Vapaus, May 17, 1949

              ffivu 2 Tiistama, toukokuun 17 p., ~ Tues., May 17
iDdqMSDoent JLatvr
Jzgiii af Flsnlsh Otpattmn» B»-
«»^M«^ Hov. 6tb 1917. Aotborlzed
asMoond claAs mail b;^ the Post
OXXice Otputmem, Otftn. Fpb-ilstted
tbrice «reekly: T u e s d s y s,
Tbitndsys and Satnnteys bjr VI^MUH
Rtitltthtng C(gnp»ny Ltd, %% 100-102
Eän St. W, Sndbixry, O o i , CasadA.
Tekpfaoaei: BotfaoM Qlfle» «-«H,
Editcxial Offiee 4 - M ffaTiljfr
address Bas » . AttOnor. Ozrtarl».
Advmixlng ntes upoo iqppUestSoo.
TIIAUSHUNMAT:-.
Canadaau: 1 vIc 6JOO « kk. I A
S kk. aiM
TbdysTatlolaia: 1 vk. 7X» « kk. SJ80
Stuanesaa: I vk. 7A) 8 kk. 4,29
SYNTYMÄN
l PÄIVIÄ
Työväen sydän on terve
Punakauhun lieJsojat ovai mesLireita työväenliikkeen hajoitta-mistyossä/
Xe ovat mestareita vehkeilyssä porvarien hyväksi ja voi­vat
siis teknillisten "vaalivoitlojtnsa" nimissä jatkaa tyfiväelle tur­miollista
hajoitustyötään.
• Mutta lukemattomat esimerkit osoittavat, että herrat Mosher,
Conroy^ Millard ja kumi^jjanit joutuvat entistä enemmän tekemisiin
tS^vä^nlnokan terveiden pohjajoukkojen kanssa, jotka tuomitsevat
iypväenliikkeen rivien hajoittamiset ja vaativat päättävää toimintaa
porvariston nälkiinnyttämis- ja sotaohjelmaa vastaan sekä työväen-lijjakeen
militanltista yhtenäisyyttä kotona ja kansainvälisesti.
Meillä on tästä paljon esimerkkejä, 1'ohjois-Ontarion ja erikoisesti
nikkelialueen kaivosmiehet ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että
he eivät halua olla minkäänlaisissa tekemisissä työväenliikkeen .ha-joittajien
kanssa vaan haluavat määrätä mainion järjestönsä asioista
yhtenäisyytlen hyväksi.
Detroitin autotyöläiset — joita \\^alter Reuther on yrittänyt har-ba^
johiaa ja terrorisoida Henry Ford toisen linjalle — viittasivat
kintaalla Reutherin hajoitus- ja petosyrityksiin ja läkkoutulvat Fordin
uudenaikaista hiestysjärjcstelmää vastaan. Mainittakoon tässä yh­teydessä,
kltä kun Detroitin autotyöläiset esittivät pl-otestin Fordin
työn kiihdytystä ja hiestysjärjcstelmää vastaan, niin Walter Reuther,
at^l^työläisten sosialidemokraattisena päämiehenä riensi antamaan
suuren julistuksen, että Ford on mallikelpoinen työnantaja joka ei
voi mitenkään työläisiään riistää. Mutta mr. Reutherin kömrtiunisti-huudosta
huolimatta detroitilaiset autotyöläiset julistivat lakon sietä-inätäntä
hiestysjärjestelmää vastaan ja pakottivat mr, Reutherin syö­mään
kaikki poliittiset oksennuksensa ja ryhtymään neuvotteluun
lf''Qrdin kanssa — ei omista, konikaupoistaan vaan työläisten vaali-fnästk
hiestyssysteemin lopettamisesta.'
Ja rajan tällä puolen \Vindsorin autotyöläiset, jotka muodostavat
Canadan suurimman unio-osaston, nousivat avoimeen kapinaan her­rojen
Mösherin ja Conroyn politiikkaa vastaan kun autotyöläisten
Vaaliehdokkaaksi aiottiin säilyttää '"menestyksellinen bisnesmies", jon­ka
kanssa autotyöläiset eivät halua olla missään tekemisissä. Mosher,
Conroy, Millard ja kumppanit ovat mielivaltaisesti ja jäsenistön huo­mattavasta
vastarinnasta huolimatta omaksuneet CCF:n oikeisto-johdon
"työväen poliittiseksi kädeksi'' sanftalla uhaten, ett^ kaikkia
niskottelijoita käsitellään kovakouraisella tavalla. Kun suobUrylaista
kaivosmiesten edustajaa R. H. Carlinia, vakaumuksellista ccfrläistä, ei
sKätu pakotetuksi likaisen hajoitustyön tekijäksi tämän oikelstöjuhtan
b^väk.si, niin herrat Mosher, Conroy, Millard ja kumppanit järjestivät
yjieisen reittauskampanjan kaivosmiesten mainehikasta unioa vastaan.
