Vapaus, March 21, 1950

              •
'af r-m.
I m ffil:
s*Pt StiPri
I
im
m
mm
m
m
Tiistaina, maalisk. 21 p. — Tuesday, March 211
.:Oic8an i, oi s Piaamtö* :C*ijiMl(Ä^
cecoDä claas isall br the Post
Onice Deparbnent. Otti&va.; Pub-;
ll<jti(Ml tt^iai^ ay• r
S!m St W., etidbary. Oct, CauQa4a.
Telepttoneei: Buslceca OtSeo 4Hi3S5.
Editorini Of21c« ,4^4^' Jur«Q^Kr
Advertjs^oir raW^iqxm «n^icftt^^
TTBnglfttlon free of charge;
5^ ? TniADSBINNAT:
Öuomebna tulee kuiunec!I^^^ vuotta urheiluluttomme,Suoma^^
Vs-C^natialaisgn A>^^^ Tämän imerk-jakamattoman
kannatuksen,
i merkkii^ivaä vietetään luonnollisesti niiden kunniaksi, jotka
pnä 1925 Creighton-niniisessäkaivoskylässäL^
mutta samalla kunnioitetaan koko sitä arvokasta työtä,
on kuluneen 25 vuoden aikana työväeri urheilutoimin-
;;hyröksi:s]uwnt^
liittijnnne peru^ sai alusta
vm'm m
l i fe
m
Mseen osallistui silloin jo toistakymmentä vuotta toimineet urheilu-kaipasivat
järjestettyä yhteistoimintaa laajemman ohjel-varten.
Tosiasiassa työväen urheilutoiminta kehit-
Sattuneesta .syystä faubmautamitne:
JälleeD. että |ä£sä osastois^ ei mainita ]
sjniytn&piävMä; nuiuta iiuln SO; 6 0 ;
65, ja 70- iraosipäivien joIid<»taI Kiia |
kansalaisemme ovat aaavuttanect 70 >
vucden iän mainitaan syntymäpäiviv
tä sen jälkeen jokainen vuosi, jos a -
slariomalnäri tai" hänen ystävänsä i l ­moittavat
Kiitä hyvissä ajoin toimituk­selle,
•• ^ ^ ;• ' ' ^
Mitä inuut sanovat
sessä yhteistoiminnassa sen kanssa siten, että mainitun järjestyin lai-
' • tokset ja välineet olivat ja ovat edelleenkin urheiluun kiintyneiden yk­silöiden
ja heidän seurojensa käytettävissä; Tosiasiassa ehdotus urhei­luliiton
perustamiseksi tehtiin el vain jo toiminnassa olleiden seurojen ,
ioUoestsi, vaan myös GSJ;n aloitteesta. -
^Ji Tämä läheinen yhteistoiminta GSJ:n ja SCAi;|.:n välillä on aut-pulmakysymyksen
ratkaisua -molempien järjestöjen ja
äsenten sekä inaaniniestemme yhteiseksi hyväksi. Se bh myös
j ^ i tärkeä ^etus^ sietää niielestämnw erikoisesti k ^
yhteydessä. Kuten muistetaan, Liittomime toimi useita
leileen eristettynä maamme muusta urheilujärjestöistä. Se
unhoitettu" vaan myös' hyi jitty ja painostuksen alaisena
l i i
kUpäUutj niin se ei saanut siitä tunmrsta vaan serisi^
jjjilley miissä kilpailut piti pidettämiiij, lähetettiin ''urlxeilutoinunnan
i " komppania poliiseja i;ilpailu^ ehkäisemään ja
I taholta toimeksi se, ^
pienempi Ponhäali. Ja kun Sudburyn
iUerte sattui pari vuotta sitten saamaan^^^n
fl^,€i!tä sai luvan järjestää "merkkien myyhnin'* kaduilla, niin
sitjä vastaan ^ostettiin taantumusvoimain toimesta sellainen parjaus-^
^Äply, että inerkkien^^ epäonnistui miltei täydellisesti, Muita
lä^manlaisia esimerkkejä voito loppuanattomasti. Mutta
intoiselta, puolen voida
nu^^ vai^keuksiä saada kosketuksl^ maan työväenlukl^^^^ missä
's^ kunnioituksella ja tasa-arvoisuuden perusteella.
tävä on tämä yhteis-edelleen
kehittyköön hior
luden kehitykselle yh-lämpimämpä]
i i i
I?^ * avulla ja kautta kehittyy kokonaan uiKlehlainenijrhieilu, nimenomaan
kansan urheilu kansanjoukkoja varten, minkä me tunnemme jokapäi-
-^T t vllisessä puheessamme j"oukkoUrheilun nimellä, Mutta kun Liittomme ^ l i S i - V liohuu työväen joukkourheilusta* niin se tarkoittaa sitä, että yksilölH-
;fl S'\i| sesti ja yhteiskunnallisesti tervettä elämäntapaa kehittävä urheiluln- ffelÄi; jä urheilumahdollisuudet on saatava koky kärisäkunhan hy-
JriSP:'?'yäkgiv^ työväen urheiluliike korostaa joukkourheilun,
n kansanjoukkojen urheilutoiminnan merkitystä, se luo pohjan
..,f,;,r,:..,^:.-^,,.,::,-,- jä pcrustän uiyös huippukykyjert kehitykselle ja nousulle, kuten suh-
"^'o teellisesti pienen Liittomme hyvät urheilutulokset voivat todistaa.
