1949-09-03-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Lauantaina, syysk. 3 p. — Saturday, Sept. 3 10^ 1*1'.". f-iiii Il:;' 11'''' mm -Cv.:; r:::^v mm 113 fr 3':. Illlll: tfiS 4fe ;::''ly 'mmk. ..•j;;>:: ; ,j Iiii!" • F'' ' •V-"--.-'-'.,--.^ .f 1-.- : Lopettajais- ja Urheilujuhla TORONTON TARMOLASSA SYYSKUUN 10 JA 11 P:NÄ , • ' Lauantaina t.k. 10 p:nä KESÄN VIIMEISET TANSSrr Alkaen kello 8 illalla Sunnuntaina t.k. 11 p:nä URHEILUKILPAILUT Alkaen kello 12 päivällä 5-otU-Iu kaikissa sarjoissa. Jaetaan kolme palkintoa jokaisef^sa sarjassa. Johtokuntien välinen vlestinJuok.su y.m. ohjelmaa. Järjestää: V - ja L'.-8eura Yritys. vm JA Minnesotan 100>vuo-tisjuhlallisuudet Suomessa Helsinki, -t (S-8-) — Paitsi sitä. että Suomi on lähettänyt oman valtuuskuntansa Minnesotan 100-vuotls- Juhlille, on näille omistettu huomiota myös ylelsradlttssa, Jossa hiljattain esitettiin katsauksia suomalaisten raivaajien elämästä Minnesotan metsäalueilla. Samoin oli HeLsinglssä ravintola Kappelissa Minnesotan 100- vuotlsjuhlien kunniaksi Järjestetty elokuun 21 pnä tilaisuus, Jossa myös kuvailtiin .suomalaissiirtolaisten elä- ;nää Minnesotassa. Italian kommunistit » • • Rooma. — Italian kommunistipuolueessa oU viime kesäk. 30 pnä kaikkiaan 2,242,719 Jäsentä, Joista 2,028,- 042 oli maksanut Jäsenmaksunsa mainittuun päivään saakka, ilmoitti puolueen apulaissihteeri Pistro Secchia äskettäin pidetyssä puolueen keskuskomitean kokouksef^a. Hän ilmoitti myöskin, että puolueen pää-äänen-kannattajan Unitan levikki on yli puoli miljoonaa päivässä. Tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana on rauhan mieleno.soituk-sissa ja lakoissa surmattu 17 työläistä Ja vangittujen^ lukumäärä on 14,573. CSJ.-fi po/ijois-Otitarion aluekokouksen JUHLA • • South Porcupinen osaston kaalilla syyskuun II p:nä kello 8 illalla ::OHJELMA:^ Avauspuhe Emil Hankila Kuorolaulua Timminsin ja So. Porcupinen sekakuoro Laulua .—. Lili ja Topi Soittoa Slovakialaisten orkesteri Kupletti . ..: Laura Kuisma Laulua Mrs. Sivunen Pianosoolo Eila Anttila Kupletti Toivo Niemi Soololaulua Jack Oivanen Juhlapuhe Gust Sundqvist TAIX»UDEIXISEN PERUSTAN yLAKAK£NTEEN' VUOBO-VAIKUTLS Ryhtyessämme iopukiä tutkimaan taloudellisen perustan Ja ylärakm- .eeh välistä vuorovaikutusU on en-limmaisezsl syyiä Jälleen korostaa, ittä vaikka ylärakenne kokonaisuu-deösaan on viime kädessä riiiqjuvai-jen taloudellisesta kehityksestä, niin ei suinkaan merkitse sitä, että . lärakenne olisi pelkästään passilvl-len, «ttei sillä puolestaan olisi val- .-.uiusia talcudeLiseen perustaan. Me j<emine tähän saakka puhuneet vain lärakenteen muodostumisesta, niistä syistä, Jot>a ovat ratkaisevia sen syn- .ymiseile. Nyt tarkastamme lyhyesti en merkitystä yhteiskunnalliselle ke-aitykselle. Päällysrakenteen merkitystä hlsto- .'ialliselle kehitykseUe korosti Engels nonissa yhteyksissä, mm kirjeessään Bochille syyskuussa 1890. Jossa hän UrJoi:ti: "Materialistisen historiankäsityksen mukaan on määräävänä momenttina historiassa viime kädessä aloudellLsen elämän tuotanto Ja uu- >intaminen. Enempää en ole minä ;i:<ä Marx koskaan välittänyt. Jos -.yt Joku selittää tämän väärin siten, ntä taloudellinen vaikutin on muka linca määräävä, niin muuttaa hän tuon väittämän