Vapaus, August 13, 1949

              Sivu 2 Lauantaina, elokuun 13 p.—Saturday, Aug. 13 i
( U B E B T T ) — lodependeot Ltbot
Organ of Plonlsb CftTuxHanfc & -
t>blliihfd Nor. fitfa 1817. Aotborlzed
M Mcond BQAU by the Post
Office Department, Ottava. Pub-
Ucfaed tbrlce weeUy: T u e . s d a y a»
TbuHdays and Saturday» by Vapaue
Putflahli^ Ctaojmoy LuL. at 100-103
S lm 8 t W^ Budbtiry. Ont/, Canada.
Telqkhanea: Ba/änem OtOee <M3Mu
Edltorial Office 4-426B. Uanager
E. SokoL Etlltor W. Eldtmd. Mafltog
addreaa Box 69, Bttdbmy, Ontario.
Advertlstng rates t9on appUcattonl
Ttanslation free of cbai^e.
TTLAUaHINNAT:
CanadaMa: 1 vfc 6 X 0 6 kk. 3.25
3 k l L 2iX)
YbdysvaDotea: 1 vlc. 7JOO 6 Jck. 3.80
Buomeoa: 1 vk. 7.$0 0 kk. 4.23
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Huomenna t ä y t t ä ä mrs. Emilja
! VVesala S a u l t Ste. Marlesta 70 -vuotta,
i Yhdymme sukulaisten Ja ystävien
o n n i t t e l u i h i n p ä i v ä n Johdosta!
Euroopan neuvosto Mitä nt ttmovat
Euroopan neuvosto, tai Euroopan neuvotteleva järjestö, jon­ka
tähtäimenä on V/inston Churchillin piirustu.sten mukainen
"Euroopan Yhciy.svallat", on lodelli.suudessa taantumukseen
• puhepaja, jonka tarkoituksena on alistaa länsi-Euroopan mai­den
kansat Yhdysvaltain imperialismin .sotavankkurien vetä­jiksi.
Tämä Euroopan neuvosto, mihin alunperin kuului kymme­nen
maata, Belf^ia, Tanska, Ran.ska, Suurbritannia, Irlanti,
• Italia, Luxemburg, Hollanti, Norja ja Ruotsi, jotka muutama
päivä sitten hyväksyi saman perheen jäseniksi sellaiset "de­mokratiat"
kuin Kreikan ja Turkin,' pitää nyt kokoustaan
Strasbourgissa, Ranskassa. Siellä ovat edustettuina kaikki
unhoitetut suuruudet maailman ensimmäises-tä tory.sta, Wins­ton
Churchillista alkaen aina Belgian työväenluokan kavalta­jaan
Spaakiin asti. Luulisi siis, että tällaise.ssa seurassa val­litsee
sopusointu ja täydellinen yhteisymmärrys, varsinkin
kun muistetaan, että kaiken pahuuden alkujuuri, sosiali-stinen
maailmanosa, on tästä lumipuhtaasta muinaisuuden edustaji­en
kokouksesta .sivuutettu. Mutta näin ei kuitenkaan ole ta­pahtunut,
ei sittenkään, vaikka tällä utu-uudella Euroopan
Yhdysvaltoihin tähtäävällä Euroopan neuvostolla ei ole mi­tään
päätösvaltaa sen paremmin sotilaallisista kuin taloudelli­sistakaan
kysymyksistä, vaan on pelkä.sti ja yksinomaan neu­vo^
antava instituutti hallituksilleen, jotka voivat viitata kin­taalla
sen kaikkiin "neuvoihin".
Tästä huolimatta ran.skalainen Herriot sanoi Euroopan neu­voston
avajaisistunnossa, että "meillä on erimielisyyksiä"
länsi-Saksan jäsenyyskysymyksessä, mitä asiaa mr. Churchill
erikoisesti painostaa. Sama.ssa yhteydessä mr. Herriot myön-
£i, tosin kiertoteitse puhuen, että Marshallin avun suunnitelma
on niin perusteellisesti epäonni-stunut, että tämä ilman min­käänlaisia
valtuuksia ja päätösoikeuksia toimiva Euroopan
neuvosto "voi onnistua paremmin kuin Marshallin suunnitel­ma
Euroopan jälleenrakennusprobleemien ratkaisemiseksi".
Kuinka vähän toiveita on mr. Herriotilla Marshallin suunnitel­man
onnistumisesta, se ilmenee ehkä parhaiten siitä kun muis­tetaan,
että Euroopan Neuvosto ei saa keskustella edes ihmis­oikeuksien
kysymyksestä, mitä jotkut jäsenvallat olisivat ha­lunneet!
Tämä Euroopan neuvosto muodostuu kahdesta instituutista
mitkä ovat: ministerineuvosto eli hallitus, mihin kuuluvat jä-senvaltojen
ulkoministerit, ja n.s. parlamentti, johon kuuluu
jäsen valtojen parlamenttien jäseniä maittensa asukasluvun
perusteella. Täten nähdään, että yksi tai kaksi suurvaltaa voi
tekriillisestikin, muita keinoja käyttämättä, mielinmäärin
isännöidä tässä neuvostossa. Lisäksi on laadittu sellaiset sään­nöt,
ettei ns. parlamentti voi käsitellä mitään "omia" asioi­taan,
sillä kaikki kysymykset on esitettävä hallituksen kautta.
