1950-11-02-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstama, marrask. 2 p. — Thursday, Nov. 2
imi
(MbKK.l-k| ^ Indepezulezit Ziaboz
Olgan of Finnish Canadians. Es-
CabUshed KOT. 6th. 1917. Authadzed
as Becond class mail by the jFOst
Office Department, Ottawa. Pub-llsbed
thrloe weekly; T u e s d a y s,
Ibursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ijtd., at 100-102
Elm SLVr» Sadbury, Ont, Canada.
Telephones: Business Office 4-4284.
Editorial Office 4.-42S5. Manae^
E. Su&sL Editor;W. Efclimd. Mailtog
address Box 69, Sudbury, On.tarlo.
Advertlsing ratcs upon appUcation.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vie 6M 6 kk. 335
3kk.2M
YhdysvaUolssa: 1 vk. 7 i » 6 Idc. 3Ä»
Suomessa: , 1 vk. 7.50 6 Tsk.ASiä
Ne Koreaut -kim
Luvalla sanoen tne epäilemme, että huhut kiinalaisten osallistumisesta
Korean sisällissotaan ovat niin suuresti "liioiteltuja", että ne ovat
•icokonaan perättömiä.
Meillä ei valitettavasti kyllä ole Koreassa omaa kirjeenvaihtajaatn-me
jonka liiotefttavicn tietojen perusteella voisimme irfidottbman varmasti
sanoa miten asiat on. Mtitta, jos "kaksi kertaa kaksi on
neljä", kuten se oli "siihen aikaan jolloin isä lampun osti",' niin
meillä on täysi syy epäillä niitä kirkuvia otsikoita, joissa kuluvan
i>iikon aikana meille sanottiin ensiksi, että Pohjois-Korean asevoimien
mukana taistelee kaksi divisionaa kiinalaisia ja toiseksi, että "ainakin"
yksi divisipnä kiinalaisia osallistuu taisteluun, inutta tiistaihin
mennessä vähennettiin kiinalaistei määrä yhdeksi vaivaiseksi ryk-
;mentiksi. 'Kuinka paljon näitä kiinalaisia on jälellä silloin kuin
tämä kirjoitus menee painoon, siitä on vafkea mitään arvailuja
tehdä, mutta siihen me(nnessä voidaan miettiä seuraava ajatus-koetta:
Jos kiinalaiset haluaisivat osallistua Korean taisteluun, niin
he eivät varmaankaan lähettäisi sinne yhtä tai kahta divisionaa —
puhumattakaan Jiyt pienoisesta rykmentistä -— jotta kohtaisi siellä
varma tuho. Eikö olisi johdonmukaisempaa ajatella, että jos kiinalaiset
kerran tähän taisteluun liittyisivät, niin he lähettäisivät liikkeelle
sellaisen voiman, että sillä olisi tai otafc^ olevan voiton
mahdollisuudet?
Meistä tuntuukin, että puheet Korean taisteluihin muka osallistuvista
kiinalaisista: ovat naamiona jollekin muulle, On esimerkiksi
syytetty, että kenraali MaoArthur käyttää japanilaisia sotajoukkoja
icorealaisia vastaan. Olisikohan niin, eUä latä^rumiiusta yritetään
peitellä kdantäniällä ihmisten huomion muualle?
Tai onko tulossa "ohjelman" muutos? Kuten muistetaan, kenraali
MacArthurrn iniehet"voittivat" sotansa jokin aika sitten ja julistivat,
että vain "puhdistustyö" on jälellä, missä amerikkalaiset joukot on
(määrätty pysähtymään 20 mallin päähän Mandshurlan rajasta, sillä
^telä-Korean armeija voi nyt jo "itse" selviytyä lopusta. Mutta
korealaiset eivät ilmeisestikään halua olla missään tekemisissä Syng-man
Rheen fasistihallituksen sotajoukVöjen kanssa koska jEtelä-
Korean armeijat ovat nyt pohjois-Koreassa kärsineet useita tappioita.
Niin, olisikohan asia siten, että ämerikkalaLset on komennettava uu^j
dellecn liikekannalle, vaikka sota onkin jo^^"'v
Tätnä sitäkin suuremmalla syyllä kun niiyttää siltä, että "hielppo
voitto" onkin kehittymässä pitkäaikaiseksi sissisodaksi alueella, missä
korealaiet ovat Kim II Sungiri johdolla vuosikausia käyiieet aikaisemminkin
sissisotaa tosin japanilaisia vastaa;!!? 'Mahdollisesti
kenraali MacÄrthurin miehet valmistuvat syyttämään kiinalaisia siitä,
jos korealaiset käyvät nytkin peräänantamatomta sissisotaa maansa
itsenäisyyden ja ivapaViden puolesta? Ehkä on tämän varalta
"tuotettu" yllämainittu "rykmentti^ kiinalaisia
Tässä yhteydessä sietää 'tutustua siihenkin, mitä New York Timesin
tunnetusti konservatiivinen sota-asiain änalyseeraaja Hansson W.
Baldwin kirjoitti Tokiosta lokakuun 30 pnä. Hän sanoo varsinaisten
armeijaosastojen taistelujien päättjiieen, "mutta Korean puhdistaminen
ja jalleeiirakehtarnisityö on vasta alkanut. Edessä on vielä kova
(intensiivinen) ja piitkäaikainen sissisota ja vain tule\'aisuus voi
sanoa, että voimmeko mie pitää ja vakiinnuttaa'saavuttämajmmepo-'
liittis-taloudellissotilaalliseh voittomme. Tuhansia sissejä on Etelän
ja Pohjoisen vuorLstoalueellä . . .'•
Ja korealaiset eivät ilmeisestikään iloitse amerikkalaisten antainas-ta
"vapaudesta", sillä Korean •'useimmissa kaupungeissa on curfew
(ihmisiltä kielletään liikkumisoikeus iltaisin ja öisin) voimassa. Joka
yo tapahtuu ammuntaa, toisinaan sissejä vastaan mutta suurimmalta
osalta "ampumakiihkoisten" (trigger happy) hermostuneiden sotilaiden
toimesta." Näin selittää imr.Baldwin.
Kun Iisaksi muistetaan mr. Bail(lwinin mainitsema seikka, että
Yhdysvallat, jonkti piti sotiman muilla ihmisillä sotansa, joutui tässä
ensimmmaisessä yrityksessään imobilisoimaan sotanäyttämölle 250,000
miestä — scfkä menetti kaatuneina, haavoittuneina, kadonneina ja
vangeiksi joutuneina 33,'POO amerikkalaista sotilasta, niin ei ole ihme,
vaikka Koreaan jo tuotetaan K O K O N A I N E N rykmentti kiinalaisia!
Lisäksi,, se antaa "ampumakiihkoisille'' kenraaleille '*orkeutuksen''
uusiin sotaprövokatioihin, sillä heidän tarkoituksenaan on vetää sekä
Kiina etta koko maailma uuden sodan liekkeihin..
Mutta kuten sanottu, me epäilemme toistai.seksi sitä, että Kiina
on lähettänyt pienen ryhmän miehiään sotaan, mikä on ilmeisesti
päätelty lopettaa ja muuttaa sissitaisteluksi.
.•• __ - ^ Oo
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Mrs. Lydia Penttinen. Beaver Lake,
Ont.. täyttää tänä päivänä 73 «motta.
Onnittelumme päivän sankarille.
BQ @|0
mailit
8 K D L : n LEHDET TUOJSMTSÖEVAT
JUKTtAMIESTEK PETOKSEN
Vaatien SAK.n valtuuskunnan h y l käystä
työläisten «tujen vastalseUaj
orjaspplmukfielle, K C D L : n pää-ää^
nenkannattaja V^paa Sana. kirjoitti:
"Sbs-dem- oikeistojdhto onnistui
pe(hmittämään valtuuston fcdkoukses-ea
enemmistönä olevan sosdem. r y h män
n i i n täydeUlsesti, että se näytti
kclronaan iucpunesh itsenäisesti harkintakyvystä
i a vastiitmtunnosta. Se
£öi häpeällisesti perusjärjestöUtään
saamansa eväät j a sinetöi sen,petoksen,
minkä B A K : n työvaliokunnan e-nemmistö
oU alkaisOTunin suorltta-ruit.
K a l i e n tapahtuneen jälkäenkin
on työläisten pidettävä rhitamansa
tiiviinä j a säilytettävä se taisteluyhte-näl^
iys, mikä n i i n ihailtavalla tavaUa
on «siintynyt monivlilckoisen raskaan
taistelun aikana. Vain lujittamalla-järjestöjä
j a niiden jäsenmäärää l i säämällä
päästään sUhsh, että pettu--
reille ensi vuoden alkupuolella; suori-tettavien
S A K t n vaaMien jälkeen «voidaan
osoittaa ovea j a Johto mucdos-taa
sellaiseksi; «ttei se kulje työnantajien
tälutusnuoraissa."
S K P : h pää-äänenkarinattaja Työ-kahsan
Saiibmat puolestaan ikirjöitti:
" S A k ; n o&eistojöhdon luopuminen
työläisten j a ammattilllttojeh esittä-misfcäi
palkkavaatimuksista oh raskas
Isku j a petos ei yCeto metalli- ja puu-teolllsuu^
styölälslä kehtaan, yaan myös
kaikkien muiden alojen työläisiä kehtaan,
jatka valmistautuivat viemään
yleislakon avulla työläisten vaatimukset
ratkaisevaan voittoon. •— S A K :n
sosdem-johdon hyväik£?ymä- palkkarat-k
a i i u ei tietenkään t y y d y t työläisiä,
työläiset tulevat jatkamaan ponnistelujaan
kohottaakseen ellntasöhsa siltä
feuopasta. jojion se ,cn Pagsilholmin ja
kekkosen hallitusten politUfcalla painettu."
^Sanskan bansaDj<niI(koJen valtava
raohanlKhe saa 'j|attoivastf
fiiula 4<menefnffnttaotoja la titisia
voimakkaita kannattajia. Jirikai-semme
ohje^isena tärkeimmät
kohdat ariftkellsta, jomka ikaioU-iien
viikkolehti "TemoijinageCbre.
tien" (Kristillinen Todistaja) julkaisi
otsikolla: ' ^ n h a n pnolesta
Uäytävää taistelua ei koskaan
hävitä." Tässä Banlianpnolasta-jain
maaflmanfi^fehf^ inis^ Un-n.
gressin puolesta voimakhaasti ja
vaikuttavasti pithovasia kirjoituksessa
sanotaan mm, seuraavaa:
Sotakoneisto, joka tuskin on saanut
alkaa pysähtyä, o n jälleen pantu l i i k keelle.
Täytyy olla sokean, j c k i ei s i tä
näe. Mentyään n i i n pitkäUe Sak-isan
areistarilsumjsesEa, sen sobatarve-tehtaiden
purlcamisessa, nyt valtuutetaan
uudelleen sen jnelcanisoltujen d i visionien
muodostaminen. Huomenna
hieltä (sak^lalsilta) tullaan pyytämään
näiden valmlstelujeh nopsistut-tainista.
Amerllika on ottaniit tehtäväkseen
vetypoinmiii' rakentamisen,
johon •vrernaiten atomipommi on l e i k k i kalu.
Ran-ka ja Englanti lisäävät a-sevoimiaah
ja kaikkialla he puhuvat
spesialistien .mobillsoimiissta. Rakas
lukija, eikö tämä muistuta teille jotak
i n ? . ; . • • • •; : >•
Rauhan ftysymyksessä ei ole mitään
kahdeksi blcädksl. missä on selvästi
h y v S i y h d e M p i u l e h j a paha toisella -Mcsäecrra. Jolila jon . a ^ va-puplen.
Me emme halua eilkoisesti,
tässä yhteydessä puolustaa Neuvostoliittoa,
emmekä me ryhdy jakamaan
aslajiomaisille vastuimalalsuutta t i lanteesta,
mutta me ziä.ytämme ikah-deUa
tai k o l m e a esimerkillä -täniän
prohfeemln monipuolisuuden. ^Neuvostoliittoa
syytetään siitä, että se tväsee
TJuden KUnan ehdokkuutta Yhdistyneiden
.'Kansakuntien järjestössä, että
se oh antanut aseita Pohjois k o r
realle jä on "pyylär^ telaan
osan edustajan kuulemista' samalla
tavalla kuin eteläosankin edustajaa
kuullaan. Onko tämä sen vakavampaa
kuin sey että pidetään ikiinan
kansallinen edustaja Y k : n . edusiaja-n
a , varataan .aseita Chiang Kai-shs-kllle
j a pannaan Syngman Rhee t a kaisin
koreaan toukoikuim 30 p:n
vaaleista •välittämättä?
Me voisimme ehkä myös aprikoida,
mltäi eancttaisiin Wa;äiingtoni£sa, jos
rolttaisi nrgalTmaa, ettei se epäJöi a -
tomipommin uudell^n käsrtössä, jos
se tulee mahdolUseksil t i ^ Ijos Mösko-varrahoittäisi
J a , järjestäisi armeijoita
M^kslkossti Ja.
hettäl£4;]^vasto^^ci^st^ Tfsteilemään
Panaman kanavan suulle?...'
•rahan talsteluiui lauhan puolesta
Imtollsten pitäisi csalUstua halusta...
