1949-08-02-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Ijolaismuurahais- , torjunta u oi-i ciinistuttu kehittä- Ti^^^ - hoias tn^plaismuu- :^,.ea' rortuniatapa, jolla myös % :n3:i5?3mme on saatu hyviä i Muurihaiskeon keskelle i s - i:ar.2c;.a kolo. joka ulottuu %-hiP-3n .-:i3kia, ja t ä h ä n ko- 's^tcUna:. runsaasti DDT-pitois- '..-•v-cs. Muv.rahaisyhteiskunta mo r^äUö::: k^i)^^ jäsenensä pesän -afcel:;- J ' täi öin ne joutuvat ir.:--p. -rcssetuksiin sekä kvU- ,^7-5!;;i pc-.-än kaikkiin osiin. Tä- "rjTri::; n-yriytys johtaa n . " vh!e:.>:%'.:r-;:3n täydelliseen, t u - V3nkorr.;i:.--'^.i rakennettiin 6^57^ 3'/oul!Jkuu-.s-i 1948 ven-aten 4^03 T3siuu553 -s/mana vuonna. UOMEX LÄHETYSTÖ EGATION OF. FINLAND 140 AVcIlington Street, Ottaua, Ontario. Puhelin 6-2389 Kasvitäiden hävittäminen Kasvistäit aiheuttavat paljon vaivaa j a tuhoa. Tulee muistaa etteivät arsenikkimyriyt vaikuta niihin nähden mitään. Kasvistäit eivät ole leh tiä syöviä hyönteisiä. Ne vain imevät mehun lehdistä. Niiden tuhoamiseen on käytettävä Black Iieaf "M>" nikotinipitoista ainetta. Kuivana a i kana näyttävät nämä täit olevan yleisempiä. Vuonna 1926, siis 23 vuotta sitten oU erikoisen kuiva kevät. A i kaisin kylvetty jyvälaji antoi tyydyttävän sadon, mutta myöhemmät k y l -' vökset kärsivät pahoin. &okemufc- Get kasvistäiden suhteen olivat siihen määrin uutta ettei mitään ruiskutus-keinoja oltu varattu. Black I^af "40" ruiskutus vainioille olisi mahdollisesti auttanut. Mutta siUoin kun sataa usein Ja runsaasti, ovat kaikki myrky-tyskeinot tehottomia. Kasvin itsensä täytyy yrittää syöpäläisten poistamista ja 53 tekeekin sen kasvamalla voimakkaaksi ja rehevälksi. Ne tarvitsevat v e t t ä t ä h ä n kasvutarkoitukseen, mutta ei liian runsaassa määrin. VAPAUDEN Lamlipputoimisto E D W I N S U K SI rans-Atlantic Passenger Confe-rencen valtuuttama asiamies Edustamme melkein kaikkia Joh-vimpia valtanierilinjoja. Suun-tellessanne matkaa Suomeen tai uihin Euroopan maihin, voitte Dttamuksella' kääntyä puoleem- ! lippu- y.m. matkaa koskevissa loissa. • • ' APAUS STEAMSHIP TICKET AGENCY E D W I N SUKSI Valtuutettu asiamies 0. Box 69 Sudbury, OnU Vesipumpun valinta E r i sjrvyisiin kalvoihin tulee valita erilaiset pumput. Näitä tavallisia pumppu ja.on kolmea eri lajia: 1) M a talassa kaivossa käytettävä pumppu, jolloin kalyon vesiraja ei laske alle 22 jalan; 2) n.k. syöksypumppuja (plunger-mailia). f ä t ä lajia suositellaan veden ollessa 22 jalkaa sy-vemniässä. '3) Jet-pumppua voidaan käytJtää sekä matalassa e t t ä syvässä kaivossa eikä pumppua tarvitse asettaa suoraan kaivon eli vesivaraston päälle. Näitä suositellaan jos vesi kaivossa on 22 j a 75 jalan syvyydessä ja kun on vaikea sovittaa pumppua aivan kaivon päälle. PUTKEA KOKEILLAAN Useammat farmarit ovat ryhtyneet kokeilemaan kupariputken käyttöä. Kupariputki on edullisempaa monessa suhteessa kuin mitkään muut put-, keft. Sitä saa kahta eri lajia, kovaa ja pehmeää putkea. Kovaa putkea käytetään suorina, pätkinä ja pehmyttä käytetäärf taittaessa tolpsflen tai muiden esteiden ympäri, helpottaen ja huojentaen raikennusvaivoja j a kustannuksia. Kupariputki ei ruostu ja se kestää jäätymistä ja sulatusta ennenkuin se menee rikki. TORONTOLAISET TANSSIT Joka lauantai-iltana TERVETULOA TARMOLAN TANSSEIHINl M/S BATOHY Matkat SUOMEErf ja SUOMESTA Kööpenhaminan kautta Suuiiuiulkaa N ^ S T myöhäiskesän j a s y k ^ n viettoa Suomessa 9. elokuuta, 9. syyskuuta *10 lokakuuta, 'Poikkeaa Halifaxissa lokakuun 12. p. PALVELU TARJOILU Nopeat ja mukavat laiva-, rautatie- j a lentoyhteydet Kööpenhaminasta eri puolille Suomea. Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmän asiamiehen puoleen tai G D Y N I A A M E R I C A LINE INC Z05 Drummond Blgd. 1117 Ste-Caiberiiie St., W.