Vapaus, May 20, 1950

              mm Iiii wl
1 H
Mmmm
mm
t e e k s i
sm
Sivu 2 Lauantaina, toukok. 20 p. — Saturday, May20
Oi^an öf'->.0nnisb Canadlans. Es-
CäblisJied fiföv. 6tb. 1917. Autborized
as seicond dass maU by the Post
Office Department, Ottawa. Ptib-^
Bslned thrloc veekly: T u e s d a y s,
Thundays and S^ttirdays by Vapaus
l»ubUshlng Compatiy JXd^ at lOOttOZ
EL-a St. W , Sodbitry. Ont, Canada.
Telepbones: Business OfHce 4-4264.
Editorfat Office '4-426S. Manager
E. jSiiksi. Editör W. EUund. 2£a]lä>g
address Box 69, Sudlnizy, Ontario.
Advertlsln^ tates uponuapplication.
^nnanslation frpe otSBaree: ' • ,
- - TCLAUSmNNAT:
Canadassa: 1 vk. 6X)0 6 kk. 325
3 kk. 2.00
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7 ^ 6 kk. 3Ä»
'Suomessa: l vk. 7XK) 6 kk. 455
Idyitjrs |a Twam
K u n fasMtimieliset huHkaanit viime keskiviikkona Timminsissä
kivhttyät ihaaiimankuulua kristittyä rauhanmiestä, Canterburyn de-
Juianusta/niin tällä teollaan he todellisuudessa mustasivat Timminsin
asiikkaiden j a Itoko kaupungin hyvää ni Tieto sellaisesta roska-joul
«jl|p^ h — ja kaupungin järjestyksenyalyojain saamatto­muudesta
--- kulkee kauaksi tämän maan rajojen ulkopuolelle j a k un
Huröopan rauhaarakastavat miljoonat haluavat esittää räikeän esimer-kiii
s c ^ n H ^ fasistimielisestä toiminnasta, niin Timmins maini-jiä^
n JbäpeäJistan ylväässä jceskrviikkoisen kivityksen johdos-ta^
V a i n w anteeksipyyntö j a päättävät tomien-piJ^
t Jtlyittäjälh rankaisemiseks^^^^^^^ enää Timminsin kaupungin
nimeen liittyneen likatahran poistaa.
Timminsin ^cniokraattisilla j a oikeamielisillä asukkailla, j o t k a pitä-ysil
suuressa: arvossa henkilökohtaista maineitaan e;ttä k a u -
pui^insaliyvääiiimeä, onkin viimeaikoina ollut huonoa onnea, ajvan
riittämiin. Ensin tulivat sinne mr. M i l l a r d i n miehet j a saivat valheel­lisen
propagandan j a petollisten lupausten avulla sikäläisten kaivos-inieisten
iw^t jäiki siinä määrjny että kullankjarvajain palkat ovat jää­neet
syvään kuoppaan, verrattuna niiden kaiypsmiesten palkkoihin
joiden oikeuksia i l i h e - M i l l unio on voinut puolustaa yhtiöitä j a niiden
p a l k k f a i n i a relttaajia vastaan. Sitten tuli DP-hulikaanien ilkityöt
ukrainalaisten työläisten haalilla, milcä nostatti suuttumuksen myrs-k
jm icpko ^ u p u ^ ^ kaiken tämän kukkiiraksi tuli vielä mäail-i
i i a h k u u i im rauhahmiehen,^^^^^^^^^^
j o i i a teko saa k a l k k i en ^ädylHsten timminsiläisten tuomion. Timmin-
^iäiset rauliia^^ hyvää tarkoittavat asukkaat saa­vuit
m j ^ s o J U ^ siitä, että kalkkien canadalai^t^n rauhan- ^
piiöluBtajain my^ puolellaan yrittäess|uin puhdistaa
Tiuiminsin kaupungin hyvän nimen tämän törkeän kiyityksen aiheut­tamasta
tahrasta.
4ie^ärjjme k ^ — Kuroopasta j a tältä manteree|ta
s^diilstiSpl&Msta
niidm toimeenpa^ Näiden irulikaäni- jä väkivaltatöi-den
takana on ypimla, jotka kovaäänisesti ' ' s ^ —
kommunisteja, sosJÄeja, unionisteja yäki- '
vallan" harjoittamisesta • niiilä hie yrittävät peittää omat väkiyallari
tekonsa j a onutkiihqitukMnsa väkivaltaisia kysyä
voidaan, j a kj^yläänitin; eUä mi sellaiset pikkuihmiset, j o i l la
kappaleina likaisen karkeistyön suorittajina? Miks^sellaiset pikku­ihmiset
^ntaVat itsensä kiihoi^ Miksi he heit-
:t?levät Jkjviä jä kjuijanmunia omia etujaan j a yieläpä omaa henkeään-:
• ^kin uhaten?; •.
Yastuus tähän on tietenkin monitahoinen. Ja v a i k k a meillä ei ole
.teydibssä Oli erikoiS^^
kitystä. Pääsyyllisiä eivät ole sittenkään krvjttäjät, vaan n sänbma-ieWet,
kirjat, elokuvat j a hä papit ja
oikeistolaet t y ö y ä e n^
k i A o U t ^ t vähemmän tietoisia J a poluttise^ti takapajuisia ihmisiä
näihin törkeisiin r i k o k s i i n . Joka epäilee SQtapropagandistien merki­tystä
ja valkutusvaU sietää tutustua sellaisen imqailmankuu-l
im JtIrJMHjan k u i n \VIark Twainin kuvaukseen, jonka hän k i r j o i t t i 4^^
vuotta jsiUeh.ÄVIarkTv^^
"Minä näen miljoonia vuosia eteenpäin, j a tämä sääntö e i koskaan
inuutii enemmässä kuin noin puolessa tusinassa tapauksessa: Kova­an
hinen pieni kourallinen huutaa sotaa. Saarnastuoli protestoi aluksi
liitnpimästi j a varovaisesti . . . M a a n suuret kansanjoukot hierovat
ensiksi tjnlsia silmiään j a yrittävät ajatella miksi pitäisi tulla sota ja
sanovj|t rehellisesti j a paheksuvasti: 'Se on epäoikeutettua j a häpeäl­listä,
j a etta sotaa ei tarvita.'
