Vapaus, December 28, 1950

              TÄTÄJ
ASTA
•ärtea te liöÄJT^istuit luotamme,
^^^^neoaat, ^ midessäni olet aina
- sopan— tg«i«j«j1 ^ elämäntoverini »
seni
GIM
isa kanssa'
hdäksenife
ailmansodasta
• 2HuttaBiitä (f
ttiiHä nnfflia s
ttuu kertomia
olivat tarpee
HAHI LEHDON
MUISTOLLE "
Kuoli jonlokann 27 p. 1949'
on kulunut siitä.
T^oa suUe imta lauhalfea,
^ iun seiiraan luokses' minäMTi.
V a j o s i Maria.
kallein, toivomme sulte unta
rauhaisaa.
Lapset perheineen.
ivden
emy fiirther!
Catliarines. — Paikallinen v.- ja
_,5eura p ä ä t t i viime kokouiksessaan
jjjestää uuden vuoden vastaanotto-jiisnuden
ensi sunnuntal-iltanar-al-
tiVillemitäJIK kello ^ Silloin tarjoillaan
m. sina xakz' kahvit j a pelataan seura-eljjä,
jos yleisö n i i n (haluaa. Myö-niistä
aiarhei tanssitaan. Jotkut piöiuivat,
aimnutaan ^ ^^^ä on tinanvalantaa myös. K o -
lysti maksaa ainoa,staan 75 senttiä.
W^IES ®)rilippuja myydään' etukäteen ja
oitte palvelHe ajoskin paikan päällä. Niitä on saa-iTgna
useilta henkilöiltä, nun.alle-upseeri^
n koi ijoittaneelta. Lippujen etukäteen
i haavoituin i njjnti on j ä r j e s t e t ty siksi, e t t ä osa-i.
jan laittaa suunnilleen se määrä
olette onnelli sckaa mitä tarvitaan..
mLksi kuiaar gaikkien seuran jäisenten huomioon
lUaaJcsi soppa jiuanune samalla tiedöittaa, että
Ritan vuosikokouksen valmistava ko-iss
on tammikuun ensimmäisenä
= aununtaina Port Wellerissä, alkaen
••• • ttllo 2 ip. Saapukaa silloin joukolla
ijmukseen asettamaan tulevan vuo­ta
toimitsijaehdokkaita. Samoin
kokoukseen, toivomme paiMsa-
[aisten saapuvan suurella joukol-irje
ja painot; nuden vuoden valvojaisiin. — U . H .
dan ja Yhd;
äysvaltain
aikoina tullut
ian vähän pos
parhaitten ti^
lista sen
postivaiieute
n paljoudestaJ
>n
äaluaa täteu
ä urheiluväeU
tunnettu Kali
1 palannut Va
luhanköngressi
ri paikkakum
akon inukafe
avustamaan
suukslen ,onni
jestslyn ja ilmi
cakunnillaan.
)uhetila!suudet
sti:
Catharines
irkland Lake,
luth Porcnpine
ound Lake
Toronto
Montreal
udbury
teaver Lake
äauH Ste._31
'ort Artlinr.
nme, että S:|
l i luvan
ijen vlest
äivänä ja Be^
set hiihdot la
pnä ja pujotti
i 25 pnä.
eisln, Liittpto;
VAPAUDEN
54 sivua käsitlävä
JOULUNUMERO
lähetetään Suomeen
25^ hinnasta.
lähettäkää -nimi j a osoite,-niih'me
huolehdiname lopusta.
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
Box 69 Sudbory, Ont.
' ^ i k ö b ä n olisi parasta sanoa henseUe — j a Uetenkin myös kiinalaisille — ettei meillä ole aikomasta
mennä edemmälisi. ^
KOREAN
Onnellista ja rauhallista
Vutta Vuotta Vapauden
lukijoille!
SYLVAN LAKE. ALTA.
Senja j a George Mattson ja
perhe
Mary ja Lauri Torsti ja äiti
Mr. ja mrs. K a l l e Anderson ja
Ray
EDMONTON. ALTA.
Violet ja Henry Johnson ja
perhe
SiSi Onnellisia Uutta Vuotia
sekä Canai
muilta canada
iolaivanune pi
Iän yhteisen ai
;aaralliselta
i on antanut
in amiraaliiai
toivonime sitoi
ettei häntä e:
aln epä-vTallJs'
puhuu niitä
.sainvälisissä'
Toivottavat
HANNA J A V I K K I LEKANDER,
341 Albany AVe., Toronto, Ont.
MR- JA-5.JRS. A . HEIKKILÄ,
244 Lip^p&icott St. Toronto. Ont.
Bla, Ester j a Emil Wallin
ffilma ja John Okkonen
TORONTO ONTARIO
A l l a oleva katsaus TOimasnhtei»
s i in Korean sodassa perustaa y h ­dysvaltalaisen
soto-asiain tnntijan
Max IVemerin aniointUn Ja vaik.
tia se onkin porvarillisen maail.
mankatsomoltseh otnaavän asian­tuntijan
näköliannalta annettu,
tuntua se hjTin .tosiasiain mukai­selta.