Pitäisikö meidän slttan muodostaa
uskoimoainen j[rauhan) liike? Meidän
käsityksemme mukaan ei. Meille o i kea
menettelymuoto » n 'xukpus ja r u kouksen
pitäisi tapahtua joka päivä
kaiken työmme yhteydessä. -iPax
Christin mallinen järjestö auttaa meitä
paljon tässä suhte Muussa
suhteessa ei ole mitään s y y^
meidän tulisi pysyä erillään muista
vapaista ihJODdsistX jotka pyrkivät s a maan
päämääaään kuin m e k i n . . ."
arii
Hong Koiig. — Amerikkalaiset v i ranomaiset,
jotlta saavat ilapanih
yhtä ainoata ratkaisua, sillä tähän a- päämhiisteri: Yoshidaix Ja työväen
Sos. dem, oikeistojohdon rengintyöt
Sosialidemokraattiset oikeistojohtajat tekeytyvät toisinaan närkästyneiksi,
kun työläiset osoittavat heitä syyttävällä sormellaan ja
sanovat, että kapitalismin ostamina ja maksamina palkkarenkeinä
noskelaisjohtajat'tekevät likaista karkeistyötä porvariston hyväksi.
Kuinka oikeassa ovat ne työläiset, jotka vertaavat sosialidemokraattisia
oikeistojohtajia sotamielieen, joka on "kenraaliakin sotaisempi"
tojmeksiantajakapitalistien hyväksi siitä saatiin uusi todistus tällä
viikolla kun BrifUnnian Labor-puolu«en sotainen puolustusministeri
Emanuel Shin\vell Washingtonissa lokakuun 30 pnä antamassaan haastattelussa
paljasti poliittiset sisuksensa turmellaneita munaskuita
myöten.
New York Timesin kirjeenvaihtajan Austin Stevensin kertoman
mukaan Britannian Labor-puolueen'; sotainen puolustusministeri inr.
Shinvvell halusi vannoa ikuista uskollisuutta AV^all Streetin niille pank-kiirikenraaleille,
jotka ovat Taatine2t häntä työväcnmielisyyden vuoksi
sivuutettavaksi puolustusministerin tehtävästä. Jotta tällaisia vaa-itimuksia
ei eniiä tulisi, mr. Shinwell osoitti, että hän voi olla kenraaliakin
sotaisempi. M r . Austin Stevensin kertoman mukaan, tnr. Shin-well
oli sanomit, ettei ole mitään merkkejä siitä, että Neuvostoliitto
alottalsi nyt ampumissodan — mutta siitä huolimatta Yhdysvaltain
ja sen satalliteettimaiden täytyy aseistua kuumeisella kiireellä. Tämän
esittelynsä jälkeen Labor-puolueen sotainen.johtomies, mr. Shin-nvell
pääsi asian ytimeen ja selitti, rriikäli voidaan .\ustin Stevensin
-uutistietoon luottaa, mm. seuraavasti:
" . . . Kommunismi on saatettava tappioon Malakassa, Indo-Kii-nassa
ja kaikkialla . . .Britannia seisoo valmiina hyökkäyksen torjumiseksi
kaikkialla ja milloin hwänsä se tapahtuu . . ."
Kuten ylläolef\'asta näkyy, oikeistosOsialidemokraattinen johtomies
leimaa imperialististen isäntiensä nuotin mukaan maansa itsenäisjy-den
puolesta taistelevat 'Malakan ja Indo^Kiinan kaikki asukkaat
kommunisteiksi — mikä tietysti on liioiteltua arvonantoa kjO. maiden
kommunisteille — ja julistaa, että milloin ja missä tahansa tällaista
'^kommunistihyökkäystä" kehittyy, Labor-puolueen hallitus on valmis
käymään niidmkaiisanjoukkojenkimppuum^
17,000,000 vsOxmtsmui
Tukholman vetoomuksen
Pariisi. (Rauhan puolustajähi komitea)
--- FldreniBehkaupui*! I t a l i a
sa on, 540,863 Tukhohnan vetoomuksen
allekirjoittaneen asukkaarjsa n i messä,
esittänyt vetooinuksen lopettaa
pommitus ja, sotatoimet koreassa.
Samanlaisia vaatimuksia ovat esittäneet
Grosseto (90,000 allekirjoitusta),
Ravenna (160,000), Salerho (175,000),
Palermo (200,000) ja monet muut
kaupungit. Monissa tehtaissa ovat
työläiset hjrväksyneet Samanlaisia
vaatimuksia.
Lähettämässään kirjeessä Italian
Itauhahkotnitea ilmoittaa, että noin
250 edustajaa lähetetään Rauhahkon-gressiln
Sheffieldiin. VälmlstBluja
varten on kaupungeissa ja inaaseu-'
dullia pidetty lukuisia konfefenssejaV
joissa on keskusteltu rauhankysymyksistä
ja valittu edustajia.
Jotta voitaisiin yromärtää kuinka
laajalle raiihan hyväksi tapahtunut
toiminta on levinnyt Italiassa on mainittava,
että Italiassa on 19,471 rauhankomiteaa,
vaikka 'huomioitakaan
pieniä asUntokcrttell-, talo- ja
työpaiklcakomiteclta, jolta monissa
suuremmissa kaupungeissa on tuhansia,
kuten esim. Bolognassa 2.256 ja
Plorencessa 1,500.
Tähän mennessä on Tukholman
vetoomuksen allekirjoitusten keräyksessä
sivuutettu 17,000,000 ja Prahan
ehdotuksen jälkeen on rauhan kannatta
jäin rintama vleläicln laajermut.
Yllättävän hyviä tuloksia on viimeksi
saatu m o n i l l a sellaisilla paikkakunnilla,
jotka ennemmin laskettiin t a -
kapajuisemmlksi, kuten Siciliassa,
Sardiniassa, Campanlassa ja Joillakin
muilla alueilla.
US:n RAUTATEIDEN VOITOT
New York. — Rautateiden voitot
1950 uskotaan olevan 40 pros. suiuem-mat
kuin vliine vuonna, sanotaan työolojen
tutklmisyhdlstyksen julkaisun
marraskuun numerossa.
slaan ei sisälly vain jokin yksi probleemi.
Maallinan kojhtal», meidän
köhtalcmme, on pelattavana sanaanai-kälsesti
tuhan£i'2a lavbHla. Öiihen
vaikuttaa yleimn mielipide, sanoma-iehdlstö,
radio, elokuvat, Ocoulut ja
propaganda, mikä useimmiteri o n v a l -
hieellteta ja petollista propagandaa.
Edelleen siihen vaikuttaa talousra-kenteemms
aukot ja epäonnistumat.
Väestömme tasapalncn tai saatavissa
olevien raaJoa-atoeiden puute; kohtalostamme
p(el3taan kaikkialla missä
ilmenee köyhyyttö. j a sosiaalista vää-ry3^
ä, meidän väainpitämättömissä
yleisissä laitoksissamma j a kaikkialla
missä ilmense rotuvihaa, ikansallis-klihkoa
tai totaUtärismiä. Siitä pelataan
vieläpä! meidän särkyneissä ja
kovettuneissa sydämissärnmekln,
Ön turhaa etsiä kaikklaparäntavaa
patenttllääkettä. Taistelu rauhan
puolesta ei ole yksinkertainen ä!sia. Se
on taistelua, niikä jatkuu päivitiMn
monella eri rintamalla.