''^i - iix^; • • " SCAUL on kulunut 2S vuoden aikana tehnyt paljon työväen ur-
* Ji^utoiraimian edistämiseksi. Se on oikein kä joukko-
•f T tijditaisen urheilutoiminnan perusehtona oh kansainvälisen ra^ säi-lyttaminen
kansanjoukkojen elintason parantaminen, lyhemmät työ-
(Y 'A - ««-^11^"^* J*?^' 5e On pyrkinyt vointinsii ja kykyjerisä mukaan edistämään
,11 ' — flieidän penisprobleemien ratkaisua, jotta urheilutoiminta kukostalsi
•^ ' j ^ •'. - ja /edistyisi — ja kukaan ei voi kieltää, etteikö Liitollamme ole myön«
tdsiä ja hj^vinkin arvokkaita tuloksia tästä toiminnasta. Liittomme
V f : i P** yM^PA^hyt nimenomaan Suomen kansan parhaita kulttuuriperin*
»' teitä, .ennenkaikkea juuri työväen urheilutoiminnan kunniakkaita tra-ditioja
ja siksi se .saa j'hä kasvavien joukkojen tunnustuksen ja kan-
.natuksen...
Onnittelemme päivän sankaria, SC.\UL, ja samalla toivotamme
hyvää menestystä tulevissa 25-vuotisjuhIissa ja niitä seuraavissa
kalkissa edesottamisissa edistyksellisen urheilutoiminnan hyväksi!
WM§M:m^l viiko
Häviön tunnustus
te»
w
Yhdysvaltain valtiosihteeri Achesonin San Franciscossa viime
viikolla pitämä puhe, jonka yhteydessä hän uhkasi koko .\asian man-lierta
sotavoimiensa interventiolla, rahan voimalla jä yakoilijöilla, oli
puhuen tunnustus häviöstä, yhdysvaltain hailitlis on il-tullut
siihen lopputulokseen; että /Vasiah kansojen itsenäis}'ys-tahdon
toteutumista ci voida enää estää VA'XH01LLA KEINOILLA
ja siksi on "ittie" ilidysvaltain tartuttava asiaan.
^Historian edistystä kynsin ja hampain vastustava Yhdysvaltain
dollari-imperialismi on vain unhoittanut sen. että AVall Streetin^ dol­larit,
aseet ja muut eivät voineet i>elastaa Chiang Kal-shekin tyranni-valtaa,
eivätkä ne niinmuodoin voi estää .Aasian muidenkaan kansojen
vjqiautumista. Mitä \Vall Streetin ''avustukselUi" saatiin toimeksi
inassa oli se, että Kiinan kommunistien ehdottaman rauhallisen ke-
;n asemesta asiat ratkaistiin imperialismin tahdon mukaisesti
asevoimilla minkä takia kuoli miljoonia kiinalaisia ja häWtettiin suun-anääriä
omaisuuksia, sekä hankittiin yhdysvaltalaisille (ja
canädalaisille) veronmaksajille lisää veroja. Historian kulkua
kuitenkaan voinut ehkäistä, eipä edes hidastuttaakaan sitä. Jo;
'kJoxiuAjE^
laivästonT' yedenaiaiir^ feimentajai
amiraali Jam^ PIfe sanoi, että jcs
EJnsteiii ''ei tykkiä ainörikaiilsmista
Ja meidän natloiialisiiiJstaimne, silloin
hänen pitäisi mennä takaisin sinne
mistä on tullutkin ja kokeilla uudel­leen
mx, HUIe^^
Eräs laivaston puhemies laiisui;
'•Admiraali Jlfeä pitäisi xainltella hä­nen
suorasukaisesta lausunnostaan
niiden periäatteldCTi johdosta jotka
tarkoittavat'vapautta,'tasa-ärvolsuut-ta
ja oikeutta kaikille/' - i - UutlsUeto.
FATSIOTISMIA ÖN VAIKEA
KOKONAANT TAPPAA
Puhuessaan. pntai^on' lainlaatijar
kunnan; i^ännosia, 'Zyuphto
rewn vaalipiirin I J P r n B.
Salsberi^ sanoi •viime vilkolla/;että lain^
'läatfjäkuhhah Jäsöht«n p
tavat Canadan; kansan lisääntyvää
halua "Car^jdan ^Itsen^i^n 'ohjelman
puolesta". 'Ökh öS^oIttJ- että maail­massa
on tapahtunut historiallisia jä
vallankumouksellisia muutoksia. Nä­mä
muutokset ovat vaikuttaneet sii­hen
miten useat puhujat probleemejo
iähestyvät, vaikka he eivät olisikaan
siltä Ita* tietoisia. El sitten vuoden
1911 jälkeen oie ollut niin voimakasta
kannanilmaisua Amerikan yliherruut­ta
vastaan maailman kauppapoUtil-
'kassa.',' ;
fjotkut jäsenet., ivolvat tyrmistyä
kun minä sanonen, että jotkut heidän
huomautuksensa kuiilostavat siltä
kuin he olisi lainattu Canadian IVlbu,,
nen tolmittisklrjoituksista," — Cana­dian
Trlbimen uutlstleto, roaallsk. 20
OMAISUUDET PELASTUVAT
Sydney.—Thiei Sunday Sun kertoo:
'('Bakteerispdankäynnlllä ön sotilas'
johtajille kaksi etuisuutta:'
- - S e aiheuttaneen enemmän j ä r j B '
töntä pelkoa kuiri'vetypommi. '
"; — Se el tuhoa rak<inhuksla.''
