Vapaus, April 12, 1949

              ^ ^ ^ ^
mm
••ii SmI s
is-iiii:: ^
m
^' f i | |
-"'^ Ms
0!^
m-m
mm
Sim 2 Tiistaina, huhtik. 12 p. — Tuesday, April 12
T^ub ui Fuuuab CanadtMi». b-vaUHCbMi
Nav. 6tb 1917. AatfaoTOKl
« o Moond clasi msil bf tbe Post
OäDee OqMUiment. OtUva. Pab-
Uitafld tbrlce weeU|r: Tnesdftya, 'nnrMteys aad Satardajv Iqr
F«iUliUi« Cksnptny Ltd.. s» loo-ioa
i4m S t W^ Sttdbnzy, Ont, Canada.
Tfieptumem Batlatm Offlee
Bditdna] Office 4-42».
K Sului Editor W EklODd UaiiUm
ttddre» Box 6S. Sudborjr, Ontailo.
Advertislng ratet opon appHcatlop
Trasslatloa flree of ddurse.
TILAU8HZMNAT:
Canadana: 1 vk. ei» 6 kk. 3,35
3 kk. XOO
ThdysvalkHsia: 1 vk. 7JOO • kk. 3J80
Soomeasa: 1 vk. 7,50 8 kk. 425
"PoliitUsesti rohkea budjetti"
Ylläolevalla lausunnolla kertoo C P : n uutistieto porvarilHsten
ekonomistien tervehtineen Britannian työväenpuolueen "keskitien"
iuillituksen rahaministerin sir Stafford Crippsin viime keskiviikkona
esittämää budjettia vuotta 1949—50 varten. Eikä suinkaan nuotta
£.l;ä tosiasia on, että mikään toryhalHtus ei olisi voinut nykyoloissa laa­tia
paremmin suurpääomaan etuja palvelevaa budjettia kuin on tämä
öikeistososialidemokraattien "keskitien" budjetti mikä ylläpitää kan­san
kohtuutonta verokuormaa ja vieläpä lisääkin sitä samalla kun
suurpääomalle annetaan vissejä verohuojennuksia ja kansan varoja
käytetään entistä enemmän sotavalmisteluihin.
Britannian työväen puolueen hallituksen budjetti on uusi todistus
siitä, että jos kansakunta ryhtyy valmistamaan tykkejä niin silloin on
luovuttava voista. Sir SUfford Cripps valitti puheessaan verokuor-man
korkeutu, mutta siitä huolimatta hän -myöntää sotavoimien käy­tettäväksi
huikean suuren rahasumman, 760,000,000 puntaa eli 3,040,-
000^000 dollaria. Alinomaa köyhyyttään valittava työväenpuolueen
banitus kiskoo lisää veroja tavallisen kansan selkänahasta ja samalla
ehdottaa lisättä^^ksi noin 10 prosentilla maan sotamenoja. Lisäksi
sir Stafford vihjasi, etttä sotavoimien 4;äytettäväksi on kansainvälisten
sotasq>Hnusten takia myönnettävä ehkä vieräkin suurempia raha­summia!
s
Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännöllisen elämän, leivän, lihan ja
inuiden tarvikkeiden saannissa? Tyypillisenä esimerkkinä on, että
<duen ja viinin veroa laskettiin vähän ikäänkuin kehoitidueoa niiden
käytön lisäämiseksi. Mutta sotamenoja peittämiseksi on korotettava
Khan hintaa samoin kuin anargariinin, voin ja juuston hintaa. Ylei­nen
verotaso pysyy entisellään, lukeutuen tähän köyhää Icansaa
kaildcein kovimmin rasittava myyntivero, mutta kapitalisteja autetaan
sitra, että teollisuuskoneiden kulutuksesta myönnetään nyt 40 prosen­tin
verovapaus entisen 20 prosentin asemesta. Ja jos on niin.
rikas että voi tehdä suuria lahjoituksia, silloin saa vissien lahjoitusten
avulla SOO punnan (noin $2,000) verovapauden entisen 100 punnan*
asemesta.
Tämä on alusta loppuun asti suurbisneksen sotabudjetti,, joten
ei siis mikään ole ihme vaikka porvarit sanovatkin sitä "poliittisesti
rohkeaksi budjetiksi".
