Vapaus, December 21, 1948

              2 TOstama, jouluk. 21 p, — Tuesday, Pec. 21
im- ma
-0q»a «f flbuolSb Caaadiaa», Ss-
.fimäi»A ISov. m 19VJ, Autborjzed
AS em>od cto» maU by ibe Post
490ise D^panment, Onawa. Pub-jUsbed
iixik» weel{Jy: Tues^days,
"Xtmxedays and Saturdays by Vapaus
JSXSimbis^ Ckunpasy Ltd., at 100*103
MUimiBU W^ Sudbury, Out., Canada.
Teiepthones: Busloeaa CJifiBee
Kditonal Ottu» 4*im* msma
E. Buksi. Sdltor W. EUund. idAg
addr«g JPo» m, Sudbury. 'pPteato.
Acivertising rates vp<m appUcatloo.
Transjiatton free of cbaige.
Canadafsa: i vk. 6.00 6 ld{. 325
3 kk. 2,00
ybdysvaUolBsa: 1 vk, IM 6 kk. 3jg0
suomessa; 1 vk. 750 6 kk. 4Ä5
UI
l l l l
3'*
Hollanti liyiGScä^
...h^ViimQ lauantaina saapui tieto, että Indonesian nuori taskvalta i
.#%fiD^ taas joutunut 'Hollannin-imperialismin katalan hyökkäyksiett koh-teeksi.
'Vähän neljättä"kuukautta hallinnut (syysk. U p;stä) "ihmis-"
; ''q jätavällinen" kuningatar" Juliana ja "sosialidemokraattien" taktilli-
'c ;:4£sti. tukema hallituksensa aloittivat varoitusta "antamatta ja il-v'\
j^jieisestt pitkäaikaisen valmistelun jälkeen yllätyshyökkäyksen, mikä
Jphti^ kiitos Indonesian .oikeistopiiriea'toimettomuudelle; Indonesian
h, >-^kaupungin Jogjakartan valloittamiseen, sekä Indonesian presiden-ij
tin, jmministerin ja monen muun johtohenkilön vangitsemiseen.
" '1* Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Hollanti ole hyvin valmistunut
""J^ lisalamasotaa" varten. Selväii myös on^ etlä Indonesian tasavallan
' y {jlveissä on suuri sekasorto. Mutta kaikesta huolimatta Hollannin
'^U iÖkoministeri D. U. Stikker joutui mypntämään sen mahdollisuu-tfl^/^
en, että "sissit voivat pitkittää taistelua".
'/.j-j/ AP;n uutistiedossa kerrotaan Indonesian tasavallan verranneen
Jkollannin nyt aloittamaa '-'polijsitoiminlaa" japanilaisten suoritta-
>^ J^, cuaan salakavalaan hypkkäykseen Pearl Harboria vastaan — mistä
^.;4'l'6ivitmennen sanoen vissit japanilaiset politilkot joutuvat, todennäköi-t
«äSti maksamaan hengellään,
- j , ; ^Il 7 'Indonesian tasavalta perustettiin siinä murroskaudessa jolloin
*%&|fapanin:.miehitysaika päättyi,'^m ei ehtinyt uudelleen alis-
'^75 ^ |aa sitä valtansa alle. Sorrettu Indonesian kansa käytti silloin tilai-visuutta
hyväkseen kaarallisen vapausunelmansa toteuttamiseksi. In-
J^^onesian tasavalta vietti siis viime elokuussa vasta kolmatta itsenäi-
\y'r 4^späiväänsä. ^ , , ' '
Hollanti yritti -^Briiä suosiollisella myö-
>, 1 f.\)(äyaikutuksella — asevoimin kukistaa Indonesian tasavallan, mutta'
j>i-.'r'l^jfäönnistui,siinä. -Hollannin sillÄinen .sotaretki päättyi fammikuun
pnä 1948 YK:n -* Hyvän V^iraston komitean ".välityksellä tehtyyn
''i'\j^irauhaan, jonka molemmat'asiapuolet hyväksyivät* kamana päivä-'
' ^. 'Ihä Hollannin hallitus antoi pyhän lupauksen Haagista, että se pidättyy
: / sotavoimiensa enemmistä voimakeinojen, käytöstä Indonesian tasa-
' j i r a l t a a vastaan, ellei YK myönnä siihen lupaa. ^
vastaan Hollannin hallitus rikkoi vertavuotavalle maailnialle;^^! F
antamansa juhlallisen lupauksen. Hollanti on täten hyök­kääjä^
sortaja ja oman sanansa syöjä yleisen mielipiteen
puntarissa! " i . ' * .
mäm
.1
1^
jia'vastaan. 'Kuten muistetaan, aivan äskettäin kerrottiin riemuiten
jjjasuurin otsikoin, kuinkaHattan hallitus oli saanut vangiksi "-Mosko-
, ^iVt^isa kouluutetun" indonesialaisen kommunistijohtajan ja teloittanut
c/Ihänet!
. Mutta antautuminen ei pelastanut Indonesian tasavaltaa, sillä
/ - llniperialismi ei suvaitse minkäänlaisiji. oikeuksia siirtomaakansalle
v - "{jota aiotaan sortaa ja riistää. Ainoa'mitä Hattan hallitus tällä impe­si
-jrialismin rauhoittamisella sai toimeksi oli se, että hän heikensi tndo-f
^ jpesian tasavallan puolustuskykyä ja asiallisesti auttoi Hollantia
~ , myökkäyksen aloittamisiessa ja oman hallituksensa vangitsemisessa!
^ l ( Jiifahdollisesti Hatta ja kumppanit toivoat, kuten "sosialisti" Henri
. ' Jälpaakin ulkoministeri vihjasi, että he saavat "hallituspaikat" HoUan-jbin
perustamassa nukkehalituksessa. Mutta suurista alkuvoitoistaan
, ||&uolimatta Hollanti ei ole vielä Indonesian tasavaltaa lopuUisesti
y '-^feukistanut ja varmuudella voidaan myös sanoa, että Hollannin täy-
" («dellisinkin voitto "on vain väliaikainen" sillä historia on saavuttanut
tajankohdan, milloin siirtomaakansat vapauttavat itsensä vastusta-ijnattomalla
voimalla. ^ Kansjillijjcsla vapaudesta maistamaan pääs-
:r;K^^^^^^^^^^^^^^^^ 60-miljoonaista Incioiiesian kansaa on mahdoton pitää jatkuvasti
.' ;i;ahleissa. r •
, . Ij*" Hollannin julkea hyökkäys Indonesian tasavaltaa vastaan on
v';;, -ilmeisesti imperialismin,^vastaveto Kiinan tapahtumille, mutta tämä-
K :^v«:;|[toimenpide ei ole loppujen lopuksikaan voimaan osoitus, vaan pelon i
jjaiheuttama häikäleniätön rosvoamisyritys. \
1%
u
I'.
Mpeensä %mm^
: T^^ •—- joillat ennestäänkin on sitä maallista kamaa
jr-r eivät epäröi lainkaan lisävaatimusten esittämisten suhteen. • i^e
{^Kaluaisivat tosin^ että lyöläisel •farmarit ja Jceskiluokkalaiset ofisivat
'i)my^lyy\yymsiä ikuiseen fyysilliseen ja henkiseen nälkään, mutta omalle
': ' ^;luokalleen,ne vaativat lakkaamatta lisää voittoja. '
V
^^.r^:..^,-.—-,-^-...-..-^ .outoja.
I Muutama päivä sitten Canadan tehtailijaiti yhdistyä esitti Otta-
!ri!^vassa lausunnon, että "vaikkapa voitto-osingot olisiva^&n riittävän
; ?fsuuret — mitä ne eivät ole . n i i n yleiseen palkankorotukseen iei
vi-yoJ^a suostua. Voillo-osingöl eivät kuulemma die "riittävän suuret^ •
^{(vai^ka viralliset tilastotiedot osoittavat, että canadalaistensiiuryhUöi'^^
||den'^voitot ovat tänä vuonna ennätystasossa — sivuuttaen vieläpä
IJsodhnaikaisetkin ylivoitot. Ja kun "voitot eivät ole riittävän suuret",,
jjniirt-. palkankorotuksia ci voida myöntää, sehän on selvää,
» ^ f i Samaan aikaan Canadan kauppakamari jätti liittohallitukselle
. (dausunnon missä.vaaditaan sellaisia verohelpotuksia, että Canadan kor-
^<v.b^i^i|jporatiot saisivat miljoonia dollareita lisää
* " :|iliikj5voittoa, jkuten lehtemme uutisosastolla viime torstaina kerrottiin.
suurimmat voitto-osingot kuponkien leikkaajille eivät
S^v!;%'^}|olejriittäväjt. S palkat alhaalla, ja hinnat korkealla,
• ' j'sekä vähennettävä vhtiöiden veroja!
Mutta tämäkään ei riitä. On myös hävitettävä kaikki ne laitok-
Mitä milut «anovat^
, . . oikeisto­l
l a " i> (otito. Heti yllämainitun välirauhanteon jälkeen, tarkemmin sanoen
, . ' 'Ksmmik. 31 pnä 1948 Mohammed Hatta muodosti n.s. kansallisten puo-
' t^'^* {lueiden ja Masjumin hallituksen mistä sivuutettifn sosläliattl^jaliiph-
"7 'jiollisesti kommunistit, sekä yleensä vasemmistokokoomuksen Sjap
N' l ^ i ^ n johtajat. Näin Indonesian porvaristo muodosti "hyvän halli-
* . iS.^Ji-.^J^uksen" nimenomaan siinä mielessä^ että se;pääsee-myönnytyksiä teh--
' cld?n sopimukseen Hollannin kanssa. Hatta jmerit niin pitkälle tässl /
^' -\itoy6hnytysten teossa, että Mn ilmoitti viime helmikuussa, jotta härteft/
V*' mintuksensa liittyy Hollannin perustamaan "Iiidonesian Yhdysval-l^
ain" väliaikaiseen hallil.ukseen; vajkk^se tarkoittaakin tasavallan
. ii/issien oikeuksien luovuttamista. Sanomattakin on selvää että
}' v^l *In«^nesian Yhdysvaltain"wväliaikaisen. hallituksen perustaminen "oli"
r "I Ukutoimenpide Indonesian tasavallan hävittämistä kohti.
| , Haftan hallitukeen myönnytykset jatkuivat ja lisäänt3nvät. siinä.
V imäärin, että Indonesian kommunistinen puolue ja^muut vasemmisto-
^ '-^-^r^set syyttivät sitä julkisesti viime kesänä maan'etujen pettämisestä. "'iLt^l'^ / IfTilanne jyhti siihen, että Hattan hallitus (Hollannin tuella) .aloitti
EXTUAi EJCTRA? EXTBAl KaJJt.
ki korporaUot antavat nyt sitä,
yjlmäjärälsta voitto-oeJnko» mafcse-taan
23 sentistä S doOariin &sin U-
£äys tavallisesta 12'^^ sentin veltto»
osingosta dollariin! Sellaista on nyt
päiväjärjestyksessä, •
Yhdysvaltain kauppakamari ilmoit*
taa,: £ttä vuoden 1948 ensimmäisen
neljänneksen aikana-voitto-osingotII-i&
käntyiväi vuoden 1047 ensimmäiseen
neljännekseen, verraten 46, prosentilla';
toiseen neljännekssen .verraten O -pro*
sentillä, kolmanteen.-n^jännekseen
verraten 14 prosentilla Ja syyskuuss^f
19 prosentilla,
, Buurin osa ylimääräisistä voitto-osingoista
tulae luonnoUlsestt.vuoden
lopussa, lokakuun, marraskuun Ja Jou.
lukuun ajalta. — United Mine Wor'
kers Journal.
• • •
TUT, TUT, TUTJ
. . Coldwellin närkästyminen joh­taa
hänet joihinkin kummiin henki­siin
ponnisteluihin. Hän on tuumi­nut^
että kommunistit ovat todella
mr. Drcwn ystäviä , . . Sitten, vedet-,
tyään itsensä solmuun, hän antoi ko-.
koukselle yllä^-suutisia, että Rans­kassa
konuntmIsttt;ty&^
kenraali de Gaullen hyväksi, kuten he
epäilemättä ovat Britanniassa työsr
kcnnelleet- mr, Churchillin, Yhdysr
valloissa Mr. Dewejm hyväksi Ja Kil-;
vnassa CShlang Kal-shekin hyväksi; Ne;
kommimlstit ovat hyvin ovella: veiti-
Koitä, Löysikö mr. Coldvell nämä tie­dot
kirjasta vai tekikö hän n** omassa ;
päässään?,;Me,uskomn^e^häiien teh­neen
ne omassa päässään^ja olemme
tavallaan tyytymättömiä tulokseen;;
Mc tiedämme, ^<e^', ipr. Coldwell el
ole nero. mutta Idtst^ kai hämvoi van­han
: parempaa saida' toimeksi. : —
Globe and Malb-^' \
"HUONO" PERIN "HUONO"
ON TÄLLAINEN YHTEISÖ
" . . . Meidän maassamme ovat kaik­ki
työtätekeviä. Meillä ei ole cik^
saa olla tyhjäntoimittajia ja loLselä-jiä.
Ulkomailla puhutaan joskus, että
rae menettslimme epädemokraattLscs-ti(
kun heitimme nuo herrat lämplmll-täpaJkoUtaan.-
Mutta tulokset eivät
ole olleet huonot. Juuri sen tähden,
että meillä on valtio, jossa el ole paik­kaa
tyhjäntoImlttajIUe . . ." Mplo.»
tov; puheessaan Neuvostoliiton 31-
vuotisjuhlassa. \
• • •
TYKKEJÄ VOIN ASEMESTA
OHJELMAN U^MPIKUJA
KansainyMVJsen tilanteen vakavuutiJi
ta ^1-kuvaa n ^ ä n muu niin hyvin
kuIn~{Bjl^nn^n päätös asevoimlensa
ikajentatni^ks'^ siten riskeeraten ta-
•l^ud£li|seh.. elpymisensä. , Vuosikatfi>
fiIa.-haUlW;on ..vähentänyt puolustus­menoja
• ja aiheuttanut sen, että Jjan-san
; pn jpUäiJyt noudattaa tiukkaa
kleltäyiynjlstä. ^ Nämä uhraukset me-j
neyät'kaiWEi, .mitättömiksi jos sota­valmistelut'
.vjevät talousarvion taas
pois: tasapainosta, Britannia omak­suu
tämän riskin . . .T-- Toronto Daily
Star. ' '
iiii
m.
Amerikassa tuo jokainen päivä rtti-kaman
yi^ uusiä proyoiaatfoita. "Uji
koministeriö lietsoo ja lukee mitä.sutii'
rtmraalla alttiudella; Inhoittavia,' puhi
taasti poliisiluontoisia toimenpitsitä,
jotka tähtäävät Yhdysvaltojen jo
Neuvostoliiton välisten suhteideh kär­jistämiseen.
• BerMlnin , länsivyöhyit-keillä
ei säästetä t l o l l ä r e i t ä . ^ k ^ ' }^
taai-vlhdolh ?e Jä^
stjixä ja itsehillintä, jola neiivostoval^
smkertaislk caiie-pakcteja Järjestet-fj tlo on osoittanut sen vastustajien päi^
täessä "saksalaisesta ; kansansleltist^
lähtöisin olevia kiivaita vastalauseita^'
Venäjää Ja venäläisiä vastaan. I>uöli»-
virallisessa ran:kalaisessa "Jjemon^e"i'
lehdessä julkaistaan pitkiä kirjoitukr
sia> joissa ilmaistaan avoin ja lämmin
myötätunto niille villiintyneille sak­salaisille.
Jotka toreilla repivät rikki
neuvostolippuja ja kivittävät neuvos*
tosotilaita, ^'Berliini on, spd^ arvQlr,
nen'?, kirjoittavat "'Sozialidemokratin^,
, "Telegraphin'V ja: '^Tagesspiegellnr
palstoilla harva se pälvä^ hrat Schu­macher,
Ernst Reuterji^edem^
Franz Neumann ja kumppanit. • * •> j ^
Tätä toimintaa varten tuMataaai*
amerikkalaisten veronmaksajien dol*
lareita* joUla. ostetaan' proppgandji-v
teja Ja kirjapainoja Neuvostoliitoh'
parj^miseksi. Esimerkkinä näidfn.
palkattujen lakeijoiden. ri^hk^^Ätä
voi mainita, että Ernst Reuter äsket­täin
Berliinissä julisti olevan vältfö-mätöntä
viipymättä "järjestää^ .Neu­vostoliitolle
uusi Stalingrad,- mutta
tällä kertaa on taistelu voitettava li ti"
osoittavat edelleen neuvostojoukkojen
vetäminen pois Koreasta. Kiinasta ja
Tanskasta (BornhoJmln saaretta) «e»
kä se, ettei Neuvos'oUIttö kuluneiden
kolmen vuoden aikana, ole vallannut
vaaksankaan alaa vlerasta^^ maata?
Neuvostoliiton rauhanrakkautta todiS'
Kirkland Lakella juh­litaan
jouluaattona
ja uudenvuoden päivähä
- Kirkland Lake. — Naisten kerho on
ottanut Joululomaa ja kokoontuu vas.
ta uuden vuoden ensimmäisenä tors­taina,
joka saatetaan täten: kaikkien
asianomaisten tietoon.
Lasten joulujuhla onnlstuL hyvin.
Lapset esittivät leikkejä ja muuta oh­jelmaa^
ja pukki antoi lapsille,' vielä­pä
aikuisillekin oikein hauskan tun­nelman.
Vanhempaa väkeälcln oU
kerääntynyt tilaisuuteen huobiatta-van
runsaasti, Lastenkomitea kiittää
kaikkia» jotka tavalla tai toisella osal.
listulvat Juhlan onnistumiseen — ja
erikoisesti Joulupukkia,
.Kaikki ovat tervetulleot haallllc
Jouluaattoiltana Ja uudenvuoden ilta­na,
tammik, 1 pnä. KummassaVin
tilaisuudessa on kalkille hauskaa* Ja
hyvä soitto.
Toivotan kaikille "Vapauden luki­joille
hauskaa Joulua Ja onnellista
uuttavuotta: — O. R.
Vancouverissa sala­taan
tiedot työttö­myyden
laajuudesta
Vancouver. — Täällä oH marras­kuun
lopulla virallisten tietojen mu­kaan
noin 20,000 työtöntä, eikä sen
Jälkeen ole saatu tietoja työttömien
.lukumäärän lisääntymisestä. Ylei­sesti
tiedetään-kuitenkin, että itänne
saapuu päivittäin satoja miehiä ja
naisia. . • i,
' KUn tki'W'pnä tiedustettiin Natio-
IV»! Employment Servicen paikällises-
Xo. toimistosta rekisteröityjen työttö­mien
lukumäärää,'saatiin siihen vas­taukseksi:
"Meilä on tiukat ohjeet,
että mitään tietoja el saa antaa."
Pitemmälle lienee mahdoton-mqpnal
Miten on selitettävissä tämä häHl-mästyttävän
suijri heilaht^us tämä
vuoden 2945 Ja vuoden 1948 välisenä;
aikana nopeasti tapahtunut siirtymi­nen
Venäjän ja sen kansan ylisteleml-sestä'
kiukkuiseen vihaan? Minkä-,
vuoksi Amerikassa vuorma 1945-Sta-,
lingradia nimitettiin "paikaksi; missä-
Inhimillinen .slvilisötio pelastettiin''/
mutta vuonna 1948 ::am-erlkkaläisefe
palkkaamiltaan palvelijoilta tilaavat
puheita Ja :-£anomalehtiklrjoItukaia-,
joissa saksalaisia kehoitetaanStalliic»
gradin .taistelun toistamiseen,..ttäjtti;
kertaa '^voitokkain lopputuloksIn''?oJ2,"
- Neuvostoliiton' vastustajat < eivät
Itse asfOssa ole :^milloinkaan edes:
• yrittäneet' esittää reaalisia:- todia-telta'
jnlkltuomlensa • syyt5stenL<n-5
: eksl vaan tyytyvät ennemmin e^öfc;
{ määräisiin^ sanakäänteisiin; knteQ:
<, :'^ns}demokratiatt eivät saata^-Jiy»
' ; Täkjorä-nf^nvnstolaisia^menet^m^i^/n
. -SenöIJaan ne sangen mielellään "by^--
väksyvät" Hitlerin Ja Mussolinin vai-laanäsettaman
= diktaattori Praijcov
hallitusjärjestelmän ja menetelmät
tVancon, joka on Espanjassa saattar..
nut voimaan sellaisen olotilan,. j^ta"
vieläpä Englannin.kaJkkelu.yanhoillif
simmlssakin lehdissä on nimitB^ty.
"kaikkien ihmisoikeuskäsitteiden Jat^
kuvaksi loukkaamiseksi". /Tästä.sa­masta
^ s t ä englantilaiset sotilaat, ja
amerikkalaiset lentokoneet; auttavat
Kreikan monärkistiklikkiä. Jota kirjai­mellisesti
koko Kreikka vihaa, kansan
kiduttamisessa, rosvoamisessa Ja mur­haamisessa.
Amerikan Ja Englannin
vallanpitäjät eivät ainoastaan hy>[äk-sy
kaikkia noita "demokraatteja".
(Franco, S^ervas, .kiinalainen: "demor
kraatti" Chlank Kai-shek) vaan tuker
vataktUvisestilkaikkia näitä herroja.
Tämä ei, nähtäkääs, ole totalltääri-syyttä,
vaan demokratiaa. "Kuitenkin
"^Vall Streetin kilhoittajat ''ilmeisesti
tajuavat, 'kuinka hassiinkiurisia bvat
kaikki heidän ulkokultaiset puheensa
siitä, miten voittamaton.muka on hei- •
dän vastemnlelisyytensä Neuvostolii-'
ton "totalltäärlsyyttä" kohtaan;' Ja
siksi he esittävät uuden syytökseii;
Neuvostoliitto on : hyökäyslMiluinen,
maailmdnvaltiuteen iiyrkivä valtio.
•Amerikankin lehdistössä on kuitenkin
useasti tuotu esille tosiasioita, xptka^
kumoavat nämä syy tökset niin jyrkäs­ti,.
etteivät ne itse asiassa milloinkaan
ole voineetkaan muodostaa pohjaa ya-kavasisältöiselle
polemiikille, vaan on
imperialistinen lehdistö .ainoastaan
tyytynyt täysin todistelemat toman
parjauksen toistamiseen. •
• Nenvostoliltto'olisi, 1944 ja 1945
valvattomasii ^voinut tehdä lopun
Suomen Itsenäisyydestä maan: hä­vittyä
kaksi sotaa, motta Neuvosto­liitto
lahjoitti soomalaisille ^rau-:
; han, jonka ehdot olivat siinämää-
: rin jalomieliset, .että. Icoko, maall-
^ man oU pakko se tunnustaa. / '
Neuvostollltton Vi m p e r ialismlako'!
Kalkki -halvat tai4lmalset majapai­kat
ovat tulvillaan täynnä työttöm a
Ja vapaita aterioita ^annetaan sadoil­le
työttömille. Joilla el ole varoja It­sensä
ravitsemiseen,
tömistä;
avustakaa^
^ä^^ .'.päivään syytässsä*^ ikäänkuin
hmsauden sarvesta lukemattomia tc-fllssä
3a sanoissa ilmeneviä provokaa­tioita,
joiden lukumäärä kasvaa eri­koisesti
jutnl tärkeiden kansainvälis­ten
konferenssien lähestyessä ja kaik-^
kien järkevien Ihmisten alkaessa toi­vorikkaina
Jar -jännityksellä odottaa
kaivattuja tietoja edes osittaisesta ti­lanteen
rauhoittamisesta. Uusimman
diplomatian historiasta el voida s löy-'
tää toista esimerkkiä kaikkein • jöyh-;
keimplen provokaatioiden torjumises­ta
sellaiseUa: halveksuvalla r a u b^
suudella, niiden herättämättä pienin­täkään
halua vastabaasteislin Ja pole-tmiikklin.
Yhdysvaltojen vastuunalai-
.set poliitikot ->- sikäli kuin he eivät
ota erikolstehtäväkseen imaansa ylei-
;sen mielipiteen yllyttämistä vdlheelll-
,sin puhein ja kirjoituksin-.-^ ovat hyr
vin selvillä siltä, kiilnka suunnatto­man
smu-et voimat Ja;aineelliset:voi-;
mavarat Neuvostoliitolla on käytet­tävissään.
; He ovat luoimollisestl sel-
•vUlä siitä, ettei neuvostoihmisillä ole
-pienintäkään syytä antaa Wal] Stree-
'tjn ja sen lehdistön tai hrojenEarliii,
'Harrlmanln, Porrestalin4yjn: kaxmo-puheisuuden
säikyttää Itseään. Sitä-
•'paitsl on olemassa, riittävästi tosiasi-oitav
j otka < äysin Idlstat tcmastl osoit­tavat
Neuvostoliiton omaksimeen täy-
^sjnmäärätyt. menettelytavat: suhtees­saan
provokaattorelhln.
Kun BIdault täyttäessään Atlantin-takaisten
suojeUjalnsa> toivomuksen
vuonna 1947 rohkeni Ilman pienintä­kään
syytä.ryhtyäxjulkeaan, karkeaan
;ja todella-provokatoorlseen: toimenpi­teeseen
NeuvpetQljlittoa ivaltaan, tyy*
tyl se osaltaan^^iidoaetasn 6lii)eD>:että
palautti Iira BldauJClp järjestykseen,
minkä Jälkeen^)«>k(maanunobtl,i%
net. eikä ku^toai^feniälkeenimää pu
bunut.«ikä,'j^l^Joil(tanut
tään., Jolyq^aaipme, että, itse;.!)»
BIdault ja bäneä poliittiset^ ystävän­sä
eivät luullasi eiivostolllton pidätty-väljyyden/
iobtui|^ ^itä;. että .Neu.-
vostollittö^muk^:j^iisl peljännyt I^nsf,
kan ndnistj^ne^jr/^ton mahtia?
El. neuvostomaa tuntee yhtä vänin
levottomuuttarrJptttufeise sitten teke­misiin
sitä ..vasaan ; usutettuj^ B l -
daulfn kal^stei}/ herrasmiesten o tai
nykyisien |>(pruinjjpsten rääväsuiden
Järjestämien ]^pj|»kaat^
kuin silloin, kun-^ikkien näiden juok-supolklen
ja',s%t#ttien yUyttäjät ja
ruokkijat ltsfi.j^i^i;yvät sitä vastaan.
Kaikilla toimenpiteillään, kalkfl-la
iLans^UmöIisissä konferensseissa
esittamniäftfi a lacsnnnolMa, iäysin
välinpitämättomSII» suhtantmnl-sellaan
ivfliainlellstan diplomaattien
Ja sanim^IdBtimiesteD^klilttyväan
vprovokatiotoitiilntaan:Neovostollit-to
on antanut^'edelleenldn antaa
näytteitä; että/se pitää - nlkopöll-tlikkansar^,!
päätehtävänä rauhan
tärväämistä.: a '
Ennen Poltaväfei taistelua, ennen
vuoden 1812 tapahtumia, ennen Sta-
Ungradia VenäjaS^astaan käyty her-fandoinisfa
mg
m
mosota ei r*loppi^n:' lopuksi käynyt
epäterveellisaaf vaan juuri niil­le.
Jotka öDVat tfehneet sen alulle.
Toivokaamme-^«felvät asiat tällä ker­taa
mene yhtä' 'fiJtkälle...
Meillä on''ip«J['j6n ystäviä kaikilla
puolin maapali[o^iinml herrojen ISax-shalhn
Ja DuHe&ili maamlesten kes­kuudessa.
Kuluneiden kolmen vuoden aika­na
ranli^n-M^est» kaymässämme^
taistelussa i ^ & l e milloinkaan ole
tunteneet oheemme ykdin. Emme
nytkään'! tonnevolevamme ylcsin. ..
- * - • < vlV '•
raviisenuseen, öuun osa lyot-ä
eij^^a^a. työttömyysvakimtis-kaar^*
Toronto Daily Star Ji^kalsi toi-niitn5paI^
l^aniouluk.%6^iiä'fctf-;
; vaukscn^&itiiay valI»sB3öIevaiDf It^ä-;
! kan hnippuJphdon mädännljsyy/.
' destä. Kom^m^^0
i lähteistä s a a t i ä ^ ' ä e t o i l d n p e t ^ -
. vtuva.i kny^us .-on; nfoneUa,..tavalla
L kiinnostava, ja^kais^nme sen tässä
i . sanast^ sanaan'suomennettuna..
iKujpjiiadäme Chiang,Kair^ek saar.
pui i;yiikko. takaiperin Yh^valtolhin
yritti h ä ^ esitotyä köyhtyneenä Ja so­dan
vägyttämänä'henkilönä" Hän
saattaa olla sodan väsyttämä, mutta
Chlanjrit^lväl; ole sen i Johdos
tyneet. Päinvastoin. Jotkut yhdysval­talaiset
lebdet.ov^t kiinnittäneet huo­mion
siihen; tosiasiaan, että ^a^kka
Kuondntanginjohtajarpyytävät lisää
yhdysvaltalaista apua,^ ovat he itse
antaneet perin vähän tähän- sotaan
heidän .oman : olemassaolonsa säilyt­tämisen
puolesta.'
Sitä ei todeta alitulsestl/että Chian-git
ovat,yksi Klilnan"neljästä suures­ta"
perheestä..')- Siihen perheyhty-^
määUi, joka on hallinnut Kiinaa ja~
omistaa Ja kontrolloi suuren osan sen
taloudellista rikkauksista, kuuluvat
Chiangin» Soongin, Kungin ja' Chenln
perheet.' Kolme ensinmainittua ovat
sidotut toisiinsa: avioliittojen kautta.
Nämä perheet Ja niiden seittaajat
omistavat suuria maa-alueita, monia
teolli^uiiksia, pankkeja ja multa maan
rikkauksia. He kontrolloivat kauppa-yrityksiäja
.ovat .manipuloineet ;nll-;:
tä omaksi hyödykseeni
.: Kuomintang-puolue ;on hallitus.'
'^Neljän suuren perheen päämiehet
ovat KUOtti&ttadgJ^publueen -Johtajia'
ja-määräävät san'-johdosta halli­tuksesta.
-Persoionälli^en Valtansa'Ja-taloudeUIstdhft
etiöbtea^-söbjetemisfek-slorth&
llitife,-Joniaiijohdossa-hs ovat
yrittänyt kukistaa kaiken poliittisen
Vastarbman' kuin - myöskin, taloudelli­set
kllpailijansaHO: - .
; "yhdysvaltamisän. News and World
Report-jUlkaisam Kiinan kirjeenvaih-tajakirjoItöAEilme
toukokuussa:.
"Kiina 'taMal^^ioniläeen ja
voittoilann. HEOJangin Kuomlntang
': puolueen-^liämtas -muodostan niil<«*
tel yksinomaan maaruhtlnaistar
' rikkaista sot^oordeista, sota-ajan
fcelnottelnsta<''t^kastnvista pank­kiireista'
Ja ^Itaa tavoittelevista
ammattlpobtlftoitsijoista."
'Yhdysvaltain kongressin asiamiehet
ilmoittivat kcmg^ressille miten Kiinan
"neljän suuren'? jäsenet, sukulaiset' Ja
ystävät käyttivät^ asemaansa hallituk­sessa
persoonalUscienvolttoiluun.-'Yh­dysvaltain
/.kaupfiakamar^ julkaisu
The Nation'Ji>Hiidbiett, kirjoitti, ettö
Chiangin iialljtyikscssa -oleyat "sisä-renkaalaisef^-
Qilttlvät suuria voittoja
niistä kaupoista;(jolta he kykenivät
maiilpuIoimaanVihallltusasemansa pe­rusteella.
Chiang^ K9>lrsh^Jc sai liittolaisineen
haltuunsa määräysvallan rautatler,
Myrylaiya-iJftJiKojmayhtiöiliin ja yli
sataan '/eollisuuslaltokseen.: Soongit
kontrolloiva^;^^l^ijDunan osan puuvil­lan,
rilsjn, tupaan, polttoaineiden ja
tekstlllltuottelden^kaupasta. 'Soongin
perheen voittojen Ilmoitetaan olleen
i(«jpaisk»8ip«. — Varokaa kaatu-mSstft
liukkaalla kellUä nm sen job^
4ost9 tjpabtui maiX>ms>l Jokiselle
byv;» Ösävästl, tom bftr, k::atui lluk-
JtaaUa )(aduUa ja sai «Ivolbima sei-lalssn
-tärÄyksen, että ro?nei« muis-tinsa.
Sotiin tullessa ostoksiltaan
oli bän jutellut byvin sekavia, josta
buömattlto. että nyt eivät ole asiat
käabski "oikein ja bänet*pan;iln' vuo-leesfeen.,
jossa bän cn joutunut ole-'
maan pidemmän aikaa lääkärin hoi­don
ja'määikysten alaisena.. Ensin
hän >i 'gäaput nousta ollenkaan jrlös
mutti nyt' lJän^,jo saa. olla vähän'
Rikkeellä, ja JiäÄ .on kaikin pi^olin
jo byvln tdlpuxnäan päin,- njutta yaror'
vainen hänen L ö y t y y ' olla^.pltkär^.alr'
tea. •Tolvotapn.JLempin
vaa jai^l^yää tsrvebtyrolsiä!' , , \ -
Salrakfomaiia myöskin on' johix
KnuuttUia, joka kämpällä' työssä ol­lessaan
loukkasi peukalonsa niin pa­hoin,
eitä se meni poikki- Toivomme
JussOIe pikaista terveyttä. ^
Kuumetta ja yskää on ollut paljon
lUkkeelläJä sen uhriksi Joutui myös
pikkii Rehio Lehtisaari. Hän on kui­tenkin
slitö' jo paljon toipunut, mutta
muiftapa ReUio olla hyvin varovai­nen,
ettei tauti vain pääse uusiutu­maan.
— Jouluterveisin: A. K .
Ttaimlns. Olen «aanut klrji,
tuttaviltani jotka oJiw»t myös Vii^Lr^-
tuttavia, fClrjetesS tiedusteUaan to ii»»pologlstJ!
»estä. , ' ^,atam
Vätoö oli calrsana nelisen vuotia "P^*^ ^ '
Lääkärit sanoivat.häness-ä olleeo^J ffiöCl»J'lWM
rcn kalkkeutumisen ja bermorianji s*'*'
Eitei bän" kuuli ja näkikin kaiktei ö»
sellaista, missä el ollut perää, Mutfc ^ ^ ^^
sairaudestaan bucJlmattä bän p ^ ^g/^anäVi
olkansa tasolla mitä kuvaa sekjn,*tti ji ^
hän' kuului CSJ:öön loppuun asti j» 5tr*Jp
oli myös Vapauden ja Liekin tilaaja Söenccd tbe i
Saörautensa aikana .bän nautti byvii m ^
paljon" yksinään- olosteaarja vain jot- iöese betraye
kut henblldt kävivät häntä katsoma^ «bameful es
sa. - Hän, oli tytärpuoiensa perbeesä influenoe,' fl
hoidettava. i% vuotta mutta <yöolo<jL'5ecoDd waT,
•jen-vtfdkst piti heidän-muuttaa* toi. Jofllckendo:
selle i palkkäknnnaUe. ja - Väinön piti «^r; the' ui
mennä parantolaan LondonUn. - Hän an» and Co;
pH lähettänyt sinne loput säästönsä ja r'pewe ixx fipi
matkalliHJU oli vahniina lähtöä varten, yataaiUesM
Hän oU ollut yksinään vain kaksi päj. js «ar crlmb
yääjoUoin hän teki sen epätoivoisen ie fÄlthful si
tekonsa. Siihen loppui Väinön eloa. jy^"partnerf
tie ja rauha olkoon hänelle viime le- Bugovcmmen
vossaan, — "N. T. IL , - . • -
Tbel
^^e;fiJit,Äy
iöin^iprvp^
i-<(june ib.
Reumatismin lääkkeet
ovat joissakin tapauk- /
sissiä tunmblli^ia
Toronto. — American Medical As­sociationini
tutkimusosaston johtaja
tri Austin Smith toteaa kirjassaan
"The Drugs You Use", että markki­noilla
Olevien lukemattomien reuma­tismin
lääkkeiden joukossa on, usei­ta.
Jotka ovat suorastaan vahingollisia.
"Jotkut valmisteet aiheuttavat todel­lisuudessa
lisää sairauksia. 'Esimer-r
klksi vissit suositut valmisteet omaa­va*,
/vahingollisen vaikutuksen ruu­miin
kudoksiin ja vahingoittavat mak­saa
ja munuaisia"* todetaan imaiid-tussa
kurjassa. "SThdysvalloIssa tode­taan
olevan seitsemän miljoonaa ih­mistä,
jotka kärsivät reumaattisista
taudeistansa noin 900,000 on niiden •
Johdosta työkyvyttöminä. ,
—' Tiedättekö, että tuberkuloosia n i .
mitetään nuorison viholliseksi? Se
Johtuu siitä, että; Sja. tappaa enemmän
Ihmisiä kuta mikään- muu tauti 15-45
ikävuosien väliltä. - Te voitte antaa
tuberkuloosille ankaran ipkun osta­malla
Joulumerkkejä. .
Kultakaivosparoonit
saavat hallitukselta
10,000,000 dollaria
Ottavya. — Asioita tuntevista 'läh.fe?5i^fvJ
tä ihnoitetaan, että Canadan kultakäf- Sf »niiM
vo:yhtiöt, saavat tämän vuoden tuo- •'iJ^ih Ht
tannostaan lUttovalÖon hallitukselta '^S^HH rt
kaikkiaan noin. 10,000,000 dollarin " 2
apursihat,: joiden, summaksi arvioitiin ^ftiZänt
alussa ainoastaan 3,000,000 dollariiii Mft^^l^l
Apuraha. oii tarkoiteltu niiden kali Eu""tfc^
vantoyhtiöiden avustamiseksi, joiden , *' H
tuotantokustannukset ovat kalliit. *; , , ,
Koska kaikki kaivannot eivät saa iätä -
apurahaa, suhtaudutaan siihen kulta- ^'-'^ i ^ i
tuotannossa vastaavalla tavalla,. Li!!^?! ^
Kullan tuotanto lisääntyi kuluvan • T*" .
vuoden kolmen ensimmäisen neljän- ^'l^*
neksen 'aikana noin 300,000 unssilla
edellisen*vuoden vastaavaan aikaan &M'>i
-verrattuna. Apuraha oh ollut keski- ^1^^^
määrin $3,47 unssia kohden, ollen M- Tj*
ten keskimäärin yhtä paljon kuin se ? v s l'-; Tb*'
hinns nero, j onka, kultakaivantoyhööt Bmmd
menettivät kun • hallitus pudotti kul. ^ oppÄtUid
lan binoan $3,50 unssia kohden rs":presentci
38,50 dollarista 35 dollariin.
vuonna 1946 yli 48,000,000cyhdysval-taih)
dollaria.' • •" '' • . • * ''
.' Japania' Vastaan Mydim sodarf' al-^^
kana' myytiin-viholliseUe -Yhdysval­loista
Kiinalle lähetettyjä sota- Ja
avustustarvikkeita. 'Niitä. myytiin
i:onimuiiisteille«' - Ilmeisestikin:' koko
kansalaissodan ajari- ihan- tähän :hst-keen-
saakka;' 'Jfhdysvaltata valtio­sihteeri
keiuraaUMarshaU kerto
kongressin k omi te a 1 le/että vähin­tään
20'prosenttia Yhdysvaltain Kii­nalle'-
antamasta kuuden tuhatmen
miljobnan dollarta avusta on hallltus-virkailijahx
toimesta varastettu yksi­tyiskauppaan.
UNRR:n yhdysvalta­laiset
virkailijat Ja "yhdysvaltain ar­meijan
upseerit sanovat sitä varovai­seksi
arvioksi. Vllmekslmainifut ovat
arviotaeet, että Jolllakta alueilla myy­tiin
niinkin paljon kuin 70 prosenttia
avustustmrvikkeista mustilla markki­noilla,
suuren osan joutuessa Japanii-^
le Kuomlntangto .virkailijain toimes­ta.
Kiinan kommunistit ostivat suu­ren
määrän yhdjrsvaltalaisia tarvikr
kelta tditä purettaessa laivasta.; .Tär.
män Johdosta;antoi yhdysvaltalainen
News and World Report seuraavan
varoituksen:
"Mikään Yhdysvaltain avunrj
määrä tai sekaantuminen ei kyke-.
ne:«likäisemään Kiinan kommnnls-:
' tiett,etenemistäi^^^^:^S tarvitaan
' : niiden :. asemasta laajaa. uudelleen
Järjestelyä Ja inidistuksia pollitfis-
V ten, taloudellisten ja sotilaallisten
adoiden'suhteen."
Mineraalirikkaudet '
y;hdysvaltalaisten
yh]tiöide'n\. käsiin ^
Toronto.,^ Quebec Iron and
niumr Corporation on. perustettani
laxd- Laken ilmeniittlvaltausten < '
tänUstä-yvarten,-.':-ilmoitetaan: täälli]
Perusfetusta'yhtymäatä .omistaa Ken-j
necqt*^ppe?;;.(?kjrppxat|(fii^
mapnesta Ja New Jersey Zinc^Co,!
kolmanneksen.;' Havre j:St,ji Pleifesti j
St. Lawr^ncen pohjolsramjialta rakensi
netaan : 227 mallin pituinen; rautatiel
valtauksille, Malmi.ktiljetetaanEav-|
Te St. Pi-grrestä - vesiteitse, noin
mailia etäisyyteen, Sorellln^rakeruiet-I
tavaan" sulattoon,w' Noin *$25,OOOA)ol
tarvltaan^i valtausten, rauta tien,[; saJ*-I
mmi ja :Sulaton rakentamiseen, 7ri-t
tyksen suunnitellaan olevan tuotanto-t
kunnossa vuoden1951 loppupuolella, f
to-peaee-l
^enmienttlr
'smistice
(wereibo
iln^evei:!^
^aräeptai
"seipfcrtt
; . ' l ^ : '
for UieTS
idenumsti
defem
e:illogI^^f
attba
harsii;
were^
Eted chai^
lwre;not
De GauUe sirittää
mainostaa itseään
kaikella tavalla v
Parisi — Kenraali Charles de Gaullel
en esittänyt, että Ranskan työväestönj
täytyy, saada osuutensa teollisuuslal-tostebUoitoista.,
Hän sanoi eräässäl
kokouksessa, että työläisiä ei tule enääj
-'•pitää-Ranskan teollisiiu'äen "vällnel'
nä", va.an sen "osakkaina".
.Kenraali pyysi, että työläiset ottai­sivat
paremmin^ asäa Ranskan 'talon-|
delllsesti vastuunalaisuudesta — te
mällä' luonnollisesti paljon, enenunSnj
työtäkuin tähän saakka. .
Ns. 'VS'^ yleislakko alkoil
v.rl919 toukokuun 1 päivänä ja paät-I
tyivsaman vuoden kesäkuun 15 päi­vänä.
Kaiudaisoikeuksia iuiolttmaän
Viime aikoina on Canadassa sattu­nut
tapauksia. Jotika saattavat vapaut­ta
rakastavat ihmiset huolestunetaui
katsomaan tulevaisuuteen. ;^Noln vuo­si
sitten alkoi Canadan hallitus vaino-^
ta amerikkalaisia uniojctbtajiai; jotka
olivat : uniensa: asioissa,- Canädaäsa.
Kaivostyöläisten union Johtajat. Reld
Yksilöllistä "oikeutta" kahmia historian suurimpia voittoja, "yllä--"
pitää alhaista palkkatasoa ja korkeita hintoja, vaarantavat tämän
maan molemmat työväenpuolueet, uniat ja kaikki muut järjestöt joilla -
on.sellainen "subversiivinen" ja yleensä "maanpetofeellinen'' kanta,
että moista ."oikeutta" ja "vapautta" on lakivoimaistesti rajoitettava.
Näinmuodoin kauppakamari kiivailee "sosialismia"- vastaan yleensä ja
erikoisesti kommunismin pään menoksi julistaen, että 'yksinomaan ;
kommunismiiify/ijisjioininenkin" ort maanpetosta! Ja kommimismiin -
"uskovat^ ka\iii^kamirin''mielestä kaikki, jotkd^vaätivät^
kohotusta tai kulutustavarain hintojen alentamista.
. Sanalla sanoen Canadan>teht^ilijain.,yhdistyksellä ja^Kaupp-vf
kamarilla on läpoensji "ymmärrettävii'' ja liitoksiinsa sopiva,ohj'elma./:
Robinson. Rudy Hanson ja toisia kar-
Suuri osa työtH-koItettita täältä. Tällaista et ole al-^
kaisemmta tapahtimut Canadassa.
Tämä pakostakin palauttaä^^
<» scdan aikbna annetut luqpai^^t^d
mokratian laajentamisesta, ioita^;ta^^
pauksia tippui niin vuojlaastl Ubeiaar
lihallltukselta. Mutta onhan tapana
canoa, että kahta hyvää ei saa 1t^^
luvata Ja-antaa. 'Iätä ik>Utl^^ to--
dellaldn Caiiadan Uittbhallltiis^^^^^^^^
Suurta liuomiota on barättänyt /se,
että British ColumbianriAkimid^
dlstys el ole hyväksynyt >jä8ciw^^
sä lakimiestutklnnon i v ^ i ^ ^
Gordon Martinia. Syykd Ib^^
sei että ;mr.Ji^irtii^
mläiiien 'Ja isubtauttmm^^'^^^^;'^
toisestltyöväenlilkl^esKpa]'.^^^
tointa el yol B Q ^ ^ harjoittaa :ellel ole
^i^män Laklndes^hdist^y^ ^,iS^n.
Nata < asete ta^^^teet';nu0reUe.>lQld
miehelle axnmaitlnsa harjoittamiseen
vata siitä. J^ksji^^^taisesta syystä et­tei
hän ole vanhoUUnen. Kuka vielä
välttää ^<t& Canadassa bärjoit^ta jlif-keaa'Ärpiae
«llAoa?^ ' , . - *_
.Yli sat^BLjqamMlan merlmlesunipn jä­sentä
on iiylq^än 'vvankilafisa ; siitä
syystä^ että^lie;pvat'pt^ läils
lista uniöa Ja merlml«ten aUceelll-simpia
oikeulQ^,^:: Mutta.Inm:-olieu-den
eteen jouAii'rahtilaiva Letbbrid-g€
n,enslmn^b^ri koneenkäyttäjä
MelviUe Mi Biuipby syytettynä lakko-'
laisten ampumisesta, niin hänet va-pautettita.
Öimadan. työläiset eivät
käsitä kuinka .tällaista' vol''.tapahtua
maassa, Jonki('YädIitus esittää Cana-daa
mtillie maille detaiökratian ihan-nemaana.''
' ^' '
Hyvta ilcävä^ilmlö on serkun monis­sa
osissa Cäkäiläaii^ Euroopasta taotetut
kodittomat .fasisUmieliset ;, henkilöt
ovat jSrje^täz^lb^öläteten kokoudts^^
sa rähtaöltä viranonialslea äi>^^
mättäästään. YksiseUalnenrähtaöl-minen
sattui täällä Sudburyssa' tk: 12
pnä. Nuorison Järjestämään rauhan-kbkoukseen^
apui paUcalllsia taantur
mujcelllsia ja kodittomia siirtolaisia.
Eivätkä nämä taantiunusaineksel ra­joittuneet
. vata .häiritsemään kokous-t£^:
Vaan-kodittomat sibrtolaisetseu'^
raslvat ^kokouksessa' esitatynyttä, pu­hujaa/
asemalle Ja heittivät häntä Ja
bänen seurälalslaah kananmunilla.
F^aikalle sattuneet Ihmiset' ilmaluvat
avoimesti vastu^van ^ mleUpitesnsä
lällaistä bullnoImMs.vastasfn ejamaL-U
nämä huUnoltsljat karkuun.
^ Ylempänä nminltussa Icölkoukssssä
pohtii Niorman Nerenberg, jqka palyeu
äbdan iaikana Canadan ilmavoimissa
yirarioniaiset ovat monta kertaa purl
dott'aneet rautaesiripun tunnettujeilj
amerikkalaisteneteen, jotka ovatP|pr|
ktaee'*» tänne vierailulle. Tuorein ta'
.Upseerina ja oH navlkaattorfen tipetta-
Jana lEäiglanidssä;:'/Hän 'on^
«esta^ ^palveluksesta saanut erikoisen
finslomitaUn- ja\b&Mii * )^llikköhsä
^at jumustaneeV^l^et erfk^ ky^
£enevälcBi V 'upieerik^^ : Mahdolli)^
monetnlistä rählt^ijöistä. jotka heit-^
tellvät hänen ; päälleen - kanammml%
ovat veUenteet jyibolllstemme kanssa
silloin kun canadalalset po j a t
kaatuivat rintamana. E l ole 1hme>et-t<
ä; monilla - paikkakunnilla' ovat ih­miset
Ulimlttäneet viranomaisten
huomion tällaisiin rauhan häiritsijöi.';
hln vaatbn^a viranomaisia' ryhty­mään
toimenpiteisita' heidän toimin'
tansa estämiseksi,
Canadan vtaantumtislehdet puhuvat
^utaesiripusta;', joltotoen pitäisi ol-la*
lEto«(^>äfisa:'Idutta äJkaänini^tlSeb>
kö merta edemmäkä kabMan. ^Canadan '
paus oli tunpetun: amerikkalaisen*ne
Iderin l "William' Pattersonin ^pidÄty8,|
Patterso»'on'American Civil
,Cctfgressin-kansallinen sihteeri,
saaptilT6rontoon puhumaan kpkoukjl
seen, Jok|i oli Järjestetty siviilivapauk-j
den ;^äilyttämlsen turvaamiseksi,
hänet-vihdohikta-vapautettiin $500 ta^[
kuulla; nitaihänetklellettiln pit
tä pijbetta .vieläpä,..määrätUln
hänen puhettaan saa-kukaan edes l
keä.lt Kun? bää saapui kuitenkin '
kouk;^h'^nlin hänkyllä ilmestyi ]
hiijalä\ralle;nenfeliina.^sidottuna «i
pääUe-xjsoitUkscksi ^iliä,,että häneltij
on.suU tukittu. ' ' i
KJaikkl tiämS' tapadkfiet csbittavati
että Canada'oh kehittymässä poH»"!
.v^tloksi ,eUei< kansa dtä estä. W |
hyvin -ikävä Ilmiö' on- -se, että
työväenjobtajät hyväksyvät ppl
bienpltect kommunisteja vastaan
vätkä havaitse sitä, että missä
ihmisryhmäär ivataotaan, niin •
laajennetaan'Vainotoimenpiteet
kla niitä Ihmisiä vastaan, jotka t,
tavat«maista ."^ oleviansa eri ä^l
häskii viralUsen.pölltiikarl k a i ^ Jj!
ka; oikeus perustuslaissa; taataan b?^J
kille kansalaisille.. Siksi on tuf
vat Sitä talstelna; joka-on aletti;'!
salalsväpäuksien "suojelemiseksi.
VsiMua^-^taähtdtnds^jTittää
Töst«a.--^;tröti/' >•'
laaja.va
• 1
LAATU
LAATIB
LAATIB
tAATIS
(1
LAATII
LAATII
LAATII
LAATII
LAATII
LAATn
LAATU
LAATII
LAATU
LAATU
ERIK<
BiskoUe
momai
Joaiakt
HUOl
•^IFT*
•TMEB
"SM-A
"GIPT
LAATI
•DU P
50 6Ux
100 sbi
150 tin
tä
mi liiÄi»