Vapaus, March 26, 1949

              Sivu 4 Lauantaina, maalisk, 26 p., — Sat. March 26
KUKA ON ESeEIIIE COTTON?
— R o u v a Curie .sanoi minulle ker-. min tutkimuslaitoksen^
r a n :
"Teidän pitäiM etiiiä meille loman­viettopaikka
kotiseudultanne, jokin
pieni nurkkaus, missä voisimme viet­tää
kesän." Osoitin hänelie St, Tro-janin
kapean hiekkarannan, «ja Marie
Ctuie kutsui minut lu'>ksfcen. Kun­nioitin
syvästi Curle"n puolisoita, hei­dän
jalouttaan, pj-yteettömyjttäan ja
suurenmoista lieteellLstä työlään. Hei­dän
ympärllleSn cH kerääntynyt jouk­ko
nuoria tiedemiehiä Ja heidän !uf>-
naan tapasin ensimmäisen kerran Airr
me Cottonin, jonka kanssa merdn nai­misiin
kymmenen vuotta myöhemmin.
. — Näin kertoo Eugenie Cotton —
Naisten kansainväliaen dem-jkraalti-
«*n liiton puheenjohuija — elämään­sä
eniten vaikuttaneesta ajasta ja sen
IhmisLstä.
— Niin. se oli hedelmällistä ja on-
' Hellistä aikaa, Jatkaa M m ; Cotton,
Yletimme yhde.s.sä monta henkken i n ­noituksen
hetkeä. — Näiden työlle
fl«nl5tettajen viikkojen ja kuukausien
muisto saa onnellLsen hj-myn Eugenie
.Cottonin huulille.
Hän jatkaa k^rtcmuKtaan elämän.<,ä
_ pÄäetapeL?ta. — Sevcre^lssä opjskel-
-vlissanl tuUistuln kuuluisiin tiedemie­h
i i n — Jean Perrln, Paul Langevin,
Pierre VirdsR. ja Marie Curlesta ja
fean Perrinl<;tä tuli "isäntiäni" — niin
Iraisutaan ylioppilaan opintoja ohjaa­v
ia profesAjreja. OpLskeltuaan kolme
Vuotta Sver.sln koulu-ssa Eugenie Cot­ton
suorittaa fy.silkan ja luonnontie­teiden
kanlidaaititutkinnon. Mutta
siihen aikaan miesten ja naLsten cpe-tiista
erotti ilmatiivi.s .?eInU. Seversin
"koulu valmisti Eugenle Cottonista tyt­tökoulujen
opettajan. Mutta hän ei
i & l l i t ä vaan päättnii yrittää pitem-
^-tnälie — tohtorin valtö.skirjaan. Sitä
;.ennen oh suoritettava lisemiaattllut-
*1tinto Sprbonnesfia. Rva Curif ryhtyj'
nyt välittäjäksi ja järjestää oppilaal-
.Iceh stipendin. Mutta .silloin puuttuu
asiaan hallinnollinen muodollisuua.
Valmistimeen opettajan vclvoHisuU.s
--.«u ryhtyä varsinaiseen tehtäväämä
Jassakin oppllaitokse.ssa. Eugcnieltä
evätään stipendin hyväk-slkäyttämi-eeen
vÖltUxmätön loma.
Mitä oli nyt tehtävä? Eupenlc Fey-
,.tisln — se oli hänen silloinen sukuni-
* niehfiä — vanhemmat olivat köyhää
'"vfikeä eivätkä voineet auttaa. Hän
Joutuu yhdessä ystaviittärcn.sä, Anne
Cartanln kaas.sa, j o k a on samassa nsc-nias.
sn kuin hänkin, opettajiiksl Poi-tlersin
kouluun. Vuonna 1905 Ilmestyy
;i4arie . Curie jälleen pela.stajak.si Ja
kut.suu Eugenien .sijal-sopettajaksi Se­verein
kouluun. Nyt Eugenle saattaa
jälleen aikaan opintonsa Sorbonne.-j-sn.
Suoritcttua.in lisensiaattitutkintonsa
" hän ryhtyy valmistelemaan väitöskir­jaa
aiheesta "Vukaas.sa tilassa olevien
suolojen magneettiset ominaisuudet".
' V. 1913 Eugsnie m?nl naimisiin fyy­sikko
Aimfe Cottonin kanssa osfjitiaen
niille. Jotka .sifft epäilevät, että nainen
pystyy yhdistämään äidinvelvoUi.suu-tensa
hsdelipälli.s-^-en ticte;'llheen työ-hän--
Neljän lapsen hoito. Joista kaksi
kuoli, vei kuitenkin koko hänen aikan­sa
jä vasta vuonna 1923 leikkatiksen
ansiosta, Joka teki hänet joksikin a i -
; kaa liikuntakyvyttömäksi, hän saattoi
väitöskirjansa päätökscjn. Eugenle
Cotton lähti nyt puolustamaan väi­töskirjaansa
Stras-sburgiin. jonne
Pierre Weiss on perustanut magnetis-
Saatuaan toht<jrin ap/QlsTVon Euge­nie
Cotton palasi Severrfin her&tti-määa
oppilaissaan halua tieteelliseen
työhör^, T^lle työlle Eugenie Cott<Hi
uhrasi kolmekymmentä \aiOtta elä­mistään.
Alkaa vuosi 1936. Kansanrintama
muodostaa hallituksen. Eugenie Cot­ton
Ja hänen miehensä ovat nyt tun­nettuja
myös tasavallaa lämpiminä
ystävinä. Ja opetusministeri kutsuu
rouva Cottonin luokseen tarjotakseen
liänelle Seversin Johtajattaren palkan
tämän koulun uudistusta silmälläpi-täen,
Rouva Cotton »ittää ministerille
ohjelmaapa. Jossa pyritään helpotta­maan
oppilaiden työtä Ja. yhdeiunu-kalstamaan
tyttö/en Ja poikien
opetusta. Jotta poistettaisiin Eugenie-tä
aikoinaan sirarestt kiusannut tasa­vertaisuuden
puute. Ministeri hyväk­syy
e h d o t u ^ n Ja rotrva Cottonista
tulee Seversin koulun Johtajatar.
Mutta fasismi etenee Ja .<«iapuu Myn-chen.
Puolisot Cotton uskollisina
elämänsä ihanteille liittyivät fasls-minvastalsen
sivistyneistön riveihin.
Tulee vuosi 1940: sotilaallinen tap­pia,
miehitys, murskattu Ranska ikeen
alla. Vuonna 1941 Vichyn hallitus
puhdbtaa • riatslen käskystä koulu­jen
opettajistoa. Seversin Johtajatar
kehoitetaan siirtymään eläkkeelle.
Tyyne.9tl Eugenie Cotton käyttää tä­män
pakollisen loman suomaa alkaa
tieteellLseen työhön Bellevillen jabo-ratorlo.
s.sa. Kokslllessaan määrätty-j?
n kristallien magneettista anl-sotro-plaa
hän paljastaa magneettisen anl-sotroplan
ilmiön kumissa.
Lokakuussa 1941 vie Gestapo prp-lessorl
Cottonin turvasäilöön, mutta
vapauttaa hänet parin kuukauden k u ­luttua.
Uusi pidätys tapahtuu pää­siäisenä
1942. Tällä kertaa viedään
.sekä isä että poika, mutta he pääsevät
vapaalle Jalalle parin päivän kulut­tua
ymmärtämättä tämän äkilUsen
lempeyden syytä. Kävi niin onnelli­sesti,
että natsipollisit eivät tunteneet
Cottonlen Eugen-pojassa maanalaisen
liikkeen aktiivista taistelijaa "komen­taja
"Gerardla".
Vihdoin saapuu Ranskan vapautus.
Ranskan Naisten Liitto kutsuu rouva
Cottonin liittonsa puheenjohtajaksi Ja
ke-säkuussa 1945 pidetys.sä Ranskan
Naisten Liiton kotigressLssa hän en­simmäisenä
tuo esiin ajatuksen nais­ten
maailmanliiton perustamisesta, sa­man
Hiton, jonka puheenjohtajaksi
hänet sitten valitaan. Eugenle Cot­ton
saa muitakin arvotoimia: hänestä
tulee kansallisen tutkimuslaitoksen
johtaja ja Kunnialegioonan ritari.
Eräs i^ngas kiertyy umpeen: E u ­genle
Cotton, Jonka tletsellisenä ja
aatteellisen Innoittajana on ollut
suuri Marie Curie, rakentaa nyt rau-hsnrintamaa
yhdessä opettajansa tyt­tären
Irene Jöliot-Curlen kanssa.
Pohjois^ntarien
kutfa-alueelfa
Radto-fAJebasn» Saanat» kuunte­limme
maalisk. 6 DOSL. Hblmimknllfntn
perialisiniii
siirtomaa -
mäenlaskukilpailuien sejostosta. Joka
saapui yhtä selvästi kuin olisi nm-minsin
asemalta lähetetty. Soitto ja J ^ ^ ^ ^ p u n ^ ga„tlagoon. tasavallan
Etelä-Amerikan rannikolla on var­sin
kapea. yU 4,300 km. pitkä maakais­tale.
Se on Chile. Matkailijat. Jotka
varsinkin laulut sitävastoin kuuluivat
huonosti Ja aaltoilevastL Kcska tällä
alleicirjoituoeen vaatimattomalla vil-siputkiseUa
Phlleollakln kuutul niin
hyvin, niin salpa allekirjcdttanutkln
"Porin radiokärpäsen pureman". Joka
el helposti parane. Kirjoittakaaiu nyt
te parempien kotieiden omistajat Poh-
Jois-Ontariossa Ja mtiuallakin Cana-«
das-sa kokeduk^ista nne Porin radiolä­hetysten
vastaanottamisessa. On näet
tuiunailtu, että TJmminsin suomalai­sessa
pappilassa Ja seuraktmtakodis-a
pidettävien säännöllisten lltajumalan-palvelusten
Jälkeen otettaisiin käytän^
töön radio-ohjelman vastaanotto Suo­mesta,
seiuiistelu- Ja kabvialstilal-suukslen
yhteydessä. Ehkäpä voim»
me samalla auttaa Suomen Yleisra­diota
antamalla tietoja ohjelmien
kuuluvaisuudesta Ja esittää toivomuk­siamme
ohjelmien laatuun yms. näh­den.
Jookko Caaadsa nMtsabisi» Ja
Borjslaisia koitoMitai Ttmnttnstn suo­malaiseen
pappilaan Ja seurakuntako­tiin
maalisk. 13 pnä netivottelemaan
ruotsinkielisten jumalanpalvelusten
aikaansaamisesta TimnxinsiBsä. BJO-kooksen
kirjuri velvoitettiin kirjoitta­maan
piirin toisillekin skandlnaaveU-le,
kefaoittaen liettä saapiunaan seu­raavaan
ruotsalaiseen Jmnalanpalve-
1 ukseen. Joka pidetään snnmmtaina.
50 Suomen nuorisoliit­tolaista
on saanut
kutsun Tshekkoslovakiaan
n^Isinki. — (DLP) — Tshekkoslo­vakian
nuorison keskuskomitea on lä­hettänyt
Suomen Demokraattls?lle
Nuorisoliitolle kutsun, jossa pyydetään
50 nuorisoliittolaista käsittävää työ­prikaatia
vierailemaan ensi kesänä
Tshekkoslovakiaan.
maalisk. 27 p., klo 3 lp. — Jumalan­palveluksen
Jälkeen neuvotellxian
säännöllisten ruotsinkielisten Jtuna-lanpalvelusten
yjn. seuraktmtatyön
ylläpitämisestä Timminslssä.
Maksotonts rippfkeolita pidetään
pyynnöstä myös lauantaisin klo 3 ip.
niille. Joiden on vaikea päästä rlppi-koululuokalle.
Jota pidetään sunnun^
taiaamuisin klo 11. Opetusta annetiaan
past. Heinosen Johdolla suomen-, niofe-sin-
Ja englanninkielellä.
Tarvittavat kirjat annetaan kullekin
rippikoululaiselle koulun puolesta
maksutta.
Thdbtyneen saoimalaiten semakon-nan
tofmesU pidetään säännöllisesti
suomalainen Jimialanpalvelus pappi­lassa
Ja saurakuntakodissa Joka sin>
nuntai klo 7 illalla. Sunnuntalkoulii.
raatnattuluokka ja rippikoulu klo 11
a.p. Viimeksimainittu myös klo Z—A
ip. lauantaisin samassa palkassa. Mak­suton
englanninkielen Iltakoulu klo
7—9 ip. maanantaisin. South Porcu-piiien
Vanhassa High Schobl-raken-nuksessa
tiistaisin klo 7JO—9 ip. Pa-meur
Minen First Aid luentosalissa
keskiviikkoisin klo 4—5 l.p. Ja 3.30—
7.30 illalla.Tervetuloa mukaani —
A. I. H.
päikauptmklin, onnltfcdevat tyyty­väisinä
toisiaan tulonsa Johdosta
"maailman loppuun". Talvella, se mer­kitsee
täällä lumikinokset ezottavat
Chilen naapurimaistaan, kun rautatie­yhteydet
Argentihiaan ovat palkki ja
lentoliikenne lakannut, voidaan Chi­lestä
todella täydellä-syyllä sanoa:
tavallaan maailma loppuu tähän.
VTOELAN DKTATVURI
Tasavaltainen Chile on pieni maa,
mutta sen nykyisen tiallituspUrin kun­nianhimo
on ääretön. Muistamme
esim. Chilen äskeisiä hävyttömiä yri-tylcsiä
nK:ssa sekaantua toisten val­tioiden
sisäisiin asioihin Ja "paran­nella"
näiden voimassa olevia lakeja.
Ei voida myösicään utvohtaa sitä pro-
*okatoprista seilckailua, johon Chilen
halUtus ryhtyi, katkaistessaan maan
kansallisten intressien vastaisesti dip­lomaattiset
suhteet Neuvostoliittoon.
Mistä tämä into sitten oikein joh­tuu?
Jos tarkastellaan lähemmin
maaji elämää, tutustutaan sen poliit-
Kaksivuotissuunni
ALENNUKSELLA
VOITTAMATON KANSA
K i r j . Vasili Grossman
Jännittävii. realistinen kuvaus rintaman arkipäivästä, taistelusta ja
sodan voittaneLsta miehLstä.
Sld. 24d sivua Hinta $1.00
MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT
KIrj. Nlltolai Ostrovskl
teos. jonka piti ilmestyä kolmiosaisena, mutta keskeytyi teki­jän
kuoleman takia. 4;uvaa Puolan tapahtumia ensimmäisen maail­mansodan
aikana. J.^NNITTÄVÄROMAANL '
Sid. 228 sivua Hinta 9t-00
NAPOLEON
K i r j . Eugen Tarle
Erikoista ja tavallisuudesta poikkeavaa valaistusta aikansa suuren
sotapäällikön elämään ja toimintaan tarjoama;, teos. Laajoihin tut­kimuksiin
perustuvat asiatiedot.
Iso sidottu teos. käsittäen 567 sivua.
Hinta $1.6S
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sttdbury. Ontario
Uatkoft toiselta slvnlta>
tyneet kymmenet ja sadat tuhannet
eivät ilman muuta ole muuttuneet
mar}(ilaisiksl Je leniniläisiksi, aksi on
ensi sijassa vahvistettava koulutustyö­tä,
orgahlsoitava paremmin poliittiset
valistusillat Ja systemaattinen toimit­tajakoulutus
sekä tehostettava puolue­koulujen
hyväksikäyttöä. Sitä paitsi
on tarpeen jokaisen yksityisen va­kava
opiskelu.
Sosialistiselle Yhtenälkyyspuolueel-le
on mitä tärkeintä lujittaa taistelua
Salcsan sosialidemokraattista puolu-etfa
vastaan, sen schiunacheriialsia
vastaan.,.JoiIla itävyöhykkeeOä on laa­ja
salainen vakoilujärjestö.
Yhtenäisyyspuolueen kokematto­missa
Jäsenissä schumacherllaisten
luokkavihamiellset väitteet saavat hel­posti
aikaan sekaannusta. Puolueen
on tuomittava mitä Jyrkfmmin kai­kenlainen
sovitteleva asenne näiift
työväenluokan tuholaisia kohtaan,
koska Schiunacher sosdem.-puolueen
puheenjohtajana on amerikkalaisen
monopollpääoman agentti Ja siis työ-jjäenluokan
pyrkimysten vihollinen.
Schumacherin politiikalla ei (He mar­xilaisuuden
kanssa mitään yhteistä;
hän on neuvostovastaisen kllholtuksen
pääpukareita.
Saksan ammattiyhdistysliike on
kriitillisessä tilanteessa. Se ttmnus-tettlin
natsien romahduksen Jälkeen
koko Saksan käsittäväksi, mutta sos-dem.-
puoluejohto on länsivyöhykkeel-la
yhteistyössä, kilpailevan ammatti-yhdistyslilton.
tällä tavoin rikkoakseen
ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyy­den.
ItävyShykkeellä on ammattiyh­distyksillä
täysi oikeus toimia päätös­valtaisina
mukana talouseUmlssä;
länsiv}''öhykkeellä tämä oikeus on
tai vain rajoitetusti voimassa.
Jokaisen sosialistin koetinkivenä on
hänen suhtautumisensa Neuvostoliit­toon,
niin myös Yhtenäisyy^uolueen
jäsenen. Nykyisessä kylmässä sodas­sa
Neuvostoliittoa ja kansatulemok-raattisia
maita vastaan el ole puolu­eettomuutta
eikä välitilaa. Neuvosto-vihamielisille
jäsenille el ole yhtenäi-syyspuolueessa
tilaa. Puolue kannat­taa
Sak$an kansan ja Neuvostoliiton
kansojen sekä kansandemokraattisten
maiden yhteistyötä.
Neuvostoliitto tukee joka tavalla
työtätekevän väestön elämän paran­tamista.
Samaan aikaan kun länsl-vyöhykkeillä
kapitalistisen katastrofi-talouden
seuraids?t—^srava työttA-myys,
alenevat palkat, nousevat hlnhat
— tuntuvat yhä selvtamUn. on Neu­vostoliiton
sotilashallinto antanut käs­kyn
itävyöhykkeen palkkojen nostami­sesta.
Kim länsivallat Julistivat Itä-vyöhykkeen
saartoon, tuotti Neuvt»-
toliitto sinne vn iMS lof^nipuoflskolla
tiseen elämän koneistoon., käydään ku­pari-
Ja salpietarikaivokslssa tai maa-öljyalueilla,
n i in käsitetään, kenen kä­det
pelaavat kuUssien takana Ja pa­kottavat
sikäläiset marionetit ryhty­mään,
tähän tai tuohon tekoon, joka
sitten seUtetään "kansalliseksi politii­k
a k s i " On selvää, ettei tämä politiik­ka
ole chileläisten tekstiilityöläisten
tai karjanajajien etujen multaista.
Joiden elämä on varsin raskasta ja
katkeraa. Chilen kansan tämänhet-ken
tyrannin ja diktaattorin, tasaval­lan,
presidentti Gabriel Gonzale Vide-lan
konstit ja koukut eivät silloin
olisi niin tavattoman epäjohdonmu­kaisia
Ja odottamattomia. Chilen po-
UtiUcka paljastaa maan todellisen ase­man
amerikkalaisen imperialismin
siirtomaana.
AMERKKALAISEN
IMPERIALISMIN SHRTOMAA
Chileä kuvaavat historiankirjat a l ­kavat
maininnalla siitä, että Chilen
rannikolla Atacamassa, maan poh­joisosassa,
sijaitsevat maailman suu-i^
mmat salpietari varat. T^pisyiitee-sln
keksimiseen asti oli Chilellä t^män
kallisarvoisen raaka-aineen maail-manmonopooll.
Tätä salpietaria voi­tiin
kutsua kuitenkin ainoastaan
maantieteellisistä syistä "chileläisek­s
i " . Sen voitosta ja maastaviennistä
määrää brittiläis-chileläinen yhtymä.
Jota puolestaan halllt.see amerikkalai­nen
pääoma. Chilellä on varstri'rik­kaat
kiiparivarat, mutta myös ne ovat
vieraissa käsissä. Kuparialueet ovat
pääasiassa amerikkalaisten, toimilu-vansaajien
hallinnassa, joista ensi
sijalla on mainittava feraden Copper
Company. Tunriettua on. että ame­rikkalaiset
vievät kuparin maasta raa­kana
Ja epäpuhtaana. Yritykset r a -
ken kuparisulattimoita kaatuivat; sii­hen,
että amerikkalaiset monopoolit
kieltäytyvät hankkimasta tarvittavia
koneita. Heille on edullista pitää C h i ­le
vain raaka-aineen hankkijana.
Presidenttikautensa alussa selitti
Gonzalet Vldela. että eteläiset maa-öljyesiintymät
pidetään omissa kä­sissä
ja käytetään maan omaksi hyö­dyksi
Mutta siihen tarvittiin mo-suiuet
määrät metalleja, leipäviljaa,
eläin- Ja Icasvirasvojen puuvillaa Ja
paljon muuta. Noin 200 itävyöhyk­keen
suiUTTTitystä, jotka oli varattu
purettaviksi, jäi Saksaan, ja näistä
Jopa 74 luoviftettlin osavaltioiden hal­lituksille.
Ne ovat siten nyt itävyö-hyldceen
kansan omaisuutta.
Neuvostoliitto ei pelkää korkealle
kehittynyttä teollistimutta Saksaa, jo­ka
rauhantalouden pohjalla harjoittaa
rauhallista tavarainvaihtoa. Länsi­vallat
sitävastoin tahtovat sulkea Sak­san
maailmanmarkkinoilta haitallise­na
kilpailijana ja siksi haluavat ottaa
Ruhrin ja Saarin alueet varustelufces-kuksina
omaan hallintaansa. Neuvos­toliiton
ottaessa sotakorvauissaatavan-sa
Saksan Juoksevasta' tuotannosta
(nykyisin n. 17 v. 1950 lopussa enää 10
pros.), ovat länsivallat tästä nimen­omaan
kieltäytyneet miurskatakseen
Saksan valmiita tavaroita tuottavan
teollisuuden. Neuvostoliiton vaates­sa
lO^miljardjn dollarin vahingonkor­vausta
ovat länsivallat jo aikoja sitten
saaneet tämän simiman (purettujen
tuotantolaitosten lisäksi!).
Kaikissa Neuvostoliiton miehitys\'i-ran<
Mnalsten toimenpiteissä ilmenee
edistyksellinen, kaukonäköinen poli­tiikka,
niin myös ponnistuksissa estää
työväenliikkeen hajoituspyrkimykset.
l i i m a k i n on kaksivuoiissui^^itelman
erSs osa. Se tahtoo tehdä selväksi,
mitä merkitsee Neuvostoliitto inhimil­lisen
yhteisktmnan kehityksen tiellä
ainoana kysymykseen tulevana mah­dollisuutena,
Jotta työtätekevä ihmi­nen
saisi elämälleen ihmisarvoisen s i ­sällyksen.
