Vapaus, September 30, 1950

              :$ttm 2 Lauantaina, syysk. 30 p. —- Saturday, Sept 30
- f pm
- ;>! vfe??'
k w : ' ..^iti
If^r"' lii
Mr;? ^
„ lm i
• C " ^ , ' , «ii
^"i '^'i 1, i i i i
^1
e 1
ii V j
1^ M^:^'x^> ^
t
1 i
3
r>j s.-»
•%U1J :::'
V 1 V * K
1$ te* « <^
1 1
1 *^ 1
* - r l ' .
<3KSfiii>it>( ra Canadlatu,' J!»- SbUsUed N07.6tb. mi. Anthorfzed
I i^eoikl class mail by the Post
OfOce Department. Ottawa. Fubr
lifibed tbrioe -ireekly: Taesdays,
lUursdayB and fiaturdays by Vapaus
glflflMaiig Company Ltdv at IQO-IOS St. W.. Sudbmy. Ont, Canada.
Teli^bones: Bnsttusss» Office 4^4204^
mUsMO. €itm 4-4269. MMer
«tddaäti::Bdx godfagy; Onteia
Advertlslng rates.upon eppUeatloa.
a»an3lfltton free of chaig».
T I L A V S B I N f l ^
CsnadAssa:
Boomessa:.
l Iris. 6J00 6 9JS&
1 Tk. 7JOO e kk. 4 2 5
.* -av o. tule^o $5,000 rapioikffll
:Mi\ V;
• Vi,)'.,
> Vapauden haasteryntäyksen alin tavoite, viidentuhannen dollarin
pSäma^ä saavutettiin ennätysajassa. Vajaan kuukauden aikana
fepaudcn lukijat ja ystävät lahjöittrVat lehtensä taistelurahaston
Byvaksi yli -$5,000 ja kampanja jatkud täydölä vauhdilla,
t Tämä mainio saavutus on kouraasituntuva vastaus niille, jotka toi-ywäi^^
avulla-saavansa aUcaan hajaannusta
latäppiomfeltä'työväenliikkeen riveissä maannriestimme keskuudessa.
$e osoitus siitä, että Canadan suomalaiset työläiset, farmarit ja
iittutpieneläjät seisovat vankasti omilla jaloillaan, pifövät kiinni de­mokraattisista
vapauksistaan ja haluavat taloudellisia uhrauksia kaih-tröiätte'
taata sen, että Vapaus voi säännöllisesti ilmestyä ja kantaa
totuuden soihtua rauhan ja yleensä vähäväkisten ihmisten hyväksi
valialehtten sotaisessa valhemeressä.
; Vapauden haasteryntäyksen tähänastinen mainio tulös on herättä­nyt
kysymyksen ja yleisen arvailun siitä, kuinka paljon sivuutetaan
älftt^tavöite? "Kuinka paljon tulee rapioiksi" kysyvät Vapauden
ystävät-ja kannattajat nyt toinen toisiltaan ja korostavat^ että kam-pslnjä
on vasta alkuasteella. Rohkeimmat jä toivorikkaimmat leh­temme
kantajoukkoon kuuluvista lukijoista sanovat, että helppo
«n "puolella alkuperäinen tavoite ylittää», jos kaikkialla suhtaudu-taaif>
asiäan siten, että sitä paremman vastauksen sodanlietsojat
saavat maanmiehiltämme, jos rauhan asian äänenkannattajan ryntäys-tavoite
käksinkertaistutetaan. On helppo saada toinen "viisituhatta
kuiri viheltämällä", sanoi eräs näyttämötoimintaan aktiivisesti osallis­tuva
Vapauden lukija selittäen, että "meillä kenelläkään ei ole
fiodanlietsorinastä muuta kuin pelkkää vahinkoa; korkeat hinnat,
'liisääntyvär verot ja ennenaikainen kuol6ma."
T^tis toinen Vapauden ystävä selittää, että paljon "helpompi on
nyr lahjoittaa viitonen rauhan asiaa puolustavan ^^ehtemme hyväksi,
kuin myöhemmin rakennuttaa pommisuojia itsellemme ja teettää
hautakiviä poikiemme haudoille
lUurta säthaiilaisia esimerkkejä voitaisiin luetella siitä hyvästä
teisteTumielestä inikä vallitsee Vapauden 'lukijakunnan keskuudessa
j^ininkä perusteella on nähtävissä lukuisia sellaisia tapauksia, että
VBhhb Isdtjoittaa huomattavan summan ja haastaa miehensä teke­mään
samoin, että <mies kieltää itseltään iviinapullon ja lahjoittaa
sen hinnan Väpaudtllej että huomattavan haasteen saanut henkilö
Mä pupjella lahjoitustaan jne. , '
tKäikKi merkit viittaavat siihen,*^ että kaukana ?iv4t ole, ehkä ne
jpl^kfi: öp^ko^ät, että äliu, pääm^är^ J^äksinkertaistuu tämän kampan»
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
jjbe. Anna Järvtoen, Wanupl8sa,
Önt: täytti syyskuun i l päivänä 70
vuotta.
Mrs, Anna Laine South Porcupines-ta,
Ont, täyttää tänään 76 vuotta.
Yhdymme onnitteltiibinf
Mitä muut ianorat
jan aikan|u
t^MuUai oitinbtumisen ehtona on siitlenkin se, e4tä-tbhhit'äaii, iJäättär
yästi «täipän Ijampanjan hyväksi. Alfca^mmp'pdo^tal^p, ett^ineii^
iäy^y^l^ilsil|^',^äsiä|i^j^{X^^4^|li(^^! olko närkästyneitä siijä^ •jg.^i.ei,
öle kukaan vielä haastanut. Lahjoittakaamme' öma-alOittieisestii ja.<
haastakaamme parhaita ysfä^ämm^I Plläkäänilifte' kuHnläiasi^närtia'?
me
BEIDXN ELINTAPAANSA
Nefir Vdfk. — Uhkapelurien pomo
Harry Gross maksoi viikossa
alemman portaan poli&eme, jotita
suojelivat hänen multi-miijobnan dol­larin
uhkaptellrengastaan. tlcdoitettiin
tänään Brooklynin uhkapelljutun tut­kijoita
lähellä olevista piireistä.
Tämän lisäksi, he sanoivat, Gross
antoi korkea-arvoisiUe poliiseille lah­joina
ja käteisrahana ehkä yli $1.000.-
000 vuodessa . . .— AP:n uutlstleto
syysk. 24 pnä-
MUISTUTTAA
KUOftEVAIStrUDESTA
ätyyäkuun 19 päivän numerossaan
TydvSen oyttostdimintalehtf kh-Joittaa
"osuustoiminnallisesta kielenkäytös­tä"
la rivijäsenistöä nuhdellen sanoo:
"Ife Ikäläistenkin osuustobnintalilk-keesdä
kuuiee vielä puhuttavan-sellai­sista
kuin 'osakkeenomistajista* kun
on kysymyksessä osuuskuntain Jäse­net
osakepääomasta' kun oh kysymys
osmiäkuntain J&senet; 'osakepääomas­ta'
kun on kysymys osuuspääomasta;
'voitosta' kun . . .
"Nyt olJsl JO aika luopua tuollaisten
osuustoiminnallisten määritelmien Ja
termien käyttämisestä. Osuuskunnas­sa
ei Ole osakepääomaa ivaan ösuus-pääoihaa.
Osuuskunta el myöskään
tuota voittoa "väan yliJäämäÄ. Ösuus-tölmlritanraen
olisi JO äikä tehdä itsel­leen
selväksi, mikä ero on osuuskun­nan
Jä voittollupobjalla toimivan
osakeyhtiön välillä; . 'TaoMaiset ter­mit,
niin vähäpätöiseitä kuin ne ensl-
Tttkholman veiodmttö ensiäimäiifen askel, |i(itä
on laikuttava taatimalla yieistä äseistuisefr
vähentämistä jokaisessa maassa
Pariisi, Rangta; — "Toisessa Kon­gressissamme
meidän tulee kyetit
voittamaan miljoonia ihmisiä lisää
raulian puolustajain rintamaan niiden
Joukosta, Jotka hyväksyvät kanssani''
me vflätsmuk^ asiSiStttäkitpäiltiii Iö¥
p e t f a m i ^ ä , sotäväUri^ltfen v^iikiei^
misesfft i$c kdhtrolfistd';. sänoSS Um^,
man Rätihankön^essin •^aräiH^sft
dentU CalBriel ZKAftiöUsäler saa)^^.^
lissadn. Hän k^tCefeer siln& t t o g ' ^
nissä mäiTtekutiät i ^ i ^ ^tii pldettän^
vän fiäuhänkön^essln fiysyriiiyiiA:ä J»
prahassä^ 0 i d eW Haalitaan l^auhaii^
koibitean vetbotnusta;
E^A^fiOtf äSt^RI^' &fjfsU:
"äe kansälhni^feen t i i a n t ^ arvf-ointi,
Jötä tehtiin Enshnmäfs'^
Maailmankb^iJerresslssämniff Jä j oM
on määi^niiyt työmme k u r g s i t t ;^
osoittautunut i^aikkänsäpitäväföl
kohta kohdalta. Päivä päivältä maäill
man laajuisen konfUkiii uhka on tul­lut
sunreihmaksi Ja tänään me näem­me
sen riippuvan koko maailman" i h ­misten
päitten päällä. Kaikkien fiy-vää
tarkoittavien ihmisteti siläiis^ä
hyökk^s Koreaa «vastaan on ensini-mälnen
turmiollinen askel sellaista
Joukkomurhaa kohti. Jonka olemme
saneet kokea kahdessa maailmanso­dassa.
Niinkuin muinaisajan runoilijan
kuvaama "Helvetinkone" sota näyt­tää
ryntäävän nleifgKbKtl. Mutta täl­lä
miSä se- Ju£S!Rirf fi^l^tää its^iisä
iivOLHSa^i! tix^&M^dtam väsCaan
mitä mää0ma <m ^dsg^aii enneiMin
nählfye, l^yi^ Jo sj$£r väfiiia on ' t i k u t ­tanut
tikitän loStisäiT äuttäihlseS&a,
sUlä hy($S^Jä«' 4mf oler vielä iisl&l-täheet
täitii^f&S sielllt^ atomipom­mia."
vAS^fif tiitsiÄSäiib
"livuta täniä ä l t e e f t ^ y ä el tul­tenkaan
ole poistanut vääraff. että So­ta
voi'Yleistyä. Tuklit^ään v^tööäitik-sen
pohjäl^ k ä ^ y kaiiippalTtf oii oUut
vasta ensidiniäinen äs^er suuressa
tehtävöösämme. Nyt meidän ori otat­tava
semfäävät«askeleet, j ö t l ^ määri-tellään
^ISvasSä ]^öng^resSissäinme.
"äädoiliaääf Joonilla äiieYiillä | ä liäl-sillä
kalkissa maissa on ollut Tukhol­man
vetdoinuikSäi kautta mahdolli­suus
asettaa koko painonsa. puolusta­maan
rauhaa Jotakizi sellaista vas­taan,
jonka vasfustamlnen mtraten on
näyttänyt lUän yUvo!malselta ja mah­dottomalta/'
J i i t r BA KOBSAIXE JA
VIET NAMILC^ . \ .
"Toissssa Kongressissamme meldäri
tulee kyetä voittamaan nuljoonia i h ­misia
lisää rauhan-puolustajain rin-.
tamaan niiden Joukosta, tjotkahyväk-sjrvät
kanssamme vaatimuksen aseis-tuskilpailun
lopettam'sesta.. eotf»räli-neiden
.vähentämiseltä Ja kontrollis­ta;
niistä jotka hyväksyvät kanssam­me
vaatimuksen rehellisesti hakea
rauhallinen' ratkaisu- Korean ja Viet
Namin kysymyksUle;:jiiistä Jotka hy­väksyvät
vaatixhuksemme normaalis­ten
taloudellistan suhteitten palautta­misesta
kaikkien^ kansojen välillä.
"Kaikkia näitä miehiä Ja naisia me
kutsumme yhtymään meihin ja kes­kustelemaan
kanssamme toimenpi­teistä,
joilla 'Voitaisiin estää maailma
joutumasta katastrofim. Tässä on se
.ainoa syy, miksi me kutsumme osallis­tumaan
Toiseen Kongressiimme. Jos
me voimme löytää tiemme kaikicien
niiden sydämiin, joita tämä kyssmiys
koskee, niin ei voi-olla epäilystäkään
ettemmekö onnistu saamaan miljoo­nia
miehiä ja ;naisia lisää rauhan
puolustajiksi. Voisiko; kukaan vastus­taa
sellaista ylevää pyrkimystä, kuten
on tahto nousta turvallisuuteen, on­neen
ja hyväntahtoisuuteen."
Hauskat tanssif
iff Sfe.
iobkuun
väätil kirkfcoiieiivoito
Toronid. — "Sellaisten tuhoaseidefr;
kuin atomipommi ja bacteriologiset
aseet, käyttäminen tulisi merkitse­mään
hävityksen kauhistusta, missä äl
liaillisuudella Ja sivistyksellä olisi mi­tään
elämisen mahdollisuutta; Siksi
on välttämätöntä, että ne kielletään
kansainvälisellä sopimuksella."
Näin sanotaan siinä päätöslau^l-massa
Joka hyväksyttiin Yhdistyneen
kätiftuksella voivat näyttää; osoittavat] "^^«^^ kokouksessa
kuitenkin sen peruseron, mikä on »«^Ua Tiime viikolla,
volttoliulllkkeiden Jä _ pguiistoiminnal-listen
Uikkejiden rakenteet Ja päämää­rien
-samoin, kuinv totmij^tiMtappJe^kin
välllläi; ÖlteMinm^^
keä myös k i e i e n k ä y t^j jbka/koskee
m e i ^ ^ <^aa: lilkettärtra^ ',\ ,
Wielil,iirelli j j i j ^ e j i i ' ^ ^ \ k^
sälsimme:^arkeinin|an ^^i|tu^^^
jettä qijtä ovat.ne;'etuoiks^^^ ({sakr!
keet:';. Joita,, K O pp', .«iyi^A
Työväen'
4 • 1 •! < 1 ^puustattUv^kö siviih;^
se, etta haasteemme tulee mahdoUisimman pian «naksettiksil Ja UksfflavixiSn se^^uÄ^^a^
staka^nme tämä: Nyt voi olla joillekin viitosen J^^a^^^^ yhtä ftäniäii kieliky«n||ayi«^
• Ja elik^pä!<)^oitt8i£d;
rieÄko^fjaus oh tehtä^ iekä kielen­käytössä
että tolmihtätävoissakin; ''
Neuvosto .myöskin kehoitti hetikoh-taisesti
^Järjestämään ^neuvottelet Ko­rean
! asian. järje^tätntepk^i^
mukaiseUa ,täyäi^ Ja m^\ido}yi^ia^
?Jun erä^, kojcov^etivpsanpt,^^
tiedustat Jösj^i Äyf ?pcla% . k e s t ^^
öti maj|rd|qll|[su^^^^ pi^i^vptteluIljLc^ R ^ ,
jr. i i . ^ t c l m i p r , ,^
rahivili^n, ,aik^en:,s^teerl, ^nqji:
jfeuin jolloinkin aikaisemmin oli, dollarin lahjoitus, tai päin«-
irastoin: u Its£ .me..olemme^'tuomacema" siitä^jkuinka paljon voimme
ktilloiiftln'lahjoittaa -^^^ meidän-läikkien
/lahjoittaa^ voimiimme multaan. ^ .
> ' oOo—'-^ / I
, Kaimatefäaii!
; Söudeltuaan uriimet ja lammet Neuvostoliiton edustajan Jacob
'>tälikin viimelcsiesittämien rauhanehdotusten johdosta, Toronto Daily
Star janol viime keskiviikkona tolmitijskirjoituksensa lopussa: ''Va­paiden
kansojen (tarkoittaa kapitalistimaita — Vapaus) pitäisi käydä
uuden luottamuksen hengessä omaa rauhankampanjaansa. Niiden
pitäisi olla (Varovaisia, ettei hyljätä mitään todellista rauhanehdotusta
Bjikä saattaa tulla Moskovasta."^
. Mitä Neuvostoliiton edustaja YK:n Turvallisuusneuvoston jäse-
^^yydessä oleva Jacob Malik sitten oikein sanoi? Yksinkertaisesti
koneettahan vastasi neljään kysymykseen selvästi ja lyhyesti Kyllä".
«Yhdysvaltalaisten rauhanpuolustajain, tarkemmin sanoen Mary-
^ndin rauhanjärjestön toimesta esitettiin Jacob Malikin vastattavaksi
seuraavat neljä kysymystä:
l:."JL. Lupaako Teidän hallituksenne, ettei se käytä enshnmäiseksi
atomipommia?
( "2. Kannatatteko Te yleistä aseistariisumista ja atomiaseiden lait­tomaksi
julistamista kaikkien maiden toimesta tiukair kansainvälisen
kontrollin ja tarkastuksen alaisuudessa, mikä toteutetaan YK: n hal­linnon
alaisuudessa?
t "3. Kannatatteko Te (tai hyvaksyttekd sen) Yhdysvaltain ja
Neuvostoliiton huippujohtajain kokousta, missä neuvoteltaisiin niiden
"^keuksista rauhan hyväksi?
V "4. Kannatatteko Te tietojen ja aatteiden vapaata vaihtamista
näiden kahden kansan välillä, jotta päästäisiin yhteisymmärrykseen
mikä on niin tärkeätä kestävälle rauhalle?"
"Kuten sanottu, Jacob Malik vastasi näihin kaikkiin kysymyksiin
kiedtelematta ja valttelematta sekä varauksia jättämättä: "Kyllä"!
TöiiiJtsanoenhan sanoi Neuvostoliiton.hallituksen virallisena puhe^
mieheni, etta hänen maansa hallitus on valmis antamaan ihmis­kunnalle
lupaukseny ettei se kayta ensimmäiseksi atomipommia, että
se on valmis aseistariisumiseen, etta se kannattaa ampumisen asemesta
neuvotteluja Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton valilla ja mikä tärkeintä
taalla onissa puhutaan niin paljon siitä ''uutisten vapaudesta", Jacob
Malik sanoi empimättä, etta Neuvostoliiton hallitus on valmis va­paaseen
tietojen ja aatteiden välittämiseen k.o; maiden väliirä, jotta
kansanjoukot pääsevät tietämään mistä tod'elIa on kysymys.
' Ei siis ole ihme vaikka sotainen Toronto Daily Star tunteekin ole-vansa^^
kiusallisessa asemassa ja sanoo, että Jacob Malikin esittämäin
rauhanehdotusten vastapainoksi on kapitalistimaiden tehtävä myös
csityksfä rauhan hyväksi — tai muussa tapauksessa paljastuu koko
maailman nähtäväksi missä sodanlietsojat ja vielapa rairtaesiripun
ylläpitäjätkin ovat.
Me kannatamme täydellisesti Starin loppuesitystä. Esitettäköön
Ganadan puolesta joku ylläesitettyä parempi ehdotus ihmisten jouk­kotuhoaseiden
kieltämiseksi ja aseistuksen vähentämiseksi, sekä va­paiden
tietojen valittamiseksi, niin sitä tervehditään suurella ilolla
kautta laajan maamme. Jos ulkoministeri Pearson esittäisi YK:n
istunnossa vaikka sitä^ etta atomiaseet tuhotaan heti YK:n tiukan
kontrollin alaisuudessa ja että aseistusta ^\^ennettaisiin valuntain
loisella puolella, niin silloin kaikki canadalaiset voisivat ylpeästi vii­tata^
näihin esityksim ja sanoa niin Neuvostoliitolle kuin muillekin
maille, että sopiiko se Teille ja miksi er ehkä sovi?
Me kann.-itamme lämpimästi sita, että kapttalisttmaat ryhtyisivät
sobialibtistcn maiden kans.<;a kilpailemaan siitä, kumpi ryhmä vc
iijBi^NiLiMit)':.'':
SIELIJE JA TftXL^k
Meidän täytyi jMleeh nostaa hinnan
kymmieneäi sentin kupilta sanoi tar­joilija
änteeksipyydelleh tärjoillessaan
meille mutaisen näköistä nestettä mi­tä
virheellisesti sanotaan "kahviksi"
"Yksi pääheikkous siinä tykkejä
voin asemesta hommassa on se, että
tykit voivat syödä paljon enemmän
kuin me", sanoi kiivastunut perheen-emäntä
. . . — Pacitic Trlbune.
«VAPAUSAATTEITA- VAIN
VIEiNTITAVARAKSI
. . . Viitaten haUitiiksen ulköpolilt^
tisteh heuvottantajain maailtnanlaa-
Juiseen suumiitteluun Lewis sanoi ha^
valuneensa presidentti Trumanin lau­suneen
äskettäisessä puheessaan, että
Yhdysvallat haluaa auttaa kaikkia
vapautta rakastavien maiden kansoja.
"Minä toivon ettei meidän president­timme
eikä oheidän maamme unhoit­taisi
sitä. että Samalla kun me an-j
namme suurissa määrin vapautta
'muiden maiden kansoille, meidän tu­lisi
pitää pikkuruisen sitä (vapautta)
täällä kotonakin Ja poistaa Taft-
Hartley laki lakikirjoistamme", sanoi
Lewis. — United Minie Workers Jour­nal.
;
SUURPORVARIN
"RAITTIUSAATE"
JA VEROTULOT
Suomen Kauppalehti toivoo, että
mietojen väkijuomien käytön lisää­miseksi-
väkevien kustannuksella sal­littaisiin
väkijuomien myyntiä jossa­kin
määrin myös maaseudulla. Samal­la
olisi rangaistuksia laittomasta vä­ki
juomaliikkeestä tuntuvasti korotet­tava.
"Jakelu masseduulla tulisi ta­pahtumaan
tilausjärjestelmän avulla
mutta tuntuu jokatapauksessa
silta, että erinäisissä puheena olevaa
alaa koskevissa järjestelyissä kaivat-telsiln
suurempaa Joustavuutta, josta
kertalsestl meidän on tunnustettayja
. Sa^iallq ,kjun .\ nijuytotf^ >, ^c^nnattl'
YK.:;», j^öiÄenpite^^ ,K^easga>, se, ja-,
•lisäyiteen: suhteen, «^^^
mihen fimie^ ^.ainqäst^a^^yli^en->;
mukai5.estl,''äirj[s
äa. Tämä liteäys, jotika esi^I
Buchähah Iklniontonlsta, hylättiin IIS^
äänellä 111 vastaan. Samalla kun
neuvosto hyväksyi päätöslauselman,
jossa vaaditaan atomipommin Ja mui­den
joukkotuhon aseiden pannaan ju-:
listamistä, se kieltäytyi vahvistamasta;
Tukholman vetoomusta, perustellen'
kantaansa sillä totuudesta poikkeaval­la
väitteellä, että siinä ei esitetä kan­sainvälistä
kontröUia. Tukholman
vetoomuksessa, jonka eiisimmäisessä
kohdassa vaaditaan atomipommin
pannaan julistamista, sanotaan eri­koisesti,
että.se tulee toteuttaa "tar^
kan kansainvälisen kontrollin avulla".
tJudessa Kfaatiman Rauhankomitean
vetoomuksessa vaaditaan yleistä aseis­tuksen
vähentämistä Jokaisessa
maassa Ja aseellisen tihan. Ja hyök­käyksen
kieltämistä jokaista maata
vastaan kenen hyvänsä taholta. Pe­rustuen
Vaatimus käsitykseen, että
"rauhaa ei voida turvata pakkokei­noilla
ja aseilla". •
Toisessa päätöslauselmassa jossa
kosketeltiin siviilivapauksia, pahoitel­tiin
niiden hähriöiden johdosta. Joita
jotkut rauhan viholliset järjestivät
Canterbury^., dpkaapuksen • \ vierailim
'aikana; |,Pääfö^^usehnassa. ,fanottiin,;
^ttäjjOn ö|eiii9,s^ vftara, kulkeutua ti?
iariteeg^n mf$s8, puhevapaus tule?
, i Toronto. .Olit. — Tämän, kaupimgin
kunnälilÄlI^ V^itefS^f^l
Vuonna KtiuÖmit» aikäls^inmm kiif^
edellisinä vuosii^pj
jkjemmin sano^^pi^
Rauhan puolustaja
tuomittim'30 p:ksi
vanMlaari
New Yoi*. William P. McCarthy,
yksi niistä rauhan, mielenosoitukseen
elok. 2 p:nä osallistuneista, Jotka po­liisi
pidätti ja asetti s^Cf^seen "epä­järjestyksen
aiheuttamisesta", tuomit­tiin
viime leikolia; ^0; päiväksi va
laan. Ennenkiiin tuomari alkoi JutUn
käsittelyn määräsi hän asian käsit­telyä
seuräaniaaii .saapuneet Uaniset
poistumaan oikeussalista, jonka- ulko­puolella
poliisit - huolehtivat joukon
hajoittamisesta.
Merimies, Joka oli,läheltä menettää!
•sllinänsä poliisien,; -pleksäiniseh Joh-:
dosta, kertoi oikeudelle i että tuiberkeli-;
sairaus! imikäihäntä' oli; vaivannut,^ on
f pllut .palveiupl pieksämisen lälkeen.; i.
A ''Mäittä, pfi oiranassa) Paljon tärkieänt-pi
asia, )kuln pieksä9linen"^^sanQl iMc-;
iOarthypikeudessj^ "paljon: itft^
JcuiniU^na?^, joutmninen..» Se on täis-j
•telU; rauhan ©uolestajft.siksi juurt nii-:
nä kiipelinJyhtypylyMäseen.:'; j i iU
<^äff Nunnia 6aoU
sydäJn£ia|vaul^h
Sanlt Ste. Marie, Ont. —Muutama
sana niistä tulevista imaisevan haus­koista
ryöstö-kuutamotansseista'; init-kä
CSJ:n Soon osaston näytelmäseii-ra
päätti Järjestää' lokakuim-11 ]>äl-vän
illaksi; alkaen täsÄäUeenfiello^lO
illalla. Erikoisesti vara^tl^ örk^te-l
soittaa. Saiapukaahan siis kalkld. pa­nemaan^
" h y t ^ v kytkyt polkan Jyt-kyt"
Ja myös"i:oskivälsslksI*'. 'öltteif
on vielä lupa tolselta"ryöstääv-iTen-hovDimaa
tulevat lisäämään ; uudet
himmeät valot. Varmaan muistuu
vanhemmallekin nuoruus mieleen,
kun saapuu näiden tanssien pyörtei­siin.
Siispä silloin tavataan Steelton-haalilla.
Kalkki ovat tervetulleita
näihin vasta äsken perustetun näjrtel-mäseuran
järjestämiin' ensimmäisiin
tansseihin.
Paikkakunnallemme vieraili, kuole­makin
vieden mukanaan Carl Nurmi­sen,
Hän'oli työskennellyt tällä paik­kakunnalla
8 vuotta. Hän kuöU sy--
dänhalvaukseen. Ketään omaisia ei
hänellä tiedetä täällä olevan.: Teräs­tehtaalle
antamansa raportin mu­kaan
hän oli leskimies ja hänellä on
poika luomessa. Hautaus toimitet­tiin
t.k. 23 pnä.
Näin äikkiärvaamatta manalle men­nyt
Nurminen cli (hiljainen mies, toi­ve!
Ja uskoi työläisille vielä tulevan
onnellisemman ajan, minkä käsityk­sen
hän sanoi saaneensa lukemalla ja
seuraamalla maailman tapahtumia
ennakkoluulottomasti. Hän suhtau­tui
iroonisesti monien selkärangatto­mien
vöuhötteliiun; Häh oli. fäfäiätt
mies ja iöivoi näkevänsä sen äahiun
koittavan jöllöiii koko maailmäh kan­sat
olisivat vapaita kapitalismihrils-^
tcsta. Sitä hf»n ei kuitenkaan ehtinyt
häkeinääh. Lepää rauhassa, keveät
mullat haudallesi! — Se yksi.
Sökerijtiiiitik^
Oh päiiiii käyiitiih
!ra*CTi^,Älta '
ja yksi' maailman • nykyäiiraisemmistia
sokerijum-ikastelhtaistä pantiin ? käyn-
• tUh täällä iiäÄriähtÄlrids^k'. 25 ]^ä',
fe]bila§' ^uli' iiiiaksäää&n i ^ i 5.S^ mii-
• J.... •- , 1 , 1 i , ' . i i - . K , i i ; i - ( . n T . :•
j<xma^, dollaria: Ja £;e, kykenee: ikäsitr
'teleinään i2,ä00 tonnia ;! Juurikkaita;
. . l I^tswflySä5t&vÄin.:llä^ viiöfökäudessa. Tehta"än .ömistää Cä-korean
sotaa: vastaan: :Ja painosti Su^r^ päctdrip^^igted, joka.
oh vancöuverilälseh B. O. J^jij^^^
ffinmg^. Cdin .{tiayhMi .Eniäyhtiö -xi*.
VARMA M E ^ K i TittVEgTA
Valkonaama: Minkälaisia metkbu
veikkonen olet Havainnut talven
teen? Saammeko pitkän ja ankto'
vaiko lyhyen Ja leudon talv^HS
merkkejä olet havahmut siinä » T
teessä? «ua-
Punahaama: Kaikki mertdt l i ­rossa
Ja yhteiskunnassa, kafeateristft
puhumattakaan, viittaavat siihen^^
tä?' talvi on tulossa. Siitä tulee 4»
maalikin pitkä Jtf ankara'talvf goä»
olen, havähinut valkoiiiten mfetoi
kaikkialla Ja ^ a l l a kliredlä fiänfc&f
•van «polttoainetta, puita, hiiliä. JB-a"
jyä tahrtvarastoihmsa. Olen vanhasui
kxJ^emukSestä hav^Inl^t B.en'ättan
varman merkin'talven tulosta, M " m
kerrassaan pättämätön. EdeUeen ola»
havahmut, että lyhyet ja leudot taltjt
ovat harvinaisia; On siis paiasfe «t.
tä varustaudut vastaanottamaan pit­kän
ja ankaran talven, ellet voi men'
nä Floridaan, californiaän tai niin.
alle lämpImUn maihin. Jos ttetälda
sen enemmän, olisin profeetta enti
pelkkä intiaani. — ;
KYLLS TIESI
Pilmlnäyttelijää moitittiin, etta hän
ei tiedä mitään rakkaudesta.
"Minä tiedän kaiken siitä", tuli viii
vyttelemättä vastaus, "sillä, olen kau­hean
rakastunut kolmanteen miehM
nl." . : . •
ANSAITSI KOTOKSEN
Skotlandln yöplkajuna pysäh^i
yhtäkkiä keskellä asemien vällsii lal.
paletta. junan tarkastaja lähti fciiife.
maan vaunusta vaunuun, Uähdä&E^
kuka oli kiskaissut hätajamijbfidosta.
Kun hän astui vaunun osastoon, mlai
oli vai^a nainen yksinäänkUrÖiä
nainen'heti sanomaan:
''Kiitoksia päijon! Mutta el tädin
olisi tarvinnut pysähdyttää janaa, dl-lä
haluan ainoastaan kupin kahvia Js
kaksi sokeripalaa." ' '.' -,
H - - . ' . li -..-t j
kaantijUi^jljitia^^ esi- ,Tästä johtuu, että kaik^ vaaleja kos-el
kärsisi raittlustllanne eikä myös­kään
valtiotalous (eli verotulot).?
, • ' • ' • • • * .
ITSEMURHAHANKKEIOEN
ASEMESTA SOPISI
YRITTÄÄ YdTEISTOlMlNTAA
Teidän lukljäkimtahne nykyhetken
probleeihien joukossa el ole sen suu­rempaa
kuin se. mikä on työtä etsi­vien
yli 35-<vuotIaiden edessä. Halu­taan
ilmoitukset ovat runsaskätlsiä
vaatimuksissaan, mutta näyttää siltä,
että vain nuorisoa halutaan. Mitä pi­täisi
tehdä vanhempien ihmisten —-
myrkyttääkö itsensä? Muun lisäksi it­semurha
on vastoin lakia.
Suuria mahdollisuuksia lupaavissa
Ilmoituksissa on huolella verhottua
kieltä — ensimmäisessä haastattelusi
sa on kaikki naamioitua ja tarvitaan
vaiti kaksi tai koline haastattelua että
päästään sehHle. mitä on alusta al­kaen
epäilty — se onkin rakettia. ' '
syvän koulukasvatuksen saaneena
ja kokemusta omaavana henkilönä
ofen kulkenut kaupunkia — ja palk­kioksi
olen saanut kuluja ja petty­mystä.
Kuinka suurta onkaan meidän
ih^na demokratiamme. — DlsgUstieä
(pettynyt). Montreal Daily Starin
yleisön osastolla.
Jtevät valmistelut myöskin; suorjteta^n-alkalsemmin.
.Äänestäjien luettelot asetetaan ylei­sön
nähtäväksi syyskuun 28 päivänä.
Ne on nähtävänä kouluissa, kirjas­toissa,
postikonttoreissa ja paloase­milla
lokakuun 12 päivään asti, jol­loin
valitusaika päättyy.
Kaikkien äänestyskelpoisten henki­löiden,
jotka ovat joko muuttaneet
asuntoa tai Joilla on muuten syytä
«pälliä, että heidän nimensä olisi jää­nyt
pöls luettelosta, tulisi tarkistaa
luettelo Jä ottaa siitä varmuus, kalkki
Valitukset luettelon suhteen on teh­tävä
kaupungin kirjurille kaupungin­taloille
lokakuun 12 päivään mennessä.
— g . .
kaikkien riitakysymysten selvittämistä
(kertansa .kuinka^ hän ponnisteli
ki hltlerlsmin nousun, taisteli Espan-mailiinhan
toisen.^laailmJaiisodänai-karia'
ppäallvelluik s^taak-'lmfer&feh§riä
rahtilaivoissa, kuinka hän ön toiminut
nierimiesten union rakentamiseksi jne.
Kun hän sanoi' saaneensa maistaa
kylliksi sotaa, ettei ''haluaisi sitä ke­nellekään,
ei ed^"" poliiseille", kysyi
tuomari: ' '
"Luuletteko ' poliisien sitä; halua­van?"
•
"Jos he eivät häluA, niin silloin hei­dän
tulisi sallia ihmisten. keskustele­van
rauhasta." '
Kansalaisoikeuksien kongressin l a ­kimies
Edward Malament sanoi oikeu­delle,
että rauhan''kokousten estämi­nen
ori loukkaus kflhsälalsteri perus­oikeuksia
vasfaän.'*iöUkkäUs puhe- jä
jmistää' kaksi' muu^' so^rljuurik^^
tehdasta A l | ) e r t a s ^ ' ; Ä l i a ; ; l^
pantu tejb-das^on /ajriJ^ Jsokejii^hcMu?,
jcka käy luonriönkäasUllä,'ijblla
tetääri'Sähkövoimaa.' Jokai ori teihtäatt
Ikäyt^voimänä.*^'ÄlbeiHtön' ^ k ^ i Ä -
ta^t kykenevät tuptUtmaaii nyt. enem­män
: sokeria kuin. mUualla toimivat
neljä sokeri juurikastehdastä. Joista
kaksi toimii Ontariossa, yksi Mariito-bassa
Ja Quebecissa. Ne käsittele­vät
noin 550,000 tonnia juurikkaita
vuodessa, tuottaen hoin 140 miljoo­naa
paunaa sckeria Ja tyydyttävät aa-vikkomaakuntien
sokerin tarpeen.
'. — Ensimmäinen hopeakettujen
myynti Englannissa tapahtui vuonna
1910, tuottaen kettua kohti keskimää­rin
$1,339. Parhaasta ketusta makset­tiin
$2,62'7.
— Mateen uskotaan laskevan eläls-i kokoontumisoikeutilä Wäst;äari;
sään 14,000,000 munaa.
York Compass-lehden raportterin se­lostus,
poliisien raakämalsesta menet-
Olkeudessa luettliri niyöskin New telystä inielenospittajia vastean.
suurinuriah rautatien mnoj«a i i
olleien • tättä • vuörttoa ehftStyfeelliÖä.
Taiää'jö^ miSMhmMeh-^Mm
oll^l^ustl^'. • fauta^t^l^
.setie pMkJfetojelfekOTp
: iTöJhänivUoden^ensimmäisen: 1 im--
kauderii äikän^ CNRtn nifM^ti^-
yat;milj.'^'i^mihat kuin saäaiiäi!;
.ajalla^irihne yqoiinai/Heiiukut^ii^
xia oli. lUkennöimistulot $8iÖ53.00b.^^ > |
renönät-kUto yiinie vuöHnk; i ö Ä -
kiU(defe5aW'iS5d;S38;Ö66. NettotuloiaV,
sivat $5,905,0Ä) edellisessä' kpS9.::|
$6,301,000 heinäkuussa : -uAm
Töhrien hallituksen omlstaumraut^^^
tie, Ontario Northland, teki! täfflän
vuoden ensimmäisen kuduen ^«kau­den
aikana voittoa 85 pros. eneinöÄn
kuin ' • vasT;aävariä aikana' edellBi^
vuonna.' Nettovoitto tänä vuonna oli
tällä ajalla $381.540 ja viime vuoima
$175,922. !
Yksityisten omistama CPR
myöskin : lisännyt voittojaan tänä
vuoima. Heinäkuussa oli nettotulot
$3,842,107. vastaten $2,140,814 viime
vuonna ilautatien osakkeiden omista­jat
oyat saaneet seurata, kuinka; J?U:;:
tateiden voitot tämän vuoden ensim­mäisen
7 kuukauden aikana' ovat,
nousseet $8.3 milj. Samalla ajalla orat
lilkennölmlskulut laskeneet $23 milj.
• /
I poide
vielä •
- roi
jäädä
Itammt
1
W
^taa
(oenui
Mi
lonln.
Hien
Hien '
EE
J, Kos
FA
paikall
Myllyn
»L
IV.
Ntbin l
V,
Hf
LA
VE
teeeeii
• ST
että ka
JA
keboitt
SA
kUttävi
• S A
Vilbo 1
jamrs.
M.
Estaire
HE
holtin,
Uelnty
DA
ja baai
Artburi
DA
iMn ja
FEl
baastaa
ffalfrid
MA
Kiduta
• AN]
liaastaa
Frank 1
JOI
[Lncky 1
Port Ar
•;• EDI
leen ja
i Victor i
• LIL
Iliaista,
lahjoitt!
AL^.
Uly ja 1
Lik)koatj
- saldllifto kansaa vastaan
tehdä parempia ehdotuksia rauhan vakiinnuttamiseksi, aseistuksen
vähentämiseksi ja sotdmenojen pienentämisen hyväksi. Tosiasiassa
meistä tuntuisi paljon j~ärkevämmältä se, että, jos kerran luotamme,
oman järjestelmämme "paremmuuteen" mistä niin paljon puhutaan,
'haastettaisiin sosialistinen maailmanosa rauhanomaiseen liiipailuun
siitä kumpi yhteiskuntamuoto voi antaa eUenmiäri vaurautta, onnea
j a elämänuskoa kansanjoukoilleen sanokaamme vaikka 20 vuoden
kuluessa.
Tämä olisi jotakin rakentavaa ja se antaisi ihmisille tilaisuuden
päättää käytännöllisien kokemusten perusteella ja koko maailmaa
kasittärässä mittakaavassa kumman yhteiskuntamuodon he haluavat;
kapitälismtri pulineeri, kriiseineen ja ti'öttömyyksineen, vaiko Suunni-t^
äCätöutMiti niissä ei voi olla sen paremrfiin
uHa kuin työttömyysaikojakaan.
Yhdysvaltalainen kirjailija Albert
E. Kahn on kirjoittanut kiinnostavan
teoksen, joka on julkaistu tänä vuon­na.:
Sen nimi on "High Treäscn —
the Piöt Agälnst the People", joka on
suomennettu tämän pakinan otsak-
'keesta ilmenevällä tavalla siinä suo­mennoksessa,
jota yhdysvaltalainen
veUeslehtemme Työmies-Eteenpäin
oh ryhtynjrt vähineriri julkaisemaaan.
' Albert Kahn on entuudestaan tuttu
poUittisen kirjäUisuuden ystäville kol­mesta
teoksestaan, jotka kaikki pää­sivät
best-sellers-luokkaän. Hänen
ensimmäinen teoksensa oli Sabotage!
The Secret War Agalnst America, jo-
&a ilmestyi 1942. Hän kirjoitti sen
yhteistoiminnassa Michael Sayersm
kanssa, kuten kaksi seuraavaa teos-taankin:
The Ploi Against the Peace,
< >joka ilmestyi vuonna 1945 ja The
Cireat Conspiracy, joka ilmestyi vuosi
myöhemmin. Miten suosittu esimer­kiksi
The Great Conspiracy oli, ilme­nee
siitä tosiasiasta, että yksistään
Yhdysvalloissa tätä teosta myjrtiin
neljännesmiljcona kappaletta ja se
ikäännettiin kaikkäaon 25 eri kielelle,
mikä oli saavutus kuluneen vuosi-
Jcymmenen aikana mikäli ei-kauno-kirjalliset
teokset ovat kysymyksessä.
Hänen viimeisin kirjansa on entis­ten
luontoinen, jännittävä kuin sala-jK>
lilsikertomus vaikka se ei perustu-kaan'
mielikuvitukseen vaan kylmiin
mmi
tosiasioihin Yhdysvaltain poliittisesta
elämästä kuluneiden kolmen . vitosl-kynmienen
ajalta. Vaikka älletdrjoit-tanut
onkin verrättahihyviri seuran­nut
Yhdysvaltain! elänaää kuluneiden
30 vuoden aikana, oli kirjan lukemi­nen,
ehkä juuri siiltä; syjrstä niin klln-ncstavaä,
että monena yönä piti nuk­kua
tavallista väfiemiriän. Kirjassa
esimtyvät kaikki Yhdysvalta
tisen elämän kapltaljtstiset tekijät yh­tenä
panoraamana",' Josta saa hyvin
selkeän kiiväri , taäntumiiksellisten
suurrahamiestenja' heidän kätyrlerisä
vehkeUystä kansaa vastaan. Kirjan
neljäimessä luyiusa kerrotaan äsicei-simmistä
tapahtumista, siitä suuresta
noltajahdista; Joka. Jatkuu yhä edel­leen
Yhdysvalloissa, jossa kansan e-dessä
on ennen kaikkea kaksi asiaa:
"Demokratia tai., fasismi, heidän
omassa maassaan?. Bauha vaiko sota
maailmassa?" .! '. *
Kirja alkaa, kuvauksella prokuraat­tori
Palmerin punaisten ja radikaa­lien
vainoista. Joiden tarkoituksena
oli saada työväestö polvilleen palkko­jen
alentemlsta.varten. Siinä hom­massa
ei siekailtu vaan käytettim ai-tofaslstlseen
tapaan; mitä keinoja ta­hansa.'
• • .;.; • ...
Toisessa luvussa.- siirrjrtään sitten
kuvaamaan miten Hardingista tehtiin
presidentti Ja miten hän veti kabinet-tiinsa,
valkolseej?. taloon yjn. surulli­sen
kuuluisan "QlUori gängln" varkaat
Ja ryövärit. Joista Jptkut hallituksen
jäseninä olleet Joutuivat vankeuteen
ja nionet tekivät itsemurhan. Har-dingm
halUtus oli oikea simrgäng.';te-rien
hallitus Ja kh-Jassa vihjataan, et­tä
presidentin kuolemakin olisi jolla­kin
tavöllä yhteydessä tämän suur-gängsterihcnunan
kanssa, Sama po­litiikka
jätkUi Coolidgen ollessa pre­sidenttinä
ja vielä Hooverinkin aika­na
kunnes lokakuussa 1929 alkoi New
Yorkin pörssin romahtama se kapi­talismin
kriisi, joka Johti Rooseveltin
valitsemiseen ja "uudön Jaon" alka­miseen
Yhdysvaltain hallituspolitii­kassa.
,
Kirjassa .esiintyvät monet tutut
taantumukselliset hahmot sellaiset
kuin esimerkiksi nykyinen Korean
kansan teurastaja MacArthur, joka
jo kriisivuosina osoitti mikä hän on
miehiään komentaessaan . sotaväkeä
Washlngtoriiin kerääntyneitä bonus-marssln
osanottajien, leiriä vastaan,
j a Yhdysyäitäiri' Gestapon päällikkö
Hoover,, joka on hiljalleen ja uskolli­sesti
kehittänyt laitostaan siksi valta­vaksi
Gestapon tapaiseksi järjestöiksi,
niikä se nykyään on.
kolnaannessa luvussa kerrotaan sit­ten
siitä tiukasta taistelusta mitä
käytiin esim. Fcrdin > valtakunnassa
työväen järjestysniisolkeuden puoles­ta.
.Siinä paljastetaan Fordin väitet­ty
humaanisuus pelkäksi petoksekä ja
kerrotaan miten lopetettiin se - laaja-kantömen
yksityisten omistamien ur-kiritajärjesiöjeri
Ja lakönrikkuriken-raalien
toiminta. Joka oli rehoittanut
pitkät ajat Yhdysvalloissa, hamas­sa
luvussa osoitetaan myöskin tosi­asioilla
miten Yhdysvaltain taantu­mukselliset
olivat kietoutimeet yhtels-tcimtotaan
fasistien kanssa omaa
maatansa Ja kansaansa vastaan mm
saksalaisen I. G. Parben-trustin kans­sa.
Joka harjoitti tyrmistsrttävää "ko­keilemista"
keskitysletalen vangeilla.
Lainaamme khrjasta erään kohdan
siihen nähden:
sa Farben osti Oswieclmai lelriBi
150 naista noin $70,00 hinmatt
kappaleelta suannlteltua kokdtta
varten uudella sopöriifiseila nb-
••! dolla.
"Myöhemmin eräänä FarbealB
mnistiossa ilmoitetaan: TiUtot
150 naista saapuivat. LaihHurtfft»
tilastaan huolimatta oUvat ne ÖT-dyttäviä...
Kokeet snorltetffifl.
Kaikki siihen alistetut knoUrtt
Me käännymme pian pnole^
nud^tf lähetyksen suhteen'."
Se todistaa, että tämä yhdysvalta­laisten
ja canadalaistenkin kapifal^
tien kanssa yhteistoiminnassa <««
trusti osti ihmisiä tappaakseöi
kokeiluissa. Kaikki voiton vuotol! •
Kirjäri viimeisessä, neljännessiji-
,vtissa kuvataan tUantesn ««ehi^
Rooseveltin kuoleman jälkeen.
manin valtakauden aikana, täfi^
mättä yksityiskohtaisemmin kerto­maan
asioista, tyydymme toteamaa,
fetfe! klrjaisa: on lukemattomia lana­uksia
Virallisista asiakirjoista Ja
sunnoista. joilla kirjoittej» todista»
kaiken seh mitä hän tahtoo sanoa. ^
Kuten jo alussa malnitsinune OT a
lliaastees^
iUttajia
;MAI
Itmeen.,
Ilinsa" ini
"^CSJ;
I Canadan
, mi
kaikki J;
ibfräksl.^
HILl
I haastava
Iminsterls
SYL'
ia Antti
|Westmin
MAT
itecseen.
IDA
ItaaOska
KUS'
«en ja t
BItolan I
MAE
lliaasteese
B B U
Vistin, L
J. Rl
I haastaa 1
VÄI^
j liaastaa
lKankkns(
hhdistakö
[taumiavel
HEPl
J»P. Tut
Itikan raj2
HAB<
\tta ja h
|WUlIam 1
SAM
Ja Haasta
Osuust
vaatii s
I toimen
Ottawa.
ItaUIttb, !JC
jjognaa jäs
jhettämäss
jtovaltlon
jmaan pai;
\ sääm
Irastaan.
"Eräässä tyypil.l.is.e.s.ä. .ia paokses.
polUttiseksi kirjaksi yhtä .
kuto paraskin salapoliisikertomus a^'
lä siinä kerrotaan yhtäjaksoisesti öi­tä
julkeasta vehkeilystä '
toksesta - 'mitä Yhdysvaltain ta»
tumukseUisten lahamiespUrien tffl-mesta
cn harjoitettu Yhdys«aW»
ja sen kansaa kohtaan. Siinä toi»^
riassa ei ole häikäilty käyttää « a ^
valoja, vääi^nnykslä. lahjomaa, «
fistystä .varkauksia eikä
kaikki kehiot ovat olleet luvaU^
kmi on kysymyksessä i^^^^J^
ja sen demoteaattkia oikeuksia t » -
Suosittelemme teosta ^^^^^I^
lanninkieltä^ lukeville. — Kalle
Kuoli S'
Surren
valittav
armas {
uskomn
Bo uur
kasi toi
Työpäii
lepo iäi
Rakl
Il 1'iiililBiili lii i " iiili Iiii lii li i I iiii •" l i