" S i t t e n ne muutamat huutavat vieläkin kovemmin. Jotkut oikea­mieliset
ihmiset toisella puolen väittävät ja järkeilevät sotaa vastaan
puheilla ja kynällä, j a ensiksi heitä kuullaan ja heille annetaan suo­sionosoituksiakin,
mutta se ei kestä kauan. Ne harvat, jotka haluavat
-sotaa, huutavat kovemmin kuin ne j o t ka haluavat rauhaa ja rauha
tulee epäpopulääriseksi.
" E n n e n pitkään me näemme kummallisia seikkoja; sotavastaisia
puhujia k i v i t e t l S n pois puhujalavalta j a puhevapauden kuristaa rai­vokkaiden
miesten lauma, mikä on samaa hiieltä puhujan kanssa, mut­ta
e i v s k a l l a sitä tunnustaa. . . K o k o kansa, saarnatuolit j a k a i k k i,
omaksuu iSötahuudon ja huutaa itsensä käheäksi j a mukiloi minkä
tahansa rehellisen miehen joka rohkenee avata suunsa rauhan puoles­ta;
sitentällaiset suut tukitaan.
••'Seuraavaksi valtiomiehet keksivät halpoja valheita syyttäen maa­ta,
jota vastaan hyökätään; ja k a i k k i ihmiset ovat iloisia näistä val­heista,
j a he tutkivat niitä siksi kun ne tyynnyttävät heidän omiatun-tojaan;
j a täten heistä tulee ennen pitkään vakuuttuneita, että sota on
oikeutettu j a he kiittävät jumalaa siitä paremmasta unesta, mistä he
voivat nauttia tämän petoksen a v u l l a ."
Tällainen on pääpiirteissään sodanlietsonnan j a siihen lankeamisen
kaäya. M u t t a kuten M a r k Tvvaih kaukonäköisyydessään myönsi, so-danlietspjainkin
suunnitelmat voidaan: torjua, Ön totta, että sodan puo­lesta
kiihkoilevat huutavat nyt kovasti, multa rauhanpuolustajia on
paljon j a he vorvat sittenkin huutaa paljon kovemmin kuin ne j o t ka
haluavat sotaa. Kaikki mitä taniitaan on se, että rauhanpuolustajat
yhdistäv*ät rivinsä' ja toimr%at k a i k i l l a rintamanosilla päättävästi
sodanlietsontaa vastaan.
Esimerkiksi voidaan mainita, että timminsiläiset lehtemme lukijat
— kuten mutitkin oikeamieliset maanmiehemme tässä maassa •— voi-l^
nään täyftää nufkjmp^iSuqml'
nea Sudburysta .31 vuotta.': Ctthitte-lumme
päivän sankarille!
Näin yhtiökokouksen edellä tahtol-
Hin esittää erään asian kokouksen har­kittavaksi.
Tämän syntymäpäiväpalstan ole­massaolon
aikana on ollut sen toimit­tajalla
tapana pitää muistilist&a kai­kista
syntymäpäivistä, joita lähete­tään
mainitulle palstalle.' "raten .syn­tymäpäivä,
joka' julkaistaan lehden
palstoilla, merkitään" kfrjaän j a seu­raavina
vuosina niitä julkaistaan sit­ten
ilman muuta noiden merkintöjen
psrusteella, JTäM menetetaiäilä on
kuitenicin huono puolensa. On v a i ­keata,
miltei mahdotonta toimittajan
tietää vieläkö kaikki nuo njainitut i h ­miset
ovat elossa ja asian tutkiminen
vie paljon lisää alkaa.
Minun ehdotukseni ybtiökokonk-s
«Ue olisi, että jolkaistaisiin aino­astaan
n|ltä syntymäpäiviä, jotka
anneta«i tai ikhetietään me^^
nä yaohna kuti henkilö täyttää
merUdjjiälvänsä, Ja että tuollaisen
muistilistan pito lopetettaisiin tyk­känään.
• Samalia toivoisin että tätä syntymä-pälväosästoa
käytettäisiin entLstä e-hemmän
vaatimattomana kuniiian-osoltuksenä
"viiosla täyttäviä" maan-mlehlämme
kohtaan. Kaiken väärin­käsityksen
välttämiseksi haluaisin vie­lä
muistuttaa,' että syntymäpäiväon­nitteluja
julkaistaan yletsestl, huoli­matta
siitä ovatko "päivän sankarit"
e.slm. järjestöj€mme'jä.serilä Ja leh­temme'
tilaajia täi el kunhan a.slah-mukaLset
tiedot lähetetään tolmltuk-selle.