Aluksi on sanottava ettei o:e mitään
sellaista Iculn tohtalcn määräämä sota,
kuten mä olemme mcneeriker-taaii
näillä palstoilla selittäneet, sota
tulee eltMmättömäksl vasta sitten
kun yleisesti nita uskotaan...
Meidän käsityissemme on, että sota
voidaan aina väittää, vieläpä yhden-nellätoistakin
hetkellä. Scdan ehkäiseminen
nel^nnestuhnlllä voinee tarkoittaa
sitä, et*ä,scdan syttymistä p i t kitetään
muutamalla päivällä, tai
vuodellakin. Ja sillä aikaa me voimme
jatkaa toimintaamme rauhan puolesta.
Hubliifaatta siitä kuinka hyödyttömiä
aifcaiseixunat yritykset ovat
ehkä olleet, msldän ei sovi koskaan
hyljätä uusien neuvottelujen mahdolr,
i d u t t a .
johtajarenegaattien apua, "uiidista-vat"
Japanin perustuslakia siten, jotta
voidaan uudelleen rakentaa Japä-,
n i n armeija. /
"Uudistuksen" jpääkohteena on perustuslain
yhdeksäs artikla, mikä
tuomitsee sodan sekä kieltää Japanin
armeijan, laivaston ja ilmavoimain
muodostamisen.
keruraali Douglas MacArthur esittt
syyskuun puolivälissä : pääministeri
Yoshidalle, että perustuslain yhdeksäs
artikla .pitäisi muuttaa tai koko-;
oaan mitätöidiä. Sen jälkeen Macr
Arthurin yleisesikunnan apulai^jääl-likljö,
fcahraali Fox, sanoi avoimesti
ryhmälle amerikkalaisia upseereja,
että MacÄrthurin yaatimiilcsen taustana
o n Yhdysvaltain asevoimien k o mentajan
halu rriuodostaa. japanilaisista
sotilaista vchnäkkalta jalkaväen,
laskuvarjojoiUdcojen ja •mariinlen
joukko-rosastOja, mitkä l i i t e t ^ i ^n
Yhdysvaltain .Kaukoidän asevoimiin.
Fox lisäsi: 'Todellisundessa se oUsi
japaniialsiBta mncdostettu amerikkalainen
armeija."
Sjryskmm lopulla ameratkalaisten
miehitysjoukkojen päiaiystön l i a i l i n -
to-osastön -johtaja, kenraaU Whitiiey.
täl/^idai^eeiijohtajatia k^ mi-
"Äin öisaiilstul Japanin liallituksen^se-kä
tUbffl^aall- -ja sosialistipuolueiden
johtajat. T^ä:kpkoushyväl£syi ajatuksen,
'että Yoshida^esittää .alahuoneen
käsiteltäväksi "hiin pian -kuin
maiidoliista" ehdotuksen yhdeksännen
artiklan jnuuttamisgksi. ^Sosla-'
listipuolueen -p^äsiiiteerl Inelro A s a -
numa lupasi tässä kokouksessa, että
sosk^istipuolueen parlamentin jäsenet
tulevat kannattamaan Ycshidan -eh-dotulcsla
perustuslain muuttamiseksi.
Odottamatta sitä, että tämä suim-nltelma
saataisiin laillisiiri puitteisiin,
nyt ön jo laadittu jahyväksytty suun-hitelmiat
Japanin uuttararmeijaa.varten
j a sen lisäksi on tehty alkuvalmistelut
laajakantoista v&rväystä varten,
aStoä yhteissuunnitelma, minkä
laatimiseen csallistui MacÄrthurin
esikunta j a entisen Japanin armeijan
kenraalit, edellyttää sotlaspoUlsijär-
JLestöiiiäajeritamista, sekä upseeri
aliupseerikorpuiisen muodostamista.
Tavoitteena on suuren armeijan
muodcstaihinen n i i n pian kuin mahdollista.
.
Canada on ostanut
jemman M k s ia
Min myynet niitä
-'Ottawa. —T: N i i n oskomattomalta
kuin se saattaa tuntuakin osti Canada
vuotma 1948 enemmän turkiksia
ulkomailta kuin. mitä niitä, myytiin
uikomaOie. C a n s u i ^ toimiston
tiedot osoittavat Canadan
myyneen mainittima vuonna ulkomaille
t u r k i k j ^ .kail^^iaan 24417,7S2
idbllaxin'arvosta-ja-ostaneen eri maista
turk&siä 24,5iS7,786 -dollarin -arvosta,
joten maan turkiskauppa päättyi
noin-450,000 dollarin vajaukseen.
Canadaan ostettiin esim. .vesirotan-nahkojä
.5;iZ0fi66 'dollarin arvcsta,
miltei kaikki Yhdysvialloistä. Samaan
aikaan myytiin Canadasta näitä nahkoja
yhteensä 3,367,4^ dollaiiln-arvcs-ta,
josta määrästä ostettiin Yhdysval-
' töihin 1,274217 idoHäfin arvosta. . .
Vesikon nahkoja mysrtiin ulkomaille
8j7()l,749 - dollarin -«rrfosta. josta määrästä
-jänkit ostivat 7i213,960 dollaThi
arvoste.. Samaan aikaan ostettiin Y h -
(^valloista vesikoimaiikoja Canadaan
yhteensä 1,078,410 dollarin arvosta.
Oravaimähikoja m y y tiln Yhdysvaltoihin
678,683 vdöllarin arvosta ja
ostettiin-Englaimista 1,287,754 dollarin
arvosta.:ja, muista.inalsta i81,668 dolla-r
i n arvosta, etupäässä Yhdysvalloista.
•Canada :osti j a myi myöskin pesukarhun
ja ketunnahkoja. Jäniksen^
nahkoja myytiin 60,933 dollarin arvosta
mutta, ostettiiii kaikkiaan 3,240,855
doUariiiaryosta; h i i l t e n ostettiin C a nadaan
kuitenkin persialaisen lan^-
paan nahkoja, kaikkiaan 8.387.320 doll
a r in arvosta, josta määr&stä ostettiin
Yhdysvalloista 7,800,435 dollarin a r vosta.
'•
l-SITÄ:
SY1?T&'ILOITA
Vanhemman - p u o l i n en
osti pienen asunnon h y v in läheitäj
jaa. Pienen a j a n kuluttua tuli
kastajat sekä Amerikan että
puolelta: mittaamaan feummaila^
Ien i ^ j a a asunto ;todeIla: oli.
