u t i s a r t i k k e l i , jonka otsakkeena o li
" C a n a d a päästää m a a h a n n a t s i e n k o l -
l a b o r a a t t o r i n mutta ehkäisee pääsyn
toiselta M i n e - M i l l - u n l o n a m e r i k k a l a i ­selta
v i r k a i l i j a l t a . " ArtikkeUssa t o ­detaan,
että viime kuussa c a n a d a l a l -
set siirtolaisviranomalset karkoittivat
Canadassa Chase Powersin, joka on
m a i n i t u n union kansatovälisen j o h -
t o k u i m a n jäsen u n i o n seitsemännes-
U piiristä, mikä käsittää myöskin
B r i t i s h C o l u m b i a n maakunnan.
" M i k s i häneltä k i e l l e t t im pääsy C a -
n a d a a n ? " kysyy lebU. "Siksi, kuten
karkoitusmääräyksessä sanottiin, että
•hän o n M i n e , M i l l and S m e l t e r W o r -
kers International Union v i r k a i l i j a'
j a koska (mitä ei karkoitusmääräyk­sessä
sanottu) hän o n v i r k a i l i j a s e l l a i ­sessa
C a n a d a n kaivosmiesten uniossa,
j o k a taistelee parempien palkkojen ja
työskentelysuhteiden puolesta, jotka
kaivantoparoontt ovat päättäneet k i e l ­tää
työläisiltään.
" V i i m e syyskuussa telmi kaivanto-paroonien
pitkälle u l o t t u v a käsi päin­vastaiseen
suuntaan. M i n e - M i l l - u n i p n
T i m m i n s i n , S u d b u r y n j a K i r k l a n d L a ­k
e n jäsenistön edustajilta k i e l l e t t i in
oikeus päästä S a n F r a n c i s c o s s a pidet­t
y y n xmion kansainväliseen kokouk­seen.
.
" M u t t a vaikka union jäseniltä ja
heidän kansainväliseltä v i r k a i l i j o i l ­t
a a n evätäänkln tavanmukainen o i ­keus
r a j a n y l i kulkemiseen n i i n s a ­maan
aikaan ovat C a n a d a n v i r a n -
t a a pitkittyä vuosia kestäväksi, mikäli
turvallisuusneuvosto ei päättäväisin
toimenpitein ryhdy suojaamaan rau­haa
tällä nlaapallon osalla. Tästä
ajasta o n k u l u n u t kolme vuotta j a I n ­donesiassa
vuotaa v e r t a yhä enemmän.
Neuvostodelegatio vaatii t u r v a l l i ­suusneuvostolta
tehokkaita toimenpi­teitä
Indonesian tasavaltaa vastaan
k o h d i s t e t im valapatttoisen hyökkäyk­sen
ehkäisemiseksi. Tällä t a v a l l a se
tuo esille m i l j o o n i e n t a v a l l i s t en i h m i s ­ten
tunteet koko koko maailmassa.
K a i k k i e n maiden demokraattiset i h ­miset
vaativat, että r a u h a n t u k e m i ­seksi
j a varmistamiseksi perustetun
Y K : n olisi ryhdyttävä viipsnnättä t a r ­peeksi
voimakkaisiin toimenpiteisiin
tehdäkseen lopun h o l l a n t i l a i s t e n i m ­p
e r i a l i s t i en Ja heidän a n g l o - a m e r i k k a -
l a i s t en suojelljöittensa rolstomaisesta
hyökkäyksestä. — (Novoje Vremja)
omaiset myöntäneet turvapaikan fa-s
i s t l en kollaboraattoreille j a työväen
v i h o l l i s i l l e.