Mutta me emme vdl parhaalla -
kaan tahdolla näitä onnitteluja jul­kaista,
ellei tälle osa.stolle tlcdolteta
lähestyvistä syntymäpäivistä.' Önhlt-teiuja
on julkaistu seuraavina vuosi­päivinä
: 50-vuotispäivänä, 60-vuotis­päivänä,
j a 70 Jkävuoden jälkeen kaik­kina*
synty mäpälvlnii. ' '
lilsTORiAA
' •Aln'; vapu*'. väris*. kalkk' karvas'
pystyyn nosta. Ja muista kuiri kau-hiast*
jumala kostaa", .sanotaan van­hassa
virsikirjassa j a jatketaan, että
•'Helvetlss' cl lopu koskaan valya, L o ­hikäärmeet,
,Madot, pirut sieir ain'
kalvaa," '
Ennenvanhaan oltiin siinä varmas­sa
vakaumuksessa, eitä rilln käy n i in
pian kiiln henki lähtee," hnitta rik­kaat
relVät • siiloinkaan ottaneet jut­tua
vakavasti, koska jo niinä aikoina
harjoittivat mitä kauheinta mielival­taa
sen aikaisia kommunisteja jä mul­ta
jumaianpaivelijolta vä.staari. J o ­kaisella
'ön oma jumalansa. Rikkail­la
se on raha jä lihavuus 'köyhillä
puhdas mieli'jä 'rehellisyys. "
Jos ns. korkeampi väki askolsi muu­hun
jumalaan, .se myös pelkäisi sitä,
eikä tappaisi köyhempiä." niinkuin
Suome.ssa on aina tehty. Me kuuluim­me
Äionta sataa vuotta Ruotsin ala­maisuuteen,
jolloin täältä vietiin mie­het
teura.stettävlksl muualle. Sitten
tuli tsaari tappaen oman osansa ja
sitten Mannierheim. Häh 611 pahin,
kaikista. CU vielä jotenkin y.Tmär-rettävissä,
että Tukholman kuninkaat
ia Pietarin tsaarit tekivät jtiJiTiia te­koja
meitä vastaan, mutta että joku
tällainen tekee kymmenkertaisesti
enemmän pahaa dmäa kansaa vas­taan,
on pyöristyttävää. : Mitä Man­nerheimiin
tulee, el hänen sukiijuu-relstaän
tosin Oikein tiedetä. Esl-Isät
saattavat olla vaikka Honolulusta,
Ovat kenties tulleet' laivan' salamat­kustajina
Suomen rannikolle ja joutu­neet
ilmi ja sitten karanneet ja jää­neet
maihin ... — Jussi Lisäjuurl,
Satakunnan Työ, Pori.
PITÄISI JO ANTAA
PARI KUNNIAÄIERKKIÄ
— JA kANSÄLAi^PAPERlT
Mätheson. — Alle kwariuira, lyhyt,
voimakasrakenteinen DP. joka kar-
Tulvivan joen voi lasksa kuinia
monta jalkaa se on korkeammalla
normaalia. Vahingot dollareissa voi­daan
myöskin hyvin lähelle arvicida.
El öle myöskään vaikea, laskea kuinka
monta evakuoitua^on. Mut{a''lRed
RIverin tiihbisäri tulvan todellista ker­tomusta
ei 'voida seli>;4ä peUfUläTnu-meroina.
Nyt ^ t ä l i i r i o l t e t a a n l h i^
ten karsuriyksiliä, jota' ei "vöIdaTfiita-ta.
Sitä .kirjoitetaan ihmisen työn
määrällä, jota ei voida la^keäi, '
Kertomus on osaltaan , traaöillista,
jcka koskee yisitöitä ---,miehiä; naisia
j a lapsia -^'' e i iS 'palföuttä. '/^^^^
Ihmiset eivät halua, että tästä muls-tiitetiaan,
koska heillä on jKiljoriVas,
taitavanaan. Tulvan nouJsun kanssa
nousee myöskin ihthisien v i h a . Red R I ­verin
laakson ihmiset eivät k(»kaan
unohda tätä tulvaa, eivätkä he myös-jtääh
unohda niitä ihmisiä, jotka kan­nattavat
sotaa eivätkä välitä Ihmisten
huolenpidosta, -
Yksi kovimmin kärsinyt ihmisten
ryhmä on se, Jöka.astiu Point Dougla­sin
osassa (joka ön valta vimmalta o-sältään
työväen kortteli) Vinnijieglä,
Ne ihmiset ovat raskaasti kärsineet ja
ovat tietoisia miten se olisi yöftu vält­tää.
Harvat työläiset omistivat ko­tinsa
ja jos sattuvat omistiamaäh, niin
se on merklrmyt koko elämän ajan
raskaan työn ja käirsimysteri hintaa.
Point Doi^glasissa ön useit'a sellaisia
koteja, piieniä puutaloja pienine tont.
teineeni Nyt he katoavat tulvaan
taikka tuhoutuvat nlhi ettei niftö voi
eniaiä koirjata. "Ne, joilla ei öle omaa
tupaa', ovat käyttäneet säästövaran-sä
huqriekaluihin j a suiu-in' osa näistä
önhäutautiuttena tulvaveteen Tä­täkin
ori vaikea Ihuomatai Mutta sit-t
r a sen huomaa kun nainen tuodaan
kodistaan veneellä avustuskeiskuk-seen.
Hän eristksi kieltäytyi jättä­mästä
kotiaan, mutta kiiri Hän tarvitsi
lääkärin apua, 'rilln häri'^suö'stui "pols-iumaan.
Itkieri katkerasti 'hän ksrtoi
raeijle: "Äitini kuoli vuosi sitten ja
viikko takaperiri haudattiin veljeni.
Minulle ei jäähyt mitään muuta kuin
asunto.' Nyt sekiri ori meimyt. Minkä
vuoksi pitäisi elää?"
Tulva noi^ee ja,työläiset klelt^^
vät lähtemästä kodeistaan, Siiriä ori
kalkki mitä heillä on. He saapuvat
meidän veneasemalle, joka on eräällä
tulvan peittämällä kadulla ja puhe
keskittyy siihen miten tulvan tiihöl
olisi voitu estää.
;. V.. 1048 Valtuuston työväen jäöenet
Penner 'Ja porton sanoivat 'fkuiutta-kaa
rahaa kuririöllisilri patoihin"; Öo-
^Kirl. Rolland Penner
ryhtyivät punakauhun . Ibtsontaan.
Mutta Ihmiset ovat kärsineet, kylliksi
ettei heitä voida hämätä. Valtuus­mies
'Peiiner' kävellessän' t u l v i - a l u e l l -
la Ihmiset sanovat hänelle: '•'Te olit­te
oikeassa — miksi he eivät tee jo-tahi."*'
"
Kertomusta kirjoittavat myösiln
vapaaöxtoiset työläiset. Padoilla cn
ryhmiä NäUÖnal 'Pederatiön öf Labor
youöiista, t T i r a i n ^ r i ; ^Can^
Russian-Canadian klubeista, sekä eri
paikallisista ryhmlBtä j a ahtaista.
