1950-02-04-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Liiantaina, belmik. 4 p. — Saturday Feb. 4 . Sivu 3
"kapinajuttu"
IS^Uut 13 kertaa
käsiteltävällä
Pägertiolinin "työvaenhal-rmot
niistää
vittaai
iäid
i?"
Kemin laUcolaSsia vastaan
ulle. 5
hän £32t
kahaiun.
ntlja,e
aeflä d
nyt?
istä tDi
ssa
inä
>aiica]luc
tsikolcoä
In toliBi
ukseoi
s oh
justelu
narryka
a sihtee
. kirjea
ima ke
tokunm
: joilafc [
i kesbs ;
ohjaaji
m ebds
laaliae
"Icapinajuttu" oli tämän vuo-
^'^toipäivinä 13. käsittelyssä.
zLa. jutun johdosta vangittiin a i -
Lflan yU sata h e n k ^ oli jutun 13,
^ e j y n alkaessa vangittuina enää
henkeä, joista T^si oli n a i -
« n Syyttäjäviranomaiset ovat o l -
w pakotetut päästämään vangitut
ouaalle jalalle sillä jutun 'te&opeli
go^ut sen käsittelyn jatkuessa yhä
oululainen poUisi Heino Virkkula.
•j^Aa «i oUiit kelvannut syyttäjän toh
j o k s i , esiintyi oikeudessa syy-tettjjen
todistajana. Hän sanoi po-liijseilla
oUeen jo etukäteen pamput
otoilna. Mielenosoituskulkueen p y -
jsähtyinisfötä pamputuksen alkami-iseöj
hän arveli kuluneen ainoastaan
friiden minuutin. Virkkula el oUiit
jkiyttäDyt pamppua eikä ampuma-lasetta.,,
• . . _ _ _ _ _ _ _ _
Ijfetti Pietikäinen oli
paras Puijon mäessä
gnoplo. — Puijon Buurmäessä-, k i l pailtiin
loppiaisena Veikkaustoimiston
lahjoittamasta viestintuoja-patsaasta.
Mukana olivat kaikki Suomen iiarhaat
hyppääjät. Kilpailun voitti ylivoitnai-sestl
Puijon Hiihtoseuran Matti I»ieti-fcämen.
jonka pisin hyppy kantoo 81.5
metrin etäisyyteen. Mäkiennätys on
86 m. ja se on Matin nimissä. lake
placidiin valittujen Leo Laakson jä
Olavi Kurosen toiset hypyt menivät
pilalle kaatumisen takia.
Suomen yleisradion
lyhyfaalto-ohjelma
kuluvalla viikolla
Suomen Y l ^ ^ a d i o n tulevan viikon
lyhytaalto-ohjelmassa havaitaan mm.
seuraavat erikoisuudet:
Snnimntaina hdmik. 5 pnä: -klo
12.30 ip. esiCtelee prof, Unto Kupiial-nen
viikon kirjat, fcaksi ruhoteoista,
klo 4.05 ip.esitehnöi prof. Martti
Haavio "kansanomaisista ihmissielun
hahmon kuvitelmista", klo 4.45 ip. lähetetään
Tampereelta kuvaus Eurbor
pan pikaluistelumestaruuskilpailuista
j a klo 10 l p . e s i t t ^ .Kerttu Krohn"
kuvauksen käyimistään Runebergin
kodissa Porvoossa. •
TIMMINS, ONT.
BIMMS, .HOOKER & FZCKBRINO
vakuutuksia Ja kllntelmJstdjS. D o minion
Bank Building. Timmlns.
Ont Bfbrketteja, lainoja. bondeiJa
Ja vakuutuksia.
imifsijs
en oftj
BELL
HAUTAANTOEttlTTAJAT
'. Hyvämaineinen paJyelua
2746 East Hastlngs Street
PCHELIN HA. 0015
Vuieoaver Bir. Colombia
Afaanantaina klo 4.05 i p . kokoontuu
viisasten kerho, kuuntelijat kysyvät
jä viisaat vastaavat j a klo 10 ip. esitetään
Woifgang Bqrchertin radionäy-telmä
"Ovien ulkopuolella".
Tiistaina klo 12.25 ip. pakinoi maist.
V i l l e Louhe aiheesta " K i m mammutteja
metsästettiin" ja klo 10 ip. esitetään
Heikki Klemetin urkusävellyksiä.
Keskiviikkona klo 4.05 ip, pitää prof.
Paavo Suomalainen biologisen esitelmän
ja k lo 10 ip. selostetaan radioteatterin
työtä-
Torstaina klo 4.05. lp. esitetään lasten
satunäytelmä ja klo l O i p . pakinoi
prof. Osmo Turpeinen aiheesta " M i ten
välttyä lihomisesta".
Perjantaina klo l ö i p . esitetään r a diokuunnelma
"Majakkasaaren opet-tajatar".
Xanantaina klo 10 ip. esitetään selostus
seuraavan, viikon ohjelmasta ja
klo 10.10 i p . esittää Martta Palomäki
kansanlauluja.
Kuuntelijoita kehoijetaän tiedoitta-maan
lähetysten kuuluvalsiiudesta ja
toivomuksistaan osoitteella: Suomen
Yleisradio. Helsinki.
VUOSIKYMMEN VAlHtUU
- KULTTUURI ITSESELITTÄÄ
Suomen Vapaa Sana on esittänyt
Suomen keski- Ja nuoren polven k i r -
jiailijfoille kolme kysjmaystä:
1) Mitä on40-luku merkinnyt omalle
kehiiö^kseUemme'!?'^' Mitä se oin
merkinnyt maamnie teilttuurielämälie
yleensä? 3) Mitä toivotte alkavan 50-
luyuh henkiselle elämä^e merkitsevän?
Jarno Pennanen, Elvi Sineinro,
Olavi Paavolainen " J a Kai Laitinen
vastaavat seuraavasti: *
Miesten ja Nmsten RääiSli
Kaikenlaista korjiaustyfitft '
Puhelin 2-li»l
Beaver Lakelta on
Barnes Drug Co.
— 3 KAUPPAA—
Sanlt Ste. Marie Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
nydellinen varasiö iäSkkeltA.
Postitilaukset täytetään
huoleUisesti.
VAPAASTI KOKEILUA
VARTEN
ja
otuksille
Jos ette ole koskaan käyttäneet
BOSSE TABS-lääkettä kiusallisen
nlvelreumatlsmin. hermotulehduk-sen
ja reumatismin päkotu^lln —
niin kokeilkaa sitä Jo TÄNÄÄN
meidän kustannuksella? Sitä ovat
köyttäneet Jo tuhannet ihmiset yli
a vuoden ajan Cahadassa Ja Y h dysvalloissa.
V
yAPAASTI TXMXS L E H D EN
LTOUOILLE.