mitään sancmatto-maksi, abstraktiseksi järjettömäksi <orulauseek.sl. Taloudellinen tila on perusta, mutta päällysrakenteen erikoisilla valkuttimiUa, li>okkatai£tteltm poliittisilla muodoilla Ja sen tuloksilla, perustuslailla, Jotka voittanut iuckka on säätänyt voitetun taistelun jälkeen Jne. olkeusmuodoills Ja vieläpä näiden kaikkien todellisten taistelujen hsijastuksllla osanottajien •Iivoissa, po ilttisilla. oikeusopillisilla ja filosofisilla teorioilla, uskonnollisilla katsomuksilla Ja näiden kehityksellä edelleen dogmljärjestelmäksi on myös vaikutuksensa historiallisten, talstelaijen kulkuun Ja määräävät ne monissa tapauksissa etupäässä niiden muodon... Me teemme historiamme itse, mutta en.siksikin sangen määrättyjen edellytysten ja ehtojen alaisena. Niistä ovat taloudelliset lopullisesti ratkaisevia. Mutta myöskin poliittiset Ja vieläpä ihmisten päissä kiimmittele- /at perint3etkin näyttelevät määrättyä osaa, vaikkakaan eivät ratkaise- Ennen sairastumistaan, Eino Nevalaisen lueiito* muistiinpanojen perusteella kirjoittanut AKU KORHONEN kemmin sanoen, niin kauan kuin tuo. tantosubteet vielä vastaavat tuotantovoimien kehitystasoa Ja kun tuotantosuhteiden tärkein tekijä tuotantovälineiden omistussuhteet oikein ku vastuvat oikeuskäsitykzissä Ja laitoksissa, niin kauan kuin -^imemaini-tut edistävät kehitystä. Mutta niin pian kuin ristiriita tuotantosuhteiden Ja tuotantovoimien välillä alkaa kiristyä, niin pian noita vanhentuneita tuotantosuhteita heijastavat oikeudelliset muodot muuttuvat kehityksen Jarruksi. Katsokaamme esimerkiksi patenttioikeutta. Aikanaan se oli aivan tarpeellinen, koska se suojelemalla keksintöjen tekijän etujen oli omiaan klihoittamaan uusiin keksintöihin, mutta nyt m ä t ä n e v ä kapitalismin kaudella siitä on muodo^runut eräs pahin teknillisen kehityksen jar_ ru, koska se tekee suurille monopoli-yhtymille mahdolliseksi ostaa haltuunsa ja estää käytäntöön tinemäs-ta mitä tärkeimpiä ja taloudellisesti edullisimpia keksintöjä. On ilman muuta selvää, että taloudellisen perustan kehitys pakottaa Ihmiset aina heittämään syrjään myös nämä van-hentimeet Ja kehitystä estävät juridiset laitokset. Käytännössä se on aina tapahtunut samaan aikaa.n tai kohta vanhentuneiden poliittisten l a l. tosten hävittämisen Jälkeen. Lopuksi muutama sana yhteiskunnallisista aatteista ja teorioista. Niitä on kahdenlaisia. Ön vanhaa tuotantotapaa heijastavia vallassa olevan luokan aatteita. Jotka ovat Jo eläneet aikansa Ja joita taantumukselliset ainekset käsrttävät hyväkseen puolustaakseen valtaansa; estääkseen edistyksellisten toiminnan uuden yhteiskunnan luomiseksi. Tällaisten vanheutuneiden -aateiden Joukossa cvat' tietysti nu^nittava vanhat po-lUttiset aatteet. E«dmer1ciksl nykyaikana paljon imheenaihetta aiheuttanut länsimainen parlamenttaarinen demokratia. Joka uskottelee, että a i noastaan se porvariUinsn diktatuurin muoto. Joka tunnetaan länsimaisen demokratian nimellä, on ainoa ih. miskunnalle sopiva, kaikkia inhimillisiä tarpeita Ja vaatimuksia vastaava. Jonka vuoksi se voidaan vaikka väkisin pakoittaa kaikille kansoille, välittämättä siitä haluavatko ne sitä tai ei. Samanlaisiin vanhentuneisiin aatteisiin kuulua myös yksityinen yrittelijävapaus, joka on melkein tyystin hävinnyt kaikissa kapitalistisissa maissa imperialismin kaudel. la. mutta Jcka aatteena elää edelleenkin ja hämää tuhansittain käsistä ja jaloista suurpääoman verkkoihin klet-toutunelta pikkuporvareita. Mutta koska Jokaisessa yhteiskunnassa on myös muita luokkia, tavallisesti niiden Joukossa myös uutta tuotantotapaa edustava luokka niin siitä Johtuu, että yhteiskunnassa on myös toisenlaisia aatteita. Jotka palvelevat edis-tyksallisten voimien etuja. Stalin toteaakin siitä seuraavaa: "Niiden mer_ kltys on siinä, että ne helpoittavat yhteiskunnan kehitystä, sen liikettä eteenpäin Ja ne saavat sitä suuremman* merkityksen, mitä täsmällisemmin ne heijastavat yhteiskunnan ai-neeUlsen elämän kehitystä. Uudet yhteiskunnalliset aatteet Ja teoriat syntyvät vasta sen Jälkeen, kun yhteiskunnallisen aineellisen elämän kehitys on asettanut yhteiskimnalleluu._ sia tehtäviä. Mutta sen jälkeen kun ne ovat syntyneet, ne muuttuvat mitä tehokkaimmaksi voimaksi, joka hei- CSJ:n ^ohjois-Ontarion aluekomitea. lJ\uto± Lausumme parhaimmat kiitoksemme Teille ystävät, jotka yllättäen saavuitte luoksemme viettämään merkkipäiväämme elokuun Ifi p:nä 1949. Kiitos myös raha- ja muista lahjoista, joita saimme käytinne muistoksi. Kiitos myöskin Teille, jotka lahjoin muistitte, vaan olitte estyneet saapumasta. Kiitämme yllätyksen järjestäjiä jn illan emäntiä runsaista kahvipöydän antimista. Samalla haluamme kiittää kaikkia niitä tovereita, jotka yllättäen järjestitte talkoot Kotirannassa ja Mr. .Y. pitkästä, joka antoi traktorin käytettäväksi. Säilyköön aina ystävyys väli!/ämme! Box 152 LAURA JA « J . WESTMAN Cochrane, Ont. vaa. Meillä el ole tilaisuutta yksityiskohtaisesti tarkastella ylärakenteen eri osien valkatusta taloudelliseen perustaan, vaan tyydymme katsofnaan vain muutamia esimerkkejä. Mitä ensiksikin valtiollisiin laitoksiin tulee, niin niiden Vakutus ta-loudellseen kehitykseen on hyvin huomattava. Ne voivat vaikuttaa kolmella tavalla. Ne voivat edistää ta- Icudellista kehitystä ts. vaikuttaa samaan suuntaan kuin taloudellinen perusta kehittyy. Näin on laita tavallisesti yhteiskunnallisen vallankumouksen jälkeen. Jolloin uutta tuotanto, tapaa edustava luokka on Juuri valloittanut poliittisen vallan Ja Jär/es-tänyt valtiolliset laitokset uusia tuo-tantcsuhteia vastaaviksi. , Aluksi valtio suojeli esim. kapitalistisen tuotan, totavan aikana oman maan talouselämää suojatulleilla, tuonti- ja vlen-tikieloilla. palkkioilla Jne. Mutta kim teollisuus oi riittävästi kehittynyt kyetäkseen kil{>allemaan maailman markkinoilla, se vetäytyi syrjään antaen kapitalisteille täyden vapauden, pitäen korkeintaan huolen siitä, että nämä eivät saa muutamassa vuodessa tuhota koko maan työväenluokkaa. Sen vuoksi säädettiin Joltakin lakeja epäinhimillisen pitkän työpäivän rajoittamiseksi ja lasten työn suojelemiseksi sikäli kuin se oi välttämätön, tä koko kapltalistiluokan kannalta. Mutta valtiolliset laitokset Ja valtiovalta voivat määrättyinä aikoina muodostua myös taloudellisen kehityksen jarruiksi. Niin tapahtuu silloin kun vanha tuotantotapa on Jo aikansa elänyt, mutta sitä edustavat ryhmät koettavat hallussaan olevan valtiovallan avulla estää sen korvaamista uudella. Tuskinpa tarvinnee ^anra, että