Sosialistisen Yhtenäisyirspuolueen
tarkoituksena on voittaa vaikeudet vä­estön
onUn voimin, eli niinkuin W i l ­helm
Pieck on sanonut:
nenlaisla koneita, jolta Chilessä ei
valmisteta. USA:sta yritettiin saada
lainaa näiden koneiden ostamista
varten. n8A:n hallitits kieltäytyi,
mutta antoi ymmärtää, että sen s i ­jaan
olisi käännyttävä Standard Oilin
puoleen. Tämän firmaa vastaus oli
varsin lyhsrt. Antakaa meille toimilu­pa
i a me pidämme lomisti huolen. Ja
lopuksi ](ävi tullmaalais^n öljyn sa­malla^
tavalla kiUn ataeamalalsen sal­pietarin
oli käynyt.
Myöskin muita maan aarteita on
h5'väksikäytettävänä — rautaa ja h i i l ­tä.
Bethlehem Steel-niminen ame­rikkalainen
terästrustl hallitsee C h i -
Ie.ssä kuin omassa kodissaan. K un
Ccncepcioniin päätettiin ryhtyä r a ­kentamaan
terässulattimoa, annettiin
työn -stiunnittelu Coppers Co: Ile
f Pittsburgh, Pemisylyahla). Joka an­toi
teräksen valmistamisen toisen
amerikkalaisen yhtymän, Bethlehem
Chile Iron Mines Co:n, käsiin. Ja
kun äskettäin rakennustyön loppuim-saattaminen
vaati lisävaroja, n i in saa­tiin
nämä American Export Import
Bankilta Washingtonista, Rakennus­työn
83 milj. dollarin kustannuksis­ta
oli amerikkalainen panos 52 m i l ­joonaa.
Muut talouselämän haarat tarjoa­vat
samanlaisen näyn. Chilestä vie­dään
paljon hedelmiä ja tätä vientiä
hoitaa amerikkalainen trusti. Lisäkgi
ovat chileläiset hedelmät halvempia
DSA:ssa kuin Chilessä. Maa tuottaa
paljon viiniä, miitta parhaat merkit
lähetetään ulkomaille. Amerikkalais­ten
monopooiien ketunraudat ovat
kietonest tasavallan koko talouselä­män
kahleisiin.sa. Vieläpä hammas-pulveri,
jota myydään Santiagossa ja
jossa on toivoa herättävä merkintä
"Made in Chile", on amerikkalaisten
toimiluvanhaltijan tuotej Huomiota-herättäviä
lukuja: Ennen ensimmäistä
maailmansotaa oUyat Amerikkalaiset
pääomansijoitukset Chilessä 15 milj.
DoUaria, vuonna 1940 ne olivat nous-
.seet 600 mlljoonaaiL Siis nelikymmen-kertalsiksi.
I R.4>'SAIJU50IKEC?I^
TCHOAMIKEN
; Presidenttivaalien aikana antoi
I Gonzalez Vidala komeasti kaikuvia
lupauksia: amerikkalaisten' kapitalis­tien
ruokahäli|a olisi rajoitettava, työ­läisten
asemaa parannettava ja am­mattiyhdistyksille
myönnettävä poliit­tinen
vapaus. Vldfila kutsui edistyk­sellisiä
joukkoja apuun ja nimitti
kommtmisteja- "'ystävlkseen*'. Tämän
demagogian avulla onnistui hän saa­da
valitsijat puolelleen.
Mutta tuskin oli päämäärä saavu­tettu,
kun Videla amerikkalaisten suo-,
jelijoittensa ohjeiden mukaan teki
täyskäännöksen. Demokratian lipun
suojeluksessa julistettiin fasistinen
sota Chilen kansalaisten vapauksien
jäännöksiäkin vastaan. Konamunis-tisen
puolueen jäseniltä ryöstettiin
vaalioikeiis j a puolue itse julistettiin
lainsuojattomaksi. Kansan valitse­mat
5 senaattoria, 15 edustajahuo-ammafttjäfjeston
etfysfajakokou'
Neuvostoliiton .Ammattiliittojen Kes-kusneuvoston
päätöksellä kc^uiontu-vat
Neuvostoliiton-ammatilliset järjes­töt
kymmenenteen yleislittolaiseen
edustajakokoukseensa huhtik. 19 pnä
1949. Edustajakokous muodostaa jo
sinänsä* merkittävän tapauksen am­mattiyhdistysliikkeelle
itselleen, sillä
sitten viime edustajakokouksen on
Neuvostoliiton ammattiyhdistj^liike
tuntuvasti laajentimut j a lujittunut
sekä saanut kokemuksia, joiden yleis­tämisellä
on mitä suurin merkitys
ammattiyhdistysliikkeen tulevalle
työlle ja kehitykseUe. Kun Usäksi
ammattiyhdistysliikkeestä vuosi vuo­delta
on tullut yhä vaikutusvaltaisem­pi
talous- ja yhteiskimtaelämään v a i -
neen jä^ntä, 11 kuve-Tiööriä ja 167 auttava joukkojärjestö samalla kun
"Läntinen tie on tie siirtomaaorjuu-teen
Amerikan dollari-imperiaUsxnlp
kautta, se on uuden maaHmansodan
tie. joka autioiltaa Saksan täy^lU-sesti
Ja saattaa väestön pahimpaan
Joukkokurjuuteen. Itäinen tie on ta­loudellisen
nousui\ tie. kazisallissn it-semäärääousoikeiMlen
ja danokr^t-tisen
kehityksen tie, se on parempaan
elämään Ja sosialismiin."
MIKSI MAATALOUS "EI
KANNATA"?
Chilen keskusalue on Valparaiso.
"paratiisin laakso." Täällä on ilmas­to
parhain ja maa hedelmällisintä.
Valparaiso on tasavallan vilja-aitta.
Mutta vaikkakin Chile voisi täy.sin itse.
huolehtia väestöAsä leivän, riisin, l i ­han
ja öljyn tarpeesta, tuodaan huo-mj/
ttava osa näistä elintarpeista Ar-gentlnasta.
