1949-08-09-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Salmi: oren Curi«. Marie Curie-SUo-tooUut. Kaikessa hlljateuu- . haudataan miehensÄ vle-eMpa hautausmaahan- Ilman ^ ^ a n surusaattoa, ilman «tuksJa, ilman yhdenkään Xlustajan läsnäoloa vain - j« ystävien saattamana hau- {jmä suuri nainen. Nainen, y^jessä miehensä -ttoman Marie GorieD työ kanssa keksi taika-aineen radlu-flfSV MANIA KASVAA JA oppn Nowolipkln varrella IM lyseossa, pieni vain 4-vuoti-hämmästyttää omaisensa sujuvasti kirjaa, joka on hänen vanhemmalle slsa- T»ikeuksia. Kun perhe tuo jjjmniästyksensä, säikähtää pieni De eika hän sen jälkeen pit-jjiaan uskalla sanoa kenelle-oppiaeema. yksin lukemaan. M»nia Ifesvaa ja näkee kaiken, upihtuu h ä n e n ympärillään. Äl-jairaus. vanhimman sisaren ja 1 äidin kuolema, jättävät hä-j j ^ n s a lähtemättömät jäljet, tulee arka ja sulkeutunut, tuntee ja näkee ympärillään, Venäjän tsarismi sortaa Puol a a . Lyseossa, missä hänen toimii opettajana, ovat viran-määränneet opetuksen taksi venäjänkielellä. Tässä ÖEsä kehittyy Maniasta har-isäDBiaan ystävä. Myöhemmin, maallakin oUessaan. hän -an on usein Puolassa, oman keskuudessa. käy koulunsa Warsovassa ja n sen hänet palkitaan dlp- Hänen mielestään koko on vain suuri oppilaitos, mls-ole muita kuin opettajia ja oppi-sdä yksi päämäärä: oppia, nton isä lähettää tyttärensä lepäämään, ennenkuin hän i Jatkamaan opintojaan. Mahi- ; seuraa 14 kuukautta, joi-likana hän ei ttmne mlnkäänlai-ei ajattele opiskelua, hän Tan tavallinen nuori nainen. Hän . nautaa, tekee kävelyretkiä. Ja ; pyhän Ludvigin päivän jälkei-aamuna h ä n heittää jalastaan "l, joista hän on tanssinut poh-yhtenä yönä. yiA HALUAA PALVELLA SORRETTUA KANSAANSA i palaa VVarsovaan. Hän ryh-tamäan yksityistunteja, saadak-tolmecntulonsa turvatuksi. Haon vain yksi haave, päästä Pa- Jatkamaan opiskeluaan. Mutta jatkaa Warsovassa ja sen kou- Mania opiskelee "lentävässä jonka nuoret puolalai-aanystävät ovat perustaneet, opiskellaan tsaarin kätyreitä Ilen, tutustutaan tieteen vil-saavutuksiin ja ajan suuruuk- Manialla ei ole varoja mat-a Pariisiin, hän ehdottaa slsa- Bronialle, että tämä matkus-ensin, ja perhe rahoittaisi hä-oplntonsa. Asia viedään päätök- ]a BrotUa matkustaa. Ja Mania yy kotiopettajattareksi. Hän jou-hyvin nöyryyttäviin oloihin. Pik-arUllsessa perheessä hän saa olevansa toisen käskyläinen, opettajattarena ollessaan Mania myös ensimmäisen rakkautensa, kuitenkaan ei saa olla luvallinen, kotiopettajattaren ei katsota so-perheeseen. iopettarena olleesaan Mania ha-palvella sorrettua kansaansa, hän avata lukutaidottomalle kan-oven oppimiseen. Hän ryhtyy tinaan maalaiskylän talonpoikals-a lukemaan. Tulos tästä työstä e kehuttava, eikä Mania ole Itse-tmyväinen, mutta ne isät Ja äi-iotka eivät koskaan olleet Itse Tohtori Tobe istaa ssaatoriossa Ja UrJoHtu iHUväkiiiaansa: •'Bfa-d »rae Pierre Cnrie kuoli S a n c *^ mozosn 4 pnä heinäknata 1934." T*m» kuolinsanoma leviää nopeas- U ympäri maailman. Se kiAtaa omaiset maUula Pariisiin. Jonne tae kiii>ehtivät tavaUkseen vielä kerran rakkaan Maniansa ennen tämän knolemaa. Se kiditaa sadat poiribiiaiset isänmaanystävät, sadat tiedemiehet Ja opiskelijat Kaikki tuntevat menettäneen» korvaa-mattonan paljon. Radiom-insti-tnntln käyttämättä Jääneiden kojeiden ääressä nuori tiedemies nyyhkyttää. "Olemme menettäneet kaiken." ONNITTELUMME iiho Häkkiselle 'nen SO-vuotissynty-mäpäivänsä johdosta. ^ ^ ^ ^ anny ja Einari Hänninen _1ia ja Sam Hietikko ilma ja Toivo Ranta y ja Vieno Hietikko -ma ja Alex Meri — Olga Manninen auha Järvi "nsio Niemi Tyko Mäenpää ^?^ju ja E. Mäenpää Worthington, Ontario «fekuun 3 p.nä 194d osanneet lukea, tunsivat suurta riemua Manian suorittaman työn ansiosta. • Oleskelu pikkuporvarillisessa perheessä käy kuitenkin Manialle raskaaksi ja hän pakenee rakkaaseen Warsoyaansa. Tänne hän saa kirjeen sisareltaan Pariisista, Jossa tämä kertoo menevänsä naimisiin Ja kutsuu Maniaa luokseen asumaan Ja opiskelemaan Pariisiin. Mania el kuitenkaan riemastu tästä ja hän kieltäytyykin ensiksi arvellen isänsä tarvitsevan häntä. Lopullisesti asia kuitenkin päättyy siten, että Mania huomaa matkustavansa IV luokan matkustajavaunussa läpi Saksan kohti unelmoitua Pariisia. Sanoin kuvaamattomat tunteet valtaavat Manian, kun h ä n hevosten vetämässä onnlbus-vaunussa ajaa halki Pariisin sisarensa asiuitoon. Hän tuntee itsensä nuoreksi, elinvoimaiseksi, työnhaluiseksi, toivehiklcaaksi. Nuori puolatar katselee Pariisia, ranskalaisia Joita vieras valta ei ole sortanut. Hän kirjoittautuu Borbonnein yliopistoon. Kuunnellessaan luentoja h ä n t ä askarruttavat monet kysymykset. Kuinka voidaan tiedettä pitää kuivana asiana? Onko mitään sen kiinnostavampaa kuin maailmankaikkeutta Johtavat ikuiset lait? Onko mikään sen merkillisempää kuin ihmisjärki. Joka pääsee niistä perille? IHMEELLINEN I T - T J E N , JOKA TUNSI F Y S I I K A N VIIMEISET SAAVUTUKSET Kun katselee tämän Marie Sklo-döwskan elämää Pariisissa, tuntuu tosiaan siltä, ettei hän n ä h n y t maailmassa mitään sen kiinnostavampaa. Hän muuttaa sisarensa kotoa pienen ullakkohuoneeseen, missä hän saattaa lukea yö- Ja päiväkaudet syömättä muuta kuin hiukan mehua Ja suklaata. Hän on sairas Ja väsynyt, mutta hän ei välitä siitä. Jo lapsena hän oli kiintynyt Isänsä kaapissa oleviin fysiikalisiin instrumentteihin. S i l loin hän ei ymmärtänyt näiden sanojen merkitystä. Nyt h ä n on luonnon-tieteitten ylioppilas. KSn tekee suunnitelmia Ja toteuttaa niitä. Opintojensa