1950-06-01-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f m im siis m mm •m •.v'it'.; li Torstaina/kesäkuim 1 p. — Thursday, June 1 (LIBERTir) Independent labor Organ of Finnish Canadians. Es^ tablished Nov. 6th. 1917. Authorizcd as second class mail by the Post : Office Department. Ottawa. Pub-li£ hed thrioe weekly: T u e s d a y «. Thursdays and eaturdays by Vapatis Publishlnff <:ompany Ltd:, at 100-102 E lm St. W., Sudbury> Ont,, Canada. Telepbones: Business Office 4-4264. Editonal Office 4-426S. Manager B. Sulcsi. E d i t o r W . Eklund. Mailing addreu Box 69. Sudbury, OnUrlo. Advertising rates upon application. Translfltion free of charge. TILAUSHINNAT: Canadasea: 1 vk. 6.00 6 kk. 3.25 3 kk. 200 Vbdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.80 Suomessa: 1 vk. 7i)0 6 kk. 4J25 Mitä muut sanovat Nuömoh r a ^ . ^ ^ r k u t e n lehtemme uutisosastoHa on kerrottu, viime sunnuntaina Saksan nuorisolla vaitava mieleno-soitui;, missä 500,000 i poikaa esiintyi rauhan j a yhtenäisen Saksan puolesta sodahlicUojia ja natsismin henkiinherättämistä vas- * taan- Täraäiti rauhanvoimien niielenösoitukscn valtavuudesta saaliin ' tempaava kuVaus lehtemme uutistiedosta, missä kerrottiin USEIUSIAT TYÖTÄTEKEVÄT AJATTELEVAT SAMOIN Puolustakaamme lapsiamtiie Lapsien puolelta taistelu tällä het-i /Kirj. Eniico Boccara kellä merkitEee ennenkaikkea taistc-1 Selostettuaan Canterbursn tuomio. I «otaa ja asekilpailua vastaan jn ] laitoksia sellaLsillc lapEille, jotka eivät ^ " F ^ " ^ }t\miljoonien nuorten miesten j a naisren' ole vielä kouluiä^ä, lasten klinikoita, mobilisoimlsekEl taisteluun atcroipom-1 kirjastoja, staditiroeja ja elokuvateat-mln kiellon puolesta. ' \ tereita. Esimerkiksi KirkJjsIenNeu- Nuorison Dsmokraatlinen [ vostotasavallassa yksistään oti 280 a l - .•nanliitto ja kaikki_dcmokraättkct \ keiilcoulua, joissa on 1 1 ^ lasta, K e - järje«töt, jotka ovat liuoJissaan 1^ i vääll^ ja syksyllä 776 erikoista lasten-kohtalosta, tulee yhdistää, i i s t en pui-1 -.eimcäi: I6JK)0 lapselle 1,100 erikoista lustamisen rauhaniiikkMsi^ alkeiskoulua 25,000 lapselle järjestettynä intti'vnitAisiin fäata' öi i i ^ u . t Mrri >fcn11pfertlwffarririirfna 1 fiHA o l t ^ t c - sessaan sa-mielenosoitus tarvitse sitten on .se ' ' v a a r a ' , mitä demokraattisten maiden (lue porvarimaidcn) tulee pelätä? E i sen enempää eikä vähempää kuin ''rauhan vaara'*! pelätä "rauhan puolesta" järjestettyä Sak-mielenosoitusta? syystä kun*sodanlietsojat laskevat, että ilman ää uutta .sotaa Neuvostoliittoa jä kansande- '500,000 saks^f ja valheijropägahdasta raiihan sekä v a - e,Väik)^ä sodan-ypunkasta:*' Sodänliclsbjat^ftäöJt^^ liiankin h y - saksalaisct hyifcäävät natsismin j a sen edustaman milita-sekä kieltäytyvät niinmuodoin sotimasta Neuvostoliittoa vas-rikoUiset suunnitelmat kolmannen sodan aloittamiseksi tuhoon. Kas täsisä on syy, -miksi Saksan nuori- Jl^.son rauhantahtoa pelätään: Siinä on syy miksi Berlinin rauhan k u l - asioita on n i i n julkeasti jä mistään piittaamattomasti valehdeltu erkkinä näistä valheiden levittämisestä voidaan ilmestyvän suomenkielisen lehden \iutisotsikko, valheitten mukaisesti kirkaistiin: "Uhkaukset suunsoitoksi Berlinissä". Juuri näin huusivat kaikki so-stien lehdet ja niiden i)erässä kulkevat harhaanjohdetut kaikenmaailman selkäranjjattomat» matelijat. Tosiasia että '"uhkauk-sia" tehtiin, multa vain Vhdysvallain i i Iit • • • • ^ Toinen emävalhe, jota tämän mielenosoituksen edellä ja aikana l e - • vntcttiin väellä j a voimalla, oli se, että Uä-Saksas.sa muodostetaan J uutta totalitääristä armeijaa. Toronto Globo and .Mail puki tämän ajatuksen vielä viime tiistaisessa toimiluskirjoituksessaan seuraavaan f asuim: "Mikä tekee tämiän (mielenosoituksen) paha-enteiseksi on sak- « s a l a i s t e n välmeus anlaa harjoittaa itseään . . . Tällä mielenosuituk- • sella oli luonnolliscsli syvempi vetoojnus Saksan nuorisoon kuin pelk- V kä pinnallinen loisto. Sitä ei>äilemättä innoittaa kansallinen ylpeys V ja toivo Saksan taisteluvoiman henkiin heräämisestä . . . Miitta ^ ItäSaksan asukkaille sodan loppuminen tarkoitti yhdestä lotalitääri- * muodosta .•siirtymistä toiseen . . ; , Xäin sodanlietsojat toistavat papukaijan tavoin Yhdysvaltain val-f tiodepartmcntin .Moskovaan lähettämää noottia, missä .syytetään, ct- ^tl^t It« Saksas.s;i muka muodostetaan poliisilaitoksen nimis.sä kenraali - \Vilhelm Zaisserin johtamaa uutta armeijaa, mikä on yhtä totälitää- ' rincn kuin H i l l e r i n k i n armeija. .Vjatclla sitä* että ne, j o t k a haluavat i vetää .Län.si-Saksan .Xtlantin sotapaktiin. ne joiden siipien suojassa , toimiv.it sellaiset, .surullisen kuuluisat natsikenraalit kuiri Halder ja ; Guderian. ovat muka huolissiian siitä, että Itä-Saksan poliisilaitoksesta tulee kenraali Zaisserin johdolla uusi armeijai \Mutta kuka on miehiään tämä Itä-Saksan "vaarallinen" kenraali Zaisser? .Me emme 1 sitä tiedä, mutta oletamme, että Ne\v Y o r k i n 'limes puhuu totta kun se .<anoo, että Zaisser on Espanjan sodan aikana suurta kuuluisuutta l saanut kenraali Gomez — siis mainehikkaan fasistivastaisenThael-manin prikaatin komentaja. ' Glpbe and M a i l puhuu pötyä yrittäessään vätystellä. että Itä-Sak- ; sassa vallitsee muka samanlainen komento mikä vallitsi Hitlerin a i - l kana. Tosiasia luonnollisesti on, eitä hitleriläiset sotaiset kapitalis- ; tit sekä heidän poliliikkonsa ja kenraalinsa ovat edelleen vallassa ' L ä n s i - S a k s a s s a , mutta Itä-Saksaa on demokratisoitu siiriä määrin, että Hitlerin keskitysleiristä karanneet Thaelman prikaatin miehet ja heidän komentajan.sa ovat pinnalla. Ero on siis kuin yöllä ja päivällä.-. Mitä me saamme omin silmimme nähdä - r - ja mistä kaikkien maiden ihmisten sietää iloita — on se. että Saksiis,Sii on kehittymässä ja no.usemassa uusi, rauhan sukuj)olvi, mikä tuomitsee hitlerismin kaikkine r o t u - j a sotateoriojneen. • Xämä Berlinin mielenosoitukseen os;tllistuneel nuoret pojat ja tytöt olivat todellakin 14—20 vuotiaita — mitä .seikkaa jotkut kylmän sev dan kannattajat ovat pilkallisesti korostaneet. Mutta meidän sopii inuistaa, että tämä on j u u r i se ikäluokka, joka ensimmäiseksi aiotaan uhrata sodan jumalille ja kun tätä suku|K)lvea kasvatetaan rauhan hengessä ja rauhan tunnuksien alla, silloin saamme kiittää heidän vastuunalaisia johtajiaah, iiiin kummuni:äteja kuin ^ k s a n ' muitakin demokraatteja. :-'^^:^''-:::r:r.^r^':^.''/--::'^['''^ tuctnittuaan sen hulikanismin, nittä kithoitetut ja harhaanjohdetut nuoret ovat näis£ä canadalaisissa raubanko-kouksihsa järjestäneet, nimimerkki ''Omintakeisesti ajatteleva työläinen*' kirjoitti toukckulin 26 pnä Industrta-iistissa ram. eeuraayaa: " . . . Täällä Canada»«a ilmeityy matelevista alhaisimman Pekan ja3> rltt^Iuja Ja kiihkoilua sodan sekä varustautumisen puolesta... " 'Pekka' toukok, 18 p. Vapaa Sahan aumerossa koettaa tapansa mukaan sakllaisen vastuuttomtiudella pilailla Dr. Johnsonin rauhan puhetilaisuuksia. Olkoonpa kansainvälisen pysyväisen rauhanliikkeen alkuunpanijat 'kommunisteja' tai ei, asia on Jokatapauksessa ihmiskunnan elinkysymys. Se että 'kommunistien' rauhanliikkeen mukana kulkee huomattava määrä cppineistpa,. tiedemiehiä, kirjailijoita, taiteilijoita sekä valtiomie-hiä. ei määrää lopullista panosta, ellei siihen feaada tuotannossa olevaa työväestöä mukaan. Tuotannossa oleva luokka cn vain «e aines, joka kykenee lopullisen sanan sanomaan niin rauhan kuin sodankin suhteen. Kuitenkin ;Pekka' kokoaa ajattelevan työläisen tucmion j a halveksimisen päänsä päälie pJlaillessaan yleistä rauhaa tarkoittavaa liikehtimistä... Jos se, rauha/ipolitiikka, tuntuu 'Pekasta' tai Jostakin toisesta liian yksipuoliselta, niin eikö isitä voitaisi joukkovoimalla tehdä kaksipuoliseksi; yleistyttää. l a a jentaa Ja saada j-ärjestyneet työläisjoukot mukaan. "Tämä yllämainittu ajatukiseni.tun. tuu ehkä Jostakusta liian 'kommunistiselta', mutta Jos Joukkoihin, ennen kaikkea työläisiin, voidaan Dr. jQhn- .<$onin puhetilaisuuksilla Jonkunkaan verran rauhan saamisen hyväksi A'ai-kuttaa, niin älkäämme 'Pekan' ja V a paa Sanan tavalla matalamielise.sti palvelko suurpääoman sodista hyötyviä voittoilijoita ja provosccratko r a u . hankokouspuhetilaisuuksia." — Omintakeisesti ajatteleva työläinen, Indus-trialistl. LITVINOVIN NEUVO Työttömyys lisääntyy. Farmarit ovat kritsitilanteessa. Syy? Liian paljon kaikkea — ci ole markkinoita. Tämä palauttaa mieleemme Jutiin solmuun nälkävuosilta. Krl maiden edustajain JouköSSa Lontoossa 611 Neuvostoliiton edustajana Lltvifaiov. Työttömyirsklrous o l i pääasiallisempaha' puheen aiheenfa. mutta kenelläkään ei tuntunut olevan tietoa sen lopettamisesta. L6ptik.«i e-räs englantilainen ioordi kääntyi Neu-vostoliitori edustajan puolesn. "Me käsitämme, että teidän maaa-sanne ei ole työttömyyttä", hän sanoi. "Voisitteko kertoa meille, miten me voislmnie vapautiia työttömyydestä." "Kyllä", vastasi Litvinov, " m u t ta sanokaa ensin minulle miksi teillä on työttömyyttu?". " W e i l . . . tiedättehän, ylituotanto" sammaLsi loordl. "Meillä oii kaikkea liiaksi, kaupat ovat täynnä tavaraa, varastot ovat pullollaan Ja me emme pääse niistä eroon, kuten tiedätte... el ole markkinoita, ihmiset eivät halua tuotteitamme." "Jos asia on näin", keskeytti L i t v i nov, "silloin voin sanoa miten voitte 25:ssä tunnissa lopettaa työttömyyden."