Vapaus, February 15, 1949

              i2 Tiistaina, helmik 15 p. — Tuesday, Peb. 15
ttUltliiBd NoT. mh I f 17. Antborlaed
•fU meood das maU hy tbe Post
Okfiee OejMrtmeiit, O t u v s . Pub-
JMbcil Itolee ireeUy: T-aesdays.
Tliitndijni and8aturd«78 by V ^ a tu
tttbBiUtaK Oon^Mny L t ^ s t 100-1Q3
. Sodbuy. ODt^ Gansda.
TUepiioocs: BariacM O C O M 4-4004.
Editotlal Office *r»»«f»
EL SuksL B^torW. SklaiML llami«
~ " Qnterla
Aavatmag mm qpco ^»ng^tk»
TVimalallnn free of duuge.
TILAUäUIMMAT:
Oanadana: l He «4W e kk. 32S
S.kk. 2J)0
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7J)0 6 kk. 2£0
Suomessa: 1 vk. ISO 6 kk. 425
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mrs. Nielsen puhuu L e n i n ja hänen merkityksensä
• ' " ensi
si^muntai-f
Taidetta taiteen vuoksi?^
, Suäburylaiset näyttämötaiteen harrastajat j a ystävät saivat viikon
Icjpulla ensiluokkaisen poliittisen oppitunnin siitä, et& tekopyiiät
piilieet "taiteesta taiteen vuoksi" ovat hy^in kaukana todellisuudesta.
TSapä, näytelmäkilpailu oli vannaan tyrmistyttävä silmien avaaja
n«ondle '^ei-poliittiselle" taideharrastajalle, inutta kaikessa ala-arvoi-stiudessaankin
sen opetuksilla on vissi arvonsa,
V'iikon lopulla tapahtuneella törkeällä politikoinnilla on luonnol­lisesti
kielteinen vaikutus seuranäyttämöihin joiden toiminta k.p. " k i l -
IMSiijen" pitäisi edistää. Mutta asia on vieläkin laajakimt<9sempi.
^> Kaupunkimme (ja Canadan) araatöörinäytelmätaiteen heikkoutta ja
• jäljellejääneisyyttä kuvastaa ehkä parhaiten se, että nyt suoritettuun
näytelmäkilpailuun osallistui ainoastaan neljä järjestöä — j » niistä
oli kaksi Canadan suomalaista työväen kulttuurijärjestöä, nimittäin
C ^ : n Sudburyn osasto ja V , - j a u.-seura Alerts. Toisina osanottajin^
olivat Sacred Heart Collegen ranskankielinen lausuntaryhmä ja
^Xittle Theatre Guildin" englanninkielinen näytelmäryhmä. Tässä
ei totisesti pitäisi olla varaa potkia mitään ryhmää pois!
ITImeisesti torypuolueen poliittista "linjaa" seuraten palkintotuoma-jrfti
täytyi ikäänkuin anteeksi pyydellen julistaa viimeksimainittu
i;3^mä *Vo vaikka suuri enemmistö juhlayleisöstä oli siTä
mieltä, että Canadan suomalaisten molemmat esitykset olivat "voitta­jaa''
parempia. Jos mikään, niin tällainen taiteen nimissä harjoitettu
iiantumuksellinen politikointi on omiaan tukahduttamaan nyt aloite-tyii
näyttämötoiminnan alkuunsa. .\sia on nimittäin siten, että jos
esimerkiksi CSJ: n ja Alertsin näyttelijöitä aiotaan saada uudelleen
^ l a i s e e n kilpailutan, niin heiltä vaaditaan äärettömän paljon poliit­tista
tietoisuutta voidakseen välttää vastaamasta, että "menkää hii-teen
näytelmienne kanssa politikoimaan".
. V Tosiasia kuitenkin on, että kansallista diskriminointia ja työväen­järjestöjen
poliittista painostusta ei saada poistetuksi sivuun jäämällä.
tiedämme, ja näyttelijämme saivat katkeran havainto-opetuksen
3iitä uudelleen, että kaikista kauniista puheLsta huolimatta'nykyiset
yapanpitäjämme «nittaavat taidettakin sillä perusteella kenen hyväksi
• ja kiika .sitä kulloinkin esittää. Me tierrämme, että aivan liian usein
täkomalaissointuinen nhnija^^k^ mikä yhdistyy tavalla tai
itoj^lla työväenliikkeeseen, edustaa muka kerettiläisyyttä, mitä pane-i
d l a a i i ja parjataan isf)i.sten taholta. Me tiedärotme kaiken tämän ja
^ m m e siihen valmistuneitakin. Mutta suuret joukot eivät .sitä vielä
^ i iiedä. Aivan liian yleisesti uskotaan vielä "taide taiteen vuoksi"
liuihpuukiin. Mutta niin kurja kuin St. Anne'sin haalilla annettu po-
'^^M öitliften ar\'ostelu olikin se avasi kuitenkin monen silmät näkemään
kylmän totuuden tässä asiassa. Sanotaan, että Greta Carbo haluaa
oUa mieluimmin yksinään — •mutta tällaiset vastoinkäymiset eivät
saa eristää meitä kaupunkimme yleisestä kulttuuriharrastuksesta. Me
M l u a ^ ja.toivommeyettä näytelmätaide edislyi.si ja Ji^tfjfisil tässä
^mMssäi Me haluamme vaatiniattofmalla tavallamme auttaa sitä ja
/;:q^liistua kilpailuihinkin — kaikin puolin paremmin valmistuen.
MditMtrialisti j a BC:n metskmiic^^
\: .'flndustrialistin" ikuiseksi häpeäksi on jouduttu toteamaan se
ikävä tosiasia, että mainitun lehden Vancouverin kirjeenvaihtaja on
qttanut erikoisasiakseen epäluulojen jä toimettomuusmielialan Herät­tämisen
BC: n metsämiesten keskuudessa aikana jolloin, metsämiehet
tarvitsevat ennenkaikkea yhtenäisyyttä ja horjumatonta luolt?miista
miansa oikeuteen sekä sen voiton mahdollisuuksiin.
V Y'''"^"Strialistin" helmikuun 10 p : n numero on oiva esimerkki
Idittä, miten työväenlehden nimeä vielä kunnioittava "Industrialisti-lp*
n" auttaa BC':n metsäparooneja nykyisessä kriisitilanteessa. Luon­nollisestikaan
'Indastrialistin" kirjeenvaihtaja ei uskalla mennä avoi-fltesli
metsäparoonien puolelle, mutta hän seuraa kirjaimellisen tar­kasti
sitä työnantajien ohjelmaa, jonka tarkoituksena on kehittää
iqpäluuuloja, riitoja ja toimettomuutta BC:n metsämiesten keskuuteen
parjaamalla j a panettelemalla B C : n •metsämiesten monissa taisteluissa
kokeiltuja etumiehiä.
Todettakoon tässä yhteydessä ensiksi, että "Industrialistin" pa-faeellinen
propagointi metsäparoonien "aatteiden" hy\'äksi on sitäkin
tuomittavampi kun muistetaan, että B C : n metsämiehet ovat tällä
kertaa vakavassa kriisissä. Untonsa amerikkalaisen johdon petoksen
johdosta B C : n metsämiehet joutuivat eroamaan amerikkalaisesta unio-keskuksesta,
joka vaati, että B C : n metsämiesten täytyisi ryhtyä tuke­maan
Marshallin avun ohjelmaa, mikä on jo aiheuttanut joukkomit-
^ t a työttömyyttä länsirannikolla ja uhkaa viedä Canadankin kyl­mästä
sodasta kuumaan sotaan. Näiden uusien järjestelyjen ja vaka­van
työttömyyden olosuhteissa BC:n metsämiehet tarvitsevat ennen­kaikkea
yhtenäisyyttä ja luottamusta omaan järjestövoimaansa eikä
halpamaista työnantajien linjan mukaan leviteltävää punakauhua
anion 'komnuinistisuudesta", mihin "Industrialisti" on syyllistynyt.
• • • •. • "
Mistä sitten ön todella kys\'mys B C : n metsämiesten unioriidassa?
V Ensinnäkin on todettava, että International \Voodworkers of
American (1WA) amerikkalainen johto meni avoimesti British Colum­bian
työnantajien puolelle. James E. Fadling ja hänen pahamaineinen
^'valkoinen blokinsa" aikoi kaapata B C : n metsämiesten union rahat
II" i U ja omaisuudet, erottaa jäsenistön valitsemat luottamusmiehet ja tehdä
B C : n mainehikkaasta metsämiesten uniosta pelkän yhtiön union.
Esimerkiksi "Industrialistin yllämainitussa kirjoituksessa myönne-että
vain uusi unio vaatii kunnollista palkankorotiista metsä-piiehille,
mutta \anha unio ty>lyy pelkkiin näyteikkunakaunisteluihin.
j f c p ^ ehkä hieman hätäillen, mutta kuitenkin pakoitettuna
•tur\'aamaan jäsenistön edut ja oikeudet. B C : n metsämiesten unio
erosi lokakuun 3 päivänä I\V.A:sta ja päätti muodostaa autonomisen
tinlon, mikä tunnetaan nimellä "Woodworkers Industrial Union of
Canada".
£ Tämän uuden union luottamustehtävissä ovat B C : n metsämiesten
luottamusmiehet. Vanhan union pomoina hääräävät
. #adlingin "valkoisen blokin'* miehet. Tässä tilanteessa "Industria-
8 s l i " tekeytyy "puolueettomaksi" kummankin union suhteen siten,
|:|tta. sen "puolueettomuus" kohdistuu perusolemukseltaan metsäparoo-
1^1^ hyväksi. Mutta metsämiehillä ei liene mitään vaikeutta valin-
'l^msa. tekemisessä. "Hyvän ja huonon ' union mittapuima ovat tulok-set
ja työt.
V Kuten tiedetään, BC:n metsämiesten unio voitti viime A^uonna
£^:;?^es 15 sentin palkankorotuksen tunnilta. Peruskorotus oli kolme-
||||pikta senttiä mutta sekin on parempi korotus mitä mr. Fadlingin
^iehet pystyivät saamaan Washingtonissa ja Oregonissa. Vuoden
,11948-49 palkkasopimus määrää SI.08 alinpalkkarajaksi ja nostaa
BC:n metsätyöläisten alinpalkkarajan korkeimpaan luokkaan perus-
Icelllsuudessa. Vuoden 1946 jälkeen BC:n metsämiesten unio on
llörkjrisen johtonsa avulla voittanut yleisen 40}/» sentin paHtankoro-
Tänään täyttää Lac d u B o n n e t i i ' .a
C S J : n aikalaisen osaston monh-ucti-nen
rahafjtolhoitaja mrs M»Tji Haa-riUo
78 v u o t t a . P a l k a l l i s e t toverit toi-j
voitavat pitkäaikaiselle " r a h a m l n i s t e - ;
r i l l e e n " p a r h a i n t a v o i n t i a j a onneitas-t
a elon i l t a a . Yhdymme o n n i t t e l u i ­h
i n ! " •
TimaOaM. — T&äm kulta-alueellia
UENIN. Minkä ajatustien, mieli-1
k u v i e n ja t u n t e i d e n m y r s i y n yksi a i ­n
o a J j i o i i sana voi syjasjr^tää. i h m i ­sissä,'
ihmisjoxikoissa! NC; eivät ' k o h ­d
i s t u v a i n Ihmiseen, neljännesvuosisa-vietetään
timän v i i k o n loppua, h e l m i t ! t a a n s i t t e n päättynfee»een i h m i s ^ -
19 Ja 20 pnä^ erikoisesti r a u h a n m e r - 'm^än. v a a n kokonaiseen aikakautta,
keiszä. Lauantaina o n klo 7.05 i p . r a - • Joka l i i t t y y hänen nimeensä, j o k a el
d i o l a a j a l l u s täkäläiseltä r a d i o a s e m a l - i o^e vieläkään päättynyt, joka j a t k u ir
t a r a u h a n a s i a n hyväksi, S u n n u h - • ™-idän ajassamme, meissä itse^isänuns '
t a i - l l t a n a puhuu äskettäin Budapes- " J a vielä meidän Jälkeemmekin.
tlssä pidet.-stä, m a a i l m a n naisten r a u - • Puhutaan h i s t o r i a s t a j a sen l e h d i s -
. - . hankongreHsLsra palannut mr.s. D o r i s e . tä unohtaen usein' että ihmiset k i r -
H/llfa t n i n i f a^mnVAt' »uhan asiasta NSTV E m p i r e - jcittavat historiaa. Eivätkä he v a in
1YUU& muut. » Ä l l V V Ä l l tsatteri-ssa pidettärässä yleisessä k o - i k i r j o i t a sitä. vaan ,he tekevät sitä.
• —— M I .1. -1 : ; kouk-sessa. joka a l k a a k l o 8.30. P u h u - ; J a k u n h i s t o r i a n l e h t i kääntyy, n i in
Sooaa-^eavosUmtUh-Seann tai-jätjesiettiin
vifme tanunifc*
Zl p:ksi ||flsiii|j«ä tjöTäaital9ne
;]>äiii-iiih£aiiB h^hen knoHnpuvän-aä.
25-vuoti^ui5ton johdosta. T1-
laimudessa piti kansanednstajf»
Hertta ^ocsinen nmistopalieeii.
k i n t a r v i t s e s 14 v a l t i o n hyökkäyns^dan
jälkeen vuosina 1918—21 j a toisen
maailmansodan lopjjxrtulpsten ollessa
VAIN VAHINGOSSA
. I h m i s e t kertovat m i n u l l e , että H o l -
Iywcodissa tehdään Joitakin hvv«ä
elokuvia. K u n minä k y s y i n heiltä,
etiä montako hyvää elokuvaa siellä
tehdään, j i i i n h s vastaavat: " v i i s i t a i
k u u s i vuodessa". Vain 5 t a i 6 hyvää
t l o k u v a a kolmestasadasta! K u u l k a a ­pas,
Jos mies ryhyty t a h a l l i s e s t i x.':V.^-
mään h u o n o j a elokuvia, missä o n k a i ­k
i s s a j o t a k i n pahaa — vaiijlca hänellä
o l i s i tällainen guunnltelmai n i i n hän
j a tuo tämän» 80 miljoonaa naista
ediistavan kongressin rauhan sano­man
k m i l l j o i l l e jä p u h u u s a m a l l a ratti­h
a n säilyttämisan hyväksi j a Wall
S t r e e t i n kvlmää .sotaa vs.staan. Hä­nellä
on v a r m a a n paljon sanottavaa
ranadalaiäille miehille ja naLsille.
L a u a n t a i - i l t a n a pidetään CSJrn
o s i s t o n h a a l i l l a l a a t i k k o i l l a l l i s e t . R u o -
kailupöydät .sijoitetaan h a a l i i n , joten
se o n i h m i n e n , j o k a 5itä kääntää. L e ­n
i n c l i i h m i n e n , j o k a käänsi h i s t o r i an
lehden.
N i i n paljon k u j n Leniniä eläessään
jotkut v i h a s i v a t k i n — sitä useampiin
Iiäntä j o s i l l o i n rakastaessa — tuskin
k u k a a n enää n y t kieltää hänen .suu­r
u u t t a a n . Ihmisen suuruuden määrää
hänen tekojensa laatu J a pysyväi^yys.
On ihmisiä, j o i t a heidän monet a i k a -
k a i k i l l a on t i l a a at^riolmlseen. L i p - ! Iäisensä ovat pitäneet h y v i n k i n s u u r i -
puja saa ostaa C S . J : n n a i s i l t a i a m u i l -
ei voisi estää sitä v a i k k a kolmestasa- i t3 komitean jäseniltä 50 .sentin h l n -
d a s t a elokuvasta t u l i vahingossa viisi
t a i kutLsi hyvää kuvaa.
— P a u l M u n i.
• • *
KUINKA KAUHEATA
Y h d y s v a l t a i n armeija palja.sti tä­nään
Venäjän v a k o i l u r e n k a a n t o i m i n ­n
a n J a p a n i n f-alaLsuuksien varastami­seksi
siten, että Venäjä sai käänne­tyksi
sotaonnen toLses.sa, maailman.so-dassa
. . . Uutistieto Wa.shlnfTtonLsta,
• * - •
YSTÄVISTÄSI SINUT
TUNNETAAN
" P a a v i voi juli-staa U n k f i r i l l e A n a -
t h e m a n " CroomalalskatoHsen kirkon
fiuurin rangaistus» — Globe and M a i l
j e h d e n uutisotsikko, helmik. 13 pnä. •
• • *
JA TÄIXAISIA OVAT
iPAAVIN YSTÄVÄT
. . . K a r d i n a a l i SpallJnan vaatii .so­taa.
Hän h u u t a a verta — K a r d i n a a l i
S p e l l m a n l n logiikka on k u m m a l l i s t a.
Hän sanoi ensiksi, että Mindzentyire
o l i annettu huumausluäkkeitä, j a tttä
hän myönsi tchneejtsä sellaista, mikä
nasta. Tämän jllalli.sen iärlestäml-
.seen osallistuvat myöskin muiden k a n ­saa
H i.^uuk.sien naiset, joten s? o n näy­te
eri järjestöjen yhteLstoiminnasta.
Tilaisuudessa suoritetaan myös v a l i ­k
o i t u ohjelma sskä kuullaan mrs.
na, jotka itse ovat luulleet olle3n.sa
suuria, m u t t a k u n k a t s o t a a n heidän
tekojensa simunaa, joudutaan kysy­mään,
eivätkö h e s i t t e n k i n ollest v a in
h i s t o r i a n pelinappuloita, suuruuden­h
u l l u j a raivopäitä, j o i d en maine h a i h ­t
u u n i i n k u i n meren vaahto. E n h a l u a
edes m a i n i t a senlaatuisten henkilöi-
N i e l s e n i n tervehdyspuhe j a e r i k o i n e n j ^c-n nimiä puhuessani Leninistä, sillä
tervehdys Budapestin kongressissa ; kuuluvat ihmisinä pienistä pie-
Suomen edu-stajana olleelta H e l v i p a i - l " e m p i e n eivätkä ansaitse sellaista
neelta. kunniaa. J o k a i n e n teistä tuntee niitä
K a i k k i rauhan kannattaiat ov.ot 1 suuren joukon n i i n oman aikagims
tervstulleet näihin t i l a i s u u k s i i n ! - P. ''Uin a i k a i s e m m a n k i n hi.storian v p i -
. : j heistä. He eivät ole rikastuttaneet
• i h m i s k u n t a a m u u l l a k u i n kärsimyksil
! lä. He eivät ole luoneet historiaa,
: v a a n h i s t o r i a n o i k u l l i n e n k u l k u on
! luonut heidät, antanut h e i l l e h e t k e l l i -
esitetään maalisk. \ .set mahdollisuudet tyydyttää k u n n i -
13 pnä Torontossa
Toronto. — " P e r m a n t o p a i k k a no.
10., on a n t a n u t paljon keskustelun a i ­h
e t t a täällä. J o t k u t arvelevat, etfä s i ­tä
harjoitetaan liian kauan vaikka
i u u l u j a on h a r j o i t e l tu vasta k u u k a u -
ei o l l u t totta. Sitten k a r d i n a a l i S p e l l - ! Päivät. Näytelmä on k u i t e n k in
man kerskui olevansa ylpeä .siitä mitä i « i ' ' » vaativat, v a i k k a se o n k i n operet-
M l n d z e n t y on tehnyt, - . . "Hän ei I A ' - S i i n a o n r u n s a a sU l a u l u j a , r e i p p a i -
tehnyt sitä, mutta minä olen ylpeä j ja k a u n i i t a . Mitään ei ole lisätty
siitä, että hän t e k i . " Sellaista o n l o - | " ' ' ä Jätetty poiskaan. G u n n a r vaatU,
että joukkolauI»it on esitettävä n s l i -
äänisesti, mutta jos allekirjoittanut
giigga millä kardlnaajj &pe51nian y r i t ­tää
lietsoa sotahysteriaa meidän
m a a s s a m m e . . . — D a i l y Workcr, N.Y.
<• • •
V h M E I S E E N EUROOPPA­LAISEEN
ASTI
• . . . . Minä e n sano, etteivät A m e r i k an
'taantymukaeUiset halya^ t a i s t e l l a Neu­v
o s t o l i i t t o a vastaan. LuohnDllIsestl ne
haluavat taistella. Ne uneksivat, että
voisivat kukistaa sosialistisen maan,
mikä on n i i d e n maallmanhen-uuden
tiellä. M u t t a selvää on, että jos Ame­r
i k k a haluaa taistella Venäjiä vas­taan,
s en täytyy tehdä se toisten m a i ­den
kautta ja erikoisejsti E n g l a n n i n,
R a n s k a n j a K i i n a n k a u t t a . Siksi e i ,
voida muuta k u i n epäillä n i i d e n t a a n - \ ^fP^''^^-
tumuksellisten tarkoitusperiä, jotka i
toisen maailmansodan päättyes.sä l i e t ­sovat
sotapuhetta ja kehittävät sel­l
a i s t a sotatuntua . . . M a o Tse-tungr.
l a u l a a syntyy siitä v a r m a a n v i i d e s k l ii
äänd.
P o l i i s i n osalle olemme onnistuneet
saamaan W. B o h m l n , hänen k a i k i s ta
kiireistään h u o l i m a t t a , j a Sulo Pe-;'
rälän v a n g i n v a r t i j a k s i . He ovat jäme.^'
rät miehet tehtävissään. "
Olemme kuulleet, että St. C a t h a r i -
nesista lähtee m a a l i s k u u n 13 pnä u s e i ­ta
autoja Torontoon, saapuakseen tän­ne
katsomaan " P e r m a n t o p a i k a n " esi­tystä.
^
Tervetuloa vaan, n i i n läheltä k u in
k a u k a a k i n .
S i i s kuulemiin s i i h e n mennessä!
-) s '
Suomi voittanut Norjan
nyrkkeilymaaottelussa
H e l s i n k i . — (S-S) — S u n n u n t a i na
t.k. 6 pnä s u o r i t e t t i i n täällä Messuhal­l
i s sa n y r k k e i l y m a a o t t e l u Norjaa vas­taan,
s a l i n ollessa yleisöä täytenään.
O t t e l u päättyi Suomen voittoon 6-2.
Suomalaisvoittajat olivat Ljungberg,
T a m m e l i n , T i l j a n d e r , Salo. Siljander
j a Kuusela. Ottelusta lausuu eräs
a s i a n t i m t i j a :
" E i l i n e n nyrkkeiIymaaott:?lu muo­dostui
suomalaisen n y r k k e i l y u r h e i l u n.
suureksi päiväksi. Lähtökohtana on
pidettävä sitä, että Norja menestyi
Lontoon olympiakisoissa suhteellisen
h y v i n . J a se o n myös a i n a ollut tek­nillisessä
nyrkkeilytaidossa korkealla
tasolla.
Suoinalaisessa esityksessä oli eilen
eräs silmiinpistävä erikoispiirre, joka
antoi leimansa erikoisesti n y k y i s i n k e ­vyempiä
sarjoja hallitsevien T U L :n
p o l k i e n ottelutapaan: nykyaikainen
" a i n a - i s k u v a l m i s " tyyli on s u h t e e l l i - koetusajalla.
sen nopeasti omaksuttu j a pystytty
muuttamaan ottelutyyli sen m u k a i ­seksi.
Se nuorekas suomalaisjoukkue,
j o k a eilen otteli Messuhallissa, on nyt
uudella, n y k y a i k a i s e n n y r k k e i l y n l i n -
CHARLEYN TÄTI
P a r e m p i myöhään k u i n ei m i l l o i n ­k
a a n — lausua sudburylalsille kiitos
v i e r a i l u n s a johdosta. Olimme yleen­sä
tyytyväisiä esitykseenne j a erittäin-j
k i n S a a r e n esitykseen naisena.
I K i i t o s v a i n käynnistä. Toivotta-
I v a s t i saamme näyttämökomitealtam-
I me l u v a n lähteä vastavierailulle. —
! L e n . •
Kuka saa mestaruuden
Yrityksen illanvietossa?
Toronto. — Tällä kertaa o n kysy­mys
tämän vuoden mestarista hailoo-v
i s t i n pelissä. "Asiasta o n väitelty p a l ­j
o n puolefen j a toiseen. Yrityksen i l ­lanvietossa
t.k. 20 pnä on tilaisuus
päästä k i l p a s i l l e asiasta. P e l i a l k a a jo
k l o 4 l p . D o n - h a a l i l l a . Älkää s i i s olko
M a t t i Myöhäisiä!
Tämän k i l p a i l u n lisäksi o n järjes­tetty
p a l j o n m u u t a k i n h u v i t u s U . jois­t
a en m a i n i t s e tällä k e r t a a . S i t t e n seir-näkee
k u n tulee h a a l i l l e . Tämä t i l a i ­suus
o n järjestetty hittojuhlsm mat­k
a r a h a s t o n k a r t u t t a m i s e n i . — H . T .
— Vuodenpatjoja myytiin ennen
a i k a a n Y h d y s v a l l o i s s a 60 vuorokauden
j a l l a . J a pystyy varmasti vielä p a l ­j
o n parempaan, sillä valtaosalla e i l i ­sestä
maajoukkueasta on fulevaisuus
edessään."
j a n h i m o a a n ja senjälkeen painanut
[ heidät unhoon.
! Lenin loi h i s t o r i a a . Hän teki työtä
ihmisten, kansansa ^ ihmiskunnan
hyväksi. Senvuoksi hänen maineensa
v a i n kasvaa vuodesta vuotqen vielä
hänen kuolemansakin jälkeen. Sen­vuoksi
rakkaus j a kunnioitus, jota
häntä, k o h t a a n tunsivat tuhannet, j o ­pa
m i l j o o n a t k i n jo hänen eläessään,
laajenee j a syvenee ylittäen v a l t a k u n ­t
a i n rajat j a k u l k i e n perintönsä .su­kupolvelta
toiselle. L e n i n i n n i m i s a ­m
o i n k u i n S t a l i n i n hänen ajatusten­sa
j a työnsä j a t k a j a n j a kehittäjän n i ­mi
on muuttunut tunnukseksi, joka
kerää ympärilleen joukkoja, j o k a «vii­toittaa
tietä, johon sisälty sekä pää­määrä
että s i i h e n j o h t a v a tie.
. S e l l a i n e n tunnus o n elävä, ymmär­rettävä,
h a v a i n n o l l i n e n , sillä sitä v a -
lalseyat .tekojen valonheittäjät. N e -
' k l n / j o i l l e teosiät ovat h a r m a i t a jä
käsittämättömiä, jotka eivät täysin
käsitä suuntien j a - i s m i e n eroja, t a ­juavat,
mistä o n kysjonys, k u n k u u l e ­vat
nimen, ennenkaikkea j u u r i nämä
nimet, .sillä n i i h i n l i i t t y y käytännössä
ammennettua teorias. käytäntöön m e ­nestyksellä
sovellettua teoriaa, teoria,
j o t a tosiasiat ovat totelleet. Sosialis­mi
o l i s u u r e l t a osalta teoriaa ennen
Leniniä. Hänen a i k a n a a n j a hänen
k a u t t a a n se m u u t t u i todellisuudeksi.
M u t t a onko l a i n k a a n mahfloUista,
että j o k u yksilö, t a i j o t k u t yksilöt ovat
voineet saada niin paljon aikaan,
muuttaa siihen määrin aikakauden
luonnetta? Eikö sellaisessa elämän­työssä
ole j o t a i n yli-inhimillistä? E i ­kö
se osoita j o n k i n salaperäisen hen­gen
leimahtaneen i h m i s k u n n a n kes­kuuteen
j a s u o r i t t a n e e n siinä.käsittä­män
ihmeen?
E i tietenkään. Eihän L e n i n luonut
mitään joka olisi ollut r i s t i r i i d a s sa
h i s t o r i a l l i s e n kehityksen välttämättö­myyteen,
vaan päinvastoin, hän t o ­t
e u t t i t u o t a h i s t o r i a l l i s t a välttämättö-myytä.
Eikä hän s u i n k a a n luonut
h i s t o r i a a yksinään, muista ihmisistä,
häntä ennen j a hänen ajassaan elä­neistä
ihmisistä i r r a l l a a n.
Hänen tekonsa nojasivat toisaalta
i h m i s k u n n a n korkeimpiin SEiavutuk-s
u n n i i n tieteen kuin käytännönkin
tuoreessa m u i s t i s s a ö i k s e e u mai­nita.
— m u t t a lalin,,että r a u h a n säilyt-t||
minen j a s a m a l l a kaiiE^er» itsemää-:
räämisoikeuden .'pusltistanUnen ovat
ne oHjenuorat, j o l t a nepvostovaltio cn
j o s » hän kUpnitti l u i o p i i o t a Le- i osoittanut pitävänsä kansainvälisessä
Amin työn saareen metkitylcseen p o l i t i i k a s s a a n ensiarvoisina. Kyiymj-s
ja hänen stihtaatnmisestaan Sao- kansojen jts^määräämisciieudesta o l i
meen. Jolkaisemme tämän paheeo eräs niistä s u u r i s t a kysymyksistä, J o t -
kokonaisnadessaan alempana. i k a Len^n myös on sekä teoriossa että
I käytännössä p e r u s t e l l u t - j a j c t a S t a l in
' ——-——'on edelleen^kshittänyt, imobtamatta
siinä eräänä konkreettisena j a käy-tänncllistä
r a t k a i s u a v a a t i v a n a osana
myöskään S u o m a n tapauspa, j o n k a v a ­lossa
he c v a t osoittaneet m i t s n välttä­mätöntä
edistykseili5en y h t e i s k u n n a l ­l
i s e n l i i k k e e n on p u c l a s t a a kansojen
itsemääräämisoikeutta.
M u t t a n=inpä L e n i n j o v. 1920 ennus-t
i k i n , että " k a n s a t oppivat käjtännön
kulussa näkemään Venäjän vetovoi-makeskuksena".
Näinä päivinä jos k o s k a a n m a a i l ­m
a n kan5cj?n katseet ovat kohdistetut
"Venäjään", Neuvostoliittoon, j a m i t en
voimakasta sotahysteriaa joissakin
maissa j a maanosissa ylläpidstäÄnkin,
tosiasiaksi jää, että r a u h a n p o l i t i i k ka
j a kansojen itsemääräämisoikeuden
puolustaminen ovat tänäkin päivänä
L e n i n i n työn j a t k a j i e n voimakkaim­mat
aseet s o d a n l i e t s o j i a j a riistäjä v a i
t i o i t a vastaan. ^
M u t t a L e n i n ei o l l u t v a i n s u u r i v a l ­tiomies.
Hän c l i myös s u u r i i h m i n e n.
Eikä hän o l i s i voinut o l l a k a a n suuri
valtiomies, ellei hän o l i s i ollut suuri
i h m i n e n . > S t a l i n , j o k a tuntee hänet
p a r e m m i n k u i n kenties k u k a a n m u u .
on kertonut j a osoittanut, miksi L e ­n
i n o n hänen j a j o k a i s e n e d i s t y k s e l l i ­sen
i h m i s e n esikuva. Hän kertoo, et­tei
L e n i n i n voima ollut loistavassa
puhetyylissä, korkealentoisten sanojen
käytössä j a komeissa eleissä, v a a n v a ­kaumuksen
voimassa, Jbhdomnukai-suudessa
j a perustelujen selvyydessä.
Hän kertoo, ettei L e n i n m i l l o i n k a an
a n t a n u t ^tilapäisten vastoinkäymisten
l a n n i s t a a itseään sikä työtovereitaan.
M u t t a hänen s u u r i n voimansa oli .sit­t
e n k i n periaatteeellisuudessa.. O n o l l u t
tapauksia, j o l l o i n puolueen, silloisen
Venäjän sosialidemokraattisen p u o l u ­een
enemmistö oli toisella k a n n a l la
k u i n hän, j o l l o i n se asettui työväen­l
u o k a n J a e d i s t y k s e l l i s en yhteiskun­n
a l l i s e n liikkeen etujen vastaiselle
kannalle. ^ L e n i n ei koskaan s i l l o i n ­k
a a n pelännyt rohkeast^i puolustaa
l i a n t a a n s a , vaar\ j u l i s t i , että " p e r i a a t ­t
e e l l i n en p o l i t i i k k a o n a i n o a a oikeaa
p o l i t i i k k a a " j a j u u r i sen k a u t t a hän
. ^ i t t e n k in v o i t t i nuo taistelut, s a i työ­väenluokan'
Jä k o k o k a n s a n s a . p a E h a i -
a l a l l a j a t o i s a a l t a m i l j o o n i e n ihmisteij
kaipuuseen j a tahtoon toimia niin,
k u i n hän heitä neuvoi toimimaan, s i ­t
e n hän heitä j o h t i j a ohjasi.
Hänellä on o l l u t edeltäjänsä j a hä­nellä
on myös seuraajansa. Hänen
läheisin työtoverinsa j a työnsä välitön
j a t k a j a ^Stalin o n k i n luonnehtinut y k ­silön
jff s a m a l l a L e n i n i n merkityksen
historias-sa siten, että k u n j o k a i n en
sukupolvi löytää edestään määrätyt
olosuhteet, jotka cvat olemassa jo sen
syntyessä, n i i n nerot n.s. " s u u r m i e h e t -
k i n " v o i v a t l i i b d a j o t a i n pysyvää vain
s i l l o i n , jos h e ymmärtävät o i k e i n n uo
olo.suhteet j a osaavat muuttaa niitä,
ei pelkkään mielikuvitukseensa j a pää­hänpistoihinsa
nojaten, vaan tuntien
tosiasiat joiden a v u l l a j a joiden m u ­kaisesti
ne v o i d a a n muuttaa.
N i i n suuri tecl-eetikko k u i n L e n in
o n k i n o l l u t , hän o h t o d e l l a a i i i a pysy­nyt
m a a n k a m a r a l l a , a i n a lähtenyt t o ­siasioista.
M u t t a hänen tietonsa t o s i ­a
s i o i s t a o l i v a t k i i i ftiilteipä käsittämät­tömän
laajat.' Ön t u s k i n . a l a a jota
hän e i o l i s i , l ä a j ä ^ä kirjallisessa tuo­tannossaan
• käsitellyt, jä käisiteilyt»
sitä tieteellisen pätevästä. Hän oU den - v o i m i en - j a lopuksi myös sen
varmasti eräs a i k a i i s a siyistynelmmls-1 enemmistön k a n n a t u k s e n ..
tä. m o n i t i e t o i s i m m i s t a ihmisistä. Hän
o l i h a n k k i n u t ' ftselleen hyvän. n.s.
" p o r v a r i l l i s e n " :sivistyksen mutta hän
täydensi sitä. a l i n o m a a sen y h t e i s k u n ­n
a l l i s e n tietouden varastofsta, joita
viime vuosisata o l i uuden sosiaalisen
l i i k k e e n , työväenliikkeen piirissä ke­hittänyt.
M u t t a hän e i t y y t y n y t v a in
tietämään j a selittämään sitä. mikä o l i
olemassa, vaan hän k e h i t t i sitä a l i n -
omaan eteenpäin. Hän o n piirtänyt
nimens^^ lähtemättömästi aikamme
y h t e i s k u n t i e n , filosofien, j a taloustie-'
teenhistoriaan.
K y s y m y s rauhasta o n k i n ollut se
kysymyö, j o k a hänestä teki yhdellä i s ­k
u l l a maansa s u u r i m m a n miehen. S o ­d
a n näännyttämäiiä kansa h a l u s i r a u ­haa,
n i i n k u i n j o k a i n e n kansa tosi­asiassa
haluaa. M u t t a kysymys r a u ­h
a s t a ei o l l u t v a i n s en päivän kysymys.
Se on N€uvc'stoliItcfn ulkopolitiikan
peruskysymys vielä tänäkin päivänä,
sillä sosialismi tai*vitsee rauhaa, s en
k o r k e i n aste, kommimismi, voi toteu­t
u a v a i n r a u h a n säilyessä.' E i m i n ,
etteikö L e n i n j a etteikö neuvostovaltio
hänen jälkeensäkin< S t a l i n i n johdolla
o l i s i ymmärtänyt, vallankiunouksen
saavutusten suojelemisen jä p u o l u s t a ­m
i s e n välttämättömyyttä — siitä t u s -
N i i n tietorikas, n e l o k a s j a voimakas
persoonallisuus k u i n hän o l i k i n , hän
ei k o s k a a n h a l v e k s i n u t s u u r i a k a n s a n ­joukkoja,
v a a n k e h o i t t i j o h t a j i a otta­m
a a n i ^ t ä oppia, k u u n t e l e m a a n n i i ­den
ääntä, t u n t e m a a n , n i i d e n tarpeet.
Hän l u o t t i kansanjoukkojen l u o v i in
v o i m i i n , n i i d e n k y k y y n käsittää oikeat
r a t k a i s u t , k u n niitä k y l l i n kärsivälli­sesti
h e i l l e selitetään j a kun^he omas­t
a kokemuksestaan oppivat erotta­m
a a n valheen totutidesta.
J a lopuksi, hänen rohkeutensa oli
rajaton. Hän e i koskaan koettanut
kiertää r a t k a i s u a , v a a n hän t u n s i elä­vänsä
suurta j u h l a a , k i m suuret t a ­pahtumat
lähestyivät j a k u n o l i otet­tava
k a n t a puoleen t a i toiseen. Luke­mattomat
tapaukset osoittavat miten
hyvä j a h u o m a a v a i n e n L e n i n o l i k a n s ­saihmisiään,
erikoisesti heikkoja ja
avuttomia kohtaan, n i i n säälimätön
k u i n hänen kynänsä j a toimintansa
o l i k i n n i i h i n nähden, j o i s s a hän näki
noiden tavalhsten kansanihmisten
v i h o l l i s en t a i heidän etujensa pettä­jän.
Onko kumma, jos Neuvostolii­t
o n k a i k i l t a ääriltä vielä näinäkin
päivinä keräänts^r ihmisiä p i t k i k s i j o ­noiksi
hänen mausoleiuninsa edustalle
nähdäkseen sen i h m i s e n hahmon, j ö -
ka on saanut aikaan n i i i;
nuratoxsen m i l j o - n i e n ihmisten .]
n e e l l i s i in j a h e n k i s i i n olosuhteij^
E n n e n l u k u t a i d o t o n kansa on t^-.~
k o r k i e m m a n inhimillinen sivistytä
e s i t a i s t e l i j a k s i , takapajuinen ir>2a ~
muuttuimt t e k n i i k a n j a yhteistcaciT
n a n a v u l l a m a a i l m a n mahtavinuE^Vj!
v a l t i o k s i , y l i m y s t e n j a harvojen r i .
k : i i t : s n s i j a s t a m^ata ballit53e >2:^
K u n monissa ennen kehitt\Tie-c.
missä v a l t i o i s s a tuotanto polkee plj.
k a l l a a n t a i j o i l l a k i n a l o i l l e jopa taa.-!
t u u k i n , j c s i a l ^ s m i n maassa se razi^
voitosta voittoon. Sellaiset -vitsauijf
k u i n työttömyys j a r i i s t o on lopetet*;
n i i d e n s i j a l l a o n työn kunnia ja;e^
lumpa ihmisarvo. Koko maailman
katseet kiintyvät ^hä voimakkaanunh
tuohon "vetovoimakeskukseen •.
Se pystyy auttamaan toisiakin ka;
soja j a v a l t i o i t a . Maissa, j - t k a .ov;
Neuvostoliiton kanssa ystä\'j'j'des5ä ' i
yhteistyössä, e i pelätä sotaa, ei ei-:tä
ainaisen kauhun Ja ^pelon vaiJa.?t£^
Niissä ei pelätä myöskään työttömyjf
tä, ei t a l o u s p u l a a eikä tuotannon läi-kua,
.vaan k e h i t y s kulkee voimakkaas.
t i yhä suurempaa runsautta, elintascjj
nousua j a k u l t t u u r e l l i s t a kukoistusta,
jossa k a n s a l l i s i l l a erikoisuuksilla en
oikeuteensa j a arvonsa.
Me täällä Suomessa olemme mones­sa
suhteessa kiitoll|i5Uud2nvelas3a l e ­n
i n i l l e Ja S t a l i n i l l e , heidän kansalli-s
u u s p o l i t i i k a l l e en j a suhtautuvaisuu-delleen
maahamme j a kansaamme.
Ajatelkaammepa vain, että naapu-rimme
olisi mikä tahansa muu suur­v
a l t a k u i n Neuvostoliitto. Voisiko ase­mamme
olla sama kuin se on nyt
K u n n i o i t t a i s i v a t k o ne kansallista itse­määräämisoikeuttamme
siten kuin
Neuvostoliitto on tehnyt. Olivatko ne
luopuneet vapaaehtoisesti oikeuksis-t
a a n maahan, j o k a o l i l i i t e t t y sen ra­j
o j en sisäpuolelle, k u t e n Suomi tsaari-
Venäjään? Osoittaisivatko ne, samo­j
e n Ilmiöiden esiintyessä, kansallisuus-v
i h a a yhä kukoistaessa Neuvostoliit­toa
j a s en k a n s a l a i s i a k o h t a a n joissa­k
i n piireissä maassaihme, sellaista hy­väntahtoisuutta
ja ystävyyttä kan­saamme
kohtaan, k u i n Neuvostoliitto
j a t k u v a s t i osoittaa? Jättäisiväikö iie
käyttämättä s o t a i s i i n tarkoituksiinsa
a.ueita ia asemia, j o i t a sijaintimme
n i i l l e voisi t a r j o t a ? E i suinkaan. Ai­n
a k i n sodan lopputulos olisi johtanut
itsenäisyyden menettämiseen. Talou­delliset
ahdinkomme olisi käytetty hy­väksi
maamme sitomiseksi suuremman
v a l t i o n tasiasiallisesti alistamaksi
alusmaaksi.
Neuvostoliitto sensijaan osoittaa
j a t k u v a s t i h a l u a a n tukea kansaamme.
Syömme neuvostoleijpää. Jos tänä
vuonna meillä o n k i n riittävästi ruis­t
a , n i i n vehnäleipämme o n oleva pää­asiassa
Neuvostoliitosta. Monet muut­k
i n välttämättömät tuotteet me saam­me
sielä, i l m a n että n i i d e n saannin
.ehdoksi asetetaan,alentavia tai meille
epäedullisia vaatimuksia. M u t t a luon­nollisesti
suhteemme Neuvostoliittoon
voisivat olla nykyisestäänkin parem­mat.
Meillä ei o l i s i mitään työttö-myyspeikkoa,
jos meillä täisin ym­märrettäisiin
, Neuvostoliiton siinä
suhteessa meille tarjoamat mahdolli­suudet.
Meidän ei enää tarvitsisi pe­lätä
i n f l a a t i o t a eikä talouspulaa, jos
täällä o s a t t a i s i in k y l l i n arvostaa kah­den
n a a p u r i m a a n keskinäisen yhteis»
t o i m i n n a n merkitystä. Meillä ei olisi
pelkoa sodan j a l k o i h i n Joutumisesta,
jos kalkki k a n s a l a i s p i i r i t ' j a ennen­k
a i k k e a vastuunalaisimmassa asemas­sa
olevat avoimesti j a kiertelemättä
pyrkisivät ysätvyyteen ja yhteistoi­m
i n t a a n suuren j a voittamattoman
Neuvostoliiton, L e n i n i n j a Stalinin
maan, m a a i l m a n r a u h a n etuvartioval-t
i o n kanssa.
K a n s a t oppivat kokemuksistaan, ja
myös meidän kansamme laajat joukot,
s e n valtava enemmistö oppii vähitel­l
e n käsittämään L e n i n i n työn merki­tyksen,
hänen l u o m a n s a v a l t i o n luon­teen
j a s a m a l l a o m a n kansamme vel­voitukset
ja mahdollisuudet oman
kohtalonsa muovaamisessa, rauhan
suojaamiseksi, edistyksen eteenpäin­viemiseksi,
työtätekevän kansan, teh­t
a a n työmiehen j a työläisnaisen, omaa
maataan viljelevän kylväjän j a Kyn­täjän
j a hengen vainiota viljelevien
PÄIVÄN PAKINA
Vaarallinen ilmiö
t u k s e n t u n t i a k o h t i j a h u o m a t t a v a n paljDn m u i t a p a r a n n u k s i a . Tämä
o n t o d e l l a s e l l a i n e n saavutus, mistä metäsnMehet v o i v a t o l l a ylpeitä
Ja näitä t o s i a s i o i t a va.siaan kilpistyvät työnantajien j a heidän a p u l a i s -
t e n s a k a i k k i halpamaiset • • k o m m u n i s t i j u t u t ".
Sitäpaitsi on nuiisteltava. että 3 C : n metsämiesten unio sai esi­merkiksi
viime vuonna tuon huomattavan voiton siitäkin huolimatta,
vaikka nir. F a d l i n g ja hänen "valkoinen blokinsa" teki kaikkensa
palkakorotuksen ehkäisemiseksi. Fadling j » kumppanit antautuivat
suoranaisesti työnantajien asiamiehiksi B C : n metsämiehiä \'astaan ja
tekivät kaiken voitavansa metsämiesten mainion union hajoittamiseksi.
Juuri mr. F a d l i n g ja kumppanit ovat pääsyyllbiä siihen? ettei esim.
viime vuonna saatu suurempia voittoja. X y t mr. Fadlingin "valkoisen
b l o k i n " miehet yrittävät vanhan unionsa nimissä ryhtyä edelleen huo­nontamaan
metsämiesten ^työolosuhteita.
Sefvää siis on, että Wood\vorkers Industrial Union of Canadan
suhteen ei voida h\-\'äksyä mitään "puolueettomuus-" j a kommunismi-vastaista"
kantaa, mitä " I n d u s t r i a l i s t i " metsämtehille kaupuslelee.
Metsämiesten omat edut — j a v a in ne ovat tässä yhteydessä tärkeitä
— vaativat sitä, että he yhdistävät rivinsä j a tonni\-at päättävämmin
k u i n koskaan ennen Woodworkers Industrial l.'nlon of Canadan hy­väksi
ja sen k a u t t a omien etujensa puolesta.
K u k a p a ei o l i s i k u u l l u t p u h u t t a v an
t a i k k a k i r j o i t e t t a v a n C a n a d a n demo-
• k r a a t t l s i s t a vapauksista. K u n p t i h u -
t a a n Neuvostoliitosta taikka uusista
k a n s a n d e m o k r a t i a n maista, n i i n C a ­n
a d a n taantumukselliset p i i r i t lyövät
Mahtavina r i n t o l l u n s a j a selittävät,
että noissa maissa o n i h m i s t e n vapau­det
rajoitetut ja että Canada on de-
M u i s s a C a n a d a n maakunnissa e i ole
t o d e l l a k a a n vielä munalukkolakia,
m u t t a se ei s u i n k a a n t a r k o i t a sitä e t ­teikö
m u i s s a k i n maakunnissa h a r j o i ­t
e t t a i s i demokraattisten vapauksien
riistämistä monella eri t a v a l l a . Viime
vuonna esitti l i i t t o p a r l a m e n t i l l e rans­k
a l a i n e n edustaja L a C r o i x lakiehdo­tuksen,
jonka . n o j a l l a v o i t a i s i i n l a k -
m o k r a t i a n esikuva. Samoin v i i t a t a a n } k a u t t a a L P P - p u o l u e . Tämä lakiehdo­tus
ei s u i n k a a n rajoitu, jos se hyväk­sytään,
kieltäqjäänvain tämän yhden
ptiolueen, vaan sitä voidaan käyttää
k a i k k i e n demokraattisten oikeuksien
rajoittamiseen.
T o i s e n masdlmahsodan alkupuolella
käytiin Vancouverissa huomattava o i ­k
e u s j u t t u erästä k i r j a k a u p a n omista­j
a a vastaan j a hähet t u o m i t t i i n v a n ­keuteen
j a s a k k o i h i n siitä syystä, että
hänen k i r j a k a u p a ^ a n myjrtiin K a rl
M a r x i n , L e n i n i n " j a S t a l i n i n teoksia.
M i e s h a v a i t t i i n rikolliseksi v»ikka
maamme perustuslakeihin, joka t a ­k
a a henkilökohtaisen vapauden, o i ­keuden
i l m a i s t a mielipiteensä p u h u t un
t a i k k a painetun s a n a n kautta.
Canadassa on v i i m e a i k o i n a tapah­t
u n u t p a l j o n sellaista, j o t k a tapauk­set
pakoittavat jokaisen demokraatti­sesti
ajattelevah ihmisen kysymään,
että., m i n n e me todella olemme me­nossa?
Quebecin pääministerin D u p -
l e s s i s i n voimaan saattama munaluk-k
o l a t d riistää quebeciläisiltä.alkeelli­s
e t k i n demokraattiset oikeudet- Sen
n o j a l l a voidaan l a k k a u t t a a v a i k k a m i ­kä
yhdistys, järjestö, l e h t i j n e . a i v an
s a m a l l a tavalla ^ i n fasistimaissa.
M u s s o l i n i n j a H i t l e r i n p a k k o l a i t eivät
t u ^ i n olleet s en tshokkaanxpia vapau­d
e n riistäjiä k u i n D a p l e s s i s i n mtrna-l
u k k o l a k i .
puolustusasianajaja' totesi, että m a i ­n
i t t u j e n y h t e i s k i m t a t i e t e i l i j o i t t en
teoksia löytyy yliopistojen kirjastois­s
a k i n . Samaan a i k a a n p y y d e t t i i n c a -
n a d a l a i s i a liittymään armeijaan ja
taistelemaan demokraattisten vapauk­s
i e n puolesta. Hyökkäystä tlukennet-t
i i n työväenjärjestöjä vastaan jä tois­takymmentä
työväen edistysmielistä
järjestöä j u l i s t e t t i i n pannaan. Eräät
niistä ovat edelleenkin kiellettyjen
järjestöjen l i s t a l l a . E i ole ihme vaik ­k
a sodan a l k u a i k a n a tällaiset toimen­piteet
saivat ihmiset ihmettelemään,
että onko hallituksen s o t a p o l i t i i k ka
t o d e l l a k i n demokratian säilyttämisen
puolesta, koska sen .teot omassa maas­sa
olivat j u u r i päinvastaisia.
Äskettäin herätti suurta huomiota
se, että * u n L o n d o n i s s a sijaitsevan
W e s t e r n - yliopiston oppilaskunnan
neuvosto pyysi tunnettua canadalais-ta
marxilaista Stanley Ryersonia
luennoimaan marxiiaiösta opeista,
n i i n yliopiston johto' k i e l s i täUaisen
oikeuden. Eikö tällainen ole selvää
ajatuksen vapauden r a j o i t t a m i s t a ? E i
ole myöskään i h m e . että y l i o p p i l a i d en
huomattava enenntilstö pitää tätä tör­keänä
demokraattisten oikeuksien r i i s ­tämisenä
j a o n j u l k i s e s t i tuominnut
tämän pakkotoinaenpiteen.
O n h a n selvää, että marxilaisuudesta
vpi p a r h a i t e n luennoidan m a r x i l a i s en
s u i m n a n teoreetikko j a R y e r s o n ei o le
v a i n Canadassa tunnustettu teräväksi
m a r x i l a i s e k s i teoreetikoksi, vaan hä­net
tunnetaan kautta koko mante­r
e e n j a vieläpä E u r o o p a n k i n maissa.
K u k a todellisuudessa on Stanley
Ryerson? Hän o h C a n a d ^ ' k a n s a ­k
o u l u n perustajan pojan poika. Hän
o n suorittanut tohtorin tutkinnon
Canaddssa j a lisäksi opiskellut P a r i i ­sissa
kuuluisasäa Sorbonnen y l i o p i s - ^
tossa. Ryerson o n myöskin t o i m i n u t | puhevapaudesta.'—uötL
l u e n n o i t s i j a n a yliopistoon johtavissa
kouluissa sekä yliopistossa.
K u n hän l i i t t y i Canadan kommu­nistipuolueeseen
j o nuorena, niin se
herätti t a a n t u m u k s e n leirissä suurta
hämmästystä. Monet taantumusleh-det
ihmettelivät, että kuinka nuori,
etevä j a hyvästä perheestä lähte.njl
lupaava tiedemies v o i liittyä marxilai­seen
puolujeeseen j a jättää hyväpalk­k
a i s e n elämänuran. Nuori Ryerson
a j a t t e l i kokonaan t o i s i n . Hän ei mi­tannut
tulevaisuuttaan dollareitten
m u k a a n j a s i k s i hän v a l i t s i rehellisesti
m a r x i l a i s e n t a i s t e l i j a n vaikean tien
sillä hän uskoi vuoren vankasti, että
sosialismi j o h t a a lopuksi ihmiskunnan
sodista j a r i i s t o s t a vapaaseen yhteis­k
u n t a a n .
R y e r s o n i n suun t u k k i m i n e n osoit­taa,
että taantumukselliset pelkäävät
t o t u u t t a j a s i k s i he ovat valmiit riis­tämään
a l k e e l l i s e m m a t k i n demokraat­tiset
oikeudet. Taantumuksellisten
mielestä saisivat marxilaisuudesta
l u e n n o i d a v a i n sellaiset fasistimieliset
kxiin prof. K i r k c o n n e l l , joka ei voi
edes lainata m a r x i l a i s t e n teoksista
m u u t t a m a t t a l a i n a u s t a.
T e r v e e l l i n e n ilmiö k a i k e n surkeuden
keskellä o n k u i t e n k i n se, että sivisty­neen
nuorison keskuudessa mj^öskin
j o käsitetään m i l l a i s e e n vaaraan joh^
t a a demokraattisten oikeuksien riistä­minen,
köten W e s t e m - y l i o p i s t o n op- .
p i l a i f t e n enemmistö o n osoittanut i l ­maisemalla
avoimesti käsitykseriSä
Bea
juring
Lsds of
lerged
the P3:
cch. to
life of
iQ-5 enl
ince
• agai:
eived a
donal e
y SUPP
icticall:
• the Cl
these c
istence
rolt agi
e new d
ai life o
Interio
veakd
«n, arrei
id conf(
anns h
sd thro
eneral ?
T5- cle£
aders of
a f ase
After r
rested
lat the
eapons
icted fr
Genera
It beca
:ecial la
le guilt
:treme
(iet and i
ing Soci
ffort to
ffair, ac
vert acts
uties am
revent. a
lent of 2
ible the
unishme
m be sa
ightwing
o, the ei
he Social
The trii
[icted be
ome moi
lad succe
Werts <
Q Drai
On Sati
iresented
Anns" as
minaries
Drama F(
veli and
he audie;
The F i i
ed their p
under tht
on F r i d a :
some of o
hali a n d
of acting.
The wii
scnted by
bury •was
judicator
merits tl
points ou
ever poin
Sue" wa;
but it too:
For yo
the oppoi
at the i
them ag£
night. Si
For an er
hali next
Miss Co
-Mms". '
Skl m
on the
Its bee
had any
Club Ne^
kicking,
we've bee
practLsini
is on the
try our
Trophy b
happen i
hoping w
boys and
In the e\
of progra
boy will
himself o
be 2 E n i
humorou
gals corn
don"t st
over and
Don^t
the ^Tiit
.miesten j
sien turv
Lenin j
tä kaksi >
mää voi
^kenää
sessa Ja
«essä ke
kyllin voi
tään peli
Se voim
t o d e l t a .
Voimm
h ä n e n