Vapaus, December 23, 1948

              » i l
mmmrn' m. m mm mm 1 ^
Siihi 2.. Torstaina, jouluk. 23 p. — Thursday, Dee. 23
m
^-Ms^.•....• -.-„,•, , - ,
,'||JnEBTS) ^ 2nd«pe3adent labor
laxsan of Flnnbb Canadlana
ifihXished Kov. 6tb 1917. AuQiotlzed
4itf' ffpcfffirt class mall t9 tho fost
tUäoe Department, Ottawa. Pub-
Juhed tlurlee..weekly: T u e s d A y s ,
SVlttodays aod Saturdaya tqr Ve«>aus
TiibUsbittff Company JML, at lOO^loa
'iSoti at W^ Sudbuxy, Ont, Canada.
Telgpbonea; Bosifiett Office 4<«!91
Editorial Office. 4^126» "
B.8tdcsL EdiforW«
addra» 9de:60^
iUivertfstng latca
Translatlon txte oS cbaxge.
T[|iAt7SBZN2Uil7:>
Canadassa: 1 vk. 0jQa 6 ? U E . , 9 ^
Ybdysvallolssa: 1 vk, 7i)0 6 kk. aiSO
Sudessa: , 1 vk. 6 kk, 4.26
S V- " ' ' ^apaus ei ilmesty joulupaipartä. '
Yhdysvaltalaista '^demokrÄÖaaf!
•'4,^. i Rajan eteläpuolella ei ole poltettu Valkoista taloa, kuten mtsit,
«*Hj^j^y:,>Tiedemie^ taiteiHjat ja'ennenkaikkea työväenlUkkfeenf j'ohtaiat''
' * iC^^^^ovk saaneet tuntea tämänfasistisenvinitykscn kirot nis 'Rap-
Slllffl' xctTvpa' l>PH<?Sta! Yleisesti väitetään,, että amerikkalaiset oh Jö tprrori-
8 "'fe^ojtU asemaan missä he eivät rohkene julkisesti, vapaijden Ihml^tpn
• 4m t'' 1 r Tällainen on nykypäivän Amerikka. Mutta tässä.ei ole läbe?-
m
S Y N T Y M Ä .
P Ä I V IÄ
Ensi maanantaina, t l c 27 pnä täytf
t ^ mrs. A l m a ,Pulkkinen L o n ^ L a ­kella,
60 vuotta- Mrs.^ puikkinein on
aina ollut ,työväenlilkkeen jäsen; ollen
liy&kin C S J : n Long Laken osastoh
i^enjlydess^'.', '' / ,
Lphtemme -yhtyy , päivänsankarin
sj^tymäpäiväi^Mlän saamiln-^ontdtter
.-f l u i h in j a tolv&flt vielä lukuisia synty-mäpäivlä,
ts6^^yi»)^^m^ri merlet
kivaloja mrs. Pulkkisäle. i
Vancoiiverin p^asfo
alkanuMieti jäsen-n
•
i i n kaikki.
Xl
, ffUl^rin Saksa ylpeili -puhtaasta arjalaisesta" rodustaan, juu-
* n V i^lsisten. vainoista ja sorrosta. Xiin myös .-^merikan nous^yä^ fösi$iii|
- Js^^:fcirltäUä viikolla saapui tieto, että Mississippin valtiossa on tuomittu;
1^3-väotias Davis Knight Yhdysvaltain sotaveteraani, vlidek^ yvo-
^ i "työksi Vankilaan sen johdosta kun hän on mennyt naimisiin va][^o|boi-Ä;'^
e*r t^tön kanssa. Mississippin valtion viranomaiset ovat saaiie^t sejl j
: / ^^€ttä,mt;Knightin jotkut esivanhemmat ovat blleet;n)^ek§rpltä j a j
. ' ' y | t i ^ , m r . Knightin suonisjsa virtaa esivanhempi,ensa perusteella y1?S»
,^ahdeksäsosa'ja yksi kuudestoistaotsa (isän ja äidin pudle)tai flefJkgFJnv
> . ^ ' ^ ^ r t a . Tämä on k y l l in suuri 'rikos'^ Yhdysvalloissa siihen^etfk nuori
^ a y ^ i e r s a n i voidaan tuomita viideksi vuodeksi vankilaaii. Se se»k-.
//V^^^^e^-^ä Knight taisteli sodan aiki^na ITidysvaltain* ar^^^ljas a
-muiden valHgist:eft rinnalla, on sellainen asia mitä ei saanut oilfpudes^i
^des esittää ^'syytetyn" puolustukseksi, .«ällä se ' e i aiheuta mjtään
'- ^ ^Myötätuntoa", sanoi prokuraattori' Paul Swartzfaf(er2 ' M|tään ,my|>'
\%>.v ^ t u n t o a ei liioin aiheuttanut se tosiasia, että mr. Knightlff VajJmo öti
"'^i^/pyi raskaana. ,:sJu Knight ei ole '-puhdaSTpluinen" aoierl^laineipi;
\ l ' ^Srjalainen" ja siksi hänet erotetaan vaimostaan jä hSnen^Vl^ll syn-
1 ; ij^inätön lapsensa julistehan "äpäräksi" ja hänet itse läheltään v i i -
J i . Jääksi vuodeksi var^kilaah siitä - kauheasta "rikoksesta,'?'^uk-/häneh
' raionissaan sanotaan virtaavan pieni murto-osa neeker^vferta^ ' /
' " ' r T i ' J \ ^ ' ' * Kjnight ei suinkaan ole aino^ rotuvainon uhri ^YhdySyalJq(jM^^;
^ :Siel]ähän rehoit^tavat lynkkaukset ja muut neeketivast^iset iaiiifsjetl
laittomat väkivaltaisuudet. MaailmarU tunnetut ;toitenij4t^äfi|i|
-^derson ja Paul Robeson ovat joutuneet samanlaisen, diskritntnoln-
' ' ''i(m kohteeksi kuin miljoonat muutkin neekerit. H^ptaipättp^'jyllia-
- ' f T . ^ i y y an xnaysvaiiamja uanaaan rajane, sma aivan ^a^iieiia i^Kap^ji:;;^:
f 'lettiinToron&sta hyvin tunnettu amerikkalainen, \Vi llahili^äittei^spH-,
" ' ihimeitään, jolle' luonto on antanut tumman ihon ja joka ^ e i s M l i l t i t ;
l^ofohtossa" pidetyssä kokouksessa esittää tuomitseväA,kanlftähSa-yh-,
/ . «i^^yältajlai^ista neekerivainoista! Häpeällinen jä alhainen teko tämän
"IjnäanViranomaisille. » - ' i /'
,r"'\\y''MuttSL palatkaamme vielä mr. Knightin tapauks©th.;'lt^|pi(|h^^^^^^^^^
\ ' '^S^o^ ''rikos" oli se, että hän oli mennyt naimisiin' vaikoihdisen tyi6n
^ h s s a , vaikka hänen suonissaan virtasi pieni murto-Osä nt^köflir^rta.