- • Tilanne sähkölstyi. Monokkelin putoaminen olisi kuulunut kun LitvlnoV Jatkoi: "Pankaa kaikkiinaamulchtiin-ne ilmoitus, että kuka tahansa ihminen tarvitsee vaatteita, hänen pitäisi mennä lähimpään vaatekauppaan Ja pttaa sieltä mitä hän tarvitsee, kuka tahansa tarvitsee ruokaa, hänen pitäisi hakea .sitä kaupoista Ja näin kautta linjan, silioln minä takaan että i l l a l la ovat kaikki kauppanne tyhjänä Ja tehtaanne saavat työskennellä yliaikaa kansan tarpeiden tyydyttämiseksi." . "O. sanon minä", lausui pettynyt loordl, "mc emme voi tehdä sitä." Litvinov nojasi tuolinsa selkänojaan ja hymyili. — The Ukrainlan C a nadian. SUNNITNT.%1K.%LASTAJA. HITIXUX IHANNE Englannissa on valmistettu uudenmallinen, aika merkillinpn auto. Se voi kulkea yhtä hyvin eteen- kuin taaksepäin, vieläpä se voi liikkua s i vuttain. Se ajaa yhtä elegantisti vastakynnetyn pellon yli kuin maantielläkin ja se voidaan helposti muuttaa ve-silläkuikevaksi. amflbioautoksl. .\uton suunnittelija uskoo lijäksi voivansa asentaa siihen pienet shvct, jolloin auto voisi myös lentää pieniä matkoja. — Uutistieto. telia jotta voitaisiin fäajä^ ett?i^:|äpsis-ta tulisisi enää känjiuhan raö^a^^^ päinvastoin kaikkrin^äryckka^^^ sakuntien pääoma, jota' kpKtkan tulee osoittaa kaikkein eiiimman-h^^ Tä.v;a suhteessa iJeuycsim^ ka pitää erikoista huolta lapeista, näyttää kalkkein parhainta esirner/:- klä.Jokalcella alueella cn synnytys-taitok. set, lääketieteellLsst huoltolaitokset lapsia varten, keskusimaitoase-mat ja monsnlaisiä alkeiskouluja ja tim-fcollektllvlfarnieilla. 1.600 alkeis- }a' ^isOT luokan kouluissa oli 318,000 Jästai?^^'-;'-:--' . — ' " • kaEsahdemökraattlsi£sa maissa on 'ästeh'asema huomaitavasti paraiinet-r ai 'Aerijälkeen kuft ne vapautettiin a3ritiimukselli.sten käsistä, Esimer-dksi Rumanias^i/v. 1949 lopussa oli !lQ lastenseintä, 426 alkeiskoulua, 2,- 735 ravintokeskusta lapsia varten. Hyvin erilainen on t,ilanne kapita-istislssa- ja siirtomaissa, joissa lap- Pohjois-Ontarioh aluejuhlien urheiluohjelma Kirkland Lake. — Kcnoffamilla JärJestetUkTän Pohjois-Ontarion a-luejuhlicn arheilnohjelma on seu-raara: Mitsten 3-ottcla: kunla, pituns-byppy ja 100 m. juoksa; Naisten viesti 4x100: Viesti 10x100 m., jossa pojat alle 15 T. jaoksevai 60 m.; piippo viesti 4x100 m. yli 33 vnoti-olUe mieliiUe: alle IS vnotiaiUe tr. (öllle ja pojille pI(attsh:n>P7 ja 60 m. jnoksn; yldnen 1.500 m. jaoksa. JärJesiäS v.. Ja n.-senra Jymy. J . W. Ahlqvist Kun Canadan Suomalaisen Jär- . jcstön ja myöhemmin Vapaus-lch-dcn perustamiseen sekä niiden r a kentamiseen Johtavassa ominaisuudessa osallistunut , J . W . Ahlqyist , ummisti Ikuisesti shi^äiLsä tcymÄe-ncn vuotta siitten, hiiii Tapaus julkaisi, silloin hänen työnsä ktinniak- ; ibi^ i ^ l l i s m ^ f ^ t v s k i r ^ o i t u ^ Viikon vaihteessa saapui sitrusano-ma, että Cariädan' Suomalaisen Jär- 'Jestöh perustaja;- John Werner;''Ahlqvist, ori *lmb 'läuiäntaina kuollut* kotonaan Tröut' Lakella, Louis töwhshi-piäsä;:.' - - V ; : ; ^^ Tämä .äkkinäinen ja odottaftia-i tön kuolemantapaus - koskee luonnollisesti kalkkein kovimmin edesr menneen henkilön omaisia, hänen vaimoonsa jä" lapsiinsa, mutta tuhahriet muut -cänadansuomalaiset, Jotka t u n s i v a t - J . W . Ahlqvistin i'ja kunnioittivat häntä työnsä j a toimintansa Johdosta, tiiiitevät myös menettäneensä läheisen järakkaksi tulleen henkilön. Lehtemme Vapaus, jonka hyväksi edesmennyt toveri on tehnyt niin paljon ja arvokasta työtä, osallistuu .syvästi Ahlqvistin omaisten suu-reen. suruun. Ahlqvist oli todella kansan mies, Joka tuli kansan syvien rivien keskuudesta, toimi sen hyväksi ja kuoli kanssaihmistensä ja vieläpä vastustajain-sakin kunnioittamana; Hänen elämäkertansa ei voida tässä yhteydessä kettoa. Seuraavat lyhyt henkilötiedot antavat kuitenkin jonkunlaisen kuvan siitä, mitenkä kauniit ajatukset, elämästä saadut kokemukset ja luottamus parempaan tulevaisuuteen innostivat hänen elämäntyötään. Ahlqvistin isä toimi Tornion kaupungin rastuvanolkeuden talonniiehe-nä jä kaupungin palvelijana, jcsta hän sai paikakseen 400 mk. vuodessa. Perheessä oli 4 lasta, joista J . W. oli vanhin; Heidän ältin-sä kuoli 32-vuoti-aaiia ja sen jälkeen vanha Ahlqvist ei voinut enää hivuttavan keuhkotaudin johdosta pitää työpaikkaansa. Tämä oli kovan puutteen jä suuiten kärsi-my. sten aikaa näille kovaosaisille lapsille. Isän kuoleman jälkeen lapset myytiin «J. W. oli silioln 10-vuotias) vähiten vaativille hoidettaviksi. Yhdentoista vuotiaana nuorukaisena J . W. Ahlqvist oli jo perustamassa työväenyhdistystä, mutta silloinen Suomen senaatti ei hyväksynyt tämän yhdistyksen sääntöjä. Myöhemmin hän oli aktiivisena jäsenenä sekä Suomen että Ruotsin raittiusseuröissa. Canadaan Alilqvist saapui'v. 1903.' Parin viikon kuluttua hän liittyi am-" mattialansa unioön Torontossa ja seuraavana vuonna hän oli Torohtossa perustamassa raittius- ja työv-äenyh-distystä, joka myöhemmin liittyi C a nadan sosialistipuolueeseeh. .AhlQVist toimi seuraavina vuosina yhtenä kaOC-^ kein aktiivisimpana jäsenenä eri'pilo-'* Ulla Canadaa olleiden canadansuorna-laisten yhdistysten ja seurojen ^htils-tämisel^ si kansallisessa mittakaavassa toimivaksi valistus- ja kulttuurijärjestöksi. Uutteran ja peräänantamattoman toiminnan tuloksena päästiin s i i hen, että Toronton osasto voi jo syyskuussa 1911 valita toimeenpanevan komitean tälle järjestölle. Ahlqvist valittiin toimintatarmonsa perusteella tämän ensimmäisen ipk: n ^Johtavaksi jäseneksi. sen puheeujohtajafcsL Kuinka tehokkaa.sti Ahlqvist toimi Cr S J : n hyväksi ilmenee mjn. siitä, että v. 1911 tähän järjestöön liittj-i 19"0sas-tca. mutta v. I92l oli järjestöllä jo 57 osastoa. C S J : n sihteerin ominaisuudessa A h l qvist vei suurta osaa Vapaus-U^en perustamistöis^^ 191'' ja s^^tä enpezi. 3 ^ Myöhemmin hän toimi Vapauden liikkeenhoitajana ja kun terveys.syyt pa-koittivat hänet eroamaan siitä tehtävästä, niin hän toimi aivan viimevuosiin asti johtokunnan Ja liikkeenhoitajan neuvonantajana. Liioittelematta voidaan sanoa, että Ahlqvist on henkilöicohtaisesti tehnyt enemmän kuin kälcaan muu yksilö CSJrn ja Vapauden hyväk.si. Mutta hänen toimintansa ei. rajoittunut vielä tähänkään. Heikossa telveyderiti-lässa olles.saan LoUlse townshlpin asukkaat valitsivat Ahlqvistin vielä moniin luottptehtäviin. Hän toimi suurena innostuksella' kouluhallinnon jäseniUiä ja tickomissionerina j a oli paikkal^unnan väestön edustajana maakuritÄtiallitukssn kanssa käydyissä neuvotteluissa Jne. On merkille pantavaa, että Ahlqvist ci ole olosuhteiden pakosta saanut koulukasvatusta muuta kuin kaksi vuotta kansakoulua. Äitinsä kuoleman jälkeen j a isänsä sairauden aikana nuori Ahlqvist joutui kerjäten hankkimaan elatusta itselleen j a toisille perheen Jäsenille. Kerjuumat-koista puhuessaan 'Ahlqvist tapasi selittää, että "riSmä retket ovat'elämäni katkerampia muistoja"^ K u n hänet isänsä kuoleman jälkeen 'annettiin kyihmeheiivubtlaana; hoideteväksi eräälle fäätälllle; riiin räätäli pani |>o-jan "oppiin" j a siitä ei iuonnbllisesti-fcaan Jäänyt- aikaa; koulunkäyntiä: var-ten: '•.. .: •- • ..; • - M u t t a J u j i a Juonteita ja' efeenpäin piyrkiviä' j^silöltä ei niinkään helposti: voida pitää ;tie*ömättömyydessä/ja pimeydessä. "Osallistumalla nuoruudestaan^ asti työväenliikkeen rientoihin Ahlqvist, hankki itselleen myös laajat :pohjatiedot jä korkean sivistys- -tason. :•:,.••=' .• .-• •Ahlqviatin omasta elämästä Saadut •kokemukset .innostivat häntä..työväen valistus- Ja kulttuuritoimintaan. Tämä selittää'myös sen miksi hän vielä vanhanakin antoi niin paljon arvoa paikkakuntansa kouluhallinnon työlle. Omien kokemustensa ja itseopiskel u n perusteella Ahlqvist tuli vakuuttuneeksi työläisten ja farmarien järjestymisen välttämättömyydestä. Hän ei koskaan väsynyt puhumasta järjestymisen tarpeellisuudesta. Hänen hienotunteisuutensa Ja halunsa avustaa vähempiosaisia ihmisiä innostivat Ahlqvistin toimintaa koko elinikänsä työväenliikkeen hyväksi. Cänadansuomalaiset mene ttivät Ahlqvistissa sivistyneen henkilön, Joka on tehnyt voimiaan säästämättä työtä heidän hyväkseen. John Werner A h l qvist on kuollut, mutta hänen työnsä ja muistonsa elää. sia elää nälkäioKiIeman . partaalla. Huhtikuussa' I94S oli YtadysvalloiSEa 14-15 vuoden ikäisiä lapsia 630,000. jotka tekivät täysimittaisia päiviä töitä. Työsibtcserta viraston ihnoitak-sen mukaan jokainen seitsemä.5 14—15 ikäinen öU vakinaisessa työssä. Vieläkin vähemmän rajoitiiksia on laixjityövoiman käyttämisessä maataloudessa. Satojatuhansia sellaisia lapsia, jotka ovat tuskin täyttäneet 6 vuotta käytetään raskaassa työssä; alle 10 vuotiaiden palkka ci ole edes kolmannesta siitä mitä 16—17 vuotiaat saavat. Italiassa alle ktiusivuotiaista lap.sis^ ta kolnie ncljänne.stä on aläpainoisia. Ssitsemänkynnhentä prosenttia lapsista sairastaa riisitautia. Francon Espanjassa on hirttäjjä Francon fasistinen politiikka tuonut nälänhädän, joka kaikkein enimmän vaikuttaa lapsiin. : Latinalaisessa ' Amerilcassa elävät lapset myöskäi kauhistuttavassa tilanteessa. Eräissä Argentinan maakunnissa 200 lasta jokaisesta tuhannesta kuolee, ' i ' ' Mutta vieläkin kauheampi on lasten asema siirto- jä nippuvaisuussuhteis-sa olevissa maissa. Voitonjanoissaan imperialistit .säähmättä riistävät lapsityöllä, imevät lasten yeren ja muut•- tavat sen putmiksi ja dollareiksi. Intiassa kuolee kolnie miljoonaa lasta vniosittain erilaisiin tauteihin. Syyriassa 14' vuotiaat lapset tekevät työtä 16 tuhtia silkkitoukän koteloiden päröittämlsessä ja saavat siitä 100 piästeresta; Saadakseen tytöt tekemään nopeammin työtä työnjohtajat lyövät heitä keiJeinä. Neljäkymmentä viisi prosenttia lapsista kuolee pian syntymisensä Jälkeen. Iranissa on köyhyy? saanut sellaisen tilanteen, että j vajihemmät myyvät lapsi-, aan pelastaakseen heidät nälkäkuolemalta. j*J J ' Tauteja, kucdemaa ja nälkää näitä siirtomaahallitukset ja imperialistit tuovat lapsille. Meidän tulee.; taistella lastemme henkisen terveen elämän puolesta i m perialisteja Ja, taantumuksellisia vastaan. Jotka yrittävät pilata nousevaa sukupolvea, ettär siitä saataisiin nöyriä sotilaita, poliiseja ja Jakon rikku-reita. Kalkkia keinoja; käytetään tämän, tarkoitusperän saavuttamiseksi: kouluja, Vaidiöiä,' kirjoja; filmejä; lasten järjestöjä.' ^Nykyään ttJteutetäan Hitlerin säälit£ävää ohjelmaa. Meidän ei siaiaiihöhtaa, että Hitler- alkoi kbtilujen miiitiaTiSÖinhillä, sitten läp-sehyeroittaiid ja' e n - nenkatlieJa^aiiJ^taän. - - • * Amerikan •impenrfalisml ei ole 'tyyty-yäiriW seUaisenvaHit tamisskisi vain Tfhtiysvaiioissa.-^^^ kö söveiluttämaan samaa bpettissys-teemiä niissa/maissa, jotka ovat sen. vaikutuksen alaisia "Marshallin suun-nlteimaii''* icautta^ ja tulvittaa Eiirdop-: paaideoiogiselia roskallaan. Monissa, maissa tätä tlihöavaa politiikkaa kannattaa kirkko ja Vatikaani, Joka tehostaa imperialismin ideologista vaikutusta. . Sanomassaan "opettajille", joka oli tarkoitettu Italian koulunopettajille, on tunnuslause joka on tarkoitettu lasten mieliin:" "Lapset, antakaa paavin tietää, että te olette valmiit kuolemaan hänen" puolestaan." Jos tämä ilmaistaisiin vieläkin selvemmin, niin se kuuluisi: "OlKaa valmiit kuolemaan tulevassa sodassa' Neuvostoliittoa vastaan."/../^ Tästä syystä. Demokraattisen Nuorison Maailmaniiitto ja toiset demokraattiset' nuorisojärjestöt käyvät taistelua imperialistien taantumuksel-yJatkoa seuraavalla eivulla) Toilauksia Toronton kuorojen ja soittokunnan toiminnasta Toronto. — Kesän tulon j a tca. vie. hätysten ym. seikkaln lähden c n tä-ipän kirjcittaminen hiukan myöhls- ^ n y t . mutta koika se on jätetty iQi-nun tehtäväkseni on se tehtävä vailr-ka myöhästyneenäkin- C S J : n täkäläisen osaston musikaaliset voimat valmistuvat parhaillaan kahta tärkeät tapahtumaa varten. Eiisimmäinen niistä on Tarmplassa. juhannuksena: pidettävä Jiihlakonr sertti, tanfsit aattona j a kon=erttl j u hannuksena. ^ S e n jä^keeä on sks^n-omaan ^ edesf ä seitsemänteen: lauluja .'•oittojuhlasn valmistuminen. Tästä laulujuhlasta, joka pidetään tänä viionna hcinäk. 1 ja 2 pnä Port Ait- Soon näyttelijät esittävät män Saolt Stc. »larie. — Kylmää kevättä pn ollut j a ^;asta pari päivää on ollut vähän lämmintä. Täällä näyteltiin 21 p:nä näytelmä "Radiorakkautta", Haali oli täynnä katsojia. K a i k k i olivat tyytyväisiä esitykseen. Kyllä siinä pn hauskoja konunelluksia. Näyttelijät kuulema menevät vierailulle Sudburyyn kesäk. 4 päivä. Toivoisin, että naapmikau-punkilalset ahtavat hyvän kannatuksen. En paljon puhu sillä näytelmä puhuu cinasta puolestaan, ainakin täällä kaikki pitivät sUtä, Muistakaa saapua 4 p:nä sudljuryn haalilie kat-somaan "Radiorakkautta". Se on hauska alusta loppuun. Siinä on 3 näytöstä, yksi väliaika on pitempi kuin toiset. Katsokaa ilmoitusosastosta a l kamisaikaa. Mrs. Hilma Kulmala loukkaantui pahasti kun hän putosi keJlarlih." Hä;- neltä katkesi oikea käsi kahdestäkoh-ti poikki ja toinen Jalka vääntyi. p a hasti. Toivotaan pikaista paranemist a . • • Osaston kuukausikokous on 6 päivänä kesäkuuta klo 7 ja kokous alkaa 8 i l l a l l a - T u l k a i kaikki 'kokoukseen sillä on paljon tärkeitä,asioita. — E. L . Puolalaiset opettajat atoimpommia vastaan Tarspya. — Gdanskin maakuiman korkeli^pien, oppikoulujen professorit ovat qsoittfineet kirjeen kapitalistisen maailman tiedeäiiehille ja pyytävä^ heitä alleklrjpittamaan Tdkholmaii vetoomukset. Tässä avpimcsisa. kirjeessä Varsovan Lääketieteellisen Akatcn)ian professo. rit sanovat: "Me pyydämme kapitalististen mai-den kontioitamme etteivät he koskaan antaisi tietojaan sellaisten tarkoitusperien hyväksi, joka on heidän kutsumustaan vastaan. Me keholtamme koko maailman kollegioitamme muodostamaan laajan rihfiaman kaikkein. vaarallisinta basillia — sodan basillia vastaan; puolustamaan rauhan asiaa samalla tavalla kuin he puolustavat ihmisten terveyttä." ' Kracowan korkeakoulun journalismin oppilaat ovat lähettäneet kirjeen Ranskassa olevan Lyonsin tekstiiliteollisuuden korkeakoulun oppilaille ja kehoitta vat heitä alleklrjoittamaari Tukholman yetoomuksttt. Samanlaisen kifjeen lähettivät Szczeciri Insi-nöörikoulun oppilaat Pariisin oppilaille. .• hurista, muodcftuu vannaanjs tistä ehompi. /"«aia NUtä juhannusaaton on vielä myymättä ja ne halpoja ja edullisia, että nijti nattaa ostaa encmminitia tarkoituksen tukemiseksi - inenisjkiän tanssimaan. Ovipi na pn nimittäin arvokkaita r loja, yksi miehille ja toinen Ne oh lahjoittanut mri avustaakseen kuoremme ma keräämisessä tällä tavalla. k%ro lausuu lahjoittajalle tbteet' mrs. Lindforsin ystävyydestä. Kuorolaiset kiittävät säinalli^ kin sitä tuntematonta lahjrättail.' ka antoi sata dcUaria kuDromaa Kärahastoon. Kun Martti shekkiä ilmassa huusivat kui hurraa ja "Eläköön!" kunnon le. Shekki annettiin osastoa hoitajalle matkakassaan varten. Kummanicin lahjoittajan pitji kovasti musiikkiin klintj-neitä, takseen niinkin paljon m harrastusten edistämiseen maan suomalaisten ja erilioBeEii r l törontolaisten keskuudjsa. taaksemme jotakin vastaan, kuorolaisista kuvia näille lahjoitti^ muistoksi ja kiitokseksi aa varten. E n tiedä näistä kuvista tään sillä jouduin heti niiden sen jälkeen lähtemään matlcaan, ne entisille kotinurkillehi ja Vs] den läheisyyteen. Kuorolaiset ovat ystävällistä koa Joka paikassa. Saapuessani buryyn olin sikäläisen sdta' konsertissa. Jossa kuorolaiset vät minua syntymäpäiväni meri ahtaen minulle sievän kui ja lauluaen "Happy Birthdayj You." Sellaista hetkeä cn voi taa koskaan sillä se painui sydämeeni. Kiitos teille kaHdlle,! yerit! Toivon, että toveruus lujiti keskuudessamma ja että jcjkbc kasvaisi entistä suuremmaksi; i ainoastaan musikaalisten vaan bi kien muidenkin harrastusten alaHi "Toveruudella: Seelaolivla. arat, jotfc Kiitoslö flpöydästä eoitat osa Vielä kii CWEST1 CZBG«v< lm LAAKINTilOHJEITA Kaksi paikkakunnan lehden Iqlij tiedusteliva t toimittaja Ita saadate apiia hätätilaansa. ' Ensiinmäinen oli käksoisten ö hän halusi tietää miten hän paib ten volÄi läpäistä kun hänen k»b silleen rupesi hampaat puhkeamt Toinen mies tiedusteli miten saisi fc näsirkat pois hänen puutarhasta^ 'Toimittaja vastasi kummaM mutta vahingossa vaihtoi kirjetti la oli kaksoset sai seuraavat ohj«d — Peittäkää heidät oljilla ja:^ täkää ne tuleen, joka kyUa U?J pian tuholaiset. Joka halusi hävittää heinasirbti seuraavan neuvon: — Antakaa niille kalanmabaöi; j a hierokaa heidän ikcniaan rt vasti. • • •» EI MITAAN VAARAA . Isä kiitti nuorta miestä joka hänen tyttärensä hukkumasta päätti puheensa seuraavasU: "Käsitittekö. että asetitte ' altUksi suuirelle vaaralle?" " E i mitään Vaaraa ollut", sanoi r l mies. "Olen mestariuiman ja si olen naimisissa." ai Tanska aeenöpea.' Qudet hin ' ' ' ; o i ia», m 1 a. rusii "I] |(ibs. pa 1 Ib. rusi: "I iSIbs. pa !a,3ibs. |7kä pa tmtaanc Itiillivaps iKord fsnite £ Porvarien tappämishaiuniHiolustajista Syntymäkaupunkini pirteässä ja elinvoimaisessa SKDL:n lehdessä julkaistiin jokin aika sitten verraton pakina, missä selostettiin, että porvareissa — j a heidän palkkarengeissään — "riehuu kova tappamisen tahi muunlaisen kiunttamisen himo." Porvari luulee, että kommunisti on samanlainen kuin hän itsekin. eU että kommunisti tidee ja tappaa hänet, e l - lei hän ehdi ensin", ''•rassä tappamisen himossa j a jatkuvan kurittamisen halussa porvarit ovat suorittaneet peloitta via apuhar-venhuksia kaikkien maiden kansan-jbtifcfcojeri keskuudessa valloitussotieh-sa,- rankaisurettdkuntiensa. poliisitoi-menpiteldensä ja vieläpä oikeuslaltos-tensakin avulla. porvari syyttää kommunisteja, r e hellisiä- sosialisteja Ja muita työläisiä siitä, mitä hän itse on ammoisesta nuoruudestaan alkaen tehnjt, väkivallan harjoittamisesta, j a tämän oletetun "väkivallan*" estämiseksi hän katkoo työläisten päitä ja jäseniä. Ja mitä isot edellä, sitä pienet par-ivuen perässä, sanottiin ennen vanhaan kotikylässä. Niinpä Torontossa ilmestyvä ame-rikkalais- atomipommin mielinen suo-menklellnen nevirspaperi näkee vihaisen sonnin tavoin punaista siitä kun Y K : n irääsihteeri vieraili Moskovassa neuvottelemassa rauhan asioista. M a i nitun atomipommi-ne^iiaperln tohni-luksen mukaan Lie on käynyt "Venäjällä rukoilemassa maailmalle r a u haa" j a unhoitetaan setosiasia . tvk-känään, että mr. Lie kävi myös P a risissa. Lontoossa ja vieläpä Wash-ingtonissakin:" rukoilemassa rauhaa". Tätä et mr. L i e olisi kuitenkaan saanut tehdä, sillä Vapaan Sanan toimituksen mielestä rauhan asian h y väksi toimien on kommunismia, todel-t lista sosialismia ja kaikkea sitä, mitä porvari ei mitenkään voi sallia. Porvarillisen tappamisen ja kurittamisen himossa yllämainittu torontolai nen aviisi julkaisi oikein tohnituskir-joituksen siitä, miten tämän maan suomalaisten pitäisi ryhtyä avoimeen sisällissotaiin j a .ilmlantokilpailuim toinen toisensa pään menoksi. Vaikka maihlttu newspaperi lyö kommimisteja ktiin vierasta sikaa, vaikka se sanoo, että kommunistit ovat hävinneet sukupuuttoon maanmiestemme keskuudessa, ja vaikka se r y pee porvarien kuritushimoon hekumassa nykyisestä noitajahtlmielettö-myydestä. niin se on jotenkin h a vainnut; että kommunistiset maanmiehemme ovat tulleet niin pirullisiksi, että ovat tuottaneet tänne s u kulaisiaan; vain 'sen vuoksi, että saisivat ryhtyä ^ katalaan mielipidevainoon sukulaisiaan vastaan! 'rassä asiassa porvarin renlci luulee, että työläiset ovat yhtä kiusanhenkisiä kuin porvaritkin. 'SanotUkoon- kuitenkin, että kommunistit, rahdit scsialistit. unioiUsUt j a mmat työväenliikkeen Jäsenet e i vät hyrä^y sen paxetiunih sutuLais-tensa iniin r e n t o v i m d t t e i i ^ tjyötä^ Hi tekevien sortoa ja mielipidevainoa. Mainittu torontolainen newspaperi haukkuu ilmeisesti väärää puuta, sillä se hourailee, että työväenliikkeen j ä senet ovat muka yhtä katalia kulli porvarit ja porvarien rengit. Ja Jos herroilla atomipomminewspaperin toimittajilla on toisenlaisia tcsitietoja, nUn antakaa koko kansan tietää, mitkä ovat sen "kommunistin" Ja hänen "sortamansa" sukulaisten nimet. M i tä sitä niniettömien ihmisten konnan-töistä puhuu silloin jos on tosiasioita! Miksi newspaperin pitäisi yllyttää k a taliin ilmiantoihin silloin kun se voi julkisesti paljastaa "sortajat"! Mainittu torontolainen newspaperi oli kauhistunut myös sen Johdosta kun Helsmgistä saapui tieto, että Suomi, saanee vihdoin viimeinkin uuden kauppasopimuksen N e u v o s toliiton kanssa. ' Mainitut newspaperimiehet ovat s i tä mieltä, ettei mitään kauppastqii-muksia, vaan "päin inhaa itää" Ison Väinön, Varjosen ja Leskisen sekä vanhan Marshin johdolla, sillä he tietävät etukäteen, että "Suomelta viiden vuoden ajan taas Idskotaan luut ja nahka h t i " . Mikä olisikaan suomalaisten ollessa, jos saisivat puraista pettua ^ n ä l ä i - sen ruis- ja vehnäleivän asemestg? Mikä taivas Suomesta muodostuisi-kaan. jos ei saataisi metalli- Ja puu-talcteolllsuuden sekä laivatelakkojen jne. tuotteita Venäjälle kaupaksi? Järkevämmät suomalaiset porvaritkin ovat o l l ^ t kovasti huolissaan s i i tä, mihin joutuvat yllämainitut teollisuuslaitokset ja niiden työläiset sota-korvausmaksujen päätyttyä, ellei n i i den tuotteille l ^ d y vakituisia markkinoita. Mutta torontolaiset atcmi-pommimielisetnenrqpaperiaalehet huutavat^ ettei inltään katipankäyntia, e i kä mitään ystätyjrftä Suoonen Ja sen itäisen naapurimaan välillä siS pitää lähteä taas soitellen soi Atomipommimielirien neffs huutaa toimitu-spalstallaan suomalaisten kommunistien den j a julmuuden johdosta, sen vasen käsi ei ilmeL^^tikään a mitä oikea käsi tekee, sillä jo valla sivulla Canadan suo: kommunisteja manalaan h e i^ nuutensa ja rauhantahtonsa «tK* Mainitun newspaperinmuka*a kalaisten maanmiestemme syrä/ hankaipuu on muka "tohloilua "muutamalla tuhannella koi l a " ei kuulemma ole mitään tä. Jä suomalaisen komm' mittajan pientä ja raatimatonö tokh-jasta 'Me haluamme eUa» sltellaan luettavaksi ' "Mutta kun pää on iso. niin s-J viteUaan. että ollaan jotaton suurta ja vaikuttavaa. Nauratt anteeksi vain, tuppaa tuomnio'.^' loilut." Haluaisin kuitenkin lohduttaa kia "tohloja" rauhanpuolu-^P toteamuksella, että he eivät "tohloja". Suomalaisen i lehden toimittajan lisäksi •5rK:n pääsihteeri ja lähö tn» Joonaa rauhanpuolustajaa ffi maaihnaa. K u n Suomessa^ co l a i l u f sihiä määrin, etta 3ww*" keä mukaanlukien Suomen sen jäsenet on alkkirjoitunsi hanadressin. niin sopii sita l a - ja kaikessa "tohloudessa että vesipisara lisää p-^s: huolimatta valtämerenfcn .P— Tappamisen ja kurittaaiisen J set porvarit, sekä h e d ^ ^ , renkinsä saavatkin ^ ^ Z L V joonaisrt pilkatut fääaä^ täytyvät tappamasta i^nrn vain siitä ilosta, d*» voisivat siiti& rikastua:
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 1, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-06-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500601 |
Description
Title | 1950-06-01-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
f m
im
siis
m mm
•m
•.v'it'.; li
Torstaina/kesäkuim 1 p. — Thursday, June 1
(LIBERTir) Independent labor
Organ of Finnish Canadians. Es^
tablished Nov. 6th. 1917. Authorizcd
as second class mail by the Post
: Office Department. Ottawa. Pub-li£
hed thrioe weekly: T u e s d a y «.
Thursdays and eaturdays by Vapatis
Publishlnff <:ompany Ltd:, at 100-102
E lm St. W., Sudbury> Ont,, Canada.
Telepbones: Business Office 4-4264.
Editonal Office 4-426S. Manager
B. Sulcsi. E d i t o r W . Eklund. Mailing
addreu Box 69. Sudbury, OnUrlo.
Advertising rates upon application.
Translfltion free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadasea: 1 vk. 6.00 6 kk. 3.25
3 kk. 200
Vbdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.80
Suomessa: 1 vk. 7i)0 6 kk. 4J25
Mitä muut sanovat
Nuömoh r a ^
. ^ ^ r k u t e n lehtemme uutisosastoHa on kerrottu, viime sunnuntaina
Saksan nuorisolla vaitava mieleno-soitui;, missä 500,000
i poikaa esiintyi rauhan j a yhtenäisen Saksan puolesta
sodahlicUojia ja natsismin henkiinherättämistä vas-
* taan- Täraäiti rauhanvoimien niielenösoitukscn valtavuudesta saaliin
' tempaava kuVaus lehtemme uutistiedosta, missä kerrottiin
USEIUSIAT TYÖTÄTEKEVÄT
AJATTELEVAT SAMOIN
Puolustakaamme lapsiamtiie
Lapsien puolelta taistelu tällä het-i /Kirj. Eniico Boccara
kellä merkitEee ennenkaikkea taistc-1
Selostettuaan Canterbursn tuomio. I «otaa ja asekilpailua vastaan jn ] laitoksia sellaLsillc lapEille, jotka eivät
^ " F ^ " ^ }t\miljoonien nuorten miesten j a naisren' ole vielä kouluiä^ä, lasten klinikoita,
mobilisoimlsekEl taisteluun atcroipom-1 kirjastoja, staditiroeja ja elokuvateat-mln
kiellon puolesta. ' \ tereita. Esimerkiksi KirkJjsIenNeu-
Nuorison Dsmokraatlinen [ vostotasavallassa yksistään oti 280 a l -
.•nanliitto ja kaikki_dcmokraättkct \ keiilcoulua, joissa on 1 1 ^ lasta, K e -
järje«töt, jotka ovat liuoJissaan 1^ i vääll^ ja syksyllä 776 erikoista lasten-kohtalosta,
tulee yhdistää, i i s t en pui-1 -.eimcäi: I6JK)0 lapselle 1,100 erikoista
lustamisen rauhaniiikkMsi^ alkeiskoulua 25,000 lapselle järjestettynä
intti'vnitAisiin fäata' öi i i ^ u . t Mrri >fcn11pfertlwffarririirfna 1 fiHA o l t ^ t c -
sessaan sa-mielenosoitus
tarvitse
sitten on .se ' ' v a a r a ' , mitä demokraattisten maiden (lue
porvarimaidcn) tulee pelätä?
E i sen enempää eikä vähempää kuin ''rauhan vaara'*!
pelätä "rauhan puolesta" järjestettyä Sak-mielenosoitusta?
syystä kun*sodanlietsojat laskevat, että ilman
ää uutta .sotaa Neuvostoliittoa jä kansande-
'500,000 saks^f
ja valheijropägahdasta
raiihan sekä v a -
e,Väik)^ä sodan-ypunkasta:*'
Sodänliclsbjat^ftäöJt^^ liiankin h y -
saksalaisct hyifcäävät natsismin j a sen edustaman milita-sekä
kieltäytyvät niinmuodoin sotimasta Neuvostoliittoa vas-rikoUiset
suunnitelmat kolmannen sodan aloittamiseksi
tuhoon. Kas täsisä on syy, -miksi Saksan nuori-
Jl^.son rauhantahtoa pelätään: Siinä on syy miksi Berlinin rauhan k u l -
asioita on n i i n julkeasti jä mistään piittaamattomasti valehdeltu
erkkinä näistä valheiden levittämisestä voidaan
ilmestyvän suomenkielisen lehden \iutisotsikko,
valheitten mukaisesti kirkaistiin: "Uhkaukset
suunsoitoksi Berlinissä". Juuri näin huusivat kaikki so-stien
lehdet ja niiden i)erässä kulkevat harhaanjohdetut
kaikenmaailman selkäranjjattomat» matelijat. Tosiasia
että '"uhkauk-sia" tehtiin, multa vain Vhdysvallain
i i
Iit
• • • • ^
Toinen emävalhe, jota tämän mielenosoituksen edellä ja aikana l e -
• vntcttiin väellä j a voimalla, oli se, että Uä-Saksas.sa muodostetaan
J uutta totalitääristä armeijaa. Toronto Globo and .Mail puki tämän
ajatuksen vielä viime tiistaisessa toimiluskirjoituksessaan seuraavaan
f asuim: "Mikä tekee tämiän (mielenosoituksen) paha-enteiseksi on sak-
« s a l a i s t e n välmeus anlaa harjoittaa itseään . . . Tällä mielenosuituk-
• sella oli luonnolliscsli syvempi vetoojnus Saksan nuorisoon kuin pelk-
V kä pinnallinen loisto. Sitä ei>äilemättä innoittaa kansallinen ylpeys
V ja toivo Saksan taisteluvoiman henkiin heräämisestä . . . Miitta
^ ItäSaksan asukkaille sodan loppuminen tarkoitti yhdestä lotalitääri-
* muodosta .•siirtymistä toiseen . .
; , Xäin sodanlietsojat toistavat papukaijan tavoin Yhdysvaltain val-f
tiodepartmcntin .Moskovaan lähettämää noottia, missä .syytetään, ct-
^tl^t It« Saksas.s;i muka muodostetaan poliisilaitoksen nimis.sä kenraali
- \Vilhelm Zaisserin johtamaa uutta armeijaa, mikä on yhtä totälitää-
' rincn kuin H i l l e r i n k i n armeija. .Vjatclla sitä* että ne, j o t k a haluavat
i vetää .Län.si-Saksan .Xtlantin sotapaktiin. ne joiden siipien suojassa
, toimiv.it sellaiset, .surullisen kuuluisat natsikenraalit kuiri Halder ja
; Guderian. ovat muka huolissiian siitä, että Itä-Saksan poliisilaitoksesta
tulee kenraali Zaisserin johdolla uusi armeijai \Mutta kuka on
miehiään tämä Itä-Saksan "vaarallinen" kenraali Zaisser? .Me emme
1 sitä tiedä, mutta oletamme, että Ne\v Y o r k i n 'limes puhuu totta kun
se . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-06-01-02