Vapaus, July 11, 1950

              Bivu 2 Tiistama, heinäkuun 11 p. — Tuesday, July 11
MK
(UBEB.TS) -^Independent; Latxn'
Organ of Finnish CanadiaiiB, Es-tabUsbed
Nov. £tlt 1917. Autliorlzed
as second class nuil tiy the Post
^ Office Department, Ottawa, Pub-
'""f«Ä9ähld thrtee, weeWy: Tuesday.a,
' Thursdays and 0aturdays by Vapaoa
Publishine Company Ltd,; at t<Khi02
Blm St, W, Budbury; Ont., Canada.
Telepbones: Business Office 4^4264.
Edltorlal Office 4 « ^ . SSanagef
R Suksi. Edltor W, Eldund, Maillnigr
äddxess Box 69, SudbtUT, ontano.
Advertisin^ rates opon.sppllcati»!.
mnslatiditi free of chad^e. - •
TILAUSHINNAT:
Canadam; i vk. 6X)0 6 klc 3,25
• 3 kk. 2J0O
TbdysvaUoksa: 1 vfc IM 6 kk. 3ÄI
suomessa: i vk. 71)0 6 kk. 4JZS
-
•SI >
Välttäkäämme se onhettomuiis
V a i k k a Canadan Uutisten toimitosklrjuituksessa pannaan meidän
•miejestämjne asia päälaelleen, niin suna esitetään kuitenkin oikeaan
*.«-/'«*^osunut olettamus, että "Korean sodasta voi kehittyä yleinen sota."
' Tämä sellaisenaan nostaa kysymyksen, etta mita uuden .sodan pirfikea-
Mtfenirierkitsee meille Canadan suomalaisille ja ihmiskunnalle yleen­sä?"
Samalla nousee toinen kysymys, etta mitä pitäisi tehdä sen hir-
1 \'eäh bhn^ettöffluudeh ehkäisemiseksi mitä kolmannen maailmansodan
i't>..'/puhkeaminen edustaa? On nimittäin muistettava, että kodalla on
omat säälimättömät lakinsa ja atomisota, jos se nyt pääsee syttymään,
' tulee olemaan kaikista julmista sodista julmin.
Canadan Uutiset jätti vastaamatta sen, mitä pitäisi tässä tilan­tiessä
tehdä, ehkä omien ennakkoluulojensa takia. Se puhuu siitä
kuinka Pohjois-Korean armeijat muka (tietysti venäläisten määräyk­sestä)
"hyökkäsivät" Etelä-Korean kimppuun. Vaikka nyt jättäi-
- fiimme huomioonottamatta eriiät vallan vastakkaiset tiedot sodan puh-
!*eäinisesta, niin sittenkin tämä väitös pohjoi.sen hyökkäyksestä etelää
" ' 'väätaari bn yhtä mieletön jos sanottaisiin, etta Aabraham Lincolnin
Johtamat demokraattiset joukot hyökkäsivät Etelär.^merikan kimp-,
^puun. Merkillepantavaa mybs on, etta vaikka Cahadaft Uutiset Icäyt-tää-
säästänjättä yleispiirteisiä syyttäviä sanoja Pohjois-Koriaa ja
i X u N e u v o s t o h i t t o a vastaan^ niin sen k a i k k i yksityiskohtaiset tosiseikat
puhuvat vallan loista.
- Canadan Uutiset sanoo, että Koreassa on y k s i "divisibna Yhdys-
-Vältaiii hiaajbukkbjä , , . tai.^elurintamalla, amerikkalaiset lentovoi-
;Wiät siellä pommittavat sotilaallisia kohteita tnyöskin Pohjois-Köreäs-sa
j a Yhdysvaltain j a Englannin sotalafvat säärtävät Köreah rannikon
i v v Vaan venäläisiä lentureita (puhumattakaah muista — Vapaus)
J&i-öle vielä löydetty alas ammutuista lentokonei.sta''7^ 7^ ~
Tämän ankarampia syytöksiä Yhdysvaltoja vastaan ei j i i u r i voi­da
Röfean kysymyksen yhteydessä tehdä vasemmistonkaan tahofta.
. T o i s i n sanoen Canadan Uutiset myöntää, että Koreassa taistele­vat
aTrierikkaläiset korealaisia vastaan — j a fettä siiliä ^ i b l e ketään
-muita ulkomaalaisia sotilaita kuin amerrkkalaisiä, Caftädäh Uutisten
täytynee myöntää sekin, että Etela-Koreassa on sissejä ja sissit aut­tavat
Pohjois-Korean joukkoja. Ainakin nain on tiedoitettu mm. T o -
^kiösta Yleisesti myös tiedetaan, etta sissisota on mahdollista vain
"sfellä, hiissä kansa on taisteltavan asian puolella, .Sissisotilaita oli lo-jäalistieij
puolella Efspanjassa. Samoin Yhdistyneiden Kansojen puo­l
e l la Euroopan eri imaissa juuri päättyneessä toisessa maailmansodas­sa,
erikoisesti juuri Neuvostoliiton Siina osasa mikä jäi natsien hal­tuun.
Muha vaikka Hitler uhkasi jatkaa sissisotaa loppumattomiin,
« i in siitä ei kuitenkaan tulitit mitään. Chiang Kai-shek ei l i i o in voi
-.jatkaa sissisotaa Kiinassa. Selitys tähän on se.ittä tytaiinit j a yksin­valtiaat
eivät uskalla aseistaa kansanjoukkoja Eivätkä kansanjoukot
lähde oma-alotteisesti taistelemaan Orjavöiitieh pUbJfestä. Mutta k u ­ten
sanottu, Etela-Koreassa on sissitoimintaa jä hariiä sissit liittoutu-
•' vat Pohjois-Korean kansantasavallan kanssa — amerikkalaista sorto-politiit*
kaa vastaan. Korean vapauden, yhtenäisyyden j a itsenäisyyden
puolesta. Niinpä esim. Harold Isaacs kirjoitti N ; Y . Post-lehdessä
— ' h c i n a k . 5 j : n a
. "Etelä-Körean hallitus öli epä]X)pulaarinen . . ." Viitattuaan sis-
""'Sitoimintaan Etelä-Koreassa hän sanoo "etta se on mähdoHista vain
s i t t h , että sisseillä on huomattavaa kannatusta väestön keskuudessa";
- • Korealaiset eivät siis ole hyökänneet korealaisia vastaan — vaan
...pohjoisen ja eteläisen alueen korealaiset taistelevat yhdessä maansa
y^liistaniiften ja itsenaLsyyden puolesta amerikkalaista isäntävaltaa
^va^täan. Tämä on, oikem tai vaann, tmeidan käsityksemrne.