Kreikassa kuohuu yhä
Moneen kertaan "lyödyt" ja "tuhotut" demokraattisen Kreikan
asevomiat hyökkäävät taas — ja kaiken lisäksi vielä hyvällä menes­tyksellä,
kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu. Kuuluisassa Gram-mos-
vuoristossa näyttää käyvän siten, että vanhat kalavelat voivat
tulla maksetuksi.
Mutta taisteluja käydään kaikkialla Kreikassa, Toisinaan on
taistelu Atenan hallituksen alueella hiljaisempaa ja vähemmän huo-roittua
mutta aina se kytee ja leimahtelee uudelleen ilmiliekkeihin.
Kreikan monarkistifasistit ja heidän amerikkalaiset avustajansa ovat
«yrittäneet keinoja säästämättä tukahduttaa ja tuhota Kreikan kansan
vapauden rakkauden. Mutta kaikki näyttää tuloksettomalta. Mai­nittakoon
vain yksi esimerkki. Atenasta tiedoitettiin viikon alu^a,
kuten on Vapauden uutistiedossa kerrottu, että siellä on jälleen tuo­mittu
40 ihmistä kuolemaan. Tuomittujen sanotaan olleen kommu­nisteja
ja sissejä ja heidän kuolemantuomionsa oikeuttamiseksi esite­tään
tavanmukainen valhe johonkin rikokseen osallistumisesta. Mut­ta
tällaisesta terrorista huolimatta Atenan hallituksen alueella puhkesi
hetimiten laajakantoinen valtion virkailijain ja työläisten lakko,
mikä sulki täydellisesti koulut ja muut laitokset. Merkillepantavaa
myös on, että Atenan hallituksen näkökannalta katsoen palkankoro­tusta
vaativat virkailijat ja työläiset ovat "kommunisteja", joita vas­taan
poliisilaitoksen täytyy suojella rikkureita.
Kuvaavaa Kreikan tilanteessa on se, että Atenan hallitus ei voisi
jatkaa päivääkään terrorikomentoaan ilman Yhdysvaltain ja Britan­nian
apua. Niinpä esim. New York Times Joutui tahtomattaan
tuiinustamaan tämän kun se viikko sitten sunnuntaina kuudennella
siv^iJIaan tiedoitti: "Kreikka ryhtyy uudelleen muovailemaan kapinal­lisia^'
ja samalla sivuilla, vähän alempana oli A P .n uutistieto missä
kerrottiin, että "Neljäkymmentä henkilöä kommunisteja ja sissejä —
tuomittiin Kreikassa tänään kuolemaan."
"l^Iiunaisista kreikkalaisista ja heidän vapaustraditioistaan on
kii^itettu paljon, mutta helleenien nykj^ajan pojat ja tyttäret ovat
no?Bseet esi-isiensä tasolle taistellessaan kansallisen vapautensa J!a de-mtte-
aattisten oikeuksiensa puolesta oman maansa ylimystöfasisteja ja
heWSn ulkomaalaisia rahamiesystäviään vastaan.
Kiinan kohtalo ratkaistaan pian av
Kiinan tilapäinen hiljaisuus näyttää nyt päättyneen Ja kaikki
viittaavat siihen, että Kansan vapausarmeija on alkanut lopullisen
hyökkäyksen Jangtsen yli. Vapaan Kiinan hallitus ilmoitti viime \'ii-koUa,
että se antaa tähän päivään saakka aikaa Kuomintangin taan­tumukselliselle
hallitukselle antautua. Jos se ei tee sitä tähän päivään
mennessä, alkaa yleinen offensiivi.
Vapaan Kiinan hallitus on jo useampaan kertaan sanonut, että
Kuomintangin hallitus-toivoo toimettomuuden Jatkumista voidakseen
liarjoittaa uusia armeijoita ja varustautua. TäUä tempulla, niin va-kuuttarat
Vapaan Kiinan johtajat, ei heitä petetä.
. . . ilmaisee demokraattisten voimien suurta mah­tia
ja sitä tosiasiaa, että Kiinan v-allankumous lähestyy lopullista voit­toa.
Hän jatkoi: "Koko kansaa käsittävä yleinen sota on jo o h i . "
Taistelu lopullisesta tuloksesta el ole epäilystä. Kahden vuoden ja"
kahdeksan kuukauden aikana on Kuomintangin armeijan menetykset
arvioitu 5,000,000 mieheksi. Jangtsen eteläpuolella ei sillä ole enää
suuria voimia. Voimasuhteet arvioidaan olevan kohne yhtä vastaan
Kansan vapausarmeijan eduksi. \'iimeksimainitun armeijan taistelu-kyky
Ja moraali on korkealla kun taas Kuomintangin hyvin alhaalla.
