Vapaus, September 3, 1949

              Sivu 4 Lauantaina, syysk. 3 p. — Saturday, Sept. 3
10^
1*1'.". f-iiii
Il:;'
11''''
mm
-Cv.:; r:::^v
mm 113 fr
3':.
Illlll:
tfiS
4fe
;::''ly
'mmk.
..•j;;>:: ; ,j
Iiii!" •
F'' '
•V-"--.-'-'.,--.^ .f 1-.- :
Lopettajais- ja Urheilujuhla
TORONTON TARMOLASSA
SYYSKUUN 10 JA 11 P:NÄ
, • '
Lauantaina t.k. 10 p:nä
KESÄN VIIMEISET
TANSSrr
Alkaen kello 8 illalla
Sunnuntaina t.k. 11 p:nä
URHEILUKILPAILUT
Alkaen kello 12 päivällä
5-otU-Iu kaikissa sarjoissa. Jaetaan kolme palkintoa jokaisef^sa
sarjassa. Johtokuntien välinen vlestinJuok.su y.m. ohjelmaa.
Järjestää: V - ja L'.-8eura Yritys.
vm
JA
Minnesotan 100>vuo-tisjuhlallisuudet
Suomessa
Helsinki, -t (S-8-) — Paitsi sitä.
että Suomi on lähettänyt oman val­tuuskuntansa
Minnesotan 100-vuotls-
Juhlille, on näille omistettu huomiota
myös ylelsradlttssa, Jossa hiljattain
esitettiin katsauksia suomalaisten rai­vaajien
elämästä Minnesotan met­säalueilla.
Samoin oli HeLsinglssä ra­vintola
Kappelissa Minnesotan 100-
vuotlsjuhlien kunniaksi Järjestetty
elokuun 21 pnä tilaisuus, Jossa myös
kuvailtiin .suomalaissiirtolaisten elä-
;nää Minnesotassa.
Italian kommunistit
» • •
Rooma. — Italian kommunistipuo­lueessa
oU viime kesäk. 30 pnä kaik­kiaan
2,242,719 Jäsentä, Joista 2,028,-
042 oli maksanut Jäsenmaksunsa mai­nittuun
päivään saakka, ilmoitti puo­lueen
apulaissihteeri Pistro Secchia
äskettäin pidetyssä puolueen keskus­komitean
kokouksef^a. Hän ilmoitti
myöskin, että puolueen pää-äänen-kannattajan
Unitan levikki on yli
puoli miljoonaa päivässä. Tämän
vuoden kuuden ensimmäisen kuukau­den
aikana on rauhan mieleno.soituk-sissa
ja lakoissa surmattu 17 työläistä
Ja vangittujen^ lukumäärä on 14,573.
CSJ.-fi po/ijois-Otitarion aluekokouksen
JUHLA
• •
South Porcupinen osaston kaalilla
syyskuun II p:nä kello 8 illalla
::OHJELMA:^
Avauspuhe Emil Hankila
Kuorolaulua Timminsin ja So. Porcupinen
sekakuoro
Laulua .—. Lili ja Topi
Soittoa Slovakialaisten orkesteri
Kupletti . ..: Laura Kuisma
Laulua Mrs. Sivunen
Pianosoolo Eila Anttila
Kupletti Toivo Niemi
Soololaulua Jack Oivanen
Juhlapuhe Gust Sundqvist
TAIX»UDEIXISEN PERUSTAN
yLAKAK£NTEEN' VUOBO-VAIKUTLS
Ryhtyessämme iopukiä tutkimaan
taloudellisen perustan Ja ylärakm-
.eeh välistä vuorovaikutusU on en-limmaisezsl
syyiä Jälleen korostaa,
ittä vaikka ylärakenne kokonaisuu-deösaan
on viime kädessä riiiqjuvai-jen
taloudellisesta kehityksestä, niin
ei suinkaan merkitse sitä, että
. lärakenne olisi pelkästään passilvl-len,
«ttei sillä puolestaan olisi val-
.-.uiusia talcudeLiseen perustaan. Me
j<emine tähän saakka puhuneet vain
lärakenteen muodostumisesta, niistä
syistä, Jot>a ovat ratkaisevia sen syn-
.ymiseile. Nyt tarkastamme lyhyesti
en merkitystä yhteiskunnalliselle ke-aitykselle.