keskellä h ä n kohtaa Pierre Curien, 35-vuotiaan fyysikon, ja tuttavuus rakentuu tieteellisten kysymyys-ten ympärille. Marie on Pierresta aivan ihmeellinen nainen, Nainen. Joka puhuu fyy-sikaa viimeisistä saavutuksista Ja on perillä niistä. Pierre Curie haluaisi että Marie jatkaisi tieteellistä tutkimustyötään. Pariisissa. Marie haluaisi itsekin, mutta Puola Ja sen sor-rettutu kansa kutsuvat häntä. Pierre kosii, mutta Puola merkitsee enemmän ja Marie matkustaa. Mutta hän palaa takaisin Ja ilman kirkollisia muodollisuuksia Marie Sklodovska Ja Pierre Curie vihitäään kaupungin-määrin virkahuoneessa. R A D I U M OLI OI.EMASSA! Tämän jälkeen muodostuu Marien päivä yhä raskaammaksi. TieteeUis-tä tutkimustyötä, taloustyötä, tutkin-tolukuja. Kaikkea tätä sisältyy hänen elämäänsä. Joka el ole helppoa. Kenties Juuri siksi hänen hieno luonteensa n i in mainiosti heijastuu hänestä. Hän on sitkeä, rohkea, ujo, vaatimaton Ja kaunis. Marie Curie hoitaa kotiaan Ja lapsiaan. Samanaikaisesti oppinut nainen tekee suunnattoman merkityksellisen työn. Kun Röntgen keksi s i teensä, todettiin aivan odottamaton ilmiö. Uraanisuolöjen huomattiin säteilevän! Marie Curie antoi tälle i l m i - i öUe myöhemmin nimen radioaktiivisuus. Nämä säteet kiinnostavat Curie-puollsolta Ja he päättävät ottaa selvän niiden alkuperästä. Pierre' Ja Marie aloittavat työnsä Fysikaalisen laitoksen kellarissa olevassa romuhuoneessa. Huolimatta siitä, ettei huonees-sa ollut sähköä ja sieltä puuttui tarpeellinen fysikaalinen kalusto, eivät nämä puolisot antaudu. Tohtorityön tekijättären teh-tävänä on mitata uraanisäteiden ioni-saatlokykyä. Ja muutaman viikon kuluttua h ä n tekee ensimmäisen johtopäätöksensä: säteily on suhteellinen tutkimuksessa käytetyn uraanin paljouteen. Samoin h ä n toteaa sen, ettei säteily ole riippuvainen uraaniyhdisT tyksen kemiallisesta kokoomuksesta eikä ulkoisista olosuhteista. Nämä seikat, jotka maalllkoel» tuntuvat aivan turhanpälvälsUtä, sanoivat tälle fyysikolle paljon. Ne saivat hänet ajattelemaan, e t t ä säteily on atoomlsta laatua ja h ä n arveli että sitä eslineyi masta toimeen. Hän jättää uraanin ja havaitsee mjös toriumln sät^evän. Hän havaitsee säteilyn olevan voimakkaamman toisissa yhdistyksissä Ja kuvittelee näissä olevan uraania täi to-riumia. Alutta sitten hän huomaa kerran, ettei voimalcasta säteilyä voi aiheuttaa se pieni määrä uraania. Jota hänen tutkimissaan aineessa oU. Mistä saat oi säteily johtua? Marie Curie vastaa kysymykseen harkitusti tiedenaisena. Hän on ehdottoman varma sUtä. että on löytänyt uuden alkuaineen. Mutta alkuaine on kuitenkin olemassa vain Marien ja hänen miehensä mielikuvissa, he eivät voi näyttää toteen sen olemassaoloa. Todistaakseen keksintönsä Marien Ja hänen miehensä on tehtävä työtä. He saavat hankituksi itselleen tarpeellisen määrän jätemalmla ja saavat käyttöönsä vanhan vajan. Tavattoman suuria vaikeuksia ja kärsimyksiä saivat nämä tieteelle antautuneet puolisot kokea tuossa vajassaan sen 45 kuukauden aikana. Jonka he siinä työskentelivät sen jälkeen, kun olivat teoriassa löytaneet uuden alkuaineen. Vuonna 1902 Marie saa voiton sitkeässä taistelussaan. Hänen onnistuu valmistaa yksi desigramma puhdasta radiumia. Epäilevien kemistien oli taivutta. Radium oli olemassa. Tämän jälkeen avautuu maine Ma-rielle. Mutta hän pysyy edelleen varsovalaisena, ujona Maniana, joka välttää suuria ihmisjoukkoja. Hänet nimitetään professoriksi, hänelle annetaan labcraforio. Ja hhän Jatkaa työtään radiaktilvisten, säteilevien aineitten parissa. AINOA KUULUISUUS. JOTA MAINE EI TURMELLUT Marie Curie oli suuri nainen. Hän kuului sorrettuun kansakuntaan eläytyen sen kärsimyksiin kaukana vieraalla maalla. Hän oli tiedenainen, Joka päättävästi ryhtyy työhönsä ja suorittaa sen loppuun. Hän oli ihmisenä vaatimaton. Einstein on sanonut hänen olleen ainoan maailman kuuluisuuksista, jota maine el ole turmellut. Se työ, jonka hän miehensä kanssa suoritti, el avannut vain uusia teitä fysikaalllselle tieteelle, se antoi ihmiskunnalle keinon, jolla se saattoi hoitaa kaameata tautia. Huunonen osallinen MAL:n vastaisessa m. '-m vehkeilyssä Helsinki.-— (DLP) — Suomen Ammattiyhdistysten Keslcusliiton (SAK) puheenjohtaja Huunonen, Joka on ollut Genevessä Kansainvälisen Työ-toimiston konferenssissa sekä sen jälkeen pidetyssä Maailman Ammatti-yhd'sty£ ten Liiton toisessa kongressissa Milanossa SAK:n edustajana, on matka laan osallistunut myöskin siihen englantilaisten ja amerirkkalais-ten Järjestämään MAL:n hajoitusko-koukseen. Joka pidettiin Genevessä kesäk. 25 ja 26 pnä, kerrotaan taällä asioita tuntevissa piireissä. Työtoimiston kokous. Joka alkoi Genevessä kesäkuun alkupuolella, jatkui tosin virallisesti heinäkuun 2 päivään saakka, mutta hajolttajien kolkous pidettiin kesäkuun 25—26 päivinä, mitkä olivat lauantai- ja sunnuntaipäiviä. Jolloin päätoimiston komiteat eivät istuneet. Milanoon Huunonen saapui 28 päivän Itana. Näinä kokousvapai-na päivinä Huunonen osallistui hajoitta jien kokoukseen. ' , Tämänpäiväisessä SAK:n työvaiio- Valkoinen orjakatippa kunnan kokouiksessa Huunonen esitti i gu|]j|^g^||^m| Saksasta se'ostuk5en MAL:n kongressista. Sen ' Aluejiihlä pidetään Websters Cornersisin Wetetcr CouMn. jft. C — VUoMkÄ pidettyyn CSJ:n tliUUjUBeii ofiaistim kokoukseen oli kertftntynyi kkJ^Mn-vaihtoa l a multakin asioiltii huomattavan' paljon. Ameridum mantereen rauhatdnm-gressln suhteen oltiin citÄ mleltÄ, että järjestömme libettftisi alnn^ oman