Kiinan vallankumouksen lopullinen voitto merkitsee suurta voit­toa
kaikille demokraattisille voimille Jcautta maailman ja samalla se
on suuri voitto rauhan asialle.
Gi«at Lakes Paper Co:n
Yoitto ^ohonnut
^i:^,^ Tmuto. — Great Lafces Paper Corn
:;^-j)(ahdu voitto oli viime vuodelta $2,-
^;fÄ^^387j0Ot. sen Jälkeen kuin oli varattu
Ä * ^ | « » ^ poistoihin, kuoletuksiin ja
^^Ifc-tiiloverojen maksami-sta varten. Edel­lä:
r><sv^3iten vuoden puhdas voitto oli $1^05.-
159. Yhtiön osakkaille jaettiin viime
vuoden voitoista $1,001.079. verrattuna
$528.650 edellisen vuoden aikana. Vuo­den
kuluessa tuotettiin 129,980 tonnia
sanomalehtipaperia ja 45,271 valkaise­matonta
sulfiittimassaa. Edelliseen
vuoteen verrattuna lisääntyi sanoma­lehtipaperin
tuotanto ja massan tuo­tanto
vähenL
Mrs. Henni Bell on
lähettänyt arvok­kaimman
paketin
Canadan Suomalaisten
Arkistolle Vancouverista
Mm. Henni B^Uitä saapui eilen
Vancouverista Canadan Suomalaisten
Arkistolle kaikkein monipuolisin Ja
arvokkain lahjoitti^ mitä arkistonnne
on tähän mennessä saanut, VallUca
emme ole vielä ehtineet yksityiskoh­taisesti
tutustumaan saapuneen pake.
tln sisältöön niin voimme pintapooU-sin
todeta siinä olleen mm. Sointulas-sa
painetun Aika-lehden numerot 1,
2 ja 3 vuodelta 1903. "Kalevan Kansan
Sointuja I" ja saman n osa, erilaa­tuista
Matti Kinikka-materiaalia,
"Canadan Soslalistipuolueen ohjelma
Ja i>erastuslaki sekä muutamia piirtei­tä
yhteiskuntakehityksestä", "I&nsi.
Canadan Sosialisti"-niminen tilapäis.
lehti, "Sammon Takojat Limitedin
Säännöt" erilaatuisia muita kirjoja
ja julkaisuja. Jotka ovat tarpeen ar-
Ijistollcmme, Ja huomattavan joukko
muita asiakirjoja ja valokuvia, joihin
on liitetty hyvät selostukset. Lähe­tykseen
sisältyi myöskin mrs. Ida
Strömin kirjoittama selostus eri asi­oista.
Useat saapuneista kirjasista ja
painotuotteista olivat sellaisia, että ne
nähtiin vasta ensimmäisen kerran
arkistossamme. Laustunme läbettä-jftUe
tuhannet Uitokset lahjoitukses­taan
vaikka se merkitseekin arkiston­hoitajalle
yhden unettoman yön entis­ten
lisäksi koska arkistotyö on suori­tettava
harraätustyönä.
Olemme varmat että länsirannikolla
löytyy vielä yksiä ja toisia suomalai­sia^
joilla on vanhoja asiakirjoja ja
painotuotteita, jotka pitäisi saada tal­teen
arkistoomme ennenkuin joutu­vat
hukkaan. Siitä syystä keholtam­me
vanhemman polven kansalaisia
penkomaan kätköjään Ja lähettämään
arkistollemme kaiken minkä katsovat
arvokkaaksi.
Canadan Suomalaisten Arkiston
puole.sta: H. Sula, arkistonhoitaja
Armas i(ikiä:
Maassamme on tuUut tavaksi viet­tää
joka vuoa Kalevalan juhlia, mut­ta
tänä vuonna Jiämä juhlallisuudet
saavat entistä valtavammat mitta-siihteet.