Jä edelleen jäsenjoukkojaan terrorisoidakseen nämä oikeistososiali-d^
okraattiset uniopomot ilmoittivat kyynillisesti, että sähkötyöläis-t(^
kin uniö erotetaan, ellei se alistu palveleman taantumuksen asiaa.
2ij|utta oikeistojuntan hajoitustyö ei peloita terveitä jäsenjoukköja,
sillä nyt näljdaän, että autotyöläistenkin unio asettuu päättävästi tätä
oijkeistojuntanhajoitusohjelmaa vastaan!
Rivijäsenistön poliittisen lietoisuustason korkeutta ja edelleen
lisääntymistä kuvaa se, että vastatoimenpiteet herrojen Mosheriri,
CJhnroyn ja Millardin hajoituspolitiikkaa vastaan eivät rajoitu yksih-oi)
iaan sellaisiin kysymyksiin jotka liiltyvästi välittömästi leipähuoliin,
I^Uten tiedetään, CIO:n korkein johto (ja sen mukana luonnollisesti
CCL:n johto) julisti jäsenjoukkojensa mielipidettä kysymättä, että
CSo <ja CCL) eroaa .\mmattiunJoiden Maailmanliitosta. Mutta
viikon vaihteessa .saapunut Canadan sähkötyöläisten union pirteä ja
n^ielenkiintoinen unioiehti kertoo meille että sähkötyöläisten union
(IJE-CIO) piiri No S (Canadan piiri) on päättänyt lähettää yhden
parhaiten timnetun toimitsijansa ,(;e()rge Harrisin ensi kuussa Mila-h4.
ssa, Italia.ssa pidettävään .\mmatliunioiden Maailmanliiton kon­ferenssiin.
'J Näitä esimerkkejä voitaisiin luetella paljon enemmän. Mutta
nämäkin riittänevät toteamaan, .että Canadan työväenluokan sydän
on terve ja toimintakykyinen. Kaikista vallitsevista heikkouksista,
hötkellisistä tappioistakin ja pinnallisesti katsoen huolestuttavista sei­koista
huolimalla on todettava, että ei ole mitään syytä toivottomuu-teien
ja tappiomielialaan. Canadan työväenluokka on liittolaisineen
^noiisema<»a ja sille kuuluu tulevaisuus.
Urkkijajärjestelmä poliisivaltiossa
ii Kaikki aikaisemmat poliisivaltiot olivat surullisen kuuluisia val­tiollisen
poliisinsa salaisesta urkinnasta kan.salaisiaan vastaan. Muis-ttftaahpa
vain Saksan naUien jjestapo ja ennenkaikkea Venäjän tsaa­rini
poliisi ja rytiläisen Suomen ohrana, jonka kj^nrien jäljet tuntuvat
vieläkin monen rehellisen suomalaisen niskassa. Koko tämän kirotun
urkkijajärjestelmän perustana oli se, että salainen valtiollinen poliisi
lähetti asiamiehensä sanokaamme työväen poliittisen puolueen, union
t ^ t vaikkapa vain mclko viattoman urheiluseuran jäseneksi. Siellä
ti^ä urkkija — joita fasistivaltiot käyttivät legioonittain — esiintyi
kanniallisena ihmisenä, mutta pimeän tullen tämä karväjalkainen
lurjus kirjoitti muistiin jokaisen kuulemansa sanan, ehdotuksen ja
pjratöksen ja lähetti ne salaisen poliisin käytettäviksi. Yleistä kaik­kien
maiden fasistisille urkkijoille on se, että suurina raukkoina he
haluavat ylläpitää helppotöisen •työnsä' ja niin he värittävät rikolli-mielikuvansa
mukaan juttuja niin. että luulevat niiden perusteella
saavansa ''hyvän urkkijan" nimen ja kenties ''korotuksen" toimes­saan.
Vain täten on selitettävissä ne fantaastiset ja toinen toistaan
nurinkurisemmal "todistukset" mitä nämä salaisen poliisin urkkijakä-tyrit
ovat fasistimaissa työväenliikettä vastaan antaneet. Näin on
tiCpahtunut kaikissa fasistimaissa.
Toinen yhdenmukaisuus urkkijain käytössä on se, että tehtyään
liteisen työnsä työväenliikkeen riveissä, näistä yhteiskunnan jäteai-ndcsista
tehdään tavallisesti fasistisoituvan valtion erikoissyyttäjiä,
työväenliikkeen sen tai tämän haaran "asiantuntijoita" joiden valhei­den
ja keksittyjen juttujen voimalla on tuhansia ihmisiä kärrätty van­kilaan
tiilenpäitä lukemaan, puhumattakaan nyt niistä jotka on musta-listautsen
avulla ajeltu pois työmaaltaan jne.