SE ON NOITAJAHDIN
VKSI ILMIÖ
' . . .Washlngtonln kuva ei ole kovin,
kaan järkevältä valkjittava, jos lain­kaan.
Joka päivä annetaan kaksJ
uuti.sannosta, jotka seuraavat toisiaan
icuten Chesterton kerran sanoi seinä-paperien
juusujen. , sam(?ihlaisuutta.
Yksi uutisannos tulee Capitol Hiilistä
ja niissä kerr4^taan miten joku repub-likaanisenaattori
on varoittanut maa'
ta, ^ttei valtiodepaj^hnenttiih eikä mr
Achescniin voida luottaa': Ja senäat^
tori tulee tpdistäuriaaa että k.o. lienki,
löt ovat kommUhistieri talutusnuoras­sa,
yaltiodepartmetitilta tulee toinen
uutisannos missä varoitetaan kansa­laisia,
että he joutuvat kommunistien
talutusnuoraan jos he ovat niin ty-perästi
\iattomla katsoakseen, että
jotenkin saadaan vastaus probleemil­lemme,
jos me biemme vain kyllin vii­saita
sen keksimiseksi".
Vapaata maalimaa oletetusti johta­van
hallituksen käyimlssäpltoa varten
täytyy olla parempi keino kuin päivit­täiset
tiedoltukset, ettei senaatti luota
valtiosihteeriin, ja että valtiosihteeri
pelkää, ettei kansaan voida luottaa...
— Walter Llppman,
EIHÄN TOKI
Irvileuka Alan Max veistelee...
Vielä kerran on Neuvostoliitto todista­nut,
ettei siihen voida liiottaa, Kapi­talistinen
maailma jännittää alen­taakseen
rahansa arvoa ja nostaak­seen
hintoja. Ja sitten tulee Neuvos­toliitto
ja ILsää ruplansa arvoa ja alen--
taa hintoja.
Neuvostoliitto ei lainkaan näytä ha­luavan
olla yhteistoiminnassa niin,
että koko maailnia voisi nähdä nSllcäS
samalla kertaa.
Kuinka meille on mahdollista tulla
toimeen sellaisen maan kanssa kuiri
NeuvostoliittQ, joka haluaa, että kan­sa
syö silloin kun kapitalistit tahtovat
syödä kansaa? — Naisten Viiri.
Sabmalafs-CanadalainenAmatdäri-Urheiluiiitto täyttää haomenna, maaliskonn 22 pnä, 25 loiotta. Kuluneiden 25
vuoden alliana on liiton jäMiiistössäiapahtmmtpenisteeUto^ muutos. Pemstettaessa liiti^n. kuului miltei yksin­omaan
Suomessa syntyneitä naisia ja miehiä mutta nyt bettä on aincastaan murto-osa sillä jäsenistön valtava enem­mistö
on nyt Canadassa syntynyttä nuorta polvea. Kovamme esittää nuoren kaartin Voiniistelnesityksen. giidburyssa
vUme kesänä pidetyiltä liittjojohlasta. ; : r^^^ ^ '^^^^^^
Toronton M t y k ^
44. yuosijiihla^
^eaisl^siinnimtaana
' Toronto. — Jifaaj^^ aa] per-
^ ; jantalna tJk. 2 ^ i i ^ ipaäoä^toi^
' Muistakaa, 'äSs^^&^ii^-
tabtia Aker^lBnriiialkön j a V^nö
ftobian mieiik£n;so^ae5sa. -irsua^
minen a l k a a k l o 9 illalla ^ kestää
k e l l o yhteen ' s a a k k a i a a n r D d l a . ' A r ­vokkaat
palldnnpt.^^^--^^^;^/^
Sunnuntaina jtlc 26 pnä p
sitt^ Yrityksen 4i. vuttd^Bhla, al_
: 1 kaerii tao i j^E».. Iloitrjbjaii^
f käa^ps^mM: najteeiip^ri :ja
^ kuniemaaa ät3?'airv^^
. puoUstä' ohjelmaa, joka eitetään
Yrityksen juhlassa. ^' ' - ^
' Miusi^kyi irioda^ ^ m^ ystä-
. vanne mukananne juhlimaan, r—
keskustelleet tuot-
Tunnettu uskönhollismlelinen " U . S .
Quakers" järjestö (American Prlends
Service Commlttee) on lähettänyt
tammikuun 16 pnä 1950 kirjoitetun
kirjeen presidentti Tnunanille.. Lai­naamme
siitä seuraavaa:
"Priends-järjestö on vuosiltausia o-ealllstunut
avustustyöhön Kiinassa.
Niistä 400 työläisestämme, jotka ovat
nähneet sen maan suuret Icärsimyk-set
sodan ja rauhan olasuhteissa, sata
asui Ja matkusti sekä kansallLsten että
kommunistien alueella. He ovat jat­kuvasti
kofostaneet meille kotona o l ­leille
huolestumistaan siitä, ettei Y h ­dysvaltain
pitäisi seurata ohjelmaa
"mikä saattaa meidät sekaantiunaan
Kiinan sLsällLssotaan", teidän (pres.