Päällysrakenteen merkitystä hlsto-
.'ialliselle kehitykseUe korosti Engels
nonissa yhteyksissä, mm kirjeessään
Bochille syyskuussa 1890. Jossa hän
UrJoi:ti: "Materialistisen historian­käsityksen
mukaan on määräävänä
momenttina historiassa viime kädessä
aloudellLsen elämän tuotanto Ja uu-
>intaminen. Enempää en ole minä
;i:<ä Marx koskaan välittänyt. Jos
-.yt Joku selittää tämän väärin siten,
ntä taloudellinen vaikutin on muka
linca määräävä, niin muuttaa hän
tuon väittämän mitään sancmatto-maksi,
abstraktiseksi järjettömäksi
<orulauseek.sl. Taloudellinen tila on
perusta, mutta päällysrakenteen eri­koisilla
valkuttimiUa, li>okkatai£tteltm
poliittisilla muodoilla Ja sen tuloksil­la,
perustuslailla, Jotka voittanut
iuckka on säätänyt voitetun taiste­lun
jälkeen Jne. olkeusmuodoills Ja
vieläpä näiden kaikkien todellisten
taistelujen hsijastuksllla osanottajien
•Iivoissa, po ilttisilla. oikeusopillisilla
ja filosofisilla teorioilla, uskonnollisil­la
katsomuksilla Ja näiden kehityksel­lä
edelleen dogmljärjestelmäksi on
myös vaikutuksensa historiallisten,
talstelaijen kulkuun Ja määräävät ne
monissa tapauksissa etupäässä niiden
muodon...
Me teemme historiamme itse, mutta
en.siksikin sangen määrättyjen edel­lytysten
ja ehtojen alaisena. Niistä
ovat taloudelliset lopullisesti ratkai­sevia.
Mutta myöskin poliittiset Ja
vieläpä ihmisten päissä kiimmittele-
/at perint3etkin näyttelevät määrät­tyä
osaa, vaikkakaan eivät ratkaise-
Ennen sairastumistaan, Eino Nevalaisen lueiito*
muistiinpanojen perusteella kirjoittanut
AKU KORHONEN
kemmin sanoen, niin kauan kuin tuo.
tantosubteet vielä vastaavat tuotan­tovoimien
kehitystasoa Ja kun tuo­tantosuhteiden
tärkein tekijä tuotan­tovälineiden
omistussuhteet oikein ku
vastuvat oikeuskäsitykzissä Ja laitok­sissa,
niin kauan kuin -^imemaini-tut
edistävät kehitystä. Mutta niin
pian kuin ristiriita tuotantosuhteiden
Ja tuotantovoimien välillä alkaa ki­ristyä,
niin pian noita vanhentuneita
tuotantosuhteita heijastavat oikeu­delliset
muodot muuttuvat kehityksen
Jarruksi. Katsokaamme esimerkiksi
patenttioikeutta. Aikanaan se oli
aivan tarpeellinen, koska se suojele­malla
keksintöjen tekijän etujen oli
omiaan klihoittamaan uusiin keksin­töihin,
mutta nyt m ä t ä n e v ä kapita­lismin
kaudella siitä on muodo^runut
eräs pahin teknillisen kehityksen jar_
ru, koska se tekee suurille monopoli-yhtymille
mahdolliseksi ostaa hal­tuunsa
ja estää käytäntöön tinemäs-ta
mitä tärkeimpiä ja taloudellisesti
edullisimpia keksintöjä. On ilman
muuta selvää, että taloudellisen pe­rustan
kehitys pakottaa Ihmiset aina
heittämään syrjään myös nämä van-hentimeet
Ja kehitystä estävät juri­diset
laitokset. Käytännössä se on
aina tapahtunut samaan aikaa.n tai
kohta vanhentuneiden poliittisten l a l.
tosten hävittämisen Jälkeen.
