1950-07-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Bivu 2 Tiistama, heinäkuun 11 p. — Tuesday, July 11 MK (UBEB.TS) -^Independent; Latxn' Organ of Finnish CanadiaiiB, Es-tabUsbed Nov. £tlt 1917. Autliorlzed as second class nuil tiy the Post ^ Office Department, Ottawa, Pub- '""f«Ä9ähld thrtee, weeWy: Tuesday.a, ' Thursdays and 0aturdays by Vapaoa Publishine Company Ltd,; at t<Khi02 Blm St, W, Budbury; Ont., Canada. Telepbones: Business Office 4^4264. Edltorlal Office 4 « ^ . SSanagef R Suksi. Edltor W, Eldund, Maillnigr äddxess Box 69, SudbtUT, ontano. Advertisin^ rates opon.sppllcati»!. mnslatiditi free of chad^e. - • TILAUSHINNAT: Canadam; i vk. 6X)0 6 klc 3,25 • 3 kk. 2J0O TbdysvaUoksa: 1 vfc IM 6 kk. 3ÄI suomessa: i vk. 71)0 6 kk. 4JZS - •SI > Välttäkäämme se onhettomuiis V a i k k a Canadan Uutisten toimitosklrjuituksessa pannaan meidän •miejestämjne asia päälaelleen, niin suna esitetään kuitenkin oikeaan *.«-/'«*^osunut olettamus, että "Korean sodasta voi kehittyä yleinen sota." ' Tämä sellaisenaan nostaa kysymyksen, etta mita uuden .sodan pirfikea- Mtfenirierkitsee meille Canadan suomalaisille ja ihmiskunnalle yleensä?" Samalla nousee toinen kysymys, etta mitä pitäisi tehdä sen hir- 1 \'eäh bhn^ettöffluudeh ehkäisemiseksi mitä kolmannen maailmansodan i't>..'/puhkeaminen edustaa? On nimittäin muistettava, että kodalla on omat säälimättömät lakinsa ja atomisota, jos se nyt pääsee syttymään, ' tulee olemaan kaikista julmista sodista julmin. Canadan Uutiset jätti vastaamatta sen, mitä pitäisi tässä tilantiessä tehdä, ehkä omien ennakkoluulojensa takia. Se puhuu siitä kuinka Pohjois-Korean armeijat muka (tietysti venäläisten määräyksestä) "hyökkäsivät" Etelä-Korean kimppuun. Vaikka nyt jättäi- - fiimme huomioonottamatta eriiät vallan vastakkaiset tiedot sodan puh- !*eäinisesta, niin sittenkin tämä väitös pohjoi.sen hyökkäyksestä etelää " ' 'väätaari bn yhtä mieletön jos sanottaisiin, etta Aabraham Lincolnin Johtamat demokraattiset joukot hyökkäsivät Etelär.^merikan kimp-, ^puun. Merkillepantavaa mybs on, etta vaikka Cahadaft Uutiset Icäyt-tää- säästänjättä yleispiirteisiä syyttäviä sanoja Pohjois-Koriaa ja i X u N e u v o s t o h i t t o a vastaan^ niin sen k a i k k i yksityiskohtaiset tosiseikat puhuvat vallan loista. - Canadan Uutiset sanoo, että Koreassa on y k s i "divisibna Yhdys- -Vältaiii hiaajbukkbjä , , . tai.^elurintamalla, amerikkalaiset lentovoi- ;Wiät siellä pommittavat sotilaallisia kohteita tnyöskin Pohjois-Köreäs-sa j a Yhdysvaltain j a Englannin sotalafvat säärtävät Köreah rannikon i v v Vaan venäläisiä lentureita (puhumattakaah muista — Vapaus) J&i-öle vielä löydetty alas ammutuista lentokonei.sta''7^ 7^ ~ Tämän ankarampia syytöksiä Yhdysvaltoja vastaan ei j i i u r i voida Röfean kysymyksen yhteydessä tehdä vasemmistonkaan tahofta. . T o i s i n sanoen Canadan Uutiset myöntää, että Koreassa taistelevat aTrierikkaläiset korealaisia vastaan — j a fettä siiliä ^ i b l e ketään -muita ulkomaalaisia sotilaita kuin amerrkkalaisiä, Caftädäh Uutisten täytynee myöntää sekin, että Etela-Koreassa on sissejä ja sissit auttavat Pohjois-Korean joukkoja. Ainakin nain on tiedoitettu mm. T o - ^kiösta Yleisesti myös tiedetaan, etta sissisota on mahdollista vain "sfellä, hiissä kansa on taisteltavan asian puolella, .Sissisotilaita oli lo-jäalistieij puolella Efspanjassa. Samoin Yhdistyneiden Kansojen puol e l la Euroopan eri imaissa juuri päättyneessä toisessa maailmansodassa, erikoisesti juuri Neuvostoliiton Siina osasa mikä jäi natsien haltuun. Muha vaikka Hitler uhkasi jatkaa sissisotaa loppumattomiin, « i in siitä ei kuitenkaan tulitit mitään. Chiang Kai-shek ei l i i o in voi -.jatkaa sissisotaa Kiinassa. Selitys tähän on se.ittä tytaiinit j a yksinvaltiaat eivät uskalla aseistaa kansanjoukkoja Eivätkä kansanjoukot lähde oma-alotteisesti taistelemaan Orjavöiitieh pUbJfestä. Mutta k u ten sanottu, Etela-Koreassa on sissitoimintaa jä hariiä sissit liittoutu- •' vat Pohjois-Korean kansantasavallan kanssa — amerikkalaista sorto-politiit* kaa vastaan. Korean vapauden, yhtenäisyyden j a itsenäisyyden puolesta. Niinpä esim. Harold Isaacs kirjoitti N ; Y . Post-lehdessä — ' h c i n a k . 