Vapaus, August 13, 1949

              IrrefiHys ja . . -
(Jatkoa edelllsettislTOlta)
^geX rifKilivät torin yllä, j a ä t t cn
^ t o o s a n kulkue.
^ hctiellä pilvet hajaantuivat,
• • ^ ^ s i ja aurinko loisU k i r k -
Keljän tunnin a j a n -rtrtasi
^ o b i t s ^ n i m e kuusi r i n n a n : e n -
^ao^jstusvoimien osastot, j o u s t a -
ii iVbd^ikalnä saaden jopa d i p -
^ijjjj^an penseät edustajat k o -
aniaan kulmiaan,
aojaita seurasi useita t u h a n s i a t y ö -
« joiainen kantaen suurta p u ­su
Uppua. Katsoin t a r k a s t i näitä
ja talonpoikia; kova työ ja
^ a i ä t ö n raadanta olivat pUrtä-njcrkkinsä
heidän kasvoihinsa
jjj olivat todellakin työtätekevää
olijessaan nyrtoidin p u r i s t e t u i n k ä -
he liuusH-at monia tunnuksia, m u t ­a
s i niistä oli vaUitseva, j a toivoin
d i p o m a a t t i k u n n a n ym-sen.
Se o l i : " U s k o l l i s i na
jtrorille — eläköön puoluetoimi-tamme."
on vastaus n i i l l e , j o t k a k u ­vat,
että DimltroviTi kuoltua
[jariasia tapahtuisi j o i t a k i n p o l i i t -
muutoksia.
i>Dma5in toisenkin luonteenomai-seikan.
Se oli naisten lukuisuus
l ^ l f u m l n ohi virtaavassa k u l k u -
Heitä tidi kymmenin t u h a n -
I _ isoäitejä, äitejä j a m u o r i a n a i -
sH; kcva tyO ja iKstetyt kiidmsks^
nfikyivSt v a n b o j a kasvofl]*. tolTo ja
voitto loistivat ka&iUa kasvodUa. He
kantoivat käsivarsillaan lapsia, nos­t
i v a t niitä korkealle näkemään v i i ­meisen
kerran toveri D i m l t n m n a r ­kun.
M i n u l l a o n j o i t a k i n valokuvia näi­den
naisten kasvoista, eidcä koskaan
anna niitä pois. Ne ilmaisevat sano­matonta
surua. Mikään kunjäigas,
paavi t a i a r k k i p i i s p a , mikään C h u r c ­h
i l l . A t t l e e . t a i T r u m a n tai M a r s h an
ei voi o l l a sellaisen surun j a sellaisen
ylpeyden kohteena. Vanhat naiset
jo timtevat suunnattoman eron en-tisjTtensä
j a nykyisyytensä välillä;
nuoremmat, j o i l l a e i voi cdla samoja
muistoja, tietävät ylpeän paikkansa
nykyisessä Bulgariassa, j a he tekevät
työtä ja ponnistelevat viisivuotis­suunnitelman
täyttämiseksi kaiken
sen takia, mitä se merkitsee heidän
lapsiUeen.
M i n u n on vielä m a i n i t t a v a Äaästä
ryhmästä tässä B u l g a r i a n k a n s a n v a l ­tavassa
kulkueessa. Se o l i P e m l k in
kaiTOstyöläisten joUkko. M i t e n y l p e ­ästi
he marssivat kaivospuvuissaan.
J a heillä o l i s i i h e n syytä, sillä Georgl
D l m i t r o v kävi ensimmäisiä taistelu-j
a a n P e r n i k i n kaivostyöläisten kans­sa
vuonna 1906.
Miauim Andersm
Nexö huomioon
kohteena
V i i m e kuun lopussa 80 vuotta täyt­tänyt
kuuluisa tanskalainen k i r j a i l i ja
j c u t u i suuremmoisen kunnianosoituk­sen
kohteeksi sekä kotimaassaan että
ulkomaiUa. Tuskin ainoaataan a i k a m ­me
k i r j a i l i j o i s t a o n samassa määrässä
saanut tuntea e r i maiden kansalais­ten,
yksityisten j a Järjestöjen i h a i l ua
Ja kiitosta k u i n Nexö.
Juhlapäivänsä edellä Andersen N e ­xö
\-ieraili Neuvo^oliitossa j a hänen
kunniakseen järjestettiin J u h l a t i l a i ­suus
Moskovassa Tshaikovskin kon­serttisalissa.
Juhlapuheen k i r j a l U j a l le
p i t i K o n s t a n t i n Slmonov. lisäksi p u ­huivat
neuvostokirjailijan puolesta
K o n s t a n t i n Pedin. A. Sofronov, V.
Vishnevski j a T . Semushkin. Komso-molien
kesktisiomitean puolesta N e x -
ölle ojennettiin nuorisoliiton merkki
hänen ikuisen nuoruutensa vertaus­kuvana
Nexö vastasi l u k u i s i i n ter­vehdyksiin
suurella puheera;
SjTitymäpäivänä Nexön kunniaksi-o
l i Järjestetty Kööpenhaminan F a e l -
l2d parkeniin suiu^ kansalaisjuhla.