Mutta Yhdysvallat on Y K : n jäsenvalta ja malrt|ttu YK.hys^käyi
laivan,'äskettäin "Ihmisoikeuksien julistuksen" nimendihään Yjidys-j;
WUain linjan mukaisesti. Tämä "Ihmisoikeuksien" julistus jättkä
' iltäljon' toivomisen varaa — nimenomaan siinä, ettei se, velvoita- jäseit- /
' '(!y?^*®J* sitä käytännössä noudattamaan, minkä vuoksi NeUvtfstöliitto
^ ; «iä präät muut maat vaativat siihen huomattavia parannuksja.. Älultä
f tSm^. Yhdysvaltain hallituksen johdolla laadittu "Ihmisoikeuksien j h "
, -^ttt!»" sanoo seitsemännessä artiklassaan, että "kaikki ovat täsa^jlr-
.' ]fmht& lain edessä ilman mitään diskriminointia . . . " Viidestoista
' ^^rtikia määrittelee, että' " k a i k i l la on oikeus kansallisuuteerisa'' ji kuU-
' ;aestoi^ta artikla säätää, että "täysi-ikäisillä miehillä ja oaisilla «in
ÄS^oUieus' ilman mitään rajoituksia rodun tai uskoniion vuoksi solmid avio- '
' ;JiJito ja pei;ustaa perhe. He ovat oikeutetut tasa-arvoisuUteeh,ävlo-
Hilton sohniamisessa, avioliitossa jä avioliiton purkamisessa . . j " ^
' t^ • Tällaisia yleviä periaatteita julistettiin Y K ; n ioynesta ja nimen-
' '.^maan Yhdysvaltain johdolla maailmalle. Mutta Yhdysvalloissa tuo­kioiltaan
mies viideksi vyodeksi vankilaan vain sen vuoksi k u n hän on
, • *,elänyt näiden periaatteiden mukaisesti! Lisähuomautukset qyät tkr-
' ' ^ t t o m i a . , . „'
r
: Suomen ja N.-IiitQn k^uppadopkiiU8
" f Viime tiistaina saapui Suomesta miellyttävä' tieto, että Suonien '
7 ^ja Neuvostoliiton välillä on allekirjoitettu kf^uppasopjmus, jonka,pe- -
• ' ^ r u s M I a mainittujen maiden välillä vaihdetaan $90,000,000 arvosta ;
_ l ;|4yäraa. ^
r v.Sii Nykyisenä epävakaana aikana, jolloin erinäisis^,käi>italistitnais->;
,^^j;sa^. kuten esinierkiksi Yhdysvalloissa, ja Suomessakin,'ilftienee vakavia
" t.jy^^^tomyyden oireita, ja jolloin maailmanlaajuinen "kylmä so(ä" on
Jy^^kUttqnut hyvin epäedullisella tavalla kansainvälien; kauppaah,
^' ^ \ama nyt laadittu kauppasopimus Suomen j a Neuvostoliiton väinjä
^^.fcon erikoisen tärkpä saavutus nimenomaan Suomen etujen'kannalta
, ibii^lsoen. Järjestämällä "mahdollisimman paljon kaupankäyntiä' itäi-
>sien^apuririsa kanssa, minkä sosialistiseen talouteen-eivät enSa t^öt-f^J
^W9Wskriisit vaikuta, Suomi vakiinnuttaa: oqua taiousasemaans2(-^a
tekee helpommaksi omien talouspulmiensa ratkaisim.: -Käm^^^^ seikat,
'.»'.-.fr
Uudenvuoden konsertti
tannnikuiin 2 jpäivänä
yan^rfveti ^.C—> Sppulsan mieli-a^
i^ valilfc^ssa^pfSettiln C S ^ : n Vahf
couverin osaston joulukuun . kokous;
p i y o n olikin taasen kertynyt pykäliä
pjiftrtäkirjaan, jonka slhteerimme ko^
toukalle luki mikä kutdtunaiiyväkr
sytt(jh. . ' ' '
Uusien asioiden esittelyssä oli joh­tokunta
tehriy t hyvin valniilstelevan
työn, joten asioiden käsittely sujui no--
peasU.- Kahdessa tunnissa käsiteUiih
valtava määrä erinäisiä osastoomie
diUoitäv Joista'tärkeimmät haluamme
esittää lehtemme > lukijoille. 1
^ ^äsenryntäys päätettiin alkaa heti
sillä uusien jäsenien^hankinta, pnkln
yksi kalkkein tärkein.osa työvalnloU
lamin/e. Meidl» järjjestömn^e on yalls-
.tt|s•^ j a kulttuuripohjalla^ tolm^ya>jouk-
I^(j^jesW, jonka vaUcutuspli^
yomme voittavamme mahdollisimman
p^yön maatuniehiämme".,,
0tean}val^nanyhteydeHsä mainit-:
tiineettä j o k a l^n jäserienoligi^tuota-;
vay^lfjäsei» lisää psastojjmmp^^
suinkaan ei ole nälkään mahdoton
käytännössä toteuttaa. Toivomme tär
män> suunnitelman tehokasta toteut­tamista.