edustajansa. Jcs mitainlttin niin juuri rauhank<»gressUn tulisi sä«<la n i in voimakas edustus Jcdin auliddn m mahdollista, eU& kansan vaatimukset rauhan suhteen tulisi malt-doll< simman volmaatkaasM esiin. Sodanlietsojat on saatava vakuuttuneiksi siitä, e t t ä kansat tahtovat rauha», eikä sotaa. Äskeisen mäallmanscdan haavat eivät ole vielä parantuneet Osastomme päätu lahjoittaa tämän asian edlst|mlseen 25 dollaria. ALUEEN P I K N I K KI Aluetoimikunnalta saapuneessa kirjeessä ehdotettiin, e t t ä Vancom'erin. New We6tminsterta ija meidän osastomme toimesta Järjestettäisiin tämte yhteinen pUcnikki tk. 28 pnä. Ehdotus hsrväksyttiln Ja samalla valituin komitea puuhan edistämistä varten. Oteta«ni>a sitten tämä aluepäuiUtki kaikkialla huomioon Ja kokoonnutaan suurin Joidcoln tähän, mahdollisesti kesän viimeiseen ulkoilmajuhlaan. EDUSTAJi^T SELOSTIVAT ' CSJ:n j a Vapauden kokouksissa olleet edustajat esittivät selosttiksen-sa näistä tkokouksista. Selostukset oli - vat asialliset ja selvät, Jofeh helle annettiin tunnustus hyvin tehdystä tjösta. TYÖTAPATURMIA Ympäristömme metsätyömailla tapahtui äskettäin kuoleman aiheuttanut tapaturma. Kun L . Ansell öU lastaamassa tukkeja kuorma-autoon, irtaantuivat "tongit" yoUiatkln tavoto tukista ja tukki putosi häiieii päälleen surmaten hänet sUmänräpäykseS'!' sä. Hän oli. vasta' 24-vuotlas^ Osastcmme j ä s e n W l l l am Ojanleinl loukkaantui myöskin tukkityömaalla hyvin vakavasti. Hän oil työtoverinsa kansa 'tuk'kiB kaatamassa kun kaatuva puu sattui lähellä olevaan lahopuuhun, heittäen ikappaleen siltä Ojaniemen päälle. Häneltä loukkaantui toinen olkapsLä pahoin ja . M n sai myöskin sisäisiä vammoja. Loiik» kaantumit vietiin heti New West-minsterln sairaa!aan hoidettovälksi. Joutuen olemiaan siellä todennäköisesti pitkän ajan. Käyttääpä toverit katsonnassa W l l - llamia. Se tekee olon helponunaksi Ja viihtyisemmäksi kun ystävät käyvät juttelemassa. TAITEELLISIA V I E R A I L VM Vancouverin osaston näyttelijät kä-väsivät meille esittämässä ikaunlln laulunäytelmän "Kalastajan mökillä". Esitys sujui hyvin, joten meillä on syytä kiittää kaupunkllaisserkkuja rattoisasta Illasta. Parhaat kiitokset vaivoistanne, tulkaapa toistekin! Laulajatar Inga Laurell leväsi myöskin haalillamme antamassa konsertin. Yleisöä oUkln verrattain runsaasti ja 6ca£kkl kuuluivat olleen perin tyytyväisiä kuulemaansa. IlnMjen ha:tlja on tällä kertaa muistanut meitä oikein lämpöisillä ilmoilla niin että olo tuntuu jo «ikä tukalalta. Toivotaan, että sitä ei Jatku, kovhi pitkälle. Tervehdys Vapauden ja Liekin l u kijoille! ~ VUho Katainen. Tiistaina, elokuun 9 p. —- Tu^sday, AupMfc 9 ohefsa hän vakuutti olevansa hyvin selvillä Geneven kokouksesta eikä kieltänyt, kun hänen osanottoaan siihen tiedusteltiin. Huunosen selostiik-sesta kävi myös ilmi. että Suomelle o'i tarjottu paikkaa MAL:n toimeenpanevassa komitea.ssa, mutta Huunonen oli torjunut esityksen! Ko^a mikään SAK:n elin ei ole tietämämme mukaan valtuuttanut Huunosta esiintymään SAK:n edustajana, enempää kuin huomioitsijanakaan sanotussa hajolttajien kokouksessa, herää kysymys, kenen edustajana Huunonen siellä on toiminut Ja miten SAK suhtautuu MAL:n kongressiin edustajaksi valitsemansa henkilön epälojaallseen esiintymiseen M-AX,: oa kohtaan. Sulfiittimassan kysynnän puute Pori Arthur. Ont. — Valkaistun sulfiittimassan kysynnän puutteen Ja Eiita aiheutuneen hintain alenemisen ilmoitetaan olevaft syynä Grcat Lakcs Paper Corn kuluneen puolen vuoden voiton vähenemisen noin 30 prosentilla, todetaan täällä. Puolen vuoden voitto oli $2,043,806 verrattuna |2.- 472,351 edellisen vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Sanomalehtipaperin kysynnän vältetään olevan edelleenkin hyvän sillä yhtiö tuotti sitä taydellä tuotantokyvyllään ja siitä aiheutuvat voitot olivat tyydyttavät. Pohjoismaiden ennätys Gunnar Huseby saavutti viime kuun aiiana Haugesundissa Norjassa plde- Etelä-Amei;ikkaan Tnliholma, — 'Valkoinen orjakauppa" on viime aikoina laajentimut levottomuutta herättävässä mitassa, 'kertovat saksalaiset lehdet. Vähint ä ä n 20,000 saksalaista 17—35 vuoden ikäistä tyttöä on houkute tu, heidän vastattuaan sanomalehtt-llmoltuksiln. Etelä-Amerikan porttoloihin. Tämä valonarka liike on nyt saanut sellaiset mitat, e t t ä on perustettu erityinen vastarintaliike. "Orjakauppiaitten" l i m o i t u kset näyttävät säännöllisesti vlattomUta ja houkuttelevat tyttöjä kaikenlaisilla vääri lä tiedoilla. Erittäinkin sellaiset. Jotka tulevat maahan värvärin seurassa ja ilman pätevää passia lähtevät maasta, ovat aufttamattomasti orjakauppiaitten käsissä Ja joutuvat ta-vaUisesii kulkemaan porttolasta toiseen, yhä alenevassa luokassa. Joukoittain ruotsalaisia tjrttAjä on viime vuosina houlntteltu ansiotydhön ulkomaille, mutta kultei&aan ei tiedetä ainoatakaan tapausta, jossa olisi ollut "va'kolnen orjakauppa" kysjonykmsä. Vilja vapautettiin säännöstelystä elokuun 1 p. Suomessa HeicinkL — Valttoneuvoeto päätti kansanhuoltcmlnisteriön esityksestä kumota vUJan sääteSstelyztA 23 päivänä syyskuuta 1948 antamansa päätöksen 1 p s t ä elok. lukien niin. että sanottua i>älvU tapahtuneesta viljan ja viljatuotteiden hankinnasta Ja luo-vutuEuesta on t e h U v ä tämän jAfttMc-sen ja s m nojalla annettujen määräysten mukainen ttlltyi. — K u n vUja tyssä kansainvälisessä kllpailusBa. tni- Jo varhemmin on vapautettu hiota-den pohjoismaiden ennätyksen kuu-j säännAstelystä. vapautuu vUJa näin muittenkin aineitten yhteydessä. Tuu- \ lantyönnössä 16 41 metriä. | o Ien nyt kokonaan sännöstelyxtä. Resojutlon of Yritys A C . ilMMBfiMatUi^UMtalMlCMur < O B Atäimi 1, This report beglns with a reglme of the clubs gymnastic and athletic ä c - tlvltles for the 1M8-49 seaaoh. 1. The WoBea> GrMip , Under the dhecUon of Xim^ Suomela, the Women's Ö y m n a i i i ^ have iJTogrcssed as good as trom the be-ginnlng of the season. At the t um of the yepr, it"did slacken a bit but s:on was golng full foroe agaln. An effort WBS made to give the wo-tnen' 8 group a UtUe more vailety by having E!d Aito teach them aome tumbling. The greatest enemy to this move was time and space. It was notlced however thät some women who are not i n the competiUon gym come to the tumbling claases. The women'8 group has performed outside the hali again thte year. some of the places being the "Sportsman'8 ^ o ^ - this spring at the Collseum. the Malton WCB Hospltal and at the poll-ce games. They recelved a blt of pub-llclty in the Toronto DaUy Star in this shbwing. The Women's Oroup Is deflnitely the "Power House" aection of the dub. By that I mean it is the strong-estpartof theclub'sactlvities. Credit should be given to them and thelr i n - structor for thelr hard work and thelr efforts deserve the be«t rewards. The class of Lempi Serra. the girls group. or rather younger ladles have done well this year älso. The "vuosi- Juhia" numbers given by them prov-ed this. However. after the "vuosi- Juhla" they seemed to disappear and only showed up for t h e nuss gym. Again varlety was put bito thelr sea- 8on's programme but here many seemed to shy away from the tumbling. Elsle Randairs class p f younger glrls worked Weil this season. They "brought the house down" at the "vuosijuhla". However. the group dlminlshed conslderaMy as summer approached. This te liätural as inany parents sent thelr childreh out of tbwh duriiig School holidays. The yoUnger boys group did nöt eiclst this season. The reason belng tilat the hien's group looked almoAt is If it was going "kaput" and no sultable teacher could he häd. E d . i^ito happened by chähce to come Into the soene and resurrected the groiip. Bven thbugh the young boys group did riot exlst some of the older oncs were in tiifc men's group and some of the trten tralhed to teach the youngsters the followlng year. As sald: before, the men'8 group tktali dropped but was «aved by Bd. Aalto. The difference between the group i n Oct. to the group in March was amaBlng. AVhereas there were only 6 In Oct. there were around 16 in the spring. This fall they wlll start with a larger group. One thing they do lack is a track and fleld coach. Because of thelr lack of interest and dlsclpllne i n days gone by, the avall-able coaches have more or less given up. Ali credIt to them for what they have done and tried to dp i n the past. The question of a coach wiil be set-tleid by the men's group themselves. At present the yoimger fellow8 have been coached by members of the men'8 class. Oenerally the club has faired well this season. It has spent a lot of money but tlft spendlng showed re^ suita. l lM young people are taklng an actlve Interest i n ali of the club's activltlee and 6 memttirs of the exe-cutlve are 21 or under. However, too many older people have left the clubs f Old too qulckly and the burden might have landed a Itttle too hard on the younger people. Qulte a few of the younger people have joined the FO and many, even though not members, are Ukhig part in the cultural work of the PO. Saggestiofu formed Itvm the ehtVs life fn the past year. 1. Bflaintain as many Mtivitles as possible. Ex.—V^e hcpe to start — Ballet & danclng regularly for girls and women. — Qrganlzed competltlve sports ex. football. soccer for men and boys. — Self defence, ect. We wlll start More ttmibling and apparatus for girls and women. — Young boys gym. — Welght liftlng. Increase membership. In Toronto especially there are many working class organlzatlons such as the N F L Y . Many have requested membership. There people lack phy-sical recreatlon and they are the ones we should help. Thelr membership heips us too, financially for one thing and It increases the actlvities of the club. Increase games. etc. Intend to have our own leaders courses. 'liittojuhla'^ The "Liittojuhla" Is over for another y ^ but i t sure « a a worth iraltjtnK for. If you gymnasts only kinew how good you tooked out.oo that «ekl. you-d declde that i t wafi-worth practislng aU year! "n» new untfonns are v«ry nice and the mass gym Io(to much more imltorm wlth everyhody dressed allke. TM oompedtKm gymns, as always, were really a pleaaix^ to watch. The 8t. Cathartne* girl» had a very nlce routine but I thlnk speclal mention äunild be made oif the Alert« girls. Anyone that has seen the competltlon gyms i n past years must have noUced the teniflc improvement in them. The Yritys girls were m top form, as usual and needless to say, capt\n-e<l th^ tiophy agaln ittoiB year. The traok and fleld klng for the meet was deflnitely the Alerta, how-ever. Some of the young "^ns are d^veloplng into fine athletes, Its really interestlng to watch thelr improvement eäch year. One thing we notlced was that not very many girls from the other clubs partlcipated in track and f lel<l. Our MlUie Ristimäki is the glrl to watich In that llne and aihe'8 pretty good on our softball team. tooi Z personally wish that there had been naore partlclpants In the swlm-meet as I enjoyed it Inimensely. I «onder why no dlvlng wa8 Im^luded. that would have made it reailj^ In-teresungl we hear teli that the "liittokokous" declded to glve the handllng of next year'8 "Ulttojuhla" to South Porcu-plne. Huirahl If any of you remem-t) er the gbod time ^e had there in youTl know what I mean. The pepiile are frlendly there and they teally 8lww you a 8well time. I couUl amble on^and on about the "llltto-j u i i l a " but niast of you eaw It so nuybe 1'11 Just say au-revolr lor now. (Wasn't that weiner-roast at the fleld a lulul) — A Spectator. — When Fulton Oursler waB a young edltor. oit a Metropolitan Magazine, he regarded ali authors wlth reverent awe, especially lady authors. He wa8 soon undecelved. A womBn author sent h lm a manuscript and three days I later cäUed hlm on the tclephonc. The l conversation ivent isomethlng llke this: "Hello, Mr. Oiirslcr, did you read my Story?" "Yes, I did. I llked It very much. I'd llke to buy It," "What wlll you pay?" "Weil, lt's not very long. How about $500?" $500? Out of my hearts blood I wrota that story. My veins were on flre. It is a plece of my soull $500 for a plece of my soul? K4y Ood! I ' ll takelt!" A Jewei of Wl«lom — Nothing is really work unless you would rather i>e dolng something else. Jänkkiupseerit seuraavat Ruotsin sotaharjoituksia tokhOlma. — T ä ä l l ä on herättänyt huomiota, että viime viikolla Sören-torplssa pidetyissä Svean henklkaar-tin ammuntaharjoitukslssa o'l läsnä amerikkalaisia upseereja., Jotka tarkastivat koko rjfltmentln. Ruotsin puolustusvoimien taholta on kyselyihin vastattu, että kysymys oli "tavallisesta ruutllnivlerallusta". Ny Dag huomauttaa, etta ruotsalaiset upseerit ovat käyneet Amerikansa ja tuovat sikäläisen komennon Ruotsiin, Ja ameriMcalatset puolestaan käyvät Ruotsissa tarkastamassa, miten opetus on vaikuttanut Ja "alusta alkaen totuttaakseen ruotsalaiset sotilaat amerikkalaisiin univormuihin harjoituEpalkoi:ia. • 'Rutlinivierallut' tulevat kai pian n i i n tavalUsiksI, että 'vierailijat' alkavat kouluttaa myös ruotsalaisia asevelvollisia. Suunnltel-i l a s n sotaa. Jä a i k a on käytettävä hyvin. Ruotealalsten afievelvolllsten ja koko Ruotsin kansan on syyta päät-tavästl osoittaa, että he eivät halua jenkkitaumoja juoksentelemaan ja nuuskimaan ruotsalaisessa puolustuslaitoksessamme." P o t i Arthsr. O n t — Melkein kalkki aikaansa seuraavat Canadan suomalaiset ovat varmaankin kuulleet puhuttavan täkäläisestä Pujgaisesta Puistosta. Kaikki "paikan päällä" vierailleet ylistävät sitä erääksi kauneimmista luonnon puistoista.'» Port Arthurin Bay S t on sinne matkaa noin kahdeksan mailla, ollen alkumatka muklinmenevää tietä, mutta loppumatto mitä sattuu Ja joen toisella puqjiella asuvilla e l ole tietä'lainkaan. K^antleteellisen asemansa puolesta SQ/ kuuluu MacGregorln kylään Ja Sunion kuntaan. Tämä on kuitenkin vain olettamus, cräänlaln pe-rinnäistlelo. sillä kunnan nykyiset virkailijat ovat maanmlttarelneen epätietoisia. Josko aluetta on lainkaan olemassakaan, niin ainakin vältetään. Kirjat ja "pointit" kuuluvat olevan jossain määrin sekaisin. Kumnia kun ne eivät .olleet silloin sekaisin kun näitä malta myytiin Ja ostettiin, eikä ne ole nytkään sekaisin ainakaan verojen maksuun nähden. Verot perltaän tarkoin. Kirjat j a rajapyykit ovat ehkä menneet sekaisin vasta viime aikoina, nähtävästlkin sen jälkeen kun parkin omistaja j a Joen toisella puolella asuvat alkoivat äänekkäämmin vaatimaan kunnalta sllinn rakentamista joen yli j a tietä valtatieltä asunnoilleen — korkeintaan ehkä noin puolen mailin verran. Ensimmäisenä vaikeutena vältetään olevan sen, e t t ä tielinjan maisema on sellainen, että siihen on muka mahdoton rakentaa tie. Siitä pulasta päästiin siten, että C S J : n Port Arthurin osasto luovutti alueeltaan sopivampaa maata tietä varten. Sen jälkeen Ilmeni, e t t ä vanhat rajapyykit ovat muka sekaisin, eikä nykyiset maanmittanjat lähde niitä millään voimalla selvittelemään. Loppujen lopuksi oli kunnan herrojen kokouksessa huomautettu siltäkin, e t t ä asukkaat maksavat niin vähän veroja, e i tä heitä varten et kannata rakentaa siltaa eikä tietä. Kuulkaahan herrat valtuusmiehet cslmlchlncen ja kirjurelneen. Osoltta-kaahan yksikään eekkeri maata kunnan alueelta ml8t.ä maksetaan eekkeriä kohden enemmän veroa kuin mitä maksetaan Punaisesta Puistosta ja sen lleiKlllä asuvilta. He ovat lähes 20 vuoden ajan maksnnect veronsa napisematta saaden vastalahjaicsl valtuuston ylenkatseen. : Mitä tuumaatte kunnan asioiden pomot siltä. Jos C S J : n osasto kohtclini joen takana asuvia yhtä yllolkataeati ja sulkisi oman tiensä niin että sitä el saisi käyttää muuta kuin juhla-aikoina. Järjestäislttckö sitten sinne Ilmasillan Bcrilnin tyyliin? Kalkista vastuksista huolimatta keholtan asukkaita yhä uudelleen ja uudelleen painostamaan tien tarpeellisuutta. Jos nykyisiä virkailijoita c i saada Järklin- «11, pidettäköön uusien valinnassa s i l mällä sitä, että saadaan remmiin sellaiset miehet, Jotka palvelevat kuntalaisia eikä pälnvastoir}. Näin maallikon silmällä katsoen luulisi kunnalle olevan kunniaksi, e t tä sen alueella löytyy Punaisen Puiston tapaisia palkkoja, joihin ihmiset voivat kokoontua vapaa-aikojaan viettämään Ja Joihin saapuu Vieraita pitem-plenkln matkojen takaa — mikä on t ä r k e ä t ä matkallulllkenteen edistämisen kannalta. Josta puhutaan kaikkialla Canadassa. Kunnalla on yksi parhaita puistoja alueellaan, eikä sen kunnostamiseen nähden ole mitään muita vaatimuksia kuin rakennuttaa yksi 30 jalan pituinen silta j a Joku tuhat Jalkaa uutta tietä sekä oikoa hiukan entistä mutkaista polkua. Puiston kunnostamisesta ja kaunis- 1*' • ^ tathisesta kyllä murehditaäix U O f t ^ ; halla. "CT. l Viitaten tulevan keatn Uuia-*^; soittojuhlaan hähian erikdsesti va^ftr; ta nykyisen kunnanvaltuuston nlantuntoon. Silloin kcAoontuu liii^' jne tuhaUukulsesti kansaa kalkk£t|^^ Canadasta, Jopa Tlulyivalli^ataklh.t tCun he iMlaavat kotisradulUedi, p ä - huvat he vannaankin k a u h i i s t a p u i ä - tosta mutta kurjasta tiesti. Ttaiin epäkohdan te voitte korjata alUi i d l - hen on vielä alkaa. S i i U saatte k i i t tävän arvoeUlun ja silta olisi pyfqr-väinen hyöty palkkaktmnan aj|fk> kaille. — Losojitktt. ff ••»•ff Lammentausta on saanut tuomion Helsinki. ^ Heinäk. 15 p n ä kksttel-tiln Tampereen raastuvanolkeudesfä. erältä Pienviljelijäin LUton hajoltus-' puuhissa heiluneen sosdem. "pienviljelijän", aslolteija Reino lammentaustan suorittamia rötöksiä. Raastuvanoikeus katsoi selvitetyksi, e t t ä LanunentMista oli väftrentämUUt Sääksjärven sosdem-yhdlstykaen puheenjohtajan nimen nostanut petoksella Hämeen IVöväen Säästöpankista 20,000 markkaa ja varastanut I ^ ^ - viljelljäln Liiton omistaman 40.000 markan arvoisen punnituxkooiBen, jonka oli myynyt 40,000 «nariUbs-to. Sen sijaan oikeus katsoi, ett* oU jäänyt Belyittämättä, että t a m - mentausta olisi väärentänyt haltuuDt-sa saamansa velkakUrjan sUrtomää-räyksen allekirjoituksen Ja käyttiiiiyt t ä t ä velkakirjaa petolllsesU hyväkseen, joten syyta tälta kohdalla J^I&t«lln. Lammentausta tuomittiin yksityisen asiakirjan väärentämlsest* 7 kk. kuritushuoneeseen ja varkaudesta : sekä varastatun tavaran myynnistä 6 kk. vankeuteen eli tuomiot yhdistettyinä pidettäväksi O kk. kuritushuoneesaa Ja olemaan 3 vuotta vailla kansalaisluottamusta. Lisäksi tuomittiin hänet maksamaan Sääksjärven sosdem-yh-dlstykselle 20,000 markkaa sekä iKan-tejllle oikeudenkäyntikuluja. Vankilasta vastaamaan tuotu Lammentausta laskettiin valltusajaksl väpaaUe, j a lalle. Neljät t^hekkiläis-kilpailut Suomessa UeMhkl. — Tshekkoslovakian'Ja Suomen maaottelun Jälkeen pidettiin Suomessa heinäk, 16 p n ä tshekkllils-kllpaiiut, nimitUiln Turussa. TatApe-reella. Jyväskylässä ja Karhulassa. Tunm kisoissa suorittivat Zatopefc Ja Koskela loistavan kamppailun viideUtt kilometrillä, moleihpien saadessa» a-jakseen 14.13.2, mikä on paras maailmassa tänä vuonna siihen mennessä saavutettu aika mainitulla matkalhk. Hyytiäinen paransi myöskin mitail-mantllaston Johtoasemaansa tuloibitl-la 72,50. TUrussa oli kentällä lO^KN) henkeä. Jyväskylässä, 3,000. Tampfe- 4-eella 3,500 j a Karhulassa 2,000.,' VASTAKOHTIA Muuan nuori mies tledusteU k^crnn Immanuel Kantilta tämän 3oppäpk>' slna, miksi suun filosofi oli j l l n y t naimattomaksi. — Minulle o n käynyt kuten a i h a Uh filosofille, valliasi Kant. *- 'Nuorena ollessani olisin tarvinnut vaintoii. mutta en olisi pystynyt h ä n t ä e l ä t t ä mään, j a nyt, kun voisin vaimon «liittää, en tarvitse h ä t ^ enään. Headmaster Orders Knuckles Rapped For Kissing Girls ^ LoBdeo. — Soroebody complained to the headmaster at the Chamber-layne road co-educatlonal secondary school that some of the boys klssed girl students on the last day of schooL Three of the offenders were llned up before the headmaster. John Ash. 16. protested "I <mly kLssed one girl and xhe was an old friend." "RIp". ntaallman rikkain ko^ra. on kuollut sydänhalvaukseen. Se oli kaunis, karkeakarvainen terrieri, joka kaksi vuotta sitten peri emännältään, mrs. Marguerita E . Sprattllta 60,000 puntaa. Niihin aikoihin maksettiin Ripin hoidosta kuukausittain 20 puntaa. "Testamentissaan määräsi mrs. Spratt, e t t ä Ripin oli saatava nukkua emäntänsä vuoteessa, kylpeä omassa kylpyhuoneessaan makuuhuoneen vieressä, minkä lisäksi oli Joukko multa etuisuuksia. ' Rip oli kuollessaan kymmenvuotias. "The boys wcre only having a littlc harmless fun," said hls mother. Mrs. Ivy Ash. The sentance for each of the three: 8iz raps acrcs» the knuckles with a cane. ALENNUKSELLA VOITTAMATON KANSA K l r j . Vasili Grossman Jännittävä, realistinen kuvaus rintaman arkipäivästä, taistelusta Ja sodan voittaneista miehistä. Sid. 248 sivua Hinta «1.00 MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT K l r j . Nikolai Ostrovskl ^ Tämä teos, jonka piti ilmestyä kolmiosaisena, mutta keskeytyi tekijän kuoleman takia, kuvaa Puolan tapahttunia ensimmäisen maailmansodan aikana. JÄNNITTÄVÄ ROMAANL Sid. 228 sivua Hinta $1.00 VAPAUS PUBLISHING CO; LTD. Box 69 Sudbury, Ontario m.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 9, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-08-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490809 |
Description
Title | 1949-08-09-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Salmi: oren Curi«. Marie Curie-SUo-tooUut.
Kaikessa hlljateuu-
. haudataan miehensÄ vle-eMpa
hautausmaahan- Ilman
^ ^ a n surusaattoa, ilman
«tuksJa, ilman yhdenkään
Xlustajan läsnäoloa vain
- j« ystävien saattamana hau-
{jmä suuri nainen. Nainen,
y^jessä miehensä
-ttoman
Marie GorieD työ
kanssa keksi
taika-aineen radlu-flfSV
MANIA KASVAA
JA oppn
Nowolipkln varrella
IM lyseossa, pieni vain 4-vuoti-hämmästyttää
omaisensa
sujuvasti kirjaa, joka on
hänen vanhemmalle slsa-
T»ikeuksia. Kun perhe tuo
jjjmniästyksensä, säikähtää pieni
De eika hän sen jälkeen pit-jjiaan
uskalla sanoa kenelle-oppiaeema.
yksin lukemaan.
M»nia Ifesvaa ja näkee kaiken,
upihtuu h ä n e n ympärillään. Äl-jairaus.
vanhimman sisaren ja
1 äidin kuolema, jättävät hä-j
j ^ n s a lähtemättömät jäljet,
tulee arka ja sulkeutunut,
tuntee ja näkee ympärillään,
Venäjän tsarismi sortaa Puol
a a . Lyseossa, missä hänen
toimii opettajana, ovat viran-määränneet
opetuksen taksi
venäjänkielellä. Tässä
ÖEsä kehittyy Maniasta har-isäDBiaan
ystävä. Myöhemmin,
maallakin oUessaan. hän
-an on usein Puolassa, oman
keskuudessa.
käy koulunsa Warsovassa ja
n sen hänet palkitaan dlp-
Hänen mielestään koko
on vain suuri oppilaitos, mls-ole
muita kuin opettajia ja oppi-sdä
yksi päämäärä: oppia,
nton isä lähettää tyttärensä
lepäämään, ennenkuin hän
i Jatkamaan opintojaan. Mahi-
; seuraa 14 kuukautta, joi-likana
hän ei ttmne mlnkäänlai-ei
ajattele opiskelua, hän
Tan tavallinen nuori nainen. Hän
. nautaa, tekee kävelyretkiä. Ja
; pyhän Ludvigin päivän jälkei-aamuna
h ä n heittää jalastaan
"l, joista hän on tanssinut poh-yhtenä
yönä.
yiA HALUAA PALVELLA
SORRETTUA KANSAANSA
i palaa VVarsovaan. Hän ryh-tamäan
yksityistunteja, saadak-tolmecntulonsa
turvatuksi. Haon
vain yksi haave, päästä Pa-
Jatkamaan opiskeluaan. Mutta
jatkaa Warsovassa ja sen kou-
Mania opiskelee "lentävässä
jonka nuoret puolalai-aanystävät
ovat perustaneet,
opiskellaan tsaarin kätyreitä
Ilen, tutustutaan tieteen vil-saavutuksiin
ja ajan suuruuk-
Manialla ei ole varoja mat-a
Pariisiin, hän ehdottaa slsa-
Bronialle, että tämä matkus-ensin,
ja perhe rahoittaisi hä-oplntonsa.
Asia viedään päätök-
]a BrotUa matkustaa. Ja Mania
yy kotiopettajattareksi. Hän jou-hyvin
nöyryyttäviin oloihin. Pik-arUllsessa
perheessä hän saa
olevansa toisen käskyläinen,
opettajattarena ollessaan Mania
myös ensimmäisen rakkautensa,
kuitenkaan ei saa olla luvallinen,
kotiopettajattaren ei katsota so-perheeseen.
iopettarena olleesaan Mania ha-palvella
sorrettua kansaansa, hän
avata lukutaidottomalle kan-oven
oppimiseen. Hän ryhtyy
tinaan maalaiskylän talonpoikals-a
lukemaan. Tulos tästä työstä
e kehuttava, eikä Mania ole Itse-tmyväinen,
mutta ne isät Ja äi-iotka
eivät koskaan olleet Itse
Tohtori Tobe istaa ssaatoriossa
Ja UrJoHtu iHUväkiiiaansa: •'Bfa-d
»rae Pierre Cnrie kuoli S a n c *^
mozosn 4 pnä heinäknata 1934."
T*m» kuolinsanoma leviää nopeas-
U ympäri maailman. Se kiAtaa
omaiset maUula Pariisiin. Jonne
tae kiii>ehtivät tavaUkseen vielä
kerran rakkaan Maniansa ennen
tämän knolemaa. Se kiditaa sadat
poiribiiaiset isänmaanystävät, sadat
tiedemiehet Ja opiskelijat Kaikki
tuntevat menettäneen» korvaa-mattonan
paljon. Radiom-insti-tnntln
käyttämättä Jääneiden kojeiden
ääressä nuori tiedemies
nyyhkyttää. "Olemme menettäneet
kaiken."
ONNITTELUMME
iiho Häkkiselle
'nen SO-vuotissynty-mäpäivänsä
johdosta.
^ ^ ^ ^
anny ja Einari Hänninen
_1ia ja Sam Hietikko
ilma ja Toivo Ranta
y ja Vieno Hietikko
-ma ja Alex Meri —
Olga Manninen
auha Järvi
"nsio Niemi
Tyko Mäenpää
^?^ju ja E. Mäenpää
Worthington, Ontario
«fekuun 3 p.nä 194d
osanneet lukea, tunsivat suurta riemua
Manian suorittaman työn ansiosta.
•
Oleskelu pikkuporvarillisessa perheessä
käy kuitenkin Manialle raskaaksi
ja hän pakenee rakkaaseen
Warsoyaansa. Tänne hän saa kirjeen
sisareltaan Pariisista, Jossa tämä kertoo
menevänsä naimisiin Ja kutsuu
Maniaa luokseen asumaan Ja opiskelemaan
Pariisiin. Mania el kuitenkaan
riemastu tästä ja hän kieltäytyykin
ensiksi arvellen isänsä tarvitsevan
häntä. Lopullisesti asia kuitenkin
päättyy siten, että Mania huomaa
matkustavansa IV luokan matkustajavaunussa
läpi Saksan kohti unelmoitua
Pariisia.
Sanoin kuvaamattomat tunteet valtaavat
Manian, kun h ä n hevosten vetämässä
onnlbus-vaunussa ajaa halki
Pariisin sisarensa asiuitoon. Hän tuntee
itsensä nuoreksi, elinvoimaiseksi,
työnhaluiseksi, toivehiklcaaksi. Nuori
puolatar katselee Pariisia, ranskalaisia
Joita vieras valta ei ole sortanut.
Hän kirjoittautuu Borbonnein yliopistoon.
Kuunnellessaan luentoja
h ä n t ä askarruttavat monet kysymykset.
Kuinka voidaan tiedettä pitää
kuivana asiana? Onko mitään sen
kiinnostavampaa kuin maailmankaikkeutta
Johtavat ikuiset lait? Onko
mikään sen merkillisempää kuin
ihmisjärki. Joka pääsee niistä perille?
IHMEELLINEN I T - T J E N , JOKA
TUNSI F Y S I I K A N VIIMEISET
SAAVUTUKSET
Kun katselee tämän Marie Sklo-döwskan
elämää Pariisissa, tuntuu tosiaan
siltä, ettei hän n ä h n y t maailmassa
mitään sen kiinnostavampaa.
Hän muuttaa sisarensa kotoa pienen
ullakkohuoneeseen, missä hän saattaa
lukea yö- Ja päiväkaudet syömättä
muuta kuin hiukan mehua Ja suklaata.
Hän on sairas Ja väsynyt,
mutta hän ei välitä siitä. Jo lapsena
hän oli kiintynyt Isänsä kaapissa oleviin
fysiikalisiin instrumentteihin. S i l loin
hän ei ymmärtänyt näiden sanojen
merkitystä. Nyt h ä n on luonnon-tieteitten
ylioppilas. KSn tekee suunnitelmia
Ja toteuttaa niitä. Opintojensa
keskellä h ä n kohtaa Pierre Curien,
35-vuotiaan fyysikon, ja tuttavuus
rakentuu tieteellisten kysymyys-ten
ympärille.
Marie on Pierresta aivan ihmeellinen
nainen, Nainen. Joka puhuu fyy-sikaa
viimeisistä saavutuksista Ja on
perillä niistä. Pierre Curie haluaisi että
Marie jatkaisi tieteellistä tutkimustyötään.
Pariisissa. Marie haluaisi
itsekin, mutta Puola Ja sen sor-rettutu
kansa kutsuvat häntä. Pierre
kosii, mutta Puola merkitsee enemmän
ja Marie matkustaa. Mutta hän
palaa takaisin Ja ilman kirkollisia
muodollisuuksia Marie Sklodovska Ja
Pierre Curie vihitäään kaupungin-määrin
virkahuoneessa.
R A D I U M OLI OI.EMASSA!
Tämän jälkeen muodostuu Marien
päivä yhä raskaammaksi. TieteeUis-tä
tutkimustyötä, taloustyötä, tutkin-tolukuja.
Kaikkea tätä sisältyy hänen
elämäänsä. Joka el ole helppoa.
Kenties Juuri siksi hänen hieno luonteensa
n i in mainiosti heijastuu hänestä.
Hän on sitkeä, rohkea, ujo, vaatimaton
Ja kaunis.
Marie Curie hoitaa kotiaan Ja lapsiaan.
Samanaikaisesti oppinut nainen
tekee suunnattoman merkityksellisen
työn. Kun Röntgen keksi s i teensä,
todettiin aivan odottamaton ilmiö.
Uraanisuolöjen huomattiin säteilevän!
Marie Curie antoi tälle i l m i - i
öUe myöhemmin nimen radioaktiivisuus.
Nämä säteet kiinnostavat Curie-puollsolta
Ja he päättävät ottaa selvän
niiden alkuperästä.
Pierre' Ja Marie aloittavat työnsä
Fysikaalisen laitoksen kellarissa olevassa
romuhuoneessa. Huolimatta
siitä, ettei huonees-sa ollut sähköä ja
sieltä puuttui tarpeellinen fysikaalinen
kalusto, eivät nämä puolisot antaudu.
Tohtorityön tekijättären teh-tävänä
on mitata uraanisäteiden ioni-saatlokykyä.
Ja muutaman viikon
kuluttua h ä n tekee ensimmäisen johtopäätöksensä:
säteily on suhteellinen
tutkimuksessa käytetyn uraanin paljouteen.
Samoin h ä n toteaa sen, ettei
säteily ole riippuvainen uraaniyhdisT
tyksen kemiallisesta kokoomuksesta
eikä ulkoisista olosuhteista. Nämä seikat,
jotka maalllkoel» tuntuvat aivan
turhanpälvälsUtä, sanoivat tälle fyysikolle
paljon. Ne saivat hänet ajattelemaan,
e t t ä säteily on atoomlsta laatua
ja h ä n arveli että sitä eslineyi
masta toimeen. Hän jättää uraanin
ja havaitsee mjös toriumln sät^evän.
Hän havaitsee säteilyn olevan voimakkaamman
toisissa yhdistyksissä Ja kuvittelee
näissä olevan uraania täi to-riumia.
Alutta sitten hän huomaa
kerran, ettei voimalcasta säteilyä voi
aiheuttaa se pieni määrä uraania. Jota
hänen tutkimissaan aineessa oU.
Mistä saat oi säteily johtua? Marie
Curie vastaa kysymykseen harkitusti
tiedenaisena. Hän on ehdottoman varma
sUtä. että on löytänyt uuden alkuaineen.
Mutta alkuaine on kuitenkin
olemassa vain Marien ja hänen
miehensä mielikuvissa, he eivät
voi näyttää toteen sen olemassaoloa.
Todistaakseen keksintönsä Marien
Ja hänen miehensä on tehtävä työtä.
He saavat hankituksi itselleen tarpeellisen
määrän jätemalmla ja saavat
käyttöönsä vanhan vajan. Tavattoman
suuria vaikeuksia ja kärsimyksiä
saivat nämä tieteelle antautuneet
puolisot kokea tuossa vajassaan
sen 45 kuukauden aikana. Jonka he
siinä työskentelivät sen jälkeen, kun
olivat teoriassa löytaneet uuden alkuaineen.
Vuonna 1902 Marie saa voiton
sitkeässä taistelussaan. Hänen onnistuu
valmistaa yksi desigramma puhdasta
radiumia. Epäilevien kemistien
oli taivutta. Radium oli olemassa.
Tämän jälkeen avautuu maine Ma-rielle.
Mutta hän pysyy edelleen varsovalaisena,
ujona Maniana, joka välttää
suuria ihmisjoukkoja. Hänet nimitetään
professoriksi, hänelle annetaan
labcraforio. Ja hhän Jatkaa
työtään radiaktilvisten, säteilevien aineitten
parissa.
AINOA KUULUISUUS. JOTA
MAINE EI TURMELLUT
Marie Curie oli suuri nainen. Hän
kuului sorrettuun kansakuntaan eläytyen
sen kärsimyksiin kaukana vieraalla
maalla. Hän oli tiedenainen,
Joka päättävästi ryhtyy työhönsä ja
suorittaa sen loppuun. Hän oli ihmisenä
vaatimaton. Einstein on sanonut
hänen olleen ainoan maailman
kuuluisuuksista, jota maine el ole turmellut.
Se työ, jonka hän miehensä
kanssa suoritti, el avannut vain uusia
teitä fysikaalllselle tieteelle, se antoi
ihmiskunnalle keinon, jolla se saattoi
hoitaa kaameata tautia.
Huunonen osallinen
MAL:n vastaisessa
m. '-m
vehkeilyssä
Helsinki.-— (DLP) — Suomen Ammattiyhdistysten
Keslcusliiton (SAK)
puheenjohtaja Huunonen, Joka on ollut
Genevessä Kansainvälisen Työ-toimiston
konferenssissa sekä sen jälkeen
pidetyssä Maailman Ammatti-yhd'sty£
ten Liiton toisessa kongressissa
Milanossa SAK:n edustajana, on
matka laan osallistunut myöskin siihen
englantilaisten ja amerirkkalais-ten
Järjestämään MAL:n hajoitusko-koukseen.
Joka pidettiin Genevessä
kesäk. 25 ja 26 pnä, kerrotaan taällä
asioita tuntevissa piireissä.
Työtoimiston kokous. Joka alkoi Genevessä
kesäkuun alkupuolella, jatkui
tosin virallisesti heinäkuun 2 päivään
saakka, mutta hajolttajien kolkous pidettiin
kesäkuun 25—26 päivinä, mitkä
olivat lauantai- ja sunnuntaipäiviä.
Jolloin päätoimiston komiteat eivät
istuneet. Milanoon Huunonen saapui
28 päivän Itana. Näinä kokousvapai-na
päivinä Huunonen osallistui hajoitta
jien kokoukseen. ' ,
Tämänpäiväisessä SAK:n työvaiio- Valkoinen orjakatippa
kunnan kokouiksessa Huunonen esitti i gu|]j|^g^||^m| Saksasta
se'ostuk5en MAL:n kongressista. Sen '
Aluejiihlä pidetään
Websters Cornersisin
Wetetcr CouMn. jft. C — VUoMkÄ
pidettyyn CSJ:n tliUUjUBeii ofiaistim
kokoukseen oli kertftntynyi kkJ^Mn-vaihtoa
l a multakin asioiltii huomattavan'
paljon.
Ameridum mantereen rauhatdnm-gressln
suhteen oltiin citÄ mleltÄ, että
järjestömme libettftisi alnn^ oman
edustajansa. Jcs mitainlttin niin
juuri rauhank<»gressUn tulisi sä« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-08-09-03