Jossa tuhannet tanskalaiset osoittivat
NexöUe k u k i n Ja suosionosoituksin ja
puhein kimnloitustaan. Harvoin on
uus
MOSKOVAN LASTENTEATTERISSA
UUSI levylähetys
saapunut SUOMESTA
Sointu-, Decca-, Rytmi-, Triola- ja
Sävel-levyjä
SOINTU-LEVYJÄ
S—904 Kulkuri kuutamossa — jenkka
Jos olisin sulttaani — foxi
Laul. Georg Malmsten
S—905 Pennitön uneksija — jenkka
On morsiameni suukkoja vailla —: valssi
Laul. Georg Malmsten
S—941 Viulutyttö — mustalaisvalssi
Sydänyön satu — tango
Laul. Reino Armio
S—960 Muistathan vielä — tango
Tänäiltana — valssi
Laul. Reino Armio
S—1000 Luonnon poika ^ hidas-fox
Laul. Olavi Virta
Sinistä ja hopeaa — valssi
Laul. G. Malmsten
S—1009 Bongo Bongo — foxtrot
Laul. Olavi Virta
Jää hyvästi armas — valssi
Laul. Usko Kantola
DECCA-LEVYJÄ
SD—S025 Mä olen nainen — tango
Hillevi ja Decca-orkesteri
I Lumottu maa — valssi
Eero Väre ja Decca-orkesteri
SD-3114 Kulkurin valssi
Harmaat silmät — valssi
Henry Theel ja Decca-orkesteri
SD—5069 Ruusuinen hetki — slow-fox
Kirsti Hdrme ja Decca yhtye
Unelmien Linna
Olavi Virta
SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi —^ tango
Henry Theel ja Decca-orkesteri
RYTMI.LEVYJÄ
SR—7006 Kekkerit Mäkelän kanatarhassa — valssi
Nujulan talkoopolkka
Reino Helismaa ja Rytmi-yhtye
SR-7007 Kulkurin kaiho — valssi
Orpopojan valssi
Henry Theel ja Rytmi-yhtye
SR—7015 Suutarin tyttären pihalla — jenkka
Reino Helismaa ja Olavi Huuskan kvartetti j
Helmiä etelästä — tango
Harmonikkatytöt, Eini Kotiranta ja
Maire Tammenlaakso i
VR-6013 Mottl-Mattl — polkka
Savotta-Jenkka
Paul Norrback, hanuri i
TRIOLA-LEVYJÄ
T-800I Kosinta -jenkka •
Kaukainen koti — valssi j
Laul. Georg Maljnsten :
T-8002 Ei onni ole lahja — tango
Rakkain lauluni — valssi
, Laul. Henry Theel 1
T-8003 Tolvetangonl i
Tuulen viemää — foxtrot :
Laul. Henry Theel :
SÄVEL-LEVYJÄ
1^9010 Kulkuset \
I Silmäsi ovat kuin tähdet |
HINTA $1.25 K A P P A L E j
yllämainittuja levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa jälki- z
mitmpksella (COD), tilaajan maksettava lähetyskulut. \
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A : \
Vapaus Publishing Company Limited ]
B u l g a r i a n h a l l i t u s o n D i m i t r o v i n j a I ketään yksityistä kansalaista j u h l i t tu
kaivostyöläisten kunniaksi päättä-:yht^ sydämellisssti. kertovat lehdet,
nyt muuttaa P e r n i k i n n i m e n D i m i t r o . Paitsi koUmaisia puhujia esiintyivät
Puolan k i r j a i i j a l i i t p n varapuheenjoh­taja
Ivaszkiewicz j a Ruotsin puolue­toveri
Sven Linderot. Näyttelijätär
Bsrfhe Qvistgaard esitti Hans K i r k in
k i r j o i t t a m a n prologin ja näyttelijä
E d v i n Tiemroth luki " P e l l e v a l l o i t t a ­j
a s t a " . Suosionosoitukset kohosivat
myrskyiksi, k u n l u e t t i i n demokraatti­sen
K i i n a n Johtajan M a o Tse T u n g in
Juhlaan lähettämä tervehdys, joka
k u u l u i : lÄmpimin tervehdykseni suu­relle
tanskalaiselle vallankumouksel­liselle
k i r j a i l i j a l l e , suurelle m a a i l m a n -
demokxatian Ja r a u h a n esitaistelijalle,
toveri M a r t i n Andersen Nexö le hä­nen
80-vuotispälvänään.
Ber:inlssä o l i samana päivänä jär­jestetty
Juhlatilaisuus, jossa k i r j a i l i ja
W i l l y Bredel p i t i Juhlapuheen. Hän
sanoi mm. että suuren tanskalaisen
H. C. Andersenin teoikset alkoivat s a ­n
o i l l a : " O l i k e r r a n . . .", m u t t a suuren
tanskalaisen M a r t i n Andersen Nexön
teokset a l k a v a t : "Tulee k e r r a n . . . "
162,903 paria sukkia
Ottawa. — Canadan tUastolUnen
toimisto toteaa v. 1946 tilastojen pe­rusteella,
että Canadassa valmistet­t
i i n mainittuna vuonna k a i k k i a an
162,90a p a r i a suksia, j o i d en yhteiseksi
arvoksi i l m o i t e t t i i n $449,513. Suksi­sauvoja
y.m. suksivarusteita valmis­t
e t t i i n k a i k k i a a n $606,746 arvosta.
H e l s i n g i n Vapaan Sanan U r J e e n -
v a l h t a j a A r v o T u r t i a i n e n k s t o o I d i -
dessään mielenkiintoisella tavalla
käynnistään ja vaikutelmistaan
Moskovan lastenteatterissa, jonka
oheisena Julkaisemme.