> MonireaL Neuvo^llitoa maata!oudessa, kuten sosialismin maan kansantalouden k a i killa anilllaltln aloUla, on ifehitys kulkenut uutta vohnakasta nousukautta kohti. Maanviljelyksessä sodan jälkeisenä aikana sa«vutetot^^luomatta- ;at tulokset ovat'suuressa mfifiTJU^ ohtuneet maatalduden alneellis*tek-liUisen perustan luj^tumista. K o l - loosien ja sovhoosien Vartistamlseen lykyaöcaisimmill»- maataloustafceilTtf ja -tekniikalla kiinnitetään sutirta huomiota^ Viime'^tttonna hatikittUn -naaseudolle koiraa-kertaa enemmän traktoreita, kakst kerta* - enemmän liitoja ja kaksi keitaa ettenunän maatalouskoneita kuih sotaa edeltäneenä vuonna 1940. Teollisuus laajentaa iuukaudesta toiseen konetuotantoa. Kuluvan vuoden enämmäisellä nel-jäimeksellä valmistui traktoreita 81 pr6s. j a maatalouskoneita ai pros. •3nenMnän kuin viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Maatalouden /ievättöihin csallistui tänä vuonna iraktorfeita 1.7 kertaa, traktoriautoja 2,2 kertaa, kylvinkonelta 2,3 kertaa enemmän kuin viime vuoden kevättöihin. Huomattavana uutuutena koneistetussa maataloudessa on dlesel-modtto-rilla varustettu ke'atrakiori. Tämä TD-54-traktorin teho on 54 hv. U u dessa traktorissa voidaan k ä y t t ä ä halpaa polttoainetta. Jonka kulutus on 3 0 - ^ pros. pienempi kuin petroolia polttoaineena käyttävien traktorien. Kone on e r i t t ä in varmakäyntlnen Ja kestävä . " ' Klevin alueella sijaitseva Koreun- Shevtshenkovin'kone- j a traktoriase-ma sai hiukan ennen kevätkylvöjen alkamista kymmenen sähkötraktoria asiaankuuluvlne lisikalustoineen. Aseman kaksikymmentä parasta trakto-rinkuljettajaa opeteVtiin käyttämään näitä uusia traktoreita. Sähkötrakto- •it työskentelevät nykyisin i l ikolhoo- -sissa, Joita Korsuh-Shevlshenkovin jcone- Ja tralkt^iasema avustaa. Myös Rjazanin älileelTa sijaitsevalla Bybinin kone- j a traktoriasemalia on sähkötrjaktoreita otettu käytäntöön. Kolhoosilaiset ovat antaneet erittäin myönteisiä laustmtbja näistä' uusista traktoreista. > Neuvostoliiton • euroopanpuölelsen osan aroseuduilla öii' ryhdytty laajakantoisiin toimenpiteisiin suojametsä-vyöhyikkeiden luomiseksi. Valtion perustamille suojametsäasemille on hankittu suuri Joukko Neuvostoliitossa valmistettuja erikoislaatuisia koneita Ja-laitteita, joiden'=hyv&ksikäyttö k i i rehtää huomattavasti tämän luoh-nonuudlsttissuunnitelmah toteuttamista. Hiljattain myönsi; penyostohallibus Stalin-palkinnot Aleksander Nedash-kovskile ja Moise Tsbasklnllle tehokkaiden metsänistul^skoijeiden si^un-nitfelusta. Aleksander Nedashkovs- Idn suunnittelema SLN-l-merkkineh kone on taiOcoltettu käytettäväksi puu-ja iJensastalmien Istutukseen. Tämä kone uurtaa maahan halkeaman, s i joittaa sinne taimen, .asettaa sen o i keaan asentoon ja peittää juuren maalla. Konetta qn e r i t t ä in mukava •käytellä ja sen hpitamiseen ei tarvita kuin kaksi työntekijää. Kone istuttaa metsää kymmenessä tunnissa 4-4,5 hehtaai-in suuntielle alueelle suorittaen tällöin 84 hengen ityön. Stalin palkinnon ovat myös saaneet suunnittelija Fjodor Volkov KS-10- merkkisestä moottorilla varustetusta niittokoneesta, insinöörit Vasili Korp-lev j a Valerian Kraaiov sekä «ioaentti Ehnitri Martjugin sähkökäyttöisen lypsykoneen suimnittektsta. Mootto. rilla varustetulla niittokoneeila on suuri merkitys rehuvarastojen luomi- Eessa aroseutujen yhä kasvavaa karjataloutta varten. Neuvostoliittolaisten suunnittelijain rakentama sähkökäyittöinen lypsykone on rakenteeltaan srksinkertainen, käyntinsä puolesta luotettava ja e r i t t ä in "tehokas. KomUsion cihetiimislö hyväksynyt Yhdysvsdltain ehdohiksen (Jattoa 1. sivulta) Lake Snccea». N . Y . - r Y K : n atomi-eneargiakomisslo,, luai>ui. perJantaJUia kolme vaotta Icestänesstä ^Tltyksestä päästä, sopimt^seen kansainvälisestä atomikontroUista. Se Jätti t ä m ä n um-piki( Ja?Xvliden^urvajlan,ja Canadan ratkaistavaksi,' Sitä varten aloitetaan s a l a i ^ t neuvottelut elokuim O pnä. Komissio p ä ä t t i 9 äänellä 2 vastaan lopettaa työnsä siihen asU kunnes kuusi valtaa löytävät Jonkinlaisen perustan sopimuksen aikaan saamiselle. Edustajat sanoivat, ettei nykyään ole mitään meikkejä siitä, että päästäisiin fi<H?imukseen idän Ja lännen välillä atomienergian kansainvälisestä valvoiinasta. Neuvostoliitto j a Ukraina äänestivät enemmistön päätöstä vastaan. Niiden edustajat tahtoivat tietää mistä syystä enemmistö "tahtoo tappaa komission, lopettaa sen työn ja lukita oven sekä heittää avaimen menemään". Komission puheenjohtaja kiinalainen tri R. H . Wei sanoi: , "Aika kuluu loppuun. Atomiasels-tuskilpailu c n kä>-nnlssä. Komission velvollisuus on sanoa maal!mallc, ettei