Vapaus, April 26, 1949

              3 -a:^^^-
mutia joka- J
Porvarillinen
^ ' n l ^ iioiista t o t a ^
^dätysiiohdissa ja ytei-
-Ca ciisi joudutaan yk-
!2.-n ^a^:a:usrakennelmim
"TT^o- - tutiimusesinei'^
^,'ir-^sennetuksi ykätyi-l^^
en^äxnä. Mut-l.
i,een lämän tarvittiin
kiveen sieramiin jumalan
^ e lukiiaa toimimasta.
aine hajoamisen
•unuu tlot-.omaksi.
1^ iuuri on todennut elä-
^ ; a u d e n . mutta ei y t o -
,0^^. Elämä voi vam J . t -
^==«^53 .ar1a5,5a. kokoontu-to"
oamL=en kautta, syntyilu-olemi^
en >:autia. _ _ _
nL=e5i-a:-:aan tieteessä ei voi
^ii=:a3 run::etu5i3 lausepar-ri
o'e li;ke-'tä i l m a n ainetta,
1 ilman Inkettä." Kuinka
nuu eläväic^i ja ajattelevaksi
•sopin i a u i t a selvästi totfis-mutta
porvariUinen tiede
2 akuista totuutta", pyrkii
ajatusrakennelmien.. kautta
johtavaan, joka kaiken j o h -
=llit£ee. mutia päättjT edcl-
^ n . että kaiken perustana
j w e l s sanoo "jumalan sör-enJdn
jätämme tämän suun-kertaa
ja siirr>'mme seUiin
eLhin.
r;-ätkö ajatukset itsenaisssti
päässä, vai täytyykö hänen
:opuo!isia havaintoja muoka-liitä
aivois-saan?
iämme Jäämeren rannalla
eskimoltn. millainen on ny-en
automobiili. Jos hän ei ole
näkemään kuvaakaan siitä,
an hänellä on harmaata aa-aan
sen muodosta. Mutta jos
•oidaan kuljettaa asuttuun,
an ja vieläpä opettaa käyt-autoa,
syntyy hänen alvpis-rrattäin
selvä kuva tuoSta
i, eikä se kuva katoa senvudk-län
uudelleen joutuu olosidi-joissa
automobiileja ei enää
•tettävissä. eikä nähtävi.ssä.
aan ei ensimmäinen autonio-ientajan
päässä voinut syntyä
nykyaikaisen automobiilin
ta. Senvuok.si hänen täytyi
1 vain läheinen jäJksläiiien
vetämille kulkunsuvöille au-i
ja se tuskin on vielä lähel-
Icehityssarjaasa päätettä,
en tietoämisen sarja kulkee
ättömästi tunnetusta tunte-aan.
Meiltä voi sähkyä poslii-
Me voimme mahdollisesti h a -
aikki syyt, jotka aiheuttivat
ucn vahingon ja tämän mää-isineen
hajoamisen moninai-allisiin
osiin. Meille saattaa
in olla tämä vain keskityskoh-esineen
historiassa. Meille :on
iton miten tuo esine oli rak^n-fiiten
määrätynlainen maaker-löytettävissä
oleva savi on
tu posliiniksi. Me mahdoUls^s-mme.
että ennen p o s l i i n i n val­ista
oli lavenvalaminen jo tun­nutta
tarvittiin siitä h u o l i m a t -
i sarja kokeita ennen kuin kekr
Kilitamisprosessi, joka teki p6s-valmisiamisen
mahdolliseksi,
saattaa olla tuntematonta
n, kuinka kauan maahan h e i -
posliininpalaset ottavat aikaa
>tuaks?en joksikin muuk.si a i ­neeksi,
mutta kuitenkin on mahdolli­suus
tpf,askin määrätyissä proGessissa
A A Bno palaset iQnMdn i)dd&
joksikin toiseksi aineeksi.
Koska meille e i ole kaikki nähtävissä
eikä koeteltavissa, niin silloin on sel­vää
että meidän on johdettava tut­kimuksemme
tunnetusta tuntematto­maan.
Tämä luonnollisesti johtaa mei­dät
käsittelemään asiat yksityiskohtai­sissa
yleisissä muodoissaan. Jos me
otamme tarkastelim alaiseksi yksilräi
ja vertaamme sitä laajempiin ihmis­joukkoihin
niin me huomaamme, että
yksityisestä ihmisestä «aamamme k u ­va
on \'errattain tarkka, mutta ihmis­joukkoon
nähden kuva muodostuu
suhteellisesti paljon hfttamTnmgfrpt
joukosta saamamme käsitys ihmistä
yhtäläisyydestä ja erilaisuudesta py­syy
kuitenkin suhteellisesti samanlai­sena,
ollen riittävän tarkka, sekä t o ­dellinen
koko ihmiskuntaan nähden.
Jos me tahdomme tutkia tähtitie­teellistä
järjestelmää, me emme voi
nousta kuuhun ja sieltä tarkastella
maapalloa, vaan on maapallolta tar­kastettava
taivaankappaleita j a maa.
pallolla havaitsemiemme yhtäläisyyk­sien
sekä erilaisuuksien perusteella
vertailla taivaankappaleiden olemusta.
Tähtitieteen siis täytjv välttämättä
olla saanut alkunsa maanpinnalta.
Voidakseen laskea planeettain välisiä
matkoja on ihmisen täytjTiyt suorit­taa
pitkä sarja mittauEsia ja kokeita
maanpinnalla. Its3 mitat ovat kehi­tetyt
luonnon suhteista, eikä luonto
ole kehittynyt mittain inuliaan. Kilo^
metri ei ole tullut sattunaaltä Jönkön
ihmisen päästä, vaan niäa'pall<m ole­musta
tutkittaessa jaettiin sen ymtäb*i
määrätyn mittaisiin yksikkSihih. K e l ­lon
rakenteen ajatiis i ^ t y i tutkitta­essa
maapallon kääntymistä akselinsa
ympäri, eikä maapalloa asetettu pyö­rimään
kellon mukaan; KtUteÄkin
Metsä- ja sahatyöliisten
lainlaadinnallinen tavoite
ennen kuin kello voitiin rakentaa suo­ritettiin
pitkä sarja kcdceitä aurlngon-varjotauluilla.
Ihmisyhteiskuntamuotojen tutkinii-»
nen ei aseta tieteelle suuriakaan vas­tuksia,
koska meidän maapallollamme
on säilynyt ihmisten yhteisömuodot,
melkeinpä luolaihmisten yhteisömuo­doista
sosialismiin asti. Mutta tiede
voi vain tästä kaikesta luoda oikean
käsityksen käyttämällä marxilaista
materi^J^tista tutkimustapaa.
Ihmiskunnan historia on pitkäai­kaista,
aineellisella perustalla muoli-"
kaantuvaa toiminnallista prosessia.
Yhden sukupolven sisällä muutokset
saattavat näyttää hitailta, miitta <m
myöskin todettavissa muutosten h o -
peistumineh teknillisten saavutusten
suhteellisissa korkeusasteissa. Mikä
mahdollisesti aikaisemmin saavutet­t
i i n vuosisadoissa, voidaan korkeam­malla
teknillisellä tasolla saavuttaa
vuosikymmenissä, jopa vuosissa.
K i m yhteiskvmta on jakautunut
työtätekeviin, ja ylellisesti eläviin toi­mettomiin,
on luonnollisesti kehitetty
teoria työtätekevien tyhmyydestä.
Marxilainen ei voi epäillä työväen­luokkaa
tyhmyydestä. Päästäkseen
alkuunkaan marxilaisuudessa on t i m -
nustettava, että ihmisen ajatukset ke­hittyvät
aineellisesta ympäristöstään
j a hän myöskin jatkuvasti muokkaa
ympäristönsä aineellisia ehtoja. Tästä
toiminnasta kasvavat ne olosuhteet,
jotka tekevät välttämättömäksi y h -
teiskimtarakenteen sekä sen miiotojen
muuttamisen. Jos muodosten saavut-
I f fU
IIII E
TYÖVÄEN YHTENÄISYYDEN
PUOLESTA!
horjukaa kaikki työväen yhtenäisyys-toiminnan
hajoittajat!
Henry Koski j a perhe
Arne HoLmi j a perhe
Helmi ja Heikki Lehtola
I>o--iglas, E i l a . SenJa ja
Antti Koskela •
i^Iv-n. .toelma. EUna, Aino
ja Isak Luoma
ilargit. \valter, Mary ja
Ar,-o Karen
^'•"i ja K a l l e Järvi
Keränen
Jter ja Matti .Ditch
^:aiam. Lempi ja Ernest
Mäki
57» ja William Jär^-i
Häkkilä
^'>ffio Ranta
^ ' 0 Ranta
Hilda Hänninen ' .
ViU Autio • -
Emil Mäki ja Emma
Minerva j a Esko Myllymäki
Elisabeth L . Salo
Anita j a Emil Järvi
Aino j a E l i Ritola
L i l y . Taimi ja Keino Järvi
H i l j a j a orfni Löytönen
l<to. j a Beimard B l a i r ^
Minerva j a Pirkko Puska
Lempi j a Kalle Ktiusisto
•Edith Isacson
Helen ja Frank Ranta
Isak Saari
A i n i j a Nick Paalanen
Elisabeth, L y y l i ja R . Hiltunen
Henry, EU ja A- Hagen
Ontario
1. Metsätalous ....
3. Maatalous
3. Työräestö
4. Eläkemaksu
5. \leistä
-a) Metsiresurssikomissio kruunun maaresurssien
lialintaa varten,
b) 3kIetsätuotteitten kaato ja my\'nti kruunun maU-
. ta tulee suorittaa toimitusurakkain kautta eikä
kuten nyt kantorahan perusteella,
c} Kaikki resurssit tulee täydellisesti mitata ja ar-
\'ioida, sekä käyttää kunnollisia suojelu ja met-säkulttuurrmenetelmiä,
kuten metsänistutusta
sellaisilla alueilla, jotka ovat käjitökelvottomia
muuhun kuin -metsän kasvatustarkoitukseen.
,.a) Vapaa hallituksen neuvonta ja apu uudisasuk­kaille
metsäpalstojen hoidossa.
b) Etuoikeus uudisasukkaille mV^ydä aikamaksulla
tai käteisellä metsäpalstojensia „ tuottieita sa-moiiJcuin
myöskifl heiniä, rehuviljaa, lihaa, s i i ­pikarjaa,
munia ja maitotuotteita.
c) Laaja uudisasukkaita hyödyttävä teiden raken­nusohjelma,
sekä maaseudun .sähköistämisen laa­jentaminen.
..a) 75 sentin minimituntipalkka lainlaadinnan kaut­ta
alimpana taksana. Sama palkka samasta
työstä miehille ja naisille.
b) 40 tunnin viisipäiväinen työviikko ja kahden
viikon palkallinen vuosiloma.
c) \Vörkmen's Compensation-lain lisääminen siten,
että maksetaan 100 pro.'?, korvaus.
d) Uusi ja demokraattinen työsuhteiden laki, mikä
vastaa järjestyneen työväen vaatimuksia ja ta­kaa
kollektiivisten työsopfmusneuvottelujen tur­vallisuuden.
«
e) Mielivaltainen poliisien sekaantuminen lakkoi­hin
tulee Ic^ettaa.
S60 kuukaudessa, maksettava 60 ikävuoden saa­vuttaneille
miehille ja .'55 ikäisille naisille.
..:a) Työttömy3'svakuutuk.sen ulottaminen kaikkia
työläisiä koskevaksi. Yleinen vakuutu.skor-vausten
korottaminen ja-maksu koko siltä ajalta,
minkä henkilö'ion työttömänä. Ei mitään dis-kriminioniia
sesonkityöläisrä kohtaan.
b) Suurempi rahallinen avustus kunnille yleistä
terveydenhoitoa, valistusta ja sosiaalisia palve­luksia
varten.
c) Verokuoirman poistaminen työläisiltä ja farma­reilta
suurempien verovapauksien muodossa se­kä
isompiiulbisten, korporatioiden ja ylettömien
voittojen enemmän verottamisen muodossa.
d) Liittohallituksen ja maakuntahallitusten yhteis­toiminta
halpavuokraisten asuntojen rakennus­ohjelmassa.
'
taminen ei kaikkina aikoina näytä
riittävän nopealta, ei sitä rajoita työ­väenluokan
älyllinen taso, vaan ne
aineelliset suhteet, joista älyllisyyskin
on kotoisin. Voi kylläkin näyttää s i l ­tä,
että yksityiset ihmiset kasvavat
älyllisesti ulkopi^lelle ympäristönsä,
mutta muokatakseen ympäristöään, on
heidän jälleen sovittauduttava siihen.
Tälläkertaä emme kuitenkaan voi kä­sitellä
tätä suuntaa tämän pitemmäl­le.
.Marxilaiseksi tulemisen ehtona on
oppia asettamaan kysymykset niiden
oikeissa f>eruskohdissa. Siten vain on
suhteellisen tarkka tietoaminen mah­dollista
tietoisuosvälinelden mahdolli­suuksien
pohjalla. Ehdottoman voim­me
hyvällä syyllä unohtaa, koska saa­vutukset
ovat vain pidätyskohtia ke­hitysprosessin
jatkuvassa sarjassa.
Tässä on oaut mahdollista esittää
vain yksinkertaisia esimerkkejä perin
suppeassa muodossa, toteamalla sen.
että määrätyöstä tunnetusta lähtö­kohdasta
voidaan tletoamista harjoit­taa
eteen- taJ taaksepäin, miten tie-toamisvälineet
ja muut edellytykset
myöten antavat. Asialla tai esineellä
saattaa olla pää- ja ydinkohtia, mutta
jonkim tutkimussarjan piiättyminen
voi vain olla uuden sarjan alku.
Kenellä on halu pyrkiä ymmärtä­mään
dialektiikkaa, on suomenkieli­sessäkin
asussa saatavana Engelsin
"Anti-Duhring" ja Leninin "Materia-riallsmi
ja emplrokritismi". — Nämä
kirjat käsittelevät asiantuntemuksel­la
kaikkia historiassa tunnettuja mer­kityksellisiä
filosofian suuntia ja to­teavat
filosofian marxilaisuudessa
tulleen päätteeseen, joten se e r enää
turvaudu mielivaltaisiin ajatusraken­nelmiin,
vaan toimii todellisen olevan
tuntemuksesta tuntemattoman tutki­miseksi.
A l k u ja loppu pysyy aina ttm-temattomana.
rauAnn ja demokraattisen
etämäntamn puolesta!
* .
Tyyne ja Vili. O ja
Greta Andersson
Erkki Blutkala
M i n d i , Yrjö ja M a t t i HUI
Mr. j a mrs ESko Rauhala ja
lapset
Alex Salon perhe
Joel Mäki
Reino Jaöobsoti j a perhe
Elina j a Arvi
H«^nna. Jane j a E . Koski
V. Niemi
Sy vi. Ero j a lapset
Ib. j a mrs. A . Rauhala
Mr. j a mrs. K . Törmälä
Allan,-Aune ja Emil Laaksonen
Maria j a Victor Niemi j a perhe ;
Laura j a Niilo Jacobson
Jack Ruth
Elsa, Urho j a Johan Niemi
Tilda ja Wm Santala
Erika j a A n t t i Luhta
Leslie, Kerry, Martha
Walter Mäki
Susan, Laura j a Lain^
Aarne Niemi
Vilma j a V iU Vikman
Matti Basto j a perhe
Wesle7. Aune j a MatU Helin
C. G. JACOBSON's
- GROCERY STORE
ja
Tiistaina, huhtik.l26 p, — Tuesday, Äpril
i i i 7 i ' » j f t ^ i i ir
Toivotamme kaikille
Leonard K a i ja
Kalle Vuori
A. ja A . Koski
S. ja E . Tiitinon
Emil Mukkala.
.Jaakko Mattila
H. ja A . Lehlisaarl
A. ja J . Virtanen
O. VERMONEN
Fanny Niemi .
Ruohoniemet
L. ja L . Jokinen
A.. P. ja M, Rapo
EMIL KANGAS
A L E X PYNNÖNEN
Toivo Mäkelä
A. Hansen
Paavo Brantelin
R. Hansen
JOHN BOGEN
S. Alakotila
Hj. Mäki
Erik Korpi
L. SILLANPÄÄ
H. ja M. Mäntynen
Arvid Salminen
Kauno We8sman
J. Jäntevä
K. Lind
K. Huitula
Ernie, Jack ja Urho
Box 553
Reino Raniala
Walfrid Sara-Aho
Väinö Laitinen
Jakki Vuohelainen
Y. M.
L. VÄLIMÄKI
Yrjö Lähteinen
Leo Johnson
M. Rolsko
Harry Morin
E, Mäki
Wm. Aho
Yrjö Hietikko
M i k k o Helle
Hannes Kalapudas
J. Tohola
J. Raha
John Knuuttila
A. Kulmanen
Lauri Lepistö
AUSTIN KERR-KEAYS
S. ja S. Kaitamäki ,
V i l i Takala
E. Makkonen
E. Jokimäki
V . E k o la
A. Suurniemi
Toivo Kivikanfja.s,
B o x 457
J . K a k k u rj
A. Saarela
A. Perttula
O. L a u r i la
F. ja T. Aho
Kapuskasing Ontari