Moniste matkamuistoistani Neuvos-t
o l U t c s » lämmittää mieltäni edelleen
— lämmittänee n i i n kauan k u i n pys­t
y n muistamaan tekana olevia koke­muksiani
— erikoisesti kaksi. Kuten
n i i n monen Neuvostoliitossa v i e r a i l ­leen
suuret kokemukset, nekin ovat
teatterikokemuksia, mutte — Ilmoitan
sen heti, kuitenkaan en toista teille
läksyänne, en Stanlslavsklsta, en
Tshehovlste, en Neuvostoliittolaisen
b a l e t i n suurenmoisuudesta. Riittää,
k u n sanon, että nämäkin kaksi koke­musta
olivat a i n u t l a a t u i s i a.
Oletteko koskaan ollut suuressa l a p ­sijoukossa,
sanokaamme esimerkiksi
Joukossa, Jossa on k a k s i - kolmesataa
laste? Oletteko Joutuneet sellaiseen
hetkellä, j o l l o in se puhkeaa riemun
h u u t o i h i n tel vaikenee kiihkeään,
jännittyneeseen odotukseen, missä
katseet ja Ilmeet kertovat enemmän
k u i n sanat j a avoimet, h l l r e n h l l j a l s et
suut enemmän k u i n huudot. Ja joka
s i t t e n , yhtäkkiä, a i v a n k u l n räjähtää
yhtenä riemun purkauksena asla —
jos asla on senlaatuinen — rlehahtaa
vastalauseen myrskyksi, jossa liehuu
satoja tuimasti mieltään osoittavia
p i k k u k&slä j a kumisee satoja k i i h ­keitä
p i k k u kengänkorkoja.
Jos olette ollut sellaisessa l a p s i j o u ­kossa,
n i i n aavistatte, miltä tuntuu,
kun Joukko ei olekaan vain p a i l s a t a l -
nen vaan kun siinä on tuhatkunta
saaneen tunnetun l a s t e n k l r j a i l l j a t t e -
ren Ljuvinovan näytelmä "Snjesok"
— Lumipallo. Näytelmän aihe kas­voi
rotukysymyksestä, k l r j a l l l j a t t e r en
kehitellessä sitä lasten — vaikka m i k ­sikä
ei myöskin alkuisten — käsltys-kjATpTi
mukaisesti. Moni suomalainen
saattaa ajatella, että rotukysymys on
juttu, josta lapsilla el voi olla enem­pää
oikeita kuin vääriäkään käsityk­siä,
mutta näin ajattelevat ovat var­masti
väärässä. Jos Joku valkoisten
vanhempien lapsi sanokaamme esi­merkiksi
Yhdysvalloissa, johon tä­mänkin
näytelmän tapahtumat oli s i ­joitettu.
Ja täsmällisemmin määritel­tynä,
jossakin Dixlen eteläpuolella
siellä, pitää neekereitä Ihmisinä, Joi­den
ainoana tehtävänä maailmassa
on pestä sylkyastioita j a j o l t a on o i ­keus
ampua, koska he ovat mustia,
n i i n niitä se muuta on k u i n heijastu­maa
heidän ympäristönsä, heidän
kasvattajiensa erinomaisen varmoista
käsityksistä. Jos joku neekeripoika
D i x i e n eteläpuolella ryhtjry kuvittele­maan
— mitä muten tuskin lienee
ainakaan tähän mennessä kovin usein
tapahtunut — että hän on valkoisten
leikklkumppanelttensa veroinen, saa
hän pian luissaan kokea, miten «sian
laita oikein on. Ympäristö el enää
v a i n heijasta vaan suorastaan takoo
hänen paksuun neekerlkalloonsa järk­kymättömän
käsityksensä. Sitä vas­taan
taistelee Paul Robeson taiteel­l
a a n j a sanoillaan. Sitä vastaan tais­tellaan
myös Neuvostoliitossa. Siellä,
satojen erirotuisten kansojen sosialis­tisessa
yhteenliittymässä, ei nimittäin
ole mitään rotukysymystä. Neuvost/}-
LauaxiEaina, dökmm 13
George Stephenson ja höyryv^
K u n James Watt 1760-'uvulla o li
keksinyt käyttökelpoisen höyryk:neen.
o i e t t i in Jo tuumia sen käyttämistä
kulkuneuvojen p.ilvelukseen.
Ensimmäinen \Tltys tällä a l a l l a t e h ­t
i i n Riuiska.s.sa. Siellä rakensi Insl-nööriupsccri
N . J . Cugnot 1769 maan-
I tiellä kulkevan kolmipyöräisen höyry-
I vaunun. Myöhemmin Cugnot rakensi
i tolsc:xkin vaunun, jonka nopeus oli
^ i 5—6 km tuniilss.!, m u t t a k a t t i a n p l e -
r - : n u u d e n taiia sen l a y t y l aina 15 m l -
• • n u u t i i i k i l l u t t u a pysähtyä höyryä k c l t -
^ r ' i lämään, j o n l i a vuok.si viranomaiset p l -
liviit .sitii vaaratli.scna laitteena ja
P A L A N N I T SUOMUSTA
Canadan suomalaisille hyvin tuttu
Työmles-Iehden taloudenhoitaja l l u -
KO Paasikivi palasi t.k. 8 pnä Ni-\v
Y o r k i i n Ruotsin Amrrikaii Linjan
GripAholmilla. Hiin oli t r h n y t laajan
v l e r a l Sm synnyinmaahansa olU-n
sUhrn hyvin tyytyväinen. Mr. P a a s i ­k
i v i toimi aikanaan myiiskin r a n a d a -
lalsen Työkansa-lehdrn sekä myöskin ,
Vapauden taloudenhoitajana. Hiin on
o l l u t tämän mantereen suomalaisen
sanomalehdistön palvrlukse!i.sa k a i k k i ­aan
noin 35 vaotta.
Juhla Tarmolassa
kilpailuineen
elok. 21 p:nä
tällä tevalla mieltään osoittavaa j a f l " t < » s a on rotujen samanarvoisuus
vaksi, pysyväksi kunnianosoitukseksi
Joka o n h y v i n ansaittu J a ymmärret­ty-
N i i n poistuin torilte ttmtlen ole­mukseni
joka säikeellä, kuten tunsin
Moskovassa 1924, että työväenluokan
voima on l u j a J a voittamaton B u l g a ­riassa,
kuten se o l i Neuvostoliitossa.
J a n i i n päättyi heinäkuun 10 päivä
1949, joHoin saatoimme viimeiseen l e ­poon
erään maalUnari suurimmista
vallankumouksellisista johtajista.
Box 69 Sudbury. Ontario
Suomen yleisradion
I lyhytaalto-ohjelma
tulevalla viikolla
Suomen Y l e i s r a d i o n P o r i n korkea-tehoinen
lyhytaaltoasema lähettää
tulevan v i i k o n a i k a n a ohjelmaa e n t i ­seen
tapaan ja entisinä aikoina.
Sunnuntaina elok. 14 pnä k l o 11.45
ap. esitellään v i i k o n k i r j a , klo 12 päi­vällä
esitetään Arvo Alanteen selos­tus
Raahesta, K r e i v i n kaupungista,
klo 10 lp. o n selostus r a v i k t m i n k u u s -
aJoLsta j a k l o 10,25 i p .alkaa Armas
Jämefelt-konsertti.
M a a n a n t a i n a kk> 12 päivällä seloe-
! tetaan nuorten työn suojelutoimin­nasta,
klo 4.05 lp. a l k a a työmiehen
t u n t i , k l o 10 ip. esitetään m u l n a l s l n -
t i a l a i n e n t a r i n a j a k l o 10.30 i p . selostus
I u i n t l m e s t a r u u s k i l p a l l u l s t a u i n t l s t a d l o -
I nlUa.
T i i s t a i n a klo 12 päivällä esitelmöi
prof. M a r t t i K a i l a aiheesta "Mitä on
antabus?" ja klo 12.30 ip. maist.
Pentti Nikulainen aiheesta "Pojat
t e k n i k o i k s i , tytöt opettajlk;^", klo
4,05 ip. a l k a a metsäradion tunti ja
k l o 10 lp. jälkeen esitetään k a k s i toon-serttia.
K l o 11.06 lp. esittää M a r t ti
J u k o l a välähdyksiä jänkkiurheilljain i
jäähyväiskisbista S t a d t o n l l la
KeskivUkkona klo 4.05 lp. alkaa
maanmiehen t u n t i , kk) 10.15 l p . k a l a s -
tusassistentti E r k k i S l l t a m a a puhuu
I ahvenkaloista. Jonka Jälkeen klo
10.35 lp. a l k a a radlo-orkesterln kon­s
e r t t i .
T o r s t a i n a k l o 12 päivällä a l k a a työ­miehen
t i m t i , k l o 10 ip. radlo-ortceste- |
r l n viihdekonserUl j a klo 1056 ip. j
esitetään totisten torvensoittajain
tanssimusiikkia.
F e r j a n U i n a klo 4.06 ip. a l k a a met­säradion
a i k a , U o 445 kertoo läänin­lääkäri
D k k a Väänänen L a p i n kansan
terveydellisestä tilasta j a klo 10 ip.
esKetään kuunnelma "Isä tekee k a i ­ken
paremmin."
L a u a n t a i n a k l o 4X)5 i p . a l k a v a n työ­miehen
tunnin kuluessa esitellään
työväenUikkeen hei&UöhabmoJa ja
kk) 10.46 i p . esitetään T i i t u k s m K&-
nö5-pakinoita.
lisäksi — joka on erikoisesti m a i n i t ­tava,
koska n i i n näyttää Neuvostolii­tossa
lasten l a i t a olevan — estymistä
täysin vapaata lasta.
Moisen kokemuksen antoi meille
käynti Moskovan lastenteatterissa.
T u h a n t i s e n henkeä mahtuva säll o li
täpötäynnä yleisöä. Lapsiyleisöä. Se
reagoi i l l a n kuluessa, kuten estymistä
vapaat lapset k a i k k i a l l a maailmassa
reagoisivat. Mutta — j a tässä o l i k o ­kemuksen
erikoisuus, tätä lapset tus­k
i n tekevät k a i k k i a l l a maalimassa —
se Ilmaisi myöskin ehdottomia m i e l i ­piteitä,
määritteli kantaansa t a v a l l a,
Joka pakoitti vieraan kysymään i t s e l ­tään,
olivatko nämä muutekin k u in
v a i n pelkkiä lapsia, olivatko nämä s a ­m
a l l a kertaa j o l l a k i n Ihmeellisellä t a ­v
a l l a kypsiä kansalaisia? L a p s l k a n s a -
l a l s i a?
P i k k u v a n h o j a he eivät olleet, eivät
ensinkään, siltä vakuuttui kateoessaan
heitä väliajoilla aulassa j a käytävillä.