tjötä voida suorittaa n y t " TrU Wei ilmoitti samaUa komissiolle, että hänen halutuksensa on tehnyt aloitteen kuuden vallan neuvottelujen 'alkamiseksi. • "Minä toivon, että komission "vakltulsipt.jäsenet luo-puvat ylpeydestään j ^ ennakkoluuloistaan sekä t>'öskente:'evät sopimusta varten", sanoi h ä n lisäksi. Komissio hyvätasyi sitten enemmistön äänillä esityksen, jonka Yhdysvaltain edustaja Osborn jätti heinäkuun 20 pnä ja jonka mukaan komissio lopettaa tj-önsä. Neuvostoliiton edustaja Tsarapkln yritti turhaan estää komission lopettamasta työtään. Häh sanöl, että komissio voisi jatkaa työtään samanaikaisesti kuin käydään neuvotteluja viiden suurvallan ja Canadan kesken. Tämä oli jo toinen kerta, e t t ä komissio päätti lopettaa työnsä. Se keskeytti työnsä vflmc vuonna siihen asti, kunnes y K : n yleiskokous määräsi sen uudelleen yrittämään sopimuksen aikaan saamista. KIRJE KREIKASTA Everstiluutnaaitti Seldcn R. Edner kuului USA m sotilaalliseen. Kreikkaan lähetettyyn Joukkoon. Hän kaatui pommittaessaan Kärpenissi nimistä kreikkalaista kylää. Hänen ruumiinsa löydettiin murskautuneena ro- 'jalistien lentokoneen j ä t t e i s s ä pom-mittajakoneltten poistuttua. Hänen ruumiinsa oli yksi monista löydetyistä. Joukottahi kreikkalaista siviili-kansaa — miehiä, naisia ja lapsia kudll tuon pommituksen vaikutuksista. Ylcsi eloonjääneistä oli Apostolos Spilios. Hän löysi eversti Ednerln paperit j ^ kirjoitti seuraavan kirjeen mrs. Ednerille, San Joseen, Callfor-niaan: "Madame: Sain tietooni olemassaolonne, n i menne ja osoitteenne miehenne sotl-lalllsista papereista. Hänen henkilötodistuksensa mainitsee hänen syntyneen 1919 ja olleen avioliitossa. Sen vuoksi täytyy erään mrs. Ednerln olla olemassa — kaukana merien takana odottamassa kärsimättömänä ja tuskaisena Jokaista kirje)ähetys|;S^rV.^i* Hän mahdollisesti myös odottaa miehensä saapuvan Jollain laivalla. "Miehenne el tule koskaan' palaamaan, mrs. Edner 'El enää milloinkaan,' kuten Edgar Allan Pöe sanoo kuuluisassa 'Karpissaan'. Volt- 'teko ajatella — voitteko kuvitella — kuinka moni nainen meidän isänmaassamme lausuu 'EI enää milloinkaan' epätoivoissaan? . Heidänkään puolisonsa eivät milloinkaan palaa. "Teidän miehenne oli t e h t ä v ä pitkä matka kuollakseen jossain täällä K r e i kassa, meidän Karpenississamme. "Karpenlssi Oletteko koskaan kuullut puhuttavan t ä s t ä kylästä,, ma-dam? Varmaankaan ette. Samoin voimme me sanoa San Josesta. Mutta teidän presldenttlnne saattoi meidät tutustumaan . . . Te tulette nyt vapisevin sormin etsimään maaliman kartalta t ä t ä maata. Kreikkaa, ja sen Karpenissia . - . ehkäpä Te tuomitslt-tekin kreikkalaisia omalla kielellänne . "Katselkaa maatamme hyvin, Ma-dam. Se on kaildsiaan sarja mitä epätasaisinta maata, t ä y n n ä vuoristoja ja kiviä, joka geoloogisestlkin katsoen on sisslluontolsta — maata, joka nousee merestä kuin varoittava vuori. Luuletteko sanomastani, e t t ä olemme yllllÄ kansaa? Olemme hjrvln lempeitä, rauhallisesti puhuvaa väkeä. Palkanlisayg tetee vain ^ ''pienen loven*^ teriis-yhtiöiden voittoiliUi .New Y o t k — Er&s washittgionUai« n^n ekonomisti sanoi vitkcn kpulla Trumanin tutkhitakooiiteaUe. etUJi te> rästyöläisten^ vaatima paDutillsftys tetisi vain "pienen loven 'terftatecilU-suuden suuriin lUkevoittoihtn. Sotatuotanto:autakuiman entinen viranomainen Rovert H. Nathan «a> nqt^ terästeollisuuden tekevän »Sfky-ä£ yi) veropoistojen Jälkeen noin «OO.- 000,000 dollaria yoittpa vuodessa, kuusi, kertaa enemmän Ipiin mitä ne te« kivi^t ^'Oittoa v. 1938. Eivät tiedä mitään dotikhoborien aikeista Ottawa Neuvostoliiton Ja Turkin lähetystöt sanoivat viikon vaihteessa, etteivät ne tiedä mitään siitä, että doukhoborlen sanotaan aikovan muuttaa Canadasta Turkkiin tai Neuvosto-iiittoon. Krestovasta. B. C. tledoitettiin, e t tä doukhobcTien ns. radikaalisen lahkon jäsenet, jolta on syj-tetty tuhopoltoista ja muista väkivallan töistä, aikovat muuttaa joko Turkkiin tai Neuvostoliittoon, jos heidät hyväksytään sinne. ALENNUKSELLA PohjoismaideTi suurimman kertojan MARTIN ANDERSEN NEXÖN OMA-ELÄMÄKERTAROMAANI / # MUISTOT" . ALENNUSHINTA $1.20 Sidottu — 335 sivua Joka sivulla tuntee lukijasuuren taitan läsnäolon. Tilatkaa heti, vain joitakin Jälellä. VAPAUS PUBLISHING CO. LID. ^OX 69 • SUDBUBY, OMT. Lipeäseos lyp^koneille Lievä lipeäseos '(o!fi -prosenttinen) on osoittautunut kalkkein tehokkaimmaksi keinoksi lypsiykoneiden kumiosien puhtaana, pidpssa., Sen käytäntöön oton jälkeen -v. 1930 tämä menetelmä on levinnyt laajalle Ja on todennäköisesti yksi kaikkein yleisemmin käytännössä oleva menettelymuoto tällä mantereella. " . Yksi valitus on kuitenkin ollut se kun a&uperälset ohjeet, edellyttivät "varastoseoksen" <'stodc solution) valmistamista siten, e t t ä liotettiin kolme kannua h i u t a l e l l i ) ^ yhteen gallonaan vettä. Tämä oli tehtävä huolella, sil!ä Usein tapkiitifl, että, lipeän kehittämä kuumuus rilckoi lasiastian. Tämän välttämiseesi Ottawan maa-' talousdepartmeiitin nteijeri- Ja bak-terldivisiona on suorittanut tutkimtflE-sia siitä, että voitaisiin panna tarvittava määfä lipeää suoraan veteen, e t t ä saadaan heti-^otusseosta". Nämä tutkimuks<^t viittaavat s i i - b e n . e t t ä tällainen stfos on perusteellisesti «eattava ennen käjrttöä. Ellei t ä t ä tehdä, silloin eri csat seoksesta ovat eri valmiisla. Liotuseosta tehtäessä suositellaan sellaista menettelymuotoa, e t t ä pannaan kaksi kuldcurapäistä teeiusilcal-lista hiutalelivettä fuiintiin icylmään vettä varastqrolloon -^Jfeu-K Sitä pyö' r i t e t ä ä n tai sekoCeCaan kunnes Updl liukenee ja sitten fse seataan gallonaan kybnää vettä. Yksi painti t ä tä seosta kaadetaan pois ja sitten takaisin varastopulloon (gallonan Jar i i n ) . Täten menetellen, seos tu'ee tasaiseesi voimaltaan j a antaa hyviä tuloksia. Lipeäkannun kansi on aina pidettävä tiukasti kiinni jotta sen sisältö ei "kh^ety". Joka vihastuu ainoastaan, kun se on tarpeellista. Ja onnettomuudeksemme on meidän monasti täytynyt suuttua tämän verisen vuosikymmenen aikana.^ En tahdo opettaa Teitä, Ma-dam, enkä pitää luentoa Teille Kreikasta. Tahdon Teille vain ilmoittaa, että verta vuotaa maassamme virtoinaan. "En tiedä, onko Teillä lapsia, Ma-dam. Jos Teillä on h i in toivon heidän voivan hyvin. Mutta meidän lapsiamme surmaavat Amerikan pommit, Madam. Sellaisen takia, jota Te kutsutte '•bLsnekscksi" kielellänne — sai Teidän miehenne surmansa. Teidän maassa, paitsi lynkkauksia kirkonmenojen jälkeen sunnuntaisin, on rauha. Menette elokuviin, killloitatte kenkiänne, juotte päivittäisen coca cola-annokscnne, luette muutamia r i vejä raamatusta Illalla ja menette ilevolle rauhallisin miellä* siltä, että kuulutte suureen kansakuntaan ja sl-vlstytätte maalimaa. Täällä Kreikassa on samaan aikaan Teidän "bls-ÄftksisnnV''- menossa,'' 8e On muuan Amerikan kansainvälistä "bisneksistä". • "pre-^idehttlnne haluaa meistä tulevan kärkijoukon, maksakoon mitä tahansa. Ja siten lähetetään pommeja, laivanlastlllisia sotatarvikkeita sekä sotilaaDisia huomijoltsijoita. kusten Teidän miehenne, jota ette koskaan enää tule kohtaamaan. " M r s . Edner, jos valittaisimme-miehenne kohtaloa, olisi se silkkaa tekopyhyyttä . . . K u n miehenne lentokone plutosi Karpenlssin kalmistoon, oli tämä pieni kylä hukkunut savuun, liekkeihin, murheeseen ja vereen. Älkää antako heidän uskotella Teille amerlkalaisten tulleen Kreikkaan auttamaan laillista hallitusta, ja e t t ä sissit haluavat provosoida vain hävitystä. ' _ "Se on valetta. "Meidän hallituksemme, sissien perustama, tarjosi eilenkin rauhaa. Se tarjoutui lopettamaan ammunnan, joa ulkolaiset joukot poistuisivat maa.sta ja vapaat vaalit pldettäLsiin. J a mikä ikinä kaasan päätös olisi, tulisi se myös hyväksymään sen. Te näette, että Ateenan hallitus, joka viimeisimmässä analyysissa merkitsee Amerikan hallitusta, tulee jälleen vastaamaan: " E i " . ' . ' M i k s i ? Mitä he pelkäävät? Miksi kieltäytyvät he tekemästä rauhaa aasin itsepäisyydellä? Työttömät sotaveteraanit menettivät avustuksen Washington. — Y l i 650.000 työtöntä sotaveteraania nvenetli työttömyysavustuksensa kun GI lain "52-20" pykälä lakkasi olemasta voimassa tk. 26 p:nä. Progresslvepuolueen nuorisojaoston, useiden itsenäisten veteraanijärjestöjen Ja edistysmielisten unioldcn käymästä sitkeästä taistelusta huolimatta Tnunan j a kongreul sallivat tämän lakipykälän voimassaoloajan kulua