Tämä ei johdu yksino­maan
siitä, että Chilen alkeellinen,
puolif eodaalhxen maanviljelyssystee-mi
tuottaa varsin vähän (siiurtilan-bmistajien
3,800 taloutta käyttävät 75
pros. maasta. 88,000 pien vii jslmäUä on
vain 0,6 pros. maasta hallussaan),
vaan myöskin siitäv etteivät maan­omistajat
yksinkertaisesti tiinne mie­lenkiintoa
karjanhoidon tai maanvilje-yksen
kehittämiseen. Väkijuomien
valmistus kannattaa paremmin kuin
vilja- ja karjatuotteiden.
Peson k i u ^ i laskee vastustamatto­masti
ja jokainen teollisuusmies,
maanomistaja ja suurkauppia§ haluaa
saada itselleen shelik(kirjan amerik­kalaiseen
pankkiin. Virallisen kurssin
mukaan maksoi amerikkalainen dol­lari
elokuussa 1.948 29,9 pesoa, mutta
Santiagossa vaadittiin julkisesti dol­larista
60—65 pesoa. Ulkomainen
keinottelu on laajentimu^ tavattomas­ti.
Valtiolla itsellään cn tässä osuu­tensa.
Vuodesta 1928 lähtien ei Chi­lellä
ole oIlut\kultakantaa. Mutta C h i ­len
pankki laskee tuon tuostaJcin l i i k ­keelle
100 peson kultarahoja, joissa on
merkintä "1928". Tällaisesta pesosta
tarjoaa kauppapankki 1,800 pesoa.
TAKAPAJUINEN TEOLLISUUS
Chilen teollisuuden parhaiten ke-hittjmeistä
haaroista on mainittava
tekstiiliteollisuus, kenkä-, sementti-,
hajuvesi- ja puunjalostusteollisuus.
Mutta tämän ei pidä antaa harhaut­taa,
sillä useimmissa tehtaissa työs­kentelee
vain 20—30 työntekijää, nä­mä
tehtaat ovat vain pieniä verstaita.
Taistellakseen paikasta auringon
alla ja shakkikirjasta sortavat chile­läiset
"teollisuusmiehet ja maanomis­tajat
haikailematta kansaa. Ataca-man
rarmikon keltaisella hiekalla ja
Tamarucalin pampalla ovat työläis-siirtolat
txsein kuin piikkilanka-ai­tauksen
ympäröimiä keskitysleirejä.
Täällä työskermellään kuin rangais­tuslaitoksessa
ja eletään kuin vanki­lassa.
Työläisellä ei useinkaan ole
oikeutta jättää omasta halustaan
kaivosaluetta. Maan vahingoksi ovat
maanvuokraajat tnaanomistajien kah-ieissa
ja ovat pakotettuja maksamaan
kehnoista asunnoistaan j a maapalas­ta
koko perheensä työllä.
Chileläisen • työläisen aineellinen
toimeentulo on erittäin vaikeaa. Vii­me
vuosina ovat kulutustarvikkeiden
hinnat kaksin- tai kolminkertaistu­neet,
vaan! useassa tapauksessa vielä­pä
laskeneet. Taatakseen itselleen
varsin vaatimattoman olemassaolon
täytyisi nelihenkisen perheen saada
kuukausittain 6,000—6,500 pesoa. Sen
pormestaria joutuivat vainon kohteek­si
ja erotettiin. Videla aloitti "puh­distuksen"
ja demokraattisia virka­miehiä
ja s|>toj3 - koulunopettajisia
karkoitettiin viroistaan.
Kuuluisalta runoilijalta, Pablo Ne­rudalta,
jota, kansa kutsui "viisaaksi
latinalaisamerikkalaiseksi", riistettiin
senaattorin oikeudet ja vedettiin oi­keuden
eteen. Nerudan oli pakko pii­loutua.
"Aksistit", chileläisen fasistijärjes-tön
jäsenet, marssivat Santiagon ka^-
duilla, röyhistivät rintaansa ja kers­kuvat
sotilaallisen tarmokkaasti. Tu­hansia
demokraatteja on heitetty P i -
saguan kuolemanleirille. Videla täyt­tää
Chilen amerikkalaisten valtiaiden
käskyjä murskata ja kuristaa maan
edistykselliset voimat ja raivata tie
monopolikapitalistien rajoittamatto­maan
herruuteen.
VASTARLNTA
Gonalez Videlan julkinen pyrkimys
muuttaa maa fasistiseksi ja sortaa se
amerikkalaisen kapitalismin orjuu­teen
herättää Vastarintaa eri kansan­kerroksissa.
Marraskuussa 1948 teki j
500 Pisakuan keskitysleirille heitettyä
demokraattia nälkälakon, jonka mai­ningit
nostivat koko maassa, vielä se­naatissakin,
ääniä vaatimaan tällä
leirillä vallitsevien epäinhimillisten
olojen tutkimusta ja vankien aseman
4 lievittämistä. ' Kommunistinen, puo­lue
on kielletty, mutta maassa levite­tään
illegaalisia lentolehtisiä. Vielä
Chilen poliittisluontoisen työläisjär-jestön,
joka oli eräs latinalaisen Ame­rikan
mahtavimmista työläisjärjes-töistä,
murskaamisen jälkeenkin val­vovat
Chilen ammattiyhdistykset edel­leen
työläisten etuja ja johtavat tais­telua
maan fasistisoimista vastaan. E i
poliisiterrori, e l vankilat, eivätkä kuo-lemanleiri't
kykene lopettamaan työ­läisten
joukkoliikettä amerikkalaisten
monopolistien, j a heidän chileläisten
raarioGettiensa ta^ntumuspolitiikkaa
vastaan. Chilessä on muodostunut
laaja kansandemokraattinen rintama,
johon kuuluu erilaisten maailman
katsomusten edustajia, sellaisia, jot­ka
tuntevat myötätuntoa kommuniste­ja
kohtaan aina radikaalin puolueen
vasemmistosiipeen asti. He taistele­vat
fasismia rakastavan hallituksen
taantumultsellista politiikkaa vastaan.
Sosialistisen puolueen uusi johto kar-koitti
riveistään taantumukselliset
johtajat Juan. Bautista Rossettiin ja
Bernardo Ibanezin, jotka paljastui­vat
amerikkalaisten palkatuiksi agen­teiksi
On varmaa, että Chilen kansan va­paustaistelu
jatkuvasti voimistuu. —
Neue Zeit, Berlin.
sen merkitys monimiljoonaisten jouk­kojen
kasvattajana on tullut yhä tun­tuvammaksi,
käsittää, että koko neu­vostokansan
huomio kiintyy tähän
27 miljoonaa jäsentä käsittävän, jär­jestön
edustajakokoukseen.
Päättäessään edus tajakokouksen
koollekutsumisesta Ammattiliittojen
Keskusneuvosto samassa yhteydessä
antamassaan julistuksessaan kutsui
jäseniään ja kaikkia työntekijöitä
valmistautumaan edustajakokoukseen
sosialistisen kilpailun laajentamiseri,
tuotantosuunnitelmien ermen määrä­aikaa
täyttämisen, tuotantotehon ko­hottamisen,
t u o tantokustarmusten
alentamisen ja tuotteiden laadun pa­rantamisen
merkeissä. Tämä kutsu
on nostattanut laajoja työläisjoukko­ja
uusiin ponnistuksiin sosialistisen
rakennustyön kestävämmän perustan
luomi.seksi elintason kohottapiiselle.
Ammatillisten järjestöjen myötävai­kutuksella
ja johdolla ovat lukuisten
tehtaitten ja työpaikkojen, neuvosto­j
a yhteistalouksien työntekijät sekä
insinööri-teknillinen he n kilökunta
päättäneet tehostaa ponnistuksiaan
julistuksessa mainittujen tavoitteiden
puolesta.
Työpaikkojen työläiset ovat luvan*-
neet ammattUiittojen. johtaville eli­mille
j a neuvostohallitukselle täyttää
viisivuotissuunnielraan tavoitteet nel-jäs.
sä vuodessa ja jopa lyhyemmässä-kin
ajassa. ^
Yhä uusien työläisjoukkojen j a työ­paikkojen
mukaantuleo^inen tuotan­non
kohottamlskamppailuun osoittaa,
että ammattilittojen keskusjohdon j u ­listus
on saanut ei vain ammattiyhdls-sijaan
pääsee chileläinen työläinen,
esfim. vuorityöläinen raskaan kym­mentuntisen
työnsä jälkeen 31 peson
päiväpalkalle, ts. vähempään kuin
kuin 1.000 pesccon kuukaudessa. Ei
c^e miltään ihme, että Santiae^ossa on
v?Lrsin paljon nk. "Casas^in niune-ro",.
taloja ilman ta^onnimieroa. -Ne
.ovat pieniä lapioista, jätepuusta ja
i|iutapellin palasista kc^oonkyhätty.^
i^PPeja. joissa'asuvat ne, JQtka eivät
kykene hankkimaan itselleen asuntoa.
Suomen uutisia
HelshnkL — <S-S) — Suomessa val­linneen
työttömyyden poistamiseksi on
ri.s. työttömyysrahoja mytmnetty maa­liskuun
10 p:ään 1949 mennessä F a ­gerholmin
hallituksen aikana yhteen­sä
1.725 milj. markkaa. Työttömiä oli
n. 38,500 helmikuun lopussa.
Työttömyystöinä suoritetaan rauta­teiden
sekä ratapihojen ja maantei­den
rakentelua, maanparannustöitä
sekä jokien perkauksia.
Eduskunta hjrväksyi kiivaan väitte­lyn
jälkeen Arava-lait 2. käsitte­lyssä
maaliskuim 15 pnä, Edellämai­nittu
lakiesitys tarkoittaa asuntotuo­tannon
pikaista kohentamista koko
maassa.
Sodanedelliset k a u p p asuhteemmie
palautuvat Etelä-Amerikan valtioi­den
ja Japanin kanssa ovat neuvotte­lut
parhaillaan käsnmissä, Intian ja
Pakistanin kanssa sirannitteilla.
Tekniikan Edistämissäätiön sääde­kirjan
ensimmäinen alleklrjoittami-neji
tapahtui maalisk. 14 pnä valtio­neuvoston
jiAlasalissa, jonne oli ko­koontunut
kauppa- ja teollisuusminis­teri
Uuno Takin kutsusta maamme te­ollisuuden
3»- kaupan huomattavia
edustajia. Tilaisuudessa merkittiin
useita miljoonia markkoja säätiön hy­väksi.
Susijahti <«i keskeytynyt pohjoises­sa
\-allinneen ankaran lumimyrskyn
vuoksi muutamiksi päiviksi. Lentoko­neet
pudottavat 8—9 turiturimaastoon
leiriytyneelle partiolle muonaa. Jah­t
i jatkuu.
Vakava onnettomuus. Viisi henki­löä
kuoli ja parikymmentä loukkaan­tui,
heistä viisi vaikeasti, liikenneon'
nettomuudessa. joka tapahtui maalis­kuun
13 pnä Halikon ylkäytävällä.
Sanottutm aikään jäi eräs hauta ja is-tias
oululainen Saila Hamari on ollut
Ruotsissa viisi vuotta ja kasvatusvan­hemmat
kieltäyt^ät nyt luovuttamas­ta
häntä vanhernmUle. Rouva Hama­r
i on kääntynyt VästerlJOttenin lää­ninhallituksen
puoleen.
Armas Äikiä ei ole Suomen kansa­lainen,,
eikä hän sen vuoksi voi olla
S K P : n jäsen, eikä kansainvälisen
käytännön mukaan saa ottaa osaa po­liittiseen
elämään sekaantiunalla ole.s-kelumaansa
sisäisiin asioihin, totesi
pääministeri Fagerholm maaliskuun 14
pnä pitämässään puheessa. Mr. Äikiä
on talvisodan aikaisen Terijoen halli­tuksen
muuan ministeri.