Ainoa keino miten "parlamentti" voi saada oman ehdotuksen­sa
edes työjärjestykseen on se, että vähintäin 10 jäsentä alle­kirjoittaa
anomuksen, mutta sittenkin tarvitaan kahden kol­manneksen
enemmistöpäätös, ennenkuin asiasta voidaan par­lamentissa
keskustella. Kun sitten muistetaan, että pikku-
•mailla on vain kaksi tai kolme edustajaa ja suurvalloilla monta
kertaa niin paljon, silloin nähdään pikkuvaltojen toivoton ti­lanne
Euroopan Yhdysvaltain "idussa",
Vaikka Ranskan edustaja mr. Herriot ylisti Winston Churc­hillia
Euroopan Yhdysvaltain ajatuksen isäksi, niin tosiasia
kuitenkin on, että tästä kysymyksestä on keskusteltu ja väitel­ty
jo vuosikymmeniä. Esimerkkinä mainittakoon, että Lenin
kirjoitti jo v. 1915 kuuluisan artikkelinsa "Euroopan Yhdys­valtain"
ajatusta vastaan ja osoitti, että kapitalismin vallitessa
ei ole mitään mahdollisuutta perustaa Euroopan Yhdysvalto­ja,
paitsi taantumuksen liittona sosialismia ja kansalliseen
vapauteen pyrkiviä siirtomaita vastaan. Ja sellainen "Euroo­pan
Yhdistys" mistä puuttuu koko itä-Eurooppa, ja mikä on
alusta pitäen alistettu vissien suurvaltojen peukalon alle, ei
voi olla mikään "Euroopan Yhdysvallat" eikä sen alkukaan,
vaan taantumuksen käyttämä ase edistystä ja erikoisesti sosia­lismia'
vastaan. Euroopan neuvosto on luonnollisesti taantu­muksen
puhepaja edistystä vastaan, mutta sen lisäksi se on
erottamaton osa siitä paheellisesta sotavouhottelusta, jonka
innoittamana syntyi Trumanin oppi, Marshallin avun suunni­telma,
Atlantin sotapakti ja uusittu ajatus "Euroopan Yhdys­valloista".
Ja kaiken ylläesitetyn lisäksi on vielä kysymys ulkopuoli­sesta
määräysvallasta, kuten Toronto Daily Star totesi muuten
ontuvassa toimituskirjoituksessaan sanoen: "Yrittäessään
nostaa ystävällisiä Euroopan maita niiden taloudellisista vai­keuksista
ylös, Y'hdysvalloilla on luonnollisesti jotakin sanot­tavaa
siitä, mitä on menossa." Mutta toisin kuin Star, me
uskomme, että Euroopan neuvosto joutuu tanssimaan juuri si­ten,
kuin Wall Streetillä soitetaan.
j MElVAfi P O L I X n K K A M ME
j Se tapa. miten me valitsemme e h -
1 dokkaamme, muistuttaa minulle suur-i
kaupungin t y t t ö ä , joka sai j o n k i n ver-
I .-an rahaa ja osti tiipikarjafarmin.
j Muutaman v i i k o n kuluttua yksi h ä n en
y s t ä v i s t ä ä n tuli katsonuutn, miten
•kanafarmari" edistyy.
A-siat n ä y t t i v ä t olevan kunnossa Ja
omistaja oli ilmeisesti oppinut y h t ä Ja
toista kanoista, ankoista Ja hanhista.
"Sanehan minulle", huomautti ys­t
ä v ä , "miten s i n ä erotat naarashanhet
urok-si.sta?"
"Oo", va.sta.si farmarineitonen. " m i ­n
ä en p i d ä .sillä väliä. Minä panen
ne kaikki .samaan koppiin Ja annan
niiden itse r a t k a i s t a sen kysymyksen."
— G r e e n - C h a i n Pete, Woodworker,
Vancouver.
Uskonto ja politiikka
Jos meille suomalaisille sanottaisiin, että meidän täytyy olla
kokoomusmamman uskollisia lapsia kotona ja ulkomailla, tai
muussa tapauksessa luterialainen kirkko lähettää meidät ka­dotukseen,
niin se aiheuttaisi varmaan syvällistä suuttumusta I
ja huolestumista niin uskovaisten kuin uskomattomienkin
maanmiestemme keskuudessa. Yleinen käsitys nimittäin on
se, että kirkon johdolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa
mihin poliittiseen puolueeseen me kuulumme tai kuulummeko
mihinkään. '
Mutta roomalaiskatolinen kirkko viittaa kaikkea tätä kin­taalla
ja antaa ukaaseja, ei vain italialaisille, vaan kaikkien
maiden katolisille, mitä poliittisia puolueita he saavat tukea,
mihin järjestöihin he saavat kuulua ja mitä lehtiä he saavat
lukea — ja kaiken tämän hintana on pyhän sakramentin kiel­to,
mikä tarkoittaa samaa kuin taivaan porttien sulkeminen
uskovaiselta. Toisin sanoen, katolikit eivät voi olla katoli­laisia,
elleivät he hyväksy Vatikaanin poliittisia mielipitei­tä!
Ja huolimatta siitä, minkä maan kansalaisia katoliikit
;ovat, heidän täyt>^' muka taivasosuutensa menettämisen hin-
•nalla toimia Vatikaanin poliittisten määräysten mukaisesti.
Kaiken tämän perusteella näkyy kuinka epäoikeutettu ja
• väärämielinen Vatikaanin poliittinen ukaasi on. Se kieltää
katolikeilta ensikädessä poliittiset oikeudet ja samalla kertaa
, myös uskonnon vapauden, jos nimittäin on totta, että heiltä
. M I E L I P U O L E . N MENETELMÄ
j Yhdysvallat on Jo saattanut Itsensä
I poliittiseen vararikkoon V e n ä j ä n pe-
! ion takia Ja on joutumassa kokonaan
V e n ä j ä n m ä ä r ä y . s v a l t a a n sanoi enti­nen
valtiosihteerin . apulainen A r c h i -
bald MacLeish.
" E i koskaan aikaisemmin historias­sa
ole yksi maa o l l u t intellektuaali­sesti
Ja moraalisesti n i i n toisen v a l l an
alaisena kuin Y h d y s v a l t a i n kansa oli
V e n ä j ä n kansan alaisuudessa vuodes­ta
1946 vuoteen 1949", h ä n sanoi.
"Amerikan ulkopolitiikka oli p e i l i ­kuva
oletetusta V e n ä j ä n ulkopolitii­kasta:
Mitä h y v ä n s ä v e n ä l ä i s e t teki­vät,
me teimme p ä i n v a s t o i n . Amerikan
s i s ä p o l i t i i k k a a toteutettiin Venäjän
vetoa e r ä ä n l a i s e s t i ylösalaisin k ä ä n ­t
ä e n : El k e t ä ä n voitu v a l i t a yleiseen
virkaan, jos e i tiedetty h ä n e n inhoa­van
venäläisiä, e i k ä m i t ä ä n ehdotusta
voitu hyväksyä . . . r l l e i voitu todis­taa,
e t t e i v ä t v e n ä l ä i s e t p i d » s i i t ä . " —
U P : n uutistieto Bostonissa, h e l n ä k . 22
• • •'
P A A V I E I J U L I S T A N U T
M I L J O O N I E N M U R H A A J IA
P A N N A A N
" M i s t ä on kysymys ns. Tshekkoslo­vakian
kirkkorildassa? Kysymykses­s
ä on Tshekkoslovakian kansallinen
taistelu Rooman paavin yleismaail­m
a l l i s i a taantumuksellisia poliittisia
p y y t e i t ä vastaan. Tshekkoslovakian
valtio on j o k a u a n y r i t t ä n y t r a t k a i s ta
rauhanomaisella j a sangen k ä r s i v ä l l i -
.sellä tavalla r i s t i r i i t a a , joka on sjm-tynyt
Tshekkoslovakian kansallisen
suvlirenisuuden j a roomalaiskatolisen
k i r k o n k a n s a i n v ä l i s e n klrkolUspoliit-tisen
mahdin kanssa. Mutta Rooman
k i r k k o on a i n a Ja Johdonmukaisesti
torjunut kafkki sovitteluyritykset . . .
R i s t i r i i t a on ensi sijassa p o l i i t t i n e n ja
v a l t i o l l i n e n . Tshekkoslovakian roo­malaiskatolinen
arkkipiispa ei o le a i ­noastaan
julkaissut j a luetuttanut k i r ­koissa
valtiota vastaan t ä h d ä t t y j ä ka­p
i n a l l i s i a p a i m e n k i r j e i t ä j a antanut
piispojensa j a pappiensa lietsoa Slo­vakiassa
avointa kapinaa Tshekkoslo­vakian
valtiota j a viranomaisia vas­taan,
h ä n on m y ö s k i n r i k k o n u t kansa­laisen
alkeellisimplakin velvoituksia
vakoilemalla vieraiden valtojen h y ­väksi
j a a n t a m a l l a e n s i k ä d e n tietoja
korkeitten k i r k o l l i s t e n a r v o h e n k i l ö i t -
ten välityksellä vieraiden valtojen l a i ­toksille.
" I t ä - E u r o o p a n maiden vapautumi­nen
pyhän istuimen poliittisista lon­keroista
on s y n n y t t ä n y t Vatikaanissa
sellaista pelkoa, e t t ä se on r y h t y n yt
e p ä t o i v o i s e e n j a samalla koomilliseen
toimenpiteeseen — paavi on Julistanut
kommunistit pannaan! Paavin pan­na
ei h ä i r i t s e kommunistien sielun­rauhaa.
Mutta se osoittaa, e t t ä paa­v
i n "uskonnollisella taistelulla" on
puhtaasti poliittinen luonne. K u n
H i t l e r , Mussolini j a H o r t h y murhaut­tivat
miljoonittain syyttömiä i h m i s iä
k e s k i t y s l e i r e i s s ä , pysyi paavin suu
m y k k ä n ä . Hän p ä i n v a s t o i n julisti,
e t t ä maailman olisi unohdettava ja
annettava anteeksi -fasistien t a i v a i s i in
huutavat rikokset'. S i i n ä ei ole m i t ä än
i h m e e l l i s t ä , s i l l ä i t s e n s ä paavien ink­v
i s i t i o : k e r e t t i l ä i s r o v i o t ja jesuiitta-veljeskunta,
johon nykyinenkin paavi
kuuluu, tuhosivat nekin miljoonittain
i h m i s e l ä m ä ä . K u i n k a paavinvalta o l i ­si
voinut Julistaa pannaan m y ö h ä i s -
syntyiset henkiset j ä l k e l ä i s e n s ä !"
— Vapaa Sana, H e l s i n k i.
CSJ:n OS. piknekkj
onnistui hyvin
Kapuskasingissa
Kapnskasini:. — E n s i n voin tässä
sanoa terveiset s i e l t ä l e h t a m n e koti­k
y l ä s t ä ja arvokkaista LiittoJtihlista.
M a t k a oli taajsen mleltävirlcistävää
kun sai nÄhdä n i i n paljon h y v ä ä j3
monipuolista., ohjelmaa, että niiden
muistoissa elää p i t k ä n aiicaa. J a s i e l ­l
ä sai tavata ne lukuisat y s t ä v ä t k i n,
j o l t a toisia emme ole n ä h n e e t hyvin­k
i n p i t k ä ä n aikaan. Olipa hauska
n ä h d ä oman k y l ä n poikiakin, Väinö
Ekolan, Anselm Suumiemen, Wm
Ahon j a E m i l Kangaksen, Jotka olivat
saapunet myöskin L i i t t o j u h l a a n työ­maaltaan
Kukatuksesta.