On, nimittäin tullut kulu­neeksi
100 vaotta-^iDudsn Kalevalan
EI UJOVUTA UNION VAROJA VÄÄRIIN KÄSIIN
Koten muistetaan erosi fntemational Woodworkers Associationin British
Colombian piirin jäsenistö joku aika sitten IWA:sta ja muodosti Woodworkers
indastrial L'nion of Canadan. Samalla siirtyi myöskin uudelle unioUe sen
jäsenistön keräämä noin 130,000 dollarin lakkorahasto, jonka IWA:n taantu­muksellinen
johto, joka toimii käsikädessä työnantajien kanssa, yrittää saada
haltuunsa. iWA:n johto on saanut oikeuden tuomion, että varat on luovutet­tava
sille, mutta WIUC:n varapres?dentti Emie DalsKbg on kieltäytynyt.luo­vuttamasta
unionsa jäsenten keräämiä varoja vääriin käsiin, josta syystä
hänet teljettiin viime viikolla vankilaan.
Samian kerho kokoontuu
tk. 23 paivana
Sarnla. — Kevät se tulee meillekin,
onkin Jo ollut useita ihania päiviä
Nyt on tosin satanut vettä ja tänä
aamuna tuli vähän lunta, mutta se­hän
se kukkaset, kasvattaa. Ja kyllä
luoto jo ainakin Juhannuksena läm­mintä
antaa. -
Seuraava kerho on H. Seppälällä tk.
23 p:nä. Kaipa Heikki keksU jotain
hauskaa, että Iloa rUttää siksi illaksi,
joten ei muuta kuin tulla vain ja olla.
Viime kerhossa Jaettiin valmiiksi
painetut kortit, joihin klrjoitlltune ni­memme,
että haluamme rauhaa em­mekä
sotaa. Rauha on paras maail­massa.
Olemme kai oppineet viime
sodasta, että sota ei tuo mitään hyvää
tidlessaan. Usea suomalainen on
saanut omaisiltaan Suomesta tietää,
miten sielläkin perheet kärsivät sodan
seurauksista muista kärsimyksistä pu­humattakaan,
joten kyllä rauha on
paras herrojen lahja meille työläisille.
Eräs tuttavani sanoi, että maailma
sai viime kirjoituksestani sellaisen kä­sityksen,
että me täällä Samiassa rii­dellä
nahistelemme. ^, rauhassa me
täällä olemme, enkä minä keskeisistä
nahinoistamme Vapauden palstoja
tahraisi, sillä Vapaus on siksi hyvä
lehti. Älkää "rouvan" nimessä väärin
smnnärtäkö, kirjoitustapani on vain
sellainen. Yleisiä asioita silmälläpi­täen
kirjoitan, vaikka en osaa kaikkia
asioita niin selvästi ulos tuoda.—Alva.
POHJOLAN PORTIT AVATTU
Kirj. Veikko Vainikainen
Karkkila, Suomi. — Sellainen suo­malainen,
joka on lukenut ainoastaan
porvarillisia tai scsialid2mokraattisia
sanomalehtiä, on varmaan monta ker­taa
iltimetellyt, että mistä Norjan
kansa on nyt yhtäkkiä joutunut so-;
danpelcn valtaan ja oikein vaatimalla;
vaatii aseita USA:sta. Hänelle on
käsittäxDätöntä se häikäilemätön sota­propaganda,
joka on vallannut koko
tuon pienen maan, eikä hän muista,
että täällä Suomessa elettiin saman­laisessa
tilanteessa ennen teista maar
Juurakon Hulda
esiintyy Don-haalilla
tk. 17 p.
Toronto^ — Juurakon Hulda, filmi­nä
tunnettu "Farmer's Daughter", esi­tetään
Don-haalilla tk. 17 p:nä klo
4 ip. Hulda oU tääUä yU 10 vuotte
sitten, joten häntä taas katselee nau­russa
suin kuin aivan uutta näytel­mää.
joelle ja sen takaa uhkaa ainakin
Suomen Lappia samanlainen miehitys
kuin nat.sivallan aikana.
Tässä eivät suinkaan ole kysymyk­sessä
mitkään pienet asiat. Eräässä
natsien sotilaslaulussa viime ^ d an
aikana sanottiin, että heidän rinta­mansa
ulottuu Jäämereltä Mustaan-mereen.
Uuden neuvostovastaisen so­dan
suunnittelijat näkevät silmiensä
edessä saman rintaman. Skandinavia
tulee siinä muodostamaan hyölckää-jäll^
erittäin edullisen tulukohdsm, j o -
ilmansotaa. : jo, nyt työptyy ho^i 6.00 kilometriä
Sen feijaan demokraattisten lehtien.^arhaillaanltäynnissä'olevan:kyUnän
lukijoille ei asiassa ole mitäänvepä-selