Vapaus, November 16, 1950

              Sivu 3 Torstaina, marrask. 16 p. — Thursday, Nov. 16
,, Axmith^s Drug Store
302 CoUese SL (ai Bobert)
Puhelin PK, 4444
Lääkemääräykset haetaan Ja tuo­liaan
kotiin- Koko päiväinen lä-iietyspalr
«lu.
r
i
KENKAKOBJAAMO
Hyvä työ ja nopea palvjelus, Myds
ktunljalkinelta yjn. esineitä
korjataan.
81705IEA PUHUTAAN.
v321 Qnecn St. W. Toronto, Ont.
4
V
t
t
r
BOND CLEANERS
DYERS AND TAILORS
Suomalainen pubdistnsliike
"Siisti ulkoasu on edustava ja lierät-tää
luottamusta." Teemme huolella
kaikki puhdistusalaan - kuuluvat
työnne. Kotoa haetaan. Kaupungin
.laajuinen palvelus,
925 Pape Ave. PoheUn GE. 7145
210 0'Cbniior Drj PoheUn GE. 2940
(Voi soittaa myös illallai
Vakuutettu sailsrtys.
Toronto Ontario
Lttoma^s Anto Bddy
Koit- ja lokasuojien korjausta.
Autojen maalausta.
Auton renkaita ja kumeja
Qasollinia, öljyä ja rasvausta
10% AKENNUS GASOLIINIIXE
fCäytettyjä antoja ostetaan
ja myydään.
Puhelin OR. 4562
3211 Dufferin St. Toronto, Ont.
Kotipuhelin RA. 1898
(
4 S'
SUOMALAINEN
VERHOILULIIKE
Tarvitessannc .verhoilua ottakaa
Jrhteys meihin, niin tulette ole­maan
tyytyväinen työnlaatuun
niinkuin hintaankin.
MASTERCEAFT CO.
Puhelin WA. 5171
._j 98 Gerrard St. West
sSvronto Ontario
Uit.-»
«sr
"Sanokaa se kukilla"
TlCTORY FLORIST
Meidän erikoisalamme:
O HAUTAUSSEPPELEITÄ
« HÄÄKUKKAVIHKOJA
e KtJKKAKORISTEITA JA
©•KUKANTAIMIA
A. MEBKER.
Puhelimet: AO. 1618
§unnunt. Ja juhlapäivinä AO. 1618
576 Queen St. W 4 , Toronto, Ont.
(Lähellä Bathurst St.)
iiiiiiiiiiiiiHHimiiiniiniiiiiiiiHiniiiii
Parkway Bakers
4 v i i valmistaa ruoka- Ja kahvileipää.
Leivoksia, nimipäivä- ja haäkaak-kjuja,
- korp))uJa y.m. lelpomoalan
tuotteita.
PUHELIN AO. 7676
290 Queen St. W. Toronto. Ont
ONNI TERVO
illlllllllilillllllllllllillilllllll
SATOJA
vähän käytettyjä räätälöityjä
Sisältäen useita aivan UUSIA
.pukuja, joita ei ole lunastettu
Hinnat $8.00—$35.00
Myös täydellinen valikoima
Gabardine-Päällystakkeja
ja talvitakkeja
Tavallisia ja ^-yon kanssa.
' Edellisen kauden hinnoilla.
.Hollywood Clothing
270 Queen St, W. Toronto, Ont-,
Avoinna klo 8 illalla.
Round Läbn Echo
Välmistuif folevan
talven hiihtoihin
TaR:well, Oiit. — Pitkän poissacloni
Jälkeen oli minulla taas tilaisuus olla
mukaiyi Round Laken EcSion kokouk­sessa
tk;4pnä: Osanotto kokoufiEseen
oli rumaa, kuten ennerikin. Sisään
a^tuessani hUdmasi, että haallssamme
o& ity vSOMpio valihiina. Kokouk-sössä;
i ^ t e t t ö n , että laitetaan myös­kin
väliseinät. Jotka tietysti mennään
taas joukolla naulaamaan kun tar­peet
saapuvat paikalle. Täytyy tun­nustaa,
että jäsenistömme, keskuu­dessa
vallitsee täydellinen yhteisym­märrys,
Joka on vallinnut seuramme
UferUiBtamisesta saakka. Toivottavas­ti
toimintamme jatjkuu yhä edelleen­kin
samaan tapaan.
Oli myöskin ilahduttavaa kuulla,
että liiihtokaartimme tekee Jo alku­valmisteluja
tulevaa hiihtokautta var­ten
sillä nyt jo päätettiin ajasta mll-löl^
mennään tarkastamaan hiihto­latumme
siltä varalta, että niissä oli­si
Jotakin korjaamista — Ja jos kor­jaamista
cn niin se korjataan. Sekin
työ on parempi suorittaa lumettoma­na
aikana kuin paksun lumen peit­täessä
maan.
Uskallanpa omasta puolestani jo
nata etuikäteen Ilmoittaa muiden paik­kakuntien
hilhtokaartien tietoon, et­tä
fedhon hiHhtäJät ovat tulevan hiih­tokauden
aikana paljon paremmassa
vetokunnosea kuin oU asianlaita vil-mis
talven aikana. Tästä kaikesta
lankeaa suurin kiitos Kusti Rantalalle
sillä hän cn jo pitemmän alkaa an­tanut
'Voimistelijoillemme semmoisen
löylyytyksen, että sen tietämän pi­tää.
Havaitsin harjoitusten päätyt­tyä,
että jokainen voimistelija oU
"täydellä sisällä". Toivomukseni olisi,
että Kusti pitäisi yUä samaa kulissia
ainaSdn hiihtokauden alkamiseen
saakka. Sillä ailloin on tytöillä Ja
pojilla hyvä. poaijakunto — Ja sita
tarvitaan tänä talvena Jos kerran
tulevissa kilpailuissa meinataan vä­hänkin
pysyä piimällä. On aina
muistettava, että toisillakin paikka­kunnilla
-valmistutaan ottamaan vas­taan
ne monet kovat koetukset. Jotka
tänäkin talvena tulevat hiihtoväen
eteen. Mutta sitterihän nähdään kel­lä
sitä pohjakäntoa on Ja Ccella ei.
Niin ainakin lulee.-^ Geo.
Toronton Yrityksen
syysjuhla 26 pnä
Bon-hmlilla
Toronto. — - Yrityksen voimistelu-
Joukkueet ovat alikerasti harjoitel­leet
syksyn ensimmäisen Juhlansa
juhlaohjelmaa, joka esitetään sun­nuntaina
t.k, 26 pnä, alkaen kello 4
ip.
Monipuolisen ohjelman lopussa esi­tetään
yleisön pyynnöstä toisen ker­ran
näytelmä "RtkolUnen", Mainittu
näiytelmä esitettita aikaisemmm nais­ten
syysjuhlassa ja sai erikoisen suo­sion
osakseen.
Tervetuloa Yrityksen syj-sjuhlaan!
— H.
Maple Leaf mylly-yhtiön
voitto on
lisääntynyt 53 pros.
Toronto. — Maple Leaf MiUlng
Co :n puhdas voitto lisääntyi hemak.
31 p. päättyneen tilivuoden aikana 53
prosentilla edelliseen tilivuoteen ver­rattuna,
todetaan taalla Julkaistussa
3^tiön Ulikertomiäcsessa. Yhtiön toi­minnasta
aiheutui kaikkiaan 1,837,
166 stmruiset voitot. Kun niistä teh-tita
poistot j a vorauksst bondicn kor­koja,
kuoletuksia Ja veroja varten,
Jäi sen Jälkeen puhtaaksi voitoksi
941,272 dollaria verrattuna 613.589 dol­lariin
edellisen tilikauden aikana.
V i
V
P. F. F.
Princess Fashion Furs
Ilknojcn turkkien suunnittelijat ja tekijät.
NYT MYYTÄVÄNÄ
viimeisin muodin mukalän valmistettuja MUSK-RAT.
PERSIAN LAMB, HUDSON SEAL, ALAS-i
K A N SEAL, BEAVER JA MUITA KAUNIITA
. T U R K K E J A .
Saästohinnalla S89»00 ylöspäin.
750 Yonge St.
Toronto. Ont.
506.<^eenSt. W.
Toronto, Ont.
DR. E. C. AHO -HammaslääkSri
HUONE MO PHYSICIANS* & BURQEÖNS BUILDING'^
}6 ffitöflfr Street llVest Toronto, Ontario
Puhelin KIngsdale 8237
TA1.0JA, u: TÄ JA FABMEJA O T« SAI«0 V BEAL ESTATE BROKER
KUnteimistölalnoja saatavana.
163WaimerBdL Foludln.BA. ^ Toronto» Ontario
Vyöryn tulos $7,456.70
Haaslamisaikaa enääiB jäld^ vain
9 päivää, joten tulee kurehtiä
Tähän katsaukseen saapui lahjoituksia 20 lahjoittajalta
yhteensä $67.00, joten hankittu määrä nyt on $7,456.70. Kun
haastamisaikaa on enää vain muutamia päivä, on nyt jokaisen,
joka vielä aikoo ehtiä haastamaan ystäviään ja tuttaviaan,
pidettävä kiirettä. .
Tähän katsaukseen saapuneet haasteet j ^ lahjoitukset:
UUNO SIRVIÖ Sadbnrysta vastaa $5 saamiinsa haasteisiin Ja haastaa
kaikkia, jotfaa eivät ele v i ^ mafcsaoeei entisiä haastella.
ViUNO ANTTILA Estalresta vastaa 82 saamibisa hasatelsiin.
USKO KARLSON Deadnroodista lahjoittaa S5 Vapauden haastexahastoon.
ALIINA NORTH Blaimun-Mta vaslaa $2 Siiri BQen haasteeseen Ja haas­taa
Rosa Hetbergin Colemanista sekä Axel Raittisen Ja Jaek Snon» Blair-moresfa.
WOBKERS' CO-OPERATIVE OF NEW ONTARIO LIMITED Timminsista
lahjoittaa $10 Vapauden haasterahastoon,
HELMI KOLARI Beaver Lakelta vast^ $1 Martha Helinin haasteeseen
Ja haastaa Olga Laurisen Wliid8orista, Siiri Varlilan KiiUand Laketta Ja
Jenxyr Tayncn Torontosta. .
ALLAN ILLBERG Torontosta vastaa $2 E. Aalton haasteeseen.
HILJA JA ONNI OJANPERÄ Torontosta vastaavat $5 J. Niemet ja
Matti Basmnksen haasteisiin.
AILI JA TOIVO MÄKELX Torontosta vas::äavat $5 mmUnIn ja Kettn-r
s e n : h a a s t e e s e i e n . . ' •
EEO RANTA Torontosta vastaa $5 Sag:a Ja Eliio Salon haasteeseen ja
iiehoittaa fcaiklUa, Jotlia on haastettu maksamaan haasteensa.
SULO VALLI Torontosta i^astaa $5 A. Jalosen haasteeseen Ja haiaslaa
Väinö Vlckn»nln Ttordntosta. .
ROBERT GRONWALL Torontosta vastaar $2 Matti Basmiksen haasteen^
EINO HARJU, R. R. 1 St. Annesta vastaa $2 Oscar Oraivan haasteeseen
ja kelioittaa toisiakin Dnnnvillenfannarelta tekemään samoin.
ALEX HAANPÄÄ Worthlni:tonlsta vastaa $3 Evert Mäenpään haasteen.
K. TiLLMAN Beaver Lakelta vastaa SI V; Mäkisen Ja Tolyb Riinan
haasteisiin ja haastaa Olavi ^^luäsen Beaver Lakelta; Jatkamaan haastetta.
EVA JA JACK WILKMAN Khkland Lakelta vasJaavat $1 Eino Alaniron
haasteeseen Ja haastavat Elli Ja Hannes Sjobländh Torontosta, ffilja Heinon
Kaidan Lakelta ja Otto Niskasen, Jossakin kämpällä.
ELLEN JA HEIKKI VÄYRYNEN Sonth Poo^cnpinesti vastaavat $4
Marttia Helinin seka Esteri Ja Hannes Parran haaetsisiin J» kehoitta,vat kaik­kia
"Matti-Myöhäisiä'' rientämäaii tähän yhtclstoohmin.
LAUBI VÄLIMÄKI Vastaa $3 T. Ahon haasteeseen ja hasataa; Kosti
Huitulan tekemään samoin.
VÄINÖ PESOLA KaminisUqnias^Ja vastaa.^ Walter Rauman ajBerner
.^en haasteisiin ja haastaa Toivo Wllhelmin ja Valter Hekleyn Kaminlsti-
^uiasta;
M; PELTOMAA Solsquasta vastaa $2: Victor Hantulan haasteeseen ja
haastaa Victor Pellon Sblsqo^a, Ville Kontaksen Whlte Lakelta ja Matti
Keikilan Chasestä, B. C., kukin vointinsa mukaan.-
Tässä katsauksessa . . . . . . . . . . i . . . . . . . ...$67.00
Ennen julkaistuja ...7389.70
SOKEA LAULAJA
Äskettäin saapnf Gdynla America
Linen Moottorilaiva Batorylla New
Yoxkiun sokea tanskalainen laulaja ja
ui^nrL Enoch Larsen. Hän bn tois-
:alsefeä Amerikan Sokeiden säätiön
vieraana ^ihensa^ka kunnes halien
kiertoeen» Järjestetään tällä mante­reella,
läsnä tenpri-baritooni aikoo
laulaa erikoisesti tämän mantereen
tanskalaisten Järjestämissä. iiiaisnnk-:
sissa. •
Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . $ 7 , 4 5 6 . 70
Lontoo. — "Seouiin pitäisi olla kuol­lut
kaupunki. Sen suuria alueita on
hävitetty niin perusteellisesti, että ne
on ven-attavissa Hamburgih j a Co-ventryn
pommituksiin. Yleishyödyl­lisiä
laitol!sia, kuten transporttilältos-ta,
vesijohtoja ja voimalaitoksia el ole
enää olemassa. Vettä tippuu tosin
joistakin jälellejääneistä hanoista,
mutta sen '(ved3h käyttö olisi yhtä
kuollettavaa myrkkyä kuin olivat
pommit ja roketit. Uskotaan, että.
300,000 ihmistä Seöulln väkiluvusta
on kadoksissa.' '
Täten kuvaa Lontoon Timesin kir­jeenvaihtaja
Kcrean suurinta kau­punkia
sen jälkesn fciin ameriikkalai-set
sotajoukot olivat sen tiihonneet
Ja vallanneet.
Korean pääkaupimki, hän jatkaa,
on terrorin alaisuudessa mikä on si­täkin
kauhistuttavampaa siksi kun
murhat ja raiskaukset jatkuvat "hy­väksyttynä
menettelymuotona" Syng-man
Rheen hallituksen alaisuudessa.
Hän kirjoittaa: "Samalla 'kuin tär­keät
virkailijat valmistavat raportte­ja,
Etelä-Korean poliisien vainot ja
murhat jatkuvat."
Ja hän jatkaa: "Poop>'angin polii­siasemalla,
minkä lipputangossa on
Y K : n lippu, vain muutaman mailin
päässä Seoulista, suoritetaan rikoksia,
jotka eivät johdu katkerasta taistelus­ta,
vaan Pusanista kommunistipuh-distusta
tekemään lähetettyjen Etelä-
Korean poliisien hyväksytsristä me­nettelymuodoista.
"Sinä päivänä, jolloin minä vierai­lin
tällä poliisiasemalla, siellä oli pi­dettynä
290 miestä, naista ja lasta.
Heidät vietiin kopeistaan pcis ainoas­taan
kuulusteltaviksi.
"Kuulustelu tarkoittaa kiväärin tu­killa
hakkaamista ja piikkien työntä-;
mistä kynsien alle. Näitä iiaenei^tery^
muotoja ei yritettykääii peitellä.
•"Sinä aamima murskattiin kiväärin
tukki yhden vangin selkään; Liak­si'
(kuulusteltiin kahta naista, joista
töinen oli lasta imettävä äiti. Äiti
tunnusti liittyneensä kuukautta ai­kaisemmin
kommunistiseen ipuoluee-seen,
mutta kaksi miestä kielsi kaiken
sympatiansa ja jäsenyytensä. Täs­tä
huolimatta nämä miehet; hakattiin:
tainnöttomlksi. Poliisikersantti sa­noi,
e t tä kuulustelut jatkuvat kunhan
•miehet tulevat tajuihinsa."
Tällaiset näyt, selittää Timesin kir­jeenvaihtaja,
"toistitvat edelleen kaik­kialla
Koreassa". Hän sanoo Icpuk-si:.
• •.•••„• . ^ • .1
^Enemmistö ei-korealaisista jou­koista
ovat tietoisia tästä, mutta tun­tevat
Itsensä joko liian voimattomiksi
asiaan sekaantumista varten, tai ne
uskovat, että huoinlon löinnittämi-nen
siihen antaisi ensiluokkaista ma­teriaalia
kommunlstipropagandalle."
lyhytaalfo-olijelnia
TAIVAAN LAHJA JOULUKSI:
KOREAN SODASTA SUUNNAT:
VOITTOJA
Wa5hington. — Amerikkalaiset mo-nopclit
kiskovat satumaisen suuria
voitto-osinkoja Korean sodasta.
Lentokoneita valmistavat yhtiöt 6-
vat enemmän kuin kaksinkertaistut-tanset
voittonsa sen jälkeen, kun pre­sidentti
Truman viime vuonna val­tuutti
ilmavoimat laajennettavaksi
48 :ksi ryhmäksi, jota seurasi Korean
sodan syttymisen jälkeen toinen tie-dcitus,
että ilmavoimien vahvuus l i ­sätään
69 :ksi ryhmäksi;. On arVioitu,
että lentokoneita valmistavat yhtipt
kiskovat amerikkalaisten veronmak­sajain
taskuista kahdeksantuhatta-miljoonaa
dollaria.
Amerikan yksi suurin monopoliyh­tiö,
Morganin kontrolloima Qeneral
Electric, mikä valmistaa Jet-tkoneita,
tiedoittaa nyt, että vuoden 1950 en-si^
nmäisen neljärmeksen aikana se
saii nettovoitoksi $36,800,000 — eli 38
prosenttia enenunän kuin vastaavana
aikana edelllssnä vuoima.
Atomisotaan valmistelu ja kemi-kaalitilaukset
aiheuttivat sen. että
Dupont de Nemours yhtiö sai vuoden
1950 toisen neljännsksen aikana 25
prosenttia suuremmat veltot kuin vas­taavana
aikana edellisenä vuonixa.
Yhdysvaltain kongressin myöntämä
30-tuhatmenmllJoonan dollarin lisä­määräraha
sotavarusteluja varten
nostaa yhtiöiden voitot vieläkin suu­remmiksi.
Annettujen tietojen mu­kaan
tästä $30 tuhannenmiljoonan
määrärahasta menee $14-tuhattamil-jocnaa
"koviin tarvikkeisitu. lentoko­neisiin,
laivoihin, electrooniväOirfei-siln,
tankkeihin, tykkeihin, ammuk­siin
jne."
Ei siis ole ihme vaikka suurbisnek­sen
julkaisu "U.S. News and World
Report" sanookin, että Amerikan in­terventio
Koreassa on "tilanteen mit­tojen
mukaan suoritettu toimenpi­de"
V-Korean
sissit
toimivat
Pddnsr. — Tuhansia Korean sissejä
on toiminnassa amerikkalaisten selkä­puolella,
saaden ttikea-siviiliväestöltä.
Monissa tapauksissa ovat sissit hyök­käyksillään
tuottaneet huomattavia
tappiolta amerikkalaisille, ilmoittaa
Korean tiedonantokeskus.
TVonsan luoteispuolella olevalla
vuoristoalueella Chang caii Huan cn
tehnyt useita yllätj^hyök^cäyksiä ame­rikkalaisten
yhteyslinjpja ja sotilas­tukikohtia
vastaan, aiheuttaen niille
hucmattavia tappiolta.
Lokakuun 21 pnä sissit hyökkäsivät
Wonsan luoteispuolella erään vihol­lisen
komppanian kimppuun. Viiden
timnin ankaran taistelun jälkeen
komppania joutui perääntymään epä­järjestyksessä,
jättäen jälkeensä
kuusi trc&ia ja kaatuneensa. Pe­rääntyvät
joukot joutmvat yhteenot­toon
niiden takapuolella oUe^ sissl-osastcn
kanssa ja kärsivät uusia tap­pioita.
Hamkyungin ja Pyungan maakun­tien
eteläiset vuoristoalueet ovat muo-dostimeet
aktiivisiksi taistelualueiksi.
Sienä taistelevat Mun Hyung Sikin
Suomen .yleisradio lähettää edel­leenkin
tälle manteleelle suunnattua
lyhjrtaalto-ohjelinaa joka päivä klo
11.45 äp.—12.45 ip., klo 4—5.15 ip. ja
klo 10—11J20 ip. (maanant. klo 10—
12 ip.i. Lähetykset tapahtuvat aalto-pitiiuksUla
19 m. fcj/s 15190 ja 17 m.
kj/s 17,800 sekä klo 10^12 lp. 31 m;
kj/s 9555. TulevMi viikon ohjelmas­sa
havaitaan seuraavat erikoisuudet:
§unnuntaina niarraslk. 19 pnä klo
5.C5 ip. esittelee' maisteri Maija Savu-tie
viikon ki^an, Iris Uurron romaa­nin
"Joonas/ei yäJittänyt^'• klo 10.35
ip. esitetään selostus kansanmiehen
yliopistosta, YihteisJEunnallisesta Kor­keakoulusta
ja klo 11 ftj. esitetään Sir
bellus-ohjelmaa.
Maanantaina klo 1 2 ^ ip./esitelmöi;
maisteri Paula Ruutu räjaseutuohjel-man
toteuttamlsesjta, 'Iilo 4.20 ip. air
kaa helppotajuinen Sil^elius-kohsert-ti
ja (klo 10.10 ip, esitetään historial­linen
näytelmä "Optimistinen trage­dia",
jonka on kirjoittanut Vsevolod
Vishnevaki.
Tiistaina iklb 4.45 ip, esitetään toi­mittaja
S. J . Paavolan eduskuntapa-kina
ja klo 10.10 ip. pakinoi leht. Hel-lifckl
Lehtola aiheesta: "Ihminen, älä
hermostu."
Keskiviikkona klo 10^5 ip. alkaa
viikon piAeenaihe, >klo .10.10 ip. aikaa
satunäytelifiäparodia ja klo 10.55 ip.
paMnöidäah aiheesta "LämpöisBnä,
mutta ei hikisenä."
Torstaina klo 10.25 ;ip. esitelmöi
prof. Msfftti Haavio Henrlk-piispasta
j a Lallista ja klo 10.45 ip. alkaa Työ­miehen
perheen esiintyminen.
Perjantaina klo :4,^ilp:V imhutaani
ihmisestä ja luormonlaeista, • klo 10.10
lp. puhutaan maalaiskylän metsistä,
klo 10.30 ip. esitetään äjanvieteohjel''
maa metsien miehille ja klo 10.50 ip;
pakinoidaan maanteistä 50 v. sitten.
Lauantaina klo 10.10 ip. esitetään
katsaus seuraavan: viikon ohjelmaan
ja klo 10.40 ip. esitelmöi lehtori Lauri
Kuusanmäki jämsäiläisen talonpol-kaismahdin
vaiheista. , , "
STTrn uutiskatsaus esitetään joka
arkipäivä 'klo 12.03 ip.i, suomenkieli­nen
sanomalehtik^tsauii klo 4.05 ip.
ja englanniiöäelinen uutiÄatsaus
klo 10 ip.
. Kaikki äikraiääräyksöt' ovat East­ern
Standard Ttoie: •
Ruotsinkieliset lähetysäjät ovat jo­ka
päivä, paitsi ei maanantaisin, klo
11.20—12 ip.
Kuuntelijoita kehoite^an tiedoitta-maan
lähetysten kuulayaisuude^ta ja
toivomuksistaan osoitteella: Suo­men'Yleisradio,
Helsinki.
atlllisesta liilMä
Tasapeliin päättyi
Suomi-Irlanti liyrk-keilymaaottehi
y
Helshiki. — (S-S) Messuhallissa
suoritettiin marraskuim 7 pnä nyirk-keilymaaottelu
Suomi—rlrlanti. Otte­lu
sujiii tasaväkisyyden merkeissä
raskasta sarjaa luikuunottamatta,:josr
sa äuomen ankikuri Rlcka Koski -oli
ylivoimainen. Ottelu päättyi 4—4,
mutta Suomi sai lahjaksi pisteen ras­kaassa
keskisarjassa, kun äänä ei ol­lut
ottelua irlantilaisen loukkaannut­tua.
•..•'•r'^.< - '\-
Ruotsissa suoritetun Pohjois-Ruot-si—^
Pohjois-Suomi nyrkkeilyptteiun
voitti Suomi luvuin 5—3.
Vaarallinen saaMs
Pariisi. — Poliisi on antanut va-roitulssen.
että~se 200 mg. radiumia,
joica varastettiin nukkuneelta lähe­tiltä
junassa, voi olla, hallussaan pi­täjälle
hengenvaarallinen. Radium
kuului eräälle haUituksen valvormas-sa
olevaolle sähköyhtymälle.
sissijoukot. Lokakuim 21 pnä tämä
sissijoukko saartoi vihollisen patal­joonan
kolmelta suunnalta j a kovan
taistelun jälkeen pakoittl sen perään­tymään
etelään päin.
Kang Chin sissit toimivat lounai­sella
vuoristoalueella Etelä Hamkyun-gissa.
missä niillä on hyvin läheiset
yhteydet paikallisten asukkaiden
kanssa. Viikon aikana nämä. sissi­joukot
tuhosivat 11 siltaa, vahingoita
tivat rautatietä yli 50 paikassa ja
tekivät kelvSttomiksi 20 trokia.
AmmatQllsen Il£&een k e h i t s ^n
ku&ua kuu seuraa, niin voi huomata
kuinka suurimeiUtyksellinen se on
ollut eri maiden taloudellisen, poliit­tisen
ja valtiollisen elämän pienim-missäkin
kohdissa, vaikuttaen joko
edist^&semisesti tai taantumukselli-sesti,
jättäen kuitenkin ainaiset käy­tännölliset
fec&emukset, joista voi­daan
oppia ivälttämään aikaisemmin
tehtyjä «virheitä ja siten suoriutua
suuremmistakin ja rasikaimmistafcin
päämääristä 'ainakm teoreettisesti
helpauiuiin.
Animatillmen liike ja sen kehitys
eri maissa on verrattain laaja ja mo­nimuotoinen
kysymys tärkeytensä
vuoksi ja niinollen lyhyiden luennoi­den
tai (keskustelujen aikana voidaan
käsitellä eri tapahtumia liian pmta-puolisesti.
Jos itiisi mahdollisuus eri
ajankotbtien :se&ä aseampien maiden
ammatillisen liikkeen historialU-sen
kehltyfksen kulkua tutkia ja rinnas­taa
sitä työväenliikkeen jokapäiväi­siin
välttämättömiin vaatimuksiin,
niin sillain voitaisiin saada mahdolli­nen
paras analyysi maailman amma­tillisesta
liikkeestä.
' Me tyydymme siihen tilaisuuteen ija
tilanteeseen mikä meillä milloinkin
bn ja toimimme sen mukaisesti, sillä
ainoastaan jatkuva toiminta voi tuo­da
parempia: toimintamahdollisuuk­sia./
Koti kaikille Indlah ^ l l l s ja koti­maa
samoin, mutta jostain syystä jä­tän
Suomen ammatiUisen liikkeen kä­sittelyn
vallan pois ja käsittelen mui­den
maiden: ammatillista liikettä si­tä
enemmän, , '
•Rnsiksi tarkastelemme lyhyi;äisesti
Ruotsin ammatillisen, liikkeen kehi­tystä,
joka,on verrattain nuorta joka
alkoi varsinaisesti ammattityöläisten
keskuudessa 1880, kuitenkin vallan
heikkona, aina 189^, jolloin muodos-.
tettiin' ammatlllineh keskusliitto, jo­hon
silloin: yhtyi 64,000 jäsentä. Kui­tenkin
jäsenmäärä ailkoi lisääntyä
verrattain nopeasti,niin että 1907 oli
jäseiunäärä .231,000. Kuitenkaan ci
tämä jäsenmäärä pysynyt näin kor-.
kealla kauan, vaan alkoi laskea jo
vuoden 1908 aikaha, jolloinka anmia-tilUnen
keskusliitto teki työläisille
epäedullisia /palkiasopimiiksia. La-maannuskausi;
.-kesti vuosiin 1911—
1915, jolloinka:iärjestyneidien työläis-;
ten luku oli noussui^^99;000, Sotavuo-siien
tuomat rverrattain 'hyvät työisuh--
teet vaikuttivat myöskin amnaatjlli-i
sen hikkeen- kasvuun eri' aloilla ja sä-.
mallä muodostiii useampia ammatfcl-i
liittoja.-,joistaimainittalkoön rsyndica-'.
listinen keskusliitto.
Ruotsin ammatillisen liikkeen his­toriassa
voiamie huomata verrattain;
vähän suurermjia työriitaisuuksia,
jbtÄa olisivat johtaneet suurempiin;
taisteluihin; Ylesensä on voitu selvi­tellä
lakbt neuvotteluilla; jotka eivät
ole oUeet aina työläisille eduksi. Yksi
huomatuin Mcko käytiin ke^-Ruot-sissa
rautä&aivannossa; 182S.. Se kesti.
noin kahdäcsan ikuukaotta: ja oli vä­hältä
muodostua yleislakoksi. Ruot­sin
ammatillinen liike voimistui jat­kuvasti,
joten jäseiunäärä oli nöossut
vuoteen;. 1937 mennessä 800,000. ollen
viime maailmansodan alussa kaU^eir^
voimakkain, joka tulee tarkasti huo­mioida
sen johdosta. minä:ä asenteen
Ruotsi otti, viime sodassa.
Kun olemme, n äm lähellä Suomea
niin voisimmehan tarkastaa rajan
toiselta puolen.nim. Venäjän amma-'
tillistä liikettä.
Tulisi ainoastaan käsitellä tapahtu­mia
viimeisen 50 vuoden ajalta, mut­ta
saadaksesmne perusteellisemman
käsityksen ammatillisen liikkeen ke­hityksestä;
niin; mainitsen lyhikäises-ti
sen (kehityksestä. Jatloioen suu­rempien
ja pienempien lakkotaistelu-jen
aikana, ; huolimatta kauheasta
terrorista, .perustettiin Etelä-Venä­jän
työläisten uhio jo 1875 ja Pohjois-
Venäjän unlo 1278. Näsm uniot eivät
kuitenkaan: saaneet : toimia kauim
vajm ne la&kautettiin ja johtajat
suljettiin' vankiloihin. Niin myöhään
kuin 1901, alkoi Venäjällä uudelleen
ammatilUnen liike kehittyä vaikka­kin
.hyvin hitaasti jajvaroen, koska
heidän joukkoonsa lähetettiin jatku­vasti
urkkijoita ja provokaattoreita.
Kaikesta tästä ja vuoden 1905 tapah-timiista
hUQlipiatta oli imiolden luku
kasranut, 1907m mennessä 650:n. J ä ­senmäärä
oli J250,000, josta yli kol­masosa
anetaUi- ja, yaatefcyöntekijöi-tä.
Unibiden kasvu ei kuitenkaan jat-kimut
vaaii ne lyötiin alas hallituk­sen
taholta, missä niiHohikin voimis­tuivat.
Venäjällä ei oikeastaan ole
ollut laillista ammattiliikettä, kuin.
vasta^ vuonna 1917 maaliskuun jäl­keen.
Sen ikasvu n^ nopea, että
tonme voi historiasta löytää sille ver­taa,
sillä kolme kui&autta myöhem­min
oli Venäjällä noin tuloinen eri
ammattiosastpa ja niiden jäseiutu»-
r ä oli puolitoista miljoonaa. Loka­kuuhun
mennessä se oli kasvanut
kahteen-miljoonaan. Nopean jäsen-mäiärän
ktäii^misen vuoksi tult
myöskin pcdiittinen kysymys ammat­tiliikkeessä
tärkeäksi ja välttämättö-mäksL
Kesäkuussa . koolle kutsuttu
koko maata äcäsittävä ammattiliitto­jen
yhteinen kokous muodostui histo-rialliscä^
si (käännekoaid&ksi Venäjän
silloisessa tilanteessa. Ti^än kokoiä:-
scen oli tarkoituksellisesti v a r a^
taantxmiista ja • yksistään - ammatilli­sen
liikikeeo ^ verhoon pukeutuneita
fraasien esittäjiä^ yrittäen hämätä
sen tod^tsen tilaisuada:»; mftä' sil-.
loin oli Venäjän työläisillä valtioval­lan
ottamiseen työläisten käsiin.
MySäkin tässä, historiallisessa ko-kooksessa
oU tov. Lettln, joka osoitti
poliittisen toiminnan vältt3mättö<-
'myyden ammatillisessa l i p e ä s s ä voi­dakseen
eri ajaidcohtina «aft^^ oikean
työläisten etujen mukaisen ratäcalsun.
Leninin ajatuksen ^omnattajat jou-tiuvat:
tässä ensimmäisessä: liittoko^
kouksessa häviölle toimeenpanevan
komitean valinnassa. , Seinaavien
Icuukausien aasana bolshevistinen l i i ­ke
kasovi ja samalla myöskin ammat­tijärjestöjen
jäsenmäärä teoJlisuus-ke^
uksissa. Tyytymättömj-ys sai sen
aikaan, että seuraavan vuoden'tam­mikuussa
oltiin pakoitettu kutsua
maan uudelleen aannattiUittojen yh-temen
Jkokous ja tässä kokouksessa
saivat bolshevikit 3 yhtä vastaan
enemmistön toimeenpanevaan komi­teaan.
Heti tämän jälkeen alettiin
muodostaa tehdaskomiteoita, jotka
olivat hyvm suurmerkityksellisiä val-laökumbuksen
kriitillisillä hetkillä.
1918 aikana alkoi ammattiliike Jatku­vien
taistelujen kestäessä' muodostua
poliittisemmaksi siten, turvaten saa­miansa
voittoja. Saman vuoden lo­pulla
lakikautettim useita ammatti-ösastbja
niiden,, vastavällankumou}:-
sellisentoiminnan yuoiksi. Tämä lie^
nee saanut sen aikaan, että vieläkin
kuullaan sanottavan kuinka valtio
kontroidoi 'Venäjän aminatilliseri liik-fceen
'.poliittisilla ohjeillaan. Samalla
koitetaan peittää k u i i ^ Saksan häl-htus
antoi omat ohjeensa ammatti-
HUckeelle. Kaikketo mieluimmin he
unohtavat iEäiglannin työväen halli­tusten
m ä ä r ä s i t amamttiliikkeelle.
Tämä £cy£^ys ammattiliikSceeätä, ja
valtiosta ön jiksi tärkein ja laajm ky­symys,
jonka perusteelliseen käsitte-
PtTERSOH
ELECTRIC CO.
Sähkötarpeiden välittäjät
urakoitsijat
DIAL.5-8152
68 Shnniah Street
Port Arthor, Ontario
S&atuvana pikai^lähetystä varten
© Interlor Trlm
0 Insul-Bric Siding
# P]ywood
Maronlle
® Asphali Shinglev
® FSbre Glass Insulailon
MILTON FRANqsi
LTMBER CO, Lm
Puholiii Dial 5-7394
99 S. Ciunberland SL
Port Ärtlnzr
Ijryn tulisi •vastaisuudessa v
huomattavasti aikaa. Tammikuu;
1919 Lenm esitti unioiden välctäm;
tömäksi tehtäväksi edistää teollisu:
ta, olla yhteistoiminnassa vaiti
kanssa teollisuuskomiteoittensa ka:
(JatEoa seuraavalla siViiDai
ENSI BAKENNUSKAUDELLE
Tulkaa valitsemaan rakennustarpeenne meidän
liikkeestämme.
Välitämme ensiluokan rakennustarpeita.
Port Arthur
Puhelin Dlal 5-6589
Onlarlo
Anna Jaakkola
- PUHELIN 5-8752
100 SOUTH HILL ST. PORT ARTHUR. ONTARIO
Langila & faiigli Hardware Co.
RAUTATAVARAA — PORSLIINITAVARAA
"BEACH"-UUNEJA — "CÖNNOR"-PYYKKIKONEITA
"PHnx;Q"rRi0roiTA - - |'ELTO''-ULKOLÄITAMpO
Vastapäätä
Puhelimel: 5-5912—5-7581
10 N. Cuaaberland St. Port Arthur. Ontario
231 S. Courl SI. Port Arthur. Ontario
Tulkaa käymään tai soittakaa PUHELIN 5-6611.
My3rmme kaikenlaatuisia koleja sekä kaikenlaatuisia
polttopuita ja Pres-To-Logs.
Myös öistämme kaikenlaatuisia polttopuita, isommissa
tai pienemmissä erissä.
Me olemme taasen siinä
VUODEN AJASSA
että on suojeltava itsemme kylmyyttä vastaan
pysyäksemme työkuntoisena.
International Osuusliikkeen
saatte tyydyttävät talvivaatteet, kuten Standfield s
alusvaatteita, KiikpnJeima-iousujä,pä^ Kersey-viliapaitoja,
Doimniön, Miner's ja Bär-Flex-kumijal-kineita,
kuin myöskin Watsonin kintaita.
Nyt on edullinen aika ostaa ennenkuin uudet kor­kea^
hinnat tuIeViat voimaaiu
Kannattaa ostaa omasta osuusliikkeestä!
INTERNATIONAL CO-OP
STORES LIMITED
176—180 Si AL<30MA ST.
PORT ARTHUR ONTARIO