* « •
Koreassa olevien kiinalaisten luku­määrää
on suuresti liioiteltu, sillä m i ­t
ä ä n perää ei ole väitteessä, e t t ä suuri
lukumäärällinen ylivoima lakaisi tiel­t
ä ä n Y K : n joukot, sanoo Max Wer­ner
aluksi.
Hän sanoo, e t t ä marraskuun viimei­sellä
viikolla tapahtuneen hyökkäyk­sen
aikana olivat voimasuhteet joten­k
i n tasaväkiset. Vastuimalaisemmisr
sa yhdysvaltalaisissa piireissäkään ei
ole suuressa määrin liioiteltu taiste­luihin
osalllstimeiden (kiinalaisten
mieslukua. Onkin selvää, ettäi jutut-
.valtavista kiinalaisista joukoista Poh-jois-
Koreassa ovat tyhjää hölyä.
Joulukuim 2 p n ä kiinalaisten hyök-ikäyksen
ollessa huipussaan, MacAr-thiir
arvioi hyökkäykseen osallistuvan
noin 250,000 miestä 500,000 noiiestä kä­sittävästä
kiinalaisten armeijasta.
iMacArthurin päämaja ilmoitti sa­maan
aikaan, e t t ä 27 kiinalaista divi-sionaa
on ylittänyt Mantshurian ra­jan.
AP:n uutistoimiston jouluk. 12
piädvän tiedonannossa sanotaan kiina­laisen
divisionan kaikkine apujouk-koineen
käsittävän 10,000 miestä, j o ­ten
sen mukaankin kitioalaisia oli
(kaikkiaan 270,000.
Suurin osa amerikkalaisista sotakir­jeenvaihtajistakin
hyväksyy yllämai­nitut
numerot. US:n News and WoTld
Report-julkaisim kirjeenvaöjtaja, Jo­seph
Promm, hsfvä mainelnen uutis-tiedoittaja
Koreassa, arvioi Koreassa
olevipn Uinalalsten lukumääräksi
200.000 — 250^000. Hanson Baldwin
kirjoitti New Y o r k Timesille jouluk.
6 pnä. että "kaikesta päättäen K o ­reassa
ei ole kuin 200.000—300,000
kiinalaista . . . " Tähän lukumäärääh
on tietenkin lisättävä noin ioo.OOO
korealaista.
Max Wemer sanoo sitten, että tais­telujen
alkaessa kiinalaisia j a poh­joiskorealaisia
vastassa oli voimakias
Y K ; n armsija. Hanson Baldwin arvi­oi
sen—ottaen huomioon laivaston ja
ilmavoimat — puoleksi miljoonaksi.
Maavoimat yksinään h ä n arvioi 300.-
000 mieheksi. Tämmöisen voiman-ke­rääminen
ei ole ihmeteltävä, sillä Y -
K : n armeijaa rakennettiin keskeyty-t
y m ä t t ä 5 kuukautta. Epäilepiättä
armeijan Voimakkuus ja sen hyvät
varusteet houkuttelivat MacArthurin
aloittamaan "jouluksi kotiin" hyökkä­yksensä.
* . ,
Historiallinen totuus liäin ollen on­kin,
että Pohjois-Korean taistelua ei
voitettu kiinalaisten joukkojen luku-määruUisellä
ylivoimalla. Mutta tärr
keintä tässä on se, että amerikkalaiset
tapasivat nykyaikaisen kiinalaisen ar­meijan,
sotilaallisesti korkeatasoisen
armeijan. MacATthurkin joutui anta­maan
sille tunnistuksen lausuessaan:
"Se on nykyaikaisilla ja. teshokkailla
aseilla varustettu. Se on nykyaikai­nen
sotajoukko, joka on verrattavissa
minkä hyvänsä maan armeijaan . . . "
Tuo lausunto on tärkeä ja realisti­nen
j a sen ttallsi .vaientaa väärät se­lostuksen
kiinalaisista "laumoista".
Tarpeen vaatiessa Kiinan armeija
voi käjrttää nykyaikaisia hyökkäys-aseita
ja tulla nyikj^aikaiseksi armei­jaksi
teknillisessäkin naielessä. Poh­jois-
Korean taistelun se voitti kuiten­k
i n hyvin pienellä nykyaikaisten
hyökkäysaseiden määrällä. Sen t u l i ­voima
on huomattavasti pienempi
MacArthmrin joukkojen tulivoimaa.
Kahden vastakkaisen armeijan voi­mia
verratessa havaitaan, e t t ä kiina­laiset
voittivat taistelun vaikka olivat
huonommasti aseistettuja. Heillä ei
ollut riittävästi raskasta aseistusta ja
lentovoimia. mutta heillä oli taktillis­ta
sotataitoa ja oikea strates^nen
suunnitelma.
Kuten ylläolevasta voidaan havaita
on Max Wemer ja monet muut sota-asiain
tuntijat kokonaan toista miel­t
ä kuin ne äänekkäät propagandistit,
jotka ovat huutaneet äänensä käheäk­si
miljoonaisista kiinalaisista laumois­ta.