Trumanin) lausuntoanne lainatak­semme.
, iPääseikka on moraalinen,
mutta: sen lisäksi me haluamme esit-tääJjoitakiri
käytännöllisiä tosiseikko­ja,
jotka ovat saaneet meidän typläi-eemme
yj^kuuttunelksi, että Amerikan
uusi interventio on epäoikeutettua.
11. Kommunistien menestys. Kiinas­sa
on osa. syvällisestä vällankunjouk-sesta,
rnikä on läiitöisin Kiinan kan­san
ikivanhoista kärsimylcsistä. .
- Vuonna 1911 Kuomintangln johtaja
tri Sun Yat-sen julisti vallankumouk­sen
ja Kuomlntang öll vuosikausia
vallankumouspuolue. Nyt on kommu­nistinen
puolue omaksunut jolitoase-man
ja .suurelta osalta tämän johto­aseman
vuoksi kommunistit ovat nyt
vallassa. He. ratsastavat nousuvedel-^
lä mikä on kohonnut kyriimenien vuo­sien
aikana. He saavat hyvin suures­sa
määrässä kannatusta talonpojilta
ja Kiinan oppineilta luokilta. Meidän
työläisemme ovat havainneet huoriiät-tua
innoitusta uutta hallitusta koh­taan
iiansan keskuudessa, eikä vain
kommuni.stien joukosta, joita on vain
hoin 3 milj. Oppineen Kiinan nuorin
sukupolvi on heittänyt itsensä halli­tustoimiin
itsekieltäytyksellä ja ihnos-tuksslia,
mikä on täydellinen vasta­kohta
sille kyynillisyydelle ja välinpl-täriiätötmyydelle
millä samat oppilaat
suhtautuivat Kuomintangin hallituk-seen.
Tämä .suhtautuminen koinmu-nistihallitukseen,
olkoon se oikeutet­tua
tai ci, on huomioonotettava seik-ka.
"2. Meidän pitkäaikaiset, huomiom­me
kommunistien alueella viimeksi-kuluneen
3 vuoden aikana ovat joh­taneet
meidät siihen lopputulokseen,
ettei Kiinan kommunistien menestystä
voida sanoa venäläisten ansioksi. Meilr
lä ei ole koskaan ollut yhtään työ­läistä
Mandshuriossa ja niinollen mo
emme voi piUiua Kiinan siitä osasta.
Mutta kukaan meidän palaavista työ­läisistämme,
jotka ovat olleet moriilla
paikkakuiuiilla kommunistien kontirol-loimassa
Kiinassa Suiuren muurin ala­puolella,
eivät ole nähneet mitään
venäläisiä aseita tai venäläisiä sotilas-neuvonantajia.
Meidän huomiomme
lyövät yhteen niiden kanssa jotka ovat
viimevuosina olleen kiinassa ja kat­sovat,
että kommmaistit voittivat siksi
kun kan»sallinen hallitus on menet­tänyt
populaarisenkannatukseii.
Me olemme huomioineet Kiinan
kansan herkk>Tden ulkomaiden inter­vention
suhteen. Koko Kiinan kansa,
vastustaa ulkopuolista isotilaällista
apua. Kiinan Icommunistinen liike ei
ole kasvanut vain taloudellisista olo­suhteista,
vaan se kuvastaa myös K i i ­nan
icasvavaa kansallistimtoa. Kiinan
kansa ei halua! olla minkään ulko­maan
hallituksen nukkevaltiona ja
kommunistit ovat omalisuneet agres-siivisesti
kansallismielisen Icatsanto-kannan
voidalcseeri Icäyttää hyväicseen
tätä mielialaa. Amerilcan laajalcan-toinen
interventio vuosina 1947 Ja 1943
pelasi kommurilstieri Itäsiin mitä
drariiaattisinimalla ja tehokkaimmalla
tavalla, joista me voisimme esittää
lukuisia esimerkkejä. Lukeniattomia
pohjoisen kaupp):loita ja kyliä ön
sunnriakaupaliä pommitettu Aineri-kassa
valmistetuilla lentokoneilla, jot­ka
tämä maa varasi karisallismieli-sille.
Joidenkin meidän öaUeri' työ-läistemme
on täytynyt hakea'pommi­suojaa
näissä pommituksissa. Tämä
on auttanut heitä käsittämään 1;alQn-ppikain
timteita, pltuaan yhdessä; hei­dän
kar^sa pommisuojassa. Kansal­lismielisten
antauduttua kommunistit
pyal?; saaneet sotasaaliiksi amierilska-laisia
aseita. Tavalliset Idinalaiset
ovat kaikkialla maassa havainneet nä­mä
merkit Amerikan interyeritiosta ja
kommunistit eivät ole antaneet heidän
unhoitaa sitä . . . .
Kiinan kommunistineri liike on ot­tanut
tehtäväkseen vallankumouksen
suorittamisen pääasiassa Kiinassa.
Sillä on läheiset- aatteelliset siteet
Moskovan kanssa, mutta laatinuf oh­jelmansa
Kiinan traiditionaalisten olo­suhteiden
mukaisesti. Amerikan in­terventio
on painostanut uutta halli­tusta
amerilckavastaiseen ja Mosko­valle
myötämieliseen suuntaan . M e
uskomme, että jos interventiota jat­ketaan,
se kovettaa Kiinan vasten­mielisyyttä
Amerikkaa kohtaari, ehkä­pä
korjaamattomalle tavalla, ja että
se lujittaa Kiinan ja Venäjän välisiä
siteitä. Tulevaisuudessa meidän p i ­täisi
' antaa runsaasti esimerkliejä
myötätunnostamme Aasian kansojen
hyvinvointia ja toivomuksia kohti. Me
uskomme, että kohtelemalla kommu­nistista
Kiinaa vihollisena ja kleltäiy-tymäilä
sen tumiustamisesfa, me em­me
eristä vain kiinaa, vaan eristäm­me:
itsemme jauheitamme pois mah-dcllisuuden
vailnjtlaa Kauko-idäri ta-ipahtumain
kulkutm . . . Vapaaehtois­ten
usIconnPllisten ja Äiöltoyhdistys-ben,
kansainvälisten jfirjestöjeri (mu­kaanlukien^
ja rohkaise-niallä
yksityistä pääomaa ja tekrillli-sen
avim kaUtta kitten määritellään
teidän Neljännessä pykälässänne, mei
dän maamme voi jonakin päivänä pa­lauttaa
sen hyvän tahdon," mitä
maambe kerran nautti kiinassa, mi­kä
on ainoa luotettava perusta kanso­jen
väliselle rauhalle." (Alekirjoitta-nut
C. Pickett, siht.)
— Lainattu James Endicottin toimit­tamasta
"The Canadian Par Eastern
I^eivslett^rlsta".
2,000-vuotias
loniooläinen
Hyvin .Säilyneen Juurangon jätteitä,
jotka lEuuluvatjöiekin 2,000 vuotta
vanhalle 'liontoon - asukkaalle on löy­detty
Citystä;-i Lontoon keskustasta
eräitten kaivaustöiden yliteydessä. Sa­malta
paikalta on jo aikalsemmiri löy­detty
roomalaisten rakennusten rau­nioita,
ljuviraipko on • 30-vuotiaan
miehen, jo^a todennäköisesti on elä­nyt
ajanlaskumme alussa. Luut oli­vat
heti sen; pimaisen riiaakerroksen
alla. jossa tavataan jälkiä niistä tuli.
paloista, joitä*kuningattaren polttaes­sa
Lontoon tai LPndiniumin„ kuten
<sen nimi silloin kuului — ajaakseen
roomalaiset tiehensä v. 62 e. K r .
Tuska alkaa kun
tupakka Ipppuii
Marssittuaan 450 mailia asiunatto-iftla
erämaita saapui äskettäin Port
Danvinin kaupunkiin Austraaiian
rannikolle viitisenkymmentä alkuasu­kasta
lapsineen ja/ kukldrieen. He
kertoivat kahlanneensa sätaktmnan
sellaiseri joeri'yIi, jölssä asustaa kro-kodiiieja.'
Mutta rasittavaan matkaan
oli heillä todella'painaTifi syy, heiltä
oli / kotipaikkakunnallaan - loppunut
tupaklca aivan tyyten.
Nolalu, Ont, — Neljän townshipin
iarmarit pitivät Icoköukseri CSJ m Nor
lalun csastorihaallUa; jonka menosta
allekirjoittanut yaiittiin raportteeraa^
maan yäpaudessa ja Canadan Uuti­sissa
myöskin, kokous tpivoi saavan
edes lylikäisen mainlnnari Fort willi-amin
lehteen.' ' ;
I •Paperipuiden hintakysymys otettiin
j ensimmäisenä keskustelim -alaiseksi.
; Tällä"' aikaa tuntui se kaikkein ras­kaammin
painavan ' farmareitten
mieltä. Se koskee sellalsiäklri farma­reita,
joilla ei ole vielä paljon maan­viljelystä
ja riietsätyöiäisiäkiri. Koko-ukisessä
tcrdetöin se, että kun farma­ri
laskee työstä, nimittäin katkaisus­ta
ja" ajosta, samoin edes alimman
taksan riiuäaan kantorahan, hiiri sil­loin'
ori jo farmari' pitkästi toista taa­laa
"hoPlissa'* puhumattakaan muista
kuluista. Täällä maksetaan' $12.23
kuusipuista koordilta paperitehtaalle
vietynä, jopa ränniin purettuna. K o ­kous
arvioi; että tulisi saada' $15 jä
muidenkin paperipuiden'hinta tulisi
nostaa suhteellisesti saman nousun
mukaan, , .
Meijeri- : eli/karjatuotteiden hinta­kysymys
aiheutti paljon /keskustelua.
Se johtuu osaksi siitäkin kun meillä
on osuusmeijeri eikä sekään ole aina­kaan
tämän perukan farmareita aut­tanut
jd se olildn luultavasti yksi syy
siihenim taas kun ei tähänkään ko­koukseen
tullut niin paljon väkeä kun
olisi voinut. Innostus on «vähentynyt.
Muistan minäkin kun kauppasin osak­keita
osuusmeijefUn, jpiiduin esittele­mään
niJta että luulisi yä^^
saatavan osuusmeijeri p y s t i n kun
tiesin kuin lujasta monikin pani 25—
50 täi satakin dollaria, mutta kyllähän
se loptiksi on vääriri kääntää selkänsä
joukkctj-öUe. Jokainen, joka tuloksia'
meinaa, niin joukkoihin se turvaa
muodossa eh toisessa.
-Kanarimimakysymys oli samaten
kiusan kysymys. Nykyään saa ttiunain
tuottaja noin neljänkymroenen sen­tin
kahta puolta tusinasta ja jos ajat­telee
henkilön syövän puolitusinaa
päivässä, niin se pn jo suuri apu päi­vän
ruokaan ja se on vasta 20 c. K un
sitä vertailee ruoka-aterian hintaan
niin siinä luulisi olevan ei-oä liikaa.
Perunain hinta hyppii niinlcuin jänis,
tuslcin päivää on samana.
Kokouksen yksimielinen ajatus oli
Gäada hinnat rioUsemaan jä myös v a -
ikiintumaan. että tietäisi etukäteen
mitä tuotteista saa. Näitä kysymyk­siä
päätettiin viedä tänä keväänä
kuntien liiton kokoukseen ja sitä tiietä
saattaa hallituksen tietöori jä iiaperi-puukysj'mys
^Jaatettiin lähettää met-eätyöiäisten
• unlolle.-' Katsottiin aU
JCHLASAXAl'
PresidentU Coolldge' oU Jaä
erään xla^nnuksen psru^p
heitti määrättyyn paikkaan t
sen miiltaa-Ja jäi sitteii ii3«f
maaiL .Yleisö cdoujpuh^'
™rMen ohjaaja hUomaaty: ^
salavihkaa, että hänenliitiiö^
muutama sana. ' !
: Coolidge katsahti maihan: j |
häri/cmyuuri ottanut lajöölna^
:taa,'jä:tckaisi:'.- y.v^^/fil
— Siinä on hyvä onkimato
. SIAHOO-IO.NTA
kuuluisa ranskalainen JmzrsI
kerran kuulijakunnalleen. .
^^iliksiei^tilansiansaQm^
het toimi? hän huasi intottel
— Miksi he suhtautuvat^;^
väUnpitämättömäsSi isäninaaa
—^Kosita; heidät on valettu p,
sihi,1cuului välihuudalidus tsaiff
ta. '\'-'f.
VÄXKASS.X OLIVAT
. Mooses Mendelsohn kohtasi jg
kolirie' IhyVärituulista upseeria,'';
alkoivat tehdä pilaa hänen ju-i
suudestaan. •--^
— • Huomenta,' isä Abrahami
si ensiriiiiiäinen.
— HUcmenta, isä Iisak, hihiaj^
nen." .
— Hucmenta, isä Jaaiob! }aa
kolmas. ; '
- - Erehdytte, hyvät hemt,
Mooses hymyillen. — En ole
Iisak enkä Jaakob, vaan Sauli
poika, joka lähti etsimään isänsä L
ja, ja kätsp, minä löysin ne kaöB]|
KORJAUS PUHEESEEK
Englannin rautatieläisten liitoa
käaikalneri puheenjohtaja J . a .
mas oli sujuva puhujVja useinijj
noi "asiat halki". Eräässä
Uksessa puhuessaan hän
lauseen: Puolet yläluokasta on
eläjiä!
Tämä oli liikaa eräälle
loiselle herrasmiehelle, jokasatMö
maan kuulijakunnan jouiossa.
nousi Seisaalleen ja kiihkein
vaati puhujaa peruuttamaan
Vastaus tuli pienen miettimisen
keen:
— No niin, minä peruutan
puolet yläluokasta ei ole lois
•.. • •
YLIOPISTO.V LUENXOim;
Kandidaatti 'Mänttäri tuun
äpilvet ne
jgn saapuvi
liSni. tuoni .
pää rauhs
Ism cli el
T.vttär. ja An;
irjesti
Intoi li
ikenni
itsekseen, että professori venyttälffl
entonsa lilan pitkäksi ja nilnjä
tuon tuostakin vilkaisee tai
riäi^äkseen ajankulun. Lopultii
feisori keskeytti '
läuseeri ja sanoo:
— Mitä varten: kandidaatti MäEs'
ri vilkuilee kelloonsa yhtenään» '
— Minä vaan pelkään rnttääiöp |
fessorilla aikaa lopettaa tämä e
täin mieleiikiintoinen. luentonsa, f
mi
haisten hintojen vaikuttavan
miesten palkkakysymykseen M
sin Nolatun osuuskauppa välitti»
tolstk tuha.tta koordia ja se on ti
pikku osa niistä puista, jota täälu: ,
menee seri markkinoille.
Viimeiseksi tulkoon .sanotuksi ss
että kokouksen alkamista toiset n
tustivat sen perusteella että oli 4jf
Vähän väkeä, 13—14 farmaria.
yksi vastustaja, mutta sanotaan^
se on hävinnytkin. Ajattelin ettJ
Itas tarvitsee voimaa. Toiset tjj
minkin uskoivat .sitä perästä K
tulevan. Toivoisin farmareilten e ' -
nulle kerraniin näytt-avan, eitä •
väärässä. Kokous vabtsi 4-hfn!^j
koriiitean, .yliden kustakin n^-jf ^
tovirnshipista, jonka tehtävä oi: r ^ i ' .
kysymystä eteenpäin. — Jacob B- j
järjesti
se oUki
sta tc\-eril
in .• ti
Itapau
ystävä-lila
melkc
;i kun ke
kuinka
;llut as
lastaan v£
NUtät
linn:
ja ne ovi
[^riäejä ti
toveri
Itti mm. ji
11 ja 7ksit3
astomme
htaja. H
juhlan
l onnii
asti 1
lumattai
"fcta. Vii
• srkkiiieni
'. evästi y
mamaa
nä iltani
eteliä sii:
t monel:
i-ane josl
i Isten tila
'Risesti ti
i lyhän se
i inassa Ji
Ystävät
• Ffcen :
9, jolla
i uistoesin
nsä. Ja
ettäpa
Uflfävien lauiaM ^jk^
Me elämme lentävien lautasten a i ­kakautta.
Kuka ei usljolsi etteikö ke­hitys
kulkisi eteenpäin hurjalla vauh­dilla.
Lentäviä lautasia el tosin näh­ty
ennen toista maailmansotaa. Vas­ta
toisen maailmansodan päätyttyä
alkoi lentävien lautasten aikakausi.
Ensiksi niitä nähtiin Ruotsissa. N i i ­tä
oli pudonnut maahan, mutta kim
.\chesoriln mielessä oli Bao Dain avustaminen Viet Na­han
mainitsi, että jois5akin tapauksissa on turvauduttava
aseiden lähetyk Miten voidaan edes Yhdysvaltain asevoimilla
Etelä-Ranskan yöklupien -sankaria" Bao Däita Viet Namin
kansan hartioilla silloin kun hän ei kykenisi saamaan kj-nimentäkään
prosenttia silloin kun hän ei kykenisi saamaan kymmenlUkäiin pro­senttia
Anetnamilaisten äänistä missään vapaissa vaaleissa?
Toronton Globc fend Mail oli haltioissaan mr. .Achesonin San
Franci-scon puheen johdosta — sillä paatuneena torjiehteriä se kat­soo,
ettii siirtomaakansat on hinnalla millä tahansa pidettävä orjuu­tetussa
ja riistetyssä asemassa. Mutta Globekin näki mr. Achesoniri
puheesi^ yhden "vian*''seuraavas.sa: '"Mr. .Achesonin puheen heikkous
oli siinä kun hiin ei maininnut mitään CommonweaUhin osuudesta
A.Tsiassa ja sen Colombossa tekemistä päätiiksistä Kaakkois-Aasian
maiden avustamiseksi.'* Mutta milloin isäntä on rengeistä puhunut
suuria asioita ratkaistessaan? Sitäpaitsi, jos "vanhat keinot" ei\^t
enää vetele Aasiassa, silloin '*itte'' isäntänä näyttämölle tuleva voima
on valmis heittämään pois \'anhäi siirtomaavoudit ja ottamaiin ohjat
omiin luotettavampiin käsiinsä. Globe kannattaa .Aasian maiden or­juudessa
pitämistä, mutta sitä vähän kakistuttaa kun mr. .AcheSdn
"väsyneenä jättinä" aikoo sen tehdä yksin — Commonvvealthin sivut­taen!
• • . .
ei ncdnkäänlalsta jälkeä niistä löydet.
ty, niin huomattiinkin, että ne olivat­kin
pudonneet järveen. Kuinka näi­den
lautasten palasia voisi järvien
»pohjasta löytyä. ^
Mutta lautaset eivät tyytyneet enää
leijailemaan niin pienen maan tai­vaalla
kuiri Ruotsi on, vaan vieraili­vat
jo atomi-Amerikan päällä. Sitten
aiitä ilmestjri myöskin Canadaari ja
cäällä on niillä riittävästi tilaa tehdä
pitempiäkin matkoja.
Ruotsissa leijailevat tuhvat idästä,
5.O. Neuvostoliitosta päin. Muutamat
lehdet jo ehtivät selittämään sellais­ten
lautasten lähettämisen "ryssien"
syyksi. Sieltähän aina''aiheutettiin
kaikenlaista ilkivaltaa rauhallisia i h ­misiä
kaihtaan, kuteri täUä kertaa hei­teltiin
tulikuumia lautasia syyttömien
ruotsalaisten niskaani
Mutta aika Inilui ja lautasen lakka­sivat
lentämästä. Tuli väliaikainen
raulia. Mutta kylmää sotaa jatkettiin
ja ihmiset seurasivat faefmostunelna.
Puhuttiin mahdollisista hyökkäyksis­tä
ja saatiin ainakin näennäinen syy
sotilasmenojen lisäämiseksi.
Nyt yhtäkkiä jälleen ovat lautaset
niyenrieet lentämään. Lautaset ovat
tällä keiraila jättäneet Riiotsin jä
Vieläpä koko Eiri-popan rauhahan ja
vehkeilevät väin läntisen puoliskon
taivaalla. • '
British. United" Press tiedolttaa, että
nor. Allan Davidson Westbankissa, B.
C:ssä/cn selväst;! nähnyt sellaisen. Se
pU kuin "suuri pöytäiautanenja hyvhi
kirkas", kertoo nu-. Davidson. Päät­täen
hänen antamastaan tiedoista
ovat nykyaikaiset lautaset kehitty­neimpiä
kuin mitä Ruotsissa oli len­tänyt
koska hän oli nähnsrt lautasen
lentävän viioren taakse ja palanneen
jälleen takaisin.
Samassa uutisessa selitetään, että
samaan aikaan oli mrs. Alice Bucha­nan
nähnyt sellaisen lautasen Gerald-tonissa.
Lentäviä lautasia pn nähty
monessa muussa paikassa Pohjois-A-meiikan
taivaalla.
Jos; lukijamme epäilevät mainitse­miamme
ihriiisiä. varsinkin ktm he
eivät satu olemaan "vakavia vanhoja
sucmalaläia" niin esitämme kumoa­mattomia
totuuksia siitä, että todella-
Idn lentäviä lautasia lentelee nykyään
täällä. Todistajiksi otamme sellaiset
"tosiasioita" julkaisevat lehdet kuin
Canadan Uutisen ja Toronton Vapa.i
Sanan. .
- Viimeksi ilmestyneessä Canadan
Uutisessa! julkaistiin "uutinen", jo;sa
nml. sanottiin setoraavaa:
"iParmari Henry aaykeituik on sitä
mieltä, että se salaperäinen suuren
la.utäisen muotoinen leritokone, jonka
hän näki-farmillaan vuosi Sitten; oli
kotoisin toisesta/maailmasta..."
Sitten selitetään kysymsrksessä ole­van
farmarin nähneen seri farmillaan
mdus nimisellä paikkakunnalla Alber-tassa.
Hän jatkaa: •
"Se cli kimimallisesti valaistu ja sii­nä
öll kaksi DQoottoria. Hän näki kah­den
tiramanmiehen päät. He Istuivat
pienissä chjauskomeroissa..'."
• Uutisen löpputui on ""Uutinen" l i ­sännyt
ornasta puolestaan seuraavan
vakuuttelun:
"Näitä lentäviä lautasia' on ilmoi­tettu
nähdiyn vihne torstaina Edmbn.
cbnin-tienoilla jä niiden nopeuden ar-vipidaäri
olleeri 900 mailia trinriissa.'*
Kina Cänadari^tJutinen on hiin to-tuuica
seUraava lehti ja "uutiset" on
saatu niin • varmoista lähteistä, niin
kuka vielä epäilee riUtä?
Mutta jos kuitenkm epäiUjöitä vielä
Oli, niin lialT^mme tieäoittaä lukijoil­lemme,
että kun selläineii "totuuden
torvi" laiin Töiröriton Vapaa Sana, jo.
ka oman kertoinansa «mukaan ei jul­kaise
riiuuta kirin Mrkästa totuutta,
on saanut varmenunan tiedon, riiin p i ­täisi
kovakalloisimmaiikiri suomalai­sen
jo vadöhikm 'lentäviin
lautasiin". 'Maaliskuun 11 pn nume­rossa
Vapaa Sana juUcaisee etusivul­la
hucmattavällä'otsikolla: "Lentävä
lautanen löydetty vuoren rinteellä lä­heltä
Mexico Cityä." .
Tieto tulee Les Angelesista ja .siinä
kerrotaan löydetyn lentävän lautasen
jäännökset ja vieläpä sen ohjaajana
olleen 23 tuuman naittaisen miehen.
Sitten lehti jatkaa:
"Väitetään että /nainittu laite oli
46 jalkaa läpimitaten. että se oli me-kaniicstl
erittäin hienoa työtä ja' oU
\'arustettu kahdella TOimakoneella.
Laite oli tehty alumiinia muistuti
ta aineesta,'mutta joka oU paljo i
vempaa.
"•Vehje oli pudonnut vuoret
koline .kuukautta takaperin ja 1-"^ ^ |
maiset ovat eristäneet paikan , |
lä. JäärinÖksestä löydetyn olifflS
mis on kuulema balsamoitu ffljSS I
pää tieteellistä tutlcimusta var^ |
--Eikö olekfc kirkas totuus |
saatettu ihmisten tietoon.
Mexico Citystä tosin ilmoii
että siellä ei tiedetä mitään ps
nessta lentävästä lautasesta
kuin Vapaan Sanan "oliois^ ^ ^
Mitäpä takapajuiset meiisäM.^
tietäisivät. Mexico Cityn asuiö^^
pitäisi tietysti kysyä Amerikan Ipj ;
sodlan kävijöiltä mitä heidän
gissaan taikka sen ulkopuolella
tuu.
Täriiän mantereen tähtitiefc
ovat selittäneet, että kaikissa
maan tähtitorneissa jokainen!
pidetään sjlmäna mitä ilmiöitä u-jj
tuu maan ilmapihlssä ja ^
lellakin, mutta mitään lentäviä-sia
ei ole nähty. Tämä tietjsö i
taa kuh&a sokeita astronoaÄ'
Kukapa heihin luottaisi-
K im tiedustelimme uutist
tamme miksi hän ei ole
riiitään leritävistä lautasista,
sanoi ettei hän ole jo^^^^^^i
mään taivaalle ja tästä s y j s »^
ole nähriyt mitään lentäviä ^ T "
Nyt kuitenkto saavat 1'^^^^^^'^
tää tästäkto ihmeestä ja
näihin Uetbihhi. sillä o^fcaa «<]
takana Vapaa sana Ja Cana^^^
seti Arvaamaton palvelus io»^l
hiilemme? fi
Meillä on kuitenkin
että kun Vapaan Sanan "^^Jfi
olio" tariccmmin tutkitaan, ^
detaari tavalliÄksl uutisarföu»-
elää hän näkee. — Uoli.
' l i " ' , >yy-" I
ff*