5 j : n a . "Etelä-Körean hallitus öli epä]X)pulaarinen . . ." Viitattuaan sis- ""'Sitoimintaan Etelä-Koreassa hän sanoo "etta se on mähdoHista vain s i t t h , että sisseillä on huomattavaa kannatusta väestön keskuudessa"; - • Korealaiset eivät siis ole hyökänneet korealaisia vastaan — vaan ...pohjoisen ja eteläisen alueen korealaiset taistelevat yhdessä maansa y^liistaniiften ja itsenaLsyyden puolesta amerikkalaista isäntävaltaa ^va^täan. Tämä on, oikem tai vaann, tmeidan käsityksemrne. . 4» i t » t »« 1 I t •:•>• t i < l 1 I 4 i t l i i i t I • »• 1 > . 1 M u t t a aikaamme väitelko naista. Historia tulee osoittamaan kuka on bikeassa ja k u k a vaarassa. Mutta historia ei j a t k i i ehkä o l lenkaan JOS atomisota paasee syttymään. Varmaa myÖs on, että uusi maailmansota aiheuttaisi takaiuisille maanmiehillemme, niin oikeistolaisille kuin vasemmistolaisillekin, ennen tuntemattoman suuria vaikeuksia, pulmia j a kärsimyksiä. Huolimatta siita, mita me ajattelemme Korean sisäisistä asioista ia Korean ^ d a n alkamisen syistä, meidän täytyy •kaikkien o l la yksimielisiä silta, etta uhkaava atomisota pitaU välttää. Liittykäämme su5'yhteisin voimin niihin jotka sanovat, kädet irti Koreasta. Ratkaiskoot korealaiset omat kansalliset kohtalonsa miteii tähansii - r ^ -multa maailman rauha on säilytettävä ja uhkaava atomisota ehkäistävä!. • • Mitä muut sanovat THDl^SVAiLAT SUOSTUI VIHDOIN vmms KötiflcOtii, UesSk. 25. — Etelä-Ko-j^ ah hallitus oh menneitiä; älkoM värkännyt uutinta rajaselkkauksista, yrittäen siten ilmeisestikin saada amerikkalaiset vakuuteti^ksi suuremman sotilaallisen avun tarpeelliisuudesta,., Pohjois-Korean radion johtavana sävynä on kuluneen.vuoden ajan ollut kehOltus "isänmaan raUKalllseen y h distämiseen". Sotaisat puheet ovat kummallista kylläkin, tulleet miltei yksinomaan Etelä-Korean johtajilta... Tri Rhee on lukuisat kerrat ilmaissut, että hänen armeijansa olisi ryhtynyt iiyökkäykseen, Jos Yhdysvallat olisivat ruostuneet s i i h e n .— Walter. SuUlvan. Nev/ York Timesille lähettämässään sähkeessä. FAGERHOLMIN HALLITUKSEN "KYLMÄ SOTA" Y l i kaihdeksän kuikautta kestäneiden heuvtittelujen jälkeen on Suonien Ja Neuvostoliiton väliUä Vihdoinkin solmittu .kauppasopimus kuliTvak-fcl vuodeksi. Sopimuksen solmltnlnen ei suinkaan ole viipynyt, kuten porvarilliselta ja: sos-demi-taholta on neuvottelujen aikana usein ^vältetty, siltci syystä, että Neuvostoliitolla ei olisi ollut aikaa ja tilaisuutta mUilto neuvotteluiltaan käsitellä asiaa Suomen edttstajain kanssa. Parempi olisi ollut heti alunperin tunnustaa se tosiasia, että maamme edellisen h a l l i, tuksen politiikka oli n i in avointa; "kylmää sotaa' Neuvostoliittoa vastaan imperialististen lähsivaltain johdolla, ettei Neuvostoliitto voinut olla suurestikaan Jclinnostunut kauppasuhteista sellaisia pyrikimyjcsiä edustavan hallituksen kan&sa. Niinpä suurimman osan koko neuvotte- Jidhin kuluneesta ajasta saivat neuvottelijamme istua Moskovassa toimettomina. Tyhjin toimin oli ministeri Takin lopulta palattava kotimaahan. Vasta hallituksenvaihdoksen jälkeen saatiin asiaan uutta vauhtia. Kekkosen hallitus nimitti uUden neuvotteluvaltuuskunnan, jossa kansan-demckraattien osuutta lisättlhi. — Työkansan Sanomat, HelsUikl. LEHDET EIVÄT EDUSTA KANSANMIELTÄ Mrs. Roosevelt oli kesäk. 12 pnä Helsingissä sanomalehdistön haastattelutilaisuudessa, Jossa Vapaa Sanan edustaja kysyi häneltä miten Yhdysvaltain kansa suhtautuu Y K : n pääsihteerin Trygve Llen Moskovan-mat-kflan,-. — E n voi kertoa teille koska en ole matkustanut viime aikoina paljon-ikäan Yhäysvällolsäa; Voin 'älhöä^. taan sanoa mitä lehdet kertovat — mutta lehdethän eivät edusta kansan mielipidettä vaan omistajiensa, sanoi ent. presidentin lestki. Ilmeisestikin M n tarkoitti lausunnollaan porvarillisia y.m s. lehtiä. Eteläpään liittojuhlista as Kirjeenvaihtajamme kertoo luttojuhlavalmisteluista perin yksityisltohtaisella tavalla So, Poreapine, Ont — T3tä kirjoi, tettaessa on juuri neljä viikkoa alkaa siihen nuorisomme mahtavaan liittojuhlaan, mikä vietetään täällä kuuluisassa Eteläpäässä. Haluan aivan erikoisesti huomauttaa kaikille juhlaan aikoviOe. että mlt-ään eväskcnttia ei tarvltae ottaa mukaan siltä varalta, että tääOä ei muka olLsi tarpeeksi mttonaä Juhla-väelle. Täs.s^ yhteydessä on vielä tar, peellista todeta, että ruoka el ole niin kallista, että kenenkään el (kannattaisi sitä ostaa. Ptois sellalEefc houreet kaikkien mielistä! Me pysyttelemme kohtuöden rajoissa ruoan :hintaan nähden koska haltiamme säästää juhlakansan kovalla työllä ansaittuja pennosia, hyvin tietäen,- että juhlavieraamme ovat työläisiä. Ensftinäkln on syytä Ihuomauttaa, että kauppalassamme on maibtava työläisten ruokala, jota täällä sanotaan Star-klub&sl Vaikka sen virallinen nimi onkin TVorkers Co-op. Restaurant. Siinä talossa riittää pu-ra. semista! Suuremmankaan äyömärin ei tarvitse muuta kuin Istua siihen pitkään pöytään, jossa on tarjolla useita eri laatuja — j a hinnat ovat kohtuulliset. Kukaan ei ele sen Silön ruokia vielä kallUksI möIttinUt. fluo-kala palvelee liittojuhlan aikana kansaa aivan erikoisella tavalla, näin kertoi minulle sen nykyinen Isännöit, sijä Kusti Ronkko, joka on kotoisin sielät kalakukkojen ja ko35l£eliplim-3n kuuluisasta Savon maakurmasta. Eritä sitten se meidän oma palvelumme, se järjestetään niin, etta vieraillamme on a i n a ruokaa j a kahvia tarjolla sillä tämän juhlan äiiaha e} tunneta mitään erikoisia ruoka^-aikor ja koska se on täällä äina Juhlan alusta loppuun saakka — ja vielä yä^ hän jälkeenpäihkiri, 'l Kaikkea, tätä varten on jo ryhäytty hiljalleen valmistamaan. OlemiHe ke-rälUeet ympäri kylää kaikenlaatuisia ruokailuvälineitä koska tied^ämme, että niitä tarvitaan paljon. Ihmiset tuntuvat lainaavan vehkeitään iijie-lellään. Kaiken lisäksi on meillä parhaillaan käynnissä työvoiman iriobi-lisointi, pyytäen erikoisesti naisia avustamaan parhaansa mukaan tässä yhteisessä touhussa,' K a i k k i ' ovat luVarmeet tehdä napisematta.volta- .vänsa. Haluan tässä esittää seuraavan toivomuksen' eteläpäälälsille: että kalkki täytänime tehtäMinirie ,vilorokau den kaikkina aikoina, k u h teemBlö sen niin teemme ison suiu-en palveluksen, jota : kaitkalset juhlavieraanune meiltä odottavat. Ja edelleen: avatkaamme koUnime ja s:yäämemme seikoselälleen kaikille yhteisine Juhlavieraillemme. SHr loin vieraamme tuntevat käyneensä todellakin arvokkaassa ja nautinto-rikkaassa fyyskulttuurljuhlassa — ja timnustavat eteläpääläiset vieraanvaraiseksi kansaksi, : UUSIA SEUBOJA TULEEN Tällä kertaa on meillä tiedossa a l - haklh ^Imen sellaisen seturan voi-mistelujoukkueet, j o t k a eivätJcjle olleet aikaisemmissa juhlijamme, Tä-ältä pohjoisesta panee a l v ^ tull-teräseura Echo tuleen rivakan ja nuoren joukkueensa, josta löytyy väkeä vaiäcka mille alalle tahansa. Seosta saapuu dynamo-seura. joaKi esiintyy omia värejäan puolustaen. Tässä yhteydessä en malta olla k a joamatta erääseen entiseen eteläpää-lälseen. Jonka nimi on Helkki A l i koski. Hän asustaa nykyisin Soon tereSkaupUhglssa, Silloin kuin tänne rakennettiin tätä nieldän urheilukenttäämme. Oli Heikki sen ralkenta-jä no. 1, joka iuorltti valtavan työ- .oiä&äh,';\V-/:'^ V;;j;V^-^ väfika me käsitämme, että joukot suorittavat suuria töitä yhteisesti n i in löytyy joukoissa kuitenkin sellaisia yksilöitä. Jotka kulkevat paljon edellä muista, -railalsena edellälkUlkljana me kentän rakentajat muistamme a i na Heikki AUkosken. Tulehan Helkki vaan juhlimaan. Kortteerin saat mistä talosta tahansa ja inlna " r l l t - taan" Sinut sinne uuden saunan löylyyn. ..• Port Arthurin Isku saapuu myöskin edustamaan värejään tässä juhlassa. . Aikaisemmissa liittojuhlissa sieltä ori cUut saapuvilla vain yksilö-edustäjla, Autta nyt he saapuvat o i kein joukkueena — j a se oh jotäikih, josta koko liiton .kahnattaä ylpeillä. Nuorison matkaan sieltä liittyy tietenkin vuosikausia yhtelspyrih-nöissä ahertanut Antti K a r i , jota "LosOjätkäksi" kutsutaan. Vaikka Antti onkin vielä nuör€&as luohteel-taan n i i n näissä juhlissa käytyään hän tuntisi'Vieläkin enemmän nuortu mlsen oireita. Olisipa todella mieltä ylentävää nähdä Antti astelemassa siinä lauäntäi-iltaari pidettävässä ur_ heilljain, voimisteli jäin ja toimitsij a in paraatissa — ja kaipa hänet siellä nähdäänkin. Tätä liittojuhlameininklä tiilevat varmaankin katsomaan se entinen Etel-äpään Matti ja vaimonsa Hulda, sieltä St. Cathsu-iiiesista. Teitä ainak i n täällä ödoteii^äh. Matti oli täällä ollessaan sellainen ammattimies. Joka kutsuttiin milloin mihirikin taloon j a joskus hänet kuljetettiin aina met-säkampille saakka. tervetuloa Antti, Mätti ja kaikki muut! — H . St Eivät taistele toisiaan vastaan • MacArthurin omat upseerit tunnustavat, että Etelä-Koroan jou-t o t , jotka on aseistettu parhaimmilla aseilla, >mrtä \Vashington ön v o i : nut lahettauj kieUaytyviit taistelemasta Pohjois-Korean jou'kkoja vas- •••taan. • , Taman vahvistaa United Pressin tiedonanto, joka lähetettiin viime torstaina Etela-Koreasta olevjista Ub.^Xin päämajasta. •'.^"menkan armeijan upseerit ovat katkerina siitä kun amerikkalaisten harjoittamat Etela-Korean joukot eivat taistele kommunisteja vatstaan", kirjoitti U P : n kirjeenvaihtaja Jack James viime torstaina. Nama upseerit, han sanoi, menevät nunkm pitkälle, että epäilevät "tasavallan (Etela-Korean) aseiden saboteerauksesta". United Press jatkaa: " O n suun pettymys aimerikkalaisille nähdä pakenevan taman armeijan, jota he pitivät parhaimpana Aasiassa." Vjime tiistaina Koreassa toimineen avustustyön johtaja William C. Foster^.sanoi senaatille, etta Etela-Korean arnfieija on '100,000 hyv i n harjoitettua sotilasta". M u u t a m i a vnkkoia sitten prikaatikenraali William L. Roberts, U S A : n Korean sotilasrähetystön päällikkö, sanoi Etela-Korean "armeijan olevan yhta hyvän kuin mikä tahansa Yhdysvalloissa . , UP tiedonannoissa annetaan elava kuvaus kuinka eteläkorealaiset kieltäytyvät taistelemasta 'Eteläkorealaiset, jotka oli harjoitettu kohtaamaan sellaista hyökkäystä joka sattui kesäkuun 25 pna, oppivat hyvin käsittelemään nykyaikaisia aseita. Prikaatikenraali Roberts, jonka alaisena nämä joukot harjoitettiin, sanoi ylpeänä tata kouluutusla 'pieneksi West P o i n t i k s i ' . . . Korealaiset oppivat läksynsä hj-vin. He tekivät työtä j a harjoittivat lujasti. ' " S i t t e n tuli koetus. He civat sovelluttaneet käytäntöön niitä oppeja, joita U S A : n armeijan koulussa heille aimettiin." Fort Arthur, Ont. — Kuorollamme oli t.k. 4 pnu toimintakauden lopetta- Jaiskokcus, jossa luotiin katsaus tehtyyn työhömme kuluneen toimintakauden aikana. Olimme yksimieliset ja Iloiset siltä, että sikäli kuin mu-silcaallnen taso ja lausunta ovat kysymyksessä, on kuoromme edlst3myt tyydyttävällä tavalla. Samalla 0- maksuttiln turihukseksl, että pyrimme vielä parempiin saavutuikslin. Kokouksessa tuntui siltä kuin kaikilta olisi pudonnut suuri taakka hartioiltaan nyt kun laulu- ja soittojuhlan huolet on sivuutettu. Tämä taakka kannettiin yleisen innostuksen vallitessa ja juhlan tulokset korvasivat Itaiken ponnistuksen. Oli hyvin ylentävää tOdeta suuren yleisön syvällinen myötätunto ja kannatus, josta lausumme kiitokset kalkille. Yleisöä palvelleelta joukolta vaadit, tiili raskaan työn lisäksi aikamoinen annos kärslvällisj-yttä ja uhrautuvaisuutta, joten kuoromme on sängen kjltolUhen koko palveluskunnalle. Päätimme kutsua kaikki laulujuhlassa tavalla tai toisella uurastaneet työmuurahaiset yhteiseen illanviettoon kuoron kanssa t.k; 15 pnä, jolloin kokoonnutaan Iskun puistoon. Siellä siis tavataan! Kuoromme päätti ottaa parin kuukauden levon Ja toesälbman, jonka jälkeen aloitamme toimintamme uudelleen syysk. 5 pnä, entistä ripeämmin. Tämä alkajaistllaisuus on tietenkin eräänlainen joukon katsäusll-ta, jolloin päätetään harjoltusilloista yms. seikoista. Meidän kaikkien musikaalista kulttuuria harrastavien suomalaisten p i täisi huomioida eräs seikka — Ulttyä yhdeksi kokonaisuudeksi kantaakr semme kortemme samaan kekoon. Puhaltakaamme samaan hiileen, ettei meidän suomalaisten taidekulttuuri heikentyisi vaan päinvastoin muodostui entistä ehommaksi, että meidän jälkeläisemme voisivat ylpeinä mainita meidän edelKkävijäIn suuresta osuudesta Canadan kulttuu-ritoimliman laajalla vainiolla. Kun aloitamme syystolmlrman syysk. pnä olisi toivottavaa, että s i l loin saisimme nähdä uusia kasvoja tässä jalossa yhteistyössämme. — T e . nori. iri Kirkland Laite.—- Meillä kaikilla 1 minta j a kun otamme huomioon suo-tletenkln on tiedossa tulevat SCATJ L : n vuotuiset sUurklsät. Onko sänöi tut kisat sitten n i in tärkeät, että sinne nyt pitäis kaikkien mennä? Katsotaanpas asiaa vähän tarkemmin. A j a - tellaanpas asia siten, että olisikoniink in hullusti, jos ei meillä suomalaisilla olisi koskaan ollut mitään urhelluseu. roja, enempää kuin iaulii- ja söilto-harrastustakaan. Tällainen olotila tarkoittaisi sitä, että me Suomessa syntyneet olisimme hyvin takapajuisena asteella. Me myöskin eslmerk&- sl tietäisimme hyvin vähän tästä meil dän Uudesta kotimaastafnme. Meidän seuraelämämme olisi hyvin yksitoikkoista. Meidän moraalinen tasomme Olisi alapuolella noririaalin. Me tuntisimme hyvin vähän toisiamme, emmekä tietäisi paljonkaan toisten elDi-tavoista. Meiltä puuttuisi laajetnpl seuraelämä. Nyt kun meillä kuitenkin on n i l i i - kin voimakkaat yhteispyrinnöt, että on olemassa kulttuuri- ja urheilutol-malalsten lukumäärän, niin ne ovat kiitettävän korkealla tasolla. Sen todistaa nyt viimeksi Port Arthurissa pidetyt laulu, ja soittojuhlat, jotka onnistuivat niin arvoltaan kuin myös-ikin Osanottoonkin nähden £uuren-moisestl. Siis menneet tapahtumat osoittavat, että tämä tällainen seuraelämä saa kaikkien kansalaistemme jatkuvan kannatuksen ja että' he nauttivat niiden ohjelmista. . Niinpä nytkin taasen kim meillä on tilaisuus nähdä nuorisomme huippukykyjä k i sakentällä So. Porcupinessa on tietenkin jokaisen kansalaisemme mielihalu olla siellä mukana j a näkemässä sellaista, jota näkee vain kerran vuodessa. — "Jymyläineh". Vancquf rilaisten piknikijide^n lieiiiak:;l|3 pivänä Vancouver, BX:;, — Täältä länneltä bn ensiksi keiroptavana ikävä uutinen. Dominion-päivän juhlien aikoina vaati liikenneoimettcmuus kalliin uhrin viedessään mr. ja mrs. M . Salon 21-vuoden ikäisen ainoan pojan Jifartin. Pojat t)livat moottoripyörä-ajelulla ja vauhti Uenee ollut hiukan hurjanlainen. Yhteenajo tapahtui trokin kanssa J a - n i in teholsasti, että kuolema seurasi silmänräpäyksessä, ruhjoen Martin .pahoin. Hän oli hyv in pidetty nuorimies, erikoisesti senk in vuoksi... että hän oli uhrautuva ftvustajamme,.soitellen, haitarillaan iltamissamme. .: Näistä esityksistä yleisö erikoisesti piti. On sangen ikävä todeta, että Marttia el ienää ole. Hautaus tapahtui kuluvan kuUn 7;p:Hä; Syvällä ' osanotolla osallistumme omaisten, jä' - etenkin äidin ja isän raskaaseen suruun, , '•" *''''•' * \ Järjestömme jäsenten tyttäriä on purjehtinut avioliiton satiamaah. K e - säk. 16 p:nä vietettiin edesmenneen Martti Lehtosen tyttären Pirkko A n - helin ja Ernest.H. Richiardsln häät, Pirkon äiti Lyyli j a veli Teijo järjestivät häät, jotka pidettiin Clinton-haa, lis.sa. • Heinäkuun 7 p:nä vietettiin mr. ja mrs. Risto Luodon tyttären Sirkka Maryn ja Walter L. Peircen iiäät myöskin Clinton-haallssa. Molemmissa tilaisuuksissa.. c l i runsaasti väkeä toivottamassa onnea nuorten alkavalle elämälle, johon me vielä yhdymme. Jos merkit paikkansa pitää tulee tämä sarja jätkumaarii Irene saattaa olla seuraava, Siedrataan vain asian kulkua, onko merkeissä ihitään perää. . » « ft . Kesäisiä ilmoja on ollut nyt täälläkin. Järjestö väki on matkaillut kulttuurityön me*fkieissä käyden oikein suurella joukolla Seattlessa, Vierailu cnnlstid hyvin, siitä lähemmin kertokoot mukana olleiet. Me vain toteamme, että ,tämä" toiminta lähentää maamiehiänime toisiinsa rajojen takanakin jä samilla tekee tunnetuksi järjestömme •kulttuurityötä. Kiitos mukana olleille. „. •Näin kesän aikana tavataan ulottaa toiminta luonnon helmaan, kuten s i tä runollisesti sanotaan. Tätä kutsua seuraten menevät iNlilo Mäkelän K l u bin jäsenet Kltsilärion. rantaan tk. 23 pnä. Siellä keitetään maukkaat keitot ja kahvit, joitä' kaikki täten kutsutaan nauttimaan. Nämä syömämeiningit ovat joka kesä"saaneet suuren sUosion ja eikä ihorekäärt, onhan silloin k y ^ l mys varojeh hankinnasta työläisten etummaisen puolueen toiminnan r a hoittamiseksi. Jos koskaan niin nyt on kaiken tiedon''ja valistuksen tarve huutava, sillä taantumus voimat harjoittavat sumutusta kaikella tehollaan. Kaikki ne sentit, jotka tästä tir laisuudesta saadaan tehostavat työläisten asiää'meidän osaltamme. Jo pitemmän ajan ovat suomalaiset olleet mukana tämän maan varsinaisessa työväehliifikeessä ja luonnollisesti me edelleenkin kannamme kortemme yhteiseen "kekoon niin rauhan kysymyksessä kuin muussakin. Joskus on havaittavissa jonkinlaista haluttomuutta riäihin yhteisiin asioihimme nähden. 'Sellaiseen ei mielestämme ole ^mitään syytä. Suunnitelmat vaan valmiiksi ja k u n ilmat v i i lenee niin toiminnan " V i i r i " korkealle. Meillä on toimipaikka ja kallis asia minkä puolesta toimia. Näissä merkeissä toivotamme kaikki tervetulleiksi Äälle yhteiselle aterialle s i m A u n ^ ^ t k :n 23 p:hä. Lämpöisiä fffhöja ja paljon aurinkoa lehtemme lukijoille toivottaa: Isoisä. Port Arthurissa vatntsfufaan ifiojuhlaaA • Port Arthur. — ''feito MAiiri cn tehnyt tehtävän&i n l l h 3£aÄlrf;^saa men.-^ nä". ön sananparsi ' ja 'siKäU -failn t u lee kysysymkseen . nyt jo historian lehdille siirtyneen laulu- Ja soittojuhlien toitottamisesta Määiiaäalie, niin allekirjoittaneeseen se pitää-nyt paikkansa. Aion siirtyä .Jonkinlaiseksi apulaiseksi penkiUurhieiliJoille, H a a - kllalle. Rannalle Ja monille muille Eteläpään julldsuustyön tekijöille, jotka varmasti ovat fehnect tehtävänsä j a edelleen tekevättarmol&aas-t i juhlien julkisuustyössä. Mutta s a nanlasku sanoo: "Lisänä rlkkarokas-sa'-', jcten näin sivusta pukkaatäinen mahdollisesti voi olla terveellistä l i i t tojuhlien menestymiselle. Luoimolimen asla on, että mlntm velvollisuuteni on ensikädessä pakista meidän kotoisesta juhlaan valmistautumisesta. Ylätuvan ukko lienee jostain syystä ollut paihalla päällä ja vihoissaan pehmitti vedellä Iskun urheilukentän, n i in ettei poikiamme voineet kuntcisuuttaan näyttää tuhatlu. kuiselle laulujuhlien vieraille. Kuitenkin täällä Iskulaiset valmistautuvat kovalla touhulla liittojuhliin. Heinäkuun 16 pnä ovat ensimmäiset Iskun jäsentenväliset ^Upai-lut, missä ensiksi jo kokeillaan, onko missään lajissa kullan toivoa tärme lännen lukon alueelle. Me kotoiset ja ympäristön penkkiurheilijat ja penk. kiUrheilijoiden tuttavat kiiruhdamme suurella joukolla seuraamaan ja "per taamaän" kirnupiimälasin kukin suosikkinsa puolesta. Minä jp näin etukäteen petaan Kaarelan ylittävän keihäässä 50 m. merkin. Sitten .30 pnä heihäkimta järjestää Isku kansalliset suurjuhlat. Pojille siis jää.vielä kaksi viikkoa aikaa parannella ensimmäisessä, ikoeiadcsessa saavutettuja tuloksia senteillä Ja.sekunneilla. Jää aikaa myöskin varmistautua viestikapulan vaihdossa, n i i n että liittojuhlissa kapulan vaihto käy kuin siimaa vaan j a ehkä he. onnistuvat juoksujenkin lähdössä varastamaan niin hienosti ettei valpas lähettäjä sitä huomaa. Näissä juhlissa myöskin Iskun voimistelijat esittävät liittojiihlissa esitettävän voihiis-teluohjelman. Juhlien kohc&ohdäksi tulee muodostumaan V.- ja TJ.-sieiira Iskun lipun vihkiäiset. : - Lippu tUlee oleräaan stähdartltiiai-linen ja ensikerran se tiilee hulmuamaan liittojuhlien juhlakUIkui^h mti-kanä South Porcuplh^ri kaduilla. Se osaltapfta tulee olemaan tunnusmerki-kinä: "Korkealle I ^ ä ^ l^uhtb" ja rohkaisijana räiihäh puöl&ta taisteleville joukOUle, 30 pn urheiljuhlista kaikesta päättäen tulee muodostumaan -valtavat läksiäisjuhlat IiIttbju!hlajö\ikkiieBlie; sillä silloin jo ovat kotosalla meidän metsien pojat osallistuaksiBeri juhliin. Myöhästyneeh piilakäuden tähden he eivät voineet olla suuremmalla joukolla mukana laulujuhlissa. Näin me täällä valmistaudumme tuleviin liittojuhliin. Joukkomme, joka csalUstuu juhliin, mahdollisesti ei voi olla kO-vin valtavan suuri. Mahdollisesti meillä penkkiurheilijöilia e i ole l a i n kaan mahdollisuutta osälil^ä, mutta täältä tullaan Joukon jatkoksi niin isolla jouKoDa 'kuin oh naahdoinsta.- Niinkuin jo edellä mainitsin, täällä Port Arthiurissa oU heriklsfenki^ttuu-rityön katselmus. Kaikki ennen sa'- manluohtoisissa juhlissa mukana olleet antoivat yksimielisen lausunnon siitä, että laulujuhUemme taiteellinen taso ja juhlavieraiden runsaus on jokaisessa juhlassa osoittanut nousua. Laulukuorojen lixku on lisääntynyt ja niiden kehitys mennyt harppa-askelln eteeiipäln- Niinollen olivat nämä juh_ lat kaikkein antolslmmat. Onsyytä Merimies: — -J^Q. häiritse kirjoitan heOallehL Kaveri: —vitutta nittsi ttoto hitaasti? - iMerimies: — nopeasti. - •SITÄ Heilani ei voi EREHTYI " I l M i l ln sitä viimfiisti fa- Wn soititte", sanol-eräs }txmm. lefcön joukosta. "Oletteko i tT täneet sen?" "Bafltas rouva", sanoi taitenih ritto vato selloni E-kleltä " • • • ' El HUOMANNUT Mary: Sinun sukassasi on fihlrley: ODoukkaäntuneeU) ka sinä tuollaista puhut. Elo : Mary: "Ethän olisi saanut' sisään ellei sukissaisi olisi vt-m päässä." TOTTA "Teidän maatalousmenetfiä oyat auttamattomasti vanhani sahbi hiipti agraarikbiilun halle farmarille. "Häninöstyisi saisitte 10 paunaa omenia tuost»- ta." ; "Olen samaa mieltä kanssamif *»oI formari. "Se on pääiynäpia.' Osutistoitiiiiita-ja rauba "Tietäen miten tnhoisasti' vaikuttaa kansainvälisiin j Ja miöen tärkeätä on, että tolDilntaväki ja kaikki kansit mlyat sotien ehkäisetnisäsi ji batt säilyttääilseksi, e^iäi gressJ. että Kansainvälintn tobnititalUtto toiniisi iUkloätf nb^ntuen siten, di; Jokainen osuustoimiiinalliiitn jesiä panisi vakavan vas s^iä Vaaitaan ja iaa^ Ja oman maiuisa iialiitiiteeB toon, että järjestö vastostu laista, politiikkaa, joka^vqi tää sotia £ai estää ösiiosti titeiittainlsta." Vuonna 1927 pidetyn Kansaiii Ösuuitöimintäliitoä koiigressin töksestä. Romania kollektivisoi ifnkärest. '— Romanian Kokouksen puhemiehistö antoi ^uusda JiiJlituksen, että suiikäen pitää oHä y h t e i s i a tUksessa, Toimenpiteeseen on dytty tuotahiion lisääinistä fa --' löustuötteiden icaupung^illf mistä sUmällä pitäen. Maafal. histferiö on saanut tehtäväksMn t ia köllöstivisointisiiuimitelnön ' dollisimman laajalle pohjalle, taan asiaa koskevassa Julistu toivot, että kahden vuoden: Su^äburyssä vietettävät laul tiiuodo^tivat vieläkin yaltav^ Nyt kun laulujuhlien ylelsesd koukseissa päätettiin poiitaa " kokonaan juhlien ohjelmistosta, ruumiillisen kulttuurin harrasti^ ihtlstä .etoeäiäiäh Alkaa ja tilai: kehittää kuntoisuutta, niin että,_ tulset liittojuhlamme valtavammiksi tuloksien Ja kaikkea aktiivisten osallistuvien; kojen puolesta. Annettakoon ja ton kunnia ja keholtettakoon leenkhi kehittämään yksilöllisiä vutuksia, mutta sittenkin olisi paino annettava valtavien j ~ kokoaniiselle 'kisakentälle, joukot ymmärtäriiään, että nil«« hävirmytkin. — Losojätiä. TILATKAA VAPAUSI sunnunfsi-i Port Arthur, Ont. — C S J : n paikallinen osasto on päättänyt yhdistää vallstuskomiteansa ja rauhankomiteansa lujittaakseen siten rauhan taistelua yleensä ja erikoisesti allekirjoitusten hankkimiseksi atomiponuhin pannaan julistamista koskevaan auo-miilcseen. Järjestön haalilla pidetään «isl suhnuhtai-lltäna. alkaen kello Kahdeksan, yleinen suomalaisten rauhah-kokous, jossa keskustellaan i^orean tilanteesta j a kuullaan myös Töion-ton rauhankongressissa olleen alueen edustajan Matti Korkosen selostus kongressin . työstä, päätöksistä ja suunnitelmista rauhan työn edistämistä varten. Kesäkuun alussa Torontossa pidetyn CSJ:n laajennetun toimeenpanevan komitean kokouksen päätöksiä ja suunnitelmia selostaa Antti K a r l , joka oli alueemme edustajana mainitussa kokouksessa. '• Kaikki suomalaiset ovat tervetulleita tähän kokoukseen ja osalUsttl-maan keskusteluun. — A T H . , Äskettäin vietetyn Yhdysvaltain i t - senäisyysspäivän johdosta jouduInL ifte silmäilemään sitä Yhdysvaltain silloisen porvariston ja kansan' Itsenäisyysjulistusta, joka hyväksyttiin yksläilellsesti FiladelXiassa pidetyssä manhermaän kongressissa heinäkuun 4 päivänä 1776 — siis 174 vuotta t a kaperin. Tässä historiallisessa asiakirjassa esitetään silloisten yhdysvaltalaisten perustelut siltä minkä takia he oUvat pakoltetut ryhtymään Y h dysvaltain Itsenäisyystaisteluun silloista brittiläistä herruutta vastaan. Roska monet kansat taistelevat parhaillaan (mm. Koreassa j a Vietnamissa) ulkomaisia sortajia ja heidän kotimaisia kätyreitään vastaan, pn syytä lainata tähän eiräs pätkä tästä Itsenäisyysjulistuksesta, jossa sanotaan, että kansoilla on oikeus työntää pois *artelltaaii sietämättömäksi tullut halUtuskoittento. Me pidämme itsestään selvinä tosiasioina, etiä baOdd ihmiset on laota* tasa-afvoisiksl, että heidän luojansa on saontit heille vissit e- ' pnnttamattomat oikeudet, että nUhitt fcUtthni elätbä, vapaus ja onnen tavoittelendnöi, että näiden oikeaksien tärväämistä varten muodostetaan hallitafesia, saaden asianmukaiset TaltäDteitsa hallittavien stiasfatnaksesta. että milloin Minkälainen halUtos tahansa tulee tarkoitusten loukkaajaksi, on kannalla oikedk muuttaa ta! pbis-taa se Ja asettala tilalle uusi hallitus, liiöden.;s{;i| perusteet sellaisille periaatteiUe ja järjestäen sen valtuudet sellaiseen muotoon kuin näyttää -edtillislmmaUa tbrrälli. snntensa j a onnensa saavuttamiseksi, Käytänpön kokemud määrää tosiasiassa, että kanan aikaa toimineita halUtoksia ei pitäisi mouttaa Vähäpätöisistä Ja tilapäisistä syisitä; jd'sen mnfcalsesti ovat kaikki kokemukset osoittaneet, että Ihmiskunta on taipuvaisempi kestämään siedettävää vääryyttä kuin hankkimaan oikeutta poistamalla ne muodot, joihin se oh tottunut. Mutta ktm pitkä, sarja a- Unomaa, . s a p ^ n tarkoitukseen tähtääviä väärinkäytöksiä Ja mle- UvaiUisuusksia osoittavat pyrkimyksenä olevan alistaa kansa eb. dottonian hirmuvallan alaiseksi, on sillä oikeus^ Ja velvollisuus k u kistaa sellainen hallitus j a hankkia uudet vartijat vastaista tnr-valllsuuttaan varten. Niinhän Yhdysvaltain kansa'tekikin 174 v u o j t a J ^ p e r h i . Samoin teki VenäjänlbSi/a-33 vuotta sitten Jä sen Jälkeen monet muut kansat. V i i meksi sen teki K i i n a n kansa ja nyt parhaillaan taistellaan samassa mielessä Koreassa ja Vietnamissa ynnä muualla. Mutta asiat näyttää nyt siltä, että esimerkiksi Korean kansalla ei ole o i . keutta siihen mistä n i i n kauniisti p u ' huttiin Yhdysvaltain ItsenäisyysjuUs-tuksessa kun 13 yhtyneen Amerikan valtion toimesta kukistettiin silloinen brittiläinen herruus. Siitähän o l i kysymys Kiinassa, siitä on kysymys nyt vietnamissa ja Koreassa. oikeuäe"t"eianiän, vapauden j a o n i nen tavöltttelfeäilsöeh'' eivät • o l i muuttuneet kuluneid^. 174 vuoden aikana — ne ovat yhä 'ede^een^-sal' mat kuin ne olivat silloiti kuin Y h dysvaltain nouseva porvaristo nousi aseisiin ja kukisti brittiläisen " h i f - muvallan" kuten julistuksessa sanottiin. Mutta tosiasia on se, että eimen kapinallinen Yhdysvaltain piörvaristo on muuttunut taantumukselliseksi se on aikojen kuluessa muuttunut s i i hen asemaan jossa' brittiläinen herruus oli 174 vuotta sitten yhdysvaltalaisiin nähden, Yhdysvaltain haUi-tus edustaa nyt Wair S i r i t i n raha-kuninkaita ja Yhdysvaltain Imperialismia, joka haltiaa valtansa j a maailmanherruutensa lujittamiseksi a-listaa ikeensä alaiseksi koko maailman ja taistelee sitä varten kaikkien kansojen kaikkia vapauspyrkimyksiä vastaan. Koska kommunistit ovat kaikkialla kansojen vapaustalstellm johdossa ofl Wall Streetin hallitus Julistanut pyhän sodan könununismia vastaäh. Maailmassa on paljon oikein ajattelevia ja vapautta rakastavia Ihmisiä, jotka eivät ole kommunUtejä mutta jotka haluavat toUniä Jä talutella n i i den ihanteiden puolesta, joista hiin maUiloUa tavalla puhutaan l^dys-valtalQ itsenälsyjfäJUUstUksesäa. SUtä varsin yksinkertaisesta syystä taan heidätkin kommunisteiM pannaan vankeuteen, elleivät henkeään. Syngman. Rheen hallltu on ollut Koreassa paljon kurjeni' hirmulsempi kuin brittiläinen i to oli konsanaan yhdysvalloissa vuotta takaperin. Sitä suiiremiÄ Korean kansalla on Rheen komennon kukistamiseen — valtäiii itsenäisyysjulistuksen ttiikaisestl. Mutta aikoinaan kumouksellisen Yhdysvaltain tukseii sltanlssä se julistetaan njt. kolllseksi tai vieläkin paken Yh^svaitaln hallitus on nyt J kaiken maailman taantui Ja vasta-vällärikumouksellisten jaksi ja poliisiksi. Maailmassa ei ole tällä erai taantumuksellista ja Julmaa " toria täi muuta despoottia, • WaU Streetin hallitus olisi valou khi mahdollisin keinoin hänen hallitustaan kansan • pyrkuayksiä vastaan. Ennen vaUarikumoukseUinen rikka on siis muodostunut vapaustaistelun kukistajaksi j» ken vapauden sortajaksi. Yhdysvaltain hallitus on kaiken sen mitä Yhdysralö» nälsyysjulistuksessa sanottua vuotta sitten. ' . . j . Mutta maailman kaiisat eiT»' unohtaneet itsenäisyys julj»''- malnlttuja ihanteita. Ne elävai leehkin, että niitä kyetä mään pois edes amerikiaiaia^ mipOmmelliakaan. Kansalla on "«nkens j» Mäiääaai settiinen hafliti» ^ rasm vartöat mlalsta l i an Tärfti^.-KalteTBrfc
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 11, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-07-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500711 |
Description
Title | 1950-07-11-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Bivu 2 Tiistama, heinäkuun 11 p. — Tuesday, July 11
MK
(UBEB.TS) -^Independent; Latxn'
Organ of Finnish CanadiaiiB, Es-tabUsbed
Nov. £tlt 1917. Autliorlzed
as second class nuil tiy the Post
^ Office Department, Ottawa, Pub-
'""f«Ä9ähld thrtee, weeWy: Tuesday.a,
' Thursdays and 0aturdays by Vapaoa
Publishine Company Ltd,; at t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-07-11-02