. 4»
i t
» t
»«
1 I t
•:•>• t i
< l
1 I
4 i
t l i
i i
t I
• »•
1 >
. 1
M u t t a aikaamme väitelko naista. Historia tulee osoittamaan
kuka on bikeassa ja k u k a vaarassa. Mutta historia ei j a t k i i ehkä o l ­lenkaan
JOS atomisota paasee syttymään. Varmaa myÖs on, että uusi
maailmansota aiheuttaisi takaiuisille maanmiehillemme, niin oikeis­tolaisille
kuin vasemmistolaisillekin, ennen tuntemattoman suuria vai­keuksia,
pulmia j a kärsimyksiä.
Huolimatta siita, mita me ajattelemme Korean sisäisistä asioista
ia Korean ^ d a n alkamisen syistä, meidän täytyy •kaikkien o l la yksi­mielisiä
silta, etta uhkaava atomisota pitaU välttää. Liittykäämme
su5'yhteisin voimin niihin jotka sanovat, kädet irti Koreasta. Rat­kaiskoot
korealaiset omat kansalliset kohtalonsa miteii tähansii - r ^
-multa maailman rauha on säilytettävä ja uhkaava atomisota ehkäis­tävä!.
• •
Mitä muut sanovat
THDl^SVAiLAT SUOSTUI
VIHDOIN vmms
KötiflcOtii, UesSk. 25. — Etelä-Ko-j^
ah hallitus oh menneitiä; älkoM
värkännyt uutinta rajaselkkauksista,
yrittäen siten ilmeisestikin saada ame­rikkalaiset
vakuuteti^ksi suuremman
sotilaallisen avun tarpeelliisuudesta,.,
Pohjois-Korean radion johtavana sä­vynä
on kuluneen.vuoden ajan ollut
kehOltus "isänmaan raUKalllseen y h ­distämiseen".
Sotaisat puheet ovat
kummallista kylläkin, tulleet miltei
yksinomaan Etelä-Korean johtajilta...
Tri Rhee on lukuisat kerrat ilmaissut,
että hänen armeijansa olisi ryhtynyt
iiyökkäykseen, Jos Yhdysvallat olisivat
ruostuneet s i i h e n .— Walter. SuUlvan.
Nev/ York Timesille lähettämässään
sähkeessä.
FAGERHOLMIN HALLITUKSEN
"KYLMÄ SOTA"
Y l i kaihdeksän kuikautta kestänei­den
heuvtittelujen jälkeen on Suo­nien
Ja Neuvostoliiton väliUä Vihdoin­kin
solmittu .kauppasopimus kuliTvak-fcl
vuodeksi. Sopimuksen solmltnlnen
ei suinkaan ole viipynyt, kuten por­varilliselta
ja: sos-demi-taholta on
neuvottelujen aikana usein ^vältetty,
siltci syystä, että Neuvostoliitolla ei
olisi ollut aikaa ja tilaisuutta mUilto
neuvotteluiltaan käsitellä asiaa Suo­men
edttstajain kanssa. Parempi olisi
ollut heti alunperin tunnustaa se to­siasia,
että maamme edellisen h a l l i,
tuksen politiikka oli n i in avointa;
"kylmää sotaa' Neuvostoliittoa vas­taan
imperialististen lähsivaltain
johdolla, ettei Neuvostoliitto voinut
olla suurestikaan Jclinnostunut kaup­pasuhteista
sellaisia pyrikimyjcsiä
edustavan hallituksen kan&sa. Niin­pä
suurimman osan koko neuvotte-
Jidhin kuluneesta ajasta saivat neu­vottelijamme
istua Moskovassa toi­mettomina.
Tyhjin toimin oli minis­teri
Takin lopulta palattava kotimaa­han.
Vasta hallituksenvaihdoksen
jälkeen saatiin asiaan uutta vauhtia.
Kekkosen hallitus nimitti uUden neu­votteluvaltuuskunnan,
jossa kansan-demckraattien
osuutta lisättlhi. —
Työkansan Sanomat, HelsUikl.
LEHDET EIVÄT EDUSTA
KANSANMIELTÄ
Mrs. Roosevelt oli kesäk. 12 pnä
Helsingissä sanomalehdistön haastat­telutilaisuudessa,
Jossa Vapaa Sanan
edustaja kysyi häneltä miten Yhdys­valtain
kansa suhtautuu Y K : n pää­sihteerin
Trygve Llen Moskovan-mat-kflan,-.
— E n voi kertoa teille koska en ole
matkustanut viime aikoina paljon-ikäan
Yhäysvällolsäa; Voin 'älhöä^.
taan sanoa mitä lehdet kertovat —
mutta lehdethän eivät edusta kansan
mielipidettä vaan omistajiensa, sanoi
ent. presidentin lestki.
Ilmeisestikin M n tarkoitti lausun­nollaan
porvarillisia y.m s. lehtiä.
Eteläpään liittojuhlista
as
Kirjeenvaihtajamme kertoo luttojuhlavalmis­teluista
perin yksityisltohtaisella tavalla
So, Poreapine, Ont — T3tä kirjoi,
tettaessa on juuri neljä viikkoa alkaa
siihen nuorisomme mahtavaan liitto­juhlaan,
mikä vietetään täällä kuu­luisassa
Eteläpäässä.
Haluan aivan erikoisesti huomaut­taa
kaikille juhlaan aikoviOe. että
mlt-ään eväskcnttia ei tarvltae ottaa
mukaan siltä varalta, että tääOä ei
muka olLsi tarpeeksi mttonaä Juhla-väelle.
Täs.s^ yhteydessä on vielä tar,
peellista todeta, että ruoka el ole niin
kallista, että kenenkään el (kannattai­si
sitä ostaa. Ptois sellalEefc houreet
kaikkien mielistä! Me pysyttelemme
kohtuöden rajoissa ruoan :hintaan
nähden koska haltiamme säästää juh­lakansan
kovalla työllä ansaittuja
pennosia, hyvin tietäen,- että juhla­vieraamme
ovat työläisiä.
Ensftinäkln on syytä Ihuomauttaa,
että kauppalassamme on maibtava
työläisten ruokala, jota täällä sano­taan
Star-klub&sl Vaikka sen viral­linen
nimi onkin TVorkers Co-op.
Restaurant. Siinä talossa riittää pu-ra.
semista! Suuremmankaan äyömärin
ei tarvitse muuta kuin Istua siihen
pitkään pöytään, jossa on tarjolla
useita eri laatuja — j a hinnat ovat
kohtuulliset. Kukaan ei ele sen Silön
ruokia vielä kallUksI möIttinUt. fluo-kala
palvelee liittojuhlan aikana kan­saa
aivan erikoisella tavalla, näin
kertoi minulle sen nykyinen Isännöit,
sijä Kusti Ronkko, joka on kotoisin
sielät kalakukkojen ja ko35l£eliplim-3n
kuuluisasta Savon maakurmasta.
Eritä sitten se meidän oma palve­lumme,
se järjestetään niin, etta vie­raillamme
on a i n a ruokaa j a kahvia
tarjolla sillä tämän juhlan äiiaha e}
tunneta mitään erikoisia ruoka^-aikor
ja koska se on täällä äina Juhlan
alusta loppuun saakka — ja vielä yä^
hän jälkeenpäihkiri, 'l
Kaikkea, tätä varten on jo ryhäytty
hiljalleen valmistamaan. OlemiHe ke-rälUeet
ympäri kylää kaikenlaatuisia
ruokailuvälineitä koska tied^ämme, et­tä
niitä tarvitaan paljon. Ihmiset
tuntuvat lainaavan vehkeitään iijie-lellään.
Kaiken lisäksi on meillä par­haillaan
käynnissä työvoiman iriobi-lisointi,
pyytäen erikoisesti naisia
avustamaan parhaansa mukaan täs­sä
yhteisessä touhussa,' K a i k k i ' ovat
luVarmeet tehdä napisematta.volta-
.vänsa.
Haluan tässä esittää seuraavan toi­vomuksen'
eteläpäälälsille: että kalk­ki
täytänime tehtäMinirie ,vilorokau
den kaikkina aikoina, k u h teemBlö
sen niin teemme ison suiu-en palveluk­sen,
jota : kaitkalset juhlavieraanune
meiltä odottavat.
Ja edelleen: avatkaamme koUnime
ja s:yäämemme seikoselälleen kaikil­le
yhteisine Juhlavieraillemme. SHr
loin vieraamme tuntevat käyneensä
todellakin arvokkaassa ja nautinto-rikkaassa
fyyskulttuurljuhlassa —
ja timnustavat eteläpääläiset vie­raanvaraiseksi
kansaksi, :
UUSIA SEUBOJA TULEEN
Tällä kertaa on meillä tiedossa a l -
haklh ^Imen sellaisen seturan voi-mistelujoukkueet,
j o t k a eivätJcjle ol­leet
aikaisemmissa juhlijamme,
Tä-ältä pohjoisesta panee a l v ^ tull-teräseura
Echo tuleen rivakan ja
nuoren joukkueensa, josta löytyy vä­keä
vaiäcka mille alalle tahansa.
Seosta saapuu dynamo-seura. joaKi
esiintyy omia värejäan puolustaen.
Tässä yhteydessä en malta olla k a ­joamatta
erääseen entiseen eteläpää-lälseen.
Jonka nimi on Helkki A l i ­koski.
Hän asustaa nykyisin Soon
tereSkaupUhglssa, Silloin kuin tän­ne
rakennettiin tätä nieldän urheilu­kenttäämme.
Oli Heikki sen ralkenta-jä
no. 1, joka iuorltti valtavan työ-
.oiä&äh,';\V-/:'^ V;;j;V^-^
väfika me käsitämme, että joukot
suorittavat suuria töitä yhteisesti n i in
löytyy joukoissa kuitenkin sellaisia
yksilöitä. Jotka kulkevat paljon edellä
muista, -railalsena edellälkUlkljana
me kentän rakentajat muistamme a i ­na
Heikki AUkosken. Tulehan Helkki
vaan juhlimaan. Kortteerin saat
mistä talosta tahansa ja inlna " r l l t -
taan" Sinut sinne uuden saunan löy­lyyn.
..•
Port Arthurin Isku saapuu myös­kin
edustamaan värejään tässä juh­lassa.
. Aikaisemmissa liittojuhlissa
sieltä ori cUut saapuvilla vain yksilö-edustäjla,
Autta nyt he saapuvat o i ­kein
joukkueena — j a se oh jotäikih,
josta koko liiton .kahnattaä ylpeillä.
Nuorison matkaan sieltä liittyy
tietenkin vuosikausia yhtelspyrih-nöissä
ahertanut Antti K a r i , jota
"LosOjätkäksi" kutsutaan. Vaikka
Antti onkin vielä nuör€&as luohteel-taan
n i i n näissä juhlissa käytyään
hän tuntisi'Vieläkin enemmän nuortu
mlsen oireita. Olisipa todella mieltä
ylentävää nähdä Antti astelemassa
siinä lauäntäi-iltaari pidettävässä ur_
heilljain, voimisteli jäin ja toimitsi­j
a in paraatissa — ja kaipa hänet siel­lä
nähdäänkin.
Tätä liittojuhlameininklä tiilevat
varmaankin katsomaan se entinen
Etel-äpään Matti ja vaimonsa Hulda,
sieltä St. Cathsu-iiiesista. Teitä aina­k
i n täällä ödoteii^äh. Matti oli täällä
ollessaan sellainen ammattimies. Jo­ka
kutsuttiin milloin mihirikin taloon
j a joskus hänet kuljetettiin aina met-säkampille
saakka.
tervetuloa Antti, Mätti ja kaikki
muut! — H .
St
Eivät taistele toisiaan vastaan
• MacArthurin omat upseerit tunnustavat, että Etelä-Koroan jou-t
o t , jotka on aseistettu parhaimmilla aseilla, >mrtä \Vashington ön v o i :
nut lahettauj kieUaytyviit taistelemasta Pohjois-Korean jou'kkoja vas-
•••taan. • ,
Taman vahvistaa United Pressin tiedonanto, joka lähetettiin vii­me
torstaina Etela-Koreasta olevjista Ub.^Xin päämajasta.
•'.^"menkan armeijan upseerit ovat katkerina siitä kun amerikka­laisten
harjoittamat Etela-Korean joukot eivat taistele kommunisteja
vatstaan", kirjoitti U P : n kirjeenvaihtaja Jack James viime torstaina.
Nama upseerit, han sanoi, menevät nunkm pitkälle, että epäilevät
"tasavallan (Etela-Korean) aseiden saboteerauksesta".
United Press jatkaa: " O n suun pettymys aimerikkalaisille nähdä
pakenevan taman armeijan, jota he pitivät parhaimpana Aasiassa."
Vjime tiistaina Koreassa toimineen avustustyön johtaja William
C. Foster^.sanoi senaatille, etta Etela-Korean arnfieija on '100,000 hy­v
i n harjoitettua sotilasta". M u u t a m i a vnkkoia sitten prikaatiken­raali
William L. Roberts, U S A : n Korean sotilasrähetystön päällikkö,
sanoi Etela-Korean "armeijan olevan yhta hyvän kuin mikä tahansa
Yhdysvalloissa .
, UP tiedonannoissa annetaan elava kuvaus kuinka eteläkorealai­set
kieltäytyvät taistelemasta
'Eteläkorealaiset, jotka oli harjoitettu kohtaamaan sellaista
hyökkäystä joka sattui kesäkuun 25 pna, oppivat hyvin käsittelemään
nykyaikaisia aseita. Prikaatikenraali Roberts, jonka alaisena nämä
joukot harjoitettiin, sanoi ylpeänä tata kouluutusla 'pieneksi West
P o i n t i k s i ' . . .
Korealaiset oppivat läksynsä hj-vin. He tekivät työtä j a har­joittivat
lujasti.
' " S i t t e n tuli koetus. He civat sovelluttaneet käytäntöön niitä op­peja,
joita U S A : n armeijan koulussa heille aimettiin."
Fort Arthur, Ont. — Kuorollamme
oli t.k. 4 pnu toimintakauden lopetta-
Jaiskokcus, jossa luotiin katsaus
tehtyyn työhömme kuluneen toimin­takauden
aikana. Olimme yksimieli­set
ja Iloiset siltä, että sikäli kuin mu-silcaallnen
taso ja lausunta ovat ky­symyksessä,
on kuoromme edlst3myt
tyydyttävällä tavalla. Samalla 0-
maksuttiln turihukseksl, että pyrim­me
vielä parempiin saavutuikslin.
Kokouksessa tuntui siltä kuin kai­kilta
olisi pudonnut suuri taakka har­tioiltaan
nyt kun laulu- ja soittojuh­lan
huolet on sivuutettu. Tämä taak­ka
kannettiin yleisen innostuksen
vallitessa ja juhlan tulokset korvasi­vat
Itaiken ponnistuksen. Oli hyvin
ylentävää tOdeta suuren yleisön sy­vällinen
myötätunto ja kannatus, jos­ta
lausumme kiitokset kalkille.
Yleisöä palvelleelta joukolta vaadit,
tiili raskaan työn lisäksi aikamoinen
annos kärslvällisj-yttä ja uhrautuvai­suutta,
joten kuoromme on sängen
kjltolUhen koko palveluskunnalle.
Päätimme kutsua kaikki laulujuhlas­sa
tavalla tai toisella uurastaneet työ­muurahaiset
yhteiseen illanviettoon
kuoron kanssa t.k; 15 pnä, jolloin ko­koonnutaan
Iskun puistoon. Siellä
siis tavataan!
Kuoromme päätti ottaa parin kuu­kauden
levon Ja toesälbman, jonka
jälkeen aloitamme toimintamme uu­delleen
syysk. 5 pnä, entistä ripeäm­min.
Tämä alkajaistllaisuus on tie­tenkin
eräänlainen joukon katsäusll-ta,
jolloin päätetään harjoltusilloista
yms. seikoista.
Meidän kaikkien musikaalista kult­tuuria
harrastavien suomalaisten p i ­täisi
huomioida eräs seikka — Ulttyä
yhdeksi kokonaisuudeksi kantaakr
semme kortemme samaan kekoon.
Puhaltakaamme samaan hiileen, et­tei
meidän suomalaisten taidekult­tuuri
heikentyisi vaan päinvastoin
muodostui entistä ehommaksi, että
meidän jälkeläisemme voisivat ylpei­nä
mainita meidän edelKkävijäIn
suuresta osuudesta Canadan kulttuu-ritoimliman
laajalla vainiolla.
Kun aloitamme syystolmlrman
syysk. pnä olisi toivottavaa, että s i l ­loin
saisimme nähdä uusia kasvoja
tässä jalossa yhteistyössämme. — T e .
nori.
iri
Kirkland Laite.—- Meillä kaikilla 1 minta j a kun otamme huomioon suo-tletenkln
on tiedossa tulevat SCATJ
L : n vuotuiset sUurklsät. Onko sänöi
tut kisat sitten n i in tärkeät, että sin­ne
nyt pitäis kaikkien mennä? Katso­taanpas
asiaa vähän tarkemmin. A j a -
tellaanpas asia siten, että olisikoniin­k
in hullusti, jos ei meillä suomalaisilla
olisi koskaan ollut mitään urhelluseu.
roja, enempää kuin iaulii- ja söilto-harrastustakaan.
Tällainen olotila
tarkoittaisi sitä, että me Suomessa
syntyneet olisimme hyvin takapajui­sena
asteella. Me myöskin eslmerk&-
sl tietäisimme hyvin vähän tästä meil
dän Uudesta kotimaastafnme. Meidän
seuraelämämme olisi hyvin yksitoik­koista.
Meidän moraalinen tasomme
Olisi alapuolella noririaalin. Me tunti­simme
hyvin vähän toisiamme, em­mekä
tietäisi paljonkaan toisten elDi-tavoista.
Meiltä puuttuisi laajetnpl
seuraelämä.
Nyt kun meillä kuitenkin on n i l i i -
kin voimakkaat yhteispyrinnöt, että
on olemassa kulttuuri- ja urheilutol-malalsten
lukumäärän, niin ne ovat
kiitettävän korkealla tasolla. Sen to­distaa
nyt viimeksi Port Arthurissa
pidetyt laulu, ja soittojuhlat, jotka
onnistuivat niin arvoltaan kuin myös-ikin
Osanottoonkin nähden £uuren-moisestl.
Siis menneet tapahtumat
osoittavat, että tämä tällainen seura­elämä
saa kaikkien kansalaistemme
jatkuvan kannatuksen ja että' he
nauttivat niiden ohjelmista. . Niinpä
nytkin taasen kim meillä on tilaisuus
nähdä nuorisomme huippukykyjä k i ­sakentällä
So. Porcupinessa on tie­tenkin
jokaisen kansalaisemme mieli­halu
olla siellä mukana j a näkemässä
sellaista, jota näkee vain kerran vuo­dessa.
— "Jymyläineh".
Vancquf rilaisten
piknikijide^n
lieiiiak:;l|3 pivänä
Vancouver, BX:;, — Täältä länneltä
bn ensiksi keiroptavana ikävä uuti­nen.
Dominion-päivän juhlien aikoi­na
vaati liikenneoimettcmuus kalliin
uhrin viedessään mr. ja mrs. M . Sa­lon
21-vuoden ikäisen ainoan pojan
Jifartin. Pojat t)livat moottoripyörä-ajelulla
ja vauhti Uenee ollut hiukan
hurjanlainen. Yhteenajo tapahtui
trokin kanssa J a - n i in teholsasti, että
kuolema seurasi silmänräpäyksessä,
ruhjoen Martin .pahoin. Hän oli hy­v
in pidetty nuorimies, erikoisesti sen­k
in vuoksi... että hän oli uhrautuva
ftvustajamme,.soitellen, haitarillaan
iltamissamme. .: Näistä esityksistä
yleisö erikoisesti piti.
On sangen ikävä todeta, että Mart­tia
el ienää ole. Hautaus tapahtui ku­luvan
kuUn 7;p:Hä;
Syvällä ' osanotolla osallistumme
omaisten, jä' - etenkin äidin ja isän
raskaaseen suruun, ,
'•" *''''•' *
\ Järjestömme jäsenten tyttäriä on
purjehtinut avioliiton satiamaah. K e -
säk. 16 p:nä vietettiin edesmenneen
Martti Lehtosen tyttären Pirkko A n -
helin ja Ernest.H. Richiardsln häät,
Pirkon äiti Lyyli j a veli Teijo järjesti­vät
häät, jotka pidettiin Clinton-haa,
lis.sa. •
Heinäkuun 7 p:nä vietettiin mr. ja
mrs. Risto Luodon tyttären Sirkka
Maryn ja Walter L. Peircen iiäät
myöskin Clinton-haallssa. Molemmis­sa
tilaisuuksissa.. c l i runsaasti väkeä
toivottamassa onnea nuorten alkaval­le
elämälle, johon me vielä yhdymme.
Jos merkit paikkansa pitää tulee tä­mä
sarja jätkumaarii Irene saattaa
olla seuraava, Siedrataan vain asian
kulkua, onko merkeissä ihitään perää.
. » « ft .
Kesäisiä ilmoja on ollut nyt täällä­kin.
Järjestö väki on matkaillut kult­tuurityön
me*fkieissä käyden oikein
suurella joukolla Seattlessa, Vierailu
cnnlstid hyvin, siitä lähemmin kerto­koot
mukana olleiet. Me vain toteam­me,
että ,tämä" toiminta lähentää
maamiehiänime toisiinsa rajojen ta­kanakin
jä samilla tekee tunnetuksi
järjestömme •kulttuurityötä. Kiitos
mukana olleille. „.
•Näin kesän aikana tavataan ulottaa
toiminta luonnon helmaan, kuten s i ­tä
runollisesti sanotaan. Tätä kutsua
seuraten menevät iNlilo Mäkelän K l u ­bin
jäsenet Kltsilärion. rantaan tk. 23
pnä.
Siellä keitetään maukkaat keitot ja
kahvit, joitä' kaikki täten kutsutaan
nauttimaan. Nämä syömämeiningit
ovat joka kesä"saaneet suuren sUosion
ja eikä ihorekäärt, onhan silloin k y ^ l
mys varojeh hankinnasta työläisten
etummaisen puolueen toiminnan r a ­hoittamiseksi.
Jos koskaan niin nyt
on kaiken tiedon''ja valistuksen tarve
huutava, sillä taantumus voimat har­joittavat
sumutusta kaikella tehol­laan.
Kaikki ne sentit, jotka tästä tir
laisuudesta saadaan tehostavat työ­läisten
asiää'meidän osaltamme.
Jo pitemmän ajan ovat suomalaiset
olleet mukana tämän maan varsinai­sessa
työväehliifikeessä ja luonnolli­sesti
me edelleenkin kannamme kor­temme
yhteiseen "kekoon niin rauhan
kysymyksessä kuin muussakin.
Joskus on havaittavissa jonkinlaista
haluttomuutta riäihin yhteisiin asioi­himme
nähden. 'Sellaiseen ei mieles­tämme
ole ^mitään syytä. Suunnitel­mat
vaan valmiiksi ja k u n ilmat v i i ­lenee
niin toiminnan " V i i r i " korkeal­le.
Meillä on toimipaikka ja kallis
asia minkä puolesta toimia.
Näissä merkeissä toivotamme kaik­ki
tervetulleiksi Äälle yhteiselle ate­rialle
s i m A u n ^ ^ t k :n 23 p:hä.
Lämpöisiä fffhöja ja paljon aurin­koa
lehtemme lukijoille toivottaa:
Isoisä.
Port Arthurissa
vatntsfufaan
ifiojuhlaaA
• Port Arthur. — ''feito MAiiri cn teh­nyt
tehtävän&i n l l h 3£aÄlrf;^saa men.-^
nä". ön sananparsi ' ja 'siKäU -failn t u ­lee
kysysymkseen . nyt jo historian
lehdille siirtyneen laulu- Ja soittojuh­lien
toitottamisesta Määiiaäalie, niin
allekirjoittaneeseen se pitää-nyt paik­kansa.
Aion siirtyä .Jonkinlaiseksi
apulaiseksi penkiUurhieiliJoille, H a a -
kllalle. Rannalle Ja monille muille
Eteläpään julldsuustyön tekijöille,
jotka varmasti ovat fehnect tehtä­vänsä
j a edelleen tekevättarmol&aas-t
i juhlien julkisuustyössä. Mutta s a ­nanlasku
sanoo: "Lisänä rlkkarokas-sa'-',
jcten näin sivusta pukkaatäinen
mahdollisesti voi olla terveellistä l i i t ­tojuhlien
menestymiselle.
Luoimolimen asla on, että mlntm
velvollisuuteni on ensikädessä pakista
meidän kotoisesta juhlaan valmis­tautumisesta.
Ylätuvan ukko lienee
jostain syystä ollut paihalla päällä ja
vihoissaan pehmitti vedellä Iskun ur­heilukentän,
n i in ettei poikiamme voi­neet
kuntcisuuttaan näyttää tuhatlu.
kuiselle laulujuhlien vieraille.
Kuitenkin täällä Iskulaiset valmis­tautuvat
kovalla touhulla liittojuh­liin.
Heinäkuun 16 pnä ovat ensim­mäiset
Iskun jäsentenväliset ^Upai-lut,
missä ensiksi jo kokeillaan, onko
missään lajissa kullan toivoa tärme
lännen lukon alueelle. Me kotoiset ja
ympäristön penkkiurheilijat ja penk.
kiUrheilijoiden tuttavat kiiruhdamme
suurella joukolla seuraamaan ja "per
taamaän" kirnupiimälasin kukin suo­sikkinsa
puolesta. Minä jp näin etu­käteen
petaan Kaarelan ylittävän
keihäässä 50 m. merkin.
Sitten .30 pnä heihäkimta järjestää
Isku kansalliset suurjuhlat. Pojille
siis jää.vielä kaksi viikkoa aikaa pa­rannella
ensimmäisessä, ikoeiadcsessa
saavutettuja tuloksia senteillä Ja.se­kunneilla.
Jää aikaa myöskin var­mistautua
viestikapulan vaihdossa,
n i i n että liittojuhlissa kapulan vaih­to
käy kuin siimaa vaan j a ehkä he.
onnistuvat juoksujenkin lähdössä va­rastamaan
niin hienosti ettei valpas
lähettäjä sitä huomaa. Näissä juhlis­sa
myöskin Iskun voimistelijat esit­tävät
liittojiihlissa esitettävän voihiis-teluohjelman.
Juhlien kohc&ohdäksi
tulee muodostumaan V.- ja TJ.-sieiira
Iskun lipun vihkiäiset. : -
Lippu tUlee oleräaan stähdartltiiai-linen
ja ensikerran se tiilee hulmua­maan
liittojuhlien juhlakUIkui^h mti-kanä
South Porcuplh^ri kaduilla. Se
osaltapfta tulee olemaan tunnusmerki-kinä:
"Korkealle I ^ ä ^ l^uhtb" ja
rohkaisijana räiihäh puöl&ta taiste­leville
joukOUle,
30 pn urheiljuhlista kaikesta päät­täen
tulee muodostumaan -valtavat
läksiäisjuhlat IiIttbju!hlajö\ikkiieBlie;
sillä silloin jo ovat kotosalla meidän
metsien pojat osallistuaksiBeri juhliin.
Myöhästyneeh piilakäuden tähden he
eivät voineet olla suuremmalla jou­kolla
mukana laulujuhlissa. Näin me
täällä valmistaudumme tuleviin liit­tojuhliin.
Joukkomme, joka csalUstuu
juhliin, mahdollisesti ei voi olla kO-vin
valtavan suuri. Mahdollisesti
meillä penkkiurheilijöilia e i ole l a i n ­kaan
mahdollisuutta osälil^ä, mut­ta
täältä tullaan Joukon jatkoksi niin
isolla jouKoDa 'kuin oh naahdoinsta.-
Niinkuin jo edellä mainitsin, täällä
Port Arthiurissa oU heriklsfenki^ttuu-rityön
katselmus. Kaikki ennen sa'-
manluohtoisissa juhlissa mukana ol­leet
antoivat yksimielisen lausunnon
siitä, että laulujuhUemme taiteellinen
taso ja juhlavieraiden runsaus on jo­kaisessa
juhlassa osoittanut nousua.
Laulukuorojen lixku on lisääntynyt ja
niiden kehitys mennyt harppa-askelln
eteeiipäln- Niinollen olivat nämä juh_
lat kaikkein antolslmmat. Onsyytä
Merimies: — -J^Q. häiritse
kirjoitan heOallehL
Kaveri: —vitutta nittsi
ttoto hitaasti? -
iMerimies: —
nopeasti. -
•SITÄ
Heilani ei voi
EREHTYI
" I l M i l ln sitä viimfiisti fa-
Wn soititte", sanol-eräs }txmm.
lefcön joukosta. "Oletteko i tT
täneet sen?"
"Bafltas rouva", sanoi taitenih
ritto vato selloni E-kleltä "
• • • '
El HUOMANNUT
Mary: Sinun sukassasi on
fihlrley: ODoukkaäntuneeU)
ka sinä tuollaista puhut. Elo
: Mary: "Ethän olisi saanut'
sisään ellei sukissaisi olisi vt-m
päässä."
TOTTA
"Teidän maatalousmenetfiä
oyat auttamattomasti vanhani
sahbi hiipti agraarikbiilun
halle farmarille. "Häninöstyisi
saisitte 10 paunaa omenia tuost»-
ta."
; "Olen samaa mieltä kanssamif
*»oI formari. "Se on pääiynäpia.'
Osutistoitiiiiita-ja
rauba
"Tietäen miten tnhoisasti'
vaikuttaa kansainvälisiin j
Ja miöen tärkeätä on, että
tolDilntaväki ja kaikki kansit
mlyat sotien ehkäisetnisäsi ji
batt säilyttääilseksi, e^iäi
gressJ. että Kansainvälintn
tobnititalUtto toiniisi
iUkloätf nb^ntuen siten, di;
Jokainen osuustoimiiinalliiitn
jesiä panisi vakavan vas
s^iä Vaaitaan ja iaa^
Ja oman maiuisa iialiitiiteeB
toon, että järjestö vastostu
laista, politiikkaa, joka^vqi
tää sotia £ai estää ösiiosti
titeiittainlsta."
Vuonna 1927 pidetyn Kansaiii
Ösuuitöimintäliitoä koiigressin
töksestä.
Romania kollektivisoi
ifnkärest. '— Romanian
Kokouksen puhemiehistö antoi
^uusda JiiJlituksen, että
suiikäen pitää oHä y h t e i s i a
tUksessa, Toimenpiteeseen on
dytty tuotahiion lisääinistä fa --'
löustuötteiden icaupung^illf
mistä sUmällä pitäen. Maafal.
histferiö on saanut tehtäväksMn
t ia köllöstivisointisiiuimitelnön '
dollisimman laajalle pohjalle,
taan asiaa koskevassa Julistu
toivot, että kahden vuoden:
Su^äburyssä vietettävät laul
tiiuodo^tivat vieläkin yaltav^
Nyt kun laulujuhlien ylelsesd
koukseissa päätettiin poiitaa "
kokonaan juhlien ohjelmistosta,
ruumiillisen kulttuurin harrasti^
ihtlstä .etoeäiäiäh Alkaa ja tilai:
kehittää kuntoisuutta, niin että,_
tulset liittojuhlamme
valtavammiksi tuloksien Ja
kaikkea aktiivisten osallistuvien;
kojen puolesta. Annettakoon ja
ton kunnia ja keholtettakoon
leenkhi kehittämään yksilöllisiä
vutuksia, mutta sittenkin olisi
paino annettava valtavien j ~
kokoaniiselle 'kisakentälle,
joukot ymmärtäriiään, että nil««
hävirmytkin. — Losojätiä.
TILATKAA VAPAUSI
sunnunfsi-i
Port Arthur, Ont. — C S J : n paikal­linen
osasto on päättänyt yhdistää
vallstuskomiteansa ja rauhankomite­ansa
lujittaakseen siten rauhan tais­telua
yleensä ja erikoisesti allekirjoi­tusten
hankkimiseksi atomiponuhin
pannaan julistamista koskevaan auo-miilcseen.
Järjestön haalilla pidetään «isl
suhnuhtai-lltäna. alkaen kello Kah­deksan,
yleinen suomalaisten rauhah-kokous,
jossa keskustellaan i^orean
tilanteesta j a kuullaan myös Töion-ton
rauhankongressissa olleen alueen
edustajan Matti Korkosen selostus
kongressin . työstä, päätöksistä ja
suunnitelmista rauhan työn edistä­mistä
varten.
Kesäkuun alussa Torontossa pide­tyn
CSJ:n laajennetun toimeenpane­van
komitean kokouksen päätöksiä ja
suunnitelmia selostaa Antti K a r l , jo­ka
oli alueemme edustajana maini­tussa
kokouksessa. '•
Kaikki suomalaiset ovat tervetul­leita
tähän kokoukseen ja osalUsttl-maan
keskusteluun. — A T H .
, Äskettäin vietetyn Yhdysvaltain i t -
senäisyysspäivän johdosta jouduInL
ifte silmäilemään sitä Yhdysvaltain
silloisen porvariston ja kansan' Itse­näisyysjulistusta,
joka hyväksyttiin
yksläilellsesti FiladelXiassa pidetyssä
manhermaän kongressissa heinäkuun
4 päivänä 1776 — siis 174 vuotta t a ­kaperin.
Tässä historiallisessa asia­kirjassa
esitetään silloisten yhdysval­talaisten
perustelut siltä minkä takia
he oUvat pakoltetut ryhtymään Y h ­dysvaltain
Itsenäisyystaisteluun sil­loista
brittiläistä herruutta vastaan.
Roska monet kansat taistelevat
parhaillaan (mm. Koreassa j a Viet­namissa)
ulkomaisia sortajia ja hei­dän
kotimaisia kätyreitään vastaan,
pn syytä lainata tähän eiräs pätkä
tästä Itsenäisyysjulistuksesta, jossa
sanotaan, että kansoilla on oikeus
työntää pois *artelltaaii sietämättö­mäksi
tullut halUtuskoittento.
Me pidämme itsestään selvinä
tosiasioina, etiä baOdd ihmiset on
laota* tasa-afvoisiksl, että heidän
luojansa on saontit heille vissit e-
' pnnttamattomat oikeudet, että
nUhitt fcUtthni elätbä, vapaus ja
onnen tavoittelendnöi, että näi­den
oikeaksien tärväämistä varten
muodostetaan hallitafesia, saaden
asianmukaiset TaltäDteitsa hallit­tavien
stiasfatnaksesta. että mil­loin
Minkälainen halUtos tahansa
tulee tarkoitusten loukkaajaksi, on
kannalla oikedk muuttaa ta! pbis-taa
se Ja asettala tilalle uusi halli­tus,
liiöden.;s{;i| perusteet sellaisille
periaatteiUe ja järjestäen sen val­tuudet
sellaiseen muotoon kuin
näyttää -edtillislmmaUa tbrrälli.
snntensa j a onnensa saavuttami­seksi,
Käytänpön kokemud mää­rää
tosiasiassa, että kanan aikaa
toimineita halUtoksia ei pitäisi
mouttaa Vähäpätöisistä Ja tilapäi­sistä
syisitä; jd'sen mnfcalsesti ovat
kaikki kokemukset osoittaneet, et­tä
Ihmiskunta on taipuvaisempi
kestämään siedettävää vääryyttä
kuin hankkimaan oikeutta poista­malla
ne muodot, joihin se oh tot­tunut.
Mutta ktm pitkä, sarja a-
Unomaa, . s a p ^ n tarkoitukseen
tähtääviä väärinkäytöksiä Ja mle-
UvaiUisuusksia osoittavat pyrki­myksenä
olevan alistaa kansa eb.
dottonian hirmuvallan alaiseksi,
on sillä oikeus^ Ja velvollisuus k u ­kistaa
sellainen hallitus j a hank­kia
uudet vartijat vastaista tnr-valllsuuttaan
varten.
Niinhän Yhdysvaltain kansa'teki­kin
174 v u o j t a J ^ p e r h i . Samoin te­ki
VenäjänlbSi/a-33 vuotta sitten Jä
sen Jälkeen monet muut kansat. V i i ­meksi
sen teki K i i n a n kansa ja nyt
parhaillaan taistellaan samassa mie­lessä
Koreassa ja Vietnamissa ynnä
muualla.
Mutta asiat näyttää nyt siltä, että
esimerkiksi Korean kansalla ei ole o i .
keutta siihen mistä n i i n kauniisti p u '
huttiin Yhdysvaltain ItsenäisyysjuUs-tuksessa
kun 13 yhtyneen Amerikan
valtion toimesta kukistettiin silloinen
brittiläinen herruus. Siitähän o l i ky­symys
Kiinassa, siitä on kysymys nyt
vietnamissa ja Koreassa.
oikeuäe"t"eianiän, vapauden j a o n i
nen tavöltttelfeäilsöeh'' eivät • o l i
muuttuneet kuluneid^. 174 vuoden
aikana — ne ovat yhä 'ede^een^-sal'
mat kuin ne olivat silloiti kuin Y h ­dysvaltain
nouseva porvaristo nousi
aseisiin ja kukisti brittiläisen " h i f -
muvallan" kuten julistuksessa sanot­tiin.
Mutta tosiasia on se, että eimen
kapinallinen Yhdysvaltain piörvaristo
on muuttunut taantumukselliseksi
se on aikojen kuluessa muuttunut s i i ­hen
asemaan jossa' brittiläinen her­ruus
oli 174 vuotta sitten yhdysvalta­laisiin
nähden, Yhdysvaltain haUi-tus
edustaa nyt Wair S i r i t i n raha-kuninkaita
ja Yhdysvaltain Imperia­lismia,
joka haltiaa valtansa j a maa­ilmanherruutensa
lujittamiseksi a-listaa
ikeensä alaiseksi koko maail­man
ja taistelee sitä varten kaikkien
kansojen kaikkia vapauspyrkimyksiä
vastaan.
Koska kommunistit ovat kaikkialla
kansojen vapaustalstellm johdossa ofl
Wall Streetin hallitus Julistanut py­hän
sodan könununismia vastaäh.
Maailmassa on paljon oikein ajatte­levia
ja vapautta rakastavia Ihmisiä,
jotka eivät ole kommunUtejä mutta
jotka haluavat toUniä Jä talutella n i i ­den
ihanteiden puolesta, joista hiin
maUiloUa tavalla puhutaan l^dys-valtalQ
itsenälsyjfäJUUstUksesäa. SUtä
varsin yksinkertaisesta syystä
taan heidätkin kommunisteiM
pannaan vankeuteen, elleivät
henkeään.
Syngman. Rheen hallltu
on ollut Koreassa paljon kurjeni'
hirmulsempi kuin brittiläinen i
to oli konsanaan yhdysvalloissa
vuotta takaperin. Sitä suiiremiÄ
Korean kansalla on Rheen
komennon kukistamiseen —
valtäiii itsenäisyysjulistuksen
ttiikaisestl. Mutta aikoinaan
kumouksellisen Yhdysvaltain
tukseii sltanlssä se julistetaan njt.
kolllseksi tai vieläkin paken
Yh^svaitaln hallitus on nyt J
kaiken maailman taantui
Ja vasta-vällärikumouksellisten
jaksi ja poliisiksi.
Maailmassa ei ole tällä erai
taantumuksellista ja Julmaa "
toria täi muuta despoottia, •
WaU Streetin hallitus olisi valou
khi mahdollisin keinoin
hänen hallitustaan kansan •
pyrkuayksiä vastaan.
Ennen vaUarikumoukseUinen
rikka on siis muodostunut
vapaustaistelun kukistajaksi j»
ken vapauden sortajaksi.
Yhdysvaltain hallitus on
kaiken sen mitä Yhdysralö»
nälsyysjulistuksessa sanottua
vuotta sitten. ' . . j .
Mutta maailman kaiisat eiT»'
unohtaneet itsenäisyys julj»''-
malnlttuja ihanteita. Ne elävai
leehkin, että niitä kyetä
mään pois edes amerikiaiaia^
mipOmmelliakaan.
Kansalla on "«nkens j»
Mäiääaai settiinen hafliti» ^
rasm vartöat mlalsta
l i an Tärfti^.-KalteTBrfc