umpeen ryhtymättä sitä jatkaaan. Truman, oli antanut suusanallisen lupauksen, että h än kannattaa "52-20" pykälän voimassaolon jatkamista, mutta kieltäytyi palnostama.sta kongressia scnmukal-slln toinvMipltelslln. Kongrcssimics Marcantonlo on esittänyt lakiesityksen, Joka palauttaisi "52-20'-' pykälän takaamat hyödyt takaisin voimaan. Mutta Trumanln voimat köni^rcsslssa kieltäytyivät sallimasta lakiesityksen päristä edustajahuoneessa äänestettäväksi. Puolan kauppa edistyy varsova. — Puolan u'ikomaakaupan arvo v. 1949 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana oli $541.000,000. Tämä on 12 prosenttia suurempi summa kuin va&taavana aikana v. 1948. Mainioita tuloksia 1,500 m. Ranskassa ParUsl. — Äskettäin täällä pldetyltsä urhcilukilpaijulssa saavutti Marcel Hansenne uuden Ranskan ennätjjlc.sen 1,500 juoksussa ajalla 3.47.4. Tolsbksl sijoittautui belgialainen Oaston Rciff ajal.a 3.48.2, Jean Vernicr 3,48,6 Ja E, Mabrouk 3.50,8. Hansennln väliaika oli 500 m. kohdalla 1.13,7 ja 1,000 m. kohdalla 2 32, 7-vuotinen polijakoulu pakolliseksi USSR: ssa Moskova. — Neuvostoliitossa tuloe ensi syksystä voimaan seitsemän vuoden koulupakko. Tähän mennessä on kalkilla vain kaupungeissa ollut pakko käydä seitsemän vuotta pohja-koulua. "Tahdon kertoa Teille, Madam mitä he pelkäävät. Kansaa. Koko K r e i kan kansaa, josta on tullut marttyyri Amerikan valtauksen aikana. Ja Jota se vihaa. "Miehenne saapui pommittamaan t ä t ä kansaa, "Hyväksyttekö Te, amerlkalginen nainen, tämän sodan. Jota Amcrika käy Kreikan kansaa vastaan?" "Apostolos Spllips," CSJrN OSASTOJEN KOKOUKSET Maali pitäisi hyvin sekottaa Joskus kotona tehty maalityö ei ole tyydyttävän hyvä. Olettaen, että maalattava pinta on hyvin valmistettu, sillQJn. on usein: syytiä se, että maalia ei ole r i i t t ä v ä n hyisin s^ttu. , Maali QU monipuolista ainetta, m|j^- s ä on öljyä, väriaineita. kuivaus|ilnel-ta Ja ohentaja-aineitä. Näiden kaikkien aiheiden s i i h t ^ l l i n e n ' määrä on kaikissa kannuissa hyvin tarkasti mitattu siten, e t t ä maalaus antaa täyden tu'.<dcsen esinee|i suojelenoisessa ja kaunistamisessa. Riippuen näiden aineiden erilaisuudesta, kaikina niillä on taipimJCsta irtaantua toisistaan seisomaan Jätettynä, Ja niistä tulee hyvää maalia vain siten, e t t ä ne sakotetaan taas täydellisesti yhteen en-nen käyttöä. Tavallisempana menettelymuotona on sekottamlnen. mutta se on t e h t ä vä perusteellisesti, e l i siihen asti kunnes kannun pohjalle lähteneet kaikki yäiiaineet ovat sekaantuneet muihin maaJlaineisiin, £1 r i i t ä sai e t t ä seko-tetaan maalia vain työn alkaessa, vaan .maalia ixitäisisekottäs aika-ajottain {työn flftanflkln. CSJ:n Wannpin osaston kuukausikokoukset pidetään jokaisen kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo 1 lp. osaston haalllla; Sihteerin osoite: Voitto Lehti, Wanup, Ont, C S l : n ncarstin osaston kuukaqsi-kokouksct pidetään jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina klo 2 lp. C S l : n Sprucedalen osaston No, 30. kuukaösikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden enslmraälsenä 6unntultaina kello 2 ip. Johtokunta kokoontuu tuntia aikaisemmin. CSJ:n Port Arthurin osaston kuu- Icauslkokoukset pidetään, jokaisen Jniukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 7 Illalla, 316 Bay St. Johtokunnan kokoukset pidetään Jokaisen kuukauden viimeisenä keskiviilikona klo 7 illalla samassa paikassa. Kirjeenvaihto osoite: A. K a r l . 71 N . Kenogami Ave., Port Arthur, Ont, C8M:n Toronton osaston varsinainen kuukausikokous pidetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 8 illalla osaston huoneistolla Don-baalilla. C S / : n Timmfnsfn osMton kuukausikokoukset pidetään .Jokaisen kuukauden ensimmäisenä sun-ntmtaina l:ello 7 illalla. CBJ:n Sudbaryn osaston kokoukset pidetään jokaisen kuukauden, ensimmäisenä sunnuntaina. Puheenjohtaja Oscar Männistö, sihteeri Hilma Mäki. osoite Box 354, Sudbury, Ontario. C S J : n Vancouverin osaston No. 55 k u u k a u s i k o k o u k s e t pidetään Clinton-liaalilla Jokaisen kuulauden toisena sunnuntaina klo 2 i.p. Johtokunta kokoontuu puolitoista tuntia aikaisemmin. CSJ:n Kapaskavingin osaston kuukausikokoukset pidetään