T ä m ä n paikkakunnan farmlseudulla
p i t k ä a i k a i n e n asukaa Charles Helin
t ä y t t i tk. 3 p : n ä 62 vuotta. Jou:-:kc
tuttavistaan huomioivat t ä m ä n j a v.ä-vivät
h ä n t ä t e r v e h t i m ä s s ä s y n t y m ä ­p
ä i v ä n johdosta, josta samalla muo­dostui
uuden kodin avajaiset, sillä
useita m i e h i ä oli auttamassa raken-nustyöiEsä
j a n i i n tuli tupa valmiiksi.
Mrs. Jenny P e l t o m ä k i saapui myös­k
i n jo k o t i i n Suomimatkaltaan tk. 3
p : n ä . Lausumme Jennyn tervetul­leeksi
takaisin joukkoomme.
C S J : n paikallisen osaston piknekki j
J a c k Vuohelan f a r m i l l a tk. 7 p : n ä on- j
n l s t u i hyvin, yleisöä oli m e l k o run­saasti
Ja m e t s ä m i e h i ä oli saapunut
useita. Hma oli k a u n i s mutta liian ^
kuuma, e h k ä t ä m ä n kesän kuumin i
p ä i v ä . [
K a u n i s kiitos J a k i l l e kun antoi ko- |
t i n s a aivan vapaasti k ä y t e t t ä v ä k s e m ­me
Ja olipa vielä valmis sanomaan,
e t t ä tulkaa toistenkin. Se o l i kau­n
i i s t i tehty! K a i k k i ne h y v ä t j a her­kulliset
antimet, joista siellä saimme
n a u t t i a tulivat lahjoituksina, joista
k a l k i l l e l a h j o i t t a j i l l e tuhannet kiitok­set.
Kiitos k a l k i l l e , j o t k a tavalla t ai
toisella avustivat t ä t ä t i l a i s u u t t a , jolle
annoitte n i i n h y v ä n kannatuksen.
-SITÄ:
T O I V O S S A H Y V ^ i j j^
K o u l u on t m e s a - T_
ohi ajava autoiHja r k^
koulupojaUe ^
;;Minä uedän ^
M u t t a teenhän ffiia?^
" ^ ^ ''°»on s u j e a^
ka.
V i i m e p ä i v i n ä on sattunut l u k u i s i a a u t ö - o n n e t t o m u a k s i a . Tämä autojen y h t e e n t ö n n ä y s jossa kaksi h e n k i l ö ä sai
surmansa j a kuusi louidiaantui, tapahtui ä s k e t t ä i n D o v e r i n townsbipissa, Ont.
Tervehdys ja jäähyväiset
Georgi Dimitroville
H a r r y Pollitt, E n g l a n n i n ikommu-nistisen
puolueen puheenjohtaja, k i r ­j
o i t t a a D i m i t r o v i n hautajaisista seu­raavaa:
K a i k k i , m i t ä olen fiähnyt näinä
t r a a g i l l i s i n a päivinä Bulgarias,s3, on
E i ole vielä varmaa p ä i v ä m ä ä r ä ä j voimakkaasti muistuttanut minua s a -
tiedossa koska tulee seuraava t i l a i- | m a n l a i s i s t a kokemuksista Moskovassa
suus t ä ä l l ä olemaan mutta s a i r a s k o - i t ^ " ^ i ^ " " s s a 1924.
m i t e a l l a on aikomus l ä h i t u l e v a i s u u - j S i l l o i n L e n i n oli k u o l u t Silloin
dessa J ä r j e s t ä ä jotain. Siltä ilmoite-j k a p i t a l i s t i t k a i k k i a l l a maailmassa us-taan
sitten paremmin myöhemmin, j koivat, e t t ä L e n i n i n poismeno Johtaisi
Sairaskomitean tilaisuudet ovat aina " Neuvostoliiton heikkenemiseen,
saaneet h y v ä n kannatuksen j a s i t ä j Tiesin silloin, katselle.ssani, miten
samaa m a i n i t t u komitea toivoo nyt-j t y ö l ä i s j o u k o t ilmaisivat surunsa L e -
k i n saavansa j u h l i a j ä r j e s t ä e s s ä ä n , jninin kuolemasta, mutta m y ö s k i n u s -
— R a p o r t t e r i . i konsa kommunistiseen puolueeseen,
_ _ ; ; e t t ä (kapitalistit tulisi-vat p e t t y m ä ä n.
I N i i n Sofiassakin: Dimitrovin e n - 149 saapui Suomesta ; n e n a i k a l n e n kuolema cn saattanut
k a p i t a l l s t i l u o k a n m ä ä r ä t y t p i i r i t toi­vomaan,
e t t ä B u l g a r i a n osuus Neu-n
i i s t i j ä r j e s t e t t y . L a a i e r i n l e h t i k ö y n -
n ö k s e t y m p ä r ö i v ä t torin keskelle ase­tettua
D i m i t r o v i n patsasta tai muoto­kuvaa,
j a mies j a n a i n e n , poika tai tyt­tö
seisoivat kunniavartiossa.
New York. — K i m Ruotsin Ameri­k
a n L i n j a n moottorilaiva Gripsholm
saapui t.k. 8 p n ä t ä n n e oli sen mukana
k a i k k i a a n 1,294 matkustajaa, Joista
149 oli Suomesta, josta l ä h t e n e i d en
matkustajien joukossa h a v a i t t i i n mm.
kaksi Canadan suomajÄlsta, n i m i t t ä in
V ä i n ö Lehto S « 4 b u r y s t a j a Nikodemus
Marjamaa Hearstista, Tervetuloa ko­t
i i n !
Ensimmäinen yleiskii-nalainen
taiteilijain
kongressi
F e i p i n ^ . — E n s i m m ä i n e n yleiskiina-l
a i n e n t a i t e i l i j a i n j a k i r j a i l i j a i n kon­gressi
p i d e t t i i n t ä ä l l ä ä s k e t t ä i n . K o n ­gressi
kesti 14 p ä i v ä ä j a siihen osal­l
i s t u i 600 edustajaa taiteen j a k i r j a l l i ­suuden
a l o i l t a edustaen eri puolia K i i ­naa.