Tuossa on kahdeksan jalkaa korkea
valli heikkasäkeistä. joka estää veden
pää-syn jä Jatkuvasti poikia j a tyttö­jä,
ririehiä* ja n a i s i a ' tuhansittain on
täyttämässä hlekkasäklbjä. Eräs tyt­tö
oli ollut työssä yhtämittaa kahdÄ-sari
tuntia jä Tdeltäytyi menemästä
kotiinsa vaikka hänen p i t i seuraavana
päivänä mennä työhön omaan työ­paikkaansa.
He tulevat avustuskes­kuksiin
kahville ja scpall» väsyneinä,
mutta heitä elähdyttää se, että he
ovat tehneet jotain yhteLsen asian
hyväksi.
Avustukseen osallistuu keittiötyöläi-set,
autonajurit J a konttorityöläiset —
joita ei ole pyydetty, kaikki ovat o-sallistuneet
jättiläismäiseen yhtei­seen
yritykseen tulvauhrien auttami-sekai.
Eräs 14-vuotias poikä-pyytää;
"Antakaa mlntflje^jptairi , tehtävää."
Tehtaasta tuleva tjölairien kysyy:
•'Milloin seuraava ryhmä menee p a ­doille
työhön? Olen väsynyt odotuk­seen."
K u n hän menee vucj-öUeen,
niin. hän tekee varmasti työtä. \.
Eräs työläisnuorisoliittoori kuuluva
sanoi: "Sallikaa minun olla koko yön.
Nukuin viime yönä viisi tuntia." K a i k ­ki
mitä ihmisissä on hyvään nähdään
tässä työssä. Työläisten oikeutettu
^dha. jotka ovat kestäneet taantumuk­sellisten
hyökkäyksSet' 'qn noussiit.
Suomalainen elo-ejostus
o-taakannattavat
nauroivat plJkalllses-t'l.'
'^olme ' ' y i i l ^ silteri JPeririer ja
.f'9rldn sanoivat, "Tästä tu^ee onnet­tomuus,
Vhätatilatoimenp on
ryhdyttävä". Jälleen sptäa , kannat­tava
ryhmä .ihyikäsi tämän. Viime
viikolla . L l ^ t o ^ tarpeclUsiin :<»t.
menpitelslin. Sotaa kärinättäva ryh­mä
ja heidän sanomalehtimiehensä
kasi Monteithin vankilasta viime t o r i -
l a i n a , ajoi lihaveitseri kanssa eilen
takaa erästä paikallista asukasia ...
Kwanufa-a tuomittiin North Bayssa
riiurtovarkaudesta 9 kuukaudeksi van­kilaan.
Iförien piti karkoltettaman
elokuussa. Hän kertoi vangeDle, että
jos hänet karkoitetaan kotimaahansa
Itävaltaan.hän pelkää joutuvansa k i ­dutettavaksi
tai tapettavaksi. Hän
sanoi, että jos hänet pannaan Euroop­paan
menevään laivaan, hän hyppää
kesklmerellä y l i laidan. Hänet tuo­mittiin
turistikämppääri mmi;autumi-sesta
West Ferrissa j a arvoesineidea
varastamisesta. — Uutistleto Montreal
Starissa, toukok. 16 p.
••- • ,
NJiKEE PAIIANLAISEStI
KIEROON^ '
Oxford, Eglantl. — Britannian so-;
tamlnlsteri Strachey sanoi tänään
amerikkalaisille oppilaille Oxfoni yU-opistossa,
että "Amerlican nykgineri
hallitus qn yksi vasemimstolaisin i i a l -
lltus maailmassa", — A P : n uutistieto,
toukok. 16 pnä.
Pqrt .Arthur, Ont. — Iriternatiqnal
Co-operatlye Stcres Limitedin osak-keenonllstajaln
vuösikoicbuksia on p ir
detty touiokuun toisella viikolla kaik­kien
haaraliikkeiden alueilla ja sun­nuntaina,
tk. 14 p:nä .alkaen kelle 1
Iltapäivällä, Port Arthurissa CSJ :n
;haamia.:
Köko.ukselle esitetyt. tiiikertomukset
viime vuoden liiketoiminnasta 'csoUtl-vat
liikeyaihdqri ölleeri hiukan y l i
miljoona dollaria,' keskimääräinen
bruttovoltto oli ollut " l 4 : i % ' j a l i i k e,
menot 15 % • (johon sisältyy myös
päälii;kkceseeri miirtqvarkauiden tuot-
.tama'menetys $i2,53155).
Kuten tilit osoittivat, oh tapahtunut
jonkiriyerran alentumista myynneissä.
Huolimatta vallitsevasta laajasta
työttömyydestä on myynnit pysyneet
lähellä edellistä tasoa kaksolskau-pungelssa):
mutta^huomiittav myyn­tien
iäsku on itapahtuiiijt maaseiutu-kaupöl^
ä,' joka' johtuu • taloiispuiasta.
Maalaiskauppojen : m3rynnlt laskivat
eniten sen yiuoksrett'ä kärlarriehua ja
ikanänruökäa ' in vähemmän.
Farmarien ei enää ole kannattanut
_pit|iä luinoja, kcKska k a n a x ^ on
lilan kallisia^ jä'mim'airi:^irita: a l h a i ­nen.
¥ama' on mejicciri tilaririe
tofarmarellia. Kaupungissa oleva
suiu-i työttömyys vaikuttaa myöskin
farriiareihin ja on iskenyt yleensä
kauppaelämään. Äiuita liikelaitoksia
on jo mennyt vararikkoon ja toiset
ovat pystyssä näennäisesti.
Yleislilkkeenhqltajan - raportista
selvisi että kaikkialla ori tehty työvoi,
man uudelleen järjestelyä, jotta cn
saatu. supistetuksi kustannuksia. L e i ­pomossa
ori vaihdettu liikkeenhoita­ja.
Pääliikkeessä on uusi Isäntä E .
Hostlkka* sekä yleisUikkesnholtaja
suorittaa yleisjohdon Port Arthurissa­k
i n käytännöllisesti samoin kuin val­voo
kassan yjn. Entinen Port Arthu­r
i n kaupanhoitaja mr. Little on siir­retty
Fort yrilliamin kauppaan ja
Port .Williamin kaupan hoitaja F.
Parnega siirretty Gerald töniin, sekä
Schreil>eriin oh saatu uusi liikkeen­hoitaja
mr. Oaks, joka on tarmolla
ottanut liikkeen liostamisen tehtä­väkseen,
supls^hut menoja kaupassa
ja järjestänyt tavaranäjon slviitehtä-
.väksi.; .
' Laakso.lotesi selostuksensa lopussa,
että "mhnm mielestäni olemme y l l -
päässeet ne suurimmat valkeudet mitä
meillä on ollut näiden edelläkerrottu-jen
muutosten kautta j a vähentämäl­lä
menoja kaikilla mahdollisilla kei­noilla
. . .Kuljemme vaikeiden aiko­jen,
läpi. ja ainoastaan kailikien y h - '
teistyö voi turvata j a voimistuttaa
meidän järjestöämme. International
osuusliikettä."
Osuusliikkeen johtokurinan rapor-.
tissa tuotiin esiiri että rakennuksien
uudistuksia on tehty etupäässä leipo­mossa,
Waren ja Tarmolan kaupois­sa,
joissa rakennukset on lahgoitettu
sähkövaloja varten. Syksyllä tapahtu­neen
murtovarkauderi johtama tap­pio
johti varovaisuuskelnojen paran­tamiseen.
Samoin vakuutukset koro­tettiin
j a otettiin myös ryöväysvakuu-tukset
haaralilkkeisiin: ^
koko iltapäivän kestäneessä kes­kustelussa
yjeisestl riiyörinqttiiri että
talouspula nyt jo iskee Vfärmareihin,
työläisiin ja myös pienliikkeisiin,
Suurmönopolien hyökkäys koskee siis
työväestöä yleensä. Erikoisesti ketju-liikkeet
käyttävät kalkkia keinoja
hyökkäyksessään osuusllikettämme
vastaan. Jos ne voisivat heikentää
csimslllkkelden asemaa ja poistaa
niiden kilpailun, niin .saisivat rie v a ­paat
kädet hihtojen korotukseen, jne.
; Koska aika oli kulunut jo illan
käänteeseen ^^^^^^
tiliselqstukset, rilln ainoastaan muu­tamista
jqhtokurinan. herättämistä
ehdotuksista päästiin ratkaisevaan
päätökseen. Johtokunnalle annettiin
valtuudet sulkea sellaiset haaraliik-keet:
jotka jatkuvasti tuottavat tap­piota
ja huomataan ettei ole paran­tamisen
niahdolllsuuksla. Johtokun­nalle
anriettiin oikeus yuoitratä ylä­kerran
huoneita konttoreiksi ja. myös
kellarissa tilaa taryittavain käyttöä
varten. '
Liikkeen tilintarkastajaksi edelleen
Valittiin H . T . Buxljee. Johtokunnasta
oli erovuorolla neljä jäsentä. Vaalissa
tuli uudelleen valituksi S. Siren ja A.
Widegreri, sekä uusia mrs. Syrjä ja
.W. Katainen. ^
Koska el ollut mahdollista järjestää
kokouksen Iltaistuntoa, eikä jatkaa
pitemmälle yhtämittaisesti, n i in pää.
tettlln kokous keskeyttää kunnes vir­kailijat
voivat järjestää ajan ja pal­kan
kokouksen jatkamista varten. Se
onkih jo järjestetty pidettäväksi tk.
24 p :n illalla, samassa haalissa.
Suuriri osa johtokunnan raportissa
tehdjristä esityksistä ori vielä ratkai­sematta.
Samoin yaiistiuttyön ohjäa-jari
ja^^kqiriitean "selostukset ja esltyis-sel;
koköriäisuudessaari tulee käsitteitä.:
vaksi tässä jatkokokouksessa. Päätös-ponsikomitean
esitykset jä uudet
'^Lovnsa^^NisIiiavuoren x
nuori emanta
Toronla- — Canadassa viima vuo­desta
lähtien menestyksellisesti toimi­nut
suomalaisten elokuvien esittäjä
,An-i V. Palmu Wind£orista ilmp^ti
^lehtemme edustajalle ^ maanantaina
täällä, "että ^hän'"'säi muutama - päivä
takapiato ,Ö'edpn7,f(ttä Ontarion . l U -
mlsensuiurilautakurita oli kieltäytyrisrt
vhyväksj-mästä Juhani Tervapään
näytelmästä yVatoustettua, ifttmiä.
'viisa J^Niskf yiipren^.^^ eimaritä/: !|ir.
..iPaimu sai äsiast'a Öedon vasta sörit^j?!,
keen kun hän o l i JQ tehnyt järjeste­lyt
filmin Ontariossa esittämistä \'ar-
'ten, julkaissut tiedot "esltyspaikpista.jä
-ajoista jne. Stensupn oli pitänyt
"Loviisan'' sisällöltään jossain määrin
epämoraalisena. . , , -
Saatuaan tiedon serisuurin • päätök­sestä,
oli mr. Palmu heti lähtenyt len­täen
Torontoon ja hankkinut pätevät
asiarituntijät selostamaan näytelmän
sisältöä ja luonnetta. Jonka johdosta
flliriiensuurilautakurita - oli korjarinut
tekerimsä erehdyksen ja antanut l u ­van
täriiäri iilmiri esittämiseen.
Mr. Palmu pyysi Ilmoittamaan., että
kaikki "Ibvlisän" j a "kaUe Aaltosen
mor'sian"-nimistsn filniien esitykset
tapailtu vät Ontariossa ilmoitettuina
aikoina ja paikoissa sillä "Loviisan"
tilapäiseen pännään juiistäminen ei
vaikuta muuta kuiri mahdollisesti en-
•sinunäiseerii iritqlassa tänään, t.k. 15
pnä tapahtuvaksi ihrioltettuuri- esi­tykseen.
Kaikilla riiiiilTa Port Arthu­r
in tienocri paikkäkunriilla tapahtuvat
esitykset julkaistujen ilmoitusten mu­kaisesti,
. •„ '•
' Lähtiessään täältä maanantaina
lentokoneella takaisin Port Arthu­r
i i n , sanoi mr. JPahriu Canadari suo­malaisen
kansan olevari . erikoisen
kiiririostuneen suomalaisiin filmeihin.
Hän sarioi ääceisellä läririen riiatkalla
vieralUeensa lukuisilla paiklä^
la. joissa 'esitettiin suomalaisia eloku­via
ensimmäisen kerran seudun his­toriassa.
•
Huomattava kuoFo
^slmtyy QBC:n
Qliielniassä
.Toronto. — Juutalaisten kan-sankuöro
.«siintyy r^du».^
ohjelmassa toukokuun 31.^nä ja,se
tiilee antamaan timriin 'ohjelman
alkaen kello 8 illalla itäistä valon-säästöaikaa^
;.T5Hn9nton jpiitalainen ikapsan-fcuoro
qn par|iatn>plaikiio^qja ,Ca-nädassa
ja siinä ori yli .100 ^laula^
jaa. , Sen jphtajana toimii,tunnet­t
u torontolaihen musiikkiniie& Emil
Gartner. Kaikilla iauliinhärrasta.
jllla on silloin tilaisuus kuplia mai­nioita
.kuproesityksiä.
VA^UPBOPACteTlu,
^ak-si zVaaUinihajii
isäntämies,';skttuh-at ,
nuun. Kun matkannää^
dottaa sosialisti: ^ '
- Eiköhän sodittaisi jiits,
kuttaisl toisteain» p»
esimnyttälsiin siivosu?
— No sehän tok passa, .
.etjateie valleita'
/; UINTI-HPPP**?^
kertoi tunnin^
toyaksi -k^^^^^^
aamulla,kolme k e r t a a ;^
ta ui leveän virran yU.
jPojat. purskahtivat äöä
maan. ",
.—Mm nap^mista siiia;«J
opettaja närkästj-netnäV : •
V —,Minä vain Ihmetttleu;,
el uinut neljättä kertaa ^ j ,
seen vaatteeasa. jotla hän cJs
nyt toiselle rannalle, vastsji,
pilalsta. '
'.'•'.>
POLITIIKKA
k u n Oliver Cromw€lliy5j*i,
maisen rahaasa. virkkoi
rilnkaan puoluelainen kab
sitä:
..— .Tällä toLs3lla puolelaoat
ause "Jumala on kanssaauas'
sella puolella "Englannin
Huomaanpa^että Juinala jaj
ovat kumpikin eri puolella.
idmi
Qlppia-komitean
kansssi
Linnut kiusasivat
ki^saia '
JHarlcch, Wales. — Se ennuäti huo­noa
onnea mustalle kissalle, nimeltään
Johnny, kun joukko mustia lintuja
lensi polkunsa poikki. Johnny ajoi
linnut erään vanhan linnan raimlol-hin.;
Sitten linnut ajoivat' Johnnyn
Ikkunalaudalle ja kiduttivat sitä kak­si
päivää. Kun palokuntalainen vih­doin
pelasti kissan ja vei sen kotiinsa
Castle hotelliin Johnnyn niska oli
veressä mihin. linnut olivat häntä ha­kanneet.
— Jupiter, suunn planeetta, on 1,000
kertaa suurempi kuin maapallo:- :
asiat iaiyöskln ovat vasta silloin /työ­ohjelmassa,
^kokouksen valitsema­n
i Ä ; - T , H.- J •", [
Hiiom! : Osuushikkeen kokous on
tk. 25 pnä eikä 24 pnä, alkaen kello
8 illalla, '
»Toronto.. - Kööpenhamiuaaai
tain pidetyssä kansaiDväliaai
pialaiskomltean kokouksessa
tlin kansainväliselle jäi
(IlHFj antaa mahdollisuus i
mukaan Osion talvioly
|952,7nutta sitä varten eit(
ehtoa,. ensinnäkin, että i
sallistuvien joukkueiden
ehdottomasti amatöörejä ja
ftjbä -nHF.:n eurpopBalaim
denttl; tri Fritz KraatzsV
6aa osallistua asiasta tapahturiin^
yottelulhln.
Tämän päätöksen johdosta mi
F :n.presidentti,, tri. George HasJl
riiolttaniit Edmcntonista,
:F el osallistu mihinkään ge:
hin inqisten ehtojen perusteeDi j
dysyaltahi Amateur Hockey *
tlonin varapresidentti TÄTalttrl
o • ilmoittanut Bostonista, ett
järjestönsä kannattaa tri
kaptaa asiassa ja samoin oa l
Canadian Amateur Hockey AsspeS
nin sihteeri ja toiminnan j i '^'
: George Dudley Midlandista. Mr D •,'
ley sanoi, .että kaikesta haoL= -
asla joutuu, keskusteltavaksi CÄ2
vuosikokouksessa, joka pidstäis . ; i
säk. 6 pnä Banffissa ja UHPaifcg
Uksessa Pariisissa syysk. 15 pä
"Me voimme pitää maaili
ruuskilpailut erillisinä bl;
soista aivan samaan tapaan
tarkoitus 1948. Kysymys on
taan siitä, että talvioljm]'
muodostuu ilman jääkiekkopeS
ioudellisessa suhteessa epät
kisat ja sen tietää kaikki, kansas
linen Olympia laiskqmitea mutos
ettuna", sanoi Dudley.
n H P vaatii olympiala
peruuttamaan päätöksensä
erottamisesta olympiala
jä että ainoastaan HHP olm
tettu päättämään siitä mitkä J 3 ^ |
eet saavat osallistua jääkiddB^
luun talviolympialaisissa, eikä s3
aikomus perääntyä tästä asec» |
sanovat johtajat jääkieka?!
täällä.
vat telipkkaimmin tuomita Canterburyn dekaanuksen kivittämisen
siten, että tehostarat hyvää työtään rauhaa j a demokratiaa puolusta­v
a n lehtemme voimistuttaniLsen, lujittamisen j a levittämisen hi-väksi.
tel ^\-J£^^
Propagandafraasit eivät auta
K u t e n on lehtemme uutisosastolla kerrottu, Canadan ulkoministeri
Pearson kehoitti tiistai-iltana "vapaata maailmaa keksimään uusia j a
mielikuvituksellisia fraaseja kylmässä sodassa Venäjää vastaan" . . .
s e l l a k i a jotka tunkeutuvat "ihmisten sydämiin j a m i e l i i n " .
M u t t a huolellisinkin fraasailu ilman tekoja on verrattavissa siihen,
jos pannaan " u u t t a viiniä vanhoihin leileihin", ts. siitä tulee epäonnis­tunut
ja lattea pannukakku.
Pjarhain esimerkki siitä/miten tyhjästä ilmasta keksityt uudet fraa­sit
saatti<vat johtaa Iviusalliseen a.semaan käyttäjänsä, saatiin aivan
äskettäin. Kuien muistettaneen, \Vall Streetin suurta rahaa edusta-yaa
Morganin onustama 'puolueeton" sodanlietsontajulkaisu " L i f e "^
j a kumppanit kekshät muutama viikko sitten mahtavalta kuulungen
' u u d e n f r a a s i n " — että Stalin o l i m u k a kuollut j a bolshev'iikit, kieriä
ja petollisia kuin ovat. olivat ottaneet valokuvan Staliniii manttelista
ja liittäneet siihen oikeasta Stalinin k u v a l t a l e i k a t un pään. Näin saa­t
i in sotapropagandisticn selostuksen mukaan syntymään Stalinin .kti-va,
vaikka todellisuudessa Stalin o l i kuollut j a kuopattu — ties k u i n ­ka
monennen kerran. Tätä ^'uutta fraasia" levitettiin väellä j ^ v o i ­malla,
isoisten jä pikkupiskien toimesta j a hauskaa tuntui olevaiUdn.
Esimerkiksi Toronton \'apaa Sana tietäisi jälkimaailmalle kertoa k u i n ­ka
mieltäylentävää j a innoittavaa oli tämän 'fraasin'- le\ittäminen
AVall Streetin rahamiesten sotaohjelman hj-\'äksi. Siinä ei tarvittu
mitään järkiperusteluja edes siitä, miksi Venäjän bol^henkienpiti
Stalinin kuvan 'väärentää","jos nyt olettaisimme, että Stalinista oh
kaiketi 70 vuoden aikana otettu joitakin todellisiakin kuvia, mitä voi­taisiin
käyttää.
M u t t a , kuten tiedetään, sekään -'uusi fraasi" ei antanut tulta tap­puroihin.
Ja kaiken kukkuraksi \TC:n yleissihteeri Tryg\'e L i e meni
eversti Dreyra kielloista huolimatta ^foskovaan, näki Stalinin j a kes­kusteli
pitkän aikaa Stalinin kanssa j a sanoi sanomalehtien edustajille,
että Stalin o l i pirteä ja hyvässä ter\'eydessä, j a että v a in Stalinin k u o ­lemaa
toivoneet voimat of\'at voineet levittää tietoja Stalinin kiiole-masta.
Toisinsanoen Tr>-gve L i e sanoi, että ' ' L i f e n " , "Globe and
M a i l i n " j a niiden hännänheiluttajan Toronton Vapaan Sanan tiedot
Stalinin kuolemasta'-olivat suuresti l i i o i t e l t u j a ".
Meistä tuntuisi hyödyllisemmältä, jos ulkoministeri Pearson istuisi
"uusien fraasien" asemesta miettimään keinoja, miten saadaan työttö­myys
lopetetuksi, r n y k k i n o i t a farmituotteille j a k a i k k i a hj-\ää tar­koittavia
canadalaisia huolestuttava sodanvaara poistetuksi. Mitkään
uudet propagandafraasit eivät tässä tilanteessa auta.
Suomen kagsan fapn^rsja
Allekirjoittaneeh silmään sattui pis-tä^
tyessään l i e k i n toimitiiksessä B e r ­ner
Söderströih Oy : h kustannuksella
vuonna^ 1948 Helsingissä painettu
"Säomen kansan sarianparsikirja,
• Tässä teoksessa öh kansan sanan­parret
jaettu eri ryhmiin ja kahdek­sannessa
ryhmässä käsitellään valtio­ta
j a yhteiskiihtaa koskevia sananpar­sia:'
Meistä tuntuu k u in kaikenlaatiii-hien
kapinallisuus olisi jätetty pois
tästä kokoelmasta — mutta sitä voi
odottaakin siliä onhan WSOy. tunne­tusti
eräs Suomen Vanhöililsimmista
kustannusliikkeistä. Siinä todetaan
kuitenkin,' että ''kädet taskussa uskal­taa
kuninkaallekin nsrrkkiä puida" ja
että"hjen'ojen 'kohta' on kolme vuot­ta".''
•
Rantasalmelainen sanoo sotaan
nähden, että "Rauhassa oh hyvä elää,
suvannossa souddla" ja Joutsenolai-nen
toivoo: "Annaj Jumala sodan
kuulua, älä näkyä!" '\
Mikäli hCTrasvalta on kysymyksessä
todetaan Vihannissa, että "Herrat pn
selvetissäkih herroja: itse ne "uunin
edessä istuu ja talonpojat'piiltä kan­taa".
Ruskealassa' todetaan: "Her­rat
heiluu helvetissa, talonpojat tai­vaassa",
arvatenkin"sen takia koska
löryussa .todetaan: "Mene herrojen
kanssa inarjaan, ylevät marjat ja re­pivät
ropjjeet". Herroja ei ole oiketa
hyvin kunnioitettu kansan kesicuudes-sa
sillä säkkijärveläinen. sanoo: "Jos
pojasta ei muuta tule n i i n herraksi se
ainakin kelpaa." Varsin selvän kapi-naihsiiuden
hengen löj^tää seuraavasta
Uudenkaupimgin seudun sananparr^-
t a : "Jos härkä tietäisi voiniansa ja
talonpoika oikeutensa n i i n ei niitä m i ­kään
voittaisi." •
L a i n puolueellisuuteen nähden tode­taan
Karvialla, että "Pientä rosvoa
kuritetaan ja isoa rosvoa kumarre­taan"
ja Laitilassa sanotaan, että " E i
ketään raha kaulansa hirtetä".
Lainkäytön puolueellisuuteen viita­taan
Suodennieinellä. jossa sanotaan
etta "Rahalla l a i t k in lumotaan" koska
"Totuus on ovensuussa ryysyissä ja
rääsyissä j a vääryys peräseinällä s i l ­kissä
ja sametissa", kuten Parkanossa
sahotaan. Suomen tuomarit oyat kai­kesta
päättäen olleet helposti lahjat-tavia
koska B^ärsämäellä "todetaan:
"Joka taalarin tuomarille antaa, se
kaksi takaisin voittaa" ja Pusulassa
sanotaan "Se on eri juttu..sanoi tuo­mari
kim härjän lahjoiksi s a i " .
Suomen kansan rebellisyyslegenda
saa pahan Iskun kylmäkoskeläisten
itsearvöstelusta: "Jos kaikki varkaat
hirtettäisiin hiin kuka sen viimeisen
hirttäisi." ,
Kirkko ja papit ovat olleet Suo­men
kansan pilanteon j a arvostelun
kohteina maan kaikissa osissa — var­s
in hyvin tunnetuista syistä. Niinpä
kauhajokilaisetT ovat sanoneet, että
"Papeista on helvethi pesäsemä"
j a porilaiset: " S e oli makea
pala, sanoi piru kun papin s a i ".
Juukaissa sanotaan, että "Kes­tä
ei tule mitää muuta, siltä tulee pap­pi
tahi suutari" ja Huittisissa päätel­lään:
"Älä tee niinkuin pappi tekee,
tee niinkuin pappi käskee!"
Pappinen ahneudesta Johtuu ala­härmäläisten
fiananparsd "Pussiinsa
pappi saamaa" sillä Kangasalla s a ­notaan,
että se " O n pohjaton kuin p a -
pin säkki, mutta rouvan säkissä ei ole
laitojakaan". Hämeenlinnalaiset a r ­velevat,
että kenellä tahansa " o n pa­pilliset
lahjat kun o n ahne j a kateel­linen"
j a Kahgasnieihellä sanotaan,
että "Käy se paha pappilassakhi".
Rikkaiden arvostelua tavataan kan­san
keskuudessa myöskin kuten ilme­nee
sortavalaisten päätelmästä, että
."Rehellisyydellä ei ole kukaan rikastu­nut"
j a Lohjalla sanotaan, että " E i
rikkaalla ole hätää helvetissäkään,
köyhä sielläkin saa puut alle kan­taa";.":'
Suomen kansa on uskoralsuudes-taan
huolimatta ollut perin materia­listista
käsitteiltään Ja se käy selville
lukuisista eri paikkakuntien sanan­parsista.
Nihjpä, Lapinjärvellä tode-taai^
että "Jonka leipää syödään sen
virttä lauletaan" ja Iitissä ontc
parit ja rengit olleet sitam-el-i,
"Sen jälkeen sitä kuokitaan ka2
kitaankin".
. Kangasniemellä sanotaan:
ei ruoki ruumistaan se ei tiedä
taan" ja Laitilassa käsitetään
ravinnon ar>-o kun julistttaa
"isyöden pienet taudit menent-.^
Suomen kansan puutteellis^^
vitsemuksesta. varsinkin »3^!
kalliset j a torpparit ovat
ä.. on lukemattomia kastaja y
nanparsia. Panemme tähän
joltakm näytteeksi:
Ei voita anneu kuinsimn^
na j a Jussinpäivänä. - Jal^st-
Silakat säästyy kun voirasas
on auki^ — Töysä. , _
. Mmä sanon sen silakalle ra. ^
mlä. että voi on parempaa- -
^ ° ^ ä on herraa kättääiiBH
pi k o k k a r e e t ! - N i v a l a . _^
Syökää vaan leipaa k F M *
saa jäädäkin. - Koski. ^^^5
Voita vehnänen anoo, r s » * -
•n aVa.o —m j Ialo mrilalinn tski.a nsa sy.o «t.s-aä*j* s
I in tunkioita. - VibanÖ-.
Atoa tarjolla kuin silaiia«=='"
pojan pöydäim.
Täihän lihalla elaa! - • » ^ ^
, ^^aska tämä '^'l^^^k
ktäulilnä takperiktasai mitäV ^Ka^i-«a^s sB3
hämäläisistä:
»Oulun lohi. » 3 ^ ^
Hämeen piika ovat parkita «
s a i " — Kalle Terä- 1
Km ' I i.1l >- 1 l1'i', V ,, 1 . 1 •; ' , .\ . l ' '{ I , , I ' ! ' • , h , . 1 I \ •>!
•li 4 ,