Loppujen lopuksi
sanoi: "Asia on niin, että
asuntonne on koline tuimaEta-j
kan puolella."
•'Voi kuiöka olen iloiheh, älij,
kuullut Canadassa tJeVän hyvinä
ran talven", toimitti nainen.
EI otiixys
. Linja-autossa henhbstimut
peläten että voi mennä ohi
missä hänen pitäisi jäädä pois, •]
ohjaajan pUhälle j a kiiihaftuen i
nen eteensä kysyy:
"Onko tuo kansallispankki?"
" E i , se c n . m i n u n vatsani"
hiukan vatsakas ohajaja. v
Ranska suunnittelee
lähettää 30,000
miestä Indo-Kiinaan
Pariisi. —-.Ranskan hallitus lähettää.
30.000 s o t i l ^ a Indo-Kilnaan t u levien
kuukausien aikana, voidakseen
pitääj hallussaan hyökkäystuikikohdan
kiinaa, j a NeuTOStoliittoa vastaan ja
jatkaakseen "likaista sotaa", kertoo
LUumanitSriehti, v
Lehti Selittää edelleen, että tämä
päätös tehtiin sen jälkeen, iktm sisäministeri
Jules Moch kävi Washingtp-nissa
keskustelemassa Viet Naniin
kysymylcEestä Amerilean viranomaisten
kanssa. • '
Pariisi. — Maailman rauhanliikkeen
Toisen Kongressin yahntstayän komitean
kokous pidettiin Prahassa lokar
kuim 16, 17 j a Ig phä, Sutirdla tyydytyksellä
totesi komitea kongressin
valmistelujen olevan käyrmissä kaikissa
maissa. Valmistava komitea on-
Tohien periaate, mitä me kanna-i»i"eU Britannian rauhankomiteaa
tainme, on päätösten rehellisyys ja
selvyys.^ O n todellisuudessa liian helppo
nähdä maailman jiakaantuneen
15 edustajaa
••Ff •*> *•• •
nälkäisesta iirei-essiin
Pariisi. — Rauhankomitean tiedon-a
n n : n mukaan suoritstaän Kreikassa
nimienkeräystä rauhanasiakirjaan
hyvin vaikeissa olosuhteissa, siUä a l lekirjoituksen
antamisesta jä niidsn
ikeräämisestä saattaa joutua vankilaan
ja menettää elämänsä.
Mutta vaikka nimienkeräyskampan-jaa
suoritetaankin pääasiassa työväestön
öceskuudessa, n i i n on esim. A t e -
nan kaikkein hienoimman kaupim-glnosan
63 asukasta lähettänyt alle-kirjcituksensa'
rauhankomitean puheenjohtajalle
Pariisiin.
•kreikkalaisen kirkkokimnän rauhankomitealle
lähettämässä kirjeessä
sanotaan: "Sorto ja nälkä rasittaa
maatamme. Tuberkeli leviää kaikkialle.
Sodat ovat raiskartheet meidät.
Meidän pelastuksemme riippuu
menestyksellisesti suoritettujen kongressivalmistelujen
johdosta ja sa-,
maUa kehoittl kalkkien maiden rauhankomiteoita
Icäy ttämään kalkki
mahdolliset keinot edustajien lähettämiseksi
kongressiin.
Valmistavaan komiteaan kuuluvat
useiden maiden edustajat kertoivat
keskustelujen yhteydessä, että Toisen
kongressin, kutsun yhteydessä esitetyt
ehdotukset ovat saaneet laajan vastakaiun
kaikkialla maailmassa. Nlilijn
satolhiiuniljooniin Hunisiin, jotka jo
ovat ilmaisseet vaativansa atomlpoitt-,
mm laittomaksi julistamista, on yhty-.
rauhasta."
nyt: uusi laaja) osa maailman asukkaista,
kuten tärkeät Jrylmiät poliittisia
: henlolöitä, tiedemiehiä, kh-kolli-sla
jä tetdlisen jä Iculttuuirielämän
johtajia,:puolustaakseen rauhan asiaa.
Tämä tavattoman laaja liike, joiiori
kuuluu satöjämiljoohia ilmiisiä, el
vaadi ainoastaan aseistuksen vähentämistä,
hyökkäyksen kieltämistä ja
sotapropagandan laittomaksi julistamista,
mutta samanaikaisesti rauhan-oinaista
ristiriitojen: sovittelua jä
kulttuitti- ja taloudellisten suhteiden
uudeUeenrakentamista kaikkien mai-deri
kesken. Huolimatta siitä ovatko
tai eivätkö ole eimemmin osallistuneet
maailman rauhanliikkeen toimintaan,
suuri enehmistö miehisvä ja
naisista kaikissa maiss syvästi
kiintynyt näiiUn kysymyksiin. Yhtel-neri
tahto j a ^mielipide näiden kysymysten
selvittämiseksi tulee tekemään
mahdoliiseksi kannatuksen laajentä-
Pakkaamolaitoksen
ajurit saivat voiton
Vancouver. —- jtfnited MiUing yhtiön
trcklnaJurit voittlyat 24^& sentin tun^-
tlpalfckakorotuksen, k u n uusi sopimus
allekirjoitettiin United Paokinhouse
Workers imion j a yhtiön välillä! A j u -
Tieti, tuntipalkka nousi 87\i isentistä
$1.12. Toisten ^öläfeten palkat nousivat
85 Vs sentistä 101 sienttiln.
Sioux Lopfcont, Ont. -^Sitten
kak, 1 pälyän on täällä
kultakuumeen johdosta kirjattu
kauden kuluessa y l i 1,500 kuli
usta, ilmoittaa valtausten kirjalaji
A., Wcod.. Y l t 30 eri yhtiön
hankikineeh valtauksia itselleen. ^
tauksia on tehty vtiötenkin paljoni
nemmäh isillä Uuta. ön vielä htii
tavan paljoni kirjaamatta.
Geöloogl Röbeii J.lilcCömb iin
nonut, että^mlltel kaikki miaat oh
lattu kymmenen mailin laajuisellij
lueella j a jO;i/kut valtaukset sijail
juuri kauppalan rajojen iilkopue
Valtuskuumeen .«anotaan ulcti
noin 40 mailin laajiUseHe alui
keskittyen kuitenkin .pääasiassa
nitaiki Lalten Neepäwa'-saarfeile,
kuusi mallia etelään täältä ja tioin]
mallia koilliseen NewlUnd-fcaiwi
•ta.,--';' • • , ^
Syksy on v ^ t i n y t l i l a n pitkälle
manttlporaästen: isuotrittarnista
ten, miittaäitä huolimatta
taan 15 yhtiön "aioiittavari
porau^tutkimuksia valtauksillaan,
levän kevään aikana otaksutaan
dulla olevan toiminhässa noiii
timanttiporaa. .• .'
Kaiväntolnsuaöörlt ja gcol
väittävät, että tälle uudelle
alueelle tulee ainakin kolme
vaa kultakalyaiitoa, nhhittöih Mi
liind, Wiiiwaxä ja Central Ma:
Kahderx eijslninalnltun-deh
sanotaan bievan : v a r s ih pii
edistyneitä. '
Sioux Loökout on , i i y t lyypiHii
kultakuumekaupiihki siliä täältä
voi saada yöpynoispaikkaä muuta
monien päivien odotuksen jälkeenj
ruoka-aikoina on ravintoloissa
misen käsittämään kaikki ne, joille
rauha oh korkein pyrkirhys.'
Valmistava komitea käsitellessään
Toisen kongresshi työjärjestystä,
päätti esittää. Maailman Rauhankomitean
johtokunnalle, että nämä esitykset
otettaisiui työjärjestykseen.
Valmistava K)mltea vielä uudelleen
keholttaa kaödcia kansallisia komiteoita
liittämään, valmistelukariipan-jaansa
ja edustajistoihinsa kaikki ne
ihmisryhmät, jotka ovat valmiit y h -
feistoiniihtaan rauhan asiassa.
Komitea myöskin hucmioi monissa
maissa suoritetun menestyksellisen
toimiiman rauhanrahaslon keräämisessä,
mutta samalla päätti keholttaa
kaikkia kansallisia komiteoita tehostamaan
toimintaansa varojen kerää-ihlsessä,
että valtava maalman laajuinen
rariihanllike voi-i jatkua entistä
tehokkaampana.
Aiikana jolloiri ihmiskuntaa uhkaa
kaikki tuhoava sota, kutsu niaaUman
rauhanliikkeen Toiseen Kongressiin
antaa suurta tpivoa kaikille ihmisille,
että rauha voidaan turvata.
Rauhan j^unpan^
saa Usaä kahiiat-
Lontoo. — Rauhan Kongressin
hestyessä' näyttää kampipailu rä'
puolesta saavan uutta vauhtia >
kialla Ehglaimissa. Erikoisestikin
rauhan asiakirjan oliekhrjoitusten
räyksessä saavutettu hyViä tu!
Viimeksi allekirjoituksensa ani
den joukossa mainitaan kähdek
Sheffieldin kaupunginvaltuuston
sentä, jotka kuuluvat Engl. työyä
puolueeseen. Leedsin yliopiston
laista on joka kolmas antanut
kirjoituksensa; Aivan viime aifci
on naisten osuustoimlntakilta h
nyt 50ö nimeä eräässä
Iässä Sheffieldin lähellä.
Eräs nuori sotilas, joka itse jJei
nakohtalsestl toi listansa rai
mitealle, c l i keräimyt 475 nimeä.
Sheffleldlssä on edustajaksi b
ressiin valittu nu-. Herbert H(
teräsuniori pllrlkomltean jäsen.
minkä tahansa sorretun ja rUstfityri snrtomaan kansa rjhtyy yaatiV
maan sille kiistattomasti kuuluvaa demokraattista itsemääräämisoikeutta,
niin Britannian Labor-pniolueen sotajoukot lähetetään "kommunismin
torjumisen-' tekosyyn varjossa ikuistamaan imperialistista
väärinhallintaa! Tai milloin tahansa jonkun kapitalistisen Euroopan
jnaan kansa sattuu päättämään, että se yrittää sosiaUstista ratkaisua,
niin 'taas lähetetään Läbor-puoliieen sotajoukot kommunismin torjumisen
tekosyiden perusteella kapitalismia pelastamaan. Että juuri
tästä on kysymys, sen mr. Shinwell teki täysin sel^^si selostamalla,
ettei hän pelkää Xcuvostoliiton hyökkäystä, vaan siellarsia sorrettujen
kansojen vapausliikkeitä, mitä nyt on menossa esim.Malakassa, Indo-
Kiinassa — ja^Koreassa.
Alhaista ja kurjaa on se karkeistyö mitä sosialidemokraattiset oikeistojohtajat
joutuvat palkanmaksajainsa hyväksi suorittamaan.
Heiliä ei <toddlakaan luiilbi olevan ihitään valittamisen aihetta isiitä^"
kun yhä laajemmat joukot pitävät heitä porvarien palkkasotureina,
jotka ovat sotaisempia^ kuin itse kenraalit — mikäli heidän ei tarvitse
henkilökohtaisesti sotanäyttämöä lähestyä.
Maailman toljauksla liunstelles-sämme
sattui silmiemme eteen maail-hma
mullistava tarina siltä miten y h -
dysvaltalamen senaattori Henry C a -
bot Lodge sanoi Venäjälle j a sen l i i t tolaisille:
'Xakatkaa pelkäämästä".
Tämä suuri viisaus palauttaa mieleemme
, erään meriselityksen, jota
ovat jotkut rikkivilsaat suomalaiset-kta
matkineet isoisten perässä. Heidän
teoriansa mukaan Neuvostoliitto
kaimattaa Tukholman ratihanvetoo-musta
sen hyväksi, että atomlponmiit
julistettaisiin laittomaksi — koslka venäläisillä
on vähemmän atomipommeja
kuin yhdysvaltalaisilla. Tämän
argumentin mukaan sanotaan venäläisille
tähän tapaan: Luuletteko te
amerikkalaisia hulluiksi. TeiUä venäläisillä
on ylivoima maalla j a iehkä
ilmassakin. Ainoa aselaji, missä Y h dysvalloilla
o n ylivoima, on atomiase.
Luulevatko venäläiset todellakin, että
amerikkalaiset voisivat luopua tästä
"voiman tasapainon" aseesta» joka
antaa ylivoiman Yhdysvalloille.
Kukapa ei olisi ImuUut t a i lukenut
tuota argunenttia joko muodossa t a i
toisessa. Ja. siihen tavallisesti Usä-tään.
että kun atomiaseiden suurempi
määrä kääntää vo;masuhteet Y h dysvaltain
eduksi, niin asiallisesti puhuen
se on ratkaiseva tekijä rauhan
säilyttämisen hyväksi.
Mutta n im "pätevältä' kuin tao
argumentti joistakin henMlöistä
saattaa tuntuakin, se aiheuttaa kuitenkin
ammottavan kuilUn eräälle t o i selle
argumentme. Nimittäin tälle:
Se todellisuudessa vahvistaarNeuvos-toliiton:
edustajani yishiiBkin felds-tuksen,
etiä Yhdysvaltato esitykset
atomiaseiden käytön suhteen vbvat
todellisuudessa vain naamlotoimeiipi-teitä,
joiden avulla yritetään oikeuttaa
atomiaseiden valmistus j a käyttö.