He eivät matkineet Moskovan Suuren
t e a t t e r in j a Taiteellisen teatterin a u -
la.ssa Ja käytevlllä Itseään arvokkaas­s
a hanhenmarssissa esitteleviä a l k u i ­sia
— tuote omissakin teattereissam­me
n i i n tuttua, tosin juhlallisempaa
j a samalla jotenkin surunvoittoista
nSkyä, e l , h e juoksentelivat hälisten ja
t o i s i a a n takaa-ajaen sinne tänne.
M u t t a annapa, että kello soi. Seu­raavassa
hetkessä, aikuisen vielä h a ­paroidessa
sinne tenne oveaan etsien
o l i jokainen heistä paikallaan. Eikä
puhettakaan tuolien kolisbelemisesta
j a paikoilleen ahtautumisesta esiripun
auettua. K e l l o n kilahdus m u u t t i h e i ­dät
teatteriyleisöksi minkälaista h a r ­v
a edes Neuvostoliittolainen teatteri
toltaa omistaa, meidän teattereis­tamme
puhumattokaan.
He olivat ensiluokkaista teatteri­yleisöä
ensiluokkaisessa teatterissa,
j o k a — huomatkaa: — näytelmistös-tään,
näyttelijöistään Ja ohjaajistean
a l k a e n toimii Ja työskentelee vain
lasten tarvette ajatellen. Heissä Ja
heidän teatterissaan oli toteutuneena
i m i , mitä Suomessa uskaltavat nähdä
— eivätkä hekään joka yö, v a i n muu­tamat
harvat h y v i n suuret lasten y.s-tävät
j a s a m a l l a teatterin ystävät, m i ­kä
tekee heidän joukkonsa vieläkin
harvemmaksi. Tässä unessa — Mos­kovan
toteutuneessa unessa nimittäin
— annetaan joka päivä näytös k a h ­desti
päivässä. Kello neljä kolme-kymmente
alkava näytäntö lapsille
a l l e kymmenen vuoden j a kello seitse­män
a l k a v a heistö vanhemmille. Unen
kohokohdat ovat näytäntökauden p a ­risenkymmentä
e n s i - l l t a a j a unen us­komattomuus
siinä, että katsomot
ovat a i n a n i i n täynnä, että tuhannet
p i k k u katsojat joutuvat malttamatto­m
i n a odottemaan vuoroaan saada he­k
i n esiintyä tässä unessa^
Siinä lisää unen aineksia suomalai-sille
lasten j a teatterin ystevllle.
Ohjelmassa oli Stelloln-palkinnön
n i i n itsesteän selvä, luonnollinen asia,
että päinvastaiset käsitykset muualla
maailmassa aiheuttavat siellä ei vain
surkuttelevaa ihmettelyä, kuten jos­kus
meillä, vaan tarpeen esittää voi­makkaita
vastelauseita. Liunlpallo-näytelmä
o n k i n käsitettävä vastelau-seena
väärän rotujaolttelun johdosta.
— Tendenssiä! voi nyt k u u l l a h u u ­dettavan
jossakin. Ja vielä lapsille
tarkoitetussa näytelmässä I Mutta
annetaan huutaa. Ei ole tarpeellista
vastata k a i k k i i n tyhmiin huutoihin,
mitä maailmassa joutuu kuulemaan.
Tendenssi ei sitäpaitsi koskaan ole
taiteen kiinnostavin puoli. Paljoa
kiinnostavampaa on esimerkiksi se,
millä t a v a l l a taiteeseen samaten kuin
s i i h e n kätkeytyvään tendenssiin suh­tautuvat
ne, joille taide oti tarkoitettu.
K u k a a n ei huuda meikäläisten lasten­näytelmien
tendenssiste, joissa se
Euunnatean satujen itse asiassa varsin
viattomia n o i t a - a k k o j a vastaan p i k ku
P a a v o - p a r a n tel Prinsessa Ruususen
puoleste. Mutta annapa olla, että
j o k u saa päähänsä k i r j o i t t a a Paavoille
J a L i i s o i l l e näytelmiä, joissa elävän
elämän paljoa pahempien noitien Ja
myrkynsekoittajien annetaan kuulla
kunniansa, n i i n kyllä o l l a an loukkaan-tuneite.
Ja hämmästyttävinte on,
että o l l a a n .sitä lasten puolesta, jotka
itse eivät varmasti olisi sitä ensin­kään.
Se on niinsanottua lasten kas­vatusta..
Sitä harjoittavat ihmiset,
j o t k a itse eivät ole saaneet minkään­l
a i s t a kasvatusta tai sitten käsittä­mättömän
nurinkurLsesti.
N i i n , Neuvostoliitossa, ilmeisesti
sielläkin, pyritään kasvattamaan lap­sia.
Pyritään ymmärrettävällä t a v a l ­l
a . Siltä ymmärtää s i v u l l i n e n k i n a i ­n
a k i n sen, onko se oikeaa tai väärää
kasvatu.sta.
ILapsetkln näyttivät sen ymmärtä­vän.
E n huomannut yhdenkään nyr­pistävän
nenäänsä tendenssille.