sellainen tilanne vallitsee nykyisin kaikissa kapitalistimaissa, joissa poliittisten laitosten huomio kiintjT uutta tuotantotapaa edustavan luokan proletariaatin pyrkimysten ehkäisemiseen. Sellainen tilanne ei tietenkään voi kestää kauan. Ylärakenteen laitokset eivät voi mää. lättömästi estää taloudellisen perus, tan kehitj-stä, vaan niiden on väls-lyttävä ja tilalle tulee uudet. Jotka tekevät kehityksen mahdolliseksi. Näin on äskettäin käynyt uusissa demokratioissa, joissa nyt valtiovalta kaikin tavoin edistää talouden kehi-ty. stä. Samoin on se tehnyt Jo kolme vuosikymmentä Neuvostoliitossa. Engels mainitsee vielä kolmanneur kin mahdollisuuden, nlm. sellaisen, että valtiovalta edistää eräiden taloudenalojen kehitystä, mutta ehkäisee toisia. Sellainen ilmiö on kuitenr kin tavallisesti varsin ohimenevä. Valtiovalta sellaisissa tapauksissa siir:.\T ennemmin tai myöhenunin joko ensimmäisen tai toisen kaltaiseksi. Kuitenkin on varmaa, että niin ensimmäisessä kuin toisessakin tapauksessa, poliittiset laitokset voivat aiheuttaa h>'vin suuria haittoja talous-elämälle ja sen vuoksi noiden haittojen syrjäyttäminen on suoritettava mahdollisimman pian. että kehitys voi jatkua häiriintymättä. Edellä mainittu ~ pitää paikkansa myös oikeuslaitoksiin nähden. Niin kauan kuin ne ovat sopusoirmussa taloudellisen perustan kanssa, tai tar- Suomen mesfafuuskilpaiiut Karhulassa (Suomi- Seuran lähettämä nrheilokatsaus.) Kalevan Kisat, joiksi yleisurheilun mestaruuskilpailuja kutsutaan, pidettiin elokuun 20-21 pnä tällä kertaa Karhulassa. Jonne oli saatu .uusi urheilukenttä kunnostetuksi päivää ennen kisoja. Järjestäjinä toimivat Karhulan Katajaiset, Kymin Veikot sekä Kotkan Kisailijat. Kenttä ei ollut parhaassa kunnossa, sillä kilpailuja edeltänyt sade teki radat raskaiksi. Toista kilpailupäivää suosi sentään kaunis sää. Jonka Johdosta yleisöäkin* oli n. 10,000 henkeä. Avajaispäivänä oli kisoja seuraamassa n. 3.000. Näl-nin kisoihin saivat ottaa osaa ainoastaan mestari- A-luokkaan kuuluvat urheilijat, joita olikin ilmoittautunut kaikkiaan 305. Tulokset lajeittain I kilpailupäivänä: 200 m: 1) M . Koski 22.3, 2) E. Inkala 22,4, 3) R. Siren 22,4, 4) E. Pal-lemo, 22,4, 5) .P. Kangas 22,5", 6) M. Fagerström 23.1. Tuntuu siltä, että tulokset ovat liian hjnrtä suomalaisten juoksemiksi raskaalla radalla. Voittaja Koski on 19-vuotias koulupoika. Jolla tulevaisuus on edessään. Siren on TULin mies. 800 m: 1) L. Räihä 1.56,1, 2) O. Talja 1.56.5, 3) R. Tikkanen, 1.56,6, 4) K. Liikkanen 1.56,9, 5) E. Rönnholm 1.57,8. 6) P. Saren 1.58.4. Alkuvauhti oli kovin hidas, joten loppiltulokset eivät nousseet kovinkaan hyviksi. Kilpailuna 800 m. oli sentään mukiinmenevä, sillä loppusuoralla käytiin tiukkaa kamppailua palkintosijoista. Kuitenkin on tunnustettava, että meiltä puuttuu kansainvälisiä kykyjä tällä matkaUa nykyisin, kun Storskrubb ei ole enää kimncssa. Liikkanen ja Rönnholm TULesta. 5,C00 m: 1) V. Koskela 14.26,8. 2> P. Salonen 14.27.2. 3) V. Mäkelä 14.29.6. 4) H. Posti 14.34.4, 6) E. Blomster 14.46,8. 6) T. Piirainen 14.- 50.8. 7) H. Perälä 14.58.2, 8» P. Ukkonen 15.05.2. Avajaispäivän ehdottomasti paras kilpailu. JoMo vaihtui vähän väliä mutta kun 3,000 m. oli juostu, nykäisi Koskela ja vain Salonen ja Mäkelä pystyivät seuraamaan Hyvään kuntoon päässyt Salonen yritti viimeisellä kierroksella ohi Koskelan, mutta, t ä mä venytti askeltaan ja tahtiaan pysyen Johdossa. Loppusuora oli Jännittävää taistelua, sillä Salosen luja kiri aiheutti epätietoisuutta voittajasta. Koskela voitti metrillä. Mäkelä jäi viimeisellä kierroksella; noin 10 m. Posti Ja Blomester ovat varmimmat reservimme muuttamisan hyvien B-mlesten kanssa. TUL:n Ukkonen sai lievän pistoksen, muutoin olisi hänkin alittanut 15 min. Tulokset ovat aivan huippuluokkaa, sillä hj-vällä radalla ne vastaavat 14,10— 14.15 aikoja. 400 m aidat: 1) A. Hyökyranta 55,6. 2) J. Koivisto 66.1, 3) U, Suomela 56,7 4) H. Segerman 56.9. 5^ S. JoMvartio 57.1. Päivän heikoin laji pituushypyn l i säksi. Entinen moninkertainen mestari Bebbe Storskrubb jäi pois alkuerissä »! Yllätys sekin! Tule\-aisuuden lupaus lienee loviisalainen Segerman. Korkeus: D N . Nlcklen. 190. 2) M. Llpasti 190, 3) K. Virolainen 185. '4) K. Honkonen 180. Korkeus elää meillä hiljalskaut-taan. Lupaavia nuorukaisia on, mutt a hermot eivät vielä pidäi kutiaan. Tässäkin huoiio suorituspaikka esti paremmat tulokset. Honkonen TU L:n mies. KnuU: 1) J . Jouppila 15,72, 2) S. Bärlund 14,92, 3) Y. LehtUä 14.90. Vähävarainen kilpailu, jossa oli vain 3 osanottajaa. Jouppila on nyt varmassa kunncssa Ja lienee kypsä rikkomaan Bärlimdin omistaman Suomen ennätyksen 16,20 vielä tänä syksynä. Jouppila cn Euroopan tllasltossa 3:s tuloksella 15,93. Moukari: 1) L. Tamminen 51;30, 2) S. Heino 49,70, 3) R. Kuivamäki 48.93. 4) Lindman 48,05. Osanottajia oli moukarissa 14, mutta pehmeä suorituspaikka oli haittana tässäkin lajissa. Uusia reservejä on tulossa, joten tämän lajin tulevaisuus näyttää turvatulta, n päivän tulokset: Kuten sanottu, kaunis sää aiheutti sen. että tulostaso oli kautta linjan parempi kuin I päivänä, vaikka radat olivatkin edelleen raskaat. ICO m: 1) E. Inkala 11.2, 2) U . K i l - keri 11,2, 3) M. Koski 11,2, 4) R. Siren 11,3. 5) J . Sulkkari 11.4 6. V Marttinen 11,4 Päivän heikoin kilpailu. Siren ja Marttinen TUL:stä. 400 m: 1) R. Holmberg 49,9, 2) R. Back 50,4, 3) L. Lindberg 50,5, 4) R. Graeffe 50,9, 5) L. Räihä 50,9, 8) Ö. Puranen 51,6. Ei ollut tässäkään lajissa hurraamista, vaikka taistelu mitalisijoista olikin ankara aine kalkkiviivoille saakka. Graeffe on tämän kesän tulokas 2{)- vuotias ylioppilas. Kilpailussa kaivat, tiin TUL:n mestaria Jauhiaista, joka on Jäänyt omiin häihinsä. Näihin t i . laisuuksiln kun ei ole lupaa pyytäi vikarlanttla! Puranen TtJLtn poikia. 1,500 m: 1> D. Johansson 3.52,2, 2) I. Taipale 3.52.2, 3) V. Mäkelä 3.54,8, 4) E. Tuomaala 3^,6, 5) A. Yliluopa 401.2. 6) R. Tikkanen 4..01,4. Päivän paras kilpailu Jännittävjry-dessään. Alku oli selvää kyttällyä Ja vasta kun Kurikan Yliluopa lähti vetämään joukkoa, vauhti parani huomattavasti. Hän väsähti kuitenkin pian ja Taipale Johti aina viimeiselle kierrokselle. Jolloin Johansson painui kärkeen. Näiden kahden välillä su-keutulkin tiukka kamppailu. Joka rat. kesi J:n eduksi rinnanmltalla. Molemmat pojat ovat tulevalsuu. den toivojamme ja varsinkin 19-vuo-tiaan Taipaleen kehitys on ollut ilmiömäinen. Toivottavasti hän kehittyy edelleen. Tules on hänen oma ennätyksensä. Mäkelältä painoi Jaloissa vielä edellisen päivän puoUpenlkul-mainen. Tuomaala Ja Y l i l u o ^ ovat juosseet paremminkin Ja tarvitsevat ainoastaan lisää kilpailutottumusta suurissa kilpailuissa. Reservi on taaja ja tasainen, joten hätää ei ole huo. misesta. Kuitenkin tulokset ovat ns. amerikkalaisluokkaa. sillä Ruotsilla on puolisenkymmentä. Ranskalla aina- Tässä lajissa TUL sai kaksoisvoiton. Pituus: D J . Valtonen 691, 2) L . Kante? 