Ue lähetämme mielihyvällä teille
tSysikokoisen paketin suoiaan kptU
wpltteellanne, KäyttäkS» 25 tab-fcttiavapaasa
Jos ette ole tjpyty-jÄtaen
tuloksiin, n i i n pyydämme
lähettämään käyttämättömän osan
paketista meiUe takaisin — se e i
njksa teille mitään. iUkaä fiUtet-
Mto tahaa, ainoastaan nimenne ja
osoitteenne:
BOSSE PRODUCTS CO.
Öept E-5.2708 FameU A v e ,
ChIeajo45.ni VSJL
Mhetetään meidän Canadan konttorista
tulUvapaasti..
C S J : n Beaver Laken osaston k i r -
jastoiihoitaja Arvi Salo toi äskettäin
Canadan Suomalaisten Arkistolle huomattavan
kirjalahjoituksen osaston
kirjastosta. Paketissa oli lukuisia
Canadassa painettuja teoksia j a sellaisia
Yhdysvalloissa painettuja kirjoja
j a julkaisuja, joissa oli Canadan
suomalaisia koskevaa ainehistoa.
Useimmat kirjat olivat hyvin säily-.
iieet ja: kaksoiskappaleina ' ovat tar^
peellisiä arkistolle, joko vaihtokäppa-leiksi
tai Suomeen lahjoitettavaksi.
Arkistokomiteä lausuu osastolle k i i tokset
lahjoituksen johdosta.
Arkiston kokoelmiin haluttaisiin
saada nim. "Canadan Suomalaisen
TasTcukalenteri 1938" sillä sitä ei ole
Canadan suomalaisen kirjallisuuden
kokoelmassamme. Myöskin haluttaisiin
saada Siirtokansan kalenterit
vuosilta 1918, 1919 ja 1921 niissä olevien
Cai)adaä koskevien kirjoitusten
vuoksi. /
Arkistosta puuttuu vielä myöskin
Metsätyöläisen kaksi ensinunäistä m i -
meograafilla painettua nurneroa vuodelta
1926.
Kirjapainossa painettuja mainitiin
lehden numeroita puuttuu seuraa-västi:
Vuodelta 1928 numerot^ ja 11.
Vuodelta 1929 numerot 2, 5, , 7 j a 8.
/•Lehden nimi muutettiin sen jälkeen
Maa- ja metsätyöläiseksi. Sen numeroita
puuttuu seuraavasti:
Vuodelta 1930 numerot 5 ja 6.
Vuodelta 131 numero 2.
Vuodelta 1932 numerot 6 ja 10.
Vuonna 1932 muutettiin lehden n i mi
jälleen entiselleen. Tämän Metsä-työläisen
nuiheroita puuttuu seuraavasti:
Vuodelta 1933 numerot 1. 4, 5. 7—12.
Vuodelta 1934 numerot 3—10 saakka.
Vuodelta 1935 on arkistossamme a i noastaan
numero 2, joten numCTO
ja kaikki niunero 2 jälkeen Ilmestyneet
nunlerot puuttuvat niin pitkälle
ktiin lehden julkaisemista jatkettiin,
k a i k k i arkistolle tarkoitetut lähetykset
on tehtävä osoitteella: Finnish-
Canadian Archives. Box 354, Sudbury,
Ont. , , /
Arkistokomitean puolesta: H. Sula.
arkistonhoitaja.
Kirjaili^ OLAVI PAAVQIAINEN:
Mitä 40-luku on merkinnyt itselleni?
Synkän yksinpuh<elBn.'; vuosikymmentä,
johon sisältyy, raskaita pohdiskeluja
ja katkeruutta hukkaarikUlu-neista
sotavuosista.- mutta" samalla
riemua saada seurata maailmanhistoriallisten
pandiraamojen aukeilemista:
tyrmistyttävä kokemus joutuinisestä
organisoidun mielipidevainon alaiseksi
j a kipeänylpeä kokemus sen kasvattavasta
j a terästävästä: vaikutuksesta
. . . J a lorun lopuksi hämmästys
(mieluisako?) huomateJssaan sukupolvensa
jo joutuneen-kirjallisuudenhistorian
lehdiUe.
Mitä 40-luku on merkinnyt suomalaiselle
kulttuurille? Positiivisessa
mielessä merkittävintä: raciikaalin
kulttuuririntaman niurtautiimiheh sodan
jälkeen yleiseen, tietoisuuteen ja
sen tasa-arvoiseksl tunnustaminen.
Negatiivisessa mielessä: kouristuksenomaiset
yritykset sen .painamisieksl Jälleen
pimentoon ja uuden. älymystö-nuorison
pako "pessimistiseen l y y r i l l i -
syyteen sekä "syvähenkiseen" estetl-
.soivaan abrakadabraan-.. . Rinta^
manjako j a kylmä sota; mikä oh traa-gillinen
j a täysin-hedelmätön sekä
kulttuurisessa että kansallisessa mielessä.
Paradoksaaiisiri'todistus siitä:
Vilho Helasen puh^exivubro Suomen
K ir j a i 1 i j ä liitdn^^Truipslkokouksessa:
"Jklyöntäkää,: että niin kauan kuin
vasemmistolaisia oli täällä johtokunnassa,
n i in kauan oli liitossamme elämää
ja toimintaa.^'' V '
Mitä toivon SO-luvuita? Ratkaisuja
--ummehtuneiden vesien liikkeelleläh.r
töä . . . kansallisen kulttum-ikritii-k
l n uutta terästymistä. "Ajan suurien
aatteiden ja tapal)ttuiilen murtautumista
suomalaiseeh' 'kirjallisuuteien.
Akatemian apurahaa' T I V . Aaltoselle.
Väinö Kaukoselle. Räciii' Palmgrenille
sekä Kullervo Rainiolle hänen "Ajan
Kirjassa" jiukaisemastäah parodiiasta
" T : S. Eliö; 'Autio;>RSa^n'i. »4p-luvun
— ^ ei aikakauden, herrayati^elkoon,
vaan aikakauJslehden-T- h e n k i i i ^
mistä. Ja Rafael Koskimiehen äiia-temän
uhallakin tp|yon lopuksi taas
uudelleen, että Suomessa vihdoinkin
ymmärrettäisiin, mitä maailmassa nykyisin
oikein tapahtuu!
kansallisen linjan kuollnfrans^esi.
Tämän liioliuäanse^ih ensitahdit
soitettiin Aale Tynnin "vastjtfinta"-
runöiidessa. Ja sen ensimmäinen Juh-lakaJarrös
o l i Olavi Paavolaisen "Syn-icän
yksinpuhdun" teilaus. Ja kui-fehkin
—^xtdjäkymm^ kulttuurinen
päälinja ampuu raJcetin var-mmideiia
kclmekymmentäluvun vale-kansallisteia
kulttuuriperinteiden läpi.
Suomen heioklneh saarto, maäilman-kirjallisiiudesta
eristäminen, on päättynyt.
