Vapaus, August 6, 1949

              Siyu 4 Lauantaina, elokuun 6 p. — Saturday, Aug. 6
terveiset Suomimatkalta
(Jatkoa edelllseia stvulta)
Jottiin kalkkunaa j m . herfckuja. Jo­kaiselle
oli varattu karnevasdllakkl Ja
kaikki oli juhlakunnossa. Illalla o'J
tanssit 5:ann;lla.
te
Keskhiikkona: Hurraa! Tänään
naimme nsntoja. Ne olivat kolkon
naiöiMä kalIiof>aaria muUa silti ter-vchdimrn2
niitä kun varmana merkki­n
ä siitä, ctta kohta alkaa lopputai-val.
Sieliä i^inul kalastusaluksia.
Meidän aivan tuli aääli kun kylmässä
i!ma.ssa heidän täytyi taistella aal­loissa.
Eipä tuota elinkeinoa fcadeh-dl
kukaan heillä. Emmepä aavlsta-kaan
ialaa työde.siämme miten ko­valle
fc ottaa montakertaa niiden
pyydystäminen. Nyt nuo pienet k a ­lastusveneet
ylös ncstetuin purjein
antoi kauniin näyn illan hämärää
liv; i
• P I S i :
m- •• i '
T I M M I N S , O N T .
BIMMS, HOOKER & PIGKKRINO
vaktnJtukfiia Ja kllntclmlstflji. Do­minion
Bank Building, Tlmmlns,
Ont. Morkettcja, lainoja, bondeja
Ja vakuutuksia.
HUOM.!
W O R K E R S '
HUOM.!
CO-OP
RESTAURANT
of South Porcupine Limll«d
47 Crawford Street
SOUTa rOBCUPINE, O N T A UO
• Suosittelee suomalaisille hjrvilc
situnncttua roukaansa ruokallual-koina.
Ravintola auki klo 9 lllalUi.
• Siistejä kalustettuja huoneita
asunnoiksi. Kuluttajaln koti. Pis­täytykää
sisälle.
\
OSCAR BAY
Miesten ja Naisten Räätdli
Kaikenlaista korJaustyfitA
PnheUnZ-lB91
76 London St. E. Wiodflor, Out.
T
mmi:
mmm»-
Il mu •
tiilin
Barnes Drug Co.
— 3 KAUFFAA —
Saalt Ste. Marie Ontafto
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
TäydeUinen varasto l ä i k k e t t l.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
. Suomipaketleja
lähettäessänne
SÄÄSTÄKÄÄ
Rahaa — Aikaa — Vaivoja
"OLYMPIA
$5.50
5 Ibs. Coffce
(Green)
3 Ib.-;. Rice
1 Ib. Raisin.s
"IMATRA"
»5.75
4 ibs. Ck>ffee
(Roastcd) /
3 Ibs. Rl<ie •
1 Ib. Raislns
1 Ib, Pnines
Lähctetiiän Tanskasta, kalkki pa­ketit
vakuutukscs.sa. Virallisesti
tunnustettu G kertaa nimellisarvo-aan
arvokkaammiksi.
Norcon (Regist'd)
Suitc 338 — Dominion ^q. Bldff.
Montreal QuebM
taivasttt •asten. Tuntui nthi oudolle
ktin p i m eU el tallut lairikaan. Se
toi Jo l a p s u u s a j a n - k e ä t t l a t mieleen
Ja oli omiaan nostattamaan kaihoisaa
tunnelmaa sitä mukaan, kun laiva
haUuri merta labemmäksi kotitanhu-
Ja,
Torstaina: sinne Jäi Skotlannin
rannat. Nyt olemme pohjan merellä
Ja t ä ä l ä näyttävät nuo laineet mene­vän
ristiin Ja tanssivan enemmän
vaahtopäisinä. Valkeat suuret kala-k>
kit seuraavat laivaa sillä ainahan
.sieltä heitetään ruuanjätteitä mereen.
Kansi alkaa uudelleen täyttyä ihmi­sistä
j a merisairaat alicavat virot3.
Eipä ttillut minuun tuo merisalraus.
Doris oli hiukan alkumatkalla kun
liän innostui käymään laivan uima-altaassa
uimassa mutta h ä n kun jätti
sen huvinsa niin jäi myöskin merl-sairaus.
Se on kummallinen tauti
vaikkei laiva Juuri nimeksikään hei­lunut
ko&o maUcalla, niin siltä huoli­matta
«e teki Ihmiset merl.sairaiksl.
Meidän oli kaikkien pantava matka­tavaramme
kuntoon j a nostettava ne
käytävälle mistä laivamlehet veivät
ne kannelle. Kova oli purkaustyö.
Lastirooman nostovehkeet olivat jo
kunnossa ennen Iltaa. Sähköä tun­tui
olevan Ilmassa, ketään el huvitta­nut
tanssit eikä seurapelit,' tai mah­dotontahan
se o'i tanssia koska kansi
oli täynnä matkaUvaroita. Me Suo­meen-
matkustavaiset saimme merka­ta
suuremmat matkalaukut laivassa
Jacttovilla sinivalkoisilla lapuilla F I N ­LANDIA.
Nämä tuli GöteborgLsU lä­hetettäväksi
läplkulkutavarana Ruot­sin
läpi Turkuun Ja n ä i n ollen ei
Wrvlnnut mennä Ruotsin tullin läpi.
^Perjuitai-aamuna heräsimme hy­vin
aflcaiseen kovaan ikollnaan. Laiva
seisoi paikoillaan Ja koneen Jyskytys
oli lakannut. Hyppäsimme Ikkunaan
Ja tottatotisesti olimme Göteborgin
satamassa Ja laivan purkaustyö oli
kovassa käynnissä. Aamiainen oli
hyvin vaa-hain Ja kalkki pöydässä oli­vat
Jo matkakunnossa. Miten Jän­nitys
kasvoi. Meitä suomalaisia c l i
pyydetty Jättäytymään viimeisiksi
passitarkastukseen, koska meillä cl
ollut kiirettä pois laivasta. Mell!e oli
linjan puolesta luvattu tarjoilla vielä
päivällinen laivassa. Joka el kuulu­nut
alkusopimi^seen enää. Mutta
näin emme kiirehtineet pois laivasta,
vaan annoimme ruotsalaisille ja muil­le
maahan jääneille tilaisuuden k i i ­ruhtaa
pois laivasta odottavien omais­tensa
lirokse. Kun kovin kiire oli
ohi kävimme me suomalaiset läpi pas-sitaritastuksen
ja saimme tilaisuuden
poistua laituriin lähettämään sähkö­sanomia
omaisillemme Suomeen ja
tullata käsipakaasimme ja punnitut-taa
mätka-arkkummc Ja lähettää ne
ddelleen matiaan: Arkut tietysti me-hlvSt
myöskin läplkulkutavarana, siis
n i i t ä ei tullattu. Minusta näiden
läptkulkutavarain rahti oli liian kal­lista
mutta minulle selitettiin siihen
kut|luyan laivanrannasta junaan vlenr
tiflÄaan Jäpl kuljetus Tukhomaan Ja
äleltät&aseh laivarantaan ja Turkuun
äsU. niin kai se oli sitten kohtuulli­nen.
Heti päivällisen jälkeen odotte­limme
lalvanrannassa kunnes Lsot l l n -
ja-äutot veivät meidät asemalle. Siel­lä,
tuli odotus pitkäksi. Ei kunnon
Istuinta oi:ut tyhjänä ja ilmakin oli
niin koleaa, ettei paljon huvittanut
kaupungilla liikkua. Linjan agentti,
mr, Alponen tarjoltul viemään minut,
Doriksen Ja matkatoverini illalliselle.
Siihen lyöttäytyi multakin seuraan ja
YHTCI8Ktn«NAN AINEELLISEN
ELÄMÄN EHDOT
Edistäen tuoUntovohnien kehltystft
tuotantosuhteet vaikuttavat aina j o n ­kun
aikaa perusteellisen muutoksen
Jälkeen, siis tuotantotavan alkuaikoi­na,
jolloin ne vielä vastaavat tuotan­tovoimien
kehitysastetta. Mutta kos­ka
tuotantovoimat keblttjrvtt lakkaa­matta,
niin syntyy vähitellen niiden
välille yhä kärjistyvä listfrlita. Tuo­tantosuhteet
alkavat estää tuotanto­voimien
kehitystä. Tämä rtstirilta
kärjistyy kärjistymistään kunnes
vanhojen tuotantosuhteiden täytyy
muuttua, sillä muutoin koko talouse­lämän
kehitys kävisi mahdottomaksL
Tuotantosuhteet muuttuvatkin aina,
sillä sellaisina kausina qn J^ku yhteis­kunnan
luokka tai ryhmä. Joiden etu­jen
mukaista on u u s im tuotantosuh­teiden
aikaan saaminen j a tuo luokka
tai ryhmä taistelee vanhojen suhtei­den
hävittämiseksi Ja olipa Ulstelu
kuinka pitkäaikainen ja ankara ta­hansa,
nuo utisia tuotantosuhteita
edustavat voimat pääsevät aina en­nemmin
tai myöhemmin voitolle, kos­ka
tuotannon Ja yhteiskimnan kehi­tys
ei voi kovin pitkäksi aikaa pysäh­tyä.
Kaikissa kapitalistisissa maissa ele­t
ä ä n juuri tuollaista aikaa. Vanhat
kapitalistiset tuotantosuhteet ovat Jo
muodostuneet tuotantovoimien kehi­tyksen
esteeksi. Tuotantovoimien yk­sityisomistus
on Jyrkässä ristiriidassa
(Ennen sairastamistaan, Eino Nevalaisen,luentQ-mitistiiniianQJen
perusteella kirjoittanat
AKU KORHONEN)
tuotaptovälineiden Ja tuotannon y h ­teiskunnallisen
luonteen kanssa. Sel­vimpänä
ilmauksena tuosta ristirii­dasta
ovat yhä ankarimpina toistuvat
talouspulat niitä seuraavine tuotanto­voimien
hävityksineen. Kuinka suuri
oli tuotanta voimien hävittäminen
esim. viimeisen talouspulan aikana,
jolloin esim. tällä manterellakin oli
miljoonia miehiä työttömänä Ja teh­taitten
koneet seisomassa. Ktiinka
mmm-
Persoonakohtainen sanoma
suomalaisille metsäiniehille
Me kiellämme kalkki liikkeellä olevat huhut, ettei SAND­VIKIN
"Kala ja koukku"-malll8ia sahoja olisi saatavissa.
Näiden sahojen lähetykset saapuvat jatkuvasti Ruotsista
ja vaikka niiden kysyntä onkisi erikoisen suuri, niin me
voimme varustaa Canadan metsätyönteottäjät joko
"Kala ia koukku"- tai "Tornado"-m«llbUla sahoilla.
"Kala ia koukku"
tavaramerkki
Tämä merkki sahanterässä on
takuu siitä, e t t ä sahan laatu
Ja valmistus ovat parhaat, t u ­loksena
yli 50 vuoden koke­muksesta
sahojen valmlstaml-sessa.
Ylläoleva kuva osoittaa kuinka Sandvikin sahanterä leik­kaa
puuta ja kuinka räkettihampaat poistavat sahan­purun.
Tämän tyyppinen saha kehitettiin ensin ja tuotiin
tähän maahan Sandvikenin toimesta ja vieläkin No. 129
saha on voittamaton. Vaatikaa alkuperäisiä Sandvikin
sahoja, älkää tyytykö mihinkään korvikkeisiin tai jäljit­tely
ihin .
ÖBERGIN kaksiteräiset salianviilat
'Puolikuu Tavaramerkki
OJ>?'r^'in m^da.s. on suurin sahanvUlojen valmistaja maailmassa vuo­desta
ISfiO saakka ja sen tuotteita — vaikka niitä on jäljltelty — ei
olo v:clu voitettu. Öbergin "Puolikuun" viilat tekevät satiinin peh­meän
jäljen sahan terähampaislin, kuten kokeneet metsämiehet
vaativatkin. Öbergin viiloja on nyt Icylliksl saatavissa.,
Te voitte ansaita enemmän käyttämällä Sandvikin sahoja
jä Öbergin viiloja, Sandvikin kaaria sekä sahanteroitus-välineitä.
Tilatkaa näitä työmaanne tai rautakaupan
kautta. Kirjoittakaa ja pyytäkää meidän uutta kuvitet­tua
lentolehtistämme 'WT-48, mistä näette koko metsä-työvälineitten
sarjamme.
SANDVIK CANADIAN LIMITED
426 ^cGill Str«et Moiiir«al 1. P. a
niin se lyhensi iltaa meidän osalta
mutta muut odottavaiset olivat her­paantuneita
siihen pitkään odotuk­seen.
; Junassa ei oKut hätää sillä
meille oli varattu erikoiset vaunut,
joihin ei muut matkustavtaiset
päässeet. Kello oli 10 i l l a lU kun Juna
lähti. Se oli sähköjuna Ja hyvin
kodikkaat topatut istuimet. Toiset
torkkuivat mutta minua piti hereiliäi
eräs Chicagossa opiskelemassa ollut
nuori taiteilija. Jo:ia oli Suomen am­mattiliikkeestä
Ja sodan vaiheista hy­vin
pimeät käsitteet. Minulle tuli
mieleeni heti, e t t ä tämä on siis sitä
ensi makua, jota tulen kokemaan pit­kin
kesää.
Lauantal-aamuna saavuimme Tuk­holmaan.
Väsyneinä tuntui ilman^ko-leus
hyvin lamaannuttavalle. Meidät
vietiin asemalla odctuasallln Ja sanot­tiin
että päivä on teidän omissa k ä ­sissänne
kunhan olette takaisin kello
2 jolloin linja-autot tidevat viemään
teidät laivarantaan. Taasen väsyttävä
odotus. Me kuitenkin päätimme läh­teä
katsomaan kaupunkia j a lähdim­me
kuninkaan palatsia kohden. M i ­kä
mainio päähänpisto, sillä yhdellä
kruunulla nälihme tuon entisajan
mahtavan loiston. Kim nousimme
ylös kuluneita klvirappuja ja katse­limme
niitä kiviseiniä maalauksineen
Ja koristeineen tuM mieleeni Välökärin
kertomukset. Miten paljon onkaan
tapahtumia kätketty noiden seinien
sisään Ja miten monta komeata äÄa-herraa
on tärkeissä asioissa kannidc-set
kilahdellen astellut noita rappuja,
ja sitten itse hucneiden sisustus! M i ­ten
paljon alkaa ja varoja onkaan
uhrattu niiden sisustamiseen. Kris­tallikruunut
kimalsivat katossa, suuret
kalliit maalaukset peittivät seinät ja
kalliit matot lattiat. Kaikennäköiset
huonekalut, Joista tuoUt j a soffat oli­vat
kulatut ja peitetyt sameteilla. Se
oli tcsin nähtävyys. Jos Joku tämän
matkan tekee niin äUcöön JättäW
siellä käymättä. Olisi toivottavaa, et^
tä linjan puolesta järjestettäisiin sin­ne
opas. Kun tulimme alas oli suuri
joukko koululapsia kerääntynyt k u ­ninkaan
pihamaahan Jotain katsele­maan
Ja siihen mekin Jäimme. Sieltä
näkyi kuninkaan ajopelit Ja vähän a i ­kaa
odoteltuamme tuli kruunun prins­si
Ja asettuen ajoneuvoihin ajoi ohit­se.
Kun tulimme takaisin asemalle ja
kerroimme näkemämme oli monen
mielipaha ettemme ottaneet heitä
mukaan. Kahden aikaan Ut^a-auto
tuli ja niin meidät vietiin rantaan
missä "Oihonna" odotteli. Aamulla oli
lähtenyt toinen laiva Helsinkiin j a me
emme jaksaneet käsittää miksi me
Helsinkiin matkalipun ostaneet emme.
siihen päässset. Taasen odotus ja
jonotus. Lapset palelivat ja oUvat
väsyksissä. Heti kun pääsimme lai­vaan
menimme vuoteisiimme. Jotka
olivat puhtaat Ja siistit. Tukholman
suuren määrän tarvikkeita ne olisivat
voineet noina vuosina tuottaa? Sa­ma
ilmiö on taas uusiintumassa. Pää­asiassa
taloudellisista ristiriidoista
Johtuvat myös imperialistiset sodat.
Joiden aikana tuotantovoimien hävi­tys
saa vielä laajemmat mittasuhteet.
Nuo molemmat, n i i n Jatkuvasti tois­tuvat
talouspulat kuin imperialisti­set
sodatkin, ovat kapitalistisen tuo­tantotavan
ehdottomia suralaisia ja
tulevat toistumaan niin katian kuin
kapitalistinen tuotantotapa vallitsee,
sillä se ei voi enää kehittyä keskvy-tyk-sittä,
vaan sen on olemassaolonsa säi­lyttämiseksi
aika aJoiUain hävitettä­vä
tuotantovoimia. Sen sijaan N : l i i ­tossa
Ja vuosi vuodelta yhä suurem­massa
määrässä myös edistyksellisis­sä
demokratioissa vastaavat tuotan­tosuhteet
tuotantovoimien kehitysta­soa,
mitään ristiriitaa ei niiden välillä
ole, joten tuotantovoimat voivat ke­hittyä
keskeytymättä.
Voimme siis tehdä Johtopäätöksen:
Tuotantovoimat eivät ole vain tuo­tannon
liikkuvin Ja vallankumouksel­lisin
aines, vaan ne ovat sanialla myös
tuotannon kehityksen määräävä a i ­nes.
"Sellaiset kuin ovat tuotantovoimat,
sellaisten täytyy olla tuotantosuhtei­denkin".
(Stalin).
Materialistisen historiankäsityksen
väittämät todistaa eittämättömäksi
oikeaksi koko ihmlskimnan historial­linen
kehitys. Jos seuraamme tuo-tantovoimlen
kehitystä ensinvnälsistä
kömpelöistä, hiomattomista työkaluis­ta,
joilla alkuperäiset ihmiset hank­kivat
toimeentulonsa, kuten kivikir­veet
ym. kömpelöt työkalut Ja puo-lustusvällneet
.aina nykyisiin jätti­läismäisiin
koneyhdistelmiin saakka,
n i i n toteamme, että tuotantovoimien
le»poiat cUvat c«kclt^tut Q^Cskextteis-mään
feodaaliherran hyväksi kor­vaukseksi
oikeudesta asua hänen, a-nastamallaan
maalla. Aluksi too kor
vaus oli suoranaisen työn niuo<k>SBa.
seuraavana asteena <M ILB. tuote-koiico.
Jolloin maaojatalonpojtm tuli
luovuttaa määrätty osa vuoden tuot­teistaan
feodaaliherralle. UseitiQli
tuo feodaaliherran oeuus niin. suurit
e t t ä maaorjatalonpo^ peilieiiieea
Joutui näkemään suoranaista nälkiä
Seuraavana ja viimeisenä tal(»q;^jan
riistomuotona feodaUsmln aljauiac.oU
njs. rahakorko.'jcdlcrin maawMtal<m-poika
myi tuotteensa Ja maksoi ve­ronsa
feodaaliherralle rahana. T ä ­mä
muoto veti talonpojan yalbdo^ts.
kaupan p i i r i in Ja kehitti kapitaUrtUa
kehitystä on seurannut itse ihmisten,
tuotantovoimien tärkeimmän osan
kehltjns. Mitä täydellisimmlksi ovat
työvälineet tulleet, s i t ä kehlttymeem-pää
on myös ollut ^ noita välineitä
käyttävien ihmisten työ, tuotannolli­nen
kokemus j a työmenetelmät.
Yhteiskunnan tuotantovoimien ke­hityksen
sets-auksena on aina ollut
myös vastaava kehitys tuotantosuh­teissa.
Jolta on t ä h ä n mennessä ollut
Jo viisi perustyyppiä, nimittäin alku­peräisen
yhteisön, orjanomistukselli-sen,
feodaalisen, kapitalistisen ja so­sialistisen
yhteiskunnan tuotantosuh-,
teet
Tämän yhteydessä emme voi yksi­tyiskohtaisesti
tutkia noita toinen
toistaan seiurannelta tuotannonsuhtel-den,
perustyyppejä, vaan lyydjrmme
vain toteamaan, e t t ä alkuperäistä yh-t
e l ^ ä Ja sosialistista tuotantotapaa
lukuunottamatta kalkille muille tuo­tantosuhteille
antaa leimansa tuotan­tovälineiden
yksityisomistus.
Alkuperäisen yhteisön aikana olivat
tuotantovälineet kaikkien yhteistä o-maisuutta.
Työ suoritettiin yhteises­t
i , koUektUvisestl ja tuotteiden jaos­sa
noudatettiin ehdotonta tasa-Jakoa.
Orjanomistusjärjestelmän aikana pie­ni
ryhmä yhteiskunnan jäsenistä o-mlsti
sekä .tuotantovälineet että v ä ­littömän
tuottajan, orjan, sekä luon­nollisesti
myö^Eln tuotteet. .
Feodaalisella kaudella oli tärkein
tuotantoväline, maa, feodaliherrojer
omaisuutta Ja heillä oli osittainen o-mistusoikeus
myös työvoimaan ,maa-orjatälonpolkaan,
jotka kuitenkin
omistivat vaatimattoman, omaan työ­hön
perustuvan taloutensa. He o l i ­vat
kritenkin sidotut feodaaliherran
maahan ja heidät voitiin myydä maan
mukana toiselle feodaaliherralle, mut­ta
ei enää tappaa, kuten orjanomis­tusjärjestelmän
aikana. MaaorJatA-suhteita
maaseudulla feodallsmtn rapr
peutumlskaudella.
Kapitalismin kaudella ovat tärkeim­mät
tuotantovälineet pienen kairtta-listllupkan
yksityisomaisuutta, mutta
työvoima, palkkatyöläiset ovat hen­kilökohtaisesti
vapaita. Kuitenkin he
ovat pakoltettuja myymään työvoi­mansa
kapitalistille, sillä tuote^tovä-lineitä
omistamattomina heillä ei ole
mitään muuta keinoa toimeentulonsa
hankkimiseen.
Kaikille nuille kolmelle viimemai­nitulle
Järjestehnälle luonteenomainen
tuotantovälineiden y k sitylsoipaistus
aiheuttaa välittömän tuottajan^ työ­läisen,
oikeudettoman aseman, t^ydel-s
l k a u t vaflntttaa.
I b i a d x i tnp «rScDisuus jobtuu siitä,
kemttafssaääa «uotantovoimla,
:^9vaibieU& JjLe. ihmiset ehräit suin-
Jifi^tS^ dtfttkä edes ajattele, että
i u o i i a UADinnaflB olisi kauadcantol-fiia
ytiteidcunnalliäa seurauksia A l -
taqierftisen ylrtelsrä Jäsenet eivät
ajatelleet rautaisia ^ « c a l u j a k ^ -
«aagäo i » k a l a t i e s s ä ä n , ebtä niiden
« i ^ s r t i n t ö a b q ^ Juhtaa orjuudei syn-tymiaec^
e ^ tayHäcSäa keskiajan
ÄmnnttflmntyT''*yi^''* tai rftastunut
itaippias aiatellut perustaessaan en-sinnnftiiä*;
8purenä>la tuotantolaitok-
Fsttlandln toveri AOca meOlä kului
hyvin mutta s i t t a i alkoi kello lähestyä
4 ja meille ikävin, se poislähtö, erota
tovereista Joihinka juinl olimme t u ­tustuneet.
Valokuvia otettiin j a sit­ten
lähdettiin.
Kiitos kaikesta vieraanvaraisuudes­ta
Ja toveruudesta, muuta en voi sa­noa.
Paluimiatka oli laulua Ja nau­rua
koko ajan." OU jo pimeä k im
saavuimme takaisin Vancouveriin.
— Kuorolainen-lukekaa
VAPAUTTA ja tUatkao
%e itsellenne, että voitte lukea sitä
äännöUisesti.
PelerA.V(sa|
SUOM _
• * *
GE.3392 582]
<NearPapeA^
Ilsen taloudellisen j a uaein XQ^ÖS y h ­teiskunnallisen
riippuvaisuuden tuo­tantovälineiden
omistajista sekä vii­memainittujen
harjoittaman työläis­ten
riiston. Tuo riisto ilmenee siinä,
e t t ä tuotantovälineiden omistajat
anastavat itselleen työläisen lisätyön
kokonaan Ja tavallisesti myte huo­mattavan
osan välttämättömäii työn
tuloksista. Lisätyöllä, tarkoitetaan iä­t
ä tuotemäärää, minkä t F Ö I ä i ^ tauot­taa
yli sen tuotemäärän, qainkä "hän
tarvitsee itsetisä j a perheensä y ä l t t i -
mättömään toimeen tuloon t s . elääk­seen.
Välttämättömällä työllä taas
tarkoitetaan Juuri edellä mainittujen
tuotteiden tuottamiseen k ä ^ t t yä
työaikaa. Jokainen i>aiUcatyöläinen
tietää, että tuosta välttämättömän
Voi miten silmä seurasi jokaista vas­taanottajaa
erikseen Ja tarkisti, että
onko tuo ja tuo mlnim omaisiani. 20
vuoden poissaolo saattoi tehdä omai­set
aivan tuntemattoman näköisiksi.
Jopa tunsin sisareni miehen punaises­ta
tukasta Ja valokuvan perusteella.
Mikä hiiitominen ja huuto kun huo-maslnune
toisemme Ja eiköhän vieres-työnkin
tuloksista tuoiantoväUneiden
(»nistaja anastaa itselleen, sillä harva
palkkatyöläinen saa työnsä tuloksista
nihi paljoa, e t t ä voisi perheineen elää
kunnollista elämää, vaan puute on'
aina ovella kurkistelemaÄsa.'' \
Sanomattakin on selvää, e t t ä kai­kille
kolmelle yhteläamtamuodolle on
ominaista yhteiskunnan JakaanUunl.
nen luokkiin, omistaviin j a otmsta-mattoriiiin.
riistäjiin J ä n i s t e t t ä v ä n,
sortajiin j a sorrettuihin, joiden välil­lä
käydään j a on k ä y t y kautta kofco
historian, taistelua motiissa eri muo­doissa.
Sitä mukaa kuin ristiriita kasvanei­den
tuotantovoimien j a ennallaan py­syvien
ituotantosuhteiden välillä'kiris­tyy,
kärjistyy myös ristiriita vanhoja
tuotantosuhteita edustavan luokan, j a
uutta tuotantotapaa edustavan luoikan
välillä ja samassa suhteessa; kärjis­tyy
myös luokkataistelu. Se aipa
päättyy ja op päättynyt, yhtei^im-nalllseen
vallankumoukseen. iBdis-feQd
«a;U8en. Järjestelmän kukistumi-e
t t ä ; h ä n e n toimintaasa j<Ataa
a^en. p a ^ ^ ^ t t k ^ vaUankumouksiin
i M ^ ^ l j ^ ^ järjestelmän maaU-fflto
hjgnpttteen.
JEdeQä; sanottu ei kuitenkaan mer-
Ut«» d t ä , eiUä alueellisilla tddJöiUä
»Acmnmäa^ ybteiskun-nälUdmidttJöailn.
On aina muistet­tava,
e t t ä « b o t a n t o v o ^ ^ kdiltys ja
mäuitoläet tuotantosuhteissa tapahtu­vat.
luonnonv<4maisesti vain määräi-i^
yyn rajaazi saakka, sillä sen Jälkeen
fcuh uudet tuotantovoimat ovat ke­hittyneet
riittävän pitkälle, muuttu­vat
entiset tutatonAmu^^ ja niitä
edustavat hiqkat sellaisiksi kehitystä
J a n u t t ä v a l d i ^ tekijäksi, joka vcddaan
raivata pois ainoastaan uutta tuotan­totapaa
edustavien ihmlBten tietoi­sen
toimiiBian avvlla. Siinä vai­heessa
saa-vat vanhan Ja uuden väli­sen
ristiriidan, uusien yfateiskunnal-ttsten
taiiieiden synnyttämät uudet
aatteet ja katsomukset vaUavan suu­reni
sneridl^ksen. Ke nostattavat ja
järjeäiävät joiäEot taisteluun vanhaa
jarjesteomäft vastaan. Kehityksen
Itxmhotivoimainen kulku väistyy ih­misten
tietoisen toiminnan tieltä.
imdaB muutosten kehitys muuttuu
Hdiliseksi, JiyppäykselUseksl muu-toksöcsl.
Niin on Jokaisessa histo­riamme
aikana tapahtuneessa yhtels-kunnallli^
essa vallankumouksessa ta-imhtmnrt.
Evolutio muuttuu revo-tatloksL
ja Suomen välinen matdca oli kova-kelniunista
mutta eihän s i t ä kestänyt
k im yksi yö.
Sonnnntal-aamuna se Ruotsissa ka­donnut
innostus a:koi taasen nousta.
j J o alkoivat lähetä ne rakkaat ran­nat.
Kello 0 aamuUa' alkoivat Turun
rannat häämöttää ja a&oi erottaa
Ihmisiä seisovan vastassa. Voi miten
alkoi itkettää. Laiva kun läheni l a i ­turia
alkoivat hatut ja nenäliinat hei­lua.
Laiva kun läheni rantaa oli so­taväen
soittokunta meitä vastassa ja
kaunUt tutut säveleet tärisytti ilman
;ja lausui meidät jo ter\-etul'eeksi. E l
•ollut yhtään silmää, jt&a el olisi kos-
Itunut. Myöskin linjan puolesta oli
I meitä tervetulleeksi tervehtimässä
ieräs nuori mies. Me vastasimme l a i -
v.i.sta m.iammc laululla j . ^ past(fft
j Mäki kiitti m-4dän kaikkien puolesta.
sään ihmistungciksesta -näy isänikin
ktffottava pää. Itkimme Doriksen
kanssa kummatikin. Se tunne, joka
täytti sydämen on mahdoton ktivailla.
Ei kenenkään tarvinnut sillä hetkellä
hävetä kyjmeleitään. Nyt äkkiä taa­sen
passitarkastuksen lävitse, ja tul­l
i n läpi Ja silloin olimme voiiaaJBkais-sa
syteilylssä. Se oli kuin unta. Pel­k
ä ä n herääväni todeUisuuteen. Voi
miten oli isä vanhentunut. Hän oli
n i i n täynnä «yppyjä j a laiha, muu­tama
hammas niiden kaunUn ham-masrivin
tilalla mitkä olivat silloin
kun h ä n minut saattoi Canadaan läh­tiessä.
Tampereelle menevään Ju­naan
he olivat jo ostaneet matktOiput.
Siis ei ollut muuta hommaa kuin saa­da
kirstut matkaan ja käydä Tudnia
ihailemassa. Kulutimme aikaa kau­punkia
3fcierreUen j a kävimme Tttrun
tuomic&b-kossa. Jossa mintUla et ollut
ennen tUaisuutta käydä. Mikä ko­mea
niUitävyys! Tampereelle kUn saa­vuimme
oli k < ^ kynnelle kj^cenevä
suku meitä vaaassa hyväilyineen ^
ktAianeen. Voi e t t ä oli nuo pikku­siskot
Ja veUet kasvaneet ja heilläkin
oli Jo lapsia Ja kailcki oli siinä meitä
vastassa. Tämä jäleen näkeminen
korvasi jo kaiken sen vaivan ja rahan­menon
mitä tämä matka kuIuttL E n
e n ä ä harmittele vaikka täytyisi alusta
alkaa rahapussin pohjaa täyttää. K y l ­lä
tämä jo oli^sen uhrauksen arvoinen
j a tämähän "oli T ^ s t a ^ ä t ä "alkua.
itykseUinen l u < ^ ^ kukistaa a i n a . o i -
tisen vallassaolevan luojaa (esim.
porvaristo feodalismin) Ja saavutet­tuaan
yhteiskmuiallisen Ja poliitti­sen
vallan raivaa pois esteet tiuslen
tuotantosuhteiden (MeMJä. Taloudel­lista
Ja yhteiskunnallista vallanfcun^
usta seuraa j a osittain Jo sitä edeltää,
täydellinen muutos yhiteläcunnaUisis-sa
ja muissa aatteissa, poliittidäsa
laitoksissa, sanalla saiioen koko yh­teiskunnallisessa
rakenteessa. Tai ku­ten
Erngels toteaa esipuheessaan
"Kommunistisen puolueen manifesti"
v. 1883:
"KuUakln historiaUiseUa aikakau­della
valllitseva taloudellinen ituotan(to
ja siitä väistömättä. johtuva yhteis-kuimallinen
reenne, muodostaa pte-rustan
tämän aikakaud^* poUilttisel-le
ja sivistyshistorialle, e * t ä « ä^
mukaisesti (maan ikivanlian yhte^-
omlstuksen lakattua^ koko hlstoda Qn
ollut luokkataistelujen liistoriaa, yh­teiskunnallisen
kehityksen e r i astäiyta
riistettyjen j a riistäJäiii. h a l l i t t a v ia
Ja hallitsevien luokkien väUstoi taijs-telujen
historiaa, mutta 0ttö t ä a ^
taistelu <HI nyt saavuttanut aste^.
Jossa riistetty j a sorrettu luokka > (pro­letariaatti)
el enää voi vapauttaa i t ­seään
riistävästä ja sortavasta hiO-kasta
(porvaristosta) samalla vapaut­tamatta
koko yhteiskuntaa alnaisdEsi
riistämisestä, sorrosta j a luokkatais­telusta..*"
Tuöntannon kolmas eriktft^jiirTe
on se, e t t ä uusien tuotantovoimi«i jja
n i i t ä vastaavien tuotantosuhteiden
syntyminen tapahtuu vanhan Järjes-^
teimän uumenissa ihmasteiL_fe^hdos6a
rUpinmiatta. Umdsten tietäviäbtä m i ­h
i n heidän toimintansa tuOtantovtd--
mien käiittämiseksi ttflee jobtamaan.
Tämä Jtdxtuu ensiksi sUtä. e t t ä i h ­miset
etvSt voi sainkaan vapaasti va­l
i t a jotakin m ä ä r ä t t y ä tuotantotapaa,
vaan jokamen stdcupolvi saa sen syn­tyessään
valmiina. Jokaiiien Suni­nen
sjmtyy yhteiskunnassa, jossa ovat
valmiina määrätyt tuotantovrtmat. Ja
n i i t ä vastaavat tuotantosuhteet Ja h ä ­nen
on harjoitettava tuotantoa niiden
puitteLssa ainakin aluk.si. kunnes k.a.
sukupolven aikaansaamat muuUAset
aikana,
vastaanottamassa.
Vaneoaver, B. C. — C S J ; n Vaur
coiiverin osasto on joskus vieraillut
Anierikan * puolella näytelmäkappa-leiUa.
Vihdoinkin saavutimme suu-rimm.
aA.,ui>elmamme, saimme kutsun
kevMliä vierailla SeatUessa heidän
suurilla kesäiuhUllaan heinäk. 2-3
pVD&. Läulukti<^o harjoitteli lauhija
hartaasti Seattlen konserttia varten-1
Kaikki tämä Jo alkuvalmisteluista al-kaei^
meille suurenmoista touhua.
Vihdoiiikin valkeni se kaunis kesä­aamu.
h<^inä.k. 2 p : o ä.
OUmme kaikki laulukuorolaiset,
yiulutaitellijat. taidetanssijat j a mat-käseufalaiset.
iclo % aamulla Clinton
häalUIa.. Suuri Ja komea matka-auto
l ä h t i , meitä viemään kobU Seattlea.
TölsUia oU vieiä toinen silmä kiinni
ja toineii auki, sillä kaikki olimme
väsyneitä 1,000 dollarin Clinton-haa­l
i n rappaustansseista. Jotka olivat
edellisenä IHana. Olimme silti ilol-
. ä a Ja foulu-ja nauru kuului Ei ollut
vaiiceukBlä päästä rajan yli vain muu-tamUn
kysymyksiin oli vastattava.
Matka kului nopeasti, suuria mansik-kaviijelyksiä
oli matkan varrella Ja
kaupoissa oU "vesimelonia" ja "kan-teloun>
lä" mjrytävänä. Täällä Cana­dan
puolella el ole vieläkään näitä
hedelmiä kaupoissa. Sellaisia ovat
kauppamarkkinat Canadassa Setä Sa­muliin
verraten.
^ t t l e e n pääsimme puolenpäivän
Siellä oli tovereita m e M
Ruokapö3rtä oli
y^dmihja Ja ruokahalut meillä oli hy­vät.
Columbia-Joen savustettu lohi
oii oikein erinomaista, jota minä a i ­nakin
sain syödä ensikertaa. Iltapäi­vällä
kävimme kaupunkia katsomassa.
Konsertti alkoi klo 8 illaUa, j a sen
avasi toveri Halonen ja esitti Port-landiin.
toverin tuomaan terveiset siel­t
ä kaukaa." Hän kertoi, että heidän
ykät UäJDinattava toverinsa, Heiklcilä,
aiotaan: karkoittaa vanhaaiunaahan
j ä .heilu bn siellä puolustuskamppailu
I ^ Q i ^ r ^ i e B t t ^ . Tämän tervehdyk-
«^;jäl|i©eh,^^^a^ kooiolau-hMti^
: piti huolen mei-cUn:
i o ^ ^ i^iä» Mutta, b i i myös
t^^a^^ff^^Jtm hivireUa Lea V i i ­tasetta
J« B(eaju>ra Baelta. Huumori
dl oUut DBieiltä myöskään imohtunut.
^llä kiiptetinlaulaJa oli tulhit van-tiastamgHBta.
Konsertti onnistui hy-
«in. sen todistivat valtavat suoslon-osottidEset.
tauhdntoro lauloi yhden
laulun TUrtUx Maijan muistolle^ OUn
umribtaa.. että meidän vhihitaiteili-jtaame
Bettn soitti kaunUta lappa-lelMu
YäUaJalla juotiin kahvia ja
Sitten lepiksi tanssittliit Kaikille
V»m6 Qtt i i r j e s t e t ^ nukkumapaikat
Ja uni (dOdn hyvää vatkl» oli vain
wmt«iBi8 aanuituntija yöstä jäkllä.
aunxumtat>aamu oli taas kovaa tou-bua
litateä piknekkiin. Johon oU men­tävä
bussilla 20 mailia Alexander
BeachiUe. Se oU kaunis paikka ja
iPhtimetsän keskellä oli piknekki pöy­dät.
Paikka oli luonnon ihana, muis­tutti
vanhanmaan järven rantoja.
Pikndkissä taas vain tuU uusU tutta-vuuicda
Jia ^fötiin kovasti Ohjehnaa
oli myös mutta erikoisen hyväaihel-nen
oli se runo, jonka lausui eräs
Tehkaa praikkatilaiikseiiiie nyt matkaa
SUOnOEEN — TANSKAAN — NORJAAN - ntMv^
Lentoteitse keväällä j a kesällä Montre^u tai NÄ*
Paluumatkapaikka taataan. - Ya Lealla ensi s y k ^ tai jouluna ja samoin kesällä
tai aiglanmn kautta. Paluumatkapaikan saantiSt^'^
Halutessanne tuoda jonkun henkilön Canadaan a ;Ä
luvan saannissa j a myymme täältäpäin maksettuja t i ^ S^
Avustamme myös passien j a viisumien h a n k k i ^ S ^ 1
TEHKÄÄ P A I K K A T I L A U K S E N N E N ^ 0. K. Johnson & Co.
724 Bay S^U^JSSUL'^'^''^'''^^^^^^^^
Saatte parhata hinnat ja palveluksen läheltämili
Mustikkanne
FEDERAL YHTIÖLLE
Myyntijulistukset lähetetään päivittäin.
Pikaiset maksut.
Suositukset voitte saada mistä hvvänsä
Canadian Bank of Commerce pankeista
Pyytäkää meiltä osoiteleimaslnta. •
FEDERAL FRUIT COMPANYI
FRUIT MARKET — TORONTO
MUSTIKOITA
KORKEIMMAT HINNAT JA NOPEAT
' ! MAKSUSUORITUKSET
L Ä H E T T Ä K Ä Ä MUSTI KKAN
LISTERILLE
Teidän mustikkanne, kaikki mitä voitte lähettää meille,
myydä hyvällä hintaa. — — Meidän hankkimat markldi
maksaa päivän korkeimmat hinnat täysinäisistä baskettisiLl
Lähettäkää lähetyksenne meille : Yli neljännes\Tjcsd
Toronton tukkuliikkeenä hedelmämärkkinoilla. —
l ä h e t e t ä ä n pyydettäessä.
SUOSITUKSET: B A N K OF MONTREAL
F. G. LISTER ör CO. LIMITi
86 Front St. E., Toronto, Ont. Phelin]
MUSTIKOIT
Saatte korkeimmat markkinahinnat läheilämälli i
marjanne
MORRIS SHOOM FRUIT COMPAI
FRUIT MARKET — TORONTO
Maksamme joka päivä. Vapaat osoitelaput. Suosit
voitte saada Bank of Toronto, Church & Wellington J
Toronto, Ontario.
Mustikan Lähettäjl
» L
Saatte korkeimmat markkinahinnat, kun lähetättj
mustikkanne
Chas. S. Simpson Co. Limited
Perustettu yli 35 vuotta sitten
NOPEA Suositukset voiilei
MAKSUSUORITUS mistä pankista h;
MERKITKÄÄ TEIDÄN L A H E T Y K S E N N E ^T
Chas. S. Simpson Co. Limited
68 Colbome St. Toronlo. i
Kirjoittakaa tänään ja pyytäkää teidän oma
lähetysleimasin.
Älkää lainatko tai vuokratko leimasinta.
Mus^koita
Olkaa varmat., e t t ä lähetätte MARJANNE oikealle välitysi
mistä saatte korkeiminat markkinahinnat. Me maksanuiB
C. P. Kxpressi money orderilla joka päivä.
PUuisen maksun «jatamiB^pr^ lähettäkää mustikat suotaan
A N S P A C H
Suositukset voitte saada mistä hyvänsä Royal Pankista-
Kirjoittakaa ja pyytäkää lähetysleimasin ja tyTpy.
GEO. C ANSPACH CO. Limit<
74 Colborao Street Toronta