"Eräs k r e i v i Jacques Duge de Ber-n
o n v i l l e . joka c n p a r e m m i n k i n kan­sainvälinen
fasisti k u i n ranskalainea
j a joka on kansansa halveksima ja
t u o m i t t u R a n s k a n oikeudessa kuole­maan
yhteisto:ffiiimastaan natsien
kanssa, sai h e l m i k . 21 pnä Canadan
v i r a n o m a i s i l t a oikeuden jäädä Cana-
»laan 'iJoIiittisena pakolaisena". Hän
oli saapunut laittomasti Canadaan
Y h d y s v a l l o i s t a j a väärää nimeä käyt­täen.
" S a m a l l a salvat ' p o l i i t t i s en pakolai­sen'
turvapaikan Ranskan työtäte­kevää
kansaa vastaan myöskin krei­v
i n vaimo j a heidän 17 j a 23 vuoden
ikäiset tyttärensä. K a i k k i neljä olivat
saapuneet Canadaan Yhdysvalloista.
" S a a v u t t u a a n laittomasti Canadaan
pyysi kreivi oikeutta saada jäädä Ca­nadaan
koska hänen Ranskaan ka:-
koittamisensa merkitsisi varmaa kuo­lemaa.
Hänen pyyntäänsä suostut­t
i i n .
"Sillä tavoin työlä'lsten edusUjat
k a r k o i t e t a a n Canadasta. mutta fasis­t
i e n s a l l i t a a n j ä ä o ä maahan. Chase
Powers k a r k o i t e t t i i n koska häntä sj7^
t e t t i i n siitä, että 'hän M i n e , M i l l and
Smelter Worker3 I n t e r n a t i o n a l Union
v i r k a i l i j a ' . . ICreivi Bernonvillen sai-l
i t t i l n saapua j a jäädä m a a h a n vaikMa
häntä syytetään Ranskassa 'v;äklval--;
talsuuksista, maanpetoksesta, murha­poltosta
j a ryöyäämlsestä'.'-
Pohjois-Amerikan kau-noluisfelumestaruudet
Ardmore, * P a . — Kaunolulstelun
maailmanmestari R i c h a r d T. Button
v o l t t i täällä v i i k o n lopulla pohjoii-
A m e r l k a n mestaruuden j a k a k s i cana-d
a l a l s t a k i l p a i l i j a a s i j o i t t u i v a t miesten
sarjassa neljärmeksi j a kuudenneksi
N a i s t e n sarjan mestaruuden voitti
Yvonne S h e r m a n New Y o r k i s t a . Hän
o l i toisella tUaila kolme v i i k k o a sitten
P a r i s i s s a pidetyissä maailmanmesta­r
u u s k i l p a i l u i s s a . Torpntolalnen Mar­lene
S m i t h s i j o i t t u i toiseksi naisten
sarjassa j a o l i myöskin toisella tilalla
p a r i l u i s t e l u s s a torontolaisen Don G i l -
c h r i ^ i n kera.
— G h e t t i - s a n a j u o n t u u keskiajalta,
J o l l o in juutalaiset pakoltettiin asu­m
a a n erillään m u i s t a kansallisuuksis­t
a . Juutalaisten osaa s a n o t t i i n gret-t
o k s l .
PÄIVÄN PAKiHÄ
Rotusorto on tuomittava
C a n a d a l l a ei ole neekeriprobleemia
k u t e n Y h d y s v a l l o i s s a . Se j o h t u u epäi­lemättä
siltä, että Canadassa olevat
neekerit asuvat h a j a l l a a n j a ovat se-kottuneet
muiden k a n s a l l i s u u k s i e n s e ­kaan.
Tämä ei s u i n k a a n t a r k o i t a sitä
etteikö Canadassa ilmenisi r o t u k i i h -
koa. Kuvaavaa o l i V a n c o u v e r News-
Heraldissa äskettäin j u l k a i s t u s e i u a a -
va k i r j o i t u s:
" M a h d o l l i s e s t i on ymmärrettävää,
mutta ei s en vähemmän hävettävää,
se tapa miten B r i t i s h Columbiassa
k o h d e l l a a n japanilaisia Canadan
k a n s a l a i s i a .
A j a t e l k a a j o i t a k i n seuraavia vaino-toimenpiteitä:
' BC:ssä asm-at ranhuuden avustuk­s
e l la olevat saavat $40 kuukaudessa,
m u t t a maakunta pidättää Canadan
j a p a n i l a i s i l t a $10 j a näinollen he s a a ­vat
v a i n l i i t t o v a l t i o n osan, e l i $30 k m i -
kaudessa.
L a k i kieltää jokaisen urakoitsijan
käyttämästä j a p a n i l a i s i a u r a k a l l a t e h ­tävissä
yleisissä töissä.
C a n a d a n j a p a n i l a i s e l l e ei myönnetä
t u k i n k a a t o u r a k k a o i k e u t t a .
C a n a d a n J a p a n i l a i n e n e i v o i opis­k
e l l a lakitiedettä t a i k k a h a r j o i t t a a l a -
k i t o i m i n t a a , e i s a a t o i m i a apteekki­a
l a l l a eikä saa o l u en anniskelulupaa.
C a n a d a n japanilaiset eivät voi ää­nestää
m a a k u n t a - eikä k u n n a l l i s v a a ­leissa.
C a n a d a n j a p a n i l a i s i l l a e i ole o i k e u t ­t
a ryhtyä ehdokkaiksi k u n n a l l i s v i r k o l -
h i n eikä t o i m i a l a u t a k u n n a n jäseninä
. Tämä c n t a v a l l i s en porvarilehden
paljastus. Tässäkään kirjoituksessa e i
k e r r o t a kaikkea epäoikeutta mitä on
h a r j o i t e t tu j a p a n i l a i s i a k o h t a a n B r i ­t
i s h Columbiassa.
K u t e n m u i s t e t t a m e sodan puhjetes­s
a Japania vastaan Pearl H a r b o r in
tapauksen jälkeen haUiimollisella
määräyksenä s i i r r e t t i i n länsirannikol­l
a asuvat japanilaiset, vieläpä täSsä
k u i t e n k a a n käynyt. HalUtuksen toi­m
e s t a m y y t i i n näiden japanilaisten
omaisuus p i l k k a h i n n a s t a . Eikä vielä­kään
japanilaiset saa p a l a t a t a k a i s in
B C : n sillä sodan a i k a n a a n n e t t u h a l -
l i r m o l l i n e n määräys pideimettiJn kes­täväksi
tk. viimeiseen päivään, jcten
vasta senjälkeen, ellrf sitä edelleen
pidexmetä; saavat japanilaiset palata
t a k a i s i n kotiseuduilleen.
Tällainen oikeudettomuus e i ole y h ­denmukainen
demokraattisen p o l i t i i ­k
a n kanssa. Tätä vastaan eivät v a in
työväenjärjestöt yksin ole protestoi-pungelssa
o n osia, joissa juutalaisilta
o n k i e l l e t t y oikeus ostaa tontteja.
C a n a d a n taantuniuspiirien tahblU
o n a i n a korostettu kulnl^a brittiläistä
sukuperää olevat siirtolaiset ovat p»-.
rempia k u i n muut. K u i t e n k i n tiede­tään,
että nälkä-Bennettin hallitus­kautena
k a r k o i t e t t i i n C a n a d a s ta
ensnunän brittiläisiä s i i r t o l a i s i a kuifi
m u i h i n kansaUisuiiksun kuulujia.
Tästä ei v o i d a sh^ttää brittiläissyntF-perää
olevia canadalaisia työläisiä ja
i n t e l i e k t u a a l e j a , v a a n taantumuspiire^:
jä, j o i d e n p o l i t i i k k a o n h a j o i t a j a halr
neet, vaan-vieläpä vapaamielmen por- j l i t s e p o l i t i i k k a a.