691, 3) P. Snellman 689. 4) Arvo Karttu. 677, 5> V. Rautio 676. Vastatuuli Ja kehno suorituspaikka estivät yli 7 m tulosten s.vntymisen. Kaikki 5 ensimmäistä ovat tänä vuonna jo hypänneet yli 7 m. Snellman ja BLarttu TUL:stä. kin pari Ja Hollannissa ja Belgiassa kummassakin yksi Juoksija alle 3,50 min. Ruotsin mestaruuksissa saman, aikaisesti ajat Strand 3.45,2. Landq-vist 3.46.6, Bergqvist 3.47,2 Abexg 3.48,6 Ja Belgiassa Hollannin Slljk-hius voitti Gastbn Reiffin 3.43,8 Ja 3.46.0. Hurjia tdkoja j<^hln meHd-lälset eivät pysty vielä tänä^ suvena! 10.000 m: 1> V. Heino 29J35ji. 2) V. (Jatkoa seuraavana elvuDu polttaa yhteiitktmnan aineellisen elämän kehityksen asettamien tehtävien ratkaisua. Uudet yhtelskunnaTliset aatteet «yntTvät oikeastaan siksi, että ne ovat välttämättömiä yhteiskuimai-le, että ibnan niiden organisoivaa, mobilisoivaa ja uudistavaa työtä yh-teiskarman aineellisen elämän ke- M^rksen ratkaisuaan odottavien, tehtävien toteuttaminen on mahdotonta. Synnyttyään yhteiskunnan aineellisen elämän kehityksen asettamien inisien tehtävien perustalla vni-det yhteiskunnalliset aatteet jä teoriat raivaavat itselleen tien, tulevat kansanjoukkojen omaisuudeksi, mobilisoivat niitä. Järjestävät ne elämästä eroavia yhteiskunnan voimia vastaan Ja helpottavat sillä tavalla yhteiskunnan aineellisen elämän kehitystä jarruttavien elämästä eroavien yhteiskunnallisten voimien kukistumista." Näih olenune lyhyesti tarkastelleet taloudeLisen perustan ja ylärakenteen välisiä suhteita Ja todenneet, että yh. teiskunnallisessa kehityksessä on määräävin tekijä taloudellinen perusta, jonka kehityksen mukaisesti ylärakenne aina viima kädessä muuttuu, mutta samalla on aina korostettava, että ylärakenteen kehitys on suhteellisen Itsenäinen Ja että lisäksi se vaikuttaa takaisin taloudelliseen perustaan joko estäen tai edistäen kehitystä. (jatkuu) ON AVAIN ELÄMÄN URAANN Teitä kutsutaan opfakrtfmaaiti tiikemlle meidän ko(ilt_ sä te opitte pätevässä sennsaa, taidot ja tiedot tS? teille hyvän aitrn sekä loistju;^ toferaisauden. Meidän SUOITFSOSASTOMHE cm valmis anUama,» semaan yhden niistä monista paikoista, joita t a r i o i ^ Jl^ suorittaneille henkilöUle, jnnri sellaisia tvöpalkkoia i:.»^ uneksineet. " J««t» Syyslukukausi alkaa tiist. syysk. i Lähempiä tietoja saatte Jcirjoittamalla soit tai käymällä henkilökohtaisesti KONTTORIN PUH. 3-0293 — KODIN PUH, j. The Sudbury Business Coll W. s. Brisvoe, pääopettaja Evelyn K. HIB. 310 Northern Ontario Bldg., Sudbury. OnUrio Teettäkää PAINOTYÖNNE mm hlOOLStfpPLIES KOULUT ALKAVA' Tiistaina Syyslcuun 6 p:nä Ostakaa koulukirjat ja muut koulutarpeet ajoissa välttiii senne koulujen alkamispäivän tangosta. Piirustus-, kirjoitus- ja laskuvihkoja Dixon's, Venus ja Eagle lyijyky Waterman% Carter's, Royal ja Parker ja Waterman täytel^niä Parker "Quink" mustetta Asco ja Reeves vesivärejä Carter's ja Royal paperiliimaa Asco Crayons — Carter's India) Mustekynän teriä . Värikyniä Piirustuspaperia Plastic-viivottimia Monenlaisia "zippeiiM* varustettuja salkkijt (Zipper Casei) teknillisen Ja kotto-kouhm oppUaiUe: Kaikista yllämainituista tarpeista myönnetään kouluille 10 pros. alennus. KANSAKOULUN LUKU-, LASKU-. MAANTIEDE- JA HISTORIAKIRJOJA SE( HAAVAN LUETTELON MUKAAN: Mary,-;John and Peter A Garden of Stories Golden Windows Gateway to Bookland . . . . . . .. Junior Arithmetic, Grade 3 " '• Grade 4 Grade 5 . . . . . " " Grade 6 . . . . The Canadian Speller, Book 1 " " Book 2 Junior Mathematic, Grade 7 . . " " Grade 8 . . .15 .50 .40 .45 .22 .22 .22 .22 .38 .35 .33 .33 The Treasury Reader, Grade 5 The Treasiuy Reader, Grade 8 Life and Literature, Book 1 " " " Book 2 ••• Ontario Public School Geography A Junior History of England A Reader in Canadian Civlcs •••• Composition and Grammar for Public SchooB-Ontario Health Book A First Book of Canadian History •••• A History of the Canadian People . . . . . Winston Dictionary for Canadian Schools Highroads Dictionary KORKEA- JA TEKNIlkKAKOULUN KIRJOJA: Shorter Poems Practice Book in Applying Good Englisli".'.'! Mastering Effective English New Cotuse in Bookkeeplng General Science, Book 1 " Book 2 Chemistry. First Coinse Lätin <or Secondary Schools ... . Britaints Story Good Health Ancient «& Mediaval History Tyhoon Pocket Oxford Dictlonery . . ' Winston Dictlonery Chemistry Manual for Upper Schools . . . . . . Short Stories & Essays A Book of Lätin Poetry " A New Spanish Reader U i ^ r School Physics Ateebra, A Senior Coiuse General Shop Work . . . ... Plane Trigonometry & Statics' North America & Modem World Creative Fnglish Living English Building the Canadian Nation' • An English Highway Modem literature for Schoois BtothemaUcs for Technical Schools "" . . .60 . . .80 . . .65 . . .95 . . .80 . . .95 . . .75 ..1.45 ..1.00 ..1.40 ..1.25 . . .85 .1.75 .. .98 ,. .90 .-.70 .1.00 .L50 .1.50 .1.50 .L45 .L65 .2.35 . .ES .1.00 .1.25 . .95 .1.10 .LlO Words Are Important, First Book ••• Senior Book . . .. Junior School English Course Elementry Accoimting. Iheöry & Practice General Mathönatics, Book 1 " Book 2 Prose & Poetry for Enjoyment Essentials oi Business Practice Africa,.AustnalIa «fe New 2;ealand The Mill on the Floss Learning Spanish Lätin Poetry Selections •• Modem Geometry for High School A New Algebra for High School A New Änal3^lc Geometry Learning to Write , •• Lätin Prose Selections . ., Elements öf Pysics lAtin Reader for High School — Expressing Yourself Loma Doone Couxs moyen de francals, Part 1 . • • • • Cours moyen de francais, Part 2 Co ars primiere de francais Longer Poems — • • • General Biology Julius Ceasar ••' Romeo & Juliet .. VAPAUS PUBLISHING COMPANY LTD. 100EImSt.W., Puhelin 4-4264 Sudbury. On*
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 3, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-09-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490903 |
Description
Title | 1949-09-03-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 4 Lauantaina, syysk. 3 p. — Saturday, Sept. 3
10^
1*1'.". f-iiii
Il:;'
11''''
mm
-Cv.:; r:::^v
mm 113 fr
3':.
