Vapaus, April 26, 1949

              NAUniKAA
''Spartan" sähkögramofooniUa
* • *
•SPARTON" Sähkögramofooiii — Malli 348P
60 cvclen sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni. Soit­taa
l O j a 12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukana.
Hinta - $49.95
•SPARTON" Record Player — Malli 148-RP
Tämä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä ra­dioon
hv^'änsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaalla
punaisella fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion yh-tevteen.
Hinta $19.95
lehti itään kaikkialle Canadassa, ostajan maksaessa lähetyskulut^
Vapaus Publishing Compiiny Ltd.
100 E lm st. West - Sudbury, Ontario
'K tukee iänsi-ialtain
tel(emiä
• a.
la
Lake Success, .V. Y. — YK:n p o l i i t -
en komitea hyväksyi v i i k o n l o p u l la
^riunnian ja Y h d y s v a l t a i n taholta
Ehdjt syytökset, että U n k a r i j a B u l -
aria ovat loukanneet rauhansopi.
Quk5ia asettaessaan kirkon johtajia
[jTtteeseen vakoilusta j a valtipnvas-aisesta
vehkeilystä.
Muun muassa Canada t u k i B o l i v i an
sitvitä, että B r i t a n n i a n j a Y h d y s -
hltain on edelleen yritettävä "saada
r;dytystä" rauhansopimusten perus-ecHa
kardinaali M i n d s z e n t y n j a B u l .
arian protestanttisten pappien t a -
lauköissa.
Länsivaltain edustajat olivat sitä
[lieltä. että tämä esitys saa t a r p e e l l l -
len kahdenkolmasosan enemmistön
lannatukHen, kun se esitetään yleis-
[okoufoelle lopullista hyväksymistä
larten.
Tässä päätöslauselmassa ei tehdä
tK:n puolesta mitään syytöksiä U n -
bria ja Bulgariaa vastaan, m u t t a h y -
läksytään vain B r i t a n n i a n j a V h d y s -
faltain protestit, jotka o h hylätty
jjnkarin ja Bulgarian taholta. '
Chilen taholta esitettiin päätöslau-
«Imaan sellaista muutosta, j o k a olisi
tiio-Tiinnut Unkarin j a B u l g a r i a n,
r.utta se peruutettiin länsivaltain
Edustajien vastustaessa sitä.
Komitea hylkäsi A u s t r a l i a n j a K u u -
[)-in esityksen, jonka mukaan komissio
blis! lähetetty Eurooppaan t u t k i m a an
^lindszentyn ja B u l g a r i a n pappien
bikeudenkäyntejä. Se esit>'s hylättiin
BO äänellä 4 vastaan, 18 m a a n edusta­jien
pidättyessä äänestyksestä.
Vaatii $5Q,0QQ kor­vausta
miehensä
kuolemasta
MpQse J»w, Säsk. — R i c h a r d Borden
Harwoodin leski o n nostanut $50,000
vahingonkorvausjutun Moose Jawin
kaupunkia j a N a t i o n a l L l g h t a n d P o -
wer Companyä vastaan katsoen nämä
vastuunalaisiksi kaupungin juomave­den
saastuttamiseen viime vuonna,
mikä aiheutti Hanvoodin kuoleman.
Syytekirjelmässä sanotaan, että
Harwood sai juomavedestä lavantau­d
i n .
Suuri sakko veroja
pakoilleelle miehelle
Montreal — Albert Sansoucy sai
oikeudessa v i i k o n l o p u l l a $100,000 s a ­kon
tai 2\<i v u o t t a vankeutta viidestä
eri syytteestä tuloveron j a kohtuut
tomien verojen lain rikkomisesta.
Sakko käsittää Sansoucyn persoonal­lisesti
j a myöskin hänen omistamansa
tehtaan, A l b e r t Sansoucy L t d : n.
Häntä vastaan nostetut 10 m u u ta
syytettä peruutettiin. Kysymylcsessä
o n m a i n i t t u j e n l a k i e n r i k k o m i n e n vv.
1943 j a 1946 väliUä. H a l l i t u k s e n tulo-v
i r a s t on syyttäjä Claude Prevost i l ­m
o i t t i oikeudessa, että Sansoucy on
j o maksanut t a i maksaa p a r a i k a a h a i .
l i t u k s e l l e verprästejään.
Lieltäytyi vastaamasta
bko hän kommunisti,
f ai sakon ja vankeutta
Cleveland. — Joseph K r e s , U n i t ed
Electrical-union viranomainen tuomit-liin
täällä "oikeuden halvekslmises-p"
S1.50O sakkoon j a 30''vuorokauden
fankeuteen.
Kres kieltäytyi vastaamasta t u o -
aarin kysymykseen, että onko hän
kommunisti tai onko hän osallistunut
fommunistien kokouksiin. Tämä p e .
fustuslain jokaiselle kansalaiselle t a -
pama mielipidevapaus k a t s o t t i i n o i ­keuden
halveksimiseksi, k u t e n Y h d y s .
pUois.sa nykyään tehdään.
[tavalta protestoinut
inskalaisille
Hign. — Sisäministeriö ilmoitti
^r.s.<aiai.ten miehitysjoukkojen kol­ien
up-eerin pahoinpidelleen Rupert
pschii-.iimi.tä ftävallan p a r l a m e n t in
•asentä, vaikka hän t o d i s t i henkilöl-
^rspapereillaan, että hän on p a r i a .
jnentin jäsen. Ministeriö sanoi Z e c h t -
"'R saaneen pahoja vammoja.
Sic-aminLsteriö o n esittänyt tämän
ppa-us-sen johdosta protestin rans-plaisten
miehitysjoukkojen päällys-
USA:n sotasihteeri
eronnut virasta
Washington. — Presidentti T r u m an
hyväksyi viime v i i k o l l a a r m e i j a n sih­t
e e r in K e n n e t h R o y a l l i n eronpyynnön.
Eräs viranomainen sanoi, ettei ole
vielä v a l i t t u u u t t a miestä R o y a l l i n t i -
laUe,
Puolustussihteeri Johnsonilla s a ­n
o t t i i n olevan " t u s i n a n v e r r a n " sel­l
a i s i a miehiä, Joiden joukosta vahtaan
uusi a r m e i j a n sihteeri.
Paavi haluaisi prin­sessan
vierailua
V a t i c a n C i t y . — Epävirallisista läh­teistä
i l m o i t e t a a n , että prinsessa M a r ­g
a r e t in y i e r a i l u V a t i k a a n i s s a o l i s i h y ­vin
mieluinen paaville.
Prinsessa Margaret aikoo vierailla
I t a l i a s s a tällä -viikolla. K a k s i B r i t a n ­n
i a n protestanttista järjestöä on eslt-t&
ayt kiminkaalle, ettei prinsessa vie­r
a i l i s i p a a v i n luona ItaUan-matkansa
a i k a n a .
Viisi henkilöä kuoli
auto-onnettomuudessa
Heanst. Oht. — V i i s i henkilöä sai
surmansa v i i k o n l o p u l l a , k i m a u t o m i l ­lä
he ajoivat, syöksyi Coco Creekiin.
K u o l l e e t henkilöt ovat mr. j a mrs.
Charles Beaudom, heidän 16-vuotias
tyttärensä Gabrlelle, Octave Bois ja
E m i l e Doyon, mrs. B e a u d o i n i n veli.
T u t k i m u k s i s s a on todettu, että auto
meni sillalle johtavan suojuskaiteen
läpi j a putosi viisi j a l k a a korkealta
penkereeltä puroon. K a i k k i e n k u o l ­l
e i t t en ruumUt olivat autossa, k u n se
v e d e t t i in purosta.
T I L A T K A A V A P A U S!
unnan 99
Jnlfctiscmme tiuiiäB toisen osan
Kalle BSmiliiseB Ustoiiallisesta
artikkelista. Jossa hän k a n a ptdtit-tista
tilannetta vuoden 19M keräil­lä.
'KUöin sveritettUn e l B d n u i -
nassa rajaakSynti työväenliikkeeB
j a perastaslaHUsten porvatiston vä-miä,
ja tällä tapahtnmaOa oU sonr-ta
merkitystä . uyöhanmin ajaa
poluttiseUe kehitykselle.
Samassa rytäkässä s a i lähtöpassit
myöskta eduskvmta. Se haJoitettUn
ja uudet vaaUt juUstettiln. koska n U -
den kautta t o i v o t t i in saatavan edus­k
u n t a a n "järkevämpi enemmistö",
n i i n k u i n keisarin julistuksessa sanot­t
i i n . Näin siis tapahtui eduskunnan
ensimmäinen hajoitus. Uusia samanr
l a i s i a tuli myöhemmin toisenmuotoi­sista
syistä.
Y H T Y N Y T P O R V A B I R D « t A^
V a a l i t a i s t e l i i s s a k a i k k i porvarilliset
puolueet mahdollisimman voimaperäi­sesti
käyttivät hyväkseen yhteistä so-tahuutoaan:
Sosialistit hajoitti vat
eduskunnan!- V a l i t s i j o i t a y l l y t e t t i in
langettamaan siitä ruhjova tuomion­sa.
Ja sosialistien tekemän " r i k o k ­s
e n " havainnollistamiseksi käytettiin
k a i k k i a äänenpainoja j a värivivah-duksia,
n i i n h y v i n korkeaan paatok­seen
huipennettua "siveellistä suut­tumusta"
k u i n l i i k u t t a v a a tunteisiin
vetoamistakin. Sosialistit oUvat " y l ­tiöpäisyydellään"
kertakaikkiaan o-soittautuneet
mahdottomiksi vastuul­liseen
v a l t i o l l i s e en t o i m i n t a a n jne.
»Jitään " k a n s a n t u o m i o t a " e i p u o l u ­eelle
k u i t e n k a a n t u l l u t . Se v o i t t i y h ­den
edustajapaikan lisää Ja v a a l i t a i s ­t
e lu tarjosi oivan' t i l a i s u u d e n puhua
kansalle taantumuksen uuden nousun
aiheuttamia totulusia. Mutta suome-tarlaiset
kärsivät Jo näissä vaaleissa
ensinomäisen suuren tappionsa. Siinä
merkityksessä siis toteutui "valtaisr
tuimen korkeudesta" lausuttu toivo­mus
"järkevämmästä epemmistöstä".
Mitä o n sanottava silloisen sosdem.
ryhmän,kerrotusta, eduskunnan h a -
j o i t t a m i s en välittömäksi aiheeksi
muodostuneesta "tempaifksesta" nyt,
k u n arviointi v o i d a a n suorittaa neljän
vuosikymmenen vaUmatkan päästä?
Q l i k o p a i k a l l a a n a i h e n t t ^ a M e c h e l i n in
senaatin kukistuminen, jos k e r r a n o l i
pelättävissä, että sen t i l a l l e t u l i s i v i cr
läkin huonompi h a l l i t u s?
S I R O L A N L I N J A N V E TO
Nyt jäljestäpäin täytyy käsittääk­seni
myöntää, että työväenlllkkeem-me
polltlikot tässä valitsivat oikean
tien. Yrjö Sirola, j o l l a o l i erittäin
v a i k u t t a v a csuus kd.'i>fiÄtöslauselman
laatimiseen, perusteli jälkeenpäin r y h ­män
k a n t a a lausunnoilla, joiden t o ­distusvoimaisuutta
el voitane kiistää,
k i r j o i t t a e n nmrt.:
"Venäläisten pakolaisten vainoa-miskysymyksessä
me moitimme se­naattia
ensiksikin siitä, ettei se o l ­lut
muistanut koko Suomen viime-aOcaisten
verrattaisen vapauden,
Suomen uuden eduskunnan, Jopa
senaatin omani - ^vallankin olevan
Venäjän vapausliikkeen lahjan^
saadun. Me tulkitsimme sen. mitä
niin monasti on julkilausuttu, että
tämmöinen venäläisten pakolaisten
vainoaminen louldcaa alkeellisimpia
kunnialcäsHteitä, loukkaa köyliälis-tön
veljestunteita. puhumattakaan
siitä, että tämä suomalaista ja ve­näläistä
köyhäl^töä vastaan täh­dätty
toimenpi^ sotii Suomen o i ­keuksia
vastaan. — Mutta nyt ei
ole kysymys ter^risteista, vaan sii^
tä, onko maita'täällä matkostele-via
tai oleskelevia venäläisiä abdis-telUva
venäläisten poliisiurkldjain
ospitukscsta, onko heitä vangitta­va
poikkeuksellisten taomioistoin-ten
vaatimuksesta j a onko heitä i r ­tolaisina'
karkoitetUva Venäjän
rajalle. Jossa he virka vallalle vas­tenmielisinä
.vastastnspuolaelaisi-na
joutuvat vangitsijalo käsiin ja
saavat hirttonnoran jalojen pyrld-mystensäjialkaksi.
Löyt>7 ylälnok-icalaisia.
jotka selittävät^ että tä­mä
on jo laiden nikopaolelle mene­mistä.
Ja varsinltin on sitä venä­läisen
poliisin sppraoainen vailan-lisäys
Suomessa".
Venäjän vallankumoulcselUsten t u rr
vapaikkaoikeuden puolustaminen o l i ­k
i n tietysti h o v i p l M e n silmissä edus­k
u n n a n päätöslatisehnan " v a a r a l l i s i m ­p
i a " kohtia, laällä uskaUettihi edus­k
u n n a n päätöksessä puolustaa tsaris-m
i n ja valtai6ttiim«i a v o i m i a v i h o l l l -
Sudburyn KUNNALLINEN KESKUS
TARVITSIE LAHJOITUKSENNE
Keskuksesta nautitte itse, taian lapsenne ia
lastenlapsenne ______
LAHJOITTAKAA OSUUTENNE
ENSITILASSA
* Muistakaa lahjoituksen voitte poistaa tuloveroistamie *
Kanq)aiiian pääkeskus kanpimgintalolla. Ceder kadulla. Puhelin «-«401
sia — se meni heidäB. mielestään su<^
rastaan kuohuttavan p i t ^ e .
Mutta totims oU lausuttava julkt
" J a jos tämän totuuden sanomisesta
olisi seurannut valklmpa eduslRumjan
hajoitus, emme o l i s i voineet vetäytyä
sitä sanomasta", n i U i k u i n S i r o l a töte-sL
T^väenluokan puolueen — e l ld
se tahtonut väistyä v a r t i o p a i k a l t a an
— o l i pidettävä taisteluasenne n i in
vierasta k u i n k o t i m a i s t a k i n t a a n t u ­musta
vastaan. Sen oU pidettävä
merkkivalot palamassa, sen o l i annet­t
a v a k a n a l l e oikeat tunnussanat. T o ­s
i n venäläisetkään toverimme eivät
vomeet tietää mitään varmaa toivo­t
u n vallankumouksen ajasta, vielä Vä­hemmän
sitä tiedettiin Suomessa-
M u t t a yksi asia k u i t e n k i n varmistui
yhä enemmän, nhnittäin se, että V e ­näjää
el v o i t u uudistaa eikä myös
Suomen vapautta pelastaa r a u h a l l i s en
kehityksen tietä. T s a r i s m i n tieltä r a l -
vaammen oli oleva kansanvaltaisen
kehityksen j a edistyksen välttämättö­mänä
edeUytyksenä. Venäjän v a l l a n ­kumouksellisia
mWdän o l i s i i s pidettä­vä
l u o n n o l l i s i n a liittolaisinamme.
H a l l i t u k s e n ahkera " h a u k k u m i n e n"
venäläisten pakolaisten ahdistuksesta
tuotti aina.kin s en suoranaisen tulok­sen,
että kunniantuntoiset virkamie­het
menettivät halunsa v a l t i o l l i s t en
pakolaisten iunippuun käymiseen.
SUHTEITA >- K A S I B A U p O U XA
Helsingin Sanomat k i r j o i t t i h e l m i ­kuun
15 päivän muJstelmakirjoituk-sessaan
äskettäin, että
"sortovuosien aikana solmittiin
suhteet Venäjän vallankomoukscl-lisiin,
jotka taistelivat tsaarivaltaa
vastaan vapautensa, niinkuin suo­malaiset
pemstaslaillisten oikeuk­siensa
puolesta. Venäjän vallan-kumoakseUiset
näkivät siitä asti
Saomessa liittolaisen. Joka puoles­taan
teki heidän johtajilleen ja sitä
tietä beidiin ulalleen suuria palve­luksia".
N i i n kylläkin, palveluksia "heidän
asialleen", sehän jo sanookin paljon.
Tosin oli ensimmäisenä sortokautena
por\'ariston — n i i n suomen — kuin
ruotsinkielisenkin keskuudessa — l u ­kuisasti
vapaamielisiä j a e d i s t y k s e l l i ­siä
yksilöllä, joiden s i l l o in suorittama
ty6 säilyttää paikkasa tämän maan
valtiollisessa historiassa. Mutta n i i n ­k
u i n edellä kerrotusta jokseenkin v a ­kuuttavasti
käynee .selville, uuden
taantumuskapden alettua porvaristo
luokkana käsittäen mieluimmin "solmi
suhteita Venäjän vallankumoukselli­s
i i n " — vähintään käsirautoja käyttä­mällä
! Sitä tietä se o n s i t t e m m i n jat­kunut
aina pitemmälle j a pitemmälle.
J a t k u i v. 1918, j a t k u i lOSp-luvulla ja
jatkui sotavuosina. Mitä se n y k y i s in
tekee, siitä voi k u k i n i t i o muodost.<>.a
mielipiteensä.
Perustuslaillisennnekin jättivät v a l ­lankumouksen
mahdollisuuden pois
laskuistaan Jokseenkin samoina a i ­koina
k u i n Venäjänkin porvarlstb. A i ­van
tyypillisenä voi pitää nuorsuoma­laisen
a k t i v i s t in Jonas CastrenUi k l -
vahdusta eräässä perustuslakivalio­kunnan
kokouksessa ennen ensim­mäistä
maailmansotaa: ^
"Kyliä minä tiedän, mihinkä
tämä sosialidemokraattien Jyrkkä
kanta perustuu. Nämähän luotta­vat
Venäjän vallaukomoukscen.
Mutta se on turhaa haaveilua. Siel-lä
ei tapahdu mitään vallanku­mousta
ainakaan viiteenkymmenen
vuoteen."
Ehkäpä " J o n a s " olisi ottanut (oLscn
asenteen vallankumoukseen, jos olisi
saanut pätevät takeet sen tapahtumis­ta
esim. puolen vuoden kuluttua.
K u n noin vuosi eduskunnan hajoi-tuksen
jälkeen kenraali Seyn nimitet­t
i i n Suomen kenraalikuvernööriksi Ja
vastavallankumouksen politiikan to­teuttajaksi,
s i l l o i n joutui Julkisen työ­väenliikkeen
koko olemassaolo vaa­ranalaiseksi.
Seuraava puoluekokous
määritteli menettelytavat tilanteen
vaatimukset huomioimalla.
K a l l e HämUlälnen,
Tiistaina, huhtik. 26 p.,
Yrjö Enne SNS:n
urheilu jaoston' -
johtajaksi
U e l s i n k L — M a a l i s k u u n l o p u l l a p i ­d
e t t i in Suonii-Neu vost c l i i t to-Seura n
urhcilujaoston vuosikokous. Kokouk­sessa
v a l i t t i i n jaoston hallituksen p u ­heenjohtajaksi
insinööri Yrjö Enne,
varapuheenjohtapak.si f i l . M a i s t . V i c ­tor
Smeds Ja muiksi jäseniisi rouva
Vieno Aaltonen, tolmlnnahjohlaja
Reino Kukkonen, läkikit. kand. M a r t t i
Mehto, jaostopäällikkö Eino R t m l a -
n c n ja kamreeri Jussi Tossavainen.
väärennysten
Unkarilaissyntyisellä t r o t s k l s t l U a
A r t h u r Koestlerillä on ollut varsin
suuri vaikutus a a t t e e l l i s i in keskuste­l
u i h i n toisen maailmansodan jälkeen.
E i sen vuoksi, että hän hyökkää Neu­vostoliittoa
vastaan "vasemmalta kä­s
i n " , sellaistahan on t a p a h t u n u t Jp
a i k a i s e m m i n k i n . Koestlerin k i r j o i l la
on siksi erikoista merkitystä, että np
sisältävät n i i n monia sitaatteja Ja t o ­distuskappaleita
.jotka o n o t e t tu osoit­tamaan
oikeiksi hänen väitteitään, et­tä
ne ovat saaneet monia Neuvosto-
Uittoon myötätunnolla s u h t a u t u v i a i h -
misiä horjumaan vakaumuksessaan.
N i i n syntyi yhteisrintama nk. petty­neiden
vallankumouksellisten J a so­sialidemokraattien,
taantumuksellis­ten
j a f a s i s t i en välillä.
T a n s k a l a i n e n professori Adolf S t e n.
der-Pcdersen. joka oU sen T a n s k an
y l i o p p i l a s k u n n a n aseUaman komitean
puheenjohtaja, jonka tuli t u t k i a K o ­e
s t l e r in väittämien totuudenmukai­suutta,
o n tanskalaisessa aikakaus­lehdessä
" N e u v o s t o l i i t t o tänään" k l rr
Joittanut a r t i k k e l i n " K o e s t l e r riisuu
n a a m a r i n " . Jossa hän o n o t t a n u t tar­kasteltavakseen
K o e s t l e r i n Neuvosto-l
l t t o a koskevat "paljastukset" kirjassa
" Y o g i j a k o m i s s a a r i " . Tämä komitea
muodostettiin suureksi osaksi konser­v
a t i i v i s i s t a «ylioppilaista j a k u n he
huomasivat, että m e l k e i n k a i k k i K o ­e
s t l e r in käyttämät lainaukset olivat
vääriä, vääristeltyjä tai väärällä t a ­v
a l l a käytettyjä, pitivät h e parempa­na
antaa asian painua iinohduksiin.
He eivät luonnollisestikaan halun­neet
paljastaa antikommunistia, jon­k
a valheet oUvat n i i n hyödyllisiä neu­vostovastaiselle
lehdistölle.
Professori sanoo m m . seuraavaa:
" E n ole m i l l o i n k a a n kuulunut m i ­hinkään
poliittiseen puolueeseen ja
ehk5".sen vuoksi voitaneen pitää jon­k
i n v e r r a n mielenkiintoisena asiana s i ­tä,
e t t en myöskään minä katso Koest­l
e r i n väittämien olevan totuudenmu­k
a i s i a . Koestlerin silmiinnähtävästi
a s i a k i r j o i h i n perustuva esitys on p i i r_
teiltään täysin pintapuolinen. Hän
käyttää neuvostovenäläisiä Ja m u i t a
lähteitä epäsystemaattisesti j a epätie­teellisesti.
Hänen tietonsa olosuh­teista,
j o i d e n todellista l a i t a a ei voida
s i v u u t t a a hänen esittämillään fak­t
o i l l a , ovat minimaaliset. Niiden
a s i a k i r j o j en j a k i r j o i t u s t en tulkinta,
j o t k a hän esittää perusteliiikseen, e!
ole ainoastaan v i l p i l l i n e n vaan vielä­pä
suorastaan väärä. Tässä on kysy.
myksessä journalistisen viekkauden
laisessa pcru&tuslaissa vuodelta
1936."
Jokainen, joka tuntee vähänkään
marxilaisia oppeja tietää, että kom­munistit
tunnustavat täysin y k s i t y i ­sen
omistusoikeuden mitä tulee h e n k i ­lökohtaisten
tarpeiden tyydyttämiseen
Ja oikeuden lahjoittaa pois omaisuus
kelle tahansa, myöskin lapsille. Pe­rintöoikeus
on t a a t tu Neuvostoliitossa
vuoden 1922 l a i l l a .
2. Koestler sanoo, että kuolleen
lentäjän perhe on saanut $100,009
ruplaa sankaripalklnnon, kun taas
vanhuuseläke on 30-75 ruplaa kuu.
kaudessa.
Tutkimukset osoittavat, että tuol­l
a i s ia suuria sankaripalkintoja o n a n .
nettu, mutta eitä Koestler mitä tulee
vanhuuseläkkeeseen .suoraan valeht-lee,
sillä ne kohoavat 50—60 pros. a i ­kaisemmasta
palka.sta. Tämänhän
me olemme jo kauan sitten saa­vuttaneet
kapitalistisissa maissa.
3. "Vapaa opetus poistettiin saat­tamalla
voimaan lukukausimaksut
korkeammissa oppilaitoksissa."
K o e s t l e r suorittaa tässä karkean
väärennyksen jättäessäär* kokonaan
mainitsematta, ettsL valtio maksaa
y U o p p i l a i l l e palkkaa j a että maksu­j
a el oteta erikoisen ahkerilta opis­k
e l i j o i l t a , eikä myöskään-sellaisilta,
J o i l l a olLsi n i i d e n maksamisessa mää­rättyjä
valkeuksia. Tämän lisäksi
maksuista on vapautetut monien .sel­l
a i s t e n keski-aaslalaisten alueiden y l i ­oppilaat,
joiden värillisellä väestöllä
o n aikaisemmin ollut vielä pienem­mät
mahdollisuudet kuin venäläisillä
saada korkeampaa «ivLstyötä, k u n .si­tävastoin
h y v i n p a l k a l u i l l a erikoisalo,
j e n työntekijöille muodostuu lahjat­tomien
If.pslen kouluttaminen k a l l i i k ­s
i huviksi sen vuoksi, etteivät sellai­set
opiskelijat, jotka eivät pysty saa­m
a a n yTToppilastodl-stasta ainoastaan
menetä opiskelijapaikkaa, vaan hei­dän
tulee maksaa myös korkeampia
maksuja.
K a i k k i tämä on täysin" va-staista
"län?idemokraattiseen v a p a a s e e n
oplntoiärjest'2lmään" verrattuna, Jo­k
a vallitsee csinievklkrj Yhdy.svallois-sa.
• •• '
4. $400,000—€00,000 köyhän yli­oppilaan,
jotka eivät voineet mak­saa
uusia maksuja, oli Iope'tettava
opiskelunsa."
K o e s t l e r ei mainitse minkäänlais­t
a lähdettä tälle tiedolleen j a se o n ­k
i n varsin ymmärrettävää, sillä Neu­v
o s t o l i i t on tila.stot osoittavat, että y l i ­o
p p i l a i t a oli yhteensä vuonna 1940,
tulos, j o k a o n lisäksi v a r s i n v a a r a l l i - j o l l o i n laki a.stui voimaan, 564,573.
nen senkin vuoksi, että Koestleristä
el p u u t u tyylillistä t a i t u r u u t t a ."
Stender-Pedersenin mielestä " Y o g!
Ja komissaari" on kansainvälisesti
v a a r a l l i n e n teos. koska sen perusteel­l
a suuri osa m a a i l m a n mielipiteestä
muodostaa käsityksensä Neuvastolii-t
o n olosuhteista". Se o n polstettatva
o b j e k t i i v i s t en tai a i n a k i n j o s s a in mää­rässä
u s k o t t a v i e n lähdeaineistojen
luettelosta.
Profes.sori Stendcr-Pedersen lopet­t
a a h y v i n perustellun esityksensä te­r
o i t t a m a l l a sitä, k u i n k a varovainen
tulee o l l a lukiessaan Koestleriä: " M i ­kään
totuuden j i d i s t a j a hän c l ole.
Hänen kritiikkinsä o n tendenssimäis­tä
j a epärehellistä. Tulee alakuloi­seksi
havaitessaan, k u i n k a periaatteet,
tomasti Ja p i n t a p u o l i s e s t i hän työs­kentelee
epäilyttävän aineistonsa pa­rissa
s i l l o i n , k u n l u k i j a toivoisi venä­läisten
kysymysten a s i a l l i s t a selvitte.
lyä."
C h r i s t i a n P r o h m puolestaan esittää
a r t i k k e l i s s a a n mtmtamla sellaisia l a i ­nauksia,
j o i t a voidaan pitää Koestle­r
i n pääväittäminä hänen koettaessaan
todistaa, että Neuvostoliitto kulkee
oikealle Johtavaa tietä j a että se on
nyrjäyttänyt vallanlnmiouksen aat­teet.
L Koestler väinää. että Neuvos.
ioHitto on kehittycasään ponraril-
Bsekxf yhtcidaiiuiakBf patastiamit
VeHnlMfemlen M •fuhmi^
Jeiilavan etbnUilMmiaea «ta&oi-
Nflnpä olisi siis Koestlerin mukaan
enemmän ylloppilaitfa joutunut Jättä­mään
korkeakoulunsa, k u i n mitä niitä
ylipäänsä koko Neuvostoliiton alueel­l
a oli olemassakaan.
5. ^'Eräänä askeleena Stalinin
marssissa oikealle voidaan pitää
erikoisen Suvorov. koulujen perus­tamista,
joihin on erityispääsy up­seerien
pojilU."
Lain mukaan pääsevät näihin kou­luihin
upseerien, sotamiesten, r^taan-osaaottaneidcn
j a partisaanien lapset
s«kä lapset, jotka ovat kadottanee*
vanhempansa sodan aikana. Nämä
koulut eivät sii.s mis-sään tapaukMÄsa
ole mitkään "yläluokan kouluja".
6. "Lenin kirjoittaa kirjassaan
•Valtio ja. vallankamoa»', ettei ku­kaan
saa ansaita enempää icuin
tavaliinea työläinen, mutta Utailo
on hylännyt mymkin tämän kom-iministisen
periaatteen 'bnonomui-a^
sessa' samanpalklcaisuiMpuiiees.
saan viiönna 1931, jolloin Iwn jnlis-tl
palkkojen erilaisuudet sosialis­min
periaatteeksi — lyhyesti sa­noen
kommunismi on iiavatlettu —
Ja otetta askel kohti kapit-lismia."
Lenin k i r j o i t t a a " V a l t i o s s a j a v a l ­lankumouksessa",
että yksityiset i h ­miset
eivät ole samanlaisia, toinen on
voimakkaampi, toinen heikompi". Ja
boteaa,. että samankaltaisuutta k a r .
k^iaesa merkityksessä käytetään J o n -
^idnlaixena vertatisperusteena eri ib-x
^ t e n välillä, joka todellisuudessa on
erittäin epäoikeudenmukaista, jonka
jälkeen hän l a i l i a a M a r x i a : J o t t a v o i ­t
a i s i i n välttää tällainen, o l i s i oikeuden
oltava erilainen. sen.sljaan että sc on
samanlainen . . . .
Sekä M a r x että Lenin muotoilevat
sosialismin periaatteen seuraaviksi s a ­n
o i k s i : " J o k a i n e n kykyjensä mukaan,
Jokaiselle työnsä m u k a a n " Ja kommu­nistisen
yhteiskunnan periaatteen:
" J o k a i n e n kykyjensä mukaan jokai­selle
tarpeittensa mukaan."
Nämä teesit kuuluvat kommunismin
alkeisteorlaan Ja n e mainitsee vieläpä
m a l t i l l i n e n tanskalainen sosialldemo.
k r a a t t l kirjassaan "•-'ommunlstcr og
Soclalidemokratcr".
K o e s t l e r i n oma L c n i n - r e f e r a a t t l on
siis selvästi palkkojen samanlaisuutta
vastaan, muutoinhan käsite "pätevä
työläinen" menettäisi tUysin merkityk­sensä,
7. "Yhtenä merkkinä Stalinin
taantumukseliiKCstii, kapitalistises­ta
politiikasta oli hänen kehoituk-sensa
neuvostotalonpojille vuonna
1933: Rikastukaa".
Asla on n i i n , ettei se ollut vucsl
1933 vaan vuosi 1925, j o l l o in tällainen
tunnus esitettiin,, eikä sitä itehnyt
S t a l i n vaan B u h a r i n , sama mies, Joka
.sitten yhdessä Koestlerin epäjuma­lan
Trotskin kanssa kiihkeästi tais­teli
S t a l i n i a vastaan. Tä.ssä yhtey­dessä
ovat lisäselvittelyt tarpeetto­mia.
8. "Laiskuuden vuoksi työxtään
efotettn menc^ltää myös Käänniis-telykorttlnra."
Neuvostoliiton työlaln.säädannössä
ei ole mitään mainintaa sännöslely-kortcista,
mutta otaksuttava.sti niillä,
jotka jättävät raska.sta työtä tekevien
ryhmän, el ole oikeutta e r i k o i s i in li.';ä-korttelhln,
joita t^mä ryhmä saa
säännöstelyn vallile.ssa, Joka kut^n
tunnettua nyt on kumottu. Tällal-se.
ssahan järjeEtelyssä cl ole mitään
ihmeellistä.
9. "Laiskoja tyoIäiKiä tai »cllafsia.
Jotka ainoakaan myöliästyvät
työstä, rangaistaan pakkotyöllä."
Sodan aikana saatettiin voimaan
varsin ankara, mutta selvästi hyvin­perusteltu
l a k i . Jonka mukaan i h m i ­set,
jotka ilman erikoista syytä ^van-huu.
s, i n v a l l l d i t e e t t i , ra.skaudcntila tai
vaimon toiminta muissa tchtävhsä
hyväksyttiin luonnolllse,sU tJlP-iisik-si
.syiksi) jättivät työn-sä, v o i t i in tuoiT'-
ta kuudeksi kuukaudeksi pakkotyö­hön
alennetulla palkalla. 'Samaan
aikaan Säädettiin samantapainen laki
.silloin C h u r c h i l l i n hallitsemasi-a E n g ­lannissa).
Sen s i j a an el ollut ole­massa
mitään pakkotyörangaLstusta
nlls-sä tapauksissa, jols.sa Koestler n i in
väittää.
10. "Avioerosta on ilmoitettava
kaikissa paikallisissa lehdissä. Täl­lainen
ilmoittelu aiheuttaa suuria
^ taloudelUsia rasituksia."
Avioerosta on ilmoitettava ^hdef,sä
lehdc.s.sä, mutta vain tä^sä yhdassä.
11. ".Sekä alue- että piirikun­nan
Ja kaupungintuomioiKluintcn
on tarkastettiva avioeron syyt, Jon­ka
vuoksi avioero on tehty melkein
mahdottomaksi . . . "
Nämä tuornioii>tuimct ovat täysin
a l i t e t t u j a , eikä mitään j u t t u a voida
käsitellä niiisä kaikissa. Kf/cstlcrin
olisi ollut n i i n o l l en k i r j o i t e t t a v a alue.
p i i r i k u n n a n tai kaupungintuomic-
Istuimst, j o l l o in asian sisältö kieltä­mättä
olisi Jonkinverran muuttunut
12. "Kun neuvostonainen menee
avioliittoon, on hänen tehtävään
koko elämänsä ajan vain synnyttää
lapsia."
K u t e n edellä käy i l m i , on Koestler
tayattoma.sti liioitellut nUtä vaikeuk­sia,
jolta avioeron hankkiminen a i ­heuttaa.
Neuvostoliiton palkalliset
lehdethän sisältävät säännöllisesti
luetteloita avioeroa hakeviEta. Mut­ta
tämän lisäksi voidaan helposti
csojttaa. että naisten osuus elinkeino­j
a julkisessa elämässä on Neuvosto­l
i i t o s sa p a l j o n suurempi k u i n eslmer-kik.
si Skandinaviassa. Neuvcstoissa
(Joita voitaneen verrata meidän k a u ­p
u n g i n . Ja kunnanvaltuiustoihimme)
muodostavat naisjäsenet vaalelst.i
v a a l e i h in 30—40 pros. kalkista, kun
sen sijaan Tanskassa j a Ruotsissa on
n a i s i a vastaavanlaisissa toimissa vain
.-nuutamia prosentteja. Olisi ihmeel­listä
Jos k a i k k i nämä naiset ollsivitt
naimattomia.
Sitäpaitsi Koestler el mainitse l a i n.
kaan. että Neuvostqlilto.ss.i on koko­nainen
lastenkotien Ja lastentarhojen
verkosto, joissa on suhteellisesti
enemmän lapsia k u i n muiden maiden
vastaavissa laitoksissa.
On lisäksi muistettava, että neu-vostolaln
mukaan kaksi vuotia s i ­massa
yrityksessä työskennellyt nai­nen
saa täydellä p a l k a l l a synnytys­lomaa
35 päivää ennen Ja 42 puivail
jälkeen synnytyksen «enemmän kuin
sosialldemokraattlscssi Tanskaf-.sa).
Mikäli hän on työskennellyt viihom-män
alkaa, on k o r v a u s k i n pienempi,
k u i t e n k i n vähintään 50 pro.s. palkasta.
Tämän määräyksen avulla on tahdot­tu
estää väärinkäytökset.
Lukuunottamatta niillä varsin kar­k
e i t a väärennyksiä Ja vääristelyjä on
K o e s t l e r i n kirjassa lukuisia pienem­piä
väännöksiä Ja hUvyttömyykslii.
Joiden selvittely veisi kuitenkin l i l an
kauan alkaa. Muutamat hänrn käyt­tämistään
sitaateista voidaan o.s()it,ta;j
tosiksi, mutta s i l l o in h i i n on k i i s l t e l l vl
vähemmän tärkeitä ky.symyk.slä. t a i
sitten lainaus on aseteltu yKtcyti'en
väärfln välttämän kanssa slton. että
koko ajatus tulee aivan kieroksi.
laivalipputmttdriQi
EDWIN SUKSI
Trans-Atlantic Passeoger CoQfe*
rcnccn valtuuttama aslsmlfli
Edustamme melkein kaikUs J(A*
t a v i m p i a valtamerillnjoj». mifn»
nitellessanne matkaa ^lanumii tai
m u i h i n Euroopan maihin. Iroltte
luottamuksella kääntyti pucdeem-mc
l i p p H : y-m. matkaa l(08k*Tlna
asioissa.
VAPAUS STEAMSHIP
TICKET AGENCY
EDWIN SUKSI
Valtuutettu aBlamlM '
r. o. Box Sddimri Out
KINGEDWAB1X
PABTUBOJtKI !^
Ammattltaitolata pMturiotqt^
öljy hoitoa hlukiiQt'
EINO SMITB
^ A C K NI0BOL8OH
Sama stsSänkBytlti lqitl|
naisten oluttupaan '
Maniigua Nicaragua. — Kerrlm TU»»;
dc^fsu k u n ensimmäiset ptmal«et tmni-rahalset
ilmestyvät, ottavat alca»-
gualaisct ruokansa ja ellUmem& Ja
muuttavat pois kodeistaan. Tulian-,
n c l muurahaiset muuttavat Ihmlatan
a unto!hin tekemään kevftt«|iy(nitcaen.j [
Ne syöviit r o t t i a , russakoita, UUbmeL; »
ta. hämähäkkejä j a nvkai^, peittäen
joka tuuman t i l a n asunhoU^ niin
filsiillä k u i n ulkonakin. Ktm kalkki
on syöty häviävät muuraha)««^ Ityll-
Iäiset palaavat takaisin, maalaavat .
seinänsä Ja n a u t t i v a t pyhtalstft Iso^jeU-taan
Jonkin ajan
VAPPUTERVEHDYS!
HERBERT E. JOHNSQH
Ruokatavarakauppa
6 A Ppplar St. Ckipper ClUf r Oni.
T H E A T R E
LISGAR STREET
SUDBURY
i)uiiiiU)Uiiiiliiiiuiiiiiiiitiiiiiiiuiiiiiiiiiii:i!n:ii;i:::i!iiiii!ini!i!i^
40% alennuksella
ENGISSA
A^/r/. AILI TKKÄVÄINEN g|
"Tämä kertornu::; on valoisilta, onnellisilta Jcoulu- ^
r)Uoruu.svuo«illa,rnaailrna.sta, jonka kerran tunsin. SaiH
dak.seni aan maailman ja ajan jälleciLluntunnaan. todel!ir(
seita olen kuvaillut paikat niinkuin ne omilta lapsuus^
vuosiltani muistan, ja tapahtumat niinkuin ne olisivat*
voineet tapahtua." t
Näin sanoo tekijä k i r j a n s a alu-nsa. Tämä teos on todella mldCQ^
k i i n t o i n e n tuttavuus kaikille k a u n o k i r j a l l i s t a lukemista bamtstaM'
'vUle.^
t
235 S I V U A — A L E N N U S M Y Y N T I H I N T A 90^
Tilatkaa joko suoraan kirjakaupastamme tai ostakaa sH^'
asiamiehUtämme.
Vapaus Publishin
Box 69