Heidän antautumisensa seuraamaan
esitystä oli ehdoton j a herpautumaton
a l u s t a loppuun. „ Näytelmän sankari,
ihonvärinsä vuoksi vääryyttä kärsi­mään
joutuva musta koulupoika kas­voi
i l l a n kuluessa katsomonkin ehdot­tomaksi
sankariksi. Hänen kärstes-sä
vääryyttä, kärsi koko tuhantlncn
lapsijoukko. — Kaksi edessäni istu­vaa
p i k k u tyttöstä i t k i toistensa käsiä
puristellen. Neekerlnuorukalsen esit­täessä
ajatuksiaan olkeudeste ja vää­ryydestä
ihmisten välisissä suhteis­sa,
katsomo kannatti hänte hyväksy-1
misen huudoin. Näytelmän sankari­tar,
kaunis amerikkalaistyttö, L u m i ­pallo,
j o n k a vaalea, pehmeä suloisuus,
hänen ensi kerran ilmestyessä näyt­tämölle,
nostatti katsomossa yksimie­lisen
Ihastuksen hyminän, muuttui i l ­l
a n kuluessa katsomon silmissä noi­t
a a k i n pahemmaksi hirviöksi. P a r e m ­pi
el o l l u t ncekcrinuorukalsta vastaan
yksi toisensa Jälkeen asettuvien kou­l
u n opettejicnkaan kohtelo. Pahlm-
Toronio. — T. k. 21 pnii pldetiiiin
Tarmolassa C S J : n Toronton osa.slon
kesäjuhla, jo.s.sa esitctiiiin monipuoli­nen
ohjelma. Vnr.slnatiirn j u l l i a «li­kaa
kello 2 iltapitlvällii, mutta urluMlii-k
l l p a i l u t alkavat jo kello 10 aamulhi.
KysymyTtscs.sii on kfilmlottclii kaikissa
sarjoissa. Pikkutytöill<> j a -pojillo j ä l ­jestetään
ainoastaan 60 m e t r i n juok.su.
Juhlaväkivol .saapua jo aamlnii^cksl
Tarmolaan. Koska näitä kuumia I l ­moja
kuuluu riittävän ainakin koko ^
tämän kuukauden ajan niin voitte |
nouttia aamlal.scn Tarmolassa, luon­non
hclma.ssa, poLssn kaupungin h i i -
lystä j a kuumuudesta. Sinne; on v i i -
kielsivat .'on kiiyttämlson.
Amcvikn.ssa tehtiin cnjimmäinen
yrity.s tall.^ alalla 1784. Oliver Evans
rak€n?l höyrykoneen, j e n k a takia hän-
;ä pidc^tiiiin h u i m a t t a v a n a höyryve­t
u r i n krhlftiijanä. Enj;lannlf»a W i l ­l
i am Murdock raken.sl .samana vuon-n-
i kolnrjjyör.nisMi höyryvaunun, J oU
kiViciltllf. liikciilop.'^.sii Ufcclta kertoja.
Niit lii maantievaunullla el k u i t e n ­kaan
ollvit mrnr.stystä. Rlrhard T r e -
y p h l o k raikcnf^l .sen vunksl 1802 ve^-
t u r i n , ioka kulki.si ki.skollla Mitään
t i u t t i <"iv:it valurautalsct kLskot silti
oll<M't, <illa niitä oli jo kiiytetty k u o r ­mien
^<'.am:.stä varten hevo.slUa. Hä­nen
vpHuin.sa veti fO tonnin kuor-vnalla
ikiiormattuja vauntaja n. 8 k m : n
liinlin',ipeucl<?ra.
I,uktii.si:i nniltakin höyryveturin r a -
'/.fnliijia lUneityl nsilhln al!<oihln E n g -
l.innlsMi, mutta kaikkien koneet o l i ­vat
i)uiiltn>lll.sia. NiLv;ä oli asclmmls-
.va hammasrattaat, jotka .sopivat k(s-l:
oj(n vieressä oleviin k o l o i h i n J a siten
j työti-siviit. vauntia eteenpäin.
V. 1814 rvhtyl srtten Ocorge S t c -
plirn.soM kiMiIt ilmnän vcturlrakcntel-ta.
T i i m a nerokns mirs oli svntynyt
n « l Wylamln kylil.s.sä lähellä Ncw-c
a s t l r a ja kuoli (.'ok. 12 pntl 1'848. O l ­len
köyhiin koneenkäyttäjän poika
h i i n .••ai pienestä pitäen kärsiä puu­tetta
Ja ttilla omin neuvoin toimeen
Mlchok.si vartuttuaan hän tuli hevos-mlchPtel
KllllnBWorthln h i l l l k a l v o k -
M l k ' . Tilfillä fi.Tttul eräs nostokon"
i joutumaan cpiikuntoon Ja tämä t a -
\v.w. muodostui Stephenscnin elämän
kii!Lnnokohrtak.«l. H i l n c n onnistui näet
. -M
ovat säilyneet m e i d i n ]
k a .
Ensimmäinen St
Joka o t e t t i in käytäntöön 1814l;i
w o r t h l n kaivosradalU, o l i yi
parlste aikaisemman kek
telste. Se k e h i tU e—7 hv:«||
30 t c n n l n kuorman n . 6 k i n : i i ||
nopeudella. Mutte Tuodm'
perästä huomattiin, ettei s t i l^
mitään etua entisen hevo
r i n n a l l a Jonka -tähden yritys
t l l n epäonnistuneeksi.
