Vapaus, October 14, 1950

              mm 2
n
Lauantaina, lokako 14 p. Saturday, Oct. 14
1
5:1
is:
Otftce pepartment, Ottawa. Pub-tljrioe
veekly: Ttteadayj^
loridaF^ ond Saturdays by Vapaoi
fUStdnff Ccnnpany I4xL, at imi-103
'8t W^ Sadboiy; Ont; Cbnätfa.
Edltorläl Om^ MÖUflser
atfdress 8(n( Stullnifyr O
Canadaesa: 1 vk. O kk. 825
,3 0 . SJOO
TbdyavälUdssa: l Vk. 7^» 6 kk, 3£&
Suomessa: t ?k. 7JOO O kk. 423
Jos arvoisa lukija otaksuu ylläolevan jre^^^ iloifiem-^
me sen enemniiao mitä kovemmin,nte^ saanut]'
l i a s t a vähän barhaanjohtävart' käsityksöfti' ^ ihmisiä^
H*utjpn mu^
. MutU» me toivomme kuitenkin, että miGi tahansa ja milloin hyvän-1;
y^luifijat havaitsevat valittamisen mHetta^ imnm
ä^lpraaJfj ja — joko leht^^me toimitukselle
jok^ on vastuussa Vapauden sisällöstä, tai konttoriin, mikä on vas-
-Vapauden vakituisen lukijakithnah keskuudessa onkin vakiintunut
$<älainej» että mitä tahansa hyvää havaitaan Vapaur
d^sa^ siitä kerrotaan naapureille ja työtovereille; jotka eivät vielä Va-patitta
lue, mutta lieikkouksista, virheistä ja puutteellisuuksista lähe­ltään
vihaisia *ärräpäitU'Uoimituk5elle ja liikkeen johdolle. iValitet-jiiiflri^
tapa ei ole vielä ahran ylpinen. Äsjattäln esim.
;^pfix)it^^
liaiökut tprpntj^ Vapauden tilaajal^«vat huij^^^ siitä kun eivät
yapautta. Kun tehti saapuu pari kolmekin iwlvää myö­hästyneenä,
niin se ön tietysti hanmilliiien ja suututtaa, sitä selvem­pää
on> että Vapaus on pidetty ja odotettu yieras. Se <MI sellaista suiit-
| - tuiiiista mttä me pld arvossa. Huono puoli on vain sii-nä
jos t.*mä terve suuttumus sammutiBtaan mihinkään kuulumattbmakr
i i liapiaaksi ja nurinaksi, joka saattaa kohdistua aivan syjrttömiinihr
* hiisiiiii: ^sia pjj nimittäin isi^en, että Vapauden jokainen numero, IL-k
a i l l e tilaajille täältä Sudburysta, Ainoa poikkeus tässä voi olla
Siljoin, jos tujee joku koneyika tai jokin muu laHlinen este, m.«tw
i^ii^sta^tapat^rmasta ilmoitettaiM Afrkäli leh-d(
Bn^ tnyöhästymistä tapahtuu, niin se siis johtuu siitä, että' maamme
postiläitos^ on vieläkin ylikuormitettu tai sitten paikallisten postivir-kaSijain
huolimait<*"iM Tässä tilanteessa, jo? 'lehti myöhästyy
ja ^n siis oikeutettua valittamisen aihetta, tilaajan pitäisi lähettää leh-temnie
konttoriin valituskirjeen, missä sanotaan m jä kuinka
jpaljori lehti myöhästyi. Jos meiUä on tällaisia valituksia useimmilta
lukijpilta, niin me voimme niihin viitaten valittaa asianomaisille viran-piliaisiUs
ja aikaisempien kokemusten perusteella on inelko varmaa,
v*«|tt^^.s^ on apua.
Ylläoleva on vain yltsi esimerkki siitä, että valittamisest^^^
WOTi3?«ta on hyötyä''^
sifs^sanomme vielä)>'{n;. välfttäkaa meille^^sijloih jo^ 'tirt ^vaUtt^mi^n^^^^^^^^
witMaUav J(>ko lehden sisällön tai palvelun suhteen, niutta antakaa hiyvä
S^^^^fi^^ eivät vielä <^ Vapauden
'^|jUjjäplö;'t«laajia.> ' - ' 'v];:^-''-^ / '
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Nikolai Kiviharju Meadpw Porta-gesta,
Man., täyttää 7J vuotta t t
19 päivänä.
Mr». Fanni Niemi Tarzwellista, Ont.
täyttää tJc; 16 päivänä 50 vuotta.
B4r. 'Victor Hojm/ Wapup. Ont.,
täyttää tänä päivänÄ 63 vuotta.
Yhdymme onnitteluihin.
Kirj. IVIarie-Claude Yaillant^Couturier -t^A^
«
m
»
• i •
wki/i<«hiui: uskomattomalta kuin se tuntuukin, torontolainen torylehti
^Gijbe and Mail, mikä on kaikista tämän maan sotaisista patvälehdistä'
^isötaisin Wall Streetin hyväksi, esitti jokin aika sitten melko voimak-
-^kaijta yäitöksiä Neuyostöliitpri /idustajaii; Vishiil^kin ar^umfnttien'
vrtueksi: Ja mikä merkityksellisintä, Glpbe e.sHti nämä väitöksensä, .«i
Neuvostoliiton rauhanpolitlrkkaa puolustaakseen, yaan !vraätie3saän
VK : h< muutettavaksi^^^^!^^
';tJI4Hakseksi! X'-':--' •V?:^^^ ' •
Kuten tiedetään, YK:n istunnossa on nyt keskustelun alaisena Yh-
'"flj^valtain blokin ehdottama esitys, jonka mukaan voitaisiin poiketa
-j¥Ktn perussäännöistä ilman k.o. perussääntöjä imuuttamatta. Tar-
\^Jcoitus on "tappaa" se paljon puheenaihetta antanut veto-oikeus, joka
«»'presidentti Rooseveltin ehdotuksesta liitettiin YK n perussääntöihin
;f;ti(kfeeksi siitä, että suurvallat, joiden edesottamisista maailman rauha
loppukädessä riippuu, ovat asiallisesti tasa-arvoisia,ja itsenäisiämair
j^^f^oiden etuja ei voida loukata minkäänlaisen vehkeilyn avulla. Myö.«
: tiedetään, että Toronton Olobe and Mail on yksi'niistä lehdistä, jotka
I myöntävät avoimesti, ettei veto-oikeutta voida perussäännöistä pois-
1 taa ilman viiden suurvallan yksimielisiä suostumusta ja vaalii tämän
I Yupksi julkeasti, että YK:n perussäännöt on heitettärä roskakoriin,
jotta voidaan tämä veto-oikeus jotenkin kiertää.