Jos Yhdysvallat kieltäytyy luopumasta
sotilaallisesta ^ ylivoimasta,
minkä se luulee saavansa atomlpom-^
mivarastcstaan, kuten meille on selitetty,
niin-tämä on toisinpäiri sanottuna'se
sama, minkä Vislilnski on n i in
mbnta kertaa Y K : n yleiskokoukseEsa
esittäiiyt. mm. seuraavaan tapaan:
^ l l e n sitäkin. lopettaisiko Yhdys^
vallat atomipommien valmistamista
sittenkään, vaikka Y K hyväksyisi Y h dysvaltain
; kaimattaman atomiklel'-
lon ohjelman. J
Totta puhuen tällaisia epäilyjä l i i k kuu
joidenkin muidenkin mielessä. ^
Mutta mitäpä tuosta.
Yhdysvalloissa on juuri kuulema
julkaista uusi kirjanen missä rauhoitetaan
meitä kaikkea tjolshevistista
propagandaa vastaan atomipommien
suhteen.
Totta kyllä, tässä kirjaiessa myönnetään,
että sinulla ja, minulla el ole
mitään pelastumisen mahdollisuutta
jos atomipommi räjähtää meidän yläpuolellamme.
•
Mutta mitä kauempana me räjäh-dy^
aikalta olemme, seaitetäin tässä
ohjekirjasessa,. sitä paremmat pelastumisen
mahdollisuudet meillä on.
Jos on aikaa, n i i n atomipommin
räjähtäessä pitäisi painua alilcäytä-välle,
kellariin tai sillan alle suojaan.
Hyvä keino on painua niin matalaksi
kuin suinkin, mahdcllisestimaän koloon
täi lattialle. Tässä nähdään että
Mannerheimin armeijan preussilainen
komento tuottaa .sittenkin tuloksia.
Maahan lyönti onkin ollut hyvää
harjoitusta siviilielämää varten.-
Monista ohjeista yksi kUimostavIn
on se. että atomipommituksen jälkeen
— mlkäU cleprme olleet siltä riltiavän
kaukana — tulee ^ ö d ä ainoastaan
kähnuruokia ja -juomia, jotta vältymme
mahdolliselta ruokamyrkytykr
«eitä., •
"Pelkäävätkö" venäläiset tai eivätkö
"pelkää", sitä ei allekirjoittanut
luoimoUisestikaan tiedä Gen parem--
min kuin yllämainittu yhdysvall
nen senaattorikaan.
Melkoisen varmaa kuitenkin
jcs voidaan juuri päättynyttä
mansotaa pitää jonkinlaisena ffii
puuna — että Neuvostoliitto kyö
puolustamaan oikeuksiaan ja e
mahdpUisui&slaan, jos uusi toi
Jhansota provosoidaan. Se ei s
mitään ulkopuolista apua tarvitse
Mutta yksi toinen asia bn
Mitä enemmän atomisodan v
ajatellaan, sitä suuremmaksi
kaikkien ajattelevien ihmisten
siitä, että se fhävittäämiljoonia
iustuskyvyttömiä siviili-Ihmisiä
mänräpäykseh aikana. J a meitä
lottaa sekä nUden kohtalot, jotka
"liian läheUä" atomlpommirä
tä e.tä myös nJden. jotka yril
yhdysvaltalaisen ohjekirjan mi
käsillään peittää kasvojaan li
esineitä j a polttavia ilmavirtoja
taan.
: Tämän pelon kannustamana
liitymme n i i h i n jotka sanovat:
lehtikäamme sUtä. ettei
maamme/ nieidän kiaupunkini
meidän ohraiseöme koskaan j
atomipommien tuhovoiman
miksi!
J a paras keino tässä on se
on niin- ihonesti korostettu, «ttä
summe yksilöinä j a yhteisesti
tävän kantaihme rauhan, sekä
miaseiden pannaan Julistamisäi j
yleisen aseistariisumisen pua
Känsäkoura.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 2, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-11-02 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus501102 |
Description
| Title | 1950-11-02-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Sivu 2 Torstama, marrask. 2 p. — Thursday, Nov. 2
imi
(MbKK.l-k| ^ Indepezulezit Ziaboz
Olgan of Finnish Canadians. Es-
CabUshed KOT. 6th. 1917. Authadzed
as Becond class mail by the jFOst
Office Department, Ottawa. Pub-llsbed
thrloe weekly; T u e s d a y s,
Ibursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ijtd., at 100-102
Elm SLVr» Sadbury, Ont, Canada.
Telephones: Business Office 4-4284.
Editorial Office 4.-42S5. Manae^
E. Su&sL Editor;W. Efclimd. Mailtog
address Box 69, Sudbury, On.tarlo.
Advertlsing ratcs upon appUcation.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vie 6M 6 kk. 335
3kk.2M
YhdysvaUolssa: 1 vk. 7 i » 6 Idc. 3Ä»
Suomessa: , 1 vk. 7.50 6 Tsk.ASiä
Ne Koreaut -kim
Luvalla sanoen tne epäilemme, että huhut kiinalaisten osallistumisesta
Korean sisällissotaan ovat niin suuresti "liioiteltuja", että ne ovat
•icokonaan perättömiä.
Meillä ei valitettavasti kyllä ole Koreassa omaa kirjeenvaihtajaatn-me
jonka liiotefttavicn tietojen perusteella voisimme irfidottbman varmasti
sanoa miten asiat on. Mtitta, jos "kaksi kertaa kaksi on
neljä", kuten se oli "siihen aikaan jolloin isä lampun osti",' niin
meillä on täysi syy epäillä niitä kirkuvia otsikoita, joissa kuluvan
i>iikon aikana meille sanottiin ensiksi, että Pohjois-Korean asevoimien
mukana taistelee kaksi divisionaa kiinalaisia ja toiseksi, että "ainakin"
yksi divisipnä kiinalaisia osallistuu taisteluun, inutta tiistaihin
mennessä vähennettiin kiinalaistei määrä yhdeksi vaivaiseksi ryk-
;mentiksi. 'Kuinka paljon näitä kiinalaisia on jälellä silloin kuin
tämä kirjoitus menee painoon, siitä on vafkea mitään arvailuja
tehdä, mutta siihen me(nnessä voidaan miettiä seuraava ajatus-koetta:
Jos kiinalaiset haluaisivat osallistua Korean taisteluun, niin
he eivät varmaankaan lähettäisi sinne yhtä tai kahta divisionaa —
puhumattakaan Jiyt pienoisesta rykmentistä -— jotta kohtaisi siellä
varma tuho. Eikö olisi johdonmukaisempaa ajatella, että jos kiinalaiset
kerran tähän taisteluun liittyisivät, niin he lähettäisivät liikkeelle
sellaisen voiman, että sillä olisi tai otafc^ olevan voiton
mahdollisuudet?
Meistä tuntuukin, että puheet Korean taisteluihin muka osallistuvista
kiinalaisista: ovat naamiona jollekin muulle, On esimerkiksi
syytetty, että kenraali MaoArthur käyttää japanilaisia sotajoukkoja
icorealaisia vastaan. Olisikohan niin, eUä latä^rumiiusta yritetään
peitellä kdantäniällä ihmisten huomion muualle?
Tai onko tulossa "ohjelman" muutos? Kuten muistetaan, kenraali
MacArthurrn iniehet"voittivat" sotansa jokin aika sitten ja julistivat,
että vain "puhdistustyö" on jälellä, missä amerikkalaiset joukot on
(määrätty pysähtymään 20 mallin päähän Mandshurlan rajasta, sillä
^telä-Korean armeija voi nyt jo "itse" selviytyä lopusta. Mutta
korealaiset eivät ilmeisestikään halua olla missään tekemisissä Syng-man
Rheen fasistihallituksen sotajoukVöjen kanssa koska jEtelä-
Korean armeijat ovat nyt pohjois-Koreassa kärsineet useita tappioita.
Niin, olisikohan asia siten, että ämerikkalaLset on komennettava uu^j
dellecn liikekannalle, vaikka sota onkin jo^^"'v
Tätnä sitäkin suuremmalla syyllä kun niiyttää siltä, että "hielppo
voitto" onkin kehittymässä pitkäaikaiseksi sissisodaksi alueella, missä
korealaiet ovat Kim II Sungiri johdolla vuosikausia käyiieet aikaisemminkin
sissisotaa tosin japanilaisia vastaa;!!? 'Mahdollisesti
kenraali MacÄrthurin miehet valmistuvat syyttämään kiinalaisia siitä,
jos korealaiset käyvät nytkin peräänantamatomta sissisotaa maansa
itsenäisyyden ja ivapaViden puolesta? Ehkä on tämän varalta
"tuotettu" yllämainittu "rykmentti^ kiinalaisia
Tässä yhteydessä sietää 'tutustua siihenkin, mitä New York Timesin
tunnetusti konservatiivinen sota-asiain änalyseeraaja Hansson W.
Baldwin kirjoitti Tokiosta lokakuun 30 pnä. Hän sanoo varsinaisten
armeijaosastojen taistelujien päättjiieen, "mutta Korean puhdistaminen
ja jalleeiirakehtarnisityö on vasta alkanut. Edessä on vielä kova
(intensiivinen) ja piitkäaikainen sissisota ja vain tule\'aisuus voi
sanoa, että voimmeko mie pitää ja vakiinnuttaa'saavuttämajmmepo-'
liittis-taloudellissotilaalliseh voittomme. Tuhansia sissejä on Etelän
ja Pohjoisen vuorLstoalueellä . . .'•
Ja korealaiset eivät ilmeisestikään iloitse amerikkalaisten antainas-ta
"vapaudesta", sillä Korean •'useimmissa kaupungeissa on curfew
(ihmisiltä kielletään liikkumisoikeus iltaisin ja öisin) voimassa. Joka
yo tapahtuu ammuntaa, toisinaan sissejä vastaan mutta suurimmalta
osalta "ampumakiihkoisten" (trigger happy) hermostuneiden sotilaiden
toimesta." Näin selittää imr.Baldwin.
Kun Iisaksi muistetaan mr. Bail(lwinin mainitsema seikka, että
Yhdysvallat, jonkti piti sotiman muilla ihmisillä sotansa, joutui tässä
ensimmmaisessä yrityksessään imobilisoimaan sotanäyttämölle 250,000
miestä — scfkä menetti kaatuneina, haavoittuneina, kadonneina ja
vangeiksi joutuneina 33,'POO amerikkalaista sotilasta, niin ei ole ihme,
vaikka Koreaan jo tuotetaan K O K O N A I N E N rykmentti kiinalaisia!
Lisäksi,, se antaa "ampumakiihkoisille'' kenraaleille '*orkeutuksen''
uusiin sotaprövokatioihin, sillä heidän tarkoituksenaan on vetää sekä
Kiina etta koko maailma uuden sodan liekkeihin..
Mutta kuten sanottu, me epäilemme toistai.seksi sitä, että Kiina
on lähettänyt pienen ryhmän miehiään sotaan, mikä on ilmeisesti
päätelty lopettaa ja muuttaa sissitaisteluksi.
.•• __ - ^ Oo
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Mrs. Lydia Penttinen. Beaver Lake,
Ont.. täyttää tänä päivänä 73 «motta.
Onnittelumme päivän sankarille.
BQ @|0
mailit
8 K D L : n LEHDET TUOJSMTSÖEVAT
JUKTtAMIESTEK PETOKSEN
Vaatien SAK.n valtuuskunnan h y l käystä
työläisten «tujen vastalseUaj
orjaspplmukfielle, K C D L : n pää-ää^
nenkannattaja V^paa Sana. kirjoitti:
"Sbs-dem- oikeistojdhto onnistui
pe(hmittämään valtuuston fcdkoukses-ea
enemmistönä olevan sosdem. r y h män
n i i n täydeUlsesti, että se näytti
kclronaan iucpunesh itsenäisesti harkintakyvystä
i a vastiitmtunnosta. Se
£öi häpeällisesti perusjärjestöUtään
saamansa eväät j a sinetöi sen,petoksen,
minkä B A K : n työvaliokunnan e-nemmistö
oU alkaisOTunin suorltta-ruit.
K a l i e n tapahtuneen jälkäenkin
on työläisten pidettävä rhitamansa
tiiviinä j a säilytettävä se taisteluyhte-näl^
iys, mikä n i i n ihailtavalla tavaUa
on «siintynyt monivlilckoisen raskaan
taistelun aikana. Vain lujittamalla-järjestöjä
j a niiden jäsenmäärää l i säämällä
päästään sUhsh, että pettu--
reille ensi vuoden alkupuolella; suori-tettavien
S A K t n vaaMien jälkeen «voidaan
osoittaa ovea j a Johto mucdos-taa
sellaiseksi; «ttei se kulje työnantajien
tälutusnuoraissa."
S K P : h pää-äänenkarinattaja Työ-kahsan
Saiibmat puolestaan ikirjöitti:
" S A k ; n o&eistojöhdon luopuminen
työläisten j a ammattilllttojeh esittä-misfcäi
palkkavaatimuksista oh raskas
Isku j a petos ei yCeto metalli- ja puu-teolllsuu^
styölälslä kehtaan, yaan myös
kaikkien muiden alojen työläisiä kehtaan,
jatka valmistautuivat viemään
yleislakon avulla työläisten vaatimukset
ratkaisevaan voittoon. •— S A K :n
sosdem-johdon hyväik£?ymä- palkkarat-k
a i i u ei tietenkään t y y d y t työläisiä,
työläiset tulevat jatkamaan ponnistelujaan
kohottaakseen ellntasöhsa siltä
feuopasta. jojion se ,cn Pagsilholmin ja
kekkosen hallitusten politUfcalla painettu."
^Sanskan bansaDj |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-11-02-02