Olisi suotavaa, että tällaisten to-siasiain
julkisuuteen pääseminen aut­taisi
sotahulluja käsittämään, kuinka
vaarallista heille itselleenkin on maa­ilman
uuteen sotaan syökseminen.
Ketolan
Kalervo Ketola joka edusti C a ­nadan
suomaiabla äskeisessä
Raahanpuolostajain Maailman­kongressissa
Varsovassa ja on
Jaari saapoAOt tältä matkalta,
pnhuu searaaviiia paiklcakunnilla:
St. Catharines joalnk. 27 pnä.
Cobait tammlk. 2 pnä.
Kirkland Lake tainmlk. 3 pnä.
Tinunins tammil;. 5 pnä.
^ South Porcnpine'tammik. 7 pnä.
Sound Lake tanunik. 8 pnä.
Toronto tammik. 10 pnä.
Montreal tammik. 12 pnä.
Sudbury tammik. 14 pnä.
Beaver Lake tammia. 15 pnä.
Saolt S|e. Marie tammik. 17 pnä.
Port Arthar tammik. 21 pnä.
Osastoja Icaikilla näillä paikka­kunnilla
. pyydetään varaamaan
haali näitä pahctilaisnnksia var­ten
ja bnolehtimaan paikallisesta
ilmoittamisesta sekä muista- val­misteluista
Ulaisuaksien onnistu­miseksi.
Canadan Suomalaisen Järjestön
Toimeenpaneva Komitea.
EISENHOWERISTA TULEE
EUROOPAN MACARTHUR
Bryssel. — Kaksitoista AUantin
paktm maata valitsi täällä pitämäs­s
ä ä n kokouksessa kenraali Dwight -£i-senhowerln
MacArthurin tapaiseksi
johtsjaicsi Eiiroopgiaah. Hänen ko­mentonsa
alaisuuteen tulee vuoteen
1953 mennessä muodostettavaksi
suunniteltu 1.000.000 miehen annelja,
jossa tulisi olemaan mm. 'ainakin 150.-
pOO Hitlarln entistä sotilasta.
Vihatun Lurtwaf f en uudelleen muo­dostamisesta
muistutettiin Umoitta-maila,
että Länsi-Saljsa tulee saa­maan
oman lentovoimansa. Kokouk­sessa
missä kenraali Eisenhower n i ­mitettiin
eäellämalnlttuun tehtävään
oU myöskin Canadan puolustusminis­teri
Claxton, jcka lupasi 10.000 cana-dalaista
sotilasta. Atlantin paktin ar=.
meijaan ensi kevääseen mennessä.
Hankittuaan \'Umeisen kahden vuo­den
aikana monilla puheillaan ja lau­sunnoillaan
Neuvostoliiton -vihaajan
maineen, oli Ei^rthpwer erikoisen
mieluinen Amerikan hallitsijoille, eri­koisesti
j u n i prc:-Identtt Trumnnillc.
joka mielellään näkee Eisenhowerln
olevan poissa 1952 presidentin vaalien
aikana, jolloin h ä n ehkä olisi voinut
esiintyä Trumanin kilpallijaha. E i -
senhowerla myöskin mainostettiin
kaikissa paktimaiden lehdissä "nat­sien
voittajana".
MONTGOMERY SIVUUTETTIIN
ollessaan jossakin määrin eristet­tynä
Columbian yliopiston president­tinä,
e i Montgomerylla ollut mahdolli­suutta
esitellä persoonallisuuttaan A -
.merikan' militaristeille j a tulla hyväk­sytyksi
edes eurooppalaistem sateUl-teettien
taholta. Toiselta puolen bHt-tUäiset
jyrkästi vastustivat jonkun
ranskalaisen keraalin , asettamista
Montgomeryn pailcaUe..
KäytännöUisiesti katkoen EiseQh(>wer
tulee olemaan Eiuroopassa Tyynen*
met:^ keisari MacArthurin vastineen
na,
"ElsenhowerlnjBPjat" tulevat muo­dostamaan
kirjavan Armeijan, josta
yhden osan muodostavat Hitlerin ox-meijan
j a S S dlvisiopnlen entiset so­tilaat.
6e on selvä asia j a "nyksriset
keskustelut sovittelusta" ovat vain
yritystä pettää i:4nisl>Euroopan ihmi­siä,
erikoisesti i^mskan j a S^iksanih
misiä. •
Tunnettu Ranskan esitys Atlantin
paktin axmeijan muodostamisesta,
h y l ä t t i in kenraali Mar^thallih csi^k-s
e s t ä "epärealistisena".
Mlarshall sanoi Washingtonin ko­kouksessa,
e t t ä "sen tuloksena jtäytyy
seurata päätös. Joka el tee meitä a i ­noastaan
volmakkaammakfit vastaan­ottamaan
nykyistä uhkaa, mutta e t tä
se tapahtuu m y f t ^ n nopeammin kuin
t ä h ä n astinen keihitys edeliyttälal".