Varistokin. E i o le edes yritettykään j Yleisesti o n t u n n e t t u a , että moniss»
väittää, että Japanilaiset olisivat v a a - j v i r a U i s i s s a laitoksissa ul&omaalais-maassa
syntyneetkin sisämaahan, T ä ­mä
o l i s i l l o i n j o t e n k i n smunärrettävä
varotoimenpide, ^ i s t ä ei yleisesti v a ­l
i t e t tu vaikka. yleise^U tiedettiin, että
japanilaiset yleensä eivät s u i n k a a n o l ­leet
turvallisuudelle vaaraksL
Näiden B C : n j a p a n i l a i s t e n omai­suus,
k u t e n f a r m i t , ^rakexmukset, k a -
lastuslaivat ynL t a k a v a r i k o i t i i n . S e -
km o l i sillcrin Jotenkin ymmäirettävä
toimenpide. 'Yleisesti o l t i i n sitä mieltä,
että n i i n p i a n K u i n s o t a päättyy nSmä
r a n a Canadan turvallisuudelle, . k u t en
! s o d a n a i k a n a s e l i t e t t i i n , jos h e s a i s i ­vat
palata B C : n , sillä sota Japania
v a s t a a n päättji_monta vuotta sitten.
J o k u v o i s i ehkä väittää, että j a p a n i ­l
a i s t en epäoikeutettu k o h t e l u o n p o i k -
keus'lmiö Canadassa. Ss o n t i e t y s ti
h y v i n räikeä ilmiö rotuvainosta, mutta
ei poikkeus. Esimerkiksi kiinalaiset
eivät ole k o s k a a n saaneet n a u t t i a s a ­m
a n l a i s i a oikeuksia k u i n eurooppalai­set.
Tämä koskee erikoisesti .kiina­l
a i s i a n a i s i a . Jotka eivät pääse C a n a ­d
a a n i l m a n e r i k o i s i a t a k a u k s i a.
V a i k k a j u u t a l a i s i i n nähden ei ole
olemassa v i r a l l i s e s t i e r i k o i s i a rajoit­t
a v i a säädöksiä, n i i n käytännössä k u i ­t
e n k i n h e saavat kärsiä vainotoimen-piteistä.
Emme tarkoita muutamia
j a p a n i l a i s e t saavat' 'oikeuden palata
t a k a i s i n B C : n k o t i s e u d u i l l e ^ ja Saa­rat
tnnaisuutensa takaisin. Näin ei
väkivaltaisuuksia, j o i t a fasistlainekset
ovat h a r j o i t t i m e e t juntalal«ä kohta;an.
• a a n jokapäiväisiä ilmiöitä. Monet
teollisnuslaitcdcset eivät o t a j t m t a l a i s ia
t^^tön. Ontarion suurimmissa k a u -
s o i n t u i n e n n i m i aiheuttaa s e n o m i s t a ­j
a l l e vaikeuksia. Vaikka meitä suo^
m a l a i s i a pidetään vississä mielessä,
k u t e n erinomaisina työntekijöinä
puhtautemme vuoksi jne., hyvinä siirj
t o l a i s i n a , n i i n k u i t e n k i n monet meisti
olemme saaneet usein kokeg^, että mei­t
ä e i pidetä yhdenvertaisina brittilä
s y n t y i s i i n k a n s a l a i s i i n nähden. Hv-v
ä n ä esimerkkinä o l i se v a i n o t o i m s B*
pide j o n k a alaiseksi tunnetut hiibtä-jänune
L . H u u k i j a V . J o h n s o n jout^iC^'
vat k u n t u l i kysymykseen Canadaa
edustus u l k o m a i l l a.
Tällainen ^ r o t u j e n j a k a n s a l l i s u u i -
s i e n välisen eripuraisuuden lietsomi-:
n e n j a suorat vainotcimenpiteet eivii
s u i n k a a n j o h d a yhtenäisen Canadan
rakentamiseen. Ne v a i n lisäävät
kasortoa j a synnjrttävät eripuraisuat-t
a . Todellinen demokratia edellytt
k a i k k i e n k a n s a l a i s t e n tasavertaisuut­t
a j a s e o n perusta onnellisemina»
t u l e v a i s u u d e l l e , U c t L