Illlll:
tfiS
4fe
;::''ly
'mmk.
..•j;;>:: ; ,j
Iiii!" •
F'' '
•V-"--.-'-'.,--.^ .f 1-.- :
Lopettajais- ja Urheilujuhla
TORONTON TARMOLASSA
SYYSKUUN 10 JA 11 P:NÄ
, • '
Lauantaina t.k. 10 p:nä
KESÄN VIIMEISET
TANSSrr
Alkaen kello 8 illalla
Sunnuntaina t.k. 11 p:nä
URHEILUKILPAILUT
Alkaen kello 12 päivällä
5-otU-Iu kaikissa sarjoissa. Jaetaan kolme palkintoa jokaisef^sa
sarjassa. Johtokuntien välinen vlestinJuok.su y.m. ohjelmaa.
Järjestää: V - ja L'.-8eura Yritys.
vm
JA
Minnesotan 100>vuo-tisjuhlallisuudet
Suomessa
Helsinki, -t (S-8-) — Paitsi sitä.
että Suomi on lähettänyt oman valtuuskuntansa
Minnesotan 100-vuotls-
Juhlille, on näille omistettu huomiota
myös ylelsradlttssa, Jossa hiljattain
esitettiin katsauksia suomalaisten raivaajien
elämästä Minnesotan metsäalueilla.
Samoin oli HeLsinglssä ravintola
Kappelissa Minnesotan 100-
vuotlsjuhlien kunniaksi Järjestetty
elokuun 21 pnä tilaisuus, Jossa myös
kuvailtiin .suomalaissiirtolaisten elä-
;nää Minnesotassa.
Italian kommunistit
» • •
Rooma. — Italian kommunistipuolueessa
oU viime kesäk. 30 pnä kaikkiaan
2,242,719 Jäsentä, Joista 2,028,-
042 oli maksanut Jäsenmaksunsa mainittuun
päivään saakka, ilmoitti puolueen
apulaissihteeri Pistro Secchia
äskettäin pidetyssä puolueen keskuskomitean
kokouksef^a. Hän ilmoitti
myöskin, että puolueen pää-äänen-kannattajan
Unitan levikki on yli
puoli miljoonaa päivässä. Tämän
vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden
aikana on rauhan mieleno.soituk-sissa
ja lakoissa surmattu 17 työläistä
Ja vangittujen^ lukumäärä on 14,573.
CSJ.-fi po/ijois-Otitarion aluekokouksen
JUHLA
• •
South Porcupinen osaston kaalilla
syyskuun II p:nä kello 8 illalla
::OHJELMA:^
Avauspuhe Emil Hankila
Kuorolaulua Timminsin ja So. Porcupinen
sekakuoro
Laulua .—. Lili ja Topi
Soittoa Slovakialaisten orkesteri
Kupletti . ..: Laura Kuisma
Laulua Mrs. Sivunen
Pianosoolo Eila Anttila
Kupletti Toivo Niemi
Soololaulua Jack Oivanen
Juhlapuhe Gust Sundqvist
TAIX»UDEIXISEN PERUSTAN
yLAKAK£NTEEN' VUOBO-VAIKUTLS
Ryhtyessämme iopukiä tutkimaan
taloudellisen perustan Ja ylärakm-
.eeh välistä vuorovaikutusU on en-limmaisezsl
syyiä Jälleen korostaa,
ittä vaikka ylärakenne kokonaisuu-deösaan
on viime kädessä riiiqjuvai-jen
taloudellisesta kehityksestä, niin
ei suinkaan merkitse sitä, että
. lärakenne olisi pelkästään passilvl-len,
«ttei sillä puolestaan olisi val-
.-.uiusia talcudeLiseen perustaan. Me
j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-09-03-04