jokal- \ sen kuukauden toisena sunnuntaina klo 2 i.p. CSJ:n Saalt gte. Marien ousto No, 5 työkokoukset pidetään J<*a kuukauden ensimmäinen j a kolmas sunnuntai osaston omalla talolla, 321 John St,, alkaen^klo 8 illalla. Ci>J:n Vai d'Orfn osaston kuukausikokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 2 i.p. Sihteerin o.soite: Olga Koskela, Box 196, Vai d'Or, Quc. CSJ:n Beaver Laiten osaston Intu-kausikokous pidetään joka kuukauden kolmantena sunnuntaina klo I päivällä osaston haaliUa. Kirjeenvaihtajan osoite: Wm, fUhikä. R . R..1, Worthington, Ont. UULQ-ja SOITTOLEVn SAAPUNEET Kaikki hyvin valmistettuja Uvyjä DI--50 DY—60 Stturasaareh Polkkia MuUtoIa Karpäteilta — Valui Solttolevy: Wlliic Larsen T r io (Harmonikka. lUtara Ja viulu) Heppu Polkka Sellainen on Kettu-Kaisa J«likka Rytmi Polkien Kvintetti tJkko Polkka Kipparin kihlajaiset — Jenkka Rytmi Poikien Kvintetti Pustan Tanssljaiset Foxtrot Slna tulit — Valsjfl ' Laulanut lEugen Malmsten Surulliset silmät — Tango Argentinan kuu— Tango ; Laulanut Eugen Malmsten Tonava kaunoinen - 7 . Valssi Kultaa ]a hopeaa —- Valasi Solttolevy: Rytmi Pojat^ Dolores — Valssi Valssiunelno^a Solttolevy: Rytmi Ppjat DY--104 En Syytä Sua — Valssi Kun Sun Ma Näin ^ Tango Laulanut Eugen Malmsten DY-—109 Muistoien Tango Onneheft päin käymmo aKla. näin — Valssi Laulanut Matti Jurva DY~-122 Wieniläls makeisia — Valssi Wleniläis verta Valssi Solttolevy: Rytmi Pojat DY—123 Il<Anen leski — ValssipotpourI Aarre Valssi ' Solttolevy: Rytmi Pojat DY—124 Mustalaisrakkautta — Valssi Muisto — Valssi Solttolevy: Rytmi Pojat DY—126 Sikermä Suomalaisia kansaalalullt J« : tansseja, I Ja II osa Solttolevy: Rytmi Pojat DY—132 Vanhat Toverit — Marssi Gladiaattorien tulo — MttrssI Solttolevy DY—155 Lotos Tango Kuutamoyö Alstorllla — Valssi Solttolevy: Ramblers orkesteri i DY—156 Kielon jäähyväiset ValsiA La Paloma — Tango Solttolevy: Ramblers drkesteri DY—166 Kippari-Kalle Jä Maailman-Matti I Ja II osa L a u l a n u t v ^ t t i Jurva ystävineen DY—175 Oh, Senokta — Valssi Pilvien Poika — f oxlroj Laulanut Eugen Malni^teri" DY—181 Suvituulet — Valssi Mä unia näin — Tango Laulanut Eugen Malmsten DY—184 Sä Muistatko metsätien — Valssi Tuo suru jonka satn — TatigÖ Laulanut Eugen Malmsten DY—195 Tiedätkö Sen? — Tango On monta kertaa — Tango Laulanut Eugen Malmsten DY—212 Kalle ia Matt^i maissa, I Ja II osa Laulanut Matti Jurva ystävineen DY—242 Kirsikan kukat — Foxtrot Elämäni kaunefmmat p ä i v ä t T a n go Laulanut Matti Jurva DY—255 Alä Sinä tuppaa — Jenkka Viisitoista nättiä likkaa — Polkka Laulanut Matti Jurva • DY—263 Unten kaunis maa -^Foxtrot . Onnellisia päiviä — Foxtrot Laulanut Matti Jurva DY—265 Jää luokseni — Tango Saariston tyttö — merimlesvalsdi Laulanut Eugun Malmsten DY—270 Jp Painuvi Päivä — Valssi ^ Surullinen Kuu — Slow-iox DY—271 No—No Tango Jää hyvästi armas — Foxtrot jr DY—274 Juliaana — Valssi Hurmuri — Foxtrot DY—275 Nyt tanssiin Tilta — Valssi Käy Purjein kuutamoon — Valtti DY—277 Marmonikka Serenaadi — Tango Syksyn varjoja — Valssi DY—280 Säveliä tuhansien Järvien mlatta, I ja II osa DY—281 Säveliä tuhansien Järvien maattt, III ja IV osa DY—282 Viipurin Vihtori — Polkka Savotan Sanni — Jenkka Näitä levyjä on vain rajoilettu niäärä, joten kiirehtikää tilaustanne, että saatte levyvalikojmaanne nämä hyvät levyt. HINTA $1.25 KPL^ • (LÄHETYSKULUINEEN) Lähettäkää tilauksenne osMtteelJa: MPMs puBLisHiNfi coiinnv LIMITED Box 69 SudbuHT' ©«L mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 2, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-08-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490802 |
Description
Title | 1949-08-02-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Ijolaismuurahais-
, torjunta
u oi-i ciinistuttu kehittä-
Ti^^^ - hoias tn^plaismuu-
:^,.ea' rortuniatapa, jolla myös
% :n3:i5?3mme on saatu hyviä
i Muurihaiskeon keskelle i s -
i:ar.2c;.a kolo. joka ulottuu
%-hiP-3n .-:i3kia, ja t ä h ä n ko-
's^tcUna:. runsaasti DDT-pitois-
'..-•v-cs. Muv.rahaisyhteiskunta mo
r^äUö::: k^i)^^ jäsenensä pesän
-afcel:;- J ' täi öin ne joutuvat
ir.:--p. -rcssetuksiin sekä kvU-
,^7-5!;;i pc-.-än kaikkiin osiin. Tä-
"rjTri::; n-yriytys johtaa n .
" vh!e:.>:%'.:r-;:3n täydelliseen, t u -
V3nkorr.;i:.--'^.i rakennettiin 6^57^
3'/oul!Jkuu-.s-i 1948 ven-aten 4^03
T3siuu553 -s/mana vuonna.
UOMEX LÄHETYSTÖ
EGATION OF. FINLAND
140 AVcIlington Street,
Ottaua, Ontario.
Puhelin 6-2389
Kasvitäiden
hävittäminen
Kasvistäit aiheuttavat paljon vaivaa
j a tuhoa. Tulee muistaa etteivät
arsenikkimyriyt vaikuta niihin nähden
mitään. Kasvistäit eivät ole leh
tiä syöviä hyönteisiä. Ne vain imevät
mehun lehdistä. Niiden tuhoamiseen
on käytettävä Black Iieaf "M>"
nikotinipitoista ainetta. Kuivana a i kana
näyttävät nämä täit olevan yleisempiä.
Vuonna 1926, siis 23 vuotta
sitten oU erikoisen kuiva kevät. A i kaisin
kylvetty jyvälaji antoi tyydyttävän
sadon, mutta myöhemmät k y l -'
vökset kärsivät pahoin. &okemufc-
Get kasvistäiden suhteen olivat siihen
määrin uutta ettei mitään ruiskutus-keinoja
oltu varattu. Black I^af "40"
ruiskutus vainioille olisi mahdollisesti
auttanut. Mutta siUoin kun sataa
usein Ja runsaasti, ovat kaikki myrky-tyskeinot
tehottomia. Kasvin itsensä
täytyy yrittää syöpäläisten poistamista
ja 53 tekeekin sen kasvamalla voimakkaaksi
ja rehevälksi. Ne tarvitsevat
v e t t ä t ä h ä n kasvutarkoitukseen,
mutta ei liian runsaassa määrin.
VAPAUDEN
Lamlipputoimisto
E D W I N S U K SI
rans-Atlantic Passenger Confe-rencen
valtuuttama asiamies
Edustamme melkein kaikkia Joh-vimpia
valtanierilinjoja. Suun-tellessanne
matkaa Suomeen tai
uihin Euroopan maihin, voitte
Dttamuksella' kääntyä puoleem-
! lippu- y.m. matkaa koskevissa
loissa. • • '
APAUS STEAMSHIP
TICKET AGENCY
E D W I N SUKSI
Valtuutettu asiamies
0. Box 69 Sudbury, OnU
Vesipumpun valinta
E r i sjrvyisiin kalvoihin tulee valita
erilaiset pumput. Näitä tavallisia
pumppu ja.on kolmea eri lajia: 1) M a talassa
kaivossa käytettävä pumppu,
jolloin kalyon vesiraja ei laske alle
22 jalan; 2) n.k. syöksypumppuja
(plunger-mailia). f ä t ä lajia suositellaan
veden ollessa 22 jalkaa sy-vemniässä.
'3) Jet-pumppua voidaan
käytJtää sekä matalassa e t t ä syvässä
kaivossa eikä pumppua tarvitse asettaa
suoraan kaivon eli vesivaraston
päälle. Näitä suositellaan jos vesi
kaivossa on 22 j a 75 jalan syvyydessä
ja kun on vaikea sovittaa pumppua
aivan kaivon päälle.
PUTKEA KOKEILLAAN
Useammat farmarit ovat ryhtyneet
kokeilemaan kupariputken käyttöä.
Kupariputki on edullisempaa monessa
suhteessa kuin mitkään muut put-,
keft. Sitä saa kahta eri lajia, kovaa
ja pehmeää putkea. Kovaa putkea
käytetään suorina, pätkinä ja pehmyttä
käytetäärf taittaessa tolpsflen
tai muiden esteiden ympäri, helpottaen
ja huojentaen raikennusvaivoja
j a kustannuksia. Kupariputki ei
ruostu ja se kestää jäätymistä ja
sulatusta ennenkuin se menee rikki.
TORONTOLAISET
TANSSIT
Joka lauantai-iltana
TERVETULOA TARMOLAN TANSSEIHINl
M/S BATOHY Matkat SUOMEErf ja SUOMESTA Kööpenhaminan kautta
Suuiiuiulkaa N ^ S T myöhäiskesän j a s y k ^ n viettoa Suomessa
9. elokuuta, 9. syyskuuta *10 lokakuuta,
'Poikkeaa Halifaxissa lokakuun 12. p.
PALVELU TARJOILU
Nopeat ja mukavat laiva-, rautatie- j a lentoyhteydet
Kööpenhaminasta eri puolille Suomea.
Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmän
asiamiehen puoleen tai
G D Y N I A A M E R I C A LINE INC
Z05 Drummond Blgd. 1117 Ste-Caiberiiie St., W.> MonireaL
Neuvo^llitoa maata!oudessa, kuten
sosialismin maan kansantalouden k a i killa
anilllaltln aloUla, on ifehitys kulkenut
uutta vohnakasta nousukautta
kohti. Maanviljelyksessä sodan jälkeisenä
aikana sa«vutetot^^luomatta-
;at tulokset ovat'suuressa mfifiTJU^
ohtuneet maatalduden alneellis*tek-liUisen
perustan luj^tumista. K o l -
loosien ja sovhoosien Vartistamlseen
lykyaöcaisimmill»- maataloustafceilTtf
ja -tekniikalla kiinnitetään sutirta
huomiota^ Viime'^tttonna hatikittUn
-naaseudolle koiraa-kertaa enemmän
traktoreita, kakst kerta* - enemmän
liitoja ja kaksi keitaa ettenunän maatalouskoneita
kuih sotaa edeltäneenä
vuonna 1940. Teollisuus laajentaa
iuukaudesta toiseen konetuotantoa.
Kuluvan vuoden enämmäisellä nel-jäimeksellä
valmistui traktoreita 81
pr6s. j a maatalouskoneita ai pros.
•3nenMnän kuin viime vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä. Maatalouden
/ievättöihin csallistui tänä vuonna
iraktorfeita 1.7 kertaa, traktoriautoja
2,2 kertaa, kylvinkonelta 2,3 kertaa
enemmän kuin viime vuoden kevättöihin.
Huomattavana uutuutena koneistetussa
maataloudessa on dlesel-modtto-rilla
varustettu ke'atrakiori. Tämä
TD-54-traktorin teho on 54 hv. U u dessa
traktorissa voidaan k ä y t t ä ä halpaa
polttoainetta. Jonka kulutus on
3 0 - ^ pros. pienempi kuin petroolia
polttoaineena käyttävien traktorien.
Kone on e r i t t ä in varmakäyntlnen Ja
kestävä . " '
Klevin alueella sijaitseva Koreun-
Shevtshenkovin'kone- j a traktoriase-ma
sai hiukan ennen kevätkylvöjen
alkamista kymmenen sähkötraktoria
asiaankuuluvlne lisikalustoineen. Aseman
kaksikymmentä parasta trakto-rinkuljettajaa
opeteVtiin käyttämään
näitä uusia traktoreita. Sähkötrakto-
•it työskentelevät nykyisin i l ikolhoo-
-sissa, Joita Korsuh-Shevlshenkovin
jcone- Ja tralkt^iasema avustaa.
Myös Rjazanin älileelTa sijaitsevalla
Bybinin kone- j a traktoriasemalia on
sähkötrjaktoreita otettu käytäntöön.
Kolhoosilaiset ovat antaneet erittäin
myönteisiä laustmtbja näistä' uusista
traktoreista. >
Neuvostoliiton • euroopanpuölelsen
osan aroseuduilla öii' ryhdytty laajakantoisiin
toimenpiteisiin suojametsä-vyöhyikkeiden
luomiseksi. Valtion perustamille
suojametsäasemille on hankittu
suuri Joukko Neuvostoliitossa
valmistettuja erikoislaatuisia koneita
Ja-laitteita, joiden'=hyv&ksikäyttö k i i rehtää
huomattavasti tämän luoh-nonuudlsttissuunnitelmah
toteuttamista.
Hiljattain myönsi; penyostohallibus
Stalin-palkinnot Aleksander Nedash-kovskile
ja Moise Tsbasklnllle tehokkaiden
metsänistul^skoijeiden si^un-nitfelusta.
Aleksander Nedashkovs-
Idn suunnittelema SLN-l-merkkineh
kone on taiOcoltettu käytettäväksi puu-ja
iJensastalmien Istutukseen. Tämä
kone uurtaa maahan halkeaman, s i joittaa
sinne taimen, .asettaa sen o i keaan
asentoon ja peittää juuren
maalla. Konetta qn e r i t t ä in mukava
•käytellä ja sen hpitamiseen ei tarvita
kuin kaksi työntekijää. Kone
istuttaa metsää kymmenessä tunnissa
4-4,5 hehtaai-in suuntielle alueelle
suorittaen tällöin 84 hengen ityön.
Stalin palkinnon ovat myös saaneet
suunnittelija Fjodor Volkov KS-10-
merkkisestä moottorilla varustetusta
niittokoneesta, insinöörit Vasili Korp-lev
j a Valerian Kraaiov sekä «ioaentti
Ehnitri Martjugin sähkökäyttöisen
lypsykoneen suimnittektsta. Mootto.
rilla varustetulla niittokoneeila on
suuri merkitys rehuvarastojen luomi-
Eessa aroseutujen yhä kasvavaa karjataloutta
varten. Neuvostoliittolaisten
suunnittelijain rakentama
sähkökäyittöinen lypsykone on rakenteeltaan
srksinkertainen, käyntinsä
puolesta luotettava ja e r i t t ä in "tehokas.
KomUsion cihetiimislö hyväksynyt
Yhdysvsdltain ehdohiksen
(Jattoa 1. sivulta)
Lake Snccea». N . Y . - r Y K : n atomi-eneargiakomisslo,,
luai>ui. perJantaJUia
kolme vaotta Icestänesstä ^Tltyksestä
päästä, sopimt^seen kansainvälisestä
atomikontroUista. Se Jätti t ä m ä n um-piki(
Ja?Xvliden^urvajlan,ja Canadan
ratkaistavaksi,' Sitä varten aloitetaan
s a l a i ^ t neuvottelut elokuim O pnä.
Komissio p ä ä t t i 9 äänellä 2 vastaan
lopettaa työnsä siihen asU kunnes
kuusi valtaa löytävät Jonkinlaisen perustan
sopimuksen aikaan saamiselle.
Edustajat sanoivat, ettei nykyään ole
mitään meikkejä siitä, että päästäisiin
fi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-08-02-03