Lopuksi muutama sana yhteiskun­nallisista
aatteista ja teorioista. Nii­tä
on kahdenlaisia. Ön vanhaa tuo­tantotapaa
heijastavia vallassa ole­van
luokan aatteita. Jotka ovat Jo
eläneet aikansa Ja joita taantumuk­selliset
ainekset käsrttävät hyväkseen
puolustaakseen valtaansa; estääkseen
edistyksellisten toiminnan uuden yh­teiskunnan
luomiseksi. Tällaisten
vanheutuneiden -aateiden Joukossa
cvat' tietysti nu^nittava vanhat po-lUttiset
aatteet. E«dmer1ciksl nykyai­kana
paljon imheenaihetta aiheutta­nut
länsimainen parlamenttaarinen
demokratia. Joka uskottelee, että a i ­noastaan
se porvariUinsn diktatuu­rin
muoto. Joka tunnetaan länsimai­sen
demokratian nimellä, on ainoa ih.
miskunnalle sopiva, kaikkia inhimil­lisiä
tarpeita Ja vaatimuksia vastaa­va.
Jonka vuoksi se voidaan vaikka
väkisin pakoittaa kaikille kansoille,
välittämättä siitä haluavatko ne sitä
tai ei. Samanlaisiin vanhentuneisiin
aatteisiin kuulua myös yksityinen
yrittelijävapaus, joka on melkein
tyystin hävinnyt kaikissa kapitalis­tisissa
maissa imperialismin kaudel.
la. mutta Jcka aatteena elää edelleen­kin
ja hämää tuhansittain käsistä ja
jaloista suurpääoman verkkoihin klet-toutunelta
pikkuporvareita. Mutta
koska Jokaisessa yhteiskunnassa on
myös muita luokkia, tavallisesti nii­den
Joukossa myös uutta tuotantota­paa
edustava luokka niin siitä Johtuu,
että yhteiskunnassa on myös toisen­laisia
aatteita. Jotka palvelevat edis-tyksallisten
voimien etuja. Stalin to­teaakin
siitä seuraavaa: "Niiden mer_
kltys on siinä, että ne helpoittavat
yhteiskunnan kehitystä, sen liikettä
eteenpäin Ja ne saavat sitä suurem­man*
merkityksen, mitä täsmällisem­min
ne heijastavat yhteiskunnan ai-neeUlsen
elämän kehitystä. Uudet
yhteiskunnalliset aatteet Ja teoriat
syntyvät vasta sen Jälkeen, kun yh­teiskunnallisen
aineellisen elämän ke­hitys
on asettanut yhteiskimnalleluu._
sia tehtäviä. Mutta sen jälkeen kun
ne ovat syntyneet, ne muuttuvat mitä
tehokkaimmaksi voimaksi, joka hei-
CSJ:n ^ohjois-Ontarion aluekomitea.
lJ\uto±
Lausumme parhaimmat kiitoksemme Teille ystävät,
jotka yllättäen saavuitte luoksemme viettämään merkki­päiväämme
elokuun Ifi p:nä 1949.
Kiitos myös raha- ja muista lahjoista, joita saimme
käytinne muistoksi. Kiitos myöskin Teille, jotka lahjoin
muistitte, vaan olitte estyneet saapumasta.
Kiitämme yllätyksen järjestäjiä jn illan emäntiä run­saista
kahvipöydän antimista.
Samalla haluamme kiittää kaikkia niitä tovereita, jot­ka
yllättäen järjestitte talkoot Kotirannassa ja Mr. .Y.
pitkästä, joka antoi traktorin käytettäväksi.
Säilyköön aina ystävyys väli!/ämme!
Box 152
LAURA JA « J . WESTMAN
Cochrane, Ont.
vaa.
Meillä el ole tilaisuutta yksityis­kohtaisesti
tarkastella ylärakenteen
eri osien valkatusta taloudelliseen pe­rustaan,
vaan tyydymme katsofnaan
vain muutamia esimerkkejä.
Mitä ensiksikin valtiollisiin laitok­siin
tulee, niin niiden Vakutus ta-loudellseen
kehitykseen on hyvin huo­mattava.