Täsfi veto-oikeudesta keskusteltaessa Neuvostoliiton edustaja Vis>
• hinski sinoi lokak. 10 pnä, että jos "veto-oikeuden vastustajat halua-i
vat (VK:n) perussääntöihin muutoksia, se olisi tehtävä perussääntö*
J jen määräämällä tavalla, eikä manööverailun avulla",
f Kirjoittaessaan V€iokysymykseslä myös lokakuun 10 pnä eli äsial->
* lisestivdhän ennen yllämainittua Vishinskin puhetta, Toronto Globe
j and Mail myöiisi, eitä Yhdysvaltain ehdotukseen sisältyy veto-oikeu-
J den sivuuttaminen "manööverauksen" avulla. Mainittu lehti kirjoitti:
• "Yhdysvallat ehdottaa Lake Successissa vallankumouksellista muu-
A tosta YK.n rakenteeseen ja menettelytapoihin. Asiallisesti Yhdysval-
? tain edu.stajisto esittää, että päätösvalta siirretään pois Turvallisuu.s-
• neuvosU»1ta, mikä on Venäjän veto-oikeuden vuoksi tullut tpiminta-
• kyvyttömäksi. Yleisneuvostolle, missä vallitsee enemmistöpäätös. Val-
I tiosihteeri .\cheson tuntuu uskovan, että YKn käyttökelpoisuus tule-
J vaisuudessa riippuu tämän ehdotuksen hyväksymi^^ .
J Kuten näkyy. Globe and Mail todistaa että Vishinski on oikeassa
J kun hä'i syyttää, eitä Yhdysvallat pyrkii kiertämään tmanööverauksen
• avulla veto-oikeuden, sensijaan että' asia -käsiteltafsiinsääntömääräi-^
• sellä tavalla. Lisäksi ylläolevasta, näkyy, että muka kommunistista
I iaittomuulta ' edustava \'isihinski puolustaa ja vaatii perustuslail-
I lisiä menetelmiä kim sen sijaan Yhdysvallat (ja Globe) suosivat ja
J vaativat perussääntöjen rikkomista — siis laittomuuden harjoitta-
I mistä!'
I Eikä tällaista laittomuutta kannateta vain puheissa, vaan'Tnypä...
»teoissa. Globe and Mail sanoo yllämainitussa artikkelissaan/etti^
» YK:n yleisneuvoston olisi pitänyt ilman muuta ilmoittaa qnaailmalle,
I (korean sodan alkamisen jälkeen), että ". . . tästä lähtien perussaan- .
t töjen vaatima Viiden vallan yksimielisyys jätetään huomioonotta-
\ matta — kuten asiallisesti meneteltiin Koreassa ja edelleen menetel-
J lään siellä." YK:n perussäätitöjä on siis jo julkeasti rikottu Koreassa
J — ja niitä pitäisi rikkoa edelleen ilman mitään onuodollisuuksia!
• Puhuessaan edelleen tästä kysymyksestä, Vishinski sanoi YK:n
• yleisneuvoston istunnossa lokakuun 10 pnä, että "veto-oikeuden pois-f
tamista vaatijain tukijat haluavat räjäyttää ja murskata YK:n perus-
I säännöt ylhäältä alas asti."
J Globe and Mail ^myöntää asiallisesti yllämainitussa toimituskirjoi-
J tuksessaan, että näin on asia. Kysymys ei Globen mielestä ole niin-
* k ä ä q p 4 l j o n veto-oikeuden t>oislamisesta kuin siitä, että YK:ta on käy-
* tettävä välikappaleina kylmän sodan käynnissä ja ehkä "kuuman"
^^godan a!kamjse.<>sa Neuvostoliittoa vastaan. Sitäpaitsi Globe and
Mail on siksi "kaukonäköinen", että se "varoittaa" Yhdysvaltojakin
LISÄÄ WfSTAl ' •
/ '"JBllei olisi ollut Korem tapausta
mikä on antanut lisää verta IHke-clämällemmc
Ja työUi$yydellemme.
olisi t ä m ä (liike-elämän) Siupla men­nyt
rourakaksf.'' — •V*»dysvaltalalnen
talousmies Roger Babson New York
Tlmes-Iebdeesä lokak. 3 pnä.
TIETOINEN TEKO
"Mitä Roger Babson avuataa meitä
käsittämään, vaikka hän ei halua­kaan
sitä myöntää/on se. e t t ä Korean
sOta aloitettiin tietoisesti Juuri sen
llsäveren antamiseksi, Jpta vararik-koisuuttä
koliden kulkenut taloutem­me
k a i p ^ i . " — Daily Worker, New
Yorlc, lokak. 5 pnä.
»8Ö8UU8BIIA" <IOTA
FOBVABIKIN SIETÄÄ. ELI 5 V.
OIKEISTOSOS-UEM^^
' 'Lontoo, Lokak. 12 p. — Sir ^Ohn
piimhas, Britannian v^hsnsvlen' m i l -
joneerien VOarbö", rikastuu edelleen
huolimatta sosialismin viisiviiotisesta
rajoituksesta.
Hänen omaisuutensa arvioidaan 40
j miljoonaksi punnaksi.mutta silti h än
' haluaa olla ei ole kos-
: kaan maistanut ylellisyydestä . . . Tä­män
multimiljoneerin omaisuus, l i -
s ^ i i t y y fiamalla. kun hän itse elää
vaatimattomasti.... Eliermanin linja
omistaa 83 laivaa, yhteensä 540,000
tonnia ja sillä on 30 miiJ. puntaa Ja
aen lisäiisi etuoikeutettujen; osakkei­den
verovapaa 10 prosentin jaka­mattomat
voitto-osingot . ..
Plnansslpiirelssä hithutaan, että
Eliermanin i s ä l t ä ä n - s i r iJobn EUer-mahilta
"vtionna IdSS-säamä. 40 milj.
puhnah perintö, mistä merii, toinen
puoli'perintöveroihin, on sen Jälkeen
kakstnkertalstuhut . ; . Yksityiselär
mässään tämä . , . mies piiloittautuu
Park Lane' 'hotellin ' huonoistobnsa
I^ntopssa; tai, 14. huoneen asuntoonsa
Eastbourne,'Sussexissa'... B:un.,xie-niiUjat
käjivät ^ n e n ^ihaaseutuämm-nössaan.
niin; heille sanotaan, ettei
sir, John elä .täällä; "Tämä on mr,
C. Fountaimnasuritd'; samotaan ar-yovaltaisesti
kaikUteVieraUiJoille s U l -
lä. Mr.. Fountain on Bllermahin lities-
F^lvelija . . . — Am» Buchanan, Reu­tersin
k i r j e e n v a i h t a j a .;
Naiset kaikkialta maailmaa esittä­vät
tämän tärkeän asian huomiconns.
Demokraattinen Naisten Maailm^n-ilittp
on suurin nalstsn järjestö/koko
maailmassa. Tämän todistaa; sen
ien Iin
union
Port Arthar, Ont. — Lumber and
Sawmill Workers Union Thunder
Bayn alueen osaston v.t. presidentti
Oän Maclsaac bn antanut -rosaston
jäsenistölle seuraarvan tiedoninnon
tfc. 10 pnä:
IjUmber and Sawmlll Workers Uni­on
osasto ho. 2786^^tokunta on yksi­mielisellä
päätökseUääin valtuuttanut
minut ilmoittamaan, että mr. John
Kipieh on pidätetty osaston presiden­t
in virasta siihen mennessä kunnes
sj-ytteet h ä n t ä vastaan osaston varo­jen
kavaltamisesta on tutkittu.
Syytöksieri tutkimista varten on
muodcstettu viisijäsetiinen komitea ja
csaston johtokunta kokoontuu Jälleen
keskustelemaan tutkimuskomitean se­lostuksen
johdosta ja ryhtyäkseen
ikaikkiin sen edellyttämiin toimenpi­teisiin.
Täydellinen selostus tutkimuksesta
sekä mahdollisesti ehdotetuista lisä­toimenpiteistä
aimetäan niin pian
kuin komitea oh alistanut selostuk-siensa
ja jöhtoixmta on käsitellyt sen.
Siihen mennessä oh minut määrätty
osaston varapre$identtlnä toimimaan
preisidentin tehtävissä j a ilmoittamaan
jäsenistölle näistä toimenpiteistä, jot-
80.000.000 jäseiunaära. 59 maasta, nai­sia
joita yhdistää rauhan rakkaus se­kä
f a s i ^ n j a julmuuden viha. M e
tiadamme e t t ä tässä asiassa me saam­me
maailman ,kaikkien .naisten myö­tätunnon.
• ; ••
Monet -miljoonat meidän jäsenis­tämme,
Ranskasta. Neuvostoliitosta.
Italiasta. Kimasia. Englannista, ovat
tulleet itse tuntemaan kauhistuttavat
kaupunkien pommitiUu>et; keskityslei­rit
Ja ovat menettäneet rakkaimpansa
fasis.len joukkomurhissa. ;.
Tässä tapauksessa on meillä oikeus
Ja velvollisuus puhua teille. Amerikan
naiset Ja aidit. teille, jotka ette ole
kärsineet kaikkia niitä onnettomu^-
sia mita me olemme tulleet .tunte­maan.
Pyydämme teitä yhtymään meidän
taisteluumme sotaa vastaan, hyök­käyksiä
vastaan,.kaikkia sotayaruste-iuita
» vastaan. Ja erikoisesti atomi­pommia
vastaan, joka on aseista k a i k ­kein
kauhein. ,.
Nyt kerätään kautta maailman alle-kirjoituks'a
Tukholnian :vetoomukseen
Jossa sanotaan seuraavastt:
"Me vaadimme atomiaseiden laitto­maksi
julistamisen, pelottelun Ja
Joukkomurhan välikappaleena.
. "Me uskomme, e t t ä Jos minkä maan
hallitus hyvänsä ensimmäiseksi, käyt--
t ä ä atomiaseita mitä tahansa miiuta
maata vastaan, se tekee rikoksen ko­ko
Ihmiskuntaa vastaan ja oh tuo­mittava
sotarikollisena."
Se on selvä vetoomus ja tarkoittaa
Juuri sitä mitä se.sa^noo. Se vetoaa
kaikkiin ihmisUn kautta maaibnan
kehoituksella unohtaa eroavaisuuten­sa
j ä yhtyä Joukkomurhaa vastaan,
joka tällä kertaa clisi (verrattomasti
kauheampi mitä maailma ön vielä
nähnyt. Se ei suosi mitään maata
toista maata vastaan. Siinä 'sano-t
ä a h selvästi, etta/mi^ä hyvänsä hai-litus,
ensiminäisQksipudottaa., atomir
pommin.-, julistetaan; sotairikolliselEsi,
Se vaatii kansaifiväliätä välvontajal';'^
Joka tarkoittaa, .vaiyohtaä Jokaisessa
maassa. ' ; •. , , '.•
Tähäti mennessä on 350,000,000 i h ­mistä;
kaikkiaita piaaiimästa^ 4Ue^-
joiytanut t^inän vetdomuisse9,'r mu-k
f ^ u k i e n : 3i<HM).Q00 .Yhdyavairois^a.
15.000,000 Jtaliassa;' li^(m;m<ii^-
kassa Ja 115,000,000 Neuvos^I^ös&ä,
mukana k ä i k ^ ' j i ^ l l i t i i k^
Atomipominiai^-ei voida/iiäyttää ar­meijaa
tai sptUaalllsia kohti pommit­taessa
vaan ainoastaan, kuten I ^ i ^ -
shimassa. stviiliyäestön Juljöiaan jouk-kotuhpaini^
een.' |- vj
; Maailmalaajuinen V atqinisbta oh
nito tyrmistyttävä; e t t ä sitä ei ajatais
voi täyiäin kuvitella:'' Mutta tänä päi­vänä
on sellaisen onnettomuuden ujhr
ka Jo tuotu hyvin lähelle kun Koreas­sa,
kuolee tuhansittain na:'sia ja lap­sia
pommisateessa.
Ne ovat Amerikah_, äitien poikia,
jotka pudottavat n ä i t ä pommeja. -
Teidän poikanne, joille te annoitte
elämän, joitä te olette ruokkineet ja
opettaneet olemaan lempeitä ja sa-kastamaan
maataan, on pantu teke­mään
tämän työn. Ja tuharmet heisi
täkin ovat antaneet elämänsä j a ' S UT
poutuneet tässä sodassa. . '
Mutta ennen kuin he kuolivat, äihe-rikkalaiset
sotilaat tulivat tietämään,
e t t ä melkein koko Korean kansa oli
liittoutunut heitä vastaan. "Valkopu^
kuiset talonpojat jotka heiluttivat kä­siä
meille päivisin, vaihtuivat sisseik­si
j a ampuivat meitä öisin." Suurin
osa etelä-korean armeijasta karkasi
heti ensimmäisellä Yiiisolla. sanoo
Hanson Baldwln (New York Times,
heinäkuun 1 p n ä ) . Lapsetkin pide­t
ä ä n vihollisina. John Osborne ra-porteeraa
(Life Magazine, heinäkuun
21 pnä) kuulleensa erään upseerin
keskustelleen puhelimitse komennus-paikalta,
väittäen: "Hyvä Jumala,
John! Tämä menee Jo liian pitkälle
kun ruvetaan ampumaan lapsia." .
Teidän lehtenne selittävät, että
(Demokraattisten Naisien SlaaU-manliiton
yleissihteeri)
Amerikka taistelee "kommunismia" ja
"Venäjän hyökkäystä" vastaan.; Mutta
ei y h t ä k ä ä n venäläistä sotllaka ole
löydetty Koreasta. " '/
Korean kansa taistelee kansallisen
yhtenäisyyden Ja itsenäisyyden puo­lesta,
samalla tavalla kuin teidän esi-isänne
taistelivat vuonna 1776 s'säUis-sodassa.
Aasian kansanjoukot eivät halua
enää olla ulkomaiden hallitsemien
siirtomaiden alamaisia. Kiinan kansa
on h e i t t ä n y t pois satoja vuosia kestä­vän
sorron, nälän j a mädännäisyy­den.
Viet Namin, Burman, Malakan
ja muiden maiden kansat tekevät sa­moin.
Kuka on niin lapsellinen että ku­vittelisi
naiden satojen miljoonien i h ­misten
tarvitsevan "ulkovallan käs­kyä"
ennen ktdn ne huomaavat nous­ta
kurjaa elämää, rääsyläisyyttä, tau­teja
j a n ä l k ä ä vastaan? Ktika. nai­nen
ei roi ymmärtää ettäi äidin viha,
nähdessään, lapsensa nälissään, voi o l ­la
voimakkaampi kuin kaikki: pom­mittajat
j a konekiväärit koko maa'1-
massa. .'
Hugh Dean, N.- Y , ComiMuss-lehdes-sä.
joka tukea Amerikan interventiqta
Koreassa saiioi heinäkuun 13 p n ä :
" J ä r k ä h t ä m ä t ö n tosiasia ön.eti4 T h -
.1 dysvaltain armeija taistelee ylläpi­tääkseen
sellaisen hallituksen Jään­nöstä
Jota useimmat etelä-korealai­set
vastustavat. Syngmaii Rheen, l i a l -
i:tus on Jyrkkien oikeistolaisten mö-ncpollhallitus
— pienoiskokoinen j ä l ­jennös
Ctiiang Kai-shekin järjestel-m
ä s t ä . - •
Eteläkorealaiset kieltäytyvät taiste­lemasta
pohjoiskorealaisia veljiään
vastaan, koska he haluavat olla va­paita
siitä "demokratiasta" Jota heil­le
on työntänyt m ä t ä ja verinen
Syngman Rheen liallituskomento.
Monet teidän omista kirjeenvaihta-
Jistamie ovat'kertoneet totuuden t ä s ­t
ä hallitiiksesta. '
Seti jälkeen' oh suurempia joukko-teurastukisia
pantu toimeen ilmasta.
Teidän lehterme ovat useasti rapor-teeranneet'
kuinka satoja tonneja
T^mä cÄ,
Julmasta'
pommeja <m painotettu radarin avulla
pilvien yläfHioUi^ ja^sateen läpi tai
erikoisen-korkealta., Tämä tarkjoittaa
että; heidäliWpqilul 'mahdoton .vpl^
s3tHaallifia ' ' k6ri[ieitä.' E s l m e r l ^ i,
Seoulm kaupungm' osassa, Jossa, ei
oUut tehtaita eikä muita sotUaaUlsesti
t ä i k e i t ä paikkoja, vaan ainaastaan
yksinkert aisia puusta - Ja lasista teh'
tyjä' asuintaloja, kolme pommitusta
aiheutti imkuolen^ttj^..
sfe?:* Töionp'oÖdÄ
pommitetaa»''k»r" he • työskentelevät
pelloilla. Tusmoittain kyliä on jpol-*
lettu maan tasalle, kun luultiin että
ne suojelevat sissejä. Perääntyvät
joukot pal^lv^t dtoimeen Joukkcmur-hia.
V . ' fr
Paknoitsija Walter Lippman en­nustaa
vielä kauheampia Julmuuksia:
"Tulee olemaan se kauhea mutta
idcspää£emät6n'io£iasia, että voidak­semme
uudes^an miehittää etela-
Korea 38. asteejle asti. meidän tä3rt3ry
h ä v i t t ä ä pbmmitukseU^ kaikki tär­keimmät
kaupuni^t. yleishyödylliset
laitokset ja^ tsöUisuudet koko etelä-ja
pubjQis-Koreassa." (N ; Y ;^
Trlbune., heife^uiin 31 pnä.) H än
Bäyöntää. Itifö V/me tulemme näke­m
ä ä n että kansanjoukot pitävät mei­t
ä lOkomaaliaisitta hyökkääjinä."
Lontoon
•Ki
.kirjoittaa, että In­tiassa
k a n ^ j x . v i h a m i e l i ^ s Yhdysvair
t o j ä vastaan^: i i ^ v a a ; sikäli kuin K o ­reasta
ttilee päivittäin uutisia kau­punkien
pommittamisista Ja kyll;3n
polttamisista.? En
munlstmen J päri|amentin jäsen Ric­hard
Grossman. • kirjoittaa Sunday
P^torial-leMessa: "On Järjetöntä
Amerikan olla .aiottajana kaiken tu-
• L' t" V U i * .
hoavissa pommituksissa^ -Jos me aiom­me
uskottaiä korealaisille täi: muille
aasialaisille että^iäntinen sivistys ön
parempi kulii'kcaiunuaismi," ;
Amerikan.äidi.t« Te ette fcasVatta-nest
poikiaiine kuolemaan mädärmei-den
j a vihätti^jen hallitiisten puoles­ta
kaukana jmufesa.maisisa. J!t k u ­kaan,
ä i t i niaailn^assa halua, e t t ä . h ä ­nen
pojastaan tuleie lasteja j a naisten
murhaaja..,'^. V . ; ; . : . ^
. Teidän perhj^^isie,. maanne j a keko
ihmiskunnan.. vuoksi:': t e i d ä n t ä j ^ yy
eiiirts
ja ,1 sm.y>-i<Ta^n.ir ,-(.:
ka johtokunta on katsonut tarpeelli­siksi
jäsentemme etujen suojelemista
varten.
Puhuessaan siinä St Clementsin vaUtsijapiirin.ni|?M]^i«kokouk8^
Andrew:BileskiWiianipegistä nimitettUn kansan r^nj^
24 pnä pidettäviä Manitobanlainla töjrif^y^Iela 'i^^^
lainlaatijakimnan Jäsen HV. A. Kardash seoi^van! ||i^yaj^
valtion -parlamentin sotatarkbitiiksUn myöntämä
täisiin edullisesti käyttää Canadan; kamaiikipeiti^^ iMajboi.-
tiilla summalla voifatsiin varata kansaUe: ' . ~ Ji^,.
100,000 kotia; @ 157,500 : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . \ . . . . . . ; . . . .5750,0004)00
5(1.000.000
25,000,000
100,000,01^
250 sairaalaa, («^ $200,0
100 kalttanrikeskqsta, & $259,000 . . . ' . . . . . . . . . ; . . . . . . , . . . , ..
aOft fcoulna. ® $200,000 > . . . . . . . . . .,
Vanbuadeneläkkeiden: korottaihinen 30 doUarllU l a i u k ä | i d (^
vuoden ajaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , , , . ^ , 1 . . . .^
10,QOQ opiskeloapiirahaa, (g $500 . . ..
Red Riverin-tulvavahinkojen korvaaminen . . . . . . .
1.000 taiteilijain apurahaa, @ $1,000 . . . . . . . . . i j . . ^ ^.
Talvien ehkälsypatojen rakennuskustannukset . . . .
4,000 maiUa sementtitietä. @ $75,000 . . . . . . . . . . .
$100 verohuojennus miljoonalle veronmaksajalle
Mamtoban osuus opetusmenoista kahdeksi vuodeksi, i-....
102,000.000
5,000.000
22,000.000
1,000.000
6,000,000
300,000,009
100,000.000
io,opo,ooo
Kaikesta huolimatta on Uunisiä, jotka valittavat, ettei (de varoja kansan
:iiyvtnvointia varten.; \ ' v
Toiset taas vaativat, että tämä huikea summa^..]deläpä enenunänkin,
käytettäisiin yhden;ainoan vuoden aikana tuhoa ja kaotemaa varten.
BAVUAN KOK€»UKSGEN
Canadan Naisten: Kongresain presi­dentti
mrs. Rae Locock on valittu
johtamansa jätjeston edijstajaksl
Lontoossa; marrask. 14—19 pnä pldet»-
tävään toiseen maailman ranhankbn-giessiin.
Häät oa; huomattava ja pe­loton
canadalajnen nainein, jonka
osialllstuniinen naisten toimintaan on.
hyvin tannettu. ^ n e n piaaadallinen'
harrastuksensa on tSX& eoää'.taistelu
rauhan pJBoIes.tt. lohen ttsnoa.csallisr
tnnut jobtaiKaUa'tavallaL.
tomla Ja toimia, ennen k u i i se on
l i i an myöhäistä. • :
ä l l i ä Koreasta uhkaakauhea ato-
: misota,. josta ei keneUäkääh ole toivoa
pelastua. '
. Seuravassa sodassa te myös;tuiette
kärsimään, samoin, kuin mekin; tei­dän
kotinne tuUsiyat". tuhotuiksi ja
perlieenne haudatiUksi raunioiden al­le.
Seuraava sota ei olisi ainoastaan
sota lehtien otsikoissa teille. Se olisi
surullinen todellisuus josta te maksai­sitte
verellänne. ^
Mutta-me voimme sen "estää. ;On
vielä aikaa. ^ -
Vaatlkaai. kuten me olemme vaati­neet.
Yhdysvaltain sotajoukkojen
pcistamista Koreasta Ja loppua Jouk-kopommituksille;
-
Vaatikaa sodan rauhallista sovitte­lua.
' täyden Turvallisuusneuvoston
kauttaj -:
-Vaatikaa atomipommin laittoinaksi
julistamista. AUekh-JoIttakäa Tukhol­maa
vetoomus. ' . ^; .
'Me tiedämme että:"te, Anlerikän
naiset, rakastatte rauhaa samoin k i l in
me t ö i m i m m e . m e y o i ^^
Älkäämme uusiko" mehneisyyden fcau-
KuJaV Yhtykäämme j ä piyrkikäämme
siihen maailmaan joissa;'oh rauha Jä
'runsaus;' väcfaus ja tasa-arvbisuus
kaikille:' Tulevaisuus on meidän kä­sissämme.
^Suuri edesvastuu eri niei-
-däri^'---' ;v;.. . .:;
SITÄ:
S
iTÄTÄ.
- HÄNEENBtfQÄN BAURKA
~: , SATTUI
; Joku oli aiheuttanut junan pysähty­misen
rv^ämällä hät^Jarrua, mif&ä
Johdosta-konduktööri tiedoitti vaunus­s
a :
' ' -r- VaUtettavasU Junan t^timinen
jpsemaUeTnyöhästyynyt t i m n^
---- Kokomusen tunnin| huudahti
-l}uprft|xilesr; ..jj^ mimur kun'/^^itäisi
m^im^v^iuiäil nfumisiUi: niintt^ mor-
;^iameiti>oU; m ä a r ^ tulla' aei@nAäe!
* ^ a i -kiila tavalla; ,san6lv4chduk-
. ^ n . ^ Etfiäpä se h ä t ä j a r r i h jciko-fminen
olifeari^ i u t o teldäa»1y^t^tinp» ?
L U O ^ A Y A >AS|A«A9 >
' •'rrS; Oletko ^^^n^^
kelaan tyttoa? kysyi neitonen.
; — - En. en, kertaakaan k()ko ikänä-ni.
vakuutti nuori mies. \
Siinä tapauksessa • saat suudäla
minua viela muutaman kerran "lisää
— on kovm hauskaa tavata joku, joka
ei jälksenpain juokse juoruamassa.
L A S K E N T O A '
Opettaja: Kumpi on .suureo^ii
yksi neljäsosa tai puolikas?
• Pekka: — Neljäsosa.
Opettaja: — Tarkoitatko s i n ä / e t tä
enneniriiin ottaisit . neJUännenosan
pmehapiirakasta kuin puolet?
Pekka: - • Kyllä. s i U ä n ^ tyk^
Icäa Ömeriapiirakasta. ' - /
Ohi PULASSA
Eräs asiakas meni läMkllrin koiitto-r
i ih j a tapasi lääkärin väähteiehti-mässä
sohvalla j a hokevan: "Mjnun
.täytyy mennä l ä ä k ä r i i n . . . ? ;.
"Mutta tehän oletti itse lääkäri",
sanoi asiakas; ,^ .
"Olen, olen, mutta minä olen liian
kallis", kuidul vastaus.
CSU voittanut $20
Montreal.
Union virkailijat.
Entinen Yhdysvaltain
senaattori puhunut
rauhan puolesta -
Toronto. — Canadan rauhanliik­keen
komitealle saapimeiden tietojen
mukaan on entinen U S : n senaattori
Samuel M . Shcrtrldge lausunut: "Ve^
näläiset äidit ja isät eivät halua näixr
dä poikiaan murltattavan . . . enem­pää
kuin s i t ä haluavat amerikkaläiEet
äidit ja isät. Korean kysymys tulisi
sopia järkevästi ja sovtonoUisesti neu­vottelemalla.
Sydney..— Tämän kaupungin nuo-risa
on ottanut vastaan Torontcn
nuorison haasteen kilpailla nimien
keräyksessä Tukholman vetoomife-seen.
Qanadan Merimiesten
ilmoittivat vilkpn
vaihteessa, . e t t ä unlo on voittanut
juuri päättyneissä neuvotteluissa $20
kcrötuksen Canada. Oement Trans­port'
yhtiön työläisUle, joista täten
tiili;; kaikkeiii parhaiten palkattuja
nierimtefiiä' CänädassC
T^mä palkankorotus saatiin entir
ssh sopimuksen j>($lä ollessa voimassa
Sv^ukautta. ^Mer^esten' johtajat
eiTKäl; • itlkoriieiBt oikeistolainen unio-joiitajien
yäitteeseeh, e t t ä sopiniuitsen
voimassaoliessa ei nUtöän muutoksia
voida aikaarisaada. Tämän $20 kuu-kausikbrotiiksen
lisäksi iisäsopimus
edellyfctää-. automaattista korotusta
jokaista elinkustannusindeksin nousu-
.pisteestä.' T/ ;•',.•,•:• ^ :
Unio ilmoittaa myöskin voittaneen­sa
$9—13.50 kcffotuksen Shell-yhtlön
tankkilaivojen miehille, vaikka nykyi­sen,
sopimuksen umpeeiuneno tapah­tuu
vasta tammikuussa. Uusia koro­tuksia:
on mahdollisuus saada, kun
neuvottelut vuoden 1951 palkkasopl-muksiesta
aloitetaan 4 kk. päästä. : .
Merimiesten, unio näiden sopimus^
ten tekemisellä uudisti McCoU-Proa-teriac
ja: Lakeland Tankers-yhtiöideii
kanssa tehdyt «opimusvoittonsa. •
Union presidentti Harry Davis sa­noi
käsityksensä olevan, että uutis^
saavutetusta voitosta tulevat nopeasr
ti leviämään merimiesten keskuude^
sa ja se tulee puolestaan edistämään
merimiesten imien jäsehiyntäystä se^
kä toimenpiteitä SlU-rikkuriunion
karkoittamlseksi rajan taakse. ^
Sapelinkalistajäin rauhanpalkintp
pahemaita päätään litan pitkälle '"enemmistöpäätösten" demagogiassa;
.Globe toteaa-yllämainitussa kirjoituksessa, eitä YK:n ylieisneuvosio'
ei ••ole todellisuudessa maailman parlamentti. Esim. latinalaisen..-Vme-rikän"
20:11a maalla on 20 ääntä Intian yhlä ääntä vastaan, vaikka In­tian
väkiluku on yli kaksi kertaa suurempia kuin latinalaiset) .Ameri­kan,
muiden yhteinen väkiluku. Latinalainen .\merikka, arabialaiset
maat ynnä 3 tai 4 muuta pikkumaata . . . voisi muodostaa enemmis­tön.
Haluaako Yhdysvallat vakavissaan, että sen ulkopolitiikasta
päättää nain huonossa balansissa oleva laitos? Turvallisuusneuvosto,
vaikka sekin on kaukana täydellisyydesiä, edustaa paljon paremmin
maailman kansoja . . ."'
Kuten ylläolevasta näkyy. Globe and Mail myöntää Vishinskin ole-vati
oikeassa siinäkin kun hän sanoo, että veto-oikeuden poistajat ai-koyat
murskata koko \'K:n perussäännöt! Ja "kaukonäköisenä" po-
Itliikkoiia Globen toimittaja varoittaa Yhdysvaltoja, että veto-oikeus
on jätettävä sääntöihin siten, että sen taakse voidaan piiloutua sitten
kun ja jos se tulee tarpeelliseksi. Nyt on vain kylmästi rikottava sään-töj*
ä, selittää Globe and Mail, joka joskus heikkoina hetkinään puhuu
jotakin kansainvälisistä laeista ja lakien kunnioittamisesta!
Kysymys Y'K:n yleisneuvostossa onkin hyvin yksitikertainen: Fti-kotaanko
YK.n sääntöjä, jotta YK:ta voitaisiin heikentää, vai pider!
täänkö kiinni"YKn säännöistä, etlä YK:ta voidaan lujittaa rauhan
hyväksi. . .
Äskettäin kerrottiin uutistiedoissa,
e t t ä tri Ralph J. Bunche oli saanut
Nobeim rauhanpaikumon ja e t t ä h än
oli ensimmäinen neekeri, jolle on an­nettu
Nobelin palkinto.
;:Tämä huomattava tapaus o n ; s a ä t -
tahiit Joihtaa lukuisiini väärinkäsityk-
^ s i i h monien ihmisten keskuudessa.
Jotka eivät iilöselVillä tämäii raubah-palkinnon
jakaiiaisenyleisestäiraliitti-sestä
taiistasta ja siltä syystä lienee
pafisallaah selittää asiaa mikäli tämä
rajoitettu' tila sen sallii.
Lähteäksemme alusta on todettavaa
e t t ä tri Bunche oli varhaisempina
vuoshiaan. toimiessaan professcirina,
varsin radikaalinen mies, H ä n kirjoit-
:ti esimerkiksi 1936 julkaistussa lento­kirjasessaan,
e t t ä !
Kaukaisen Idän kansanjoukkojen
keskuudesta kuulun joukkojen Jie-räämisen
jyrinä . . .osoittaen ereh-
; tymättömiä merkkejä siitä lisäänty­västä
levottomuudesta, joka saattaa
lopuksi kristalloitna joukkojen ka­pinaksi^
$prta,Msan vastaan;"
Professorin ennustus toteutui E t ­nassa.
Indo-Kiinassa. Koreassa Ja
muuallakin. Hän antoi kaiken lisäksi
siirtonuiakansoille neuvon tehdä a i ­van
siten kuin Korean kansa on teh­nyt.
Bän khrjoitu n'mittäin seuraä-
Vaah tapaan: • •.
«ios- sorrettn^ rotujen tyhmät;
epätoivon tähden ja yhä tlsäänty-vän
myötätunnon johdosta tuntevat
vetoyolmaa::NeuvostoUltt««n (jai M
on niin loogillista kuhitödennä-köistäkln,
e t | ä s i t e i i tapahdu) niin
rotujen toistelu muodostuu kilhke-äinmäksL
Siina - tapauksessa nino-dostdn
enemmän
suoranaisen Inökkaiaistelnn Inoh-
. ;'toiseksi.''V__v-v:,;:•.;•-;/..•;,> :
; Ifäriiä sehÄ • moa^t miiut prof^drih^
lausumot t o ä ^ t a ^ ^ et^ hän ö}l sa­lainen
raldikääii,;)pta ^oykyäjap sanot­taisiin
vähihtaan kaii&samatkaajaks^^
ellei leimättäist 'suorastaan kommu­nistiksi
eikä
korottaa aäiienaä ' m ö l s d i a ' tavalla
sorrettujen '^a rllstet^Jedn kamcäe^
tai känsankiprfosteja puolesta. Mikäli
he vihjaavätkaÄn^siihen, että Korean
kansan taistelu Syngman Rheen hal­litusta
vastaan olisi oikeutettua kan­salaissotaa,
sysätään heidät tänne
meidän, köhimunistlen leirim. Me
tiedämme tAlSSr'' mantereella olevan
varsin paljon kaikenlaatuisia "liberaa­leja",
joiden myötätunto ori Korean
kansan taisteftin jiuolella. mutta he
eivät rchkeiÄ ' f e i t t ä ä mielipiteitään
koska " t ä n ä 'tiäi^apaa maa". Jossa
saattaa mCTiÄtfiä'leipänsä. Jos käyt-telee
sanan- <'j2l'"ajätuksenvajpautta
vallitsevan ' '.sotasuuntauk.^h ' v a s t a i ­sella
tavalla.
. Ilmeisestikin professorimme käsitti
asiat edeliäkerrötulia tavalla Ja päät­ti
siir^tyä paremmille laitumille, leve-ämmän
leivän ääreen. Siitä syystä
h ä n muuttikin äähtääri. Entisestä ra-;
dikaalista tuli • taantumukselimen.
Niinpä liänestä tilli Setä Samulin val­tiosihteerin
virastossa sellainen leipä-pappi,
joka rupesi ;puhumaan "meidän
elämäntavastamme". Vvapaasta yrit­teliäisyydestä",
"rautaverhösta". "sa­telliiteista'
• yjn. aitoon imperialisti­seen
tapaan. Mikäli Jirofe^ori oli ky­symyksessä
miiuttui siirtciinaakansoja
sortava Ja riistävä :impei'iälismi hy^
-^ntaMoiieksi . haltiitJEsi.- jolla on
runsaasti vapautta ja; demokratiaa.
Korean kansallekin, jaettavaksi Syrig-
;m§n jUieeQr^a
mukaisesti.'. • , "
Niinpä sitten lavastettiift Israelin
riitaisuuksien "sovittajaksi" Yhdys-
-raltain imperialisinlh'-etuja silmällä
pitäen. Hän Joutui - sen yhteydessä,
kreivi,; Beznadot^n murhan johdos­ta,
entistä enemmän etualalle.^ Kesy-
JEe^stä radikaalista tuli yhdysvalta­laisen'^
käpltaiistildidistön sankari. Jo­ka
antoi sellaisen iausunnori, e t t ä K o ­rean
sota on "käännekohta nykyisessä
historiassa^' — kun Korean kansan va­paustaistelu
kukistetaan.
Kaikki asioita setiranneet ihmiEet tie­tävät
maailman kaikilla Icölkilla sen
Julkean rotusoiTon. Jota harjoitetaan
Yhdysvalloissa - neekeriväestöä koh­taan.
Joka muodostaa riöiii kymme­nennen
osan "yhdysvaltain 'väestöstä.
Siitä syystä on tarpeellista osoittaa
maailmalle, e t t ä tämä rctusprto ei ole
muka ' n i i n Julkeata kuin miksi sitä
k a i k e n l a a t u i s e t ' r a d i k a a l i t ' v ä i t t ä v ä t—
kcskapa kerran neekeri korotetaan
n i i n huomattavalle paikaUe kuin on
tapahtunut tri Buncheen nähden.
Koska tohtorimme p i i kaiken lisäksi
luopunut entisistä vaarallisista käsit­t
e i s t ä ä n ja. tehnyt arvokkaita palve­luksia
Yhdysvaltain imperialismille,
n i i n katsottim sen johdosta tarpeel­liseksi
ehdottaa Nobelm rauhanpal­kinnon
antamista hänelle. Niinpä sit­ten
tehtiin •Yhdysvaltain hallituspii-feissä
asiasta ehdotus Norjan suur­käräjien
asettamalla valiokuimalle,
jonka johdossa on vannoja taantu-
.'muksellisia. He käsittivät ehdotuksen
dollarldiplomatian komennukseksi ja
niinpä .sitten julistettiinkin tri Bun­che
raiihanpaikinnon saajaksi. Varsin
hyvinhän tiedetään miten Skandina;
vian maiden Johtavissa piireissä ol­laan
nöyriä j a kuuliaisia doUaridipIo-matiansotapoUtiikan
kannattajia.
ö n mielestämme julkeata rauhan
asian • pUkkaamista. että rauhanpal-k
J i t o annetaan maaUman sotaisim-man
maan haUituksen huomattavalle
edustajaUe, joka on osana ja muka­na
sen sotakiihoituksessa. Mutta sc
on ataoastaan johdonmukaisessa yh^
teydessä Nobelin rauhanpalkinnon al­kuperäisten
varojen suhteen. Historia
t i e t ä ä kertoa, että ruotBalatocn Alf­red
Nobel keksi dynamiitin, nitrogela-tiin-
n ja räjähdyspanosten sytytt^i-sen
räjähdyselohopeanalleilla. Han
ansaitsi näillä murhatUotteillaan val­tavat
omaisuudet Ja lahJoitU suuren
omaisuutensa Nobelta säätiöUe. josta
annetaan, sitten n ä i t ä "rauhanpalkm-tojakm".
r
? Rauhanasia on joutunut siten jul­kean
pilkan kohteeksi kapitalististen
maiden johtavissa pUreiaä. Jolf»
Nobelin rauhanpalkintoakin yritetään
käyttää sapeUnkalistuksen tarkoitas-tcn
edistämiseen- — KaUelexi. ^