Vapaus, September 30, 1950

              -ääse
okaisen ktvs^
eifa
rc
a bondeja
itdUfa»
ABIO
Beuterin uutinen tiesi äskettäin
rtja, että DaUy Telrgraphin scta-
'railitaja Randolph Churchill
haavoittunut jalkaan Naktöhg^^^
ja lennätetty sairaskbneiillaJa-
'jjjjo; JoäSeenkln puoli vflöslsataä
bdunut erään tolien caiurchjmn,
iolphin isän Winston ÖiOT^
epäonnesta eräässä toisessa' im-stisessa
sodassa: ' buurisodassa
un Churchill, nuori brittiläinen'
jes ja husaariluutnänttii joutui
en vangiksi, pääsi p^en^maäh,
sai pakdi^tksälaan Itbkeilla
buurien "elävänä maalitaululla."
lörarchiU smoin. ChurdhiU nyt!
itta tämä ei ole suinkaan ainoa
j • varsinkin tärkein yhtymäkohta
^ e n imperialistisen •sodan, buuri-i
ja Korean sodan, T ä l J l l ä . K u m -
jiakin kerralla ön- johtava maail-
Kirj. Historia
nytjksjin,: mutta :i k Englanti sä^
inaahaikaan^uoritti Joiikkojralkeski-iyksiä
b ö i ^ j ^ ^ i n : rajoilla, tiän 1890
esitti '^ •
vanoilla j-x^Fi^iäiin "syttyessä aseissa
38,000 ml|tetS;*p?i|^lahnilla niitä- vas­assa
21.qffl^;|aB^ oli pä-
] empi as^isbt^pt^kistöä jne.- mutta
juurit o l i y ^ p i ^ i i f ^ tarkka,-ampiujik:
, a tunsiva^ieni|feni3i£e^ ihaasfoln. Ja
: ijinpä s d d ^ : i ^ ! ^ i | £ ( ä e o m ^ l ^
] äisille joukoi^e,V Jöifa^ White
ja Butler jchtivat,-kerrassaan tuhoi­sa:
Whiten aImeija^ saarrettiin La-dyspiithiiri
ja britit kärsivät kaikki­alla
pahoja tappioita. Kaikkialla
maailmafsa tervehdittiin buurien me-riestystä
ilolla, eri maista — mm.
alta hyökännyt piene'hK£xr:::s:^ Suomesta — riensi vapaaehtoisia hel-lUSldl-
0 m.
Unkarin 0^1
ippuun. silloin Englanti, nyt Y h -
pallat. Kummanakin kerralla
Il hyökkäyksen aiheuttaneet kyl-
[itimperialistiset edut: siUoin Trans-kultalöydöt,
nyt Korean stra-
;n sinaiipääasema sodanvalmis-lujssa
Neuvostoliittoa vastaani.
lilakin kerralla on myös vä-;
ludestaan ja itsenäisyydestään tais-
21.6, Baofaal^
littakoon: ma
i. 7^0
5.000
essy7»,kori'
nUoikka Pns^l
r Homomi^j
numkaii
irazegl
ten
200 m. 25
121,4.1
•''•li • " ttii.
liituko t({-|
tettiäai'
ra kanalaa
ival]aDkW-en
koiiMts^
aildceiD
I ] nnnlsn^
än;
•SELLB
IVINEN
it pieni kansa lyönyt suureii väs-ijansa
häpeällä ja koko maaU-lostul
kamjjibn hämmästyksellä: siUoln buurit
suissa toäfc. Ft korealaiset. Mutta on myös erbar
olivat rnsU lirauksia. Buurisota sai koko maä-
- nan — myös Suomen — valistuneen
. OoMoTOil^ ielipiteen nousemaan Englannin
Idi lOA DÄ-' fSÖcäystä vastaan ja tuomitsemaan
' 5)eriallsmin; myös Yhdysvaltain
imäamji orean-hyökkäys on saanut koko e-
'ksellisen Ihmiskunnan tuomion,
samanaikaisesti evät koko län-maailman
porvarillinen ja sos-i-
lehdistö ja Igrmmenien pienten
haUitukset ahtaneet tukensa
Itain hyökkäjTssodalle. Niin
maailman yleinen mielipide puo-
. vuosisadan kuluessa moraalisesti
ilsistynyt!, Mutta toisaalta: kun
ien sankfirininen taistelu oli eril-
, niinkään tehokkaan avun säa-amatta^
impeirialismin kokonaan
tsemassa; maailniassa etukäteen
ittu häviöön,vOh Korean vapausr
i];ulla selkänojanaan ,spsialis^n
kansandemokTiatlfln mäaihha^ joka
jtuu, läpi vanhan' mantereen, jä,
isittää kclmahnekseh ihmiskuh^asf
kun ImVitasayallj^t. olivat ^^v^^
iaMa,takap^
'•jänhoitomaita, om' JBlöreä kaxisaiir
_ ttlnen teollisl^isvaltlb; / JöU^
käsissään ,pmap_ tuleyaisuutepsa
iralmet. . . . ;. • - - : ••
oreän vapäu^täisteltin Inilku tun-ahr
buurien neljä vubtta kestä-
M, yapäivstaist;dahtM on, unoh-
..Paiilautettakoon. tässä mie-
Ue tosi­na
inloa
I tunes-lel
äl950
abjäst*
ntario
iureta
bjast»,
unilsto'
iä tar-<
roJnert
rARio
in sen päätapahtumat.
[ Buurit oiitvät;' EtelS-iÄfrikkaan 1600-
lla siirtyneitä hcnäntilaisia, jotka
-luvun alkupuolella,: Englannin
attua Kapmaan. siirtyivät Etelä-fean
sisäosiin ja perustivat sinne
anjen ja Transvaalin vapaavaltiot,
yritettyään jo tällöin aUstaa valtan-i
alaisiksi myös buurit Englanti kui­nkin
1850-luvulIa tunnusti niiden
näisyyden. Parikymmentä vuotta
lyöhemmin, liB77, Disraelin imperia-iien
hallitus kuitenkin, käyttäen
äkseen buiirien ahdinkoa heidän
lelussaan ziilunsekereitä vastaan,
listi Transvaalin Englannin suoje-altioksi,
mutta buurit nousivat
löin ensimmäiseen itsenäisyystals-leluunsa,
joka johti 18B1 Pretorian
liahtekoon ja buurien itsenäisyy-tunnustamiseen
(Gladstone),
OHTALOKAS KULTALÖYTÖ
Buurien asema näytti turvatulta,
lutta sitten tapahtuivat 1885 Trans-ilin
suuret kultalöydöt, jotka teki-it
tästä maasta yhdellä IskuUä erään
ilman rikkaimmista kultamaista,
tuli buureille kaUiiksi. Maahan
li tulvia brittejä ja muita ulko-laisla
kymmenessä vuodessa
>i Johannesbiu-gin kultakaupun-
100,000 asukkaan kaupimki —
Cecil Rhodesin johtama englanti-linen
siirtomaiayhtiö ryhtyi valtaa-n
laajoja alueita butn'ita5avalt3-
fjen ympärUtä rakentaakseen niistä
[nmgon Englannin afrikkalaiseUe hh-
|PeriumUle. Buurit, joiden lukumäärä
to koko. Etelä-Af rikassa nousi yli
:n mutta varsinaisiissa buuri-
Itioissa vain vajaaseen 30a.000:een
•asivat levottomina tätä- kshitystä-aiheeUinen
heidän levottomuu-l^
ä oli, paljastui 1895. kun eräs
esin apulainen, tri Jameson, her-
Kapmaan ' pääministerin' toi-
»eksianncsta ja Umeisesti mjös
|nglannin imperialistisen slirtomaa-filoisterin
Joseph Chamberlatalntis-
M muodosti yksityisarmeijan ja
^ k k ä s i Transvaaliin. Hyökkäys
.^onnistui kuitenkin täydellisesti,
«amesonin joukot lyötUn. hän itse
^ u i vangiksi ja Khodes joutui ve-
|*ytymään näennäisesti syrjään.
^ O I N SOTA V
i Naamioidun hy&käyksen epäcmnis-pttua
Englanti ryhtyi toisiin toimen-igeiEila.
Chamberlahi alkoi vaatia
PourivaltloÖUn tulvivUle uUcomaalai-
^e. "ultlanderelUe", kansalalsoikeuk-f*
ilman että heidän sfltl tarvitsi
^^>ua esfan. Englannin kansalalscl-
^^^t& tai täyttää buurlvaltojen
^^^i^elvomsaxOala. Buuripresl-dän
avukseen.
Mutta brittie» teljona oU iskenuyt
kyntensä liian arvokkaaseen saalii­seen,
jotta se olisi voinut otettaan
irrcittaa. Spuräayana yuohnä lähe­tettiin
Etelä-Afrikkaan yha uusia
joukkoja — kaikkiaan; 130,000. iniesti
— ja niiden johtoon seetettiiniSig^^
lännin JsiirtomaäsddMikäyhm^
vimmat hTmetT sptamaxsalkteafc JRoböiis
ja lordi Kitchener, joiden rinnaUä
olivat sellaiset myöhemmän ajan ikuu-luisuudet
kuin kenraali French, Sir
Jan Hamilton ja eversti Baden-Po-wen,
tykistöä lisättiin, ja niin aUcoi
buurien vastarinta luhistua. Alku­puolella^
vuotta 1900 tapahtuivat bUU-^
rikenraäli Cröhien ahtautuminen
Paardebergin luona — ratkaiseva
käänne, jcka aiheutti valtavan ilop
Lontoon pörssissä- — §ekä Oranjen
ja Transvaalin pääkaupunkien joutu­minen
brittien Sasiin. Buurisota
näytti olevan lopussa.
SISSISOTA JA TUHOAMIS­TAISTELU
;
Erehdyttiin: nyt alkoi sissisota, jo­ka
kesti kolmatta vuotta ja joka nosti
butHripaälliköiden Bothan, Delareyn ja
Debetin nimet kaikiken huulille, sissi­sota,
j i t k käytihi yha,'' hlryittäväm-riiällä,
julipiuuderia. Vaikka buurien
volmai lakkaamatta hupenivat jä hei--
däh" yleensä täytyi p^syä puolustus­kannalla,
yiiättivät ; he aika-ajbln
maailman hyökkäyslIIkkeUIäkin, .ku-
'te)i^Dewet tunkeiituessS^^^ 1901 jepä
Kflpinaah alueeUe, KaikenkiiikMa^
ipysiyivät b i l ^ ^
Oop. flilestKi nuiä iraiö^n oii; En^i
nih; tuotava Etelä-Afrikkaan '^0,000
miestä ja käytettävä sotaEoehplhjn yli
200 mUjponaa p u n t a a ! ; v a s ta
ryhtyessään buureja vastaan, suora­naiseen
terrörisodahkäyntiih,. ,luötu-aaÄiWrallatuiUe:
; alueiUe kpkpnaiÄ?h
; vhir£ilinnbitustenV verkoston ja" ah-
.dettuaan aseetoriita buuriväestöä kes
kitysleirpjhin "nälän ja kulkutautien
tuhottavaksi sai Kitchener vuoden
1902 puoliväliin mennessä buurien
vastarinnan miuretuksl. -
; Englannin vanhoillinen hallitus,
jcka oli aikaansaanut maassaan so-takiihkoh
aallon, aikoi noudattaa ku­kistettuja
buureja kehtaan säälimä­töntä
kostopolitiikkaa, mutta vapaar
mielisten vaalivoitto aiheutti suun­nanmuutoksen:
buurit pyrittiin so­vittelulla
ja myönntyksillä voittamaan
brittiläisen imperiumin puolelle ja
siinä onn'stuttiinkin; ent. sissikenraa-
]i Bothasta tuh tämän yhteistyön
symbooli. Viisaalla ja taitavaUa me­nettelyllään
liberaälihalUtus paikkasi
brittien mainetta myös kansainväli­sen
mielipiteen edessä. Siihen, että
Etelä-Af rikassa samanaikaisesti säi­lyi
mitä hirvittävin rotuvaino ja dis-kriminatio
neekereihin ja hinduUlin
nähden, kiinnitettiin vähemmän huo­miota;
se on jrleisesti tajuttu vasta
nykyisin, kun^ tri iialanin hallitus­järjestelmä
aitoa rotuvainoissaan saa-vutUä
Hitler-Saksan mittasuhteet.
Liekö sitten- ^j^o^c^; että ^xt?^^-
laiset eivät käytä;ett^i^y^^
päinvastoin polsteiie|^lwiuud(n^
kapitalistisen riistc^ättibd^ ' ' ^ " i
tyneee r a k e b t ä d d ^ n ^ ö l ^ t ^^
•slalisöstä' yhtdlKtm^ä^
näv s e ^ c t t ä : , K t a « ä f e ^ ^ v ä^
^onntöiiää-jar t d ^ ^
poistaneet lukuäddbttbmim^
ryhtyneet t^määa^jjl^iöt^^cct A0
tieteen: koka;.käDtf«^p^^
sitten syynä se^- etiilBBMÄ^^^^^^^^
Ifäikeirtog^hhiHl^^
kaänlenää itäpiutiil i|^^^i|||[6minPvd^^^
ftm'^t^^baä olg^ niin a z ^ f aä
j a pliää'talvea ;tniin oU i94d^O:h
;lävC ^ a t e xiic^^minte^
; t s ( ^ ^ i i j O ^ föäistih.
lailEö^f:simp^^
e|^^/^]käiä^ sitteii
bU>, ^ ^ i j i o i s -^
i n o a l ^ t f taivL liiä^ Ölikb siis
. mlnrfl^ sUä;:irofaBnut:
|^äJ|4n/^M^^ plijii'^ejlM' 8^ ; B11-
csältaan kuolih^ik^n laoitta
inäperialistiselle :J^^tä^ ibkia,';
puolena viiosisaciäii {^^mon^^
maailmaan riistoa'ja"6Ötfi^I v;.
Pienten kansojen ^teyaic^ bili^-,
sodasta! -
Se pitäisi tajuat (jipkätseQj^^^
tavaHisert ihmisen, ^ ( i k a l i^
kanisan! , ,.
Tajuta toisin k u h i ^ j O ^^
rempl. joka seurasi ^C|tlurcilill yati*
iieinmähv esimerkkiä: ^ ^ ! V t l i b ^
;ja'^pUe\ikäyi K p i r M ^ r y i i t^
Icuih'isälleen buux^c^di^sa^!..r-':-/'-;^'''-
Ibjh^^Muofiuus . t ä^
atteiiäen^ blipä iäiMrä tulia, entisen
tajyaii. Bttii|^ sen j ä l k e ä ^
s i t ä t ä i t ' pl^mme^;bdoteIleet vieläkin,
n ä i ^ l e A ^ ^ ^ t ä & ^ seMäM nkyt-t&
ir:tä^ädfäl&im
VkÄäÖ^4S&*"ef ktiih iylidfe
i^iäiir|)älUitä^ IS&mltitä jä
l M i ä ' ^ t l i ^ ^ jä" fiie^än^ kaksi ^ittan^
Toronto., J Ontailpl. Mining .TUs^
tionin viime vuoden ;<s^(Hd[kertbmui^^^
sen mukaan oh Ontarion mäakiulnäs^
sa tuotettu viime vuoden aikana puo­let
Canadan metalleista elL 49 jnp-senttia
koko maah tuotannosta; C^näM
dan metaUituotannoh arvo pll yihne'
vuonna $535,000,000,: ^jo^Oiit^jta^^
maakunnan osalle lankesi $26^i,80(>^i)Qb^
sanotaan iselpstuksessa. • -/^ -
Ontarion mäakunhassä; tuot^ttiin^
kaikki Cahadäh nikk^eli. 57 prbsehttj^'
kuUastal 42 i^osenttk EMpäristä
prosenttia , ratttäihalinistaV l&iköi^i
tärkeänä pidetään sitä. eMdä^
räutamälthln tiiötäntö bn, kbhbiihut^il)
vuoden aiiianä 30-keiiaiseköi; johttie^i
pääasiassa tuotanhph IteäantyhlMBtä
Ontariossa.: jossa räutamal^äin;:tuo­tanto
lisääntyi kuluneen väbden älfiiä-na
41:prosehtilläV
\ Kultaka>vantoJen^:>tui
tamista koskeva iaU.J^^^
cliiaika ipääityy
jpilun mehhessä. Johti kahdetl'kuläf'
neen vuoden aikana 22^ miljoonan
dollarin suuruisten' apurahojen tnäk-sami$
3en kultakaivannbille.
lalsta^wHiiKote^
el;pUut:edes Jpka tblnen päivä aurin-kbiiieh
Ja kuiva. Useimriiltien oli mbn-täklÄ*;
k&teäW Jä- kyiinftä pät^ä pe-
; Syjfsfetiufia • satoi ensi liimen 16 p.
^ p l f i ä i t m i i l p y ^ Jä kbl-maimen:
k e i^
sah^ Jsaioiiiin 2d. p:nä Ja peljättiin
j p s e n ; i ^ ^ n pysyväiseksi t&män tal­ven/
^luksi. ttiitta' yife^^^ tänä
äa^iinis; iiiidltävasti tuo kesän odPt-
.tamln^ täiytj^ee' jättää ensi vuoteen.
is£Där<^ihän.bl^^^^
ibenaämuha; täytyy lähteä liikkeellä
tii^I^sem^ Jä karjalakki pää^ Ja
ää«b«i. ehsiiiiiha^lie .vdstääntulijälle:
• l i t e t ^ ; € i i i ^ rhib nlTClmi-
A ^ l i b i n (äMhritis) \ ankara hyökkäys
-V siibaiäi Ttn^lehd^ S3^ktiuh lä
r ph nilni^i^aäa otsikblfa; "ARtn aja­tuksia"
klrjolteiaah Saonies^a vie-rätUe^
ötä ifeuVbsitblUton nyrkkelli-
'Jäjbiikkueesta^ seuraavaa:
' Mtkeiiyihm^ ^y^rES^sonki el alka-nu
» nihi hyvissä meikeissä kulh Jbs-k
# ä!käisemitiin. Neuv os t o liiton
nsnrkkbilUlit ähtoWä« oiketii'tuhtuvan
l ä k ^ k s e n iMJlUemine. Tässä ei lie­ne
enää tarpeen'toistella hiitaän nu-äJerÖita;
siliä- nehän ovat Jokaisen tle-
<lit$äa: Venäläiset nyrkkeUlJät osolt-t
i ^ t Jslleeii kerran oleVahsa siinä
kunnoa^; että heille lienee valkea
YiSä^ vdsttista: kokb ihaailmassä, al-iläklii
atäätödrlnyrkkeUijöläen pilris-täv
VeftäiiiikbhdeKih bn löydettävis­sä;
älli& ptdettlihhäh meU)& Jä niuual-läkifi
^ h t t f Hämäläistä yhtenä par-allekirjpittaneeh
kimppuun tänä ke-vät-
k^äkäutena teki minustakin —r
niioii^til cmiehestä I — ilmapuntarin.
Joka j o voittaa iioikani Euroopan so-
,tairetitelt^n. tuoman saksalaisen 11-
maputttairin herkkyydellään Ja luotet­tavuudellaan.:
Anteeksi siis ensimmäi­nen
säätiedöltuksenll
- lälirlkMääei^ tölniiiita sea-
. alkaa myös hiljalleen
vi^kiiät^ suomalaisessa
li^iiMa, JB seti^äkontakodlssäi 53
ftcä.;Sti: Boutit; pidetään sunnimtäi-kbuiiiuk
'Jbkff: stihnuntaläamtt klo 11.
Elleivät lapsesi ole muualla sunnun-tatt:
o;ului;i(a. niin lähetä heidät Tlm-mitis^
li pa|9ilaatt ensi sunnuntaina.
Jo3^'tÖinuUo; ori alkaa, tule mukaan
opettamaan.' {.-y^'.'-
*nttf ffäul säug^ ri^uyötteu-filt-g
s t i i a oM vaimu melkoIsUn myön-
NIIN SILLOIN, NÄIN NYT
Buurien omat kädet eivät täsisä
suhteessa olleet suinkaan puhtaat:
he eivät olleet ainoastaan kiihkeän
uskonnollisia ja vanhoiUisia, heidän
kalvinilaisuuteensa mahtui mj-ps nee-keribrjuuden
hyväiksyminen ja käyt
täminen. Vuosisadanvaihteen euroop­palaisessa
ja amerikkalaisessa opinl-cnissa
tämä puoli unohdettiin, näh­tiin
vain pienen kansan sankarillinen
taistelu vapaudestaan imperialistista
suurvaltaa vastaan; Drejrfus-jutim
riimalla cli buurisota, vuosisadanvalh
teen suuria moraalisen suuttumuksen
aiheita vapaamielisessä kansainväli­sessä
- mlelipiteesaä. Meidän aika­namme
on miltei mahdotonta yni-märtää,
miten leimuavana buuriso­dan
aiheuttama suuttumtis puoli vuo­sisataa
sitten ilmeni lehdistössä, kir-jallisuudessa,
tiedemiesten ja iaiteiU-jain
mielipideilmaiisuiEsa — meidän
aikanamme, joUoin fasismin valta­kauden
tylsistyttämä porvarillinen Ja
oikeistososialidemckräattinen mielipi­de
välinpitämättömänä' tai suoras­taan
vahingoniloisena seiffaa maail-höilisesti
jbkä siuihiinialklo
Tiliaila.-Jokä^kiiiil^uden Isbhnantena
sunnuntaii>a >klo 3 'i|>. on satnassa pal­kansa,
ratein'-, eoiglaimin- Jä suomen-riptitkbidaä
.pl^e myös Jbkia sun-
Vuosikertomuksessä esitetään Vaatia' nuniai Mb H saihässa_päikässa. H-mus
kuUan kauppaa koskevien tajoi- ^-'"--'•'^'^^^ r>^i.
tusten po!stamisesta nito. että kifltflia
voitaisiin myydä vapaUla niäi^kkihbina
vallitsevien hintojen iniikalsestii ;
Sanoo Cbluivi^^
seit Amc^rikäirk
tämiseti
man johtavan imperialistisen suur-vaUan
hyökkäystä pientä vapaudes­taan
taistelevaa kansakuntaa vastaan,
riemuiten ei väin "pcmmitusmattojen"
käyttämisestä jotikkokeskityksiä vas­taan,
vaan myös turvattlmlen kati-pui^
en ja teollisuuskeskusten pom­mituksesta,
ilmaterrorista naisia, lap­sia
ja. vanhuksia vastaan, hyväksyen
<^t'ukäteeii jopa atomipomminkin kä^'
Lontoo. — Exeterin yliopiston' pro­fessori
A, Davies on sanonut, että
Christopher Columbus ei löytänyt
Amerikkaa 1942 vaan, että sen,löysi
viisi vuotta aikaisemmin Dualmb-tdr
minen portugalilainen tutkimuänai-kaUija.
..' :
Professori sanoi olevan useita viitr
teitä siihen, että Columbus tiesi ennen
"löytöi«tkelle" lähtemistään K^rtä-vähsä
maata sillä Portugalissa kartan­tekijänä
työskennellyt Columbuksen
veU oU kertonut häneUe Dualnibn
löydöstä ja että hän löytäisi maan
750 leaguen (league on kolme mailia)
etäisyydessä Kanarian saarista. Ftof.
Davies sanoi Columbuksen ryfatjmeen
heti lähtönsä jälkeen tekemään te­kaistuja
merkintöjä laivansa/lokikir­jaan
ja kun laiva saapui Ztä-bitlan
saarUIe oli laiva kulkenut merklhtdjen
mukaan 900 mailia enemmän kuin to­dellisuudessa.
Kun Coltnhbtis nousi
maihin Kuubassa merkitsi hän sen
olleen 42 leveysasteella 21 leveysasteen
asemesta. Nämä merkinnöt oli tehty
sitä varten, että Columbus voisi, nii­den
perusteella todeta tehneensä ^uur
den löydön. Profeasori sanoi, että y.
1500 lähtien maailman kartat nipesi-vat.
pohjaantinnaän portugalilaisiin
karttoihin, jptka osoittivat R>bJol&-
Amerikan rannikon jdlrteet yksityis­kohtaisesti.
Se oli vuosia aikaiseinmin
ennenkuin espanjalaiset rupesivat tut­kimaan
Amerikan länsirannikkoa.
inolttautbkät pastori HeUioseUe. Opb-t066a'^
änhe^n suomen-, ruotsin- täi
etigläiininkleleilä, riippiien kiinkln
Hi^^iil^ltiiäligen valinnasta tai
;i^iitard<^^^ kirjat
aiiiiiitääni^keiulUti iiUolesta kaikille rlp-pikbiUluiälsUle
nläk^ttä.
v.Milcniton . englBfmiliikleten Ja stio-mnDldetovilitafcoildtt
tohnil joka maa-hahtairfilo
7r-9 lialla samassa paikas­sa'.
Tervetuloa mukaan nuorentumaan
koulupoikana Ja -tyttönä.
y l ^ i l i ^ Ja ei^viraiiiida ednstajla
submalaisistei seurakunnista, seurois­ta,
yhdistyksistä Jä muista ryhmistä
pi^Jois-Ontaribii kulta-aliieelta pyy­detään;
täten saapumaan Timminsln
suomalaiseen pappilaan Ja seuraktm-takbtiih;
93^. lutea 'St. S. simnuntalna
Ipkak. 8 p., kla 8 iUalla, keskustele­maan
Ja neuvottelemaan itsensäkan-liattava^
Maksuttoman Suomalaisen
Kanasnopiston , perustamisesta Ja
avaatnis^ä Timininsiin tämän talven
äikäfiä. «rbkälsenr, JoDe nuorisomme
tulevalsutts on sydämenasiana, olisi
säainuttaVB näihin kokouksiin. Tieto,
op^l.itydty.iiuvi. — kaikki yhteen ko-köoiÄiivl!^
A;i,H.
halminista kärpäsistä, niitä maäU
massa löytyy. Jä niinhän hän onkin,
Äeh Pentti osoitti Amerikan niatkal-läan
Ja myöskin mUissa otteluissaan
viiine vuoden aikaiia: Kiin kuitenkin,
pieni Ja pbikämahien, Öorls Stepähov.
jbkä sijoittautui Neuvostoliiton ihes-tarUuskllpiailuissa
kolthänn^ksl.-^-löl
Penttinune ottamaan lukUä. todistaa
se Jö Jotain. Kuinkahan sitten olisi­kaan
käynyt, jos matkassa olisi ollut
itsfe mestari Biilakov, jota venäläiset
pitävät parhahnpäna hyrkkeuiJänään,
niitä heillä on pitkiin alkojhih ollut.
Mikä- sitten on venäläisten nyrk­keilijöiden
taidon Jä kuhnbh salai-
^us? ovatko he ammattilaisia?
Kfillä täväliä he bikehi harjoittelevat?
ovat kysymykälä, Jotka rilstel-tällä
kertaa varmasti monen
tbuunkin nyrkketlymiehbn mielessä,
eikä aihoästaaii tämän kirjoittajan.
Öleinme koettanut hak^a häihin vas­tauksia
jä kiitos venäläisten valmen­tajien
Mlhällovih Jä Ogurenkovih,
oleinmeklh nUhin saänfeet aivan tyy­dyttävän
vastauksen: Ja arVdtkdapas
h^vät nyrkkeiUjäpoJat, mikä tämä
vaätaus ott? Se bh hafjbltUs Ja har-jbittelti.
^Ikö ole ihmeellistä, härjoit-teliin
avulla voi päästä niin hyvään
kuhtboh, kuin mitä venäläiset olivat?
jälleen kerran meiUe osoitettiin, kuinr
ka .mies tunnoUlsella: Jä- mSärätletol-seUa
harjoittelulla voi päästä esittä­mään
nyrkkeilyä. Jonka varmasti pi­täisi
kelvata minkälaiselle sanomaleh-timieheUekm
hsfvänsä.:t Meidän,er^t
lehtlmiehemme ovat näkevinään heikr
koutta nhhenoniä^n tekttllltses^ mie­lessä;.
niuttä-Jbä he olisivat
selemassä venäläisten harjoittelua,
olisi käsitys .xhelko varmasti muuttii-niit.
Heidän harJbitteiuisBäan et suin­kaan
; panna palhoa voimalle; ..vään -
tekniUtsyys , on aina etualalla Jopa
sihiä oiäärin; että' tuntui aivan ou^
doltä kätseUa heidän kehähärjoitte-luaam
Siinä harjoittelussa ei suin­kaan
pyritty , m l e ^ lyömään ulos;
vaan pääpaino pantiin kokonaan osu-makohtelden
hakemiselle väistöliie Jd
ennenkai^a suojaukselle. Iskuval-mjus
ja mainio JälkBts^ saädaäii' vol-misteluUä,
Joka iibikkfeää' dikäiä^tiiitin
näkemästämme aivan kokonaan.. Pls-tenyrkkellykästaieldfen
käyttö itääsi
oikeuksiinsa aivan täydellisesti Wtl-haUovm
"läifiiessä" piolkla kpinUe
heti. kun nämä vain unbhtlvat suo­jauksen
tai Jäivät iskujen ulottuvUle.
Sensijaan iskutuhtumaa ei menetetty
koskaan, Ja tämä selittääkhi venäläis­ten
erinomaisen iskuvalmiuden. Tässä
ei ole tlläistius esittää kokohaäh hiltä
hiehouksia, Joita venäläisten harjoi­tus
tarjosi, mhtta varmasti ne tarjo­taan
aikanaan Jokaisen nyrkkeilijäm­me
käyttöön. ^ Katsotaanpa sitten,
tuleeko meistä iiyrkkeilijöltä.
. Saamcunme "selkäsauna" on taka­namme.
Se el saa vaikuttaa tuleval-suuteen
masentavasti. Me olemme
miehiä, joiden on kestettävä myöskin
häviöt kylmästi. Ottakaamme otipia
Neuvostoliiton nyrkkeilijöistä myöskin
siinä, että esiinnymme' kuin miehet,
oli sitten kysymyksessä voitto tai tap­pio.
Väi huomasiko kukaan> minkään­laista
"diivan" elettä yhdessäkään ve­näläisessä
nyrkkeilijässä? Heidän
esltatymisensä oli nUn välitöntä ja
kaikesta turhasta vapaata, että sitä^
oU oikein ilo katsella. Ikäänkuhi an­teeksi
pyydellen olemistaan olivat he
sillpmkin. kun vastustaja oli lattiassa
lukua ottamassa. Poissa olivat kai­kenlaiset
pomppimiset Ja touhuilut
ennen erän alkua ja kuitenkin he oli­vat
hyviä nyrkkeilijöitä:
NeuvostoUittoa vastaan käyty maa­ottelu
on siis taakse Jäänyttä elämää.
Nyrkkeilykomlteaa on syytetty, val­mentajia
on moitittu. Osansa on
tainnut saada vähän jokainen, Joka'
bn nyrkkeilytbuhtilssa mukana. Mutta
nyt-kkeilypojillethme minun on lau­suttava
parhaimmat kiitokseni. Kyllä
Te teitte pärhäimpanne eikä ylivoi­malle
mahda mitään. Tilanne ei olisi
mielestäni' ' paljoakaan muuttunut;
•yäikka ottelit blisUdn'suoritettu myö­hempänä
' ajankohtana; Päinvastoin,
nyt saivat nyrkkeiiijämmb erinomai­sen
kUvan siitä, mitä on' nyrkkeily (Ja
seuraavat vastustajamme 'saayati va^-.-
mästl tuntea poikiemme nyrkkien pu­revuutta.
Ja kun heti näin' alkUsyk--
systä tulee vastaan paras mahdolli­nen
Jolikktfe,'eivät seUraavät vartrias-tlkaah
tunnu lähimainkaan niin- l i i -
jllta. Ankara opetus on saatu, käyt-'
takaamme nyt sen bpötuksfä hjrväk*'
semme. Meidän oh opittava Vastoih-'
käymisistä ja tästä ottelusta me var­masti
opimme enemmän, kuin meille
ahtavat kalkki Pohjoismaissa subrite-tiit
pttcliit yhteensä;
mm.
GRfcÄTLAKESPijLP&^ ;
Camp 27. Black, Slurgoon. Ontario
' Tiedustelkaa! ' ...
209 Pearl Strdöt
Puhelin 5-6531
Pori Arthur, Ontario. ^>
I i i ,
Taistelu Eillppiiiiieii
sissejä vasiasih on
erittäin vsdkeäA
. ManiUa, FlUppUalt. — Sissit Johti­vat
viime keskiviikkona fillppllnlläl«
set aseistetut Joi^ot harhaan.
Filippiinien armeija luuli saaneen­sa
useita satoja käsittävän sissijoukon
sorretuksi eräässä kylässä noin 20
maUia etelään täältä, kova tuli kes­kitettiin
aluetta vastaan Ja lopuksi
saatiin apujoukkoja. Ktm ammun­nan
Jälkeen jouEcot tunkeutuivat alu­eelle,
Jossa sissien luultiin olevan, niin
ei löydetty muuta-kuin piUta Ja pus­kia.
Huksien (sissien) tapana on tehdä
r«ittauksia yöllä ja päivällä he näyt­tävät
tayaULsUta fiUppiiniläisiitä tii-lonpoJUta.
Sitten r . 1946 erikoiset a '.
mz&jaseheii
Vmföhkl. — TDL:n 28-henkhien
ryhdikäs urheilljajbukkue vaUoitti
eslintymlsdOfth Romanian pääkau-pi|
DgUi,Siduir^in syysk..9 ja l(> pnä
pldc^yisiEd. suuriBsa ttrheilukisoisea,
laisäa oli 1.200 kilpailijaa yhdeksästä
eri .maasta. V ä i i i ^ suoxnalalset salvat
kahden päivän kilpailuissa ahioastaan
kolme voittoa, voittivat he muita kär­kitiloja
niin runsaasti, että suomalai­set
olivat pistelaskuissa Itolmanhellä
tllaUa unkarilaisten ja tshekkien Jäl­keen.
.
Ensimmäinen suomalaisten voitto
oli kun Anna-Liisa Kurki voitti nais­ten
800 m. kilpailun .2:i7i, Jbkä bn
loistava Suomen ja TDL:n ennätys.
Totaen suomalaisten lajivoitto oli
hionnoUisestikin keihäässä kun Tapio
itautävaarai heitti 68.75 m. tuloksen,
kikkihen siJoiUui toiseksi 86.69 xxc tu-ibkseUa.
Olenius voitti seiväshypyn
suoriutuessaan *4.10 m. korkeudesta.
Hilkka Talvio saavutti naisten 200
in. Jubksustla uUdeh TtlL:h ennätyk­sen
saavuttaessaan 27.1 setc ajan. Ro-manidlahien
Stäps voitti kUpaUun 1.9
sek. paremmassa ajassa. Klliräiluja
bil seuraamassa lauantaina noin dSjOOO
ia sunnuntaina 50,000 henkeä. ,
«eellfcet jbukko^bsästöt bvät yrittä­net
^ Kikahduttaa sissiliikettä, mutta
tiuimoUa tiillb3»ella.
Kansainvälisen olympiakomitean
(KOK:n) toimeenpaneva valiokunta
on antanut täyden suostumuksensa
Länsi-Saksan ja Japanin osallistumi­selle
Helsingin olympiakisoihin vuon­na
1952. Asla ratkaistaan lopulltsesti
KOK:n kongressissa Wienissä ensi
toukokuun 6-9 päivinä, jolloin valio­kunnan
päätös tulee ilmeisesti saa­maan
hyväks^lTcnfä. Tätä oletta­musta,
tukee sdcin, että KOK:n Jäsen
Otto Jaier ilmoitti eräässä eanoma-lehdistöUe
järjestetyssä, tiedoltustilal-suudessa
"toimeenpanevan valiokun­nan
ehdotusten yleensä tulevan hy-väksyiyiksi
KOK :n taholta, Joten voi­daan
pitää Jokseenkin yarmana Län­si-
Saksan Ja Japanin osallUitumista
vuoden 1952 olympialais* hi."
Olympialaisissa kongresseiKsa on
yleensä esitetty kaunopuheisesti, että
olympiakisoihin tulisi saada mukaan
kaikki .maailman kansat. Tätä taustaa
vasten saattaa Japanin jä Länsi-Sak­san
mukaantulon hyväksyminen tun­tua
tämän politiikan johdonmukaisel­ta
toteuttamiselta, mutta aivan niin
ei asia sentään ole. Japanin osalta
asiaan ei ole suurempaa huomautta­mista,
mutta sen sijaan Länsi-Saksan
kohdalta on. Saksahan on tällä het­kellä
Jakaantuneena Miseen ja län­tiseen
vyöhykkeeseen siitä huolimat­ta,
että saksalaisten itsensä tahto ei
varmaankaan ole yhtä tämän hajaan-nustilan
kanssa. Neuvostoliiton ta­holta
tehdyt esitykset Saksan yhdis­tämiseksi
ovat kuitenkin poikkeuk­setta
kilpistyneet läntisten vallanpi­täjien
vastustukäeen.
Tolsin sanoen 'Länsl-Saksan hyväk­sytyksi
tuleminen ei koske koko Sak­saa,
vaan atooastaan Osaa siltä.
EdeUeen se merkitsee sitä. että tällä­kin
teolla ikäänkuin vahvistetaan t ä ­män
luonnottoman olotilan Jatkuvuus
Ja annetaan sille siunaus. Mutta toi­saalta
taas Itä-Saksaa ei tunnusteta
siinä määrin 'erUliseksl', että sille
voitaisiin myöntää osanotto-oikeus
olympialaisiin. Tämä ilmenee mm.
Hitlerin kenraali
lujma 450,000 natsia
ffevf l^ork. — Kenraaliluutnantti
Heinz Ouderian. Hitlerin tankkieks-pertti
No. 1, on ollut ulkoministerien
konferenssissa keskustelemassa Sak­san
armeijan muodostamisesta. Hä­nen
arvionsa mukaan voitaisiin 450,-
000 entistä natsisotllasta värvätä uu­delleen
armeijaan.
; Braatz Ja Schmidt Berlinin britti­läisellä
vyöhykkeellä valmistavat asei­ta
; Altonassa valmistetaan tankkeja;
Kruppin tehtaat Essenissä on uusittu
valmistamaan panssariautoja; Bloh-min
ja Voss'n lalvatelakollla valmis­tetaan
panssarilevyjä ja Mannheimin
kemiallisessa tehtaansa tuhannet tek­nikot
valmistavat kuntoon i>acterio-logJsia
aseita.
Long Branchissä
harjoitetaan po­liittista
vainoa
Toronto. — Viime torstaina Long
Branohln valtuusto erotti valtuusmies
James Wallacen pollisikomissionin Jä­senyydestä
sillä perusteella, että hän
on LPP:n jäsen.
Wallace sanoi, että hän edistää
LPP:n periaatteita, mutta on uskolli­nen
Canadälle.eikä millekään toiselle
maalle.
Torguay, Englanti. — Edustajia 38
eri maasta kokoontui täällä vllms
keskiviikkona maailman tarifflkonfe-rensslin.
v':;;'::'^
Tällä konferenssilla on vaikeita a-sioitä
ratkaistavana, sillä mähdplll-sesti
400 «rillistä ikahden vallan sopi­musta
tulee neuvoteltavaksi. Kaikid
nämä ^pimukset: tulee ko-oordinoida
ja jokaisen hallituksen tulee päättää
yhtyvätkö ne yhteen yleiseen sopi^
mukseen scllateella perustalla, jclloln
ilmenee mahdollisesti useitakin omien
intressien vastaisia piirteitä. Ei yk­sikään
edustaja saa kaikkea mitä ha­luaa.
•
Konferenssissa myäskin käsitellään
talouspolitiikan mbnla kriitillisiä pui-nila,
Jptka Johtuvat maailman kaup­paan
'siiuiitaiitumlslsjia. " ' '
.;; [ kplnKkjnmm
ka ^/^l^s^uvät ^
:siln, ^äti:^ilJöJtkJo|w
riffisoplmulhKej^ Jol^a' t i ^
m e ^ ; ä ,."QAIT;V, jräinä;,'sopimus,.oh
vain ,vällalk«(lse5jti ,vplm?fisa. , ,
lYksi suurimpia vaikeuksia tulee ole-,
m^ansB, e t t ä Neuvcfltollitto jjDi.>«5al..
llGtu siihen', eikäi myöskään' Kiina Ja
jkansandemokraattlslsta' maii^ta yaln
'TBhckköslovakia bsalll«tuu.' "' • -' ^ •
T6t'äkS6ti tfiiute hättfaa
sähkÖväÄdfeii^» - r
tuotantoa * • ^ • ' » ^ ^ r?
tettu oikeusjuttu on lykätty lokakuun.
16 päivään. ' . • ]^ \'
: ';Madelehie-;:]Parent.:yahi5ltW^^^
kuun 13; pnä. kun' Domii»lon,;.l%ttj^^ MAi
Co:n e d u s t a l l a / t a p ä ^ t u i ' . 3 ^ ^
llangpon,.. Burma. —
karenilalsct alkuasukkaat pygäyttiv.
llnja-auton Ja' tap^iyat
jaa ja h^ayolttiyät;
mmm sukkaat pyysäyttlvät '"IIRAH ^^JSr
^iyat27tmftt^ ^-J^i
b 16, ilmoitetaan e- f i f r - .rM<i,
kranaatin ja pysäyttivät sen, Jonka
jälkeen he avasivat klyääritulen m a t » , . / V ^
kustajla vastaan. ' ' ^'
m-
: ; ; ; , , : v ? 4 . T p t e i ^ ^ ^
Soittakaa: 4..4311 tai.8-8877 •.:
raFails. Canadian'Mdnu-ifactureÄ''
Ässcclatlonln vuosifcoicouk-sessä
täällä ilmaistiin huolestumista
siltä, että teräksen puute voi aiheut­taa
sähkövälineiden tuotannon supis­tamisen,
"Viime sodan aikana", sanoi oras
edustaja; "raskaan panssarilevyn ky­syntä
oli suiu-i, mutta nyt on teräspel-llllä.
Jota tarvitaan sähkövällneislln,
kova kysyntä."
Samalla myösikln todettiin, cttu
saksalaiset ja Japaniialsst tuotteet o-vat
tiiileet markkinoille vakavina k i l -
pallijolha.
i i i
G. B. Shaw ei halua
tulla valokuvatuksi
sairaalan puvussa
Lutoh, Englanti. — Sairaala valoku­vaaja
oli valmistautunut ottamaan
valokuvan George' Bernard Shavirsta
sairaalan aamutakki päällä, ilmoitet­tiin
slraalaeta torstaina. Tarkoituk­sena
oli myydä näitä kuvia ja antaa
rahat sairaalarahastcon.
Kolme päivää sitten Shw oli viitan­nut
siihen, että hän mahdollisesti
suostuu pyyntöön valokuvata hänet.
Torstaina hän kieltäytyi siitä, "Ot­taen
huomioon hänen ikänsä ja ter­veydellisen
asemansa, niin mefsta
tuntuu, että hänen toivomustaan nou­datetaan",
sanoi sairaalan sihteeri.
ICIVINEN
hoitaa nyt Ontario JaflltorStip-plics-
lllhkeei^ myynnit Ja patvefaik-.
sen Sudburyssa i a ympiristdlia.'
I^rvitessanne /
RÄSVJA - SAIPFfJAA -
DESIj^fFIOINTI-.
Ja multa alaan kuuluvia
tuotteita
soittakaa: hänelle< puhelimella
(28-^&-'3~^>
KOK:n puheenjohtajan Otto Meierin
lausunnosta, Jossa hän sanoo, että Jos
Itä-Öaksakin perustaisi olympiakomi­tean,
nUn kansanvälinen olympiako­mitea,
el hyväksyisi sitä milloinkaan
Jäsenekseen,'koska kutakin maata saa
edustaa vain yksi komitea
mysten asettelussa on siis havaitta­vissa
erinäisiä ristiriitaisuuksia.
Edelleen, Jos puhutaan "kalkkien
maiden mahdollisuudesta Osallistua
olympialaisiin", on todettava, että
mainitulla teolla voi olla kantavuutta
Neuvostoliiton ja kansandemokraat­tisten
maitten kannanmäärlttelyissä
olympiakisoihin nähden, Itä-Saksan
voidaan katso muodostavan yhden
osan kansandemokratioiden veljes-perheessä,
Jpten kyseisten maiden
sympatio Itä-Saksaa kohtaan on
enemmän kuin luonnollinen Ja re­agointi
sen syrjäytettyyn asenouian
joutumisen Johdosta saattaa Johtaa
kielteiseen suhtautumiseen koko
olympialaisiin. Joskin siis Länsi-
Saksa tullaan ehkä näkemään Helsin­gissä,
niin sen sijaan Neuvostoliiton
ja kansandemokraattisten maiden
poisjääminen oltel sellahien takaisku.
Jota Länsi-Saksan mukanaolo el pys­tyisi
lähimainkaan korvaamaan.
Olympiakisojen onnistumisen mielessä
olisi epäilemättä edullisempaa odottaa
sellaista ajankohtaa. Jolloin Saksa
kokonaisuudessaan — muodossa taik­ka
tolscs.^ voisi olla mukana
ilaialstesa^
22 lakkolaista
tuomittu sakkoi­hin
Hamiltonissa
Hamilton. — Kaksikymmentdka ksl
miestä tuomittiin täkälälscsiUä poliisl-pikeudessa
viime tiistaina $25 sakkoi­hin
Ja majamaan olkcmkulut polii­sin
vastustamisesta. Tuomitut »mie­het
olivat kauptingln puhtaanapito-työläisiä,
Jotka lakkoutulvat.parem-.
pien palkkojen puolesta äskettäin. -
Poiilsioikeuden tuomari antoi tuo­miot
eenjälkeen Icun todistettiin, että
kysymyksessä olevat miehet olivat
estäneet trokien pääsyn kaupungin
kaatopaikalle.
Sähköisku tappanut
työmiehen
Weilaod. — Viime torstaina kuoli
täkäläisessä sairaalassa Peter Mos-henko
sähköiskusta saamiinsa palo­haavoihin.
Onnettomuuden uhri oli
puhdistamassa. Welland Electric Steel
Poimdrylla sähkölamppuja kun hän
koEikettl 2,400 vcltin sähkökäapellto.
Kukkia K A I K I L LE
TILAISUUKSILLB
"Muistakaa tämä nlmS kun
haluatte kauniita lahjoja"
88 E lm St. W. Sndbnt^
Lähellä Vapautta VtOt i-zm.
NOPEA KOTZmAJOPALVELUfitl
KOKEILKAA
Hyvää yksin tai seurassa *
SUPEBIOR BEVEBAG^B^.
PUHELIN
305 Albinaon St. Sudbtiui^
i
mi
FINNISH BAi^v
VEIKKO KETÖL^rr'
382 Antwerp St. Budbmy
— Sanomalehtii on Ikkuna ulko­maailmaan*
Tllatkaahan siis
DR. L HOOEV
m E t s ^ S t i E . .