Vapaus, April 26, 1949

              Sivu 16 Tiistaina, huhtik. 26 p., — Tuesday, April 26;
«
HAUSKAA VAPPUA
toivottaa
JEWELLERY
X
A. JJSDFORS, omhtayt
-. .Kaikenlaista juvelita varaa.
Kelloja korjataan.
Puhelin L A . 7912
1245 Bloor St. West
i
Toronto, Ontario
Berliniläisiä poiston penldllä. KalkSsta. penlceistä on pnuofsat poltetta berliniläisten liUnmittäiBisefcsi,
mutta L>^ainpaikka löytyy knitenkin raotamngon päältä. "Ifaanotiksla" Joita naden sodan vaimistajat
meillekin nyX kaopittelevat. ,
on
ILOISTA VAPPUA
toivottaa
GORDON'S GROCERY
UUDET OMISTAJAT
• 56 McCaul Street Toronto. Ontario
HAUSKAk VAPPUA toivottaa...
SvRÖTMAH
• H A T T U J A J A K E N K I Ä •
Pulielln E L . 6619
350 Spädlna Ave. Toronto. Ontario
Hauskaa Vappua toivottaa.,.
I.M.B. SIROTA Upbolstering Co.
CHROME" tuoleja ja pöytiä.
P U H E L I N A D . 3990
388 Spadina Ave. Toronto, Ontario
Sikäli kuin me yritämme oppia
marxilaisuutta; nouseie kohta kysymys:
Miten tulkitaan dialektiilcka? Täliän
voitaisiin sanoa, että se on ajatus­suunta,
tutkimustapa, jossa vastakoh­taiset
tekijät huomioonottaen tutld-taan
ja määritellään kehityksen suun­ta,
niin luonnossa kuin yhteiskimnas-sakin.
Vieläkin enemmän: Kalkki
€di.sty.smitliscn tieteen saavutukset
syntyvät dialektisessa sarjassa, dialek­tisen
tutkimustavan kautta, vaikica
porvarillinen tiede antaa saavutuksille
-id4Al!Ätisen (aatteellisen) tulkinnan,
.siten .sekoittaen todellisen tieteellisen
tutkimustavan, .sekä tieteen saavutuk­set,
asettaen ne • palvelemaan kapita-listi
«'n talousjärjestelmän tarkoituk­sia.
JJaein vielä kilsitetään marxilaisuu­den
olevan vain nykyisen yhteiskimta-
Lieteen perustan. Neuvostoliitossa se
on asetettu palvelemaan kaikkia tie­teitä.
Jo EngeLs kirjassaan "Anti-Duh-r
i n s " käsitteli dialektisesti lukuisia
tieteitä. Koska herra Duhring klrjoi-iuk.
sis.saan suurieleisesti liikkuen san­gen
monilla tieteenaloilla, sotki niitä
kaikenlaatuisilla omilla epämääräisil­lä,
••mullistavilla" hav^nnoillaan,
.seura.si Engels häntä kaikille aloille,
paljastaen hänet meluiseksi tieteen-väärentäjäksi.
Meille kapitalisti.sessa järjestelmäs­sä
eläville ihmisille on tietysti tär­keintä
meitä ympäröivän Järjestelmän
toiminnan ymmärtäminen ja oma
suhteemme siihen. Mutta sitäkin
tutkiaksemme täytyy kehittää olkea
ajatus- ja tutkimustapa.
Meillä saattaa olla jo kehittynyt r i i t ­tävästi
kotoista järkeä havaitaksem-
Kirj, Emil Wilen
me Icaiken olevan muutoksenalaista,
mutta miten?
k u n meidän täytyy lähteä alkuun
jostakin, niin läheisin kohde lij;nc-e
yksityinen ihminen. Jo.s asetamme
kysymyksen aineen ja aatteen välillä,
n i in verrattain nuori lapsi kelpaa to­distamaan
ajatuksen .syntymisen pe­rustan.
Niin pian kuin lapsi on kyke­nevä
tulkitsemaan ajatuksiaan, osoit­taa
hän tietoamisperaslan-sa olevan
läheise&sä aineellisessa ympäristö.s-sään.
Myöhemmällä hänestä voidaan
kouluttaa aatteellinen ihminen jon­ka
kautta hän joutuu .sangen vaka­vaan
ristiriitaan entisten, var.sin sel­vien
havaintojensa kanssa. Kun por­varillinen
koulu on meidät kouluutta-nut
idealismin hengessä, on meille
myöhemmällä iällä varsin vaikeata
muuttua materialisteiksi. Meidät on
kasvatettu porvarillisiksi ihmisiksi
täydellä idealisti-sella luottamuksella,
että olemme kykeneviä tekemään ku­ten
itse haluamme, mutta todellisuu­dessa
meistä oh luotu perin rLstlrlitai-nen
porvarillinen ihmistyyppi, joka ei
kykene selvittämään omaa olemus­taan,
eikä suhdettaan toisiin ihmisiin.
Emnie kuitenkaan tällä kertaa käsitte­le
ihmisen sisäisiä rtstiriltoja tämän
pitemmälle, sillä se johtaisi meidät
psykologian" alalle.
On selvää että me etmne voi heittää
idealistisia ajatuksiamme romukop­paan
tahtomme mukaisesti milloin hy­vänsä,
vaan ne on pakotettava dialek­tisen
tietoamisen kautta siirtymään
pois materialististen käsitysten tieltä.
Me emme voi hakea yhteiskunnan
rakenteen ja olasuhteiden selvitystä
HAUSKAA VAPPUA
toivottaa
BEVERLEY BARBER SHOP
A. SALMINEN, OMISTAJA
258 Queen St. W. Toronto, Ontario
HAUSKAA VAPPUA
TOIVOTTAA
MARTHA LAHTI
Puhelin RA. 8 3 6 7
257 College St. Toronto, Ontario
HAUSKAA VAPPUA i i '
toivottaa
IRENE'S HAIRDRESSING
• • Puhelin WA. 0200
• 309 Queen St. West Toronto. Ontario
••HAUSKAA VAPPUA
toivottaa
EXCLUSIVE PAINT &
WALLI»APER
Puhelin RA. 5751
Toronlo Ontario
Sallinen poistuu, mutta ei vaikene.
Hänen kapinansa alkaa täydellä to­della
siveltimen ja paletin ääressä.
Seuraavina vuosina, maailmansodan
puhjetessa, hän löytää uuden ilmai­sun
näkemykselleen Suomen kansas­ta
ja suomalaisesta maisemasta. Hän
on jo kahdesti käynyt Ranskassa,
pn löytänyt Cezannen, on löytänyt
värin. 'Taide, jossa el ole väriä, on
roskaa", hän julistaa. Hän löytää
välittömän eläytymisen, teorioista ja
koului.sta vapautuneen tunteen ja tun­nelman
lain, mutta ytimen omasta
itsestään, suomalaisesta, karusta, k i i h -
kea.stä, sokean uskonnollisuuden vä­rittämästä
.suomalaisesta maaperästä.
Hän luo oman ekspressionisminsa. S i ­ten
syntyvät kuohuvassa ajassa hänen
naLskuvarLsa, "Pekan Hilmansa" ja
'•Saaren Anninsa", "Otsatukkainen
tyttönsä"'ja "Tyttö Hiekkalasta". J a
hänen suomalaiset maisemansa, " T a ­katalvi",
"Sj'ysaamu", "Terhllän talo".
VÄxlen 1916 vuosinäyttelyyn Sallinen
asettaa "Vaivaisensa", katukaupuste-lijan,
ja herättää uudelleen sanoma-lehtipolemllkm.
"Sallisella ei ole
kulttuuria", sanoo Magnus Enckell,
ja niin ajattelevat monet muut. Mut.
ta samana vuonna syntyy Marras­kuun
ryhmä, "rabullstlen", "Ateneu­min
polkien", Brondan proletaarien
kumouksellinen ryhmä, joka toteut­taa
ekspressionismia suomalaisella
pohjalla, kansan tulkkeina. ^
Mitä pitemmälle sota jatkuu, mitä
lähemmäksi tulee oraan yhteiskun­tamme
räjähdys, sitä kllhkeämmäksi
käy luovan Sallisen taiteellinen nä-keys
ja ilmaisun intensiivisyys. Muo­tokuvat
saavat sjnkän ja kuitenkin
väreissään hehkuvan loimön. kuin so­dan
kaamean tulen helajstuksen. " P i ­run
tanssi"-aihe kulkee yhä uudel-leeji
hänen näkemyksensä seulan läpL j
Maalaistanssien raskas kiihko on kuin
demoonisen paineen alla läähättävän
ihmisen kiihkoa. "Kilpa-ajo", huohot­tava
ajan rytmi.' Maisemiin tulee
ankaraa viiltoa ("Kivilouhos"). Ja
kaiken aikaa etsii muotoaan taiteili­jan
kokonaisnäkemys elämästä, tuo,
johon fanaattinen uskonnollisuus,
hihhulilaisuus jo varhaislapsuudesta
on iskeytynyt maagillisena voimana.
Nyt se tuntuu yhtjTän kaameana v o i.
mana ajan kiihkoon.
Sallinen. t.\iteilija ja politiikan u l ­kopuolella
elävä näkijä, maalaa " H i hi
hnlinsa". päätyönsä syksyllä 1918 T u ­russa.
• Malleina ovat läheisen vai­vaistalon
ukot j a akat, mutta koko­naisuus
synlyj- jossakin hyvin syvällä,
vaistonomaisessa. Värit, \iivat. tut­kittu
ja \-uosien aikana löydetty ryt­mi.
Sallisen talteen perusominaisuus
saarattavat täyden kypsyytensä.
"Hihhulit", näkemys sisämaan kan­sasta,
joka elää vielä väkevien vais­tojen
kahleissa, vapaiitiunattomana,
kuin horroksessa! Ja samalla kuin
heijastusta omasta ajasta, taistelevien
kansojen Ja yksilöiden sokeasta kiih­kosta,
joka palaa hervetillis&llä . lie­killä.
Toisen kymmenluvun Sallinen on
voimakkaasti oman aikansa tulkki
hän on sitä uuden kansanluokan edus­tajana,
kumouksellisena. Seuraavat
vaiheet taittuvat sitten hitaasti ajan
rauhoittuvassa kuvastimessa. Läpi­murronpa
voiton jälkiä seuraa lopul­lisen
kypsymisen 20-luku, koulua-muo­dostavan
taiteen uudistajan asema.
Ja 30-luvulle päästäessä alkavat Sal­lisen
Intensiiviset värit ohentua ja
kirkastua. Myrskyn j a kiihkon inten­siivinen
värlote ja hurja pensselin-veto
tyyntyy. 30-luku on Suomen tai­teen
seisovaa vettä, jossa tapahtuu
vähän mutta kuolee paljon. Sallinen
jatkaa, hän on elinvoimainen yhä
vielä. Mutta yhä uudelleen palaamme
sittenkin hänen 10-lukuunsa, hänen
taistelevaan kauteen.sa. jolloin ajassa
soi fanfaari, kuului uuden aikakauden
humu.
Taiteen kumouksellinen, oman a i ­kansa
heijastaja ja tulkki. Sitä on
ollut T. K. Sallinen.
M. S.
ihmisten päistä., vaan ihmistä yn^Ä-röivistä
olosuhteista Ja tiänen suh­teestaan
toisiin ihmisiin, joten ilunls-kunnan
historia marxilaisesti tutkit­tuna
toteaa eri yhteiskuntamuotojen
kasvaneen nlLstä suhteista. Joiden
alaisena minäkin aikakautena ihmi­nen
joutui hankkimaan ja edelleen ke­hittämään
elämänsä Ja olemassaolon­sa
jatkamisen mahdollisuudet. Vaik­kakin
ihmisen ajatus on aineen tuo­te
j a vieläpä sen korkein tuote, niin
riippumatta siitä kuinka korkea i l i - i
{misen älyllinen taso on, ei hän voi
j päässään rakennella mitään järjellisiä,
! entisestään edistyviä selvs^ykslä ilman
ajattisainehlstoa. Jos on kysymys y h ­teiskunnallisista
tutkimuksista piin
tällaisen ainehiston antaa mennjrt his­toria
ja nykyiset Ihmistä ympäröivät
olosuhteet.
Miten meidän on käytettävä ajatus-ainehlstoa
selvittääkisemme jotakin
joka meistä edelleen näyttää enem­män
tai vähemmän hämärältä? Mei­dän
on pyrittävä löytämään Ja huo­mioimaan
kysymykseen vaikuttavat
vastakohtaiset tekijät, jotka mahdol­lisesti
vaikuttavat siten ettei kysymys
ole itsestään selvä eikä Iankaikkisesti
samanlaisena pysyvä.
Luolalhminen elämäntaistelussa oh
luontoa vastaan, teki havaintoja ym­päristöstään,
sovittaen havaintonsa
entiseen tcimintaansa, sitsn käytän­nöllisesti
kehittäen itseään sekä ym­päristöään.
Sen vuoksi ihmiset eivät
jääneet ikuisiksi ajoiksi samojen d l n -
ehtojen alaiseksi. Ihmisen taistelu
elämänsä ylläpitämisestä Ja elinehto­jensa
parantamisesta on ollut se vipu­sin,
jolla on luotu historiassa esiinty­neet
eri yhteiskuntamuodot. Vastusten
voittaminen elämäntaistelussa, siinä
koko ihmiskunnan historian sl^ltö.
Luolaihmlsellä el kuitenkaan ollut
edellytyksiä tulla kapitalistiksi t a i
palkkatyöläiseksi. Eik&^hänen älyn­sä,
kuinka terävä se sitten saattoikin
olla, kyennyt selvittämään kapitalis­min
hyviä tai huonoja puolla, vaikka
porvarilliset taloustieteilijät vielä tä­näkin
päivänä koettavat selostaa asi­oita
siinä valossa, että näyttäisi jo a l ­kuihmisten
joukossa olleen synnynnäi­siä
kapitalisteja j a palkkatyöläisiä.
Me emme voi tässä lähteä käsittele­mään
yhteiskunnallisia eikä muita tie­teitä.
Tarkoitus on yksinkertaisilla
esimerkeillä todistaa dialektisessa sar­jassa
kehittyviä tietoamisen muotoja.
Esimerkit joutuvat pakostakin ahtaa­seen
muotoon, mutta toivottavasti ae
palvelevat sen paremmin tarkoituksia.
Tutkimuksen lähtökohta on määrä­tyssä
aja.ssa ja paikassa, tapahtiunaih
asiain kulun jatkuvassa kehitys- tai
häviämisketjussa, joten ihmisen tä­mänpäiväinen
käsitys muuttuu huo­menna
uuden havainnon kautta. KuS.,
tenkln kaikella mihin mielemme k i i n ­nitämme,
ei ole yhtä nopea muuttu­misprosessi.
Yhteiskimnalllspolilttlsesti histori­assa,
maantieteessä, luonnontieteessä,
tekniikassa jne. on muutosten nopeus
Vapputervehdyksemme
Kaikukoon raiihanääni kaikkialla tänä Vappuna f
INTERNATIONAL CO-OP STORES LTD.
PORT ARTHURIN MYYMÄLÄN
HENKILÖKUNTA: •
Kerttu ja Eino Laakso
Martha ja "VVilliam Laine
Agnes ja Mickey
L i l a ja Ero H i l l
Marion Lod
Vivian ja Pat Bazan
Jack ja Hertha Quinn
Kerttu Koski
Maurice Nazarcc
Lora Koski
Jack Wiebe
Hazel H iU
J . P. Little
Dons -Porslimd
Ralph Majors
Harold Hostikka
Xlamie j a 3äCatt Mjäd
Marie Waafcainen
Ted Lake
Wilma Kuusela
Sue Ojala
PORT ARTHUR ONTARIO
TERVEHDYKSEMME
työläisten solidarisuuden pucdesta!
Yhteistyön^ rauhan ja elintason turvaamiseksi!
55
Vic; Leppäaho
Raymond, Miriam ja Sulo
Luhta
George, Donald, Elsie ja
A; Hutman
Heikki Kivijärvi
Heikki Heinonen
Mary ja Eeli Niemelä
Tyyne ja Sulo Vesa
Mr. ja mrs. Ranta ja perhe
Pätilina ja Tvko Ahlsten
\TOirt: Hakala
Hilkka ja Taisto Tuuri ja lapset
Margaret ja Oscar Vfnkka
Eric, Eine, Helmi ja
Bruno Järvi
Amanda ja Edvin Harjula
Hilma ja Kusti Korpi
Jussi Luoma
Efla,;Laiia, Martha ja
Matti Antila
Ann, Doreeri ja Eric Kehusmaa
Emma-AValenius
Piina Lehtimäki
Linda; Mailene, K. ja Ed.
Päianen
L^yli ja Vilho Kimpisalo
Mrs. Lempi Xiemi ja perhe
Jenny ja John Mäki ,
Irma, Ellen ja Kiisti Savijärvi
Aili ja Vennu HeikkUä, Box (537
Alina Rintamäki
Jalmar Vainio
Roy, Elsie, :Milga ja
Läiiri Saxberg
Raymond, Kerttu ja
Paavo Poso
Pentti, Walfred, :Milja ja
Kusti PenttDä.
Toini ja Bill Cemecki
Maire ja John Jokela
Martti Torbacka
Fred Niemi
Mirkka ja Frank Legendre
Anna Laine
Jennie j a Otto Leinonen
Evert Ojanen
Anna Kinnunen
Aino ja Armas Kuusisto
V'ilma, Laina ja Eino Puisto
Allan, Helena ja David Laine
Senja Saari
Otto Niemonen
B., R., I. ja V. Overmark
Hilma Wuori.
Kusti Rönkä
Frans Mäkelä
Helen, K. ja E . Hankila
Amanda Hakala
Toivo Parkko
Shirley, Beana, Sylvia ja-
Eino Leino
Tauno Purra
Ida ja Matti Luhta
Vieno fa. Ernest Marsy ja lapset
Roy, Bertha ja Aarne Kutnmu
Anna ja Verner Kehusmaa
Saimi Korpi
\\lli Saarela
Jack Ristimäki
Leila, LyyU ja Emil Pakka
Helen ja Frank Ranta
Anna-Liisa, Vieno ja Yrjö Oja
Antti Niemi
Riku Vuorimäki
Paula, Laura ja Onni Kuisma
Ida Ahlgren
Hilda ja Lenni Laitinen
Elli ja Eino Haapakoski
Frank Alanen
Paul Männistö
Irja ja Elmer Pasanen
Arvo Hytönen
Tyyne ja Alfred A i o ja lapset
Fönk Hakala
Mary ja Kalle Laine
Sdmä ia Matti Wisti
Eric. Elssi ja Eljas Rasula
Helga ia Allan Grönroos
Oscar :Saari
f
Marlene, Albert, \Valfred. .\. is
E. Toppari
Arvi Alve
Niilo Ahola "
Eemeli Salo
Oscar Finberg
A. Korte
Kärsämäen Jussi
Anni ja Toivo K a n e r va
Vilho mihoog .
Esteri ja tiannes P u r r a
Roy, Kaino ja N i c k Ranta
Allan, Sirkka ja D a v i d Ware:
Jack Pelto
Kalle Viinikka
Ahtti Kärkkäinen
Ivar Ihaksi
Topi Laitaharju
Yrjö Heinänen
Tauno Wuori
Aug. Laitinen
Niilo Lammi
Meimi, Siiri ja L a u r i Järvi
Hilda ja Ananias Aaltonen
Martha Koveronkoski
Selma ja Lauri, Hellman
Aili ja Sulo Koskela
Ellen ja Heikki Väyrynen
Marjatta. Irja ja A n t o n Pa-=--
Anita, Irja ja Lauri Kartio
Ernest Hongo. Dugvval. Ont.
Alex KirsiFä, Dug^^•al. Ont.
Workers' Co-Op.
palveluskunta
A. Glermont —
E.Kemppainen
M. Liihta
E.Strand
E. Salminen
A. Mahon
J . Adamo
S. Fischuck
S. L ^ n d e re
South Porcupine Ontario