Vapaus, September 20, 1949

              '-•''hm
CU./:..
il -
'•' iv-....:
- . .
Sivu 4 TJigtaina, syyskuun 20 p., — Tuesday, Sept^ 20
Asuntokurjuus
Hongkongissa
HoBffcoar. — (ALS) — BrittOiises-sä
Honglu>ngln siirtoktmnaasa on las­itu
kuolevaisuus 105 kutakin tuhatta
elossa syntynyttä lasta kohden, tode
taan brittiläisen hallituksen' Y K : n
taloudelliselle ja yhteiskunnalllaelle
ncjvostolle alistamissa tiedoissa. Se­littäen
täällä vallitsevan yleisen a h ­taissa
oloissa asumisen Ja asuntojen
pinitteen, todetaan asiakirjassa, että
ahtaissa kdyhällstökortteleissa asuu
noin 2.000 henkeä eekkerin alueella.
Ammattitaitoisen työläisen korkein
palkka on noin $1Ä> päivässä.
j —
VAPAUDEN
Lmvalipptttoimisto
' *
E D W I N S U K SI
Trans-Atlantlc Passenger Confe-rencen
valtuuttama asiamies
•
Edustamme melkein kalkkia Joh-tavimpla
valtamerillnjoja. Suun-nitellessanne
matkaa Suomeen tai
muihin Euroopan maihin, voitte
luottamuksella kääntyä puoleem­me
lippu- y j n . matkaa koskevisto
•riotoa.
Paikkoja saatavana SuomMn
matkustaville syys-, loka- Ja
marraskuun kulkuvuoroilibi.
VIETTÄKÄÄ JOULUNNE
SUOMESSA
Kaksi suurta Joulu»
huvimatkaa
S U O M E E N
Järjestetään kuuluisilla moottori-laivoilla
GRIPSHOLM — Jonluk. 3 p.
STOCKHOLM — Jouhik. 9 p.
Ainoastaan 10 vuorokautta
NEW YORKISTA SUOMEEN
Ruotsin Icaiftta
Muistakaa sukulaisianne ja
ystäviänne
S U O M E S S A
SAL.N LAHJAPAKETILLA
6 paunaa Jauhettua laatukahvla
llmatlivlssä peltirasioissa pakattu­na
vahvaan kartonkiin, Jonka ym­pärillä
on teräsvanne.
Type " C . Bruttopaino. 10 pannsa
HlnU: $6.25 sisältäen tallin
Vapaus Travel Agency
' EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
Kasvikset säilyvät hyvin talven yli
oikein varastoituna
P. o. Box 69 Sadbory, Oat
Kotipuutarhan loonct fasvik-^i
ovat nyt •al.T.iini talvlvarastointin
varten tai ^vit n o o . a , i i valmisuimas-sa.
O n n i s - . u r e h t c n a on kuiten­kin
se. että ka.s'licset varastoidpan
enslIuokka;Sl.ss.a oJosuhtchsa.
Vaikka punajuuret kestävät vähän
pakkasta, niitä el kuitenkaan pitäisi
jättää ipvaan paklcaseen ennen va­rastoimista.
Punajuurien naatit p i ­täisi
vääntää poikki, eikä leikata. Ne
säilyvät parhaiten Jos niiden jouk-
Huolimaton vara.sUiimineii tarkoii- i koon seataan vähän santaa
taa, c tH 'T'i.ri oia. .sadcsta nicne:^-
tään. Kaksi pää«e:k;ca.i vaikuttaa
ratkaisevasti varastoimia- c.inistu-
Diiseen tai ep'ionnistumLseen.
Ensimmäinen nais a on k.i.svikticn
laatu. N ' l i ; n täytyy oll.i isut.va-palta,
eikä nU'>'!3 saa olla haavoja ei-
I kä tuhohyönt3iäia. En«;mmäiien on­nistumisen
ehtona on sii.; ka.svistcn
oikein maasta olt:»niincn Sitten no
pitää huolelllsesrl tarkastaa ja kaik­ki
epätäydelliset kasvikset on panta­va
erikseen pikaista käyttöä varten.
Epätäydelliset kasvikset eivät kerta
kaUcklaan säily vaan levittävät pahe­nemista
hyvlenkin kasvisten jouk­koon.
Lajitteluun käytetty aika tuot­taa
siis hyviä tuloksia.
Toinen tärkeä seikka menestyksel­lisessä
varastoinnissa on puhtaus. Jos
Juurikasveja säilytetään aseita vuosia
samassa palkassa Ilman huomion k i i n.
nlttämlstä puhtauteen, monenlaiset
rutot voivat olla vaanimassa kasvik­sia
ja ne pilaavat sadon.
Paikka missä kasvituotteet säily­tetään,
pitäisi pestä'hyvin. Ja sitten
maalattava Joko valkoisella vesimaa-llUa
tai muulla maalilla ja annettava
kuivua hyvin Ilmavaihdon avulla. Tä.
mä on ainoa oikein alkamisen keino.
LisäJcsl on muistettava, että liiallinen
kosteus varastopaikassa lisää mätäne
mlsorgaanien aktiivisuutta ja .sik-si on
Ja Jos
asteen
hyvä ojitus ehdottomasti tarpeellinen.
SOPIVA LÄMPÖ
Lämpötila on kolmas tärkeä seikka
kasvisten varastoimisessa. Kalkki
juurikasvit, sipulikasvit ja kaialinpäät
säilyvät parhaiten kylmässä, mikä ei
koskaan laske jäätymispisteen ala­puolelle.
Yleisesti puhuen, paras
lämpötila kasvimaan useimmille tuot­teille
on 34-38 asteen välillä (fahren-helt).
Perunat säilyvät parhaiten 38
asteen lämmössä.
M/S BATORY
Matkat SUOMEEN ja SUOMESTA Kööpenhaminan kautta
Suunnitelkaa syysmatkanne Suomeen nyt
Lähtien: 10. LOKAKUUTA. PoUteaa Halifaxissa iokak. 12
Varhainen Joulumatka: marraskuun 10
Suuri henkilökohUisesti Johdetta Joaluhnvtmatka Jouluk. 10
RUUANLAITTO
PALVELU
TUNNELMA
TARJOILU
Nopeat ja mukavat laiva-, rautatie- Ja lentoyhteydet
Kööpenhaminasta eri puolille Suomea.
Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmän
asiamiehen puoleen tai
GDYNIA AMERICA LINE INC.
205 Drummond Blgd 1117 Sle-Catherine St., W., Montreal.
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
«.I »
t k C \
CSJ:n Wanapin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden vilnveisenä sunnun­taina
klo 1 lp. osaston haalllla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wanup. Ont.
C8J:n Hearstin osaston kuukausi­kokoukset
pidetään Jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 ip. t
CSJ:n Spmcedalen osaston No. 30.
kuukausikokoukset pidetään j o ­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
sunnuntaina kello 2 ip. Johto­kunta
kokoontuu tuntia aikai­semmin.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä keski­viikkona
klo 7 Illalla, 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
Jokaisen kuukauden viimeisenä
keskiviikkona klo 7 illalla sanuis-sa
palkassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
A. K a r l . 71 N. Kenogami Ave..
Port Arthur, Ont.
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
maanantaina kello 8 illalla osas­ton
huoneistolla Don-haalilla.
CSl:n TImmlosin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
kello 7 illalla.
CSJ:n Sadbnryn osaston kokoukset
pidetään jokaisen kuukauden en­simmäisenä
sunnuntaina. P u ­heenjohtaja
Oscar Männistö, s i h ­teeri
Hilma Mäki, osoite Box 354.
Sudbury, Ontario.
CSJ: n Vancouverin osaston No. 55
k u u k a u s i kokoukset pidetään
CUnton-haalilla jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 l p . Johtokunta kokoontuu
puolitoista tuntia aikaisemmin.
CSJ:n Kapnskasin^in osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokai­sen
kuukauden toisena sunnun­taina
klo 2 l.p.
CSJ:n Sauli Ste. Marien osasto
No. 5 työkokoukset pidetään joka
kuukauden ensimmäinen ja k o l ­mas
sunnuntai osaston omalla
talolla. 321 John St., alkaen klo
8 illalla.
C S J : n Vai d'Orin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
klo 2 l.p. Sihteerin
osoite: Lempi Ojanen, Box 856,
Vai d'Or, Que.
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään joka kuu­kauden
kolmantena sunnuntaina
klo 1 päivällä osaston haallUa.
Kirjeenvaihtajan osoite: Wm.
Rönkä, R. R. 1, Worthington, Ont.
ne pidetään korkeintaan 38
lämmössä. " .
Sipulit säilyvät parhaiten Jos niitä
pidetään sälöhyllyillä tai erikoisessa
sipuUsäkeissii. missä ilma kiertää v a ­paasti.
Sipulikerros ei saisi olla 10
tuumaa vahvempi. K u n sipulit p i ­laannuttavat
muut JinirUuisvit, ne oli
sl varastoitava yksinään. On hyvin
tärkeätä muistaa, että valmistumatto­mat
eli vahvanlskalset sipulit eivät
säily ja että sipulien tule6 olla täyshi
kuivia ennenkuin ne pannaan talvi­varastoihin.
Jos sipulit jäätyvät, ne
tulisi pitää jäätyneinä ja sitten sulat­taa
asteettain hetikohtaista käyttöä
varten. Ne mätänevät Jos saavat vuo.
roln jäätyä ja sulaa.
PERUNAIN SÄILYlTS
Perunat säilyvät hyvin säkeissä tai
laareissa, mitkä ovat erillään seinistä
siten, että Ilmanvaihto on hyvä. E i
yhtään viallista perunaa saisi päästää
talvivarastoon, sillä ne aiheuttavat
lyhyessä ajassa paljon harmia. Louk­kaantuneet,
tautiset tai mädät peru­nat
on otettava pois ja ikäytettävä
hetikohtalsestl. Perunat ovat ehkä
kaikkein helpommin säilytettäviä j u u ­rikasveja
j a ne pitäisi säilyttää noin
38 asteen lämmössä.
Kaali, enemi^n kuin mikään muu
kasvis, tarvitsee hyvän ilmanvaihdon.
Jos mielitään niiden säilyttävän laa­tunsa.
Tämä voidaan tehdä siten että
nc säilytetään sälöhyllyillä, ei liian
vahvoissa kasoissa, vaan sillä tavalla,
että mahdollisimman paljon ilmaa
pääsee kiertämään niiden välissä. Jos
on vain* pieni määrä kaalia varas­toitavana,
ne voidaan ripustaa roik­kumaan
rungoista, mihin Juuret on
jätetty paikoilleen. Jos kaalit ovat
Jäätyneet, ne.pitäisi sulattaa asteet-tain
eikä siitä koidu niille paljoaikaan
vahinkoa.
Kukkakaalit pitäisi varastoida n i i ­den
lehdet palkoillaan. Jos ne pan­naan
sälöhyllyiUe siten etteivät n i i ­den
päät koske toinen tolsihisa. ne
säilyvät useita kuukausia hyvässä
kunnossa. Jos ne varastoidaan k a ­soihin,
kukkakaalit kuumenevat pian
ja menetykset ovat suuria.
Varastoituja kurpitsoja (pumpkin)
tulisi pitää 40--50 asteen lämn>össä.
Niitä el saa raapia tai kolhia j a
niiden korsi pitäisi Jättää paikoil­leen.
Sama pitää palkkansa "squas­hin"
säilyttämisessä.
Varastoon otettavat palsternakat
fparsnip) pitäisi kalvaa ylös niin
myöhään kuin mahdollista ennen
jäätymistä tai lumen tuloa. Niiden
laatu paranee kylmässä. Niiden kui­vumisen
välttämiseksi palsternakat
pitäisi varastoida kosteaan santaan.
Niiden varastolämmön pitäisi olla 3^4-
38 astetta. Osa palsternakasta pitäisi
jättää talven yli peltoon aikaista k e .
vätkäyttöä varten mutta ne pitäisi
syödä ennenkuin plntakasvu tulee 2
tuuman mittaiseksi, sUlä ne muuttu­vat
sitten pian puumaisiksi.
Sellerit (celery) säilyy parhaiten
siten, että kalvetaan koko kasvlylös
Ja Istutetaan santaan kellarissa. Se
säilyy parhaiten 34-38 asteen läm­mössä.
Nauriit menevät pian pilalle jos
niitä säilytetään Ulan kosteassa pai­kassa.
Ne voidaan varastoida yhdes­sä
kasassa 36 asteen lämmössä miitta
huolehdittava on. että varastoon pan­naan
vain hyviä nauriita.
2 vasikkaa lehmälle
kuukauden väliajalla
T. P. 0'aialleyn Ja poikien Culross
tofwnshlplssa (Ont.) omistava 3-vuo­tias
Red Poli lehmä on synnyttänyt
kaksi vasikkaa yhden kuukauden vä­liajalla.
Ensimmäinen vasikka syntyi heinäk.
19 pnä, toinen kuukauden kuluttua.
Ensimmäinen oli sonni-, toinen leh-mävaslkka.
Teeswaterin eläinlääkäri John P i -
sher sanoi, ettei hän ole milloinkaan
ennen kuullut Canadassa tapahtu­neen
tänalsta. Ja että hän tietää vain
yhden sellaisen tapauksen olleen a i ­kaisemmin
koko maailmassa. Nämä
vasikat eivät olleet kaksoset, vaan
erikseen kehittyneitä.
"Itsemurhan avus­tamisesta"
vuoden
vankeus eskimolle
Viime kesänä vaati keulikotautia
sairastanut eskimonainsn. 45-vuotias
Nukashook pienessä Eelounalingin
kylässä Bocthian niemimaalla, että
hänen 21-vuotiaan poikansa Eeriykoo-ttn
pitää pelastaa hänet kärsimyksis­tään
ja tappaa äitinsä. Vaikka poika
tiesi eskimoiden tavan päästää kroo-nillisestl
sairaat ja kärsivät pois päi­viltään,
sanoi Eeriykoot, että "se on
valkoisten miesten tahtoa vastaan".
"Siinä tapauksessa teen sen itse",
sanoi äiti. Tämän päättäväisyj-den
edessä oU pojan pakko antautua ja
sucstua suorittamaan teon ystävänsä
Ishakakin avustamana.
Viime talvena kertoi eräs valkoinen
turkistenpyydystäjä a.siasta ratsujio-liisiUe,
jonka toimesta kaksi konstaa­pelia
lähetettiin tutkimaan asiaa. |
Kuljettuaan 500 mailin matkan lento- '
koneilla ja koirilla, tapasivat poliisit
kummatkin pojat, jotka eivät halun- mukset ja kuuden miljoonan dollarin
neet salata mitään. Kummatkin po- j kustannukset ovat johtaneet kong-
Yhdysvaltain öljyvarat lisääntyneet
huikeasti tärkeän keksinnön takia
Liuskekivestä kyetään eristämään öljy sitä varten
keksityn halpahintaisen menettelyn avulla
Bifle, C<4orado. — öljyn eristämi- j dysvaUoissa ei tule vuosisatoihin vai­nen
liuskekivestä on ratkaistu täällä i Utsemaan öljyn puutetta.
ja sen avulla on lisätty Yhdysvaltain
öljyvaroja siinä määrin, että ne tule­vat
kestämään vuosisatojen ajat. Tä­män
uuden tuotantoalan ristiäiset p i ­detään
täällä tällä viikolla, jolloin
Yhdysvaltain kaivostoimlston miehet
esittelevät täällä t o i n 200 johtavalle
teollisuusmiehelle uuden liuskekivikai-vahnon,
öljytehtaan ja sen uuden pro­sessin,,
jota, käytetään öljyn eristämi­seksi
liuskekivestä. Täbäh mennessä
on todettu, että liuskekivestä kyetään
eristämään öljy noin 2J25—2.50 dolla­rin
kustannuksilla tsmnyriä kohden.
Kun raakapetrooli maksaa nykyään
noin 2.50' dollaria tynnyri, todetaan
uusi j-aakaöljy verrattaisi' halvaksi.
Tutkimustöihin ryhdyttiin kongres­sin
V. 1944 tekemän päätöksen perus­teella
ja Viisi vuotta kestäneet tutki-
Ovatko sonnit
häviämässä?
Brittiläinen maataloustledemics sir
John Russell pitää mahdollisena, ett?
Jonakin päivänä sonni on yhtä kuollut
ktiin Dodo-lintu.
Äskettäisessä presidentin puhees­saan
Britannian tledemlesyhdistyksen
kokouksessa sir John selosti Dairy
Research Instituten äskettäistä kek­sintöä,
minkä avulla hiehosta tulee
täysi maidon tuottaja Ilman ennen
välttämättömän sonnin apua. "Tämä
on ensimmäinen askel urosten tar­peettomaksi
ttilemisessa", sanoi hän.
Tämä tehdään pillerien avulla, jot­ka
valmistetaan keinotekoisesta s i i -
tosaineesta, mitä sanotaan ethylstil-bocstrollksL
Nämä pillerit työnne­tään
hiehon tai mahon lehmän nahan
alle j a ne aiheuttavat maitoutumisen.
Mutta vaikka tämä osoittautuisi
käyttökelvottomaksi, s i r John pitää
sonnien tulevaisuutta kuitenkin hyvin
laihana, sillä keinotekoisen siittämisen
avulla yksi sonni voi p>olvella 1,500 leh­mää
vuodessa. "Me voimme vielä
nähdä ajan, että sonnit, pientä aristo­kraattien
lukumäärää huomioonotta­matta,
tulevat tarpeettomiksi", sanoi
hän.
KANNATTAAKO KANOJA PITÄÄ
YHTÄÄ VUOTTA ENEMPÄÄ?
Se riippuu paljon sitä. että miten
hyvin ne ovat tuottaneet ensimmäise­nä
vuotena. Toisen vuodfen tuotanto
tavallisesti on 70—75 prosenttia kano­jen
ensimmäisen vuoden tuotannosta.
Näinollen Jos ne ovat munineet hyvin
ensimmäisenä vuotena, niin mahdoUi-sestikln
ne kannattaa pitää toisen
\-uoden. Yleisesti kuitenkin timtuu
olevan sellainen käsitys olemassa s i l -
pikarjaviljelijäln keskuudessa, että
ainoastaan yksi neljäsosa tai kolmas­osa
kaikkein parhaista munijoista
kannattaa pitää kaksi vuotta. Tie­tenkin
asiassa on otettava huomioon
myöskin sellaiset seikat kuin kanan­munien
hinta ja toisaalta vallitseva
niokien hinta, minkälainen niiden
välinen suhde on.
Jos karitsaln laidun alkaa käydä
kehnoksi, niin se voidaan korvjita v i l ­jan
antamisen lisäämisellä. Ei k a n ­nata
antaa karitsain kasvamisen ty­rehtyä.
Niiden saaminen aikaisin
markkinoille voi merkitä painon l i ­säksi
myöskin parempaa hintaa, j o ­ten
kannattaa pitää iauäi ^t&, että
karitsat ovat hyväs-sä kunnossa.
muutto
parhain syyskuussa
Syyskuu on paras aika peonien h a ­joittamista
ja uudelleen istuttamista
varten, mutta niitä el pitäisi siirtää
useammin iculn kerran viidessä vuo­dessa,
ellei ole erikoissyytä siihen.
Kauniina päivänä kaivetaan varo­vaisesti
juuret ylös mahdollisimman
vähän loukaten niitä. Isojen peo-nien
juuret menevät toisinaan jalan
syvyyteen maahan. Ennen kaivami­seen
ryhtymistä pitäisi katkaista peo.
n l n lehdet pois. Juurista poistetaan
kaikki löysä multa ja juuret jätetään
muutamaksi tunniksi llinoittiunaan.
Kalkki maa pitäisi pestä veden avul­la
pois juiuista.
Tämän Jälkeen tutkitaan juuri huo.
lelllsestl jotta nähdään, inistä se voi­daan
hajoittaa mahdollisimman vä­hän
Juurlnystermlä loukaten. Hyvin
suuri juinl voidaan ,hajoittaa siten,
että painetaan lapio keskeltä läpi.
mutta pienemmät voidaan hajoittaa
käsin. Jokaiseen lohkaistuun juu­reen
pitää jäädä ainakin 2 tai 3 s i l ­mää,
mutta 6—^7 silmän juuret ovat
tavallisesti parhaita.
Maa olisi hyvin muokattava ennen
istutusta-Ja-jos mahdollista siihen p i ­täisi
sekottaa hyvin palanutta lantaa.
Juuri olisi pantava siten, että sen
päällä on noin 2 tuuman vahviilnen
maakerros. Liiaksi syvä istutus
on usein syynä siihen, että peonit
eivät/kuki. Ensimmäisenä vucnna
olisi pantava kasvijätteitä päälle jää­tymisen
estämiseksi, mutta myöhem­min
se on tarpeetonta. Lehdet olisi
katkaistava ja poltettava joka syksy.
Jotta mahdollisesti kehittyneet tau.
dlnbaslUit häviävät.
jat vangittiin ja äidin ruumis kalvet­tiin
haudasta ruumiintutkimusta var­ten.
Ruiuniinavaus totesi, että eski-monaisella
ei olisi ollut tiiskin kolmea
kuukautta elonaikaa. jonka johdosta
iräs viranomaisista sanoi kysymyk­sessä
olleen inhimillisen teon.
Kaikesta huolimatta asetettiin po­jat
syytteeseen "itsemurhan avusta­misesta"
Cambridge Bayssa tapahtu­vaa
oikeudenkäyntiä varten, tuoma-reineen,
asianajajineen ja valamiehis-töineen.
Eeriykoot julistettiin syylli­seksi
mutta hänen toverinsa vapau­tettiin
syytteestä. Vaikka nuoren
miehen rikok.sesta voitaisiin tuomita
elinkautiseen vankeuteen, sai hän a i ­noastaan
vuoden tuomion, jonka hän
saa suorittaa työskennellen ratsupo­liisin
asemalla Cambridge Bayssa ja
on mahdollista, että "vanki" pääsee
kotiin "hyvän palveluksen perusteella"
hyvin pian. Eskimoiden keskuudessa
pidetään vakavana rangaistuksena s i ­tä,
että joku joutuu pakosta eroon
kodistaan.
ressin toivomaan tulokseen, että Y h -
Iaskelmat osoittavat, että tämän
alueen 9,000 jalan korkuinen ylänkS-maa
käsittää noin tuhannen ndlö-mailin
laajuisen liskekivimassan, joka
sisältää seitsemän kertaa enenmiän
öljyä kuin tässä maassa on käytetty
sen Jälkeen kuin öljyä tuotettiin ensi­kerran
Pennsylvaniassa 90 vuotta t a ­kaperin.
Tämän ylänkömaan väite­tään
sisältävän 22 kertaa enemmän
öljyä kuin mitä Yhdysvaltain tunne­tut
öljyvarat nykyään ovat.
E:aivostoimiston miehet väittävät
saattaneensa tieteen sille asteelle, et­tä
nyt on mahdollista tuottaa liuske-kivlöljyä
petroolituotteiden korvik­keeksi.
Lluskeklven raakaöljyn sanotaan
olevan eräänlaisen öljyn ja hiilen r i s -
tisUtt^csen, mutta siitä saadaan h y ­vää
gasoliinia, diesel - j a polttoöljyä Ja
siltä toivotaan saatavan myöskin uusi
sekä voimakas polttoaine jet-lentpko-
^Panin tygttömst
lähetetään raanaa
loUa. _ (ALN> - j s , ^
tus aikoo ryhtyä YhdnJJ
hitysviranomaisten i '
tämään maan työttömii
hte, sinä miehitysvofaji^
päällädcö Cbester. 'W -
täältä syysk 15 pnä
««taakseen siellä p i * ^
sainvälisen työtoimistoniS
siirtolalsuuAonf erensän. I
ler esittää Japanin haBlti»,
tuksen virallisesti kokooja
neita varten. ' •
Kalvostolmiston tatkinasi,
keflujen sanotaan johtaaeaj
taviin parannuksiin lishki.
t«oi»essa. Kun tiedeialäa
asiaa v. 1925 väitettiin «a
kaivosmiehen kykenevän ina
koriseintaan kuusi tonnit i
päivää kohden. Äskdjiai
irroitti jokainen mies yli tn
päivässä.
•railä erää on vielä raUi
mitä menettelyä on nouditö
den raakaöljyn Jalostanilia
ta sitä pidetään verrattaia
ratkaistavana kysymykseäi
säkin suhteessa ovat tattia
verrattain pitkälle edistjn«
Ruotsi voitti muun
pohjolan 232-196
Yksi 300 paunan sika tuottaa yhtä
paljon laardla kuin kaksi 200 paiman
sikaa. Rasvan arvo ön ainoastaan
noin kuusi senttiä paunaa elävässä
siassa. Siksi on edullista, että siat
markkinoidaan keveämpipainoisina.
sanovat markkinolmisekspertlt.
Lammaskarjan koko
on tärkeä
L a m m a s hoidon tuotta vaisuuteen
vaikuttavien monien seikkojen lisäksi
pn lampaiden lukumäärä tärkeä teki­jä.
Vuoden 1941 sensus osoittaa, että
Canadan lammaskarjojen keskinker­tainen
koko on 24.3 päätä, 'rahan s i ­sältyvät
luonnollisesti länsi-Canadan
suuret lammaskarjat.
Kun lasketaan keskimäärää Onta­riossa,
Quebecissa ja rannikkomaa­kunnissa,
silloin tulee tulokseksi vain
15.8 päätä lammaskarjaa kohti. K u n
sensustilastot k e t ä ä n aikana, joUoin
lampaiden lukumäärä on korkeimmil­laan,
nimittäin kesäkuun 2 pnä, n i in
siUoin lamhiaskarjat kokoiudsuudes-saan
ovat todcllisuudcss.t pienemmät.
HelsinkL — (S-S> — Tukholmassa
suoritetuissa' Pohjolan maiden rata-ja
kenttäurheilukilpailulssa Ruotsia
vastaan esiintyi Ruotsi voittajana 232
pisteellä. Ruotsi voitti 21 kilpailusta
12- '
V. Suvivuo voitti 110 m. aitajuoksun
1/10 sekunnilla tuloksella 14.8 ja T.
Hyytiäinen voitti keihäänheiton kol­mella
sentimetrillä tuloksella 72.71
(Rautavaaran sijoittuessa kolman­neksi).
Suomalaiset V. Mäkelä, V. Koskela,
ja P. Salonen .sijoittuivat 5,000 m.
juoksussa mainitussa järjestyksessä
kolmanneksi, neljänneksi ja viiden­neksi,
ruotsalaisten B. Albertsonin ja
E. Nybergin voittaes.sa etutilat tulok­silla
14.23.8 ja 14.25.4. Mäkelän tulos
oli 14.26.4.
Kymmenen kilometrin juok.sun voit­ti
norjalainen M . Stokken saavuttaen
.^,amalla uuden NorjSn ennätyksen t u ­loksella
29.59.6. V. Koskela oli toinen, l
12.4 sek. jälessä.
Puolentoista kilcmetrin juoksun
voitti L. Strand 3.50 ja suomalainen
p . Johansson oli toinen, tasan kaksi
sekuntia jäle.ssä.
Kolmen kilometrin estejuoksun voit­ti
Ruotsin K. Södeberg 9.05.2, A.
Kainlausrin ollessa toisena 11.8 sek.
jälessä.
Seiväshypyn voitti Ruotsin R. L u n d ­berg
tuloksella 4.26: Suomen V. Ole-nlus
j a E . Kataja sijoittuivat toiseksi
ja kolmanneksi tuloksilla.4.20 ja 4.10.
Kiekonheiton voitti I. Ramstadt
49.42 ja Suomen V. Nyqvist oli toinen
47.83. ^
Kilpailujen yhteydessä suoritettiin
myöskin pohjoismaiden mestaruus­kilpailut
10-ottelussa sekä maratonilla.
Pistemäärät olivat 10-ottelussa: O.
Clausen, islanti, 7.259, D. Eriksson,
Ruotsi. 6.779 K . Tanander, Ruotsi,
6.688 ja V. Naatti. Suomi, 6.340.
Maratonimestaruuden voitti Martti
Urpalainen. Suomi, 2.32.18, Ruotsin
Gösta Leandersson oli toinen 2.33.55,
Paavo Laine kolmas ja Aarne Jung,
Suomi, neljäs. Heidän aikansa olivat
2.35.1 ja 2.37.5.
I
:
Ottawan keskuskoefarmin eläinhoi-tojaoston
edustaja.S. B. Williams s a ­noo,
että tämän kokoinen lammas­karja
on kaukana kgnnattavaisuu-desta.
Siitospässin ylläpitokustannukset on
jaettava vain muutaman lampaan
kesken. Rakennus- ja välinekustan-nukset
ovat myös liian suuret päätä
kohti. tai. kuten useinuniten tapah­tuu,
riittäviä rakennuksia ja välineitä
ei hankita ja se aiheuttaa kuolevai­suuden
sekä biaaskauksen. ,
Taloudellisesti tuottava vähäisin
lammaskarja on se, minkä voi yllä­pitää
yksi pässi, eli 40—50 emälam-mastä..
K i m lammaskarja on tämän kokoi­nen,
silloin se ei ole enää naveitan
"huono ala" ja siiloin kiinnitetään
riittävästi huomiota ruokintaan niin
"kesällä kuin talvellakin. Asianmukai­sia
välineitä voidaan myös oikeute­tusti
valmistaa tai ostaa.
Myös voidaan ostaa parempilaatui­nen
pässi ja lammaskarjasta tulee sit­ten
pysyvä tulolähde sekä ylpeyden
aihe omistajalle. .
Lila Cecilia Morin (Toikki
LONG LAKE, ONTARIO
ja
Douglas James Cramer
TORONTO, ONTARIO
PARHAINTA ONNEA YHTEISELÄMÄLLE TOI­VOTTAVAT
SUKULAISET JA YSTÄVÄT
Bertha ja Kaarlo Toikka
Rose ja Tom, kukkapari
Grace Cramer
Kay ja Fred
Violet ja Ralph Morin
Mari ja Valpas Hänninen
Laina ja Väinö ja perhe
Viesti ja Uljas ja lapset
Helmi ja Taisto Hänninen
Lorna, Siviä ja Charles
Lewis
Leah Koski
Jack Kallio
Niilo Toikka
Hilma Ritari ja Arttu
Tili ja Vie. Hänninen
Ida ja Jussi Tuokko
Tuulikki ja Harry Mäki
Sylvi ja Layton Chapman
Viljo ja ^ l i na Hänninen
Signe ja Karl Erkkilä
Edla ja Matti
Ida ja Atu Koivula
Edlä Marttinen
Ann ja Aatu Koivula
Meeri ja E . Alho
Olga ja Vilho Mäki
Maria ja Aatu Marttinen
Hilma ja Julius Seppälä
Otto Mäki
Maija ja Ilmari Mäki
Otto Tulonen ja Harry
Ida ja Konsta Sunden
Soittajat Väinö Kinnunen
ja Aimo Mäkinen
Signe ja Väinö Kinnunen
ja perhe
Albert Kuisma
L. Jokimies
Mr. ja mrs. A . M . Peura
Anna ja Venni Viita
I. J . Pulkkinen
Taimi ja Vilho Kallio
Anni ja Vilho Vihuri
Ann ja Okley Storms
Alma,. John. ja Ed.
Pulkkinen
Arnold Vihuri
John Litja
John Hoksel
Edla ja Alex Majava
Hanna ja Jussi Koski
Cecilia ja Arvo Ranta
Frida ja Eino Mannila
Hakolat
Ida ja Yrjö Mäkineji ^
Maila ja Emppu Ojanperä
Norman, Helmi ja Reino
Terävä
Lempi Salo
A. Mäkinen ja perhe
Alma ja L . karjalainen
A. Lehto
Anne ja Matti Haveri
A. Rissanen
Bill Saari
Kay ja Taisto Länsi
Sigrid ja Art Kangas
Lillian, Saimi ja Onni
Seppälä
Mandi ja Ed. Hill
Jack ja Marge Pernu
Mrs. Mary Pernu
Aili, Ed. ja Mrs. Virtanen
Aune ja Toivo Luoma ja
pojat
Tyyne Kinnunen
Aili ja Toivo Peura
Ethel ja Konsta Timberg
Jean ja Sulo Koski
Raymond/Kaarina ja
Pentti Kivinen
Hugo Mäki
Annie ja Harvey Harju
Jalmar Mäki ,
Viola, Elina ja Vili Pano
Senja ja Paavo Wesslin
Bill Kinnunen
Vieno ja Leo Viita
Bertta ja Väinö Stenbacli
Impi ja Aaro Poutanen
Emilia ja David
Jouce, Nellie ja Wilfred
Salo
Erna ja Melvin Hein
Hanna ja Matti Poutanen
Aili ja Arvo Hill
Karin ja Eino Hamer
Ray ja Karl Johnson
Reuben Kinnunen
Siiri Kaisla
Antti Pakkala
Allan Laaksonen
Anna Purola
Lausumme parhaimmat kiitokset kaihille sukuUusille ja tuttavtlk, J(^^
niin suurilukuisina saavuitte hääpmiäämme viettämään syyskuun 3 /'"^^ v
Kiitos raha- ja yksityislakjoista, jotka saimme hääpäivämme muistoksi.
Kiitos iUan ahkerOle emänniUe. Kiitos myös niiUe jotka ottivat osaa, mulU
eivät voineet saapua.
Kiitollisuudella Teitä muistaen,
ULA ja DOUGLAS CRAMER *
LONG L A K E , ONTARIO SYYSKUUN 3 R 194»