16 lasta eräässä sepän perheessä,
Naistenklinikalla syntyi hiljattain pie­nokainen,
joka on sisarusparvessaan
järjestyksessä kuudestoista. Pikku
miehen, joka syntyessään painoi 3.040
gr. vanhemmat seppä Matilainen Ja
hänen vaimonsa asuvat Puistolassa.
Perheen vanhin l a p i o n 23-vuotias ja
lähinnä nuorin täyttää toukokuussa
2 \Taotta.
Ja kirjapainotyöläisten lakko jatkuu.
Neuvottelut ovat käynnissä, mutta t u ­lokset
toistaiseksi laihoja.
Mutta talvi tulee Etelä-Suomeenktn.
Lunta on satanut viime päivinä l u ­jasti,
joten hyvä rekikeli on koko
maassa — ainakin toistaiseksi.
tysväen osoittamaan aasilla
saavutuksilla kunnioltustaaB
jakokoukselle. vaan on ss •
nut koko neuvostoyfatö^
osakseen.,
Edustajak<*ouksezi
hifctyy kiicteästi sitä ed-kien,
ammatillisten
alue- p i i r i - j a tasavaitoj»
senUlttoJen konferenssit jt
kokoukset. Neuvostoliitoa
listen järjestöjen laaja ja
nen lehdistö on viime
kwia tarjonnut lukijj
tä runsaimman selosti
tä laajasta vaalikamp-sä
tilaisuuksissa ovat
kouksessa esille tulevat asi».
varsin monipuolisen käsitte"
seen.
Edustajien valinta on suoft
koisella huolella, jolloin
asetettu tuotantokampp
ammattiyhdistysliikkeen
ktmnostautimeet jäsenet.
Edustajille annetuissa evL
on pääpaino pantu scsi
louden rakeiitamisen jou
sekä kaikkiin niihin tehtäviä
ovat omiaan kohottamaan
kansan elintasoa, joskin lu
kulttuiiri- cpintotyö- ja jo
tustyön kys}'mykset ovat
sin suuren huomion osakseei
koisen vilkkaan pohdinnan
on ollut kansainvälisten
lujittaminen ja Maailmanlitos
mykset. Kaikissa tilaisuu
Maailman Ammattiyhdistystta
vastaan kohdistimeet hajoi?'
sefe saaneet ankaran tuomioa
seen. Neuvostoliiton ai
tysväki on Afarauksettomasti'
tmt Maailman Ammattiyh
säilyttämisen, sen toiminnan
misen ja vahvistamisen puo*
rusjärjestöjen selostusr ja v
uksiin on osallistunut 85—95
senistä. Nämä sekä ankaran,
samalla terveen ja rakenta"
arvostelun merkeissä pidetyt
set osoittavat Neuvostoliiton
tiilisen liikkeen demokraattiseB
teen sekä samalla sen suuren
kiiimon, mitä ammattiyfa
timtee ammattiyhdistysliikkeen
myksiin j a tehtäviin.
Ammatillisten järjestöjen
ja vaalikamppailu tullaan
maan maaliskuun puoliväliin
nessä- Kamppailim yhtey
toimeenpantu huomattavia o
toorlsia muutoksia varsinkin j
tojen osalta.
Niinpä samalla tuotantoalaa
mineita . ammattilittoja bn
ty yhdeksi, samaa ttiotantoalai
slttäväksi Uitoksi. Tämän se
na jäsenliittojen lukumäärä.'
1947 oli 140, tulee nyt sup
71:een. "ramä muutos merki»
senliittojen timtuvaa vahvis
n i in jäsenmäärän suhteen
loudelllsestikin, ja on se omiaan
vlstamaan ja lujittamaan
alue-, piirir j a tasavaltojen
sa toimivien ammatillisten järj
ohjausta. Lisäksi on muodostettj
eelllsella pohjalla toimivia
mttorxeuvostoja, joiden tehtäv^
kaikinpuolin tukea ammatillisia
jestöjä toiminta-alueellaan.
Neuvostoliiton ammattiyh'
valmistautuminen omaan edus
koUkseensa todistaa kouraan
l i sen suiu-en merkityksen miä
mattiyhdistysliikkeellä on koko
vostomaan elämässä. Lujit
ammatillista liikettään ja an
sen kautta yhä tuntuvamman
sensa sosialismin voitolle, N
liiton ammattiyhdistysväki
tietää omalta osaltaan vahvista
Maailman Ammattiyhdistysten'
(jomeen
MATKUSTAKAA
SYKSYLlJi
kun elo on korjattu ja ihmiset
ajattelevat lepoa, mukavuutta
ja ystäviensä vierailuja ]
\
SyksT on myös vuodenaika jolloin hyirin
paikkoja on matavana upeissa mootlori-|
laivoissa GBIPSHOLM ja STOCKHOLM,]
lähtisi New Yorldsta suoraan Göteporiial
Ruotsiin — ja siitä erinomaiset yhteydrfl
SUOMEEN.
G R I P S H O LM Elok. 12
STOCKHCttJtf Efa*. 29
G R I P S H O LM Syysk. 9
STOCKHOLM Syysk. 23
1^
GRIPSHOLM Lokak. J|
STOCKHOLM Lokak. M
G R I P S H O LM Marrask. «I
STOCKHOLM Marrask. fii
vieraita kuljettanut linja-auto Timm
laivapikajunan alle. Onnettomuus ai­heutui
ainakin osaksi liimipyrystä,
jonka takia näkyväisyys oli jokseenkin
olematon.
Rj^ta suomalaistytöstä on jälleen
syntynyt lapsen äidin ja ruotsalaisten
kasvatusvanhempien valiHä". 10-vuo-
Minrntihinnat turjstiluokasnl
Göteporiin menomatka alkaflK|
$180 sia
Saadakseime paikkatilauksen käy!ai|
matkailuasianuehenne luona. Häo01
palveluksensa Ja pätevät neuvon»!
ovat käytettävänänne ilman lisi-^l
maksua.
SWEDiSH AMERlCAVj
LINE
SM Dorehester St. W.. Monfreai ^