Konferenssissa perustettiin yleis-k
l i n a l a i n e n t a i t e i l i j a i n j a k i r j a i l i j a in
l i i t t o . Jolle v a l i t t i i n keskuskomitea.
Uhkauskirje
Thomas Männille
F r a n k f u r t , Saksa. — Thomas M a n n ,
k u u l u antlfasistlnen k i r j a i l i j a , joka
H i t l e r i n Saksasta pakeni Yhdysvaltoi­h
i n j a joka t ä t ä nykyä oleskelee
F r a n k f u r t i s s a k a u p i m g i n viepaana,-Ton
saanut u h k a u s k i r j e i t ä . Mann, joka
on Y h d y s v a l t a i n kansalainen, n a u t t ii
p o l i i s i n suojaa, m i k ä Saksan viran­omaisten
mukaan aina annetaan
F r a n k f u r t i s s a käyville huomattaville
ulkomaalaisille.
B e r l i i n i s s ä ilmestyvä lehti Neues
Deutschland k i r j o i t t a a , e t t ä M a n n o n
saanut "lukemattomia uhkauskirjei­t
ä taantumuksellisilta j a Saksan y h ­teisyyden
v i h o l l i s i l t a " , ts. n i i l t ä a i ­neksilta,
j o t k a haluaisivat e s t ä ä M a n ­n
i n v i e r a i l u n I t ä - S a k s a n alueilla. U h -
k a i ö c s i s t a huolimatta M a n n on i l ­moittanut
e t t ä h ä n aikoo matkustaa
W e i m a r i i n vastaanottaakseen siellä
Saksan i t ä v y ö h y k k e e n Goethe-palMn-non.
Hän saa m y ö s k i n samanlaisen
p a l k i i m o n L ä n s i - S a k s a l t a.
T I L A T K A A V A P A U S!
•vostoliiton ja kansandemokratian
maiden veljellisessä liitossa heikkeni­s
i .
M u t t a olen varma, e t t ä v i e l ä p ä n i i l ­l
ä ikapitalistisillakaan diplomaatei l a.
Jotka o l i v a t todistamassa tapahtiunia
Sofian k a d u i l l a h e i n ä k u u n 10:tenä,
D i m i t r o v i n hautauksen p ä i v ä n ä , ei
e n ä ä ole m i t ä ä n kuvitelmia t ä s s ä . s u h ­teessa.
L a u a n t a i - i l t a n a , h e i n ä ' . j u u n 9:tenä,
seisottiiani kunniavartiossa, pyysin
p ä ä s t ä k ä y m ä ä n maaseudulla. Halu­s
i n n ä h d ä , m i t ä D i m i t r o v i n kuolema
merkitsi niille, jotka t y ö s k e n t e l e v ät
j a elävät kaukana suurista v ä e s t ö k c s -
kuksista.
A l a t k u s t i n autolla y l i 100 kilometrin
p ä ä h ä n Sofia.sta, j a s e k ä meno- e t tä
p a l u u m a t k a l l a kuljimme monien ky^
Ilen kautta.
J o k a i n e n pieni kaupunki ja kalk­k
e i n p i e n i m m ä t k y l ä t k i n v i e t t i v ä t D i ­m
i t r o v i n muistoa. Pienillä toreilla,
jotika muistuttivat .eng'antilaisten
puistojen soittolavoja, oli k a l k k i kau-
Palasimme Sofiaan pimeän tultua
n ä i n n ä m ä patsaat j a muotokuvat va­l
a i s t u i n a , toiset k y n t t i l ö i n , toiset s ä h ­k
ö v a l o l l a . Joka t e h t a a i y p o r t i l l a seisoi
oma kunniavartionsa.
S a a v u i n S o f i a a n m y ö h ä ä n , r a n k k a ­sateessa,
m u t t a k a i k k i a l l a parlament­t
i t a l o n y m p ä r i l l ä j a l ä h i k a d u i l l a n i in
kauas k u i n s i l m ä k a n t o i odottivat h i l ­jaiset
ihmisjoukot p ä ä s y ä toveri D i ­m
i t r o v i n arkun luo, j a n i i n jatkui
koko yön.
Sunnuntaiaamu k o i t t i s y n k ä n p i l v i ­s
e n ä j a sateisena, mutta kadut olivat
mustanaan ihmisiä. Otin paikkani
v i i m e i s t ä edellisessä kunniavartiossa.
Olimme k a i k k i D i m i t r o v i n vanhoja . . ^ • ^
. . , ^ , . . . sen, j o h o n pioneerit vastasivat
tovereita, j a k u n katsoimme toisiam- »
v i n t ä m ä n marssin sanat; he ovat
laulaneet s i t ä useinkaatuneille san­kareilleen
p i t k ä n j a myrskyisen, mut­ta
nyt v o i t t o i s an t i e n s ä varrella v a ­pautta
j a sosialismia kohti.
E i ollut ainuttakaan pcskea, joka
ei olisi ollut k y y n e l i s t ä kostea.