' - '
J^jestömmeE[C:n aluetoimikunnan
toindntakertomuii kuttltiiii j a se antoi
peille kuv^h:tämän komitean toimin-:
noteta.^' y o i i ^
suorittaneen ?tehtävän^^^^^^W Lä­h
i n suurtehtilvä on saada opintokurs-
Ut,vJotka «alkavat tulevan' tammikuun
6 ^iVänä^ onnistxunaah' mahdolUsIm-;
mah hyvin.''JäseOjstÖmihe luulisimme^
öi$QistuV|in M i l l e : kursseille runsasiu-^
ktilsinä.' vaikka jääenyyä ei ole .välttk^
jijäiök 'oSafiistUmlseeh, "kalkki 'oVat
t^rveiiilieitänÖiUek^ssÖlK.' .
•''dsästomnie kutmiajilseneksi hyväk-sytthniäkks-
toverimme Lydia Puupe-^
rä. ; • ;
Btoniite^ta^^^^
hiidlnuine';tp{mi^^ osästossaraW
olevan 'suiumitelmällisen,^ josta k i m - :
lUa |taee kdhiiteoiUe yhteisesti;
Lahiukiioronune valmistelee- kuit-;
melseili.'kiIreeUH konserttiaan,^^^^
pidetään :{ulev^ntanbaikuun2;päiVä-nä.
,Tästä, tul?ekln ta^tosn tilaisuus,
jökav kuiidlakkaastl < todistaa • järjes-iöinme.
olevan sUothalaiseh'kulttuurin
etuvartiossa. .Tervetuloa' ieijraamaan
tämän i l l an ohjelmaa! »'
; Tänunikuun kuukausikokouksensa
valiUan toimitsijaiS ehdokkaat tule-;
valle vuodelle j a vuosikokouksemme
pidetään sunnuniaina: v helmikuun •, 6
päivinä.. Kokoukset alblavat kello 2
lltäpäivkllä.' ^ '
'Koska tämä on viimeinen klrjeem-ijie
tänä t vuonna tiiin haluamn^e kiit-täk^
Vapauden tolmltiiksesSa olevia to­vereita
hyväfetö.yhlÄlsymmarryta^^
jdka^on.vadinniit Välillämmi. Sutiri-arvoinen
dn se'työ; jonka iehtenun
on Suorittanut järjestömme hyväksi
vuodenmittaan. Läheisen yhteistyösi
kentelyny avulla saamme: seuraavan'
vuoden' aikana; vieläi paremplavtuiok-slä.
Vapauden kirjeenväihtaJaVove-reille
kaikukoon tiiäitä länneltä myös­k
i n ; kiitoksen s&na;jatkätoanmie.tu-^^
levän vuoden aikana \lei& tehokkaam­min
työtämme. Uuälen näköalojen
avaajina ,v ikkuiuiämme : on työmme
verratonta. Vapauden' laajalle ystävä-jouköUe';
haluamme terveislstämme
voimakkaimman lennättää^ voimme
olla vakuutettuja,' että lehtemnae V a ­paus
tulee entistä yarmenmiin puolta­maan
rauhan aslaä j a multakin pien­ten
UunlstenpyrkHÄyksiä. Siis l o ­puksi,
toivotamme ' p a ^ a l n t a : mene^-
tystäfvuodeUe 1949. Mökin poika.
PafUri. — Neiti Marcelle Oholsnet
saavutti äskettäin purjeleimossa u u -
de^,," naisten maailmanennätyksen.
Hän pysytteli ilma&a 35 tUntla; E n t i ­nen
eniiöltys^ 17 tuntia, oli myöä hä-
:"01enmie : haudanneetV''to
kerta kaikkiaan menneisyyden,: jolloin
lukijat todellisuudessa olivat lehdis­tön
uhreja; jolloin lehdistön tehtävä­nä
oli lukijoiden hafhaan^johtaminen
ja tyhihlztyttämin^n hallitsevan kapi-;
ialfstlsen' luokanetujehmukaisesti^
Nykyään"ovat lehdistön' tehtävät a i ­van
toisetu Uudessa kansandemokraafer
tissssa yhteiskuxmassaxome- on eräinä
lehdistön päätettävänäibmistenopet-taminen'
sänsalliseisll, valtiolliseni ;Ja
moraalisesti tietoisiksi. Lehdistö 7^^^^^^^
koon aktiivisena äpiina suuressa jäl­leenrakennustyössämme.;
Se : merkit-;
see, ettei se saa elää tyhjistä senm|:
tlolsta klihoittaakseen lukijoiden: h a : -
moja. kuumeisessa kilpailussa: en&Im^;
maisesta sijasta, vaan sen,: on annet­tava
; totuudenmukaisia ja asiallisia
tietoja."
Nrfln kirjoitti Tshekkoslovakian pre­sidentti
GottwaId kirjeessä, jonka-hän
lähetti tshekkiläisten j a slovakialais­ten
sanomalehllmiejten enslmmälr
seen, Prahassa lokakuun 23—24'pnä'
pidettyyn kongrressiin.
* J o se seikka; että kongressi oli-laa-tuaan
ensimmäinen' Tshekkoslova-'
klassa, osoittaa ;sen merkltssvän vlr^-.
tanpylvästä. Tshekkoslovakian leh-'
distön historiassa. Juuri sillä het­kellä,
jolloin maaA r:^tyyv.toteutfa-%
maan ensimmäistä suuren askeleen
lähemmäksi sosialismia vievää' Srvuo^!^
'tissuunnitelmaa, kokoontuivat tasa­vallan
• lehdistön edustajat neuvotel-lakseen
sanomalehdistön tehtävlktä
uudessa historiallisessa:vaiheessa;-^^^
^Saadaksemme oikean suhteen n i i -
nm: lausuntoihin, J o i t a lehtimles^ii'
kongressissa esitettiin, j a n i i h in pää­töslauselmiin,
joita tehtiin, meidän
on oltava selvillä, että kehitys, jonka
tielle. Tshekkoslovakia lahti vuadeiir
1945 toukokuun päivinä mydskin.rleh-dlstdnsä
olennaisten päapilrteitteii
suhteen;- eroaa perustavastiniiden"
maiden -— nimenomaan lanslsurpop'-
palalsten maiden — kehityksestä; jdtr
ka eivät astuneet sosialismin tielle.
Tässä yhteydessä on :'enslsijal6^stij
mainittava, • että ainoastaan piblillfitii§
s i l l a puolueilla j a koko maata - käsit-ir;
t'^vlllä järjestöUlä on oikeus julkaista
lehtiä Ja aikakauskirjoja.
V .Tämä oikeus merkitsee vaUanku-
^oukselliste m,uutost^ sodanedelli^ltä
a^iitä.peräisin olevissa träditlöis&[
äjdllta,'jolloin pitkälti suurin dsa^leli-^
distöä oli kapilallstien hallussa oKVia
kapitalistisia 'ansalAtlyritykslä' jofden
stlitoenomaisena tarkoituksena oli häl-/
pojensensatldiden ja laajaperäisen
mainostuksen' avulla'mahdollIsimiriQh
a u r i e n markkinoiden^ tm"vaamlnen
"tavaralleen*'.
V Vapautumisen jälkeisinä ensimmäl---
sinä viikkoina näytti todellakin' sllt'si'
että "lehdistö kehittyisi kansan pön--
ni^tuksien aktiiviseksi osanottaiaksi
jjälleenrakentamisessa. Mutta kuten
OU odotettavissa; väijyi taantumus
vain sitä hetkeä; j o l l o in se olisi jossa-i
k l n määrin vakauttanut vahvasti hei­kentyneitä
asemiaan aloittaakseen as*-
teittaip. voimakkaan taistelun. uutta
k a n s a n demokraattista järjestelmää
vastaan, jonka lopullinen voitto mer- ^
kltsisl kapitalismin perikatoa. K u n
avalnteollisuudet ja pankit oli kansal-:
listettu, ja laaja maauudistus toteu-i
ettu, alkoi maa luisua yhä enemmän
taantmnukselllsen lehdistön taloudel­listen
perustuksien alta. Jouduttuaan
UTOfii^ujaan j a kykenemättä kääntä­mään
kehitystä taaksepäin, valmis--
tautuivat kapitalismin jäännökset po­liittisten
edustajiensa — taantumuk-selllgten
Jehtlen. — avulla järjestel­mällisesti
sUhen^krlisIin, joka puhkesi-tämän:
vuoden helmikuussa. Jos kriisi
Olisi kehittynyt kapitalistien laskel­mien
mukaan, olisi demokraattiset Ja
sosialistiset voimat syrjäytetty talou-delUsilta
Ja polUttisilta johtopäikölitä
sekä • kafkki valta keskitetty taantu­muksen
käsiin kapitalismin Ranskassa
j a Italiassa suorittamien onnistunei­den
keikauksien esimerkin mukalsestC
Mutta hjfökkäyslyöUtatakaisin/^^j^^
voimainkoetus päättyi työväenluokan
täydelliseen, voittoon. • Kaikesta- k i l -
hoituksestaan: huolimatta el taantu­muksellisen
lehdistön ormistunut SO-,
kaista tai johtaa_ harhaan kansaa^
Työtätekevät luokat eivät halunneet
kapitallsn^a, summan; vaihdosta jai
talouspulia, vaan sosialismia, jälleen--
rakennusta j a turvattua tulevaisuutta^
Tätä taustaa vasten on (jarkastelta-"^
ya , äskettäm pid|ttyä lehtimleskon-gressla
i a arvioittava sen tuloksia. : f
r Ennen'kuin kongressi aloitti työnsä;
yieraUI toimittajien ja lehUmiesten
' Taiukalialsen L a n d OITV F o l k i n F i a -
ban kirjeenvaihtaja Eigif Steffen-sen
<t^^
pideUyyn ; ensimniäiserafshäOd?'
Iäisten lehtimiesten kongressini,
Josta hän ojq. läbettänyi lehdelleen
alempana Jnllfalstim selonteon.' '
edustava lähetystö ^presidentti:^:<^^
waldin luona j a kesicusteii hänen'
kanssaan kahden tunnin a/an kysy­myksistä,
jotka kiinnostavat lehtiä
erikoisesti-tällä hetkellä.' Niistä vas­tauksista,
joita presidentti antoi e r i -
ialsiln-kysymJkHilnsielää: erikoisesti
mainita hänen lausuntonsa lehtimies­t
en vastuusta j a lehdistön vapaudesta.
Gottwald korosti, että aikaisemmin el
itseasiassa ollut kovinkaan valkeaa^ol-;
l a lehtimiahenä. E i tarvinnut mennä"
asioiden ytimeen, eikä sitä: edes s u *
vaittu. Tärkeintä oli. että osattiin
kirjoittaa sensatiotyylillä. Nyt" sitä­vastoin
on tapana, että lehtimies suu­remmassa
määrin: erikoistuu j a ^pa­neutuu
todella perusteellisesti erikois-aiheeseeniB.:
Kritiikistä pr
lausui: " ' " \
"Lehtemme voivat myös arvostella
vapaasti. Jos lähdemme siitä cdelly^
tyksestä, että lehtemme antavat k u ­van
todellisuudesta j a osoittavat tle;r
tä eteenpäin, on n i i d en velvollisuute­na
arvostella. Elleivät lehtemme a r ­vostele,
emme tarvitse niitä. O n sel­vää,
että arvostelun on oltava posi­tiivista
Ja asiallista, eikä se saa y h ­dellä
tai toisella naamiolla propagoi­da
kansallistetun kansallisomaisuu­temme
luovuttamista^ takaisin' kapi­talisteille
. . .•'
Varsinaisen kongressin avasi tledoi-tusmlnisteri
Kopecky laajalla puheel­la.
Jossa; hän mm. selosti ylistettyä
"lehdlstövapautta" kapitalismin p i i ­rissä.
Kapltalisllsen yhteiskunnan leh-distövapaus
o n v a in sananparsi, kos­ka
— kuten Tshekkoslovakiassa ennen
sotaa r^,:parnot j a paperit ovat k a ­pitalistista
monopolia; \ u n taas työ­väenliike
"ja työtätekevän kansan
järjestöt voivat jidkälsta -Vaatlmatto-niia
lehtiään Vain'uhrauksin, jätkä
m i l t e i . ylittävät laiden / mahdollisuu­det.
rKapitallsmih albana; 'suurin .osa
sanomalehtiimehistä'on väin-palkka-orjan
asemassa. Heidän täytyy olla
valihlit kirjoittamaan mistä' tahansa.
k i t t i vallän^<Sväenluokan käsiin Ja
turvasi'maan^ l^nitykseh sosialismiiit.
pi^ijaäk^ik^i^}s&^vä^ i t ä v ä n ä ' W
^;^ikijr itavoj^-+§uttaa ,;*y6tätekev§a
kapsaa uuden i^^jjiaremman sosiaäisti-r
sen, yhtfjskunri^y^xakejp^amlsessa.
"Qn. välttämätöntä,''^^ttä ' lehdistö
arvostelee^ ja'?p^Jas;tattie^^
teitä ja virheitä uudessa elämänta­vassamme
ja että se cönaa objektii-vissnv
äslallise;i ja :p|ex^
temuksen niislWrju|ki»en elämämme
puolista, jolta l ie : i i a l i^
Arvostelisi on poltettava, Ininka vää­rään
suuntaani mennyt voidaan pe­lastaa
ja oikaista." • «
Lopuksi minl^eri puhui, että leh­timiehet
oni^,arijstettava •perustealll-sella
marxllajis-lenintläisellä opilla,
jolle pcrustuksetts' Tshekkoslovakian
työ'ätekevft kansp täi»- hetkellä täyr,
della vauhdilla ,rakentaa sosialismia.
Kongressin-toisena päivänä parla-mentinjäsen
Gustav. Bares korosti p u ­heessaan,
että?Iehdistön sana o n m a h -
tava voima -ja terävä ase, j o ka Tshek-ko^
loyakiassa tuyk ^^kokonaan : on a n ­nettu
kansarv".käsUh. Bares tuki v o i -
Wkkaakl;Goj^5eä^
ka niukaan, ,l^fUstön suuremmassa
määrin k u i n -eÄaen olisi pyrittävä v a ­joitta
vat- on sangen i 'kaukana * totuu­desta.
" T o s i n ' kapitalistisissa' ^niaissa
j u l & l s t a a n päivälehtiä, jotka^^ hyök­käävät:'
toisiaan -Vastaan, - mutta por­variston
etuihin-kuuluu' suoianaises-t
l , että työtätekevien-joukkoja hajoi-tetaan
j a niiden eri ryhmiä kiihoiteT
taan^ toisiaan vastaan. 'Tshekkoslova­kiassa'
kuten'* monissa muissa / maissa'
et' poirvarillisen lehdistön - pääosa p i ­tänyt
vai>auttaan sen suuremmassa
arvossa kuin että se oli valmis sak­salaisen-
miehityksen aikana jatka­maan
työtään .natsilaisesta diktatuu­rista
j a sensuurista huolimatta vain
siksi, ettei se men/ettälsi,. kallisarvoi­sia:
voittojaan. Vain kommunistinen
lehdistö pysyi todella riippumattor
mana j a uhrasi monta parasta kyky-;
äan. faslsminvastalsessa taistelussa.
Eräs -kuuluisimmista oli J u l i u s . Eutr
slUk.
Lehdistön vapaudesta uudessa kan­sandemokraattisessa
/ yhteiskunnassa
Kopecky lausui, että helmikuu kes-
Uttömään ,kosk?!tukseen työtätekevän
kansan kaius^a^perustamalla koko t a ­savaltaan;
.kokonainen työläisr;ja^^te^^^
lonpoikäiskirjeenvalhtajlen V e r k k o :
Nämä työtätekevieiSja jäUecnraken-tajien'
keskuudtjpta kerätyt avustajat
äntalsivafc leho3^3l6\KidellIsen yleis­katsauksen
känsän kirjavasta j a mo­nimuotoisesta:
elämästä Sfekä / ^ i M d -
a l l a maassa tapE^htuvasta joutuisasta
kehitykse3tä.ij Tälalset kirjeenvaihta­jat.
Jotka itse ovat keskellä työtapah,-
tumaa, kykenisivät myös parhaiten
paljastamaah Ja,arvioimaan niitä v i r ­heitä,
jotka , muuten välttyisivät leh­distön
huomiost^. :>Lqpuksi lehdjstö
täUä tavoin "Tmunttuisi entistä suu­remmassa
määrin työtätekevien f ää­nenkannattajaksi.
;
Y h t e Iskuntajärjestelmän v muodon
kehityksestä määrää: ensi sijassa a i ­van
ratkaisevalla tavalla'talous.
•Siksi oli^lelidi^tön'uhrattava hyvin'
suuri palstatila .talotidelllsten Ia y h ­teiskunnallisten
pulmien käsittelylle
selcä selvltettävärmahdollisi^man laa-jaUe
lukija|cui^}^e-perusteellise$tii^^^
monipuolisesti, ialpudellista; kehitystä,
joka mitä, njääiÄäyhnmäll^ . ^ v a l la
vaWttaä -JöiMiVrä::'kan^^
vaisuuteen Ja ^läinä^.' . I '
;yo3 Tshekkoslovakian lehdistö l a ­inaa
todella olla apuna työtätekevien
; y^^kka hän ei: näytäkään joultapnkilta knnlunvBnotsin Amerikan Linjsii
nnden linjalaiva Stockhvämlfl^ postimestarhi - myS^
jotdupnkkJna toinimlnen^^N^
miestari K . E. Oissonin hnoU^ettavana :OQ valtavat n&äratjoalupostia ja jdiOn.:
lahjalähetyksiä. * Äskettäin s ^ p u i Ruotsista 320 säkkiä kirjattua postia j l
3.200 säMdämnpto postia. Knn^ 1^ oli sen
matkassa 2,000 säUkiä Joulupostia Ja paketteja ynnä yU 6,000 Ruotsin Aiberi.
kan Linjan Jdnlalahjakä^rdä.
aa$t
Vapaud|«D
13 u u t t i
Ijsä nostastll
L a h j o i t i t
ANTTIA JK
ja kiitiaä
MBS. M H
gstaa $1 n t ts
PETTI O
vsriiinultajjj
^ K A L L 5 ^
ijrKosen haa
* ° A . LAITE
Beeit.
lisiinkin h aa
honhaasteis
T R A N K l
aasteeseen.-•
T A U NO
aasteeseen;
M A T T V
aasteeseen. -
J A L M A H
aasteeseen.
w. NIIN:
loon.
VILI SA]
iaasteisiin.
OIKAISI
ISTA vastai
ivirheellise
>ilion s u k un
Tässs
Enne
hjrsteriaa. jota taantumuksellinen l e h - : Don-haalilJa esitetään
dlstö tällä hetkellä levittää Jcoko L^^iJiT^^^Ts.^-!^^ .
ponnistuksille soslallsipin rakentami­seksi,
b n välttämätöntä, että se tais­telee
uupumat^ niitä: voimia vaataan;
jqiden ainoana^ehtäyänä op kansan
dettävä slhnäim koti- j a ulkomaista
taantumusta s^tca. paljastettava 'Sen
demokratian- Ja\ • kansanvastalset
^ u u m i i t e l m a t . ^ im kansainvälinen k a -
pltalistilehdisfei^uhuu uudesta kodas­ta,
on T ^ ^ ^ s l o v a k l a n ; lehdistön
osoitettava, ettH^^koko. Tshekkodova-k
i a n kansan työ on rauhan'työtä ja
vielä enenunän, ettei tätä t y i ^ ; y l e e n ­sä
voida suori^CTa^ ellei rauha säily..;
Aivan samäh mngen mukaista o l i ,
kun kongressi myöhemmin hjrväksyi
päätöslauselman,; jossa kansainvälistä
s a n o m a l e h timieäliittoa vaadittiin
päättävästi vastustamaan sitä ' sota-maallmasisa.
\
::£räs kongressin päätehtäviä, oli
tshekkiläisten jaslovakialaisten lehr
timiestet}: l i i t on pe
toteutettllnkin. Toinen i mielenkiin­toinen
i; kysymys, josta syntyi. vilkas
keskustelu, koski tshekkiläisiä j a SIOH
vakialai8ia'kuva- j a viikkplehtlä. j o i ­tä
vastaan useilta tahoilta, nostettiin
yohhakas kritiikki.
Korostettiin.' että : kansandeniok-raattlsessa
yhteiskunnassa. Jossa on
leikki mahdollisuudet luidjolden va-'
listamiseen arvokkailla kirjoituksilla
j a sivistyksellisesti, i jjUolustettavilla
novelleilla sekä artikkeleUla, ei ole
varaa säilyttää: keltaista; vilkkolehdls-töä,.
Joka ;yhä ron samalla sxu'kutelta-valla
infantilismln- tasolla kuin kapi­talististenkin
maiden keltainen : l e h ­distö,
jonka- ainoapa iridraaliseqJEt oh-'
jepuorana onivpittokäyrä.- ' .
< Xshekkoslovdfidkii' ensimmäisessä sä-'
ncnnaletitinlleskoä^ressisfa, sanpttiinr
kaikella' selvyydenä','-että- T^bekköäov,
vakia ^-on - tiellä- -^osiaHsmia^ - kohti.
Taantumukselliset; jotka heti sodan,
jälkeen' menettivät' mahdollisuutensa
lehdistön •tekem*säksl tuloa tuottavak-
Sl'i' sensat loyritykseksl, - olivat hekin
selvillä kehitylcsen kulusta j a tekivät
>he3yfnl|Aiitea,5';'epätpivo!sen/ yritykte
estääkseen de|nokiätfanvastaisi« kei-,
noin lämän kehityksen. Taantumus
oli kuitenkin'-niin heikko, että ^työtä­tekevät
löivät sen i l m a n taistelua.
Nyt Tshekkoslovaldan kansa ei enää
tule sietämään, että taantumus^:jat­kaisi
hävitys- j a sabotaaslyrltykslään
edes lehdistön väUtyksellä. Lehdistön
tehtävän kansaiKiemokraattisessa y h -
teiskimnassa on g kansan auttaminen
Jokapäiväisessä työssä: Ja paremman
tulevaisuuden luomisessa. 'Lehdistön
on- kuvastettava saavutettuja suuria
tuloksia, sen on vedettävä kansaa Ja
entistä laajempia Joukkoja mukaan
uuden lehdistön luomiseen. ; - ^
mainio näytelmä tk. 26 p.
Toronto. — A I ( ^ Kiven kuole-maton
näytehn9,-kutt8inäy toksinen
komedia 'Vammisnutarit» esite­tään
täällä Don haaliUa CSJ:n To-ronton:
osaston näyttämön toiiaesta
snnnnntaina, Joulokuon 26 pnä.
Esitys.alkaa beUo 4 iltapäivällä.
Täten osaston näyttämö on va-
' ; rannat joolanpyhlen päättäjäisilil
si arvokkaan Ja mielenkiintoisen
tilaisuuden, mitä epäilemättä tet*
vehdlfäan hyvin lämpimästi laajo.
j en jonkkojen keskuudessa.
J a paras tönnostus näyttelijöille
: tästä JonlobilrCiDtensä keskellä te­kemästään
hyvästä työstä on si'
«ttä Don haali-, täytetään ääris
: myöten sunnnntaina, joulukuun: Iw
pn. Tervetuloa läheltä Ja kauk ffl
jnhllmaag'>ja'nafottimaan Aieb
K i v e n hienosta huumorista! —:e
'!:;-v.y^.jtyjt-L.,....''ij : •••"s;-'-^
? T Vuoima 1679 LaSalle rakensi en-
.sipMjn^iUaivjEjifeNiaBrara^okeetciJtt-^
.tiouksen :'yläpuolel}e.; ;Sen-nimi-oli Le
Griffon.
Y h t e
-Vuonna 16)
Qsensimmälse:
Udassa...
Eriä
MUI
EuM JOTiIukt
Me muista
me kaipaa
EUt elämä
hellästi hl
Mutta lehdistön el ole; ainoastaan
huomioitava suuria ^voittoja Ja • lau­lettava
ylistyshymnejä, kunvjokift en-kofeen
-suiui ^edls^rsadcel on- telity.