Saavuttamansa kokemuksen^
teellä Stephenson ryhtyi 1818;
mään toiste veturtaan.
jätti pois k a l k k i hau
k i i n n i t t i .sen s i j a an k a m p i t e p l ti
tean pyöriin. Pyöräparlt oli«i|^
ketyt toisiinsa akseleille
ketjupyörlen ja ketjun välit
Muiden heikkouksien l i s i k si
tul tämä vetopyöräakselelta
yhdistävä vetcketju ei
seksi.
k a i k i l l a s i i h e n a s t i s i l l a vet
.SP heikkous, että ikehys lepäsi |
II pyörien varassa,
keinon saada kehys Jöitstevaieiä;]
akselin varaan. K u n samoihin^
h l n k e k s i t t i i n teräsjouset /)tt^^|Ääi
t i e t e n k i n heti tähän tarköltt
Seuraavina -vuosina StepiienSoA^j
ken.sl eri kaivasyhtlölden t i l
uselte tellalsla veturelte .tehden:
den rakenteeseen yhä uusia
nuk.sia. Täi ö in oli Steph$
t u l l u t huomatteva mies. Jonka ]
k y s y t t i i n kaliklssa rautatie
K u n 1823 a l e t t i i n rakentaa
Stocktonin j a O a r l l n g t o n ln
k l e n välille, u s k o t t i i n työn yllit:;]
Stcphcn.sonllie. Tälle r a d a l l e h i a j
m l t t l viisi veturia Ikonepajästaani-!^
slmmälhen näistä vetureista sail
men "Locomotlon". Tästä oU te}
välitys polSvSa Ja s l j a ' l e a s e t c t t ul
klntengot, jolta vielä nykj
vetureissa käytetään. Tämttn
valmistusvuodesta, 1825, la
rautateiden h i s t o r i a n alkavan.
a. Stcphensonln ainoa p o i k a.
palasi useita vuosia kestäneeltä
r i k a n matkaltaan. Lsä luovutti^
hänelle vcturltchtaansa johdon.^;
arla kona j i l l l c en kuntoon ja siten
rustettu myöskin kaikenlaatuisia I K - .,aavu;t,im:insa huomion
Icjä jo aamu.sta alkaen.
Älkää myö.skftän unhoittako n i i l ii
tanssiaisia, jotka on Järjestetty e d e l l i ­seksi
l a u a n t a l - l l l a k s i , i.k . 20 p.älviinil.
S i l l o i n pitäLsi kaikkien jalka .sopia
l a t t i a a n .sillä soitto on s i l l o in erikols-te.
— T. L .
Venäläiset filmit
voittaneet Tshekko­slovakiassa
Marienbad, T s h e k k o s l o v a k i a.
— Tshckkoilovaklalalslsta inuod( .stet-tu
arvo.stelulautakunta antoi veniilal-sllle
filmeille k a i k k e i n korkfirninat a r ­volauseet
viime viikon lopulla toi­meenpannuissa
kan.sainväli.sl.';.'>ii l i l n i i -
kUpailuifiSa.
E l o k u v a *'Tai':t.f!'ii Stalinijraili.sta"
sai ensimmäisen palklnrujn ja elnkuva
"Elbellä ,tapaaminen" .sai r a u h a n p a l ­kinnon.
MolemmLssa elokuvlfisa arvo.stcllaun
ankarasti A u i e i i k a u ja B i i t a n n l an
agresslivlsta p o l i t i i k k a a.
n o j a l l a hän
piiii.sl alnk.sl nostolaltoksen konecn-hollajak.
sl. •
Kuniiolli-suutensa avulla hän edcl-
\w.n kohosi. Hänet otettiin ikalvos-konoi.-^^
tojtn tarkiLslaJaksl Ja hän toi­mi
!.li nlls.sii Joukrn parannuksia. E r i -
koi.sL'.s;i hiin k i i n n i t t i huomionsa ve­turien
pnr.intaniLscen j a kehitti tcrä-viillil
kiiylilnnölll.serii, huomlrlkyvyl-liiän
ja muiden kokeneiden miesten
avulla veturlrakcnteen sellalsoksl. että
hiinen .suunnlttelcmaivia pääpllrleet
Paavo Richard
Mäensivun
M U I S T O L L E
Kiioli elokuun 14 p:nä 1 9 4 |
M u u t i t Paavo sinne,
missä lepo o n Iäinen.
Muistaen,
Isä Ja äiti
Veli Ja slsko perhetneen.
• M A H T A V A L A U L U - J A M U S I I K K I E L O K U V A •
"KULKURIN VALSSI"
esitetään
KIRKLAND L A K E L L A Puolalaisten haaHUa
maanantaina, elokuun 15 p:nä klo 8.30 illalla
SUOMI-FILMI ESITTÄÄ
VIHREÄ KULTA
Metsien " s i n f o n i a " . Romanttisen kimmelteinen rakkaustarina
L a p i n htuniseviste erämaista
Esitetään
KIRKLAND L A K E L L A ^ Puolalaisten haalilla
torstaina, elokuun 18 p:na klo 8.30 illalla
SiaääiqriUisy 75e veroineen. Lapset SOc
pia heistä kilvoiteltiin kat;;onic;;la
käsin suorasukai.sejjli korjaamaan
luunsa eikä enäii llmeslymiian näyt­tämölle.
Näytelmän janniM.avakiii
punottu juoni vakuutti loppuun ;,;iak-kä,
että neekerinuorukainen j a hänen
puolustajan.sa. koulun vii.sas J r J i l a j a -
opettaja, tulisivat kitr.simiian tappion.
Väliajalla esitin tulkin valilyk.sellu
lapi:lllc kysymyksiä, miten he luul'jvat
näytelmässä loppujen lopuksi kayvtin.
Moni pieni otfia siinii aiuk.si rypi.slyj
j a moni mietti pitkän aikaa, i n i i l ta
v a i n ykai ky.sytyl.stä, era.s pieni tyttö­nen,
sanoi olevan.sa aiiiii-itu ej^avanna.