Nyt hiljaisuus — j a sitten viimei­set,
suhteet Kenra.ali Tarpetsev, joka
on ollut vankina 17 v u o t i a j a johti
partisaaneja vapautustaistelussa, i l ­m
o i t t i puhujat. E n s i m m ä i n e n oli t o ­veri
Tshervenkov B u l g a r i a n kommu­nistisen
puolueen keskuskomitean
puolesta. Sitten tulivat i s ä n m a a l l i ­sen
rintaman, naistsn, nuorison ja
pioneerien edustajat. Pioneerien p u ­h
u j a oli soma pieni t y t t ö , j a h ä n en
takanaan seisoi r i v i s s ä satoja pionee­r
e j a kauniissa puvuissaan j a l i p p u ­j
a a n kantaen. T y t t ö luki vetoomuk-me
s i l m i i n a r k u n y l i — W i l l i am Peack 1
Saksasta, De* G r o o t H o l l a n n i s t a , J a n - '
sen Tanskasta, Partsalides Vapaasta
K r e i k a s t a , M i k u n i s Israelista j a K o p -
l e n i g I t ä v a ' l a s t a — tiesimme Jokainen
toistemme ajatukset, j a me k a t s o i m -
ine viimeisen kerran r a k k a a n ' t o v e ­rimme
kasvoihin.
A r k k u a kantoivat surusaatcssa D i ­m
i t r o v i n vanhimmat toverit j i toveri
Voroshilov. Verkkaisesti me s i i r r y i m ­me
kadulle.
Sotilassoittokunta soitti Chopinin
Surumarssia. Painuneet p ä ä t j a ky>--
neleiset silmät kertoivat enemmän
k u i n sanat voivat kuvata. Mauso­leumin
luoha . k a n t o i v a t arkun korok­keelle
poliittisen toimikunnan j ä s e ­net.
Me sijoituimme paikoillemme:
vakava hiljaisuus vallitsi suure l a t o ­r
i l l a , j a s i t t en soittokunta v i r i t t i V a l ­lankumouksellisen
Surumarssin 3,000
l a u l a j a n kQörcn alkae.ssa laulaa.
M u t t a lauluun y h t y i heti 150,000 i h ­misen
Joukko, k a i k k i he tuntevat hy-
Nyt seurasivat 23 ulkomaan kom­munistisen
puolueen edi^stajien p u ­heet,
j a 25 t o v e r i a puhui 17 e r i k i e ­l
e l l ä , e n s i m m ä i s e n ä toveri Voroshilov,
kertoen, m i t ä D i m i t r o v o'.i merkinnyt
h e i d ä n kansoilleen, h e i d ä n työväenr
l i i k k e e l l e n . j a puolueilleen.
K o k o ajan oli satanut rankasti,
mutta k u k a a n ei l i i k a h t a n u t pa£-cal-taan;
luulen että tuskin huomasim-mekaan
sadetta.
S i t t e n useat sotilassoittokunnat Ja
kuoro a l o i t t i v a t K a n s a i n v ä l i s e n , j a D i ­m
i t r o v i n vanhimmat toverit kantoi­vat
rakastavin k ä s i n h ä n e n a r k k u n ­sa
korokkeelta mauso"eumiin.
" K a n s a i n v ä l i n e n yhdistää ihmis­kunnan."
K u n k a t s e l i n 23 maasta saa­puneita
tovereita y m p ä r i l l ä n i , tunsin
miten totta se on, j ä n i i n p ä ä t t y i v ät
suurjuhlallisuudet maailman t y ö l ä i s ­ten
taistelulaulun voittoisiin säveliin.
K e l l o oli n e l j ä i l t a p ä i v ä l l ä . Tykit
j y r i s i v ä t v i i m e i s t ä t e r v e h d y s t ä ä n ; Ien-,
M ä t k u u seuraavalla sivulla)
K O V A A TYÖTÄ
T y ö n a n t a j a : «Mutta
palkka on liian suunl,^
ei ole kokemusta t ä S .?
T y ö n h a k i j a :
yo on luonnollisesu ^ 0 ^ ^ .
Joka ei ole siitä kuusai*?*^
, f a r m a r i vihaisena pMju^
tuletko Sinä navetastasi
a s t i an kanssa? Eikö se
antanut m i t ä ä n ' " ^
P o i k a : -Kyllä se aatoi,
san varttia maitoa ja hyvä,, • • .
OLI KIITOLLlxa
Pastori oli pannut h a r^
n i a ä n sa:turie.>i kirkossa Z
raamista varten. Kua ^
t a M i s i n cli se aivan tyhiT
icohotti katseensa taiva^J
j a sanoi syvällisesti kiitöiiia
n ä k i i t ä n Sinua Herra sjitT:
hattuni takaisin." '
SUHTEELLISESTI P M
Kaupunkilainen oli kgjj
Katseltuaan hänen kalastaa
k i s e n sanoi paljasjalkaina.
poika: '
"Montako olette saanut ^
" E n lainkaan vaikka cäo
y r i t t ä n j r t . " . .
"Se ei ole niinkään hm
•tus. Täällä oU viime in
kaupunkilainen kaksi viift
h ä n saanut sen enempää |
t u n n i n kuluessa."
• • " •
A S I A N TOLNEN PC«
V a n h a p i i k a : Minua oa j
mcnta kertaa menemään arii
Toinen vanhapiika: K i i jj
p y y t ä n y t avioliittoon?
a V n h a p i i k a : Isäni ja an
p y y t ä n e e t minua monta koti
EPÄISANMAAILISU
U p s e e r i : Te olette valitti»
t ä n e e n n e hiekkaa sopassuu
Sotilas: N i i n olen, herra
Upseeri: Mitä varten ui
armeijaan? Palvellakseaa
t ä n n e valko valittaaksennesqi
k i a?
S o t i l a s : PalvellaksenimaiSä
t a ei s i t ä varten, että söisin äj
r a kapteeni.
MYÖHÄISTÄ
V u o k r a e m ä n t ä (vuobsii
y l ä k e r t a a n ) : Lopettakaa se sasI
soittaminen sillä tulen miHta
l u k s i !
A s u k k i : Te olette jo hullal
s i n soittamasta jo tunti sKa
• • •
VAATIVAINEN
'^Anteeksi herra", sanoi roiiii
kanen, "mutta ettekö te ole«
j o k a pelasti minun pikfaipäa
Ien j ä r v e s t ä ?"