i; Kaikki merkit viittaavat inyös siihen, että etuoikeutetun luokka-ahmansa
menet3'stä pelkäävät hallitsevat pimt ovat tälläkin man-t^^
lla valmiit heittämään roskakoriin puheet demokraattisista perin-t
^ t ä ja turvautumaan poliisivaltion urkkijafärjestelmään. Paras
t«istus tästä on Yhdysvalloissa nyt käynnissä oleva poliittinen oikeus­juttu
sikäläisen kommunistisen puolueen 12 kansallista johtohenkilöä
vjptaan. On ollut mitä työläintä ja ällöltävintä seurata sitä urkkija^,
l^maa, minkä valtion syyttäjä on tämän oikeuskuulustelun aikana
s^Iä vetänyt esiin. Siellä on ollut 'todistamassa" miehiä jä naisia,
t^ niiden haamuja, jotka ovat olleet jäseninä kommunistisessa puolu-
«Slssa, työläisten ammattiunioissa ja muissa yhdistyksissä ym. Kaiken
tämän johdosta tulee pakostakin mieleen kysjTnys, että onko Yhdys-
Viixne lananaimm t ä y t t i Sudbuxyssa
mrs. Olivia TattSdea, yksi firiettö. Ja
asiaxnlestoimimxan bäomattuja JMSU-löitä,
60 vuotta. OUvia on koko tkuä
maansa oloaikansa ollut mukana iStr-
Jeatynmi t>r6v^enlllkk«en pyrinoSissä
Ja aina vieläkin h&oet n^lKläähsIelBi.
mi£5a on totihua Ja totmldtaa. Onnit,
telemme päivän sankaria!
Mitä tiititit sanovat
TOTUVS L A S T E N JA
IMEVÄISTEN SUUSTA
Kuitonkin-tämä tilanne on v a l l i n ­nut
Kreikassa. Saksan miehityksen
päätyttyä E A M Ja E L A 8 , kommunis­tien
Johdolla, pitivät hallussaan koko
maata paitsi Atenan kedcustaa. Win8-
ton Churchillin määräyksestä Atenan
brittiläiset Joukot toimivat Ja ajoivat
ne vuoristoon Jättäen kaatuneiden
brittiläisten haudat Atenan esikau­punkeihin.
Muodostettiin kreikan a r ­meija
. . . Mutta Kreikan armeljah
197.000 sotilaasta j ä upseerista voidaan
käyttää väiih noin' 50,000 taisteluun.
Jokainen silta, lentokenttä, voimalai­tos
Ja suuri kauppala vaatii suojelu-garnlsoonin.
Jokainen strateginen
maantie on |)uhdistettava miinoista....
Dorothy Thompson.
•k * •
SOTARATSU C H U B C B I L L lA^
HÄNEN K A K S O i S V E U E N SA
Churchill k i i t t i Bevinlä "Viisaasta Ja
huolellisesta jc^dosta" (Atlantin)
paktin neuvot^telulssa. Entinen pää­ministeri
sanoi olevansa paljon samaa
mieltä mr. Bevinin "selväpiirteisen
puheen kanssa".
Sitten Churchill varoitti:
"Ei voi olla vakuutusta Euroopan
vakaantuneesta rauhasta niin kauan
kuin Aasia on Elbellä tai n i i n kanan
kuin niin moni vanha Itä-Euroopan
kaupunki on Kremlin 13 miehen ot­teessa."
.. .Churchill sanoi, että Espanjan
poissa olo (Atlantin) paktlsta on "va­kava,
aukko Länsi-Euroopan strategi­sessa
Järjestelyssä."
• • *
K U K A HALUAA SOTAA?
"Ei ole väliä" sanoi komppanian
päällikkö, "Jos ole menetämme No.
1 plutoonan — Jos komppania voi pi­tää
asemansa."
"Ei ole väliä", sanoi rykniäntin ko­mentaja,
"Jos meidän täytyy uhrata
A-komppanian — Jos rykmentti voi
saavuttaa tavoitteensa."
" E i ole väliä", sanoi dlvlsionan ken-raälf,
"Jos rykmentti Kd.'5 menete­tään
— Jos divisionä valtaa kauptia-lan."
" E l o l e väliä", sanoi armeijan ko­mentaja,
"Jos me uhraamme kolman­nen
(^visiohan — Jos armeija voi
murtautua vihollisen linjojen läpi."
"Ei ole väliä", sanoi kaikkivaltias,
"Jos me uhraamme tähden No. 7009,
mitä sanotaan maapalloksi — Jos vain
tähtijärjestelmä pysyy koossa."
"Helvettiin kaikki muu", sanoi ä i ­t
i , "kunhan poikani tulee vain hen­gissä
takaisin sodasta.".
Erich Remarque sanoo, että tämä
itävaltalaisen kirjailijan Alfred Pol-garin
lyhyt kertomtis on "kaikkein
vaikuttavin kuvaus mitä on koskaan
kirjoitettu sodasta".
Kuka haluaa sotaa?
Eivät isät eivätkä äidit tässä eikä
muissakaan maissa. Eivät tavalliset
ihmiset missään maassa halua sotaa.
Sodanlietsojat löytyvät korkeilta
paikoUta. AsetehtaUijat. WaU Stree­tin
brokerit Ja heidän kaltaisensa Bay
ja St. James Streetillä. Militaristiset
politlikoc, jotka palvelevat multimil-
Joneeri-isäntiään. Kenraalit Jotka ja­noavat
mitaleja, j a kutmiaa.
UE News.
Ranskalaisen Jacques Greberin johdolla laaditan Ottawan asemakaan
van makaan kehitettävään pääkauponkiimme sisäTtyy myös n.s. " v i h ­reä
vyö" mihin kuuluvat kasvi- j a puutarha-alueet selcä pulsfikkoalu-eet
rakennusa-^eiden välillä. Suur-Öttawan j a H u l l i n nykyinen asu­kasmäärä
on 250,000. mutia nykyisen suunnan perusteella arvioidaan,
että tämän vaosisadan lopussa se on 400,000. Kuvassa näkyy tämän uu­den
asemakaavan «"vihreä vyö" rakennusalueiden välissä j a liepeinä.
Suomen ja Ranskan
välinen kauppiavaihto
11 miljafdia frangia
Helsinki. (S-S) — Suomen j a Rans­kan
välillä Pariisissa käytyjen neu­vottelujen
tuloksena parafoitiin 4.5.
1949 maiden välinen tavaranvaihto-sopimus.
Jossa on sovittu kiintiöistä
ajaksi 1.5.-49 -30.4.-50. Sovittujen
kiintiöiden perusteella edeliyti^tään
tavarainvaihdon kiunpaankih suun­taan
nousevan sopimusvuonna noin.li
miljardiin frangiin. .Varsinkin Rans­kan
vientimahdollisuuksien viime ai-koirrn
huomattavasti pärahniittua on
täten luotu edellytykset kauppavaih­don
huomattavalle laajenemiselle
edelllsieeh sopiniusvuoieeh verrattuna.
Tlirkeimmistä Siionien vientitava­roista
mainittakoon seuraavat: sellu­loosaa,
puuhioke, erilaiset paperilaa­dut,
kuitulevyt, paperipuu, kaivospuut
sahatavara, erilaiset koneet j a kojeet
sekä juiisto.
Tärkeimmät Suomeen tuotavat l a ­jikkeet
ovat: rehukakut, fosfaatit, k a .
lisuola, alkohoUJuöznat, v i l l a , villalan­gat,
villakahkaat ptimpiilikankaiat.
silkki- ja keinosilkkikankaat. rauta ja
teräs sekä rauta- Ja terästuotteet
Rauta- ja teräsryhmän kiintiöt ovat
marssivaf tk. 8 p.
rauhantunnuksin
Stirtisänöma kertoo
Helga Nybergin
kuolleen Suomessa
Vancouver. — Vancouverin järjestö-
Ihmiset ovat onnistuneesti järjestä­neet
monet tilaisuudet tämän kevään
aikana. Paljon on hommattu, vaaii
aina ilmaantuu uusia tehtäviä, jotka
vaativat ajankohtaisen suorituksensa.
Yhteiset vappujuhlat täytyi viikolla
siirtää, joten Vancouverin proletari­aatti
marssi vasta tk. 8 p.nä. Pää-,
huomio kohdistettiin rauhankysymyk­selle
kalkissa tunnuksissa. Tämän
vUoden paraati oli luvultaan pienem­p
i , kuin edellisenä vuonna, johtuerf
kai osaksi siitäkin kun oltiin viikko
myöhässä ja ilmojen hallikin joskus
tekee kepposlaan. Taistelevien meri­miesten
osanotto oli suuri j a he sai-'
vat myöskin ansaittua huomiota. R a ­hankeräys
lakkolaisten hyväksi oli
omalaatuisensa. Neljä miestä kantoi
suurta vilttiä johon viides mukana o l ­lut
lakkotalstelija kehoitti yleisöä vaa­roja
lahjoittamaan j a koko tiukalla,
.näkyi viltin pohja olleen kun kulkue
perille ehti.
Vappu on taasen sivuutettu jättäen
meille velvoituksen jatkamaan työtä
rauhan Ja muiden työläisten etuky-symysten
puolesta.
Tk. 12 pnä saapui meille surusano­ma
Suomesta, Helga Nyberg oli äkkiä
kuollut. Hän oli järjestömme jäsen,
tehden aikaisemmin työtä näyttä­mömme
hyväksi, näytellen onnistu­neesti
monissa rooleissa. Viime aikoi­na
oli vainaja tukemassa sitä työjä,
jota miehensä Vilho Nyberg teki näyt­tämömme
hyväksi. Osoittaakseen
myötätuntoa jäsenemme omaisille ja
edesmenneelle toverille lähetimme
kukkalaitteen osaston puolesta Hel­gan
haudalle. Lepää rauhassa siellä
synnyinmaan mullassa, muistamme
osuutesi yhteisessä työssämme. Suru­sanomat
ovat ikäviä, jotka kuitenkin
täytyy jaksaa sivuuttaa. Elämän täy­tyy
kulkea eteenpäin.
Toverit jotka tekevät työtä näyttä­möllä
ovat harjoitelleet taasen uuden
näytelmäri, joka tulee esityskuntoon
tk. 29 päivänä, siis viimeisenä sun­nuntaina,
alkaen klo 7.30. Näytelmän
nimi on "kalastajan mökillä", kolmi­osainen
kalastajien elämää kuvaava
laulunsekainen ja mukaansa tempaa­va
näytelmä. Kaiken lisäksi se on
uutuus täällä lännellä. Ohjaus on to­veri
Armas Roosin käsissä, laulut oh­jaa
ja säestää Aino MacLeod. Kehol­tamme
lehtemme lukijoita pitämään
mielessään tämän kevään viimeisen
näytäntöesityksen ja antamaan kan­natuksensa"
näytteli j ä i n työlle. Kuten
aina, tulee tämäkin esitys antamaan
katsojalle rahansa edestä sillä ravin-tolalippu
on ainoastaan 75 senttiä.
Osat ovat varmoissa käsissä j a uut­takin
voimaa on taasen mukana. Nä­kemiin
näytösillassa ja kuulemiin uu­sien
asioiden kanssa Vapaudessa!
Mökin poika.
Nälkään näähtyminen oh
jokapäiväistä Espanjassa
huomattavasti nous§eet edelliseen
vuoteen verrattuna, mitä kehitystä on
pidettävä erittäin tervetulleena Suo­melle.
Joku aika sitten teki Englannin
yljoppilasretkikunta matkan E s ­panjaan.
Englannin ylioppilaslii­ton
sihteeri Margaret Richards
kertoo nälästä ja terrorista, jotka
ovat jokapäiväisiä ilmiöftä Francon
valtakonnassa. «
Turistien mielestä. Jotka vain pinta­puolisesti
tutustuvat Espanjaan, tun­tuu
tämä maa ihanalta. Madridin
keskustassa on loistelias tavaratalo,
täpötäynnä silkkisukkia, kauneuden-hoitovälineitä
j ä kauniita kenkiä. Iffat-kail!
joina — mikäli teillä'on rahaa
— voitte syödä mitä maukkalmpia
alieriolta j a juoda ihania viinejä.
iMuttä jos jätätte-'Madrldhi keskus­tan
j a lähdette kuljeksimaan esikau­punkeihin,
löydätte kokonaan toisen
Espa^ijan. PikkUkauppiaat ja työ­läiset
kertovat yhä kasvavista, v a i ­keuksista
pitää itsensä hengissä. P a l ­kat
ovat alhaisia ja hinnat nousevat
jatkuvasti. Viikkoannokset kestävät
korkeintaan pari päivää. iSen jälkeen
voi ostaa leipää, öljyä tai sokeria vain
mustasta pörissistä Ja muita tatäroits
vapailta markkinoilta jossa tosin vi­hannekset
j a hedelmät ovat halpoja
mutta liha ja munat niin kalliita, että
vain rikkaat kykenevät n i i t ä ostamaan.
Eräs englantilainen perhe, joka'eli
hy vm yksinkertaisesti, kertoi että h e i l.
tä kului yksinomaan ruokaan 75 pese­taa
kuukaudessa. Aputyöläisen palk­ka
on 11 pesetaa päivässä, mutta t a i ­tava
kuorma-auton kuljettaja tai.me­kaanikko
saattoi päästä 20 pesetaan.
Näinollen on selvää, että nälkä on E s,
panjassa täysin jokapäiväinen ilmiö.
Eräänä iltana kävin tapaamassa
kuusihenkistä espanjalaista perhettä,
joka asui esikaupungissa. Isä työs­kentelee
eräällä lentokentällä ja an­saitsee
H pesetaa päivässä. Han syö
juuri päivän pääateriaa, leipäannos-taan
ja kahta sardiinia. Näen koko
perheen ruokavarat, j o i l l a on seuraa­vana
päivänä tultava toimcDn: neljä
pienen nauriin kokoista pimientos-nimlstä
juurta.
Vanhin lapsista, 10-vuotia.s poika
oli sairaana. Lääkäri sanoi, että hän
tarvitsisi sitruunoita ja sokjria. Äiti
kysyi pelästyneenä: "Kuinka voisim­me
ostaa sitruunoita tai sokeria mus-ta.
sta pörsisi.stä, kun meillä muilla­kaan
tosiasiassa ei ole mitään .syötä­vää?"
— Entä perhea-vTistukset?'' kysyin,
ja hän va.?taä, että ne ovat ainoas­taan
paperilla. Hän ei ole saanut .sei.
laista avustusta kahteen kuukauteen,
sillä niiden, maksaminen kuuluu työn-äntajaile,
jä'mikäli hän ei halua tai
kykene maksamaan, niin perheen äi­dillä
ei ole muut* mahdollisuutta kuin
jucsta alituisesti hänen luonan vaati­massa
oikeuttaan. "Mitä tekevät r.m-mattiyhdistykset?
kj'syin. "Nehän on
yhdistetty falangiin. Ne 'eivät taiste­le
msidäh puolestamme."
Niinikään näin toisen perheen, ioka
c l i tullut etelästä ja asui nyt erilsssil
kellarissa, niinkuin sadat muut per­heet
Madridin laitaosissa. "Täällä
voimme tulla paremmin toimeen" sa­unoo
perheen isä, joka kuuluttuaan a i ­kaisemmin
tasavaltalaiseen ammatti­yhdistykseen,
on yhä työttömänä.
"Siellä, mistä me tulemme, Jaenin
lähistöllä kuolee päivittäin 14—15 i h ­mistä
nälkään." "
Paitsi tätä kellarissa asuvaa per­hettä
näin lukuisia muita, jotka vielä
tänään, kymmenen vuotta kansalais,
sodan jälkeen, asuvat pommien pirs­tomissa
raunioissa tai kauhistuttavissa
slummikortteleissa, joiden kaltaisia
en koskaan ole nähnyt edesLohtoossa.
Näiden slummien laitamilla kohoaa
uusia rakennuksia jonkinlaisina.kulis­seina
osoittamassa matkailijoille,
kuinka Franco • muka huolehtii työ­läisistään.
. -Kävin» näissä ja huoma­sin,
että kaikissa näissä rakennuksissa
Senaattori vaatii
Charlie Chaplinin
karkoittamista
ii
V/ashJnsrlon. — Senaattori Harry
Cain on vaatinut, että filminäyttelijä
Charlie Chaplin karkoitettaisiin Y h ­dysvalloista.
Senaattori sanoi, että
Chaplinin toiminta on "hyvin lähellä
valtiopetosta".
Senaattorin syyte Chaplinia vastaan
johtuu siitä, kun viimeksimainitun
väitetään lähettäneen vucsi sitten t a i ­demaalari
Picassolle Pariisiin sähkö­sanoman,
kehoittaen Picassoa järjes­tämään
Ranskassa protestiliikkeen
Hanns Eisleriu karkoittamista vastaan
Yhdysvalloista. Senaatin oikeusasiain
komLs.siolle lähettämässään kirjelmäs­sään
senaattori Cain sanoo Chaplinil­la
olevan lukuisia yhteyksiä "kom-mumstien
kontrolloimiin järjestöihin".
Maailmanennätys
Fresno, Cal. — Etelä-Cälifornian
yliopiston joukkue, jossa juoksi myös­kin
maailmanennätysmies M e l Patton,
saavutti täällä lauantaina uuden maa­ilmanennätyksen
800 jaardin viestin-juoksussa,.
1.24.4. Entisen ennätyksen
1.25 saavu-.ti v. 1937 Stanford-yliopis.
ton Jcukkue. Pat£o:i-.juoksi eränsä
ankkurimiehenä ja hänen epäviralli­nen
aikansa oli 200 jaardin matkalla
20.1, lentävällä lähdöllä.
asui valtion ja kunnan virkailijoita j a
muita sen kaltaisia ja että muista
hucneustcista maksettiin vuokraa 1,000
pesetaa kuukaudessa.
Olen nähnyt talon, jcssa ei ollut
lainkaan ikkunoita, pelkkä maalattia,
ei vettä, ei lika viemäriä. Monessa
kaupunkitaloissa ei cllut edes kaminaa,
ei mitään missä olisi voinut keittää
ruokaa tai lämmittää huonetta.
Eräässä huoneessa asui kymmenen
ihmistä. Mittasin huoneen: se oli
8 neliömetriä ja korkeus tuskin kah­ta
mstriä. Kolme nuorinta makasi
huoneen ulkopuolella likaiselle k a ­dulle
levitetyillä matolla. Heidät oli
asetettu "sänkyyn" yöksi, Ihmetelen,
millä tavalla he nukkuvat talvella.
Aivonrtt
Lääkäri: "Ensinnäkia töfin
nykyisin lapettaa kaikealaiaaj
Sairas: -Mutta minulla ,
käynnissä suuren romaania'
minen."
Lääkäri: "No, sitä työtä b lä
huoletta jäftaa." • • *
LnkEMlEs
"SCksi et ota Henttistä
paniksesi?"
"Katsos asia on sillä taxvEt,
hän oli kihloissa vaimoni 1
n-nkuin minä nain hänet,
sestikaan minä en ota
niksshi miestä, joka on.viisaaM
minä itse."
• • *
SAftlA VANHA TYÖ
Kaksi ystävystä tapasi toiseia
kästä aikaa. "Halloo, Jimj oapa
ka tavata staua! Kenen hyväkd
nyt teet työtä?"
"Samojen kuin ennenkin —
ni ja "Viiden lapseni hyväksL"
. . • . . . * . • * , .
HAMPAAT LOPPUIVAT
"Minulla oU kerran ve.Tat
vä hammaslääkäri.» Ennenkuin
kiskoi han^)aan irti, antoi hän
£3n vvhiskyä."
"Vieläkö käyt hänen hoid
naan?"
. "En, sillä minulla ei ole enää
je:iä ainuttakaan hammasta."
• . • • *
TULEVAISUUDEN UNELffli
"kun minä kasvan suureksi"
pikku Aima, "tahdon tulla!
tajaksi niinkuin täti Eeva on i
ten minä tahdon tulla rouvate,
on monen monta lasta ja sitten
don olla vanha neiti, jolla on
kissa." • • *
KOVAA TYÖTÄ
Työnantaja: "Mutta vaa*
palkka oh l i i a n suuri miehelle,
ei ole kokemusta tämän alan t-
Työnhakija: "Mahdollisesti,
työ on luonnollisesti kovaa s"
joka ei siitä ole kuusalla."
• -k •
FARMILLA
Farmari vihaisena pojailesn:
tuletko sinä navetasta tyhjän
sangon karissa? Eikö se vanha
antanut mitään?"
Poika: "Kyllä se antoi - ;
varttia maitoa ja hyvän pothm"
• • •
ttAJAMIELINEN
Mies pelasti kerran professorm
kumasta järvestä juuri kuin
sori pii vaipiönassa pohjaan,
päästön «iriria316, sanoi professaf
"nuneellistä, vasta nyt tuli
ni, että minä en osaakaan uids
• • •
AIVAN OIKEIN
Koululuokasta oli otettu va
ja opettaja kehoitti oppilaita
maan kuvah itselleen, sanoen:
"Ajatelkaa kuinka mukavaa on
sella kuvaa aikuisina ollessanne ja
noa, että tuossa Rose. hän on
mlsissa, tai^ tuossa on Billy, hän
merimies jne."
Huoneen perältä kuului hiekko
ni: "Ja tuossa on opettaja, hän i
kuollut."
• • •
KAUNISTUSKEINO
Eräässä Suomen kaupungissa
mies, jota sanottiin Ruma-Riiiltsi
koska hän oli "vähemmän kaunis
Kerran hän meni kaupungin:
mikamariin ja sanoi: "Antoopa
herrat minulle vähän avust"
kaapuimin kaanistamiseksi."
"No, 'miten se Rikki tätä ka
sitten • kaimistaisi?" kysyivät
"Minä muuttasin teältä poe
— Intiassa avataan tämän ja
vuoden aikana lähes 2,000 uutta
titoimistoa.
PÄIVÄN PAKINA
Ämerikkaiaiseksi tässä on ruvettava
Amerikkalaisille — p o r v a r ^ e tie­tysti
— kuuluu maa, valtameret ja
niiden kaikki rikkaudet.
Kaiken muun Usäfcsi. ikäänkuin r a ­pioiksi,
amerikkalaisille — porvareille
tietysti — kuuluvat Eiiroopan maan­tiet.
Ja joka tätä rolikenee epäillä, vaik­ka
esimerkiksi Fagerholmia Suomes­sa,
hän on vaarallinen kerettiläinen.
Joka "kolmannen tien" haUitussuim-,
nan mukaan, pitäisi panna . kirkon
porraspäähän kaakinpuuhuiL—^ kun
asiat ovat niin, hullusti.' ettei oikein
sovi rajan yli muiluttaakaan, kuten
tehtiin Vihtori Kosolan toimesta, en­nen
"hyvänä aikana".
Niinpä me n y t saamme lukea Suo­mi-
Seuran "objektiivisesta" uutiskir­jeestä
toukokuun 11 päivältä, herran
armövuonna 1949 seuraavaa:
Eduskunnan kansliaan jätettiin
valtäin porvaristo nyt saavuttamassa saman järjettömyyden mielen­tilan,
mikä johti parikv-mmentä vuotta sitten Saksan Ja Euroopan
muiden maiden porvarit turvautumaan urkkijoihin ja avoimeen luok-kasörtoon
fasismin muodossa? ,
, Maailman yleisen mielipiteen edes^ joutuu Yhdysvalloissa nyt
syytettyinä olevien kommunistijobtaj'ien asemesta todellisiksi sjyte-tyiksi
ne, jotka tarvitsevat ja käyttävät joukkomitassa kurjia urkki­joita
oman kansansa suurinta yhtä ryhmää, työväestöä \^taan.
f toukokmm 6 pnä ed. Hertta Kuusinen-
Leinon j a 34 muim kansandemokraa­t
i n eduskuntaryhmään k u u l u v a n
edustajan allekirjoittama kysymys.
Jossa hallituksen asianomaiselta jäse­neltä
tiedustellaan, onko hallituksen
tiedosti, että Suomen . edustajia on.
osallistunut v. 194d,aikana pidettyihin
tiekonferensseihin joissa Pphj.-Ameri.
kan Yhdysvaltojen johdolla op .tehty
suiumitelmia j a sopimuksia yleiseu­rooppalaisen
tieverkoston rakentami­seksi,
j a jos .on. n i i n miksi hallitus ei
näistä seikoista i antanut selvitystä
eduskurmalle. — ' Hertta Knnsinen on
mennyt i n t o U ^ ^ n jo l i i a n pitkälle
huomanttaväl/('^nomalebdet -tästä
kommunistien viimeisestä provokati-osta."
(Timunerintis allekirjoittaneen).
Senkin kanaVja'.' Uskaltaakin tur­vautua
sellaiseen "provokatioon"
Amerikan pyhää dollaria ja sen fager-holmilaista
hallitusta vastaan, että
käyttää demokraattista puheoikeut­taan
ja kyselee joutavia.
; Helppoa olisi Suomea halUta y h ­dysvaltalaisen
dollarimerkin mukaan,
jos ei olisi niitä kirottuja kommunis­teja
j a muita kansandemokraatteja,
jotka ovat niin provokaaitorimalsia,
että esittävät haHituksells kysymyk­siä!
Mitä hittoa kommunistit ja
muut kansandenaokraatit tahtovat
"Lapin susijahdista", mitä kenraalit
harrastivat lentokoneiden avulla, tai
siitä, jos eurooppalaiset j a amerikka­laiset
lehdet kertovat, että Suomen
edustajat ovat osallistuneet Amerikan
Yhdysvaltain yieiseurooppalaisen t i e ­verkoston
rakeimussuunnitelmiin?
Meistä tuntuu, että canadansuoma-laisten
piitäisi S u o m i - S e i u ^ "uutis­palvelun"
yllytyksen mukaisesti esit­tää,
jos ei muuta, n i i n ainakin haiseva i maanteitä ja sitten öitettävä burs-vastalause
Suomen kommunisteille j a
muille kansandemokraateille siitä, et­tä
he esiintyvät , "provokaattorisesti"
esittäessään tällaisia kysymyksiä hal­litukselle
— niikä sivimaennen sanoen
on aikoinaan kerskunut julkisuusperi-aatteillaankin!
Muun ohella tähän haisevaan vasta­lauseeseen
pitäisi sisällyttää sellainen­kin
kohta missä alleviivataan, että isä
Kuusinen cli väärässä kun hän arvos­teli
oikeistososialidemokraattisia joh-tomiehiä
"pennin nakin" pelaamises­ta.
Kansa vaatii työväenliikkeeltä se­kä
sirkuskulttuuria että poliittista
•'pennin nakkia". Oikeiden työväen-miasten
(ya. naiset pysyköön keittiös­sä)
pitää olla kaikissa peruskysymyk­sissä
samaa mieltä porvariston kans­sa.
Jos porvarit suimnittelevat kan­san
elintason yleistä huonontamista
hintojen korottamisen avulla, oikei­den
työväenmiesten pitää myötäillä,
että "paha se on, mutta kuitenkin vält-tämättömyys
— ja sitten lisättävä,
että hmtoja ei saa korottaa stmnun-taina.
Taan vasta maanantaina. Näin
esiirmytään' sisäpoliittisesti työväen
hjr\'äksi pelaamalla sitä "pennin häk­kiä"
mitä O. V. Kuusinen väärin a r ­vosteli.
Ulkcpolitiikassa ei sovi puhua
mitään asetehtailijain sotavehkeilyis-tä
paitsi se. että porvarien hyökkäys-sotasuimnitslmat
on kuvattava "puo-lustustomienpiteiksi".
J a mis-^^n t a ­pauksessa
työväen edustajat eivät saa
esittää kysymyksiä hallitukselle sillä
se on "provokatiota" k u t ^ Snami-
Senra suuressa viisaudessaan meille
selittää. On vain myötäiltävä. ettfi
koko maailma tarvitsee amerikkalaisia
kas toivomus, että se muka ar
rauhan asiaa.
Siinä Amerikan Yhdysvaltain
eurooppalaisessa tieverkostossa •
tä kuulema Suomeenkin puu
vaikkei siitä saakaan kysyä nsi"
hallitukselta — on vielä sekin
että amerikkalaiset — porvarit I
— saavat omilla autoillaan ja
rikbalaisilla ajoluvilla porhaltaa
roopän ristihi rastiin aina Lapin
kojä rajoja myöten missä
harrastavat susijahtia lentokon
kanssa. Meille nimittäin ke
toukokuun 13 päivänä New
Timesin Ja Toronton Globe and
Iin copyright-tarinassa, että
kalaiset — porvarit tietysti —
esittää ehdotuksen kansainv^
sopimukseksi. Jonka mukaan
Euroopan maalla ei ole mitään
v a l t a * siitä saavatko ar
— porvarit tietysti — tuoda a?
maahan Ja ajaa sillä minne "
Jahka se Yhdysvaltain yle
lainen tieverkosto valmistua,
tältä puolen Atlantin porhaltaa.
karavaaneja Suomeen ja imöba
rocqpan mafliln — ja joka
anoin eättää kysymyksai, 1
fitOToka«tt<tiri j a lsäninaan»_
sinä amertkkalaisme, porrarelK
«ysö, kuuluu koko maaikna j«
kaikki maantiet.
Y h d y s v a l t o i h i n
ismfimaalan tästä on
siBä vaikka nuo suuret isäni
knuhi^tkin: iiOTvareille ticty»
saahan kuitenkin sanoa, kotctt
laiset sahoiVBt takavuosina, «öi
dän porvarimme on looöi
maan mffnilmaa. — KänsäkflO*