Tämän erikoisesti Banätalle osoiter
tun huomautuksen lisäksi "tietoisista
piireistä" täällä Umbitetöan. että
A<ihesonla painostetaan lihkaamaan
Atlantin paktin malta talqudeUlEto^ jo
sotilaallisen avun lopettamiselia, j o i
leivät ne rylidy k y l l in nopeasti suorit­tamaan
sotilaallisia valmistuksia Ja
n\uokkaamaan mielialaa suoslolllselui
Saksan uudelleen aseistamlsette.
V. 1918 teloitettujen muistomerkki
paljastettiin lokak. t^. Seinäjoella
•kieltäj-trvät
ista sosialis:
iensä paremm
lanomaisen,
jankäynnin
kj-lmän sodan
sen aihetttta:
lesta" sisäpoHt:
rleisen mielipi'
äovia omant
dänkln lui^'
yisi edes joita
suudesta ja in
[e ihmisine^ Jo
ja Canadan
i _ heidän ?ol
lisistä mielipi
äristä ja s i t e i»
änuttä — ^
Ile tämän lÄ'
e, me toivotan:
i vuotta. —
Vuodenajan tervehdys !
SELMA NAUL
MATTAWA, ONTARIO
SIMONSON'S -
WATCH REPAIR
711 East HasUnss S L
»«aconvcr B. C.
j a a m m e Ronspn sytyttäjiä, Ja^
«iTiä ja kaikenlaisia ranne-, tas-
Pöytä- j a selnäkeUoja.
"POSIALAINEN K E L L O S E F FX
, Seinäjoki. — Seinäjoen hautaus­maalla
paljastettiin lokakuun pnä
vuoima 1918 teloitettujen tovereiden
hautamuistomerkki vaikuttavin Juh­lallisuuksin.
Rautatieläisten torvi­soittokunta
yhdessä Työväen seka­kuoron
kanssa esitti "Aatteen puoles­ta",
"Muistojen ^velen" j a "Työväen
marssin". Seinäjoen työväenjärjestö­jen
yhteisen seppeleen laskivat hau­takummulle
Helle Hautamaa, Iisakki
M i i l u m t i i j a George Ekholm. Kaup­palan,
maalaiskunnan ja" seurakun­nan
seppeleen laskivat Viljo Vuorinen
j a rovasti Ojala.
' M^uistopuheen piti Viljo Vuormen
luovuttaen samalla patsaan paikallis­ten
työväenjärjestöjen ja seurakun­nan
haltuun. Hän palautti mieleen
luokkasodan vainon ajat. jolloin Sei­näjoelle
kerättiin vainottuja työläisiä
j a talonpoikia koko Etelä-Pohjan­maalta
ja edempääkin ja ammuttiin
ilman tutkimusta ja tuoniota. Edel­leen
h ä n palautti mieliin, e t t ä valkoi­nen
raakuus ei j ä ä n y t vielä uhriensa
6Ui-maamiseenkaan. vaan vielä he
vainosivat h e i t ä Icuoleman jälkeenkin
häpäisten hautoja ja räjäytellen
muistomerkkejä. , ^ . ,
Toisen puheen piti ro^-asti Ojala
mainiten, että haudassa lepäävät
vainajat antoivat henkensä vakau­muksensa
puolesta ja ovat ansainneet
jälkipolvien kunnioituksen.
Tilaisuudessa oli väkeä nelisensa­taa
henkeä, joukossa valnajain omai­sia.
DR. ROMAN PNIEWSKr
Honivnotbien piaktUfcka EimM^aB hnomatoimfflte»
^RIKOIBALASA slsostandlt. naisten, lasten 1* '^^I^*"^
löd^^leSSx uudelia menetelmällä tdvuttcmaÄ
ilman veren vuotoa.
TastaanottotiiiinK: Kello S-* 1^
>5n PARBL A V E . PUH, BAtboa* 7623 tSantraJ, Qt»-
Muistomerkin aHa lepää seitsemän-kymmentäkaksi
ammuttua toveria ja
ovat he kotoisin Putikasta, Jämsästä,
Ähtäristä. Ylistarosta ym. paikkakun­nilta
joita kaikkia ei voida tarkasti
määritellä.
Seinäjoella ammuttiin enenmiän-kin,
mutta kaikkien hautapaikkoja ei
ole saatu tietää, eikä vainajia siis ole
voitu siirtää hautausmaahani" Teloi­tuksia
tapahtui ainakin ns. Kaljan
makasiinin takana, Jouppilan Vuo­rella,
Paukkanevalla, Kapemaumin
metsässä j a n.s. Korven riihen taka­na
Kapernatnnilla sekä mahdollises­ti
muissakin palhoissa.
Jo vuonna 1923 .Seinäjoen työläiset
laittoivat muLstonierkin haudalle,
mutta suojeluskuntalaisten toimesta
se rikottiin. Viime sodan jälkeen on
suoritettu tutkimuicsia särkemisen
johdosta ja tihutyön teki jölk-sl on pal­jastunut
useita paikalösia vielä elos­sakin
olevia entisiä suojeluskuntalai­sia
ja porvaripuolueiden paikallisia
j<rfitohenkilöit. — (Kansan ääni-leh­destä.)
Lähes 80,000 miinaa
on löydetty Lapista
HelsinkL — Lapista löydettiin mii­nanraivauksia
viime kesänä, suoritet­taessa
enää vain 23 miinaa. Suorite­tuissa
raivauksissa on t ä h ä n mennes­s
ä löydetty yhteensä lähes S0,000 m i i ­naa.
Erilaisia ammuksia löydettiin
raivauksissa viime kesänä yli 30fiO0
kun niitä sotien jälkeen on löydetty
yhteensä lähes 600J00O kpl. Miinan­raivauksia
tullaan todennäköisesti
jauhamaan tulevanaldn kesänä.
Raivaustyö on vaatinut kaikkiaan
73 raivaajan hengenmenon- Haavoit­tuneita
on 144. Näihin lukuihin tule­vat
lisäksi ne nmsaat onnettomuudet
jolta on sattunut sivillväestön kes­kuudessa.
Suomi-Seura py>'tää esittää terveh­dyksensä
maanmiehille merten taka-,
na, toivottaen hyvää joulua ja onnel­lista
nutta vuotta.
Seura on kiitollinen tälläkin vuo­della
taholtanne tulleesta paljosta ys-tävällLsiyydestä
.^a i avuliaisuudesta,
saaden mielestään ' todeta, että koti­maan
Ja Teidän kaukana olevien, vä-
Ullä onVleensäkin keskinäinen myö-tämlelisj^
fs j a hyvä tahto ollut kiin­teätä
ja rohkaisevaa. Seura toivoo,
ett/ä se puolestaan saapi edelleen olla
osaltaan myötävaikuttamassa, tämän
yhteisyyden ylläpitämiseksi j a kehite
tämlseksi.
Seura otta vapauden liittää terveh-dykseensä
yleensä kotimaan 'terveh­dyksen,
merkiten e t t ä Teitä kavdcana
olevia muistetaan Ja ajatellaan täällä
varsin yleisesti.
Hclsingis5?ä, joulukuun 13. pnä 1950.
SUOMI-SEURA
Matti Jalava Vihtori Karpio
puheenjbht. varapuheen joht.
Rafael Engelbtrg
sihteeri
• *• *
Amerikan suomalaisille
Suomen nrheiiuväki haluaa
kauttamme l ä h e t t ä ä teille, ameri­kansuomalaiset,
parhaat joulu- ja
uudenvaodentervehdyksensä ja
Idittää teitä abraatavasta keräy»-
työstämtc nrheilomme hyväksi.
Koko mailman orbeiluväen huo­mio
on y h ä kasvavassa määrässä
kohdistamassa Helsingin olympia-kisoihin
T. 1952. Suomen kani«a
valmistun niihin innolla j a »uurin
odotuksin. Toivomme, että te ame­rikansuomalaiset,
olette tukenam­me
täliän Kuurtehtävään kcskitty-essänune.
Suomen Olympialainen Komitea
William Lehtinen Olavi Suvanto
puh.Joht, varapuh.jaht.
E. A. Rosenquist
pääsihteeri
MIKÄ OLI VARSOVAN
KONGRESSIN MIELENKlI
TOISIN PUHEENVUORO
Vähän kuulumisia
Sylvan Lakelta
Sylvan Lake. — Taas on vierähtä­nyt
vuosi menneisyyteen. Paljon olisi
muistelemista mitä on tehty kulu­neena
vuotena järjestömme hyväksi,
mutta en kuitenkaan voi kertoa mi­t
ä ä n täältä. YksUönä emme voi mi­t
ä ä n j a allekirjoittaneella ei ole ollut
tilaisuutta «Rinj^äänlaiseen Joukkotoi-mintaan
osallistua. Kehoitan kuiten­kin
kaikkia Joilla on mahdollisiiuksia
toimimaan alkavalla vuodella uudella
innostuksella rauhan hyväksi.
Lähetän tasaa uuden vuoden ter­vehdykseni
kaikille Jotka taistelevat
rauhan puolesta. Saunalla kiitän icaik-kla.
Jotka saapuivat viettämään kans­sani
70 Tuotlssyntymäpäivääni icri'
lukuun 16 pnä. Kiitos kalkista tuomi­oistanne!
Säa^t&ön ystävyys välil­lämme
edeileen,
Mainittakoon tässä myöskin, että
Varsovan maallmanrauhankongires-sissa
ja sen jälkeen esitetyt lausunnot
täyttävät nyt demokraattfsen lehdis­tön
sivuja kuudessa maanosassa. Ne
ovat innostavaa luettavaa, kuvastuu-han
niissä kansojen rauhantahtp, tah­to
viimeiseen asti taistella uuden
maailmansodan sytyttäjiä vastaan'
Mutta mikä l i e sitten ollut kongres­sin
mielenkllntofsin puheenvuoro?
Tuskin John Roggen. USA:n ent.
apulalsoikeusminlsterin Ja sittemmin
Wallacen "edlstykselllfen puolueen"
varapuheenjohtajan. Siitäkin huoli­matta,
että hänestä viime vuoden a i ­kana
on tullut Titöii nimekkäin puo­lustaja
länsimaisina Ja e i t ä länsimai­set
uutistoimistot kertoivat hänen pu­heensa
sisällöstä Jo ennen kuin se oli
pidettykään. R a u h a n puolustajain
m a a l i mankomitean Pi-ahan-konfe-fenssin
yhteydessä muuten sama
Rogge antoi samojen uutLstoimlstojen
julkaistavaksi pi^heen, jota el koskaan
pitänytkään.
Niin maailmankongressissa kuin sen
ulkopuolellakin tiedettiin etukäteen
tarkkaan, m i t ä Rogge tul!sl sanomaan,
ja kongressissa hän Jäi käytännölli­sesti
katsoen yksin. Edistyksellisen
Amerikan, Jugoslavian vastarintaliik­keen
ja K i i n a n edustajain piihuttuä
Roggen puheenvuorosta ei Jäänyt k i ­veä
kiven päälle.
Mutta tärkeintä oli, e t t ä h ä n sai
esiintyä. Vapaasti, ilman viisumia
Rogge sai matkustaa Vansovaan, v a ­paasti
h ä n sai esiintyä, vapaasti h ä n
sai poistua masata. Puolan hallitus
ei menetellyt kuin Englannin hallitus,
joka kleki sadoilta rauhanvaltuute-tuiita
väsumin j a asetti maahan l a i l ­lisin
vi'sumein saapuneita nöyryyttä­viin
ja naurettaviin kuulusteluihin.
Rautaesirippu on lännessä, cl ldäs.sä.
Mutta palataksemme kongressin
mielenklintois.mpaan puheenvuoroon:
n ä y t t ä ä siltä kuin fien olisi pitänyt
ruotsalainen kirjailija Artur Lund-kvist.
Hän on meilläkin tunnettu a i ­nakin
klrjallisi.<a>a piireissä: 20-Itivun
Icpiulla startanneen uuden modemls-tLsen
runollijafalangin kärkimies, es-seistikko.
joka cn tehnyt tunnetuksi
ennenkaikkea amerikkalaista kirjalli­suutta,
tähtireportteri, Joka Dagens
Nyheterin kirjeenvaihtajana on kier­tänyt
neljässä maanosassa. EI suin­kaan
mikään kommunisti, vaan l ä ­hinnä
porvaTilllnen radikaali. Jonka
kalkki aatteelliset lähteet ovat län­nessä
ja Joka ei t ä h ä n mennessä ole
osallistunut Rauhanpuolustajain liik­keeseen,
eipä edes allekirjoittanut
Tukholman vetoomusta. Suurin epäi­lyksin
h ä n lähti Sheffieldiin Ja vielä­kin
suuremmin epäilyksin Vartovaan.
Hän lähti sinne kuitenkin, koSka
oli fiitä mieltä — kuten Morgon-Tld-ningenille
antamassaan haastattelus­sa
lausui —, e t t ä "täyt>-y löytyä hyviä
mahdollisuuksia laajentaa tämän tär­keän
mlellpldemuodostuksen (rauhan­liikkeen)
perusta" Ja "valloittaa rau­hanliike
kommunisteilta". Varsovas­sa
hän teki ällistyttävän iiavalnnon:
Rauhanpuolustajain Illke cl ollutkaan
i mikään vain Neuvostoliiton ja kan­sandemokratian
maitten liike. Länsi­maitten
edustajat muodostivat kon-gre£<-
issa enemmistön, — niinpä esim.
Skandinavian maiden edustajisto oli
y l i kalLsi kertaa suin'empi kuin Neu­vostoliiton
—, j a komissioissa itävallat
äiti Torati on Jo toista vuotta ollut
halvauksen johdosta vuoteen omana.
Tällä kerralla h ä n on Itultcnkln vä­h
ä n parempi, voi Itcc nousta vuoteel­ta
ja taas mennä «vuoteeseen. Toivon
h ä n e l l e parantumista. Toverillisin ter-vei-
sin! — ElllKa,
Joutuivat u s e i t a kertoja vähenun[l§t
töön.
Artur Lindkvlst ei oUut aikon
myöskään kongressissa puhua, muti
h ä n teki senkin. Hänen puheeqta
julkaistun Ny Dagissa viikko siit^
Se ei ole suinkaan oikeaoppinen
vaan hyvinkin kerettiläinen,
kvist korostaa siinä välttämättOm;
t ä laajentaa rauhanliikiceen pohj
mutta sanoo toisaalto epäilevä»^,,
liikkeen mahdollisuuksia. Lainäaii£<^
me keskeisiä katkelmia: !tf
"Perusedellytyicsenä koko raul
liikkeelle on otaksuma, että erilal
yhteiskuntajärjestelmät voivat ei
samassa maailmassa rauhallisissa ei
teissä keskenään. Omalta kohdalti
epäilen tämän olettamuksen oikeu­tusta.
Eikö asianlaita ole n i i n , e t t ä kapi­talismin
kannattajat ovat merkittä­vässä
mittakaavassa alkaneet epäillä
järjestelmänsä mahdollisuuksia selvi­t
ä rauhallisessa kilpailussa sosialismin
kanssa? Kaikki osoittaa, e t t ä kapita­lismin
luottamus omiin mahdollisuuk­siinsa
on <valrvasti murentunut.
Kapitalismin taholla sosialismin
ylivoimaisuudesta tunnettu levottor
muus muodostaa nähdäkseni rauhan
suurimman vaaran. — Rauhan säilyt­täminen,
sen ajatuksen hyväksymi­nen,
että kaksi yhtelsktmtajärj^stel-mää
voisi elää rauhallisessa yhteis­työssä
rinnakkain, merlcitslsl kapita­lismille
hklasta itsemurhaa.
On siis tultu siihen, että rauha on
muodostunut vaaraksi kapitalismille.
Ja siksi se pyrkii nopeasti tiuteen
maailmansotaan. Ei ole sattuma, et­t
ä sota on Jo puhjennut Aasiassa,
sillä kapitalismi rakentuu imperialis­mille,
toisten maitten j a kansojen or­juuttamiselle
j a riistolle. Kapitalisti­maiden
etumatka teollisessa Icehityk-scssä
on suuressa m ä ä r i n t ä m ä n para-slittljärjestelmän
hedelmä. — E i ole
kysymys vain imperialismin otteen
säilyttämisestä suuressa osassa A a ­siaa,
vaan myös laajan aasialaisen so-slalimln
kasvun estämisestä. — So­sialismi,
Joka onnistuisi pyrkimyksis­s
ä ä n vapauttaa miljardi ihmistä jouk*
kokurjuuden Ja sosiaalisen jälkeen­jääneisyyden
kahleista ja samalla
käyötää Aasian valtavia luonnonrlk-
Icauksla loistavan teollisuuden j a i te­hokkaan
maanviljelyksen hyväksi: se
saattaisi myös Amerikan Yhdysvallat
käpristymään Jättiläisestä kääpiöksi.
Joukosta tärkeitä kysymyksiä el
siksi voi milloinkaan syntyä yksimie­lisyyttä
maailmassa, joka on jaettu
kahden Järjestelmän kesken. Siksi
minusta on harhakuva rakentaa rau­ha
otaksumalle, että kaksi erilaista
yhtelskuntajärjestehnää voi elää i l ­man
konflikteja rinnakkain,"
Lundkvistin käsitys on — kuten h än
kotllnpalattuaan sekä MTcIle että
ND:lle antamissaan haastatteluissa
korostaa —, e t t ä Neuvostoliitto J3
kansandemokratian maat hyötyvät
rauhasta Ja tahtovat rauhaa, mutta
e t t ä Yhdysvallat ja muut Icapitalisti-set
maat näkevät rauhassa vaaran ja
tahtovat sotaa nyt. Jonldnlaisen tol-vonpillckeen
hän nälcee s i i n ä . ' e t t ä so­taa
valmistava imperialistinen rinta­ma
on hajalla, sekä sisäisten e t t ä kes^'
kinaisten ristiriitojen pirstoma, mutts
päätehtävänä tämä pessimistinen
rauhanpuolustaja pitää itse rauhan­liikkeen
laajentamista ja vahvista­mista
— kaikesta huolimatta:
"Täällä Ruotsissa on vallinnut saar­to
rauhanliikettä vastaan. Mutta
tultuani vakuutetuksi rauhanliikkeen
rehellisistä tarkoituksista en voi ym­m
ä r t ä ä , miten kukaan kunniallinen
rauhanystävä yleensä voi ylläpitää
«ellalsta saartoa. Nyt on kyaymys en-
Vancoaver. ^ Kun filmi "Pimeän
pirtin hävitys" esitettiin Vancouveris­sa
joku a i k a sitten, olivat metsämiehet
j a suurelta osalta kalastajatkin vielä
ulkona kaupungista, joten heiltä j äi
Iwmnolllsesti filmi näkemättä. Nyt
kun pojat ovat taas saapimeet rantoi-äin.
on meidän Icaupunkilaisten vel­vollisuus
katsoa, e t t ä hoallllamme on
kylliksi arvokkaita tilaisuuksia. Joissa
pojat voivat aikansa kuluttaa. Tästä
syysiSi päätimmekin e r i t t ä ä edeUämal-nitun
filmin uudelleen sunnuntaina
tammikuun 7 p n ä kello 7 tp. CUnton-haallUa.
"Pimeän p i r t in hävitys" on yksi par­haita
Suomi-Filmin tuotteita. Joten
Jokaisen joka el ole s i t ä n ä h n y t kan­nattaa
kyllä t u l l a katsomaan Ja, kyllä
sen katselee toiseenkin kertaan! L i ­s
ä n ä on englannin kielinen filmi. Ter­vetuloa
viettämään nautlntorikas ilta
suomalaisen f Utnitaiteen parissa.
Koska tämä on viimeinen kirjeeni
tämän vuoden aikana^ käytän tilai­suutta
hyväkseni Ja toivotan onnekas­ta!
uutta vuotta. lehtemme. toimituksel­le
j a lukijoille, terveyttä Ja toiminta-toninoa
yhteLspyrinnölssämme rauhan
j a edistyksen puolesta. — Elsa Norrc-
Torstaina» jöuIuk.-28 p. ~lliursday/33agJ 28^^
" P M n pirtin
hävitys" 7 pnä
rissa
m HUOMATKA^I
Ostan kaikenlaisia nietsäeläint^n^
nahkoja. Lähettäkää' tat tuokaa'
saadaksenne parhaimmathltm$tk|:''
L. VIHONEN (
OBA <. ONTAHIÖ
tl*
USA:n laivasto
Italian vesillä
Rooma. -~ Italian vesillä pidettiin:
Joulukuun puolivälissä U S A : n iH I t a ­lian
laivastojen yhteiset manööverit.
Italian laivaston' 1 ^ ^
näihin taisteluharjoituksiin 19 yh-^
dj'svaltalaista sotalaivaa.
Taisteluharjoituksiin osallistuneet
yhdysvaltalaiset laivat ovatvnyti ank­kuroituina
Italian satamissa.
VDSI OSOITE
The Canadion Tribune-fl^dcn uusi
osoite on 556 Bathurst S t , Toronto 2;
Ont. «
Uuden vuoden
valvojaiset
aattona
Sautl Ste. Marie, CSJ:n Sault
Ste. Marien osaston haaliUa on sitten
ne hauskat uuden vuoden yön valvo­jaiset.
«illoin siellä näkee aluksi o i ­keita
"hulluja", nimltbäin "Naima-hulluja".
Esittäjät ja alkamisajan
tiäkee ilmoituksesta tässä sanomaleh­dessä.
Sitten loppuyön vietämme
tanssin pj^rteissä Ja Jonnissa ja
«hohdolUsesti tinan valannassa,
/soapukaolian slllohi t ä h ä n moni-piiollseen
illanviettoon. Nourulla van­ha
vuosi lopetetaan j a uusi aloite­taan.'
Sisäänpääsy-ravintolaliput
maksavat ainoastoan 75 s e n t t i ä edel-tjfttäen
tanssit, kahvit Ja näytelmän.
Puurosta e r i maksu. Siis sieltä tava-toanl
l^llrtoll — Se Yksi.
henkaikkea ruotsalaisen rauhanliik­iceen
laajentamisesta, Jotta l u i k k i voi­vat
siihen osallistua, el vain kommu­nistit."
.'Niiden suomalaisten, Jotka vielä
ovat 950,000 aktiivisen rauhanpuolus­tajan
rintaman ulkopuolella, on s y y tä
sijoittaa Ruotsi-sanan tilalle Suomi
j a harkita vakavasti Artur Lundkvis­t
in sanoja.
PETERSON
ELECTRIC CO.
Sähkötarpeiden välittäjät Jä
urakoitsijat
DIAL S-8i52
68 Shunlah Street
Port Arthar, Ontario
Saatavana pikaista
lähetystä varten
® Interior Trlzn
® Insul-Bric Siding
e Plywood
e Maronlla
e AepliaM Sbingl^
Cl Flbro Glass JnsulaUoo
MILTON FRANCIS
LUMBER CO, LTD.
Puhelin DIal S-7394
09 S« Ctimberland
Fori Arthur Ontario
m •im
Langila & Waugli Hardware Co.
RAVTATAVAIJAA — PORSLnNITAVABAA
" B B A C H " - U U N E J A '— " C O N N O R " - P Y y K K I K O N E I TA
«PHILCO"-RADXOZTA — " E L T C - U L K O L A i r A M O O T T O R E I T A •
Vastapäätä Prince Arthur hotellia
Puhelimet; S-S912—S-7581
10 N. Cumberland St» Port Arthur, Ontario
mm
IM
Ralceiiiiist
ENSI RAKENNUSKAUDELLE
Tulkaa valitsemaan rakcnnustarpcennc meidän
liikkeestämme.
Välitämme ensiluokan rakennustarpeita.
WAN$ON LUMBER COMPANY
Puhelin Dial 5-6589
Pori Arthur Ontario
m
mm
MYYTÄVÄNÄ
OSUUSLIIKKEEN
KAUPPARAKENNUS
WARESSA
• • •
Tähän sisältyy kauppai-akennus, jossa on myös
asuinhuoneet, suuri autotalli ja yksi pienempi rakein-nus
sekä yksi eekkeri maata.
Sähkövalot päärakennuksessa sekä autotallissa.
Kaikki rakennukset hyvässä ktmnossa.
Kysykää:
INTERNATIONAL CO-OP
STO|ES LIMITED
178—180 S. ALGOMA ST.
PORT ARTHUS ONTABIO