K a l k k i e n muiden vastau.s oli h a n i i n a . ; -
tyttävän sama: — Tiety.sti r i e e k e i i l !
KysyeK.säni tarkemmin, miksi juuri
neekerit, v a s t a t t i i n : - - Kos^a vääryys
ei voi voittaa. Ko.ska maailmansa auia
voittaa oikeu.s!
Raamattissa ci sitä paremmin .sano- |
t a : — Kf.ska v;iaryy« ei voi voittaa, j
koska sen täytyy hävitä! •
Siinä oli näyU.'lman tarkoitu.s. M u t - ':
ta samalla opetettiin myörj että vää­ryys
häviää vain, j o s slte varitaan talu­tellaan.
Jo.s .snnen puutut-iai» c-i/io,;
pakenematta huokauksien ja . s u r k u l -j
t c l u j en omaalunUja hyväilevään var- !
joon. Se oli riäylelrnäri teMrlen;:;,!. i
K y l l i n hyvä mLssä tahatiKä s e u r a t t a - l
vaKsi. i
Neuvo,sio;iitUj on elävien a k t i i v l i i t e n ,;
hyvään pyrkivien ihmi.sU-n maa. .Se!
o n realistien j a samalla lämpimästi i
tuntevie.i ja ajatUilevien jhJiii;>tcn j
maa. K a i k k i ihmi.set sielläkään eivät |
tietysti ole tätä kaikkea; kaikki i l u n i - I
set missään j a koskaan eivät varma.s-ti
tulekaan olemaan «itä, eivai a i n a - •
kaan samanaikaixestJ. S i i h t n k u i t e n - '••
k l n on pyrittevä. .Se on inhirnilli.syy- •
dt-n tie. Siihen pyntään Neuvo.stoJii- '
toa>a. Se o n «itä, niitän kuUiutaan
kasvatuk-selcsi parhaassa rnieies.sä.
Kasvatuksesta hölistään pAiym '
k a i k k i a l l a maailma-nsa hyvin paljon
etenkin meillä. NeuvoM/:liit'j>v>a ka.s-vatctaan.
Se alkaa siellä j o v a r h a i - .
scssa lapHUudeftia, Lasteni-jcitierii.
Joita siellä on kaikkiaila eikä vain
Moskova-ssa, todtetavat sen.
M i n u l l e sen k u i t e n k in todisti t<.-at- i
teriäkin paremmin lastenteatterin
yleisö, lapsiyleisö — pitäisikö sanoa
— lapsikaasalalset. •
Surulla ilmoitan, eitä rakas elämäntoverlnl
OTTO VILHO HYTÖNEN
nukkui äkkiä kuolon uneen kotonaan Torontossa helni*
kuun 11 p:nä 1949. Hän oli syntynyt Sumiaisissa maa­liskuun
19 pmä 1887 Ja tuli Canadaan v. 1909.
Häntä kanssani ka'ipaamaan Jäi neljä veljeä perkelneea
ja muita sukulaisia Suomessa sekä laaja luttavapiiri
tässä maassa.
Vilho haudattiin heinäkuun 16 pmä Mount PleMantla
hautausmaahan toverijoukon saattamana.
Tyynesti kärsit tuskat, valvas,
hiljaa raukesi sydämefil.
lx>ppul tu.^jkat, tuli rauha,
uni kaunis, ikuinen.
VAIMOSI KATRI.
K I I T O S
/ Syliim'.-]llr.er,ti kiitän kalkkia ystäviä, jotka ottivat osaa
suruuni ja kukka;;illa muistivat pois mennyttä. Erikoisesti
kiitän k a n t a j i a j a Ujverl O. Sundfivistla k a u n i i s t a s a n o i s t a väl>
n a j a n muistolle. Klitoksciil minun BUkuIalsillenl kaikesta
hyvitstä avusta j a huomlcsta minua kohtaan.
8II« vlelä^ k l i l o s k a i k i l l e!
KATRI HYTÖNEN
Toronto Ont«|rlo
KMTOS
Rydämollinen kiitos k a l k i l l e n i i l l e tuttaville, j o t k a saavuitte luok- -
«'•ni .syntymäpäiväni johdosta täyttäessäni 62 vuotta elokuun 3 p:nä, •
K i l U j s «ilta sievoisesta rahalahjasta, jonka sain Teiltä vastaan- v
ottaa. Tuhannet kiitokset h i i l l e miehille, jotka olivat auttamikssa v^^^^^^
uuden tupani rakennastöissä, j o k a teki mahdolliseksi s a m a l l a viettää
uufien kfKlin avajaiset. ..'
K i i t o s naisille, k u n piditte huolen Juomisista j a syömisistä.' Myös
kiitän k a i k k i a niitä jotka o.salllstulvat lahjaan, vaan olivat estetty ^
.saapumasta mukaan. '
Teitä k a l k k i a k i i t o l l i s u u d e l l a muistaen.
Kapu«ka,sinK
CHARLES HELIN
Ontario
Kl ITOS =
Sydämelliset kiitoksemme Teille, sukulaiset, tuttavj^ti^ip
ja työtoverit, siitä unhoittumattomasta illasta, jonka järv^^^
jcsiiMe yhtei.selämämme alkamisen johdosta heinäkuimv; ''^
25 p:nä 1949. »vi
Kiitos kaunii.sta ja arvokkaista lahjoista. Kiitos illan:
emännille, toimihenkilöille ja soittajille. ' ''^M
Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen,
JEAN JA HENRY JOKI '
Timmins Ontario ' r!
Kk,
te
'k: