Vapaus, February 15, 1949

              däiikit Mnvit suunitehiiii
tulevaa sotaa varteii
Harkitsevat mistä «dtinirin
tehdä pomnutushyokkäyksiä Venäjälle
1 Ti^t-airia, helmik. 15 j). — ;Tuesdayr:Feb, JLS
HunJs^-iHessa, Ont., suoritettiin äskettäin mäenlaskukilpailu, jonka
' , yleisöä katsomassa mäenlaskijaa, joka
vcitti Läurentian Ski klubin jäsen James Rees. Osa kilpailua seuraavaa
on suorittanut puiltaan maahantulon.
s ÄIKIÄ:
OLMAS I L O : \ I E : N S O S D E M P u o L i r E EN
j-NJ.N TIEN - NÄKY- v
J M MAT TtENVHTAT
ISiJonTin S : - d :m Puolueen historian
sen nykyisen politiikan tarkastelu
osoittanut, että tämä puolue ci ole
i.iiu Tannerin johtamana koskaan
l-:pnut itsenäi.<5lä "kolmatta" tietä"',
^an sitä samaa tietä, jota on kulke-
Suomen taantumusporvafIstokin,
likcmattcmissa pikkukysymyksissä
Inp.crilainen sasialidemokraiia on
E t y s i i ollut ori mieltä porvariston
Imssa. mutta kaikissa Suomen poli-
6kan suurkysymyksissä Suomen Sos-
Dm Puolueen johtohenkilöiden ja
Drvarillisten politiikkojerw yksimieli-
^ys o n ollut hämmästyttävän täydel-
Etä. Tannerilai.s€n sosialidemokra-lan
tienviitat ovat olleet samat, jotka
p a t osoittaneet porvaristonkin tietä.
Väite .siitä, eitä ; Väinö Tannerin
plnamä sosialideriiöiratiä olisi' äikal-
E m m i n ollut tai olisi nyt Suomen ja
•uvostoliitcn vilpittömän ystävyyden
tasavertaisen yhteistyön kannatta-
. on paljastunut sodanjälkeissn t i -
E!iteen esiinpuristamaksi hätäval-keksi.
Tannerilainen sosialidemokra-jia
on todistettavasti ollut aina viha-lielinen
Neuvostoliittoa kohtaan ja
kallistunut neuvostovastaisiin scta-leikkailuihin
yhtä tarmokkaasti kuin
borvaristokin. Sosdem puoluetoimis-
Icn nykyinen Alkopolitiikka ei ole
puuta kuin entisen sotapolitiikan jat­koa
uusissa olosuhteissa.
laaleiksi. Niinpä elintarvikkeita ja
Jekstiilitavaroita, vaikkakin jotkut
liistä ovat edelleenkin kortilla, on
i V t t e m m i n paremmin saatavissa,
^"iinikään- voidaan nautintoaineita,
kahvia, teetä, tuiiakkaa ja makeisia,
i-apasti cstaä kaupoistamme, vaikka-
Ikin hinnat ovat osittain vielä korkeat,
jsiten postipaketit, joista edelleenkin
jiiahduttavan runsaasti saapuu maa-jhamme
. U S A : s t a ja Kanadsta, ovat
Imuuttaneet luonnettaan ja tarkoitus-jtaan.
Ne eivät enää useimmissa ta-jpuuksissa
ole suoranaisia avustuspa-
[ketteja vaan varsinaisai lahjapaket­teja.
. ^ • .
Edelläolevan johdosta ja koska näi-
Iden ns. Amerikan pakettien' huomat-jtava
lukumäärä on aiheuttanut posti-jja
icnnätinlaitokselle runsaasti lisä-
Ityötä johtuen myöskin huomattavia 11-
j.sämenoja, posti- ja lennätinhallitus,
ihuomiqonottaen toisaalta edellämaini-
[tut lisämenot ja toisaalta sen Vuosit-j
i a in useisiin miljconiin markkoihin
[nousevan tulon vähennyksen, joka a i -
jhtmuu tullausmaksun perimättä jät-jtämisestä.
on päättänyt, että tulevan
[huhtikuun 1 päivästä lukien USA:sta
[ja Kanadasta saapuvina postipaks-t-
rista peritään posti- ja lennätinlai-ftoi-
tvelle tuleva tuUausraalrsu samojen
Perusteiden mukaan kuin mtiistakLn
[nv-.i.:ta saapuvista postipaketeista.
Tämä merkitsee sitä, että kaikissa
I .'::i.=;s:ä tapauksissa, jolloin paketit tulli-selvitetään
posti- ja lennätinlaitoksen
1 toimesta (paketit on osoitettu paik-kakunalle.
jossa ei ele tullitoimipaik-
•<^a. tai vastaanottaja pyytää tulli-s^
ivit tämään paketin puolestaan^,
-•:^^:=takin paketista peritään. vastäan-
'••^•-•ajalta 25 mk. Tämä nlaksti, joka
-n asetuksella valivistettu, on verrat­tain
vaatimaton paketin ar\'Con ver-r^^
Uuna. ^
Yjiäolevaan viitaten posti- ja lennä-tirihallitus
kunnioittavasti toivoo, että
Suomi-Seiu-a tialuaisi lukuisille Suo-
:i~.^n ystäville j a pakettien lähettäjil-
Amerikassa selostaa ne syyt, jotka
tivat aiheuttaneet posti- ja Isnnätin-
-^lallituksen tekemään ylläkerrotun
Päätöi-csen.