Francon sotilaiden murhaamaa,
täällä suloin tuntematonta
Francesco Garcia Lorcaa on esitetty
inaan suiuiimnissa t e a t t e r e i n , kustantajien
yritys vaientaa Pentti Haanpää
oli iiäättynyt tämän voittoisaan
Ja ainutlaiatulseen asemaan suomalaisen
kans;ahkuvauksen tällä hetkellä
vpimakkaimjpäna edustajana. Kaksi-j
a kblmekynuneptälukujen levottomas
ta hakijasta. Olavi Paavolaisesta näkyy,
tällä hetkellä entinen "Suursil-vä.
iikseh" j a "Synkän yksinpuhelun"
kansallinen kriitikko ja tUlttäJä. K a t r i
Valan eristäminen oh k a i k en k o s k i ,
mles-poiemiikih uhallakin päättynyt
runoilijan täydelliseen voittoon. Ja
K a t r i Valäji nuMesta ystäväpiirJstä
ph: kasvanut esiin Elvi Sinervo^ k u mea
ja^ avara runbilljaääni,' Viljami
VaihddäjaÄia tpivonsulfca Jä"Toveri
äiä petä"-teoksen eetillinen ihminen.
Ja jos uusi viisikymmentäluku, jonka
hahmoista suuri osa jo on nähtävissä,
ei olekaan vielä selvä, jos näistä
nuorista kirjailijoista suhteellisen
harvat ovat taistelleet itselleen maailmankatsomuksen,
niin Inakin on selvää,
että he.ovat ulkonaisesti Ja s i säisesti
katkaisseet suhteensa vale-kansalliseeh
linjaan; Jääkööt sille
Koskimiehen hautapuheen fraasit,
näille nuorille kirjailijoille jää tehtävä
viedä suomalainen kulttuuri
eteenpäin.
CBC:nrftIontreaUn Studio lähettää Jokainen sonntuital keUo 1.30 ip.
r ? * * W»y?'^eSpWr.ohJelmaii. Ohjelman esIUäJät vasemmalta
^ H Gerald BOITOD. Tim IVhelan. Mr. Caplan, Alfted
Gallagher. John Calicos ja Eleanor Stuart.
..ALEKSIS KIVELLÄ El OLLUT
AIKANAAN "IKUISTUTTAJAA'
»AKSI KARSITTE KYU4ETTYMISES-TA
saadusta YSKÄSTÄ? Estäkää se
eurooppalaisilla DIANA-TIPOILLA. eurooppalaisen
formulan muEaan tehdyllä
^Kkeellä,. mikä nykyään tunnetaan
^Kkialla Canadassa ja Euroopassa.
Muutama DlANA-tippa sokeripalassa
jai kuuman veden kanssa otettuna aiit-
^ heti huojentamaan KYLMETTYMISEN
kautta saatua YSKÄÄ, nenäkatar-r^,
kurkkukipua, rintakipua, se auttaa
«tmassa, henkitorven tulehduksessa, se
uevittää korva- ja hammaskipua ja on
^omaista kurkun kurlaamisessa ja ki-
Peitten ikenien parantamisessa. Useim-pssa
canadalaisissa kodeissa on nyky-fc^
J^J^J^J^^^sin. Älkää saUiko KYL-
^ T Y M I S E N kautta saamanne YS-
«;AN pitää teitä vuoteessa. Hakekaa
pullollinen DIANA-^ippoja paikallisesta
rohdoskaupastanne tänään. Ellei siellä
l^J^}^ kehoittakaa röhdöskauppiasta
Jaakkimaan sitä lääkkieideh tukkukaupasta.
Hinta $lpuUo.
K i r j a i l i j a ELVI SINERVO:
40-luku on o l l u t ' minulle henkilökohtaisesti
juhlallisesti sanoen rikkain
ja raskain tähän astlsen elämäni vuosikymmen
: tämän kymmenen vucdens
aikana olen tullut ihmiseksi. Sen ensimmäisiin
neljään' vuoteen sisältyvät
sota- ja vankilakokemuksehi. Vankl-lavuodet
merkitsivät minulle kolml-kymmenvuotiaaii
ihmisen uUtta p u -
berteettikautta, elähiän kertaamista
yksinäisyydessä lapsuudesta alkaen,
i r t i sanoutumista individualismista.
Ideologista selkiintymistä ja kasvamista
työväenluokkaan uudella tasoll
a . Senjälkeiset vuodet ovat merkinneet
Engelsin käyttämää sanontatapaa
lainatakseni: vanukkaan kokemista
syömällä sitä.' Maailman mittakaavasta
katsoen ol^n tyytyväinen 40-
luvun toiseen puoliskoon, se osoittaa
hyppäysmäistä kehitystä ihmiskunnan
pyrkimyksessä. Nuoruuteni pessimismi
on muuttunut optimismiksi, jota
ovat edistäneet myös tänä aikana tekemäni
ulkomaanmatkat' ja niiden
elämykset.
Myönteistä kuvaani 40-luvusta kokonaisuudessaan
j a maailman mittakaavassa
katsoen hähunentää vain
joinakin väsymyk&en hetkinä kalkki;
se kielteinen, takaperoinen j a pieni,
mikä tapahtuu läikällä Ja joka päivä
j a jota parhaiten luönnehtiyat sisareni
Airan säkeet: " O l i täällä salmet auki
taikka jäässä, täällä ahdistus ei koskaan
laukee .
Uuden vuosikymiMnen otan vastaan
tnoniii hyvin toivein. Toivon, että
vahvistuva rauhanpuolustajain liike
saa estetyksi sodan. Mutta ei tarvitsekaan
toivoa — siitä riippuu melkein
kaikki. i: .
K i r j a i l i j a JARNO PENNANEN:
Luku alkaa j a päättyy kylliksi irvok-kaasti:
Koskenniemi astui Valvoja-
Ajan päätoimittajaksi ja "suomalaisen
kulttuurin Johtoon" samalla, kun
Hitler aloitti viimel^ri katastroöfiin
päättyneen ristirettensä. Hitlerin tuhkaakaan
el ole Jäljellä, mutta 1949,
muutaman päivän väliajalla akatiee-mikko
Koskenniemi ylistää'professor
i Koskimiehen taantvunuksellista k i r -
Jallisuudenhistorla-pänälettia rohkeaksi
historiankirjoitukseksi j a profes-sori'Koskimies
puolestaan Koskeimie-men
sammunutta" runokokoelmaa
mestarin työksi. Nuoria tulenkantaj
i a naurettiin aikoinaan keskinäisestä
kehumisesta, mutta hilpeätä ja iloista
on sittenkin, että nuoret pursuavassa
elämän timnossaan yliistävät toisiaan
llilEasanoin. K u n sensijaan kaksi vanhaa
professoria tekee saman, muistut-
Klrjallisandenarvpstelija
K A I LAITINEN:
1) . k u u l u n silheri Ikäpolveen, Jonka
varslnalnet nuoruusvuodet sattuivat
sodanaikaan. Ja siten 40-luku on
merkinnyt minulle samaa kiiln tuhan-siUe
muille: äkkiiiälstäsirtymistä lasten
maailmasta alkuisten maailmaan,
eräitten Illusioiden ehnienalkäista särr
kjrmistä, "kovempaa" elämänotetta.
Mutta luulen, että se on myös opettanut
nieltä tarkastelemaan maailmaa
asiallisesti j a tasapuolisesti, avartanut
näköpiiriämme moneen suuntaan.
2) kulttuuriilemine kulunut vuosikymmen
pii merkinnyt mielestäni sekä
tappiPta että voittoa. Tappiopuolella
on merkittävä ulkomaisten suhteiden
lähes täydellinen katkeaminen Ja
taiteilijalh työrauhan häiriintyminen.
Miitta tässä a n k a r a : ^ puristuksessa
on ehkä myös kjrpsynyt jotakin: turhat
hepehet ovat karisseet pois. Ja
koko ihmiskunnan perusongelmat ovat
kohonneet pelotta.van suuriiia luovien
taiteilijoiden eteen. O n jouduttu kääntämään
katseet sisäänpäin ja arvioimaan
uudelleen monien seikkojen todellista
arvoa; on saatu pohdittavia
kysymyksiä yhdellä kertaa n i in paljon,
että niitä riittää vielä tulevillekin
vuosikymmenille. Ja sodan muuten
pimeinä vuosina on saatu myös lisää
sellaista yleisöä. Joka on kiihpostunut
taiteesta Ja yleensä kulttuurista.
3) Toivon, että 1950-luku avaisi entistä
enemmän teitä niin länteen kuin
itäänkin ja antaisi luoville talteUijoillemme
nuisaasti mahdollisuuksia u l komaisiin
opintomatkoihin. Toivon,
että olosuhteet maalimassa vakiintuisivat
ja ihmiset oppisivat entistä pa-renirnin
ymmärtämään toisiaan, ja ennenkaikkea
toivon kaiken luovan työn
perusedellytystä, pysyvää rauhaa.
"Neiti iulfesta"
rötunäyfelmä
Augiist Strindberg on suressa suosiossa
USA :ssa tällä hetkellä. New
Yorkissa on e i t e t t y vastikään "Isää"
ja tammikuun lopxissa alkaa eräs
kiertävä näyttelijäryhmä esittää " N e i -
/ti Julietai" ''amerikkalaistettuna" l a i toksena.
Jonka himeksi tulee " T a l o n -
rouva". Neiti Julie esitetään sUnä
plahtaashin omistajana Ja sehvuoksl
myös kamaripalvelija Jeania ja p a l velijatar
Kristiinaa tulevat esittämään
rieekerinäytteUjät, jolloin "Neiti Julie"
muuttuu "amerikkalaistuneena" rotu-otigelman
ratkovaksi näytelmäksi.
Tanska^ parlamentti
iOO-vuotias
Kööpenhamina. — Tanskan parlamentti
vietti viime maanantaina 100-
vuotl^muistpa. Kesäkuussa 1949 uusi
periistuslaki. jonka hyväksyi kuningas
Frederick VII. astui voimaan ja
tammikuun 30 päivänä 1830 valittu
parlamentti koätoontui ensimmäiseen
isturttoofisa.
taa tapaus luurankotanssia. Ja K o 6 -
kenniemcn-Köskimletl^in v ii m e i S e t
teokset ovat tosiaan suomalaisen vale-
Lyhyt Oli hapsen
yiiuhärrys
Eräässä hollantilaisessa koulussa
kohtasi op«ttajia Ja oppilaita kamala
siivo, kun he eräänä aamuna tulivat
kouluun. Ptilpetteja Ja kateedereja o li
lyöty säpäleiksi, nuistepullot rikottu,
kirjat revitty j a mustat taulut särjetty.
•
Kaksi 13 vuotiasta poikaoppUasta
oli suorittanut tämän sabotaashiteon
siinä hurskaassa toivossa, että koulu
Suomen ''^ikkatyölälnen" Joi-
- kaisi ä^ettäln Helena Parraksen
kirjoituksen Aleksis Kivestä, jonka
jolkaisemme <4ieeUlsena.
Äskettäin Jälleen sivuutettin S y l -
vesterin päivä. Tuo nimi tuo mieleemme
suurimman eläneen runoilijamme,
Aleksis Kiven kuollnkamp.
pallun hetket Tuusulan Syvälahdes-sa,
matalan Stenvallin mökin pienen
nurkkakamarln,_ Jonka salvan l i i an lyhyessä
sohvasängyssä ne hetket ielet-
Uih. Kuolinmökin hiljaisissa »urids-sa
kuulemme vieläkin herkistyneissä
mielikuvissamme Aleksis Kiven tuskaisen,
etsijähuudon: "Voi, en löydä
kotiani, en löydä kotiani!" Miten
järkyttävä parahdus tuo olikaan r u noilijan
elinaikaista kodittomuutta
ajatellen!
•Yhtenä traagllllsena piirteenä Alek-sis-
KlvI-mulstoihto kuuluu seädn, ettei
tästä runoiliijasta otettu elinaikanaan
ainuttakaaan valokuvaa, ijonka
välityksellä jälkipolvet olisivat saa-neet
todistusvoimaisen kuvan par.
häissä miehuusvuosissa sortuneen neron
fyyslllisestä olemuksesta.. Noina
aikoina valokuvaus oU tosin harvinaisempaa,
mutta kuitenkin siksi y -
lelstä, että 'jos K i v en nerous olisi
ymmärretty ja hänen köyhän syntyperänsä
aiheuttanm " k a i h i " karkoi-tettu
katsantoa pettämästä, olisi Jälkipolvilla
arvokas kokoelma. K i v i - k u -
via esini. ylioppilasmaailmasta, jossa
K i v i sUloIn tällöin liikkui,, mutta
yhdessäkään Joukkokuvassa el ole r u noilijamme
mukana. Myöskään K i ven
ensl-ilTolssa el ole näpätty kuvaa
itse kirjailijasta, vaikka pääosien eslt-
^täjistä lienee olemassa useitakin roo-llkuvia,:.
;-v ,VA.^ ,, • X . ; . . . -
' Irtdämme akateemikko Wäinö Aaltosen
monumenttaallsta Klvi-velstos-talähiimä
sellaisena kuin Aleksis;
K i v i elonpälyiensä loppuaikoina o l i .
Epäilemättä kuuluisa mestarim,menä
kemys toisesta mestarista on selvä-pUrteineri
ja syvällinen. Mikä jalous,
mikä mietteliäs ylevyys kuvas-tuukaan
RautatlentOTin Kivl-kasvols-
• t a l
kenelläkään ei ole syytä väittää,
etteikö prof. Aaltosen näkemys vastaa
todellisuutta. Tolsaailta voinemme
yhtä vähän kiistää sitäkään
mahdollisuutta, etteikö Kivi oUsl
fyysilllsenä Ihmisenä meille toisenlainen,
jos valokuva, pettämätön to.
distuskappale, olisi tallettanut hänen
piirteensä myöhempiin aikoihin.
K i v e n ollessa Jo kuolinvuoteen omana
havahduttiin sentään hieman:
"Seitsemän veljeksen". "Kullervon"
ym, runoilijasta on otettava valokuva.
Aie jäi kuitenkin hurskaaksi haaveiksi.
Nero kuoli Sylvesterln
päivän vastaisena aamuyönä v. 1872
jättämättä jälkeensä valokuvalevyä
itsestään. On luultu, että kuva on
jos-sakin olemassa. Joskus ovat lehdet
repäisseet vaatteensa: Kivestä
otettu valokuva on löydetty milloin
mistäkin, mutta tarkempi tutkimus
on riistänyt löydöltä kaiken todelU-suusarvon.
NUn vähän o l i nuori kulttuurimme
omasta olemuksestaan ja
tehtävästään tietoista vielä 80 vuotta
sitten, että sillä oli Jälkipolville
välitettävänä suomalaisen kulttuurin
yhden kuolemattoman suurmiehen
fyyslllisestä muodosta ainoastaan arkusta
häfhätää tehty lyijykynäpiirros!
K u n Kiveä oltiin saattelemassa
Tuusulan kirkkomaan multUn, teki
valnaJa^J hyvä ystävä E, A . Forssell
tuon piirroksen. Kiven päätä kohotettiin
arkun pieluksista hieman Ja
siinä ystävä valmisti kuvansa, Aöca-laiset
pitivät sitä tosin varsin onnistuneena.
Tästä piirroksesta ovat sitten
lähtöisin kaikki vakuuttavinunat
teellä, Jos toisaalta Porsseirin piirrosk
i n on syntynyt sellaisella hetkellä,
jona ei voida olettaa raskaan kuolin-kampi>
ailun läpikäyneen runoilijan o l leen
piirteiltään se Aleksis K i v i . Joka
hän on ollut esim. luomisvuosinaan.
Onkin sanottu, että näiden kahden
äärimmäisen kuvan väliltä ön Aleksis
Kiven todelliset piirteet löydettävissä."
\. • .
Aikaisten muistelmat Kivestä vllt^
taavat siihen, että arkiista otettu piirros
vastaa siis eniten todellisuutta,
j a saman käsityksen .'laamme myös
Lapinlahden sairaalan ylilääkärin
muistiinpanoista. Jotka Klvl-tutki-muksen
s u u r ^ I iloksi löydettiin lääkintöhallituksen
arkl-jtosta v. 1944,
K i v i on ollut laiha, kookas j a leveäharteinen
mies. siis sellainen, millaisena
Wäinö Aaltonen on hänet k u vannut
monumenttaalltyössään. Suur
i ansio kulttuurillemme, että olemme
saaneet sellaisen Kivl-veistdksen,
joka ilmeisen, tarkoin vastaa Kiven
fyysllllstä olemusta 'Ja samalla huokuu
aitoa Kiven henkeä, sen suuruutta
j a ylevyyttä.
Nuoret näytfelevät
m
• •I ;si
Kivi-tulkinnat kuvanveisto- Ja maa-laiistaiteessanlme.
Niiden perusteell
a on muodostunut meidänkin k u vamme
Aleksis Kivestä. Samanlaisena
se tulee säilymään ajasta aikaan.
Emme tule monestikaan ajatelleeksi
sitä hetkeä j a palkkaa, jpsta alkukuvamme
'Juontuu.
J . E. Stenberg oli toinen Kiven
aikalainen, joka ikuisti rtmoilijan piir-teet
muovaillen rintakuvan marmoriin
V. 1879, siis useita vuosia Kiven
ku<rfeman jälkeen. Tätä veistosta ei
pidetä <mnistuneena eikä se päässyt
vaikuttamaan siihen kuvaan, mikä
jälkipolvilla on Nurmijärven poijasta.
Tässä veistoksessa Kivi on kuvattu
pyöreäksi ja epäpersoonalllseksl.
Muistettakoon myös Stenbergin valmistaneen
työnsä muistikuvan peruskorjausten
vuoksi olisi pakko sulkea
Ja oppilaat sitten saisivat ylimääräistä
joululomaa.
Pori Ai*thor. —'Nuorison toiminnan
tukemiseen on meillä arthufllalsilla ja
ympäristölle mainio tilaisuus nyt kUn
nuoriso on omiin nimiinsä harjoitellut
Ja toiminut niin,.että-Jie esittivät
ohjehnänsa meille vanhemmille "Immeisille"
helmikuun 11 päivänä, He
ovat uutterasti harjoitelleet näy tel-määnsä,
joka oh hauska laulunäytelmä
nimeltä "Laskialskemut". Vaikka
se on yhdesisä näytöksessä on se k u i tenkin
koko pitkä. Siinä on kymmenkunta
laulua, iloista ,reipasta j a
surullista, siis kaikkea mitä kalpaam-mekih.
, Nuorta väkeä on näytelmässä'paljon.
K u n kemut ovat menossa, sattuu
isamassa kylässä olemaan kuljeksiva
kasaklca, joka' ottaa myöskin osaa
Ilonpitoon jä antaa kasakkatanssll-laan
lisää reippauta laskiaiskemujcn
viettoon.
Tukeaksemme nuorten toimintaa on
vanhan kaartin velvollisuus saapua
tähän tilaisuuteen ja slUä tavalla palkita
se. mitä nouseva polvi o n t i l a i suudessa
meille antamaan. Ainoastaan
siten vohnme antaa heille lisää
Innostusta, että jatkaisivat samaan
suuntaan eteenklnpäln.
Näihin päiviin saakka, el meillä ole
ollut tilaisuutta katsella yksinomaan
nuorten esittämää näytelmää, koska
aina on joutunut myöskin vanhempia
flimlslä mukaan. Nyt ei heillä ole
yhtään vanhempaa mukana, minutkin
he "sakkasivat" pois vaikka olisto h a lusta
mukana heilunut.
Kalkki tästä tilaisuudesta karttuvat
varat tulevat CSJ:n hlstorlatyön t u kemiseen,
sillä sekin toiminta kalpaa
varoja. Näin ollen, saapumalla tähän
tilaisuuteen annamme, samalla kertaa
kannatuksen kahteen tuiki tärkeään
kohtaan.
Katsokaa ilmoitusta tästä tilaisuudesta
helmikuun 7 päivän Vapaudesta
ja saapukaa siinä määrättynä aikana
C S J : n Port Arthurin osaston haaliin,
316 Bay St. Siten täytätte velvollisuutenne
nuorisoa kohtaan. <— K . J . K .
USA:n hallitus käyttää
radiota, sanomalehtiä
tykkejä meitä vastaan
Puhuessaan Ylels-AasialalseUe
Naisten kongressille mrs. Paul Robe-son
feanoi:
"Me. jotka pidämme kotimaastamme,
sanomme teille, että Amerikan
Naiseen Kongressi ja meidän maamme'
edistysmieliset Ihmiset haluavat
ilmaista teille, että me tarvitsemme
teidän ystävyyttänne. Me haluamme
limaista teille suuren kunnioituksen
siitä mitä te olette voittanee'-.
"Tänään meidän hallituksemme,
jota kontrolloi 60 perhettä, käyttää
meidän dollareitamme, sanomaleh-tiämme,
radioitamme, tykkejämme ja
lentokoneitamme sodan puolesta tel'ä
vaataan. Meidän kansamme cn toisiaan
vastaan taloudellisten, sosiaalisten
j a pollittis*cn olosuhteittemme
takia, Monilta meidän kansastamme
kielletään siviilioikeudet; niihin
kuuluvat neekerit, juutalaiset, uiko-maalaiset,
kommunistit j a edistys-
Työväkeä pyydetty
tufiefflaan TULm ^
vaatimuksia
Helsinki. — T U L : n Ulttotoimlkunta
julkaisi tämän vuoden alussa kehoituksen
Suomen työväestölle, ryhtyä
tukemaan "työläisurhellijaln oikeutettuja
vaatimuksia" Suomen urheiluliikkeen
ulkomaiseen edustukseen nähden."-.-
•y.--;",;, . - / j - , /
Keholtuksessa sanotaan mm:
' Känsalhvälistä k 11 p a k enttäänime
olemme voineet laajentaa muutakin
tietä. Koko maan tiimissä tapahtunut
kilpailutoiminta järjestettilh vielä k u luneena
vuoniux yhteistoiminnassa
maan muiden urheilujärjestöjen kanssa.
Tässä edustuksessa lilttonune
osuus Jatkuvasti vahvistui. Yhteis,
toiinlnnan jatkuvastloti kuitenkin nyt
S V U L : n tunnetun toimenpiteen kautta
saatettu kyseenalaiseksi.' Uuteen
sopimukseen on vain vähän mahdolU-suuksla
sen haluttomuuden vuoksi, Jota
toisella taholla cn koko neuvottelujen
ajan osoitettu. Toimenpiteen i l -
melsenä tarkoituksena onkin siirtää
maan edustusiirhellun voima, riippumatta
siltä, minkä järjestön piirissä
se kasvaa ja kehittyy. Joidenkin pienten
erikoisllittojen yksin velvottavaksi
ja omaan lukuunsa käytettäväksi.
Työväen Urheiluliitolle eivät tietenkään
nämä kansainvälisten liittojen
hallitsemat kilpakentät ole sellaisenaan
mikään Elinkysymys, mutta toisaalta
liitto ei voi luopua periaatteessakaan
oikeudestaan itse päättää
omasta toiminnastaan ja oikeudestaan
edustaa tätä maata sen kalkissa valheissa.
Eikä näitä oikeuksia Ja vei-voUlsuuksla'
voida mielivaltaisesti soveltaa
käytäntöön. Niiden velvoitus el
mieliset ihmiset, joilla el ole puhe-,
ajatus- ja kokoontumisvapautta. Jotka
taataan meidän perustuslaissamme.'
"Neekerlnalsena tämä tuntuu m i nusta
hyvin huolestuttavalta. Neeke-'
rlkansalalset. U miljo:naan melst<l,
eivät tiedä millä hetkellä helddn vapautensa
ja elämänsä riistetään
lynkhauslain taikka muiden meitä
vastaan olevien lakien kautta.
Taistelussa tasa-arvolsuuden. puolesta,
mä löydämme kommunisteista
Ja edistysmielisissä Ihmisissä hyviä
ystäviä.'..". ;, :
\oI riippua siitä, onko tilaisuuden nbnl.
olymplanklsat tai tavalUnen ~seurB«
UlpaUu. TUL: vetoaakin kaUddln'
kalkkiin kansalaispiiieihln ja emea,
mutta maan Järjestyneeseen työvfies»,
töön, mitä työväenliikkeen xini^ma^-,
osaa se edustaakin, saadakseen tapittavan
tuen työläisurheilljala o l ^ u ^*
tuille vaatimuksille. ' i < ^
• — t
— Monstrcsitetti tarkoittaa e i ^ i m*
mallista epämuodostumaa. fr, '
, , rrie» t „.
619 Dandas S t W., Tonato
PL. 6151—AD. 0919
Pitkät) ja lyhyen matkan veto*
palvelu. — Autojen sfiUytystO.
nsmSB BTBAU BATBB
56-58 Wtdmer Sttcet '
Toronto^ Ontario
MIEHET:
Keskiviikkona Ja torstaina 3-12 Lp.
Perjantaina 1-12 Lp.
Lauantaina 1 Lp. • 3 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p.-l Li».
NAISET: « ^
Keskiviikkona ja torstaina 3*13 Lp.
Perjantaina ja lauantaina 1-181^
PUHELIN EL. 2591
S.C.A. UrhoUulUiOB
virkailijoiden osoltieott
Puheenjohtaja: Ake HunnaUu»
90 Neville Park Blvd4
Puhelin H.O. 6195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vourlo > -
80 St. Patrick St. Toronto. Ont
Puhelin Elgin 8596
Rahastonhoitaja: Vilho EtelkkUft
84 Day Ave. Toronto, Ont
Puhelin B£. 4386
Kirjeenvaihto slhteertUe. Huomioikaa
sihteerin uusi osoite.
Peter Ä. Vesa, B Ä
Batriaterr SoUeltor, Notoiy,^
SUOMALAINEN
LAKIMIES .
OB. 8392 B92 Danfortb Avo.
(Near Pape Ave.) TorinSo
DR. TEUVO TENHUNEN, M.D.
Vastaanotto keskiviikkona Ja perjantaina kello 7—9 ip.
aikoina sopimuksen niukaan.'
6 WiIIcöcks St., Toronto . PukeUn OXford 908&
EUROOPPAAN
LAIVALLA TAI LENTOTEITSE
Järjestämme matkanne Suomeen tai Skandinavian maihin, joko
yhtäällepäin tai edestakaisin j a avustamme passinne Ja viisuminne
hankkimisessa. Halutessanne tuottaa Jonkun henkilön Canodaan
a nnanune Teille mielihyvällä tarkat tiedot siirtolaisviraston ttiää»'
räykslstä j a rhyymme matkalippuja ennaJtkomaksuUa.
Ainoastaan rajoitettu määrä palkkoja laivoissa v; 1980.
^yton aika tilata lentoliput ensi kevättä Ja kesää varten. - ;
TARKAT
TIEDOT
Soutakaa^ Ibff
ikirfoittakM^
VAKUUTUS-JA MATKAILUTOIMISTO
724 B&y Street Toronto Z, Ontorio Ptth. Wa. 1403
PyyfäfcM meUtft läbempUl iteioja
iMatkustaessanne Suomeen käyttäkää;
Ruotsin Amerikan Linjaa,^^^
voitte olla vakuuttuneita hyvästä palve^':"''
luksesta Ja tunnetusta mukavuudesta* »
Tilatkaa Hyttipaikkanne Nyt
talven ja varhalskeväänlalvavuoroihln. Joihin suosi-
. tulbsa maattorilaivolssa GRIPSHOLMISSA Ja 8TOCK-<
1 HOLMISSA oh tilaa. Nauttikaa mukavista hyteistä,
erinomaisesta ruoasta Ja kohteliaasta palveluksesta.
Parhaita paikkoja nyt saatavi6.sa
( "Stockhohn"
, '«Gripflhobn" Maallsk
NEW YORKISTA
Maallsk.. 881
. 17 1
"Stockhohu"
"Gripshobn"
Huhtik. 4
Huhtik. 14
Fain 9-iJ päivää Suomeen
suosittua Göteborgin-Tukholman reittiä
Ilalvln matkaUppu New York--Gäteborff on |180 '
Amerikan rahassa.
HUOMl Huomattavasti parantunut palvelu
Stiomeen menijöillel
1. 'Linja tulee avtistamaan matkustajia matkan järjestelyssä
Göteborgista Suomeen.
2. Matka-arkut j a raskaampi matkatavara voidaan nyt
luovuttaa New Yorkin satamalaiturista säilöön
SUORAAN SUOMEEN lähetettäväksi. (Matka-arkkuja
el tarkasteta eikä lähetetä uudelleen Ruotsissa)
}. Suomeen menijät toimitetaan viivytyksettä Göteborgista
Junassa suoraan Tukholmaan. " V a i n S-*^
tunnin matka).
4. Linjan suomeapuhuvat matkaoppaat seuraavat matkustajia
Göteborgista Suomeen,
5. Talvikuukausina Linjan suosittua " K A S T E L H O L MIA"
käytetään hotellina Tukholmassa niille matkustajille,
Jotka odottavat höyiylalvayht^kslä 8uo-
. meen .
Saadaksenne hyvän palkan laivassa tehkää palkka-tilauksenne
heti. Halutessanne tietoja mistä tahansa
matkaa koskevista asioista kääntykää paikaUlsasia-miehemme
puoleen. • ,
Muistakaa sukulaisianne ja ystäviänne Suomessa
SALin lahj^aketUla, joka sisältää säännöstelyn-alaisia
tai muuten niukasti saatavia tavaroita. Erikoisesti
pakattuja. Kohtuulliset hinnat. Toimitetaan
perille asti.
Suomen tulli sisältyy hintaan, ainoa amerikkalainen
pakettipalvelu, Joka suo tämän erikoisedun.
Todellinen lahjapaketti. Tiedustelkaa hintoja j a
sisältöä aelamleheltänne tai ottakaa yhteys meihin.
SWEDiSH AMERICAN LINE
1255 Phillips Square Montreal 2, Qoebee
f,
V
t
ti
f
lii
y
l i '
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 4, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-02-04 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500204 |
Description
| Title | 1950-02-04-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Liiantaina, belmik. 4 p. — Saturday Feb. 4 . Sivu 3
"kapinajuttu"
IS^Uut 13 kertaa
käsiteltävällä
Pägertiolinin "työvaenhal-rmot
niistää
vittaai
iäid
i?"
Kemin laUcolaSsia vastaan
ulle. 5
hän £32t
kahaiun.
ntlja,e
aeflä d
nyt?
istä tDi
ssa
inä
>aiica]luc
tsikolcoä
In toliBi
ukseoi
s oh
justelu
narryka
a sihtee
. kirjea
ima ke
tokunm
: joilafc [
i kesbs ;
ohjaaji
m ebds
laaliae
"Icapinajuttu" oli tämän vuo-
^'^toipäivinä 13. käsittelyssä.
zLa. jutun johdosta vangittiin a i -
Lflan yU sata h e n k ^ oli jutun 13,
^ e j y n alkaessa vangittuina enää
henkeä, joista T^si oli n a i -
« n Syyttäjäviranomaiset ovat o l -
w pakotetut päästämään vangitut
ouaalle jalalle sillä jutun 'te&opeli
go^ut sen käsittelyn jatkuessa yhä
oululainen poUisi Heino Virkkula.
•j^Aa «i oUiit kelvannut syyttäjän toh
j o k s i , esiintyi oikeudessa syy-tettjjen
todistajana. Hän sanoi po-liijseilla
oUeen jo etukäteen pamput
otoilna. Mielenosoituskulkueen p y -
jsähtyinisfötä pamputuksen alkami-iseöj
hän arveli kuluneen ainoastaan
friiden minuutin. Virkkula el oUiit
jkiyttäDyt pamppua eikä ampuma-lasetta.,,
• . . _ _ _ _ _ _ _ _
Ijfetti Pietikäinen oli
paras Puijon mäessä
gnoplo. — Puijon Buurmäessä-, k i l pailtiin
loppiaisena Veikkaustoimiston
lahjoittamasta viestintuoja-patsaasta.
Mukana olivat kaikki Suomen iiarhaat
hyppääjät. Kilpailun voitti ylivoitnai-sestl
Puijon Hiihtoseuran Matti I»ieti-fcämen.
jonka pisin hyppy kantoo 81.5
metrin etäisyyteen. Mäkiennätys on
86 m. ja se on Matin nimissä. lake
placidiin valittujen Leo Laakson jä
Olavi Kurosen toiset hypyt menivät
pilalle kaatumisen takia.
Suomen yleisradion
lyhyfaalto-ohjelma
kuluvalla viikolla
Suomen Y l ^ ^ a d i o n tulevan viikon
lyhytaalto-ohjelmassa havaitaan mm.
seuraavat erikoisuudet:
Snnimntaina hdmik. 5 pnä: -klo
12.30 ip. esiCtelee prof, Unto Kupiial-nen
viikon kirjat, fcaksi ruhoteoista,
klo 4.05 ip.esitehnöi prof. Martti
Haavio "kansanomaisista ihmissielun
hahmon kuvitelmista", klo 4.45 ip. lähetetään
Tampereelta kuvaus Eurbor
pan pikaluistelumestaruuskilpailuista
j a klo 10 l p . e s i t t ^ .Kerttu Krohn"
kuvauksen käyimistään Runebergin
kodissa Porvoossa. •
TIMMINS, ONT.
BIMMS, .HOOKER & FZCKBRINO
vakuutuksia Ja kllntelmJstdjS. D o minion
Bank Building. Timmlns.
Ont Bfbrketteja, lainoja. bondeiJa
Ja vakuutuksia.
imifsijs
en oftj
BELL
HAUTAANTOEttlTTAJAT
'. Hyvämaineinen paJyelua
2746 East Hastlngs Street
PCHELIN HA. 0015
Vuieoaver Bir. Colombia
Afaanantaina klo 4.05 i p . kokoontuu
viisasten kerho, kuuntelijat kysyvät
jä viisaat vastaavat j a klo 10 ip. esitetään
Woifgang Bqrchertin radionäy-telmä
"Ovien ulkopuolella".
Tiistaina klo 12.25 ip. pakinoi maist.
V i l l e Louhe aiheesta " K i m mammutteja
metsästettiin" ja klo 10 ip. esitetään
Heikki Klemetin urkusävellyksiä.
Keskiviikkona klo 4.05 ip, pitää prof.
Paavo Suomalainen biologisen esitelmän
ja k lo 10 ip. selostetaan radioteatterin
työtä-
Torstaina klo 4.05. lp. esitetään lasten
satunäytelmä ja klo l O i p . pakinoi
prof. Osmo Turpeinen aiheesta " M i ten
välttyä lihomisesta".
Perjantaina klo l ö i p . esitetään r a diokuunnelma
"Majakkasaaren opet-tajatar".
Xanantaina klo 10 ip. esitetään selostus
seuraavan, viikon ohjelmasta ja
klo 10.10 i p . esittää Martta Palomäki
kansanlauluja.
Kuuntelijoita kehoijetaän tiedoitta-maan
lähetysten kuuluvalsiiudesta ja
toivomuksistaan osoitteella: Suomen
Yleisradio. Helsinki.
VUOSIKYMMEN VAlHtUU
- KULTTUURI ITSESELITTÄÄ
Suomen Vapaa Sana on esittänyt
Suomen keski- Ja nuoren polven k i r -
jiailijfoille kolme kysjmaystä:
1) Mitä on40-luku merkinnyt omalle
kehiiö^kseUemme'!?'^' Mitä se oin
merkinnyt maamnie teilttuurielämälie
yleensä? 3) Mitä toivotte alkavan 50-
luyuh henkiselle elämä^e merkitsevän?
Jarno Pennanen, Elvi Sineinro,
Olavi Paavolainen " J a Kai Laitinen
vastaavat seuraavasti: *
Miesten ja Nmsten RääiSli
Kaikenlaista korjiaustyfitft '
Puhelin 2-li»l
Beaver Lakelta on
Barnes Drug Co.
— 3 KAUPPAA—
Sanlt Ste. Marie Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
nydellinen varasiö iäSkkeltA.
Postitilaukset täytetään
huoleUisesti.
VAPAASTI KOKEILUA
VARTEN
ja
otuksille
Jos ette ole koskaan käyttäneet
BOSSE TABS-lääkettä kiusallisen
nlvelreumatlsmin. hermotulehduk-sen
ja reumatismin päkotu^lln —
niin kokeilkaa sitä Jo TÄNÄÄN
meidän kustannuksella? Sitä ovat
köyttäneet Jo tuhannet ihmiset yli
a vuoden ajan Cahadassa Ja Y h dysvalloissa.
V
yAPAASTI TXMXS L E H D EN
LTOUOILLE.
Ue lähetämme mielihyvällä teille
tSysikokoisen paketin suoiaan kptU
wpltteellanne, KäyttäkS» 25 tab-fcttiavapaasa
Jos ette ole tjpyty-jÄtaen
tuloksiin, n i i n pyydämme
lähettämään käyttämättömän osan
paketista meiUe takaisin — se e i
njksa teille mitään. iUkaä fiUtet-
Mto tahaa, ainoastaan nimenne ja
osoitteenne:
BOSSE PRODUCTS CO.
Öept E-5.2708 FameU A v e ,
ChIeajo45.ni VSJL
Mhetetään meidän Canadan konttorista
tulUvapaasti..
C S J : n Beaver Laken osaston k i r -
jastoiihoitaja Arvi Salo toi äskettäin
Canadan Suomalaisten Arkistolle huomattavan
kirjalahjoituksen osaston
kirjastosta. Paketissa oli lukuisia
Canadassa painettuja teoksia j a sellaisia
Yhdysvalloissa painettuja kirjoja
j a julkaisuja, joissa oli Canadan
suomalaisia koskevaa ainehistoa.
Useimmat kirjat olivat hyvin säily-.
iieet ja: kaksoiskappaleina ' ovat tar^
peellisiä arkistolle, joko vaihtokäppa-leiksi
tai Suomeen lahjoitettavaksi.
Arkistokomiteä lausuu osastolle k i i tokset
lahjoituksen johdosta.
Arkiston kokoelmiin haluttaisiin
saada nim. "Canadan Suomalaisen
TasTcukalenteri 1938" sillä sitä ei ole
Canadan suomalaisen kirjallisuuden
kokoelmassamme. Myöskin haluttaisiin
saada Siirtokansan kalenterit
vuosilta 1918, 1919 ja 1921 niissä olevien
Cai)adaä koskevien kirjoitusten
vuoksi. /
Arkistosta puuttuu vielä myöskin
Metsätyöläisen kaksi ensinunäistä m i -
meograafilla painettua nurneroa vuodelta
1926.
Kirjapainossa painettuja mainitiin
lehden numeroita puuttuu seuraa-västi:
Vuodelta 1928 numerot^ ja 11.
Vuodelta 1929 numerot 2, 5, , 7 j a 8.
/•Lehden nimi muutettiin sen jälkeen
Maa- ja metsätyöläiseksi. Sen numeroita
puuttuu seuraavasti:
Vuodelta 1930 numerot 5 ja 6.
Vuodelta 131 numero 2.
Vuodelta 1932 numerot 6 ja 10.
Vuonna 1932 muutettiin lehden n i mi
jälleen entiselleen. Tämän Metsä-työläisen
nuiheroita puuttuu seuraavasti:
Vuodelta 1933 numerot 1. 4, 5. 7—12.
Vuodelta 1934 numerot 3—10 saakka.
Vuodelta 1935 on arkistossamme a i noastaan
numero 2, joten numCTO
ja kaikki niunero 2 jälkeen Ilmestyneet
nunlerot puuttuvat niin pitkälle
ktiin lehden julkaisemista jatkettiin,
k a i k k i arkistolle tarkoitetut lähetykset
on tehtävä osoitteella: Finnish-
Canadian Archives. Box 354, Sudbury,
Ont. , , /
Arkistokomitean puolesta: H. Sula.
arkistonhoitaja.
Kirjaili^ OLAVI PAAVQIAINEN:
Mitä 40-luku on merkinnyt itselleni?
Synkän yksinpuh |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-02-04-03