"Luultavasti minä olen", saa
t i m a t o n hengenpelastaja. 'Jö
s i i t ä k a n n a t a puhua mitään."
" V a i e i kannata! Mihin te
p o i k a n i lakin?"
PÄIVÄN PAKINA
Tannerin ihmeellinen esitys
voidaan ottaa taivasosuus pois poliittisten mielipiteittensä ja
edesottamisiensa perusteella!
Meille sanottaneen, että Vatikaanin poliittinen ukaasi koh­distuu
"vain" kommimisteja vastaan. Mutta mikä takaa sen,
ettei huomenna anneta samanlaista ukaasia sosialidemokraat­teja
ja liberaaleja vastaan! Tosiasia nimittäin on se, että Va­tikaani
ei ole koskaan antanut yhtään ainoata poliittista mää-"
räystä fasismia vastaan! Ja sitäpaitsi Vatikaanin "kommu­nistivastainen"
ukaasi on tarkoituksellisesti laadittu siten, että
"kommunistiseksi" voidaan leimata mikä hyvänsä vapaamie­linen
yhdistys, kaikki uniot, jotka vaativat palkanylennystä,
ja kaikki sanomalehdet, jotka vastustavat kolmannen maa­ilmansodan
valmistamista jne.
Meidän käsityksemme on, että katolisen kirkon jäsenillä,
kuten kaikilla muillakin, täytyy olla sekä poliittiset oikeudet
että uskonnolliset vapaudet toimia oman harkintansa mukaan
oman juokkansa ja oman kansansa" parhaitten etujen vaati­malla
tavalla — eivätkä miljoonaiset ihmisjoukot enää tällä
vuosisadalla alistukoon Vatikaanin poliittisten ukaasien alle.
Suomen entinen "voimamies'.', V ä i ­n
ö Tanner, Joka istui vuosia vanki­lassa
sotarikollisena, on esiintynyt
j u l k i s e n a ptthujana. Tämä esiin­marssi
tapahtui Salon kauppalassa
sosdem.puolueen maakuntajuhlilla.
Jos joku luulee, e t t ä t ä m ä ns. " t y ö -
v ä e n m i e s " olisi esiintynyt kapitalis­t
e j a vastaan, n i i n s i i n ä h ä n erehtyy.
H ä n on p o l i i t t i s e l l a nuijaUaan hui­taissut
vasemmalle.
Suomi-Seura, joka pitää t ä m än
mantereen suomalaiset tietoisina s i i ­t
ä m i t ä taantumus n u l l o i n km runnaa,
.tiedolttaa T a n n e r i n sanoneeaa m m .
seuraavaa:
"Suotavaa o l i s i , e t t ä nykyiselle h a l -
l i t t i k s e l l e r i i t t ä i s i elinaikaj,_ presiden­t
i n v a a l i i n asti, j o l l o i n se n o r m a a l i s e l ­l
a t a v a l l a eroaa. S i l l o i n uutta h a l l i ­t
u s t a muodostaessa o l i s i t ä r k e ä ä m a an
etujen k a n n a l t a , e t t ä sos.dena.puDlue
osaUistim siihen. Tärkeä n ä k ö k o h ta
o n kuiterUcin ettei kommunisteja mis­s
ä ä n n i m e s s ä oteta hallitukseen, e n ­n
e n k u i n kommunistinen puolue on
osoittautunut olevansa suoamlainen
puolue. T ä l l a i n e n vaatimus o o e h ­dottomasti
e s i t e t t ä v ä ."
S i i s el k o r m n u n i s t i i K n puolue mis­s
ä ä n n i m e s s ä , m u t t a k y l l ä entiset i i -
k o l l i l a l s e t . Se o n t o d e l l a k i n asevel-j
e > t t ä .
•Herra Tanner o n aikaisemminkin
puhimut maansa eduista. H e i n ä k u u s ­s
a 1941, j o l l o i n h ä n e s t ä l e i v o t t i i n Suo­men
.hallituksen m i n i s t e r i , sanoi h än
radiopuheessaan m m , seuraavaa:
• T l i s s ä sodassa ( Y h d i s t y n e i t ä K a a ­soja
vastaan. — Toim.) meidän
maamme edut lankeavat yhteen
Neuvostoliittoon hyökkäävän Sak­s
a n etujen k a n s s a . . . On s u r u l l i s ta
n ä h d ä , e t t ä t y ö v ä e n l i i k k e e n keskuu­dessa
o n o l l u t h e n k i l ö i t ä , jotka ovat
uskoneet Neuvostoliitosta tulevien
oppien voivan tuoda j o t a k i n siunausta
mukanaan, k a i k i l l e olisi p i t ä a y t o l ­l
a e t u k ä t e e n selvää, ettei alemmalla
kehitysasteella oleva ptioll-aasialai-nen
kansa voi tarjota m i t ä ä n helpo­t
u s t a korkeammalla asteella oleville
kansoiUe."
A i v a n k u i n H e r r Gobbelsin suusta.
Suomen Sosialidemokraatin silloinen
p a k i n o i t s i j a "Muste m a a l a r i " o l i T a n ­n
e r i n hallitukseen astumisesta n i in
mielissäsm, e t t ä k i r j o i t t i sen johdosta
mm. seuraavaa:
" P a r l a m e n t t a a r i s e l l a rintamallam­me
sattui eilen huomattava tapaus
k u n V ä i n ö Tanner astui hallitukseen.
" M e i d ä n vahva m i e h e m m e . ..
"No n i i n , eilen käveli Tanner r a p ­pusia
ylös Isttmtuakseen hallituksen
t u o l i l l e.
t a v a l l a . S i i t ä saa Suomen kansa vie­l
ä k i n k ä r s i ä.
Suomea kommunistipuolueen p i t ä i ­s
i todistaa olevansa suomalainen puo­lue
ennenkuin Tanner suvaitsee ottaa
sen j ä s e n i ä s i i h e n hallitukseen, j o n ka
"Katkeramielisyys Venäjää
t u s t a j a v a l l a n p i t ä j i ä kohtaan,
•koonpa se m i t e n suureksi vii
saa m e i t ä koskaan unohtainii
tosiasiaa, e t t ä Venäjän kaial
m a t t a h i r v e ä n raskaista taaä
p ä ä m i n i s t e r i n paikka varmaMikiin! o n jo antanut ihmiskunnalle i
arvoja, n i i n suuria, että nel
a i n a mainittaviksi sillojn, kasi
t a a n inhimillisen kulttinmn'
mat ennätykset. Tuossa >
valtakunnassa asuu vapaudaii^
kansa, joka kahlestaan huolia*
kangastaa h ä n e n s i l m i s s ä ä n . tJlko-m
a a l a i s u u s s y y t ö s o n m e i l l ä h y v i n .tut­t
u taantumuksen veisu. Se m i tä
Tanner sanoi o n v a i n W a ll Streetin
l e v y n soittamista.
K u n Suomen sos.dem.puolue meni
l u i n e e n karvoineen Saksan natsien ' t u o n tuostakin kantanut;
avuksi, n i i n se k a i k e t i teki s i i t ä suo- ', r e j a vapauden jumalflttaräSis
malaiseh puolueen. Mutta k y n v ä -
semmJstcsosiaiUstit j a kommimistit
y r i t t i v ä t e s t ä ä Suomen k a n s a a onnet­tomasta
sodasta, n i i n se k a i k e t i teki
h e i s t ä tilkomaalaisten k ä t y r e i t ä.
T o d e l l i n e n t y ö v ä e n l i i k e o n a i n a tam-tenut
k a n s a i n v ä l i s e n solidaarisuuden
merkityksen. Sosialismi ei ole Suo­messa
eikä edes m i s s ä ä n y h d e s sä
maassa k e k s i t t y aate. Se o n synty­nyt.
l ä n s i - E u r o o p a n .teollisuusmaissa,
jossa syntyi proletariaatti. Näiden
maiden k e h i t t y n e e n m i ä s t ä työväen­l
i i k k e e s t ä lensi i t u Suomeen j a 50
vuotta sitten syntyi S. työväenliiike.
Suomen sos.dem puolue ennen k a n ­salaissotaa
m y ö s k i n p i t i y l l ä kaansain-v
ä l i s i ä s i t e i t ä . Se e i tietysti tehnyt
s i i t ä ulkomaalaista puoluetta vaikka
porvaristo niin mankutti. Silkrin
j m y ö s k i n pidettiin yllä lujat siteet
"Samaan aikaan Molotov puoles- | V e n ä j ä n sos.dem.puolueeseen j a t ö i ­t
ä ä n varmaankin pakkasi kapsakke- i n i i t t i i n y h d e s s ä tsaarin k i i k l s t a m i -
j ä ä n j a k ä v e l i K r e m l i n rappusia alas j s e k s i . Venäjän duumassa j a k a i k k l -
s i i r t y ä k s e e n Siperiaan päin. Terve
menoa v a i n ! " i
Sivumennen sanoen t ä k ä l ä i n e n V a - '
paa Sana riemuitsi m y ö h i n t ä s t ä!
l a i n a a m a l l a i ä m ä n kh-joittiksen.
a l l a Venäjän vallankumoukselliset
t y ö l ä i s e t pelottomasti puolustivat
suomalaisten oikeuksia. K u n v. 1910
tsaari V e n ä j ä aikoi r i i s t ä ä S u o m e ta
e r ä i t ä t ä r k e i t ä oikeuksia pois n i i n Y r -
Lukijamme t i e t ä v ä t m i t e n o p k ä y - | j ö M ä k e l i n , j o k a m y ö h e m m i n m u r h a t -
nyt j a s i i t ä s y y s t ä .tyydymme vani j T i i n Suomen t ^ i r a i i a n toimesta, p u o - , ——
mainitsemaan, e t t ä Tanner on ollut j l i i s t i Suomen etuja sinkoamalla edus- I kootaan oli Suomen kaW**
Me emme tule suinkaan »
unohtamaan, e t t ä tämä
o n jopa suorastaan verenä»
ostanut' meille suomalaisilla ?
l e v ä h d y s h e t k i ä j a P ^ < » < * ^
hallltukseai jolloinkin myöo
meiUe j o i t a k i n oikeuksia. M»"
me j a olemme elävästi ^
s i i t ä , e t t ä t ä m ä sanoa ton»'
ole m i t ä ä n osaa Venäjän i*^
rosvoussuunnitelniissa, *
k u n h a n se itse vapautuu so.*»
antamaan meille kaiken s&
V e n ä j ä n hallitus nyt meiltä B»*
s e s t l v i e . . . "
T ä m ä Mäkelinin ennusta ,
7 v u o t t a myöhemmin ja Vffi»!»
sa antoi Suomelle täydelliset^
den- :y
Se sama soUda^isi»w«i
t a S u o n e n t y ö v ä e n l J f l * e «.
vaajat tunsivat tsaarin ^
n ä j ä n työväenUikettä
Buiidcaaa tebnyt
puolueesta ulkomaalai^
p ä i n v a s t o i n seSaista
j o s t a oU s u u r i hyöty
l e . .
M u t t a se s o l i d a r i s m»
sosxiem. oikeistojohto,
n e n ä s i , tunsi saksalais» « «^
h y v i n huono ennustaja Ja h<ä*anut kunnan puhujalavalta seuraavan mer-maansa
a s i o i t a - v M s i n tomunaiiisella 1 k i i t ä v ä n jennustuksen:
tomuus. — XJotL