>^itin Pesti- j a LennätinhaUituksen
IT.komaantoimisto — toivoa, että toi­menpide
meren takanakin asiallisesti
ymmärrettäisiin.
! Samoin on käynyt selville, että Suo-
|men Scsdem Puolue ei käylännössä
lainkaan pyri toteuttamaan ohjel­maansa,
jonka mukaan se pyrkii so­sialismiin.
Se kannattaa tosiasialli­sesti
vain sellaista "sosialismiin siir­tymistä",
joka on osoittautunut käy­tännössä
mahdottomaksi. Vastustaen
kiivaasti sosialismiin siirtymistä sel­laista
tietä, joka on osoittautunut
mahdolliseksi Neuvostoliitossa, ja kiel­täytyen
jyrkästi lähtemästä sille kan­sandemokratian
tielle, jota myöten
Itä-Euroopan kansat siirtyvät par­haillaan
sosialismiin. Suomen sosdem
puoluetoimisto suosittelee kansallem­me
Englannista lainaamansa "kolmat­ta
tietä", jota myöten ainoakaan
maa ei vielä ole päässyt .sosialismiin.
Historiallinen kokemus todistaa, että
tämä "kolmas tie", jota ennen toista
,maai}wn59t{i& jnitriitettiip '^pi^nem-män
pahan" tieksi, johtaa yliteistyö-hön
taantumusporvariston kanssa,
johtaa kapitalismin kannattamiseen
ja pahimmas.sa tapauksessa fasismiin.
"Historialliset tosiasiat osoittavat
myös, että Sucmsn Sosdem Puolue ei
ole läheskään kaikissa suhteissa »tie-i
mokraattinen puolue. Se on tavalla
tai toi-sella osallistunut niiiiin peru.s-tuslain
loukkauksiin ja ulkoparlamen­taarisiin
väkivallantekoihin. joilla
taantumusporvarisfo piti kansaamme
kurissa 20- j a 30-luvuilla sekä sota­vuosina.
Suomen Sosdem Puolue on
maailman ainoa sosialidemokraatti­nen
puolue, joka on ollut kaiken de­mokratian
vihollisen, Hitlerin, sota-liittolaisena
sekä sosialistisen demo­kratian
maata, Neuvostoliittoa, että
porvarillisen demokratian maata.
Englantia, vastaan. Suomen scsdem
puoluetoimisto vainosi sotaviiosina
Väinö Tannerin käskj-stä niitä sosia­lidemokraattejakin,
jotka eivät hy­väksyneet
hitleriläistä sotaa. Nykyi­sin
sosdem puoluetoimiston herrat
ovat tyytymättömiä juuri siksi, että
"kommunismin hävittäminen" terä­asein
ei käy päinsä enää. Herjaten
nykyistä demokratiaamme "pakkode-mokratiaksi"
scsdem puoluetoimisto
ikävöi paluuta siihen diktatuurijärjes­telmään,
joka maassamme vallitsi enr
nen sotia ja sotien aikana.
SOSDEM PUOLUE E I OLE
TYÖVÄENPUOLUE
Suomen Sosdem Puolueen pitäisi o l ­la
työväenpuolue, mutta sen nykyisen
politiikan tarkastelu on osoittanut, et­tei
se taistele työväen jokapäiväisten
taloudelhsten etujen puolesta. Sos­dem
puoluetoimi-s» vastustaa yhdessä
kapitalistien kan.ssa työväen palkko­jen
korotuksia, mutta myöntyy mie-
Idlään hintojen korotuksiin. Se avus­taa
siten niitä kapitalistipiirejä, jctka
pyrkivät syventämään inflaatiota,
alentamalla kansan elintasoa. Jos
työväenluokka tun'autuu lakkoihin
taistelussa leipäpalansa puolesta, niin
sosdem puoluetoimisto kehoittaa kan­nattajiaan
menemään rikkureiksi ja
tekee siten mahdottomaksi työväen
yhteisen taistelun kapitalisteja vas­taan.
?.Iaatalouspolitiikassaan s o s d e m
puoluetoimisto pyrkii niistattamaan
kaupunkien työläisiä maaseudun t a -
lonpoikaisväestöä vastaan aivan sa­moin
kuin m.aalaisliitto pyrkii nos­tattamaan
talonpoikia kaupunkien
työläisiä vastaan. Scsdem puoluetoi­misto
lupaa ohjeiniissaan^ajaa pien­viljelijäin
ja maantan-itsijain etuja,
mutta käytännössä se vastustaa kan­sandemokraattien
esittämää maare-fo.
Tnia. jonka toimeenpaneminen te­kisi
maaseudun vähämaisista pienvil­jelijöistä
ja maattomista maatyöläi­sistä
vakavaraisia maanviljelijöitä ja
johtaisi maasaloustuotannon kohoa­miseen.
Tällä politiikallaan sosdem
puoluetoimisto loitontaa osan tyota-
I SOSIALIDEMOKRATIAN NY-i
K Y I N E N HAJAANNUS
i Ensimmäisen ja toisen maailmanso-
; dan välisenä aikana Teisen Iiitcma-
^ ^ ^ ^ ^ • _ * \ tionalin oikeistolaiset johtohenkilöt ^^^^^^^^^VH^^^k {Pitelivät taskus.saan Euroopan työ-
^1 ^^BS 7 7 j väenliikkeen avaimia. Aut<?ttuaan ^Ä..^B2Ä ! taantumusporvaristoa kukistamaan ^^P^^B^P • vallankumouksen Satsassav. 1918—19,
I he .saivat otteen Euroopan tärkeimpisn
tätekevää talonpoikaistoa työväes-j maiden työväenluokkaan, lukuunotta-tä
ja vahvistaa kapitalislisoitunciden | matta Venäjää, jossa koko työväen­suurtilallislen
ja kartanohcrrojen joh- jl uokka lähti rakentfimaan .so.siallstis-taman
maalaisUiton valtaa maaseu­dulla.
Sosdem puoluetoimisto estää
siten kaupunkien työläisten ja maa­seudun
työtätekevän .talonpoikaisten
yhteisen kapitalisminvastaisen ja de­mokraattisen
taistelurintaman synty­misen.
. Tannerilainen sosialidemokratia on
siten osoittautunut Suomen taantu­musporvariston
liittolaiseksi sekä u i ­ko-
että sisäpolitiikan alalla. Sen
julistamaa "kolmatta tietä" ei ole ole­massa.
Sosdem puoluetoimisto tar­vitsee
"kolmannen tien" teoriaa vain
peittääksesn todelliset kasvonsa, sa-latakseen
julkisuudelta sen, että tan­nerilaisen
sosialidemokratian tie on
sama kuin taantumtisporvariston.tie.
Suomen kansalle, l ö i i ^ , puplin va­hingollisen
politiikkansa tähden Suo­men
Sosdem Puolue menetti v. 194[
valtiollisissa vaaleissa huomattavan
c
lue
osa on siirtynyt Icansandemokratian
leiriin. Mutta viime aikoina on näyt­tänyt
siltä, että sosdem puoluetoimis­to
on pystynyt alistamaan opposition­sa
ja ehkäisemään riylensä hajoami­sen
tällä hetkellä. Siksi se kerskai­lee
taas voimallaan ja uhkailee näyt­tävänsä
pian ihmeitä. Se koettaa sa­lat^
maamme väestöltä sen tosiasian,
että Suomen Sosdem Puolueen kärsi­mä
tappio yhtyy siihen paljon suu­rempaan
tappioon, jonka kansainväli­nen,
oikeistososiahdemokratia on kär­sinyt
toisen maailmansodan jälkeen.
Sosdem Puolue koettaa salata sen
tosiasian, että kansainvälinen oikeis-tosoäialidemokratia
on tällä hetkellä
varsin heikko ja että sillä ei ole edes­sään
voiton näköaloja. Oikeistoso-sialidemokratia
on kulkenut jatkuvas­ti
uppiosta toiseen jä tulee vastaisuu­dessakin
tekemään samoin. Jos se
siellä täällä saavuttaaki.n pienen vaa­livoiton,
niin ne ovat vain tilapäisiä
voittoja, kim taa.s sen suuret tappiot
jäävät pysyviksi.
U a yhteiskunata kommunistien joh­dolla.
Sosialidemokraattiset puolueet oli-va
saaneet työväenluokan c-ncmmistön
puolelleen kaikissa porvarillisen demo­kratian
maissa. EnBlannissa, Saksassa,
Ranskassa, Belgias.sa, Hollannissa.
Tshekkoslovakiassa ja Skandinavian
maissa niiden kannatus oli ennen tois­ta
maailmansotaa huomattavasti suu­rempi
kuin kommunististen puoluei­den
kannatus. Vieläkin vankemmalta
sosialidemokratian a.sema näytti Sel­laisissa
puolifasisti.sissa maissa, joissa
kommunistien julkinen toiminta oli
kielletty fasististen väkivaltalakien
nojalla. Suomen ILsäksi näihin mai­h
i n kuijluivat Viro. Latvia, Liettua,
Puola,* Unkari, Romania, Bulgaria ja
Jugoslavia. Näissä maissa porvaristo
kielsi kommunistisen työväenliikkeen
lapualaislaeillaan, mutta salli sosiall-
Tokio. — Auktoriteettisten amerik­kalaisten
piirien t a h o lu saatujen tie­tojen
mukaan on Yhdysvallat mukau-ttmut
siihen ajatukseen, että se me­nettää
Japanin sodan sattuessa.
Washlngtonin johtavien sotilaseks-pcrttien
sanotaan tulleen vakuuttu­nee
ksi sUtä, ettei Japania voida puo­lustaa
sodan sattuessa. He neuvovat
nyt yksJtylsesU.,ettÄ kalkki yhdys-valtalaiset
miehitysjoukot olisi pois­tettava
lähiaikoina Japanista. Äs­keisten
tutkimusten perusteella ollaan
sitä mieltä, että Tj-j-nenmercn alue
on vähemmän tärkeä, ja ettei sen puo­lustamiseen
pitäisi tuhlata amerik­kalaisia
sotavoimia.
Korostetaan kuitenkin sitä, ettei
oh vielä päätetty lähteä Japanista.
Nc päätekijät, jotka vaikuttavat
Amerikan uuteen kantaan Japanin
suhteen, ovat seuraavat:
Jos menetetään teollistunut länsl-
Eurooppa sodassa Neuvostoliittoa vas­taan,
"viivästyttäisi parhaassa t a ­pauksessa
kolmannen maailmansodan
voittamista 15—40 vuodella, ja pahim­massa
tapauksessa Neu\-ostollltto voit­taisi
sodan".
*Ä)in yksi neljäsosa Yhdysvaltain
taistelujoukoista on nykyftSn kiinni
Tyynenmeren alu«lla.
Japani on sopimaton Umatukikoh-daksl.
josta tehtätelln hj-ökkäykslft
Neuvostoliiton sydftmeen. sillä useim­mat
Ncuvastolliton teollisuuskeskuk­set
ovat Japanin lentokenttien tol-minta^
ätsen ulkopuolella.
Ilmahyökkäyksiä Neuvostoliiton te­ollisuuksia
vastaan voitaisiin telidli
parhaiten Italiasta, Kreikasta, eteia-
Ranskasta ja Britanniasta käsin.
Nykyään JapanjssA olevUla cmerlk-kalalsllla
Joukoilla el ole "^lyökkäys-arvoa"
sodan sattuc.s.sa jos cl niitii
vahvisteta.
Alaskan ja Aleutian ketju suojelee
Amerikan mannermaata. Mutta vaik­ka
Jopanl ja nuo tukikohdat mcno-t.
ettälslin. cl Yhdysvallat olUl siinä­kään
tapauksessa erlkolsemnUn alttii­na
hyökkäyksen vaaralle. Yhdysval­tain
itärannikko seiisijaan oUsl vaa­rassa
slihU tapaukiic.ssa Jo.s menetet­täisiin
länsi-Eurooppa.
sieti
näistä "sosialisteista", että he ovat
"porvariston asiamiehiä työväenliik­keessä".
HISTORIA VAHVISTAA
LENININ OIKEAKSI
Historia on vahvistanut tämän le­niniläisen
arvion oikeistososialisteista
oikeaksi. Esiintyen ohjelmissaan de­mokratian
ja sosialismin puolesta so­sialidemokraattiset
puolueet palveli­vat
taantumvisporvaristoa, tukivat s i ­tä
sekä si.sä- että ulkopolitiikassa. So­sialidemokraattisten
puolueiden poli­tiikka
ei johtanut missään maa.ssa so­sialismiin,
ja liseimmissa Euroopan
mai.ssa se johti demokratiankin täy­delliseen
kukistumiseen. Englannin
Labour-puolue kannatti maansa por­variston
ulkopolitiikkaa, jonka pää-suuntauk.
sena oli taistelu sosialismin
maata, Neuvostoliittoa, vastaan, Sak­san
imperialismin jaloilleen nostami­nen
ja sen yllyttäminen neuvostovas-taL^
een sotaan. Tämä politiikka joh­ti
Saksassa Hillerin valtaannousuun
v. 1933 ja sitä seuranneeseen toiseen
maailmansotaan. Historian iva oli
niin armotonta, että Saksan sosiali­demokraattisen
lUkke-en useimmat
johtohenkilöt, jotka olivat torjuneet
kommunistien ja .sosialidemokraattien
yhteistyön talätelussa Hitleriä vastaan
ja ratkaisun päivinä, Hlndenburgln
luovuttaessa vallan Hitlerille, äänes­täneet
valtiopäivillä Hitlerin puolesta.
petollisen politiikan pii:
pystyttämiseen. ^ Sasialldemokraatti- ' kiertynyt umpeen. Näyteltyään osan-set
puolueet palvelivat näissäkin olo- : sa työväenliikkeen hajolttajana kah-suhteissa
porvaristoa innolla ja an- i den maailmansodan välisenä aikana,
taumuksella. Niille suodut julki.sen
toiminnan mahdollisuudet asettivat
suoritettuaan lakeiJantyönEä porvaris­tolle
taistelussa sosialismia vaataan.
porvaristoon hyviä suhteita pitäneet j se joutui oman tihutyönsä uhriksi,
työväenliikkeen kavaltajat, oikeisto- j Tämä Saksan sosialidemokratian jär­kyttävä
historia toistui ennen loista
maailmansotaa tai sen aikana k a l -
Eosialldemokraatit, e t u oikeutettuun
asemaan työväenliikkee.ssä. l^aana-laisten.
santarmien takaa-ajämien i kissa Hitler-Saksan alistamissa mais-kommunististen
ja muiden vasemmis-t
o 1 a isten luokkataistelujärjestöjen
vaikutu-s-valta jäi pieneksi. Niitä kan­nattivat
vain tietoisimmät työläiset.
Sasiahdemokraattiset puolueet olivat
lukumäärältään suuria ja näyttivät
voimakkailta.
Koko Eurooppa, lukuunottamatta
Neuvo.stcliittoa, oli siis ensimmäisen
maailmansodan aikana porvariston
hallitsema, ja isen työväenliikkeessä
.sa, paitsi Suomessa. Vain meillä Adolf
Hitler oli n i in älykäs, että teki sosdem
puoluetoimistosta oman sotava-sallln-sa.
ITÄ-EUROÖPAN SOSIALI­DEMOKRATIAN
TIE KÄÄN­T
Y Y VA.SEMMAI/LE
Toi:c:i r.i. ..ijman.',ocian tuuraukset
olivat l.:,-:j.:au:i toi:;tnlaLi.c; kuin Im-periailstiv-
lliojen plliLmlcIict olivat k u -
Ihminen
No. 503-42
KIKJ.
Axvo Turtiainen
421 sivua
Alennusmyyntihinta
$1.3S
Omistettu rinnaltamme
kaatuneille
KATRI VALALLE
K. H. WUKILLE
•k ABVO TURTIAINEN, oloissamme harvinaisen määrätietoinen
nmoilijapersoonallLsuus, osoittautuu tässä suorasanaisessa teokses­saan,
joka sisältää päiväkirjan muodossa vankilamuistelmia ja -ko­kemuksia,
erittäin tarkaksi havaiimoitsijaksi ja psykologiksi. Se
S3mkkä todellisuus jota teoS kuvaa — vankilan karu ilmapiiri j a sen
jurot, omalaatuiset ihmiset — on syvällisen persoonallisen elämän­käsityksen
valaisema, niikk> antaa teokselle erikoisen omaperäisen
arvon. Vapauden ja ihmisyyden voimakkaana julistajana TUR­TIAINEN
puhim kielellä, jcka on vapaa teennäisyydestä j a turhasta
marttyyriudesta; hän säilyttää tässäkin teoksessaan edelleen sy­västi
sosiaalisen peruslaatunsa — miehekkään rehellisyytensä. ja
totisen ehdottomuutensa — joka on hänen runoilijakutsumuksensa.
Siksi näitä rehellisen miehen päiväkirjanlehtiä lukee mielellään ja
niiden sisällöstä ottaa omakseen paljon.
• • • •
Tilatkca joko kirjakaupastamme tai paikkakuntanne
asiamiehemme kautta.
Vapaus Publishing Company limifed
BOX 69 SUDBimy/ONT.
oli EOSialidemokraattLsllla puolueilla; vitelleet. Hitleristä el tullut maail-ehdoton
yhvalta. Sosialidemokraatti- \ manherraa, joksi hän oli aikonut t u l -
set puolueet olivat puolestaan oikeisto-1 la, Hän poistui maallmannäyttämöl-alncsten
johtamia. Lenin kirjoitti j tä yhtä surkeasti kuin hänen pystyt-j
tämänsä hirmujärjestelmäkin. Sa-
1 moln haihtuivat tuulentupina anglo-
; amerikalaisten imperiallslien ^uvitel-
; mat siitä, että Neuvostoliitto, s^ialis-tLsen
demokratian maa, heikentyisi 6<a-dassa
Hitler-Saksaa vastaan n i i n suu­resti,
että Amerikan ja Englannin k a -
keen ulkolalslin voimiin nojaten sabo-taashln
ja vakoilun "kolmannelle tiel­le"
koljmaittensa kansandemokraat­tista
kchlt>'stä chkäl.stäkseen. nämil
Englannin Labuur-puoiucen Itä-eu-rooppalaLset
asiamiehet ovat menet­täneet
täydellisesti työväen kanna­tuksen
ja muuttuneet picnik.sl ryh­miksi,
joilla ei ole suurta merkitystä
poliittisessa taistelussa.
Kalkiiisa Itä-Euroopan maLs.sa, n i i ­den
mukana myös Saksan itäisellä
vyöhykkeellä, josja lyöväonlHko on
saanut vapaat toimintamuhdollisuu-det,
scsialidemokrutia vanhassa., mie­lessä
on lakannut olemusta. Sen kan­nattajat
ovat hyljänneet Englannin
Lnbour-puolueen' suo.slttekman teori­an,
Jonka mukaan imperialistisen ja
demokraattisen Ittirlh välUlä olisi jo­k
i n "kolmas tie", jota myöten sosJa-lidcmokratian
pitäUl kulkea. lUt-Eu-roopan
sosIalid^mokrauttLset puolu­eet
ovat astuneet kahden leirin vä­lisessä
taistelijSisa demokratian leiriin,
Imperlallsmlnvastalsecn leiriin, ja teh­neet
siten mahdolliseksi työväenliik­keen
yhtcnäLstymlsen. Siten ne ovat
tulleet tai ovat ainakin tulemassa
marxllais-lcniniläLseUe luokkataiste­lun
tielle, joka h y l k ä ä yhteistyön
taantumusporvariston kanssa. Ollen
käytännöllisessä yhteistyössä kommu­nistien
kanssa näiden maiden sosia­lidemokraatit
perustelevat tätä yhteis­työtään
teorcettI.se.stIkln tavalla, joka
osoittaa niiden ottaneen opp:u his­torian
atitamlsat kokemuksista. Niin­pä
Unkarin Sosdem Puolueen puheen­johtaja
Szakaszltls lausui tammlk. .8-
p:nä V. 1948 puolueenv,-} cdu.staJako-k
o u k s e s E B pItämäs.sUän puheassa:
"Me tahdomme viedä loppuun saak­ka
kansanrihtamäpolitlikan, ja ollem­me
jo tehneet lopun {>0Klalldemokraat-tlen
ja kommunistien välisistä velj<;«-
talstelulsta sekä siirtyneet yhteistyö­hön.
Unkari on tänään jo kan,san-demokratia,
joka pohjautuu työtäte­kevän
kansan y h t e n ä i ö y y t e e n . Tjlmän
yhtenäisyyden perusedellytyksenä on
työväenluokan yksimielisyys."
UNKARIN SOSDEMIEN
KOKEMUKSISTA
Amerikkalaiset Ja englanflahet Im-periallstlpilrlt
ovat olleet hyvin tol-mekkaita
liaJoUtaaksten Unkarin työ­väenluokan
rivit, Alvan samoin kuin
Suomen sosdem puoluetoimiston Var­jonen
ja Leskinen ovat tämän tästä
saaneet matkustaa Ruotsiin ja Lon­tooseen
kuulemaan, mitä maamme de­mokraattisen
kehityksen jarruttami­seksi
on milloinkin tehtävä. Labour-puolueella
ovat olk-et omat välikap­paleensa
Unkarissa. Sellainen on o l ­lut
Karl Peyerin ryhmä, joka hakj
Unkariin "kolmannen tien" teorian
suoraan Lontoosta. Sctkeuduttuaaji
muihinkin poliittlKlln juonitteluihin
pitalistit pääsisivät hallitsemaan Eu- (oman maansa demokratiaa vastaan
' ulkolaisten ImperiallKtitn apurina Pe-yer
karkoltettlin sc«lalidemokraattien
riveistä, ja nykyisin hän esiintyy de-rooppaa.
Neuvostoliiton vaikutusval­ta
maailman a.sIoissa ei henkentynyt,
vaan vahvistui sodan seurauksena.
Itä-Euroopan maat eivät jääneet län­sivaltojen
vasalleiksi, vaan siirtyivät
kansandemokraattiseen Järjestelmään,
lähtivät tielle, joka johtaa ne sosialis­miin.
Sosialidemokraattisen liikkeen ylös­nousemus
entisenlaisena cl ollut Itä-
Euroopan maissa enää mahdollista.
Näiden maiden kansanenemmistö, e r i -
. tyiscsti työväAluokka Ja työtätekevä
tai6npoikai6to, olivat Hitlerin ikeen
alla saaneet kapitalismista niin kar­vaita
kokemuksia, että sosialidemo­kratia
voi menestyä näissä maissa
vain «linä tapaukfisssa^os se osoit­tautui
kykeneväksi luopumaan men­neisyydestään,
tekemään tilinsä sel­väksi
porvaristoa Ja kapitalismia pal-
V e I e V a n cikeistososlaUdemokratian
kanssa. K a i k i n näissä maissa oli
Gu» Hall (Arvo Hallbetc) on Yh­dysvaltain
Kommonistisen Puolo-oen
kansallisen puolaetolmlknnnan
Jäsen Ja siis yksi niistä puolueensa
kahdesta toisU Johtohenkilöstä.
Jotka .Yhdysvaltain hallituksen pai­nostuksesta
on asetettu syytteeseen
paliittisrn puolueen perustamises­ta.
Joka edistää Ja opettaa nuncl-
|aist«*leninl}&{stä oppia sosialis­mista.
Hän on Amerikan suoma­lainen
Ja Amerikan suomalaisen
työ\'äenlUkkeen kasvatti.
New H. — (Klrjetieto) — Saim­me
tllJ ien osallistua harvinaiseen
niftnvleiioon yhdessä melkoisen Jou­kon
meikäläisen työväenliikkeen uu­rastajien,
kannattajien sekä ystävien
kanssa. Illan tarkoituksena oli tutus­tuminen
Arvo Hallbergln <Ous H a l -
ItlnK joka on yksi 11 kommunlstijoh-tojasto.
Joiden oikeudenkäynti on he­rättänyt
suurta kansainvälistä huo­miota.
Voimme olla vakuutettuja
siltä, että jokainen osonottaja meni
kotiin hyvin tyytyväisenä tästä seu­rustelusta
— tyytyväisenä ennen
kaikkea kunniavieraan puheeseen se­kä
esiintymiseen ja yleensä koko Il­lan
tarkoitukseen.
"Minä olen aina tuntenut suurta
kunnioitusta — aloitteji kunnlavIcraH.
kun hänet esitettiin puhumaan — t u ­miin
suurkaupungin odlstykKelllstU
joukkoliikettä kohtonn. Vuosikausia
olen Iljalllut teidän unlohlkctttinne,
erinäisten kansallisten ryhmien ahke­raa
toimintaa jn ncekerlväestön jouk-kotolmlntaa
, . . Mutta nyt vasta tä­män
vierailuni yhteydessä minulle on
avautunut tilaisuus tutustua teidän
kaupunginnc likaisempaan puolueen
nimittäin kalkkeen'sillan mäUännäl-syyteen,
saastaan ja kusnaun, jota
Wall Streetillä virtaa Foley-torillc.
»Liittovaltion oikeustalo sljalt-scc Fo-
Icy-torllla.) Ja snlllkua minun sanoa,
että /ic on mädännyttä saustao, jolla
kaupunglnne Ilmapiiriä myrkytetään
Ja sillä harkltuUo tarkoituksella, että
täältä sitä levitetään,Riinä määrin, et­tä
koko Amerlka voitaisi myrkyt­t
ä ä . .
Näillä RVaussanolllaini HallberB val­loitti
kuulijansa. Htin selosti, miten
valamiehistöjen vallntahomma New
Yorkin oikeuspllrls.sä on vuosien vor-rella
kehitetty asteelle, joka takaa,
että valitut eivät ölc ainoastaan va­rakkaita,
.valkoihoista ja valtavalta
enemmistöltään anglo.sakseja, mutta
myöskin sen, että he ovat "ölkcolla l a ­volla"
ajattelevia herroja. Hän osoit­ti,
miten vnlamicsluettololta on moni­kertaisesti
siivilöity ja li.stallejäilnel-den
luottavalsuutta monella eri taval­la
koeteltu ja täten lopultakin on saa­tu
"tyydyttäviä" vnlamlehislöjU. "Us­konpa,
että jos niistä miehistä", —
hän sanoi korostaen "jolta. olen tä­hän
mennessä nähnyt todlstajalavalla,
mundoftettalslln valamiehistö meidän
oikeudenkäyntiämme varten Ja heiltä
vaadittaisiin kuolemantuomiota meil­le,
niin silmiään räpäyttämättä fiumä
miehet kyllä mätkäisisivät mcUlc /sel­laisen
tuomien.
"^(•nkö vuoksi, että cllsimmc rikol­lisia,
murhamiehiä tai joltakin sen­kaltaisia?
Ei, kaukana siitä. Eihän
meitä syytetä mInköänlolKl:ita teoista
tai rikoksista. Meitä syytetään yksin»
omaan vain siitä, että omaamme
eräänlaisia ajatuk.<ila, jotka ovat sel­laisia,
Joista hallituksemme Ja-mei­dän
tuomareiksi tavoittelevat Wall
Streetin herrat eivät pidä. Ja kun he
eivät pidä meidän ajatuksistamme, he
tahtovat meillä ja kaikilta muilta
amerikkalaisilta kieltää oikeuden
omata sekä puhua sellaisten ajatuk­sien
puolesta, jolita he eivät pidä,
Nähkääs, he tahtovat päästä asemaan,
Jo»!ia he itse «aLsivat määrätä, mitä
uamine ja mitä emme saa ajatella.
Selvähän on, c-ttä ^tämänkaltainen
kielto on aivan täydelll^extl perustu",-
laklvastalnen Ja täysin vaetainen yk-sinpä
amerikkalaisellekin dtmokralla-käfiitteelle..."
Tämän jälkeen puhuja useilla san-
Oikeuksien Lakia yhdellä KknUa. Ja:
ne myöskin tieUlvAt. että fssisttst» kp'r:
mentoa el voida pystyttU niin Mtiuin
kuin kaoaa saa nauttia pemstualaUli*^
sista oikeukjistaan sckil vapaoksis*:
taan. Tässä an syy minkä vuokBl ttä
toteuttavat tätä piruUtetä Ja n U t t < '
tietoista ohjelmaansa. Jcmka tärkei"
tus o n hävittää meidän penuuSlaUli'-
sia olkeuksiamme Ja vapaukeiamnM»
pala palalta. Näemmehän, ettinättft?
oikeuksia Ja meidän penuttulakiam*;
me on hävitetty aina pieni airu Icar-
( r a l l a a n . . . "
Sitten puhuja leikkisellä. Riutta
sang«n nasevalla tavalla -kuvaili oi­keussalissa
vallitsevaa llmapUriA Ja;
tuomarin sekä syyttäjien että syytteen ^
punonnesn valamiehistfin Jäsenten
kftyttäytymiatä, .
"Olen tehnyt sen bavaionon" h&n
sanoi, että me syytetyt piemme kaik­kein
rauhallisempia sieluja koko aalis-'
«a. Minä ainakin suuresti nautin n l h - o
deuäni, mltsn milloin tuomari,, y l e l -;
ncnsyyttäjä tai todistajana eaiintyvft
herra hermostuneesti pureksii kynai-'^
ään. hieroo käsiään tai UmeisellA pe­lolla
Ja levottomuudella odottaa ristl-kuulusteluoorn.
Meidän tuomarir tdn
sc vasta on aivan omituinen otus.'
Esittäkää todisteita*, iiän komentaa.;^
mutta ennenkuin meidän todistajani-/
mc on saanut suutaan IcunnoUeen
auki, hän ärjiiisee: 'HUJea. ei sellaisia
todisteita'. Mutta meidän ei tarvitse:
Ihmetellä tuomariraukan itäyttftytjr-mistä.
I Hänhän on saanut tehtävän ^
— tuomita kommunistit — Ja sen hän
aikoo tehdä, Joa nlmlitäin häh kestäft ^
loppuun asti. Minä «Ien huomannut
tuomarlsftt sekä väsjrmisen että her- {
mostumlsan merkkejä."
Loppuvetonaan puhuja sanoi:
"Minä olen vakuutettu siitä; ettft^
tämä oikeustaistelu voidaan voittaa.
El tletysUkään siten, että hiottälsim-;;
me tuomarin Ja näideti valamiesber» ;
rojen olkeiukäsitykseen sekä heidän v
olkcudenjakcluunca, vaan siten, ett&|
Amerikan kansa herätetään Ja Jirjes-^
tetään taisteluun oikeuksiensa sek&i^
vapfiukslensa puolesta. Minä luotan,
slliicn, että laajat kansayjouköt voi- ;
datiuktn herättää liikkeelle, mutt«^
vasta sen Jälkeen, kun selyästi kfalte-!
tään, mistä o n kysymys.
"Me emme vetoa kansan tukecnrjft;
avustukseen siinä mielessä^ että 1con)«^ä
munisteja tai Icomnumistlsta oppia :
olui puolustettava., ,f^;ja»|^v«tpiiip|tg^
sen puolesta^ että Joa Amerikan J ^ -
sa tahtoo puolustaa Ja aikoo talstallai^
pcrustusIalUlstsn olkevddtiensa puoles-i:^
la, sen täytyy « n n ^ kaikkea puoltis-1
taa niitä, Joilta näitä oikeuksia koete-S
taan ryöstää. On käsitettävä, -tm^i
puolustamalla kommunistien oUteolCr»^1
Bla te puolustatte sekä Itsenne eM^^j^.^j
naapurinne Iculn myös koko, loomiMfl
ajattelu- Ja puhevapautta Ja lät^jSm^^''"
multa pcrustuslaimm'3 takaamia '^klii^^j,
keuksia." / \
Reilua puhetta rohkealta kansan*».'
soturilta {
^1
mokraattisen Unkarin vihollisten pro-! «f^» vakuuttavilla esimerkeillä o.=iolttl
pagatidamlehenä amerikalaisten ka-pStalistiyhtlöIdcn
harjoittamassa' so-danlletsonnassa.
Unkarin Sosdem
Puolue on torjunut jyrkästi tämän
kansansa vihollisten "kolmannen
tien". Niinpä .SzaJia-Rzlt» lau>»ul pu-hefcs.
saan:
"Amerikan Imperialistiset voimat
tahtovat hajoittaa työtätekevien de­mokraattisen
rintaman. Valitettavas­ti
ne ovat saavuttaneet menestystä
eräissä länsieurooppalaisissa sosiallde-mokraatlslssa
puolueissa. Meidän
täytyy olla Bclvillä siitä, että riippu­mattomuutta
voidaan puolustaa ai­noastaan
.siten, että kaikki demokraat­tiset
voimat yht>'vät amerikkalaista
Imperialismia va.5taän. Rauhanystä-v
^ n ja sodanlletsojain leirin välillä
ei ole mitään kolmatta tietä, kuten
miten kansan perustukiailllKla oikeuk­sia
sekä vapauksia menmiden vuo,slen
aikana on askel askeleelta rajoitettu ja
hävitetty. Hän .selosti, miten Henry
Wallacen Johtamalta Edl6ty.spuolueen
jäseniltä viime syksynä ryöstettiin äa-
' ncsty.soikeus IHlno%ln ja Ohion valti­oissa
ja miten miljoonilta neekereiltä
Ja köyhiltä valkoihoisilta kansalaisil­ta
on Jo aikoja sitten ryöstetty äänes-tysoik^
ii» maamme etelävaltioissa.
Täällä New Y o r k i m teiltä on ryöstet­ty
valamiesolkcus. hän lisäsi.
"Nämä saasulset ainekset, jotka t a ­voittelevat
fasismia, tietävät varsin
hyvin,,että he eivät voi tuhota tai k u ­mota
meidän perustuslakiamme ja «en
.sellaisia Eosialldemokraattlsla J<rtito-s • , .
henkilöitä, jojka eivät tahtoneet ottaa j ""skp. l a i s e t sosialldemokraatU
histoTla.,ta ninkäänlaista oppia, vaan kuvittelevat. Kolmas t;e Johtaa suo-ryhtyivät
herättämään « c s i a l l d e m o k - ! " ^ , ' i , ' ^ P i ' f ' ^ " ^ ^ taantumukseen.
ratlaa henkiin entisenlaisena porva­1
Meidän päämääränämme on volma-ristoa
palvelevana asianajofac^istona,
mutta nämä kovan <Mmen poliitikot e i ­vät
enää saaneet sosialidemokraattiE-
' ien tyiaälsten kannatusta. Oikeisto-sosialidemokratian
edustajat joutuivat
sodan Jälkeen vähenunistdksi amiisa
ptiolueissaan. Ja astuttuaan sen Jäl-kas
Ja talsteluvalmi^ vasemmistolai­nen
sosialidemokraattinen puolue Ja
aina lujittuva liitto kommunistien
kanssa."
(Jatkuu).
MOKOMAT JilAABET
Ennen Salpanin saarille hyökkäys*'^
tä amerikkalainen lääklntäupseerl'
kutsui kokoon tyklstöpattertn miehet;
Ja kertoi heille muutamia asioita Jol­ta
heidän tulee varoa:
"Meri on täynnä myrkyllisiä ktäo-ja,
haikaloja Ja Jättilälskrapuja, Jotka
voivat puraista miehen Jalat poikki.:
Ju maalle päästyänne te|dän tttlee Va­roa
punatautia, spitaalia, tengu^knu^
mettä, lavanuutla, käärmeitä Ja Jät-tlläbliskoja.
JMkää flj^dk» mitään, mi­kä
kasvaa saarella. Xlkää Juoko vet­tä
Ja älkää lähestykfi alkuasukkaita
. .. Onko kenelläkään tebtävSnft ky­symyksiä?"
Eräs sotilas nosti kätensä ylös Ja
kysyi:
"Slr^ miksi emme anna Japanilaisten
pitää niitä .saaria?"
VAITTXA PVNAIABDIN AVt.
TANKEN IinLITITOTANTOA
Santiagro, Chile. — Viranomaisten^
lausunnon mukaan kohdsi Chilen k i -
vlhlilituotanto 10 prosentilla viime
vuonna sen Jälkeen kuin hallitus tyh-tyi
toimenpiteisiin "kommimistisen .
propagandan" lopettamiseksi.
— Muinaisessa Kreikassa oli yhteen;
aikaan niin monta erikoisjublaa Ja
juhlapäivää, että ne yUttivät tydpäi-vlen
luvun, ndstä aiheutui vakava t a ­loudellinen
kriisi, s
Suomen lähetystdn osoite on:
LEGATioN OF rmtAm
CHATEAU LAUBIER
Otuva Öalatla
T I L A T K A A V A P A U S!
T O R O N T O L A I S ET
TANSSIT
DON HAALILIiA
Joka lauantai^Utana^^^^^ ^ ^^^^^ ^^^^^ V
Orktesterin soitolla nykyajan j a .vanhanmaantai)^^
9S7 BtOMdvUm Av: ^ ^ J ä^^^^