Ne voivat vaikuttaa kol­mella
tavalla. Ne voivat edistää ta-
Icudellista kehitystä ts. vaikuttaa sa­maan
suuntaan kuin taloudellinen pe­rusta
kehittyy. Näin on laita taval­lisesti
yhteiskunnallisen vallankumo­uksen
jälkeen. Jolloin uutta tuotanto,
tapaa edustava luokka on Juuri val­loittanut
poliittisen vallan Ja Jär/es-tänyt
valtiolliset laitokset uusia tuo-tantcsuhteia
vastaaviksi. , Aluksi val­tio
suojeli esim. kapitalistisen tuotan,
totavan aikana oman maan talous­elämää
suojatulleilla, tuonti- ja vlen-tikieloilla.
palkkioilla Jne. Mutta kim
teollisuus oi riittävästi kehittynyt
kyetäkseen kil{>allemaan maailman
markkinoilla, se vetäytyi syrjään an­taen
kapitalisteille täyden vapauden,
pitäen korkeintaan huolen siitä, että
nämä eivät saa muutamassa vuodes­sa
tuhota koko maan työväenluokkaa.
Sen vuoksi säädettiin Joltakin lakeja
epäinhimillisen pitkän työpäivän ra­joittamiseksi
ja lasten työn suojele­miseksi
sikäli kuin se oi välttämätön,
tä koko kapltalistiluokan kannalta.
Mutta valtiolliset laitokset Ja valtio­valta
voivat määrättyinä aikoina
muodostua myös taloudellisen kehi­tyksen
jarruiksi. Niin tapahtuu sil­loin
kun vanha tuotantotapa on Jo
aikansa elänyt, mutta sitä edustavat
ryhmät koettavat hallussaan olevan
valtiovallan avulla estää sen korvaa­mista
uudella. Tuskinpa tarvinnee
^anra, että sellainen tilanne vallitsee
nykyisin kaikissa kapitalistimaissa,
joissa poliittisten laitosten huomio
kiintjT uutta tuotantotapaa edusta­van
luokan proletariaatin pyrkimys­ten
ehkäisemiseen. Sellainen tilan­ne
ei tietenkään voi kestää kauan.
Ylärakenteen laitokset eivät voi mää.
lättömästi estää taloudellisen perus,
tan kehitj-stä, vaan niiden on väls-lyttävä
ja tilalle tulee uudet. Jotka
tekevät kehityksen mahdolliseksi.
Näin on äskettäin käynyt uusissa
demokratioissa, joissa nyt valtiovalta
kaikin tavoin edistää talouden kehi-ty.
stä. Samoin on se tehnyt Jo kolme
vuosikymmentä Neuvostoliitossa.
Engels mainitsee vielä kolmanneur
kin mahdollisuuden, nlm. sellaisen,
että valtiovalta edistää eräiden ta­loudenalojen
kehitystä, mutta ehkäi­see
toisia. Sellainen ilmiö on kuitenr
kin tavallisesti varsin ohimenevä.
Valtiovalta sellaisissa tapauksissa
siir:.\T ennemmin tai myöhenunin jo­ko
ensimmäisen tai toisen kaltaiseksi.
Kuitenkin on varmaa, että niin en­simmäisessä
kuin toisessakin tapauk­sessa,
poliittiset laitokset voivat ai­heuttaa
h>'vin suuria haittoja talous-elämälle
ja sen vuoksi noiden hait­tojen
syrjäyttäminen on suoritettava
mahdollisimman pian. että kehitys
voi jatkua häiriintymättä.
Edellä mainittu ~ pitää paikkansa
myös oikeuslaitoksiin nähden. Niin
kauan kuin ne ovat sopusoirmussa ta­loudellisen
perustan kanssa, tai tar-
Suomen mesfafuuskilpaiiut Karhulassa
(Suomi- Seuran lähettämä
nrheilokatsaus.)
Kalevan Kisat, joiksi yleisurheilun
mestaruuskilpailuja kutsutaan, pi­dettiin
elokuun 20-21 pnä tällä kertaa
Karhulassa. Jonne oli saatu .uusi ur­heilukenttä
kunnostetuksi päivää en­nen
kisoja. Järjestäjinä toimivat
Karhulan Katajaiset, Kymin Veikot
sekä Kotkan Kisailijat. Kenttä ei ollut
parhaassa kunnossa, sillä kilpailuja
edeltänyt sade teki radat raskaiksi.
Toista kilpailupäivää suosi sentään
kaunis sää. Jonka Johdosta yleisöäkin*
oli n. 10,000 henkeä. Avajaispäivänä
oli kisoja seuraamassa n. 3.000. Näl-nin
kisoihin saivat ottaa osaa aino­astaan
mestari- A-luokkaan kuulu­vat
urheilijat, joita olikin ilmoittau­tunut
kaikkiaan 305.
Tulokset lajeittain I kilpailupäivä­nä:
200 m: 1) M . Koski 22.3, 2) E.
Inkala 22,4, 3) R. Siren 22,4, 4) E. Pal-lemo,
22,4, 5) .P. Kangas 22,5", 6) M.
Fagerström 23.1.
Tuntuu siltä, että tulokset ovat liian
hjnrtä suomalaisten juoksemiksi ras­kaalla
radalla. Voittaja Koski on
19-vuotias koulupoika. Jolla tulevai­suus
on edessään. Siren on TULin
mies.
800 m: 1) L. Räihä 1.56,1, 2) O.
Talja 1.56.5, 3) R. Tikkanen, 1.56,6,
4) K. Liikkanen 1.56,9, 5) E. Rönn­holm
1.57,8. 6) P. Saren 1.58.4.
Alkuvauhti oli kovin hidas, joten
loppiltulokset eivät nousseet kovin­kaan
hyviksi. Kilpailuna 800 m. oli
sentään mukiinmenevä, sillä loppu­suoralla
käytiin tiukkaa kamppailua
palkintosijoista. Kuitenkin on tun­nustettava,
että meiltä puuttuu kan­sainvälisiä
kykyjä tällä matkaUa ny­kyisin,
kun Storskrubb ei ole enää
kimncssa. Liikkanen ja Rönnholm
TULesta.
5,C00 m: 1) V. Koskela 14.26,8. 2>
P. Salonen 14.27.2. 3) V. Mäkelä
14.29.6. 4) H. Posti 14.34.4, 6) E.
Blomster 14.46,8. 6) T. Piirainen 14.-
50.8. 7) H. Perälä 14.58.2, 8» P. Ukko­nen
15.05.2.
Avajaispäivän ehdottomasti paras
kilpailu. JoMo vaihtui vähän väliä
mutta kun 3,000 m. oli juostu, nykäisi
Koskela ja vain Salonen ja Mäkelä
pystyivät seuraamaan Hyvään kun­toon
päässyt Salonen yritti viimeisellä
kierroksella ohi Koskelan, mutta, t ä ­mä
venytti askeltaan ja tahtiaan py­syen
Johdossa. Loppusuora oli Jän­nittävää
taistelua, sillä Salosen luja
kiri aiheutti epätietoisuutta voitta­jasta.
Koskela voitti metrillä. Mä­kelä
jäi viimeisellä kierroksella; noin
10 m. Posti Ja Blomester ovat var­mimmat
reservimme muuttamisan hy­vien
B-mlesten kanssa. TUL:n Uk­konen
sai lievän pistoksen, muutoin
olisi hänkin alittanut 15 min. Tulok­set
ovat aivan huippuluokkaa, sillä
hj-vällä radalla ne vastaavat 14,10—
14.15 aikoja.
400 m aidat: 1) A. Hyökyranta 55,6.
2) J. Koivisto 66.1, 3) U, Suomela 56,7
4) H. Segerman 56.9. 5^ S. JoMvartio
57.1.
Päivän heikoin laji pituushypyn l i ­säksi.
Entinen moninkertainen mes­tari
Bebbe Storskrubb jäi pois alku­erissä
»! Yllätys sekin! Tule\-aisuuden
lupaus lienee loviisalainen Segerman.
Korkeus: D N . Nlcklen. 190. 2) M.
Llpasti 190, 3) K. Virolainen 185. '4) K.
Honkonen 180.
Korkeus elää meillä hiljalskaut-taan.
Lupaavia nuorukaisia on, mut­t
a hermot eivät vielä pidäi kutiaan.
Tässäkin huoiio suorituspaikka esti
paremmat tulokset. Honkonen TU
L:n mies.
KnuU: 1) J . Jouppila 15,72, 2) S.
Bärlund 14,92, 3) Y. LehtUä 14.90.
Vähävarainen kilpailu, jossa oli vain
3 osanottajaa. Jouppila on nyt var­massa
kunncssa Ja lienee kypsä rik­komaan
Bärlimdin omistaman Suo­men
ennätyksen 16,20 vielä tänä syk­synä.
Jouppila cn Euroopan tllasltossa
3:s tuloksella 15,93.
Moukari: 1) L. Tamminen 51;30, 2)
S. Heino 49,70, 3) R. Kuivamäki 48.93.
4) Lindman 48,05.
Osanottajia oli moukarissa 14, mutta
pehmeä suorituspaikka oli haittana
tässäkin lajissa. Uusia reservejä on
tulossa, joten tämän lajin tulevaisuus
näyttää turvatulta,
n päivän tulokset:
Kuten sanottu, kaunis sää aiheutti
sen. että tulostaso oli kautta linjan
parempi kuin I päivänä, vaikka radat
olivatkin edelleen raskaat.
ICO m: 1) E. Inkala 11.2, 2) U . K i l -
keri 11,2, 3) M. Koski 11,2, 4) R. Siren
11,3. 5) J . Sulkkari 11.4 6. V Martti­nen
11,4
Päivän heikoin kilpailu. Siren ja
Marttinen TUL:stä.
400 m: 1) R. Holmberg 49,9, 2) R.
Back 50,4, 3) L. Lindberg 50,5, 4) R.
Graeffe 50,9, 5) L. Räihä 50,9, 8) Ö.
Puranen 51,6.
Ei ollut tässäkään lajissa hurraamis­ta,
vaikka taistelu mitalisijoista olikin
ankara aine kalkkiviivoille saakka.
Graeffe on tämän kesän tulokas 2{)-
vuotias ylioppilas. Kilpailussa kaivat,
tiin TUL:n mestaria Jauhiaista, joka
on Jäänyt omiin häihinsä. Näihin t i .
laisuuksiln kun ei ole lupaa pyytäi
vikarlanttla! Puranen TtJLtn poi­kia.
1,500 m: 1> D. Johansson 3.52,2, 2)
I. Taipale 3.52.2, 3) V. Mäkelä 3.54,8,
4) E. Tuomaala 3^,6, 5) A. Yliluopa
401.2. 6) R. Tikkanen 4..01,4.
Päivän paras kilpailu Jännittävjry-dessään.
Alku oli selvää kyttällyä Ja
vasta kun Kurikan Yliluopa lähti ve­tämään
joukkoa, vauhti parani huo­mattavasti.
Hän väsähti kuitenkin
pian ja Taipale Johti aina viimeiselle
kierrokselle. Jolloin Johansson painui
kärkeen. Näiden kahden välillä su-keutulkin
tiukka kamppailu. Joka rat.
kesi J:n eduksi rinnanmltalla.
Molemmat pojat ovat tulevalsuu.
den toivojamme ja varsinkin 19-vuo-tiaan
Taipaleen kehitys on ollut ilmiö­mäinen.
Toivottavasti hän kehittyy
edelleen. Tules on hänen oma ennä­tyksensä.
Mäkelältä painoi Jaloissa
vielä edellisen päivän puoUpenlkul-mainen.
Tuomaala Ja Y l i l u o ^ ovat
juosseet paremminkin Ja tarvitsevat
ainoastaan lisää kilpailutottumusta
suurissa kilpailuissa. Reservi on taa­ja
ja tasainen, joten hätää ei ole huo.
misesta. Kuitenkin tulokset ovat ns.
amerikkalaisluokkaa. sillä Ruotsilla on
puolisenkymmentä. Ranskalla aina-
Tässä lajissa TUL sai kaksoisvoiton.
Pituus: D J . Valtonen 691, 2) L .
Kante? 691, 3) P. Snellman 689. 4)
Arvo Karttu. 677, 5> V. Rautio 676.
Vastatuuli Ja kehno suorituspaikka
estivät yli 7 m tulosten s.vntymisen.
Kaikki 5 ensimmäistä ovat tänä vuon­na
jo hypänneet yli 7 m. Snellman
ja BLarttu TUL:stä.
kin pari Ja Hollannissa ja Belgiassa
kummassakin yksi Juoksija alle 3,50
min. Ruotsin mestaruuksissa saman,
aikaisesti ajat Strand 3.45,2. Landq-vist
3.46.6, Bergqvist 3.47,2 Abexg
3.48,6 Ja Belgiassa Hollannin Slljk-hius
voitti Gastbn Reiffin 3.43,8 Ja
3.46.0. Hurjia tdkoja j<^hln meHd-lälset
eivät pysty vielä tänä^ suvena!
10.000 m: 1> V. Heino 29J35ji. 2) V.
(Jatkoa seuraavana elvuDu
polttaa yhteiitktmnan aineellisen elä­män
kehityksen asettamien tehtävien
ratkaisua. Uudet yhtelskunnaTliset
aatteet «yntTvät oikeastaan siksi, että
ne ovat välttämättömiä yhteiskuimai-le,
että ibnan niiden organisoivaa,
mobilisoivaa ja uudistavaa työtä yh-teiskarman
aineellisen elämän ke-
M^rksen ratkaisuaan odottavien,
tehtävien toteuttaminen on mah­dotonta.
Synnyttyään yhteiskunnan
aineellisen elämän kehityksen asetta­mien
inisien tehtävien perustalla vni-det
yhteiskunnalliset aatteet jä teoriat
raivaavat itselleen tien, tulevat kan­sanjoukkojen
omaisuudeksi, mobili­soivat
niitä. Järjestävät ne elämästä
eroavia yhteiskunnan voimia vastaan
Ja helpottavat sillä tavalla yhteiskun­nan
aineellisen elämän kehitystä jar­ruttavien
elämästä eroavien yhteis­kunnallisten
voimien kukistumista."
Näih olenune lyhyesti tarkastelleet
taloudeLisen perustan ja ylärakenteen
välisiä suhteita Ja todenneet, että yh.
teiskunnallisessa kehityksessä on
määräävin tekijä taloudellinen pe­rusta,
jonka kehityksen mukaisesti
ylärakenne aina viima kädessä muut­tuu,
mutta samalla on aina koros­tettava,
että ylärakenteen kehitys on
suhteellisen Itsenäinen Ja että lisäksi
se vaikuttaa takaisin taloudelliseen
perustaan joko estäen tai edistäen ke­hitystä.
(jatkuu)
ON AVAIN
ELÄMÄN URAANN
Teitä kutsutaan opfakrtfmaaiti tiikemlle meidän ko(ilt_
sä te opitte pätevässä sennsaa, taidot ja tiedot tS?
teille hyvän aitrn sekä loistju;^ toferaisauden.
Meidän SUOITFSOSASTOMHE cm valmis anUama,»
semaan yhden niistä monista paikoista, joita t a r i o i ^ Jl^
suorittaneille henkilöUle, jnnri sellaisia tvöpalkkoia i:.»^
uneksineet. " J««t»
Syyslukukausi alkaa tiist. syysk. i
Lähempiä tietoja saatte Jcirjoittamalla soit
tai käymällä henkilökohtaisesti
KONTTORIN PUH. 3-0293 — KODIN PUH, j.
The Sudbury Business Coll
W. s. Brisvoe, pääopettaja Evelyn K. HIB.
310 Northern Ontario Bldg., Sudbury. OnUrio
Teettäkää PAINOTYÖNNE mm
hlOOLStfpPLIES
KOULUT ALKAVA'
Tiistaina Syyslcuun 6 p:nä
Ostakaa koulukirjat ja muut koulutarpeet ajoissa välttiii
senne koulujen alkamispäivän tangosta.
Piirustus-, kirjoitus- ja laskuvihkoja Dixon's, Venus ja Eagle lyijyky
Waterman% Carter's, Royal ja Parker ja Waterman täytel^niä
Parker "Quink" mustetta Asco ja Reeves vesivärejä
Carter's ja Royal paperiliimaa Asco Crayons — Carter's India)
Mustekynän teriä
. Värikyniä
Piirustuspaperia
Plastic-viivottimia
Monenlaisia "zippeiiM*
varustettuja salkkijt
(Zipper Casei)
teknillisen Ja kotto-kouhm
oppUaiUe:
Kaikista yllämainituista tarpeista myönnetään kouluille 10 pros. alennus.
KANSAKOULUN LUKU-, LASKU-. MAANTIEDE- JA HISTORIAKIRJOJA SE(
HAAVAN LUETTELON MUKAAN:
Mary,-;John and Peter
A Garden of Stories
Golden Windows
Gateway to Bookland . . . . . . ..
Junior Arithmetic, Grade 3
" '• Grade 4
Grade 5 . . . .
. " " Grade 6 . . . .
The Canadian Speller, Book 1
" " Book 2
Junior Mathematic, Grade 7 . .
" " Grade 8 . .
.15
.50
.40
.45
.22
.22
.22
.22
.38
.35
.33
.33
The Treasury Reader, Grade 5
The Treasiuy Reader, Grade 8
Life and Literature, Book 1
" " " Book 2 •••
Ontario Public School Geography
A Junior History of England
A Reader in Canadian Civlcs ••••
Composition and Grammar for Public SchooB-Ontario
Health Book
A First Book of Canadian History ••••
A History of the Canadian People . . . . .
Winston Dictionary for Canadian Schools
Highroads Dictionary
KORKEA- JA TEKNIlkKAKOULUN KIRJOJA:
Shorter Poems
Practice Book in Applying Good Englisli".'.'!
Mastering Effective English
New Cotuse in Bookkeeplng
General Science, Book 1
" Book 2
Chemistry. First Coinse
Lätin <or Secondary Schools ... .
Britaints Story
Good Health
Ancient «& Mediaval History
Tyhoon
Pocket Oxford Dictlonery . . '
Winston Dictlonery
Chemistry Manual for Upper Schools . . . . . .
Short Stories & Essays
A Book of Lätin Poetry "
A New Spanish Reader
U i ^ r School Physics
Ateebra, A Senior Coiuse
General Shop Work . . . ...
Plane Trigonometry & Statics'
North America & Modem World
Creative Fnglish
Living English
Building the Canadian Nation' •
An English Highway
Modem literature for Schoois
BtothemaUcs for Technical Schools ""
. . .60
. . .80
. . .65
. . .95
. . .80
. . .95
. . .75
..1.45
..1.00
..1.40
..1.25
. . .85
.1.75
.. .98
,. .90
.-.70
.1.00
.L50
.1.50
.1.50
.L45
.L65
.2.35
. .ES
.1.00
.1.25
. .95
.1.10
.LlO
Words Are Important, First Book •••
Senior Book . . ..
Junior School English Course
Elementry Accoimting. Iheöry & Practice
General Mathönatics, Book 1
" Book 2
Prose & Poetry for Enjoyment
Essentials oi Business Practice
Africa,.AustnalIa «fe New 2;ealand
The Mill on the Floss
Learning Spanish
Lätin Poetry Selections ••
Modem Geometry for High School
A New Algebra for High School
A New Änal3^lc Geometry
Learning to Write , ••
Lätin Prose Selections . .,
Elements öf Pysics
lAtin Reader for High School —
Expressing Yourself
Loma Doone
Couxs moyen de francals, Part 1 . • • • •
Cours moyen de francais, Part 2
Co ars primiere de francais
Longer Poems — • • •
General Biology
Julius Ceasar ••'
Romeo & Juliet ..
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LTD.
100EImSt.W., Puhelin 4-4264 Sudbury. On*