Sen on myös: punnittava j a arvostel-
' tava vikoja j a -puutteita. Sen avus­tajien
on tunnettava; että minkä ta­hansa
j a kenen tahansa asiallmenvja
positilvmen arvosteleminen, . jos he
todella ovat vakuyttpneet, etta.slihen
on syytä, e i ole ainoastaan heidän oi­keutensa;
vaan myös heidän velvollir
suutensa.
. Verrattuna kapitalistiseen sensatio-lehdistöön,
joka hallitsee miltei yksln-valtiaasti
Länsi-Eiurooppaa, Tshelsko-slovaklan
lehdistö edustaa aivan uut­t
a lehdlstötyyppiä.:v
Se on kansan lehdistö, joka palve­lee
kansaa.'
LA
PÄIVÄN PAKIHA
Joulupukisfa, -kiiiQestai ja joulua
edeitäneisä^ uutisista
Allekirjoitetun kauppasopimuksen lisäksi Suomen kansa sai jqu-
.^r^Julähjaksi kaksi kolmattaosaa niistä sakkomaksuista^- jotka johtuvat
v i ' * ^'i^iita kun Suomi ei ole voinut sopimusten mukaisesti täyttHä s<)täk<>r-
V' ,*j^aiu^itö,umuksiaan kuluneen vuoden aikana. Talien Suoml/sai'!$6Ö0,- 0'' •:.»i<?PO joiilulahjaksi. Kuten muistetaan, vuosi sitten Pfikkalän hallitus
} ri^-'^34i toimeksi sen, että Neuvostoliitto pyyhki p o b kaikki Mellisön vuo-
$i«cA{ÄiSaklfomaksut.' Neuvostoliitto oli siltoin vakuuttunut^ siitä, että
^'..'^(JrPJtukseiia Suomen nykyistä suuntaa vastaan,^ mikä ilmaisee itsensä
,;;!;• ::::;;':':3i 'j'-N:!i:^'V'
täkäläisen lähetystön 6nglanninA kielisestä Suomen lilr
mistä, missä uÄes^mpaan kertaan korostetaan Suomen sotakorväusni^^^
nojen suuruutta, mutta ei sanallakaan mainita siitä; mistä he johtu­vat.
Suurethan i\e sotakorvausmenot pvat, mutta tämä on vain osa
totuudesta.^ -Kaikesta "
' filmi jättää katsojan mieleen sen käsityksen kuin maailmalle haluttai-i;
f siin jälleen levittää NeuvostoiiittWastaistamie^
.Suorneii'" kustannuksella. Tämä sellaisenaan on tietenkin vain y k ii
•pikkuseikka, mutta se kuvaa Suomen hallituksen nykyistä suuntaa,
mikä yllämainitun; sakkokysymyksenkin perusteella on jo huononta-
Neuvostoliitonvälbiä -suhteita. Ja kun kumoamaton
iSuomto kansan-tulevaisuus hyvinvointi riippiuuen^
naapurisuhteista o^uvostoliiton k a i i ^
Suon\en •. Neuvostoliiton välisten^ suhteiden k^
aiheuttavat :huolest^neisuutfa" Suomen todellisten ystävien
keskuudessa. , • . , ^
iliiliSliililte
Aikuisen; miehen ei yleisen käsityk­sen
perusteella sovi puhua juolupukis-t
a muille kuin lapeille.-' Näin on asia
varsinkin juroudestaan ylpeilevien
suomalaisten keskuudessa.
Tämän .kirjoittaja epäilee; muuten
sitäkin, ettei jurous ole sen parem­min
erikoisominaisuus suomalaisille,
kuin se ,on muillekaan. Poistakaa ne
olosuhteet, mitkä kasvattavat-jurout-^
tä. j a te ^havaitsette, että "suomalai­nen
Jurous" • muuttuu hyvinkin..elä­mänhaluiseksi
hilpeydeksi, aivan s a ­malla
ttivalla^ k u n nyt Canadan suo­malaisten-.
tytöt j a pojatv ovat miltei
«polkteuksetta isiään Ja äitejään p i ­tempiä.
• -
^ M u t t a joulupukistahan p i t i puhuat
Tämän kirjoittajan täytyy rehelllses-;
t i myöntää jääneensä siihen onnelli­seen
henkiseen asemaan, että voi J u l ­kisesti
sanoa-uskovansa Joulupukkiin.
Mikäpä voisi n i i n elävästi kuvata tär
män "turmätunelsuudestaan".' syyte­t
yn 1tiwHglc^iinWftW IHitipntntft fnhtmtlUs»
tä hSTPää puolta k u i n se vanha, hyvär
tuulinen Ja iloinenv joulupukki? K u n
lukemattomat' ihmiset harjoittavat
todellista kieltäytymistä itseään koh­taan
voidakseen ilahduttaa : kanssar-
Ihmlfiiään Ja omaisiaan Joulupukin
a n t i m l l l a ; n i i n se osoittaa, :että tässä
'•pff^»«'fSt'-''{iprymitmimiM..ftp• '-'Sentään
paljon hyvfiäkin.^^.:^
den; sorron j a .vääryyden läpi näkyy
tavallisten Ihmisten inhimilliset t u n -
teetl
. Joulupukin x hahmossa * personoituu
miljoonien pikkulhmisten keskuudessa
vielä elävä "antamisen Uo", mikä nä­kyy
siitä, että esim. isät j a äidit Uoit-sevat
aivan yhtä p a l j on k u i n lapsetkin
j o u l u p u i n ' antimista;' Siksi täipän
kirjoittaja uskoo joulupukkiin; v rm-tä
vankkaa uskoa e i horjuttanut edes
sekään vaikka r'^klvan'' pikkupoikana
, ^ l ä pienemmän velipojan kaiussa
sattui vaatekomerosta tulemat^ [esille
Joulupukin i pukua muistuttavat vaat­teet,
jotka sopivat äiti-vainaan luut­t
a eivät Isän päälle. Sanaa sanomat­ta
me &—6-vuotiaat poikavekarat p a ­riimme
nämä kauniit vaatteet-pois j a
koetimme ylläpitää Joulupukkiin ^us­koa
vaikka äiU sattuikin pjukln käy­dessä
olemaan "kylässä". Näin;on
usko joulupukein säilynyt; eilcä sitä
ole voinut hävittää edes ne Joulunjäl­keiset
uutlstiedotkaän, missä o n ket-^
rottu. että siinä t a i täss^kturkaupun-
Sissa on viel^^us^Ita p t f ^ j a " l i l k a l i l -
kutiiksen"f y u o l ^ pahnoille;;' Joulu­pukkikin
omvaäi tämän yhteiskunnan
tuote!," . -
Mutta inhimillistä r a k k l u t t a . huo?
lenpitoäjavystäi^tta edustava J o u ­lupukki
on sellainen ukki johon.-tä­män
kirjoittaja n s ^ vielä pitkän^-
kaa.'~ Tervetuloa siis -Ustea s^tävk,
vanha kultainen' joulupukki^ vaati-mattomine
lahjolnesi matalimmsmkln
^kurkihirren ; alla asuvien lasten N k o ­reihin!
« * «
- M u t t a Joulun viettoon näyttää l i i t ­tyvän
h y v in materiaalisiakin seikkoja.
5VashIngtonIsta esimerkiksi ilmolfet-t
i in jouluk. 21 pnä, että Joulupukilla
on tänä^ vuonna historiatrkallein Jou­l
u tällä mantereella. Hinnat ovat k o ­honneet-
pilviä hipoviksi Ja: jouluhu-mun
aikana ne ovat saavuttaneet en-nätystasbn.
Ne jotka: lypsävät sekä
farmareita että työläisiä, lypsävät l i ­sää
. voitto-osinkoja myös - ihmisten
joulutunnelmasta!
* * * ' :
Toronton seutuvilla o n taasen u h ­k
a i l tu niitä ihmisiä. Jotka ovat tottu­neet
itse hakemaan joulukuusen las­tensa
iloksi — sillä vaikka sanotaan­kin^
että jumala o n luonut maailman
j a kaikki mitä sUnä o n ; n i i n joulukuu­s
i a ' kasvaa 'ifiedn JoIlleklj;i, yksityisille
Torontoii ympäristössä. NNllnpä näh­t
i i n eräässä torontolaissssa lehdessä
kuyia ^joulukuuBen''' varkaasta Ja k t i -
Vah alla f joulutunnelmaa'* kuvaava
ilmoitus: "NUtä'ihmisiä, jotka taval-
4 ^ t i varastavat joulukuusensa: vndt-"
Churchin townshipista,; pyydetään .os­tamaan
kuusensa tkoä vuonna, t a i vä-muutama
on vielä epävarmalla kan­nalla.
iJluutama päivä sitten t r i Shiel(isin|
kerrotaan ilmoittaneen seminaam
oppllaiUe. että heidän täytyy ant«aj
ehdottoman uskollislupauksen — mi­h
i n sisältyy lupaus kirkon talonmie-l
hen tehtävien täyttämisestä jne. -
muussa tapauksessa he saavat luvan 1
poistua seminaarista. Mainittakoon. I
että t r i Shields yksinään kontrolloi |
mainitun seminaarin Ja sen oppilaat J
Oppilaita sanotaan olevan 70, Joista!
20- naista. Seminarissa kehittyneen I
riidan johdosta on julkisesti vUtattul
myös siihen; että t r i Shieldsin saman-lainen
sendnaari yksinkertaisesti lak-1
kasi olemasta j a vaikuttamasta Yh-[
dysvalloissa.^
K.o: seminaarien oppilaiden neuvos^ 1
ton presidentti E . O. Gorbett lausui, et-1
tä t r i Shieldsin dlktaattorimalnen to|r
menpide senUnaarln sulkemiseksi <B«'J
tä olosuhteiden mahdottomaksi jär­jestäminen
- todellisuudessa meriot-see)
Von h y v i n raskas isku kaikille «>-
pllaUle J a erikoisesti nllUe, Joiden piö
saada päästötodistuksen kolmen Ituu-i
rastainaan ne Jostakin muualta. \Me
ryhdymme aäm vaatimiin^ tbimMipi-telsjlnvehkälstftksemme
puiden v a r -
käuden... tovmshlplssa."
' ' ' \ * * •
Vielä :^kavampantf seikkana voita­neen
pitää Babtistteh kirkon 'toron-tblals^
sa seminaarissa opiskelevien
papbikokelaldea osoittamaa kapinal­lisuutta.
TÖron^Iaiset lehdet kerto­vat
nyt; ettämainiton ceminasirin 55
oppilasta on pää'ttänyt Jättää t x l T . T .
Shieldsin seminaarin j a mennä ilmei-i'
s e ^ kilpailevakdir laitokseksi'Järjeste-ts^^
iuden s^^tiiMxixi^Baqiiin.^ V a t o li
oppilasta jäa mainitun.^ ttuUstledbn
mukaan t r i Shleldin siipien stiojääil Ja
kauden kuluttua.*'
Mutta kuten saiu)ttu. tri Sbiem
järjesti tämän seminaarin Ja nimimj
itsensä s en presidentiksi. Hänellä (in|
valta Jä voima myydä opp)lai<l«"
asuntorakennus j a ajaa papeiloi to-1
kevät oppilaat peUöUe. Mitä on vP»l
saiä.. kuinka suuria menetyksiä J«I
vaikeuksia JSe aiheuttaa näille'opi^'|
l a i l l e . ' '•' . ,
Mutta t r i S ^ d s unhoittaa ybd^
seikan; Suurella diktatuitfimaisandel' 1
laan hän v o i kasvattaa kapins^J^I
pappeja J a mulatätsopU, että J . SM^I
on - yksi r. olosuhteiden voimalla- fl^r j
kaptaallifleksl Ja idtten vallankumoi*'
Äelliseksi kouluutettu scnUnaarin «>•]
pllas. 1
Nlin^ Jotta hauskaa Joulua
inulile, paitsi t r i Shleldsille j a b5«ö|
kaltaisiUeenl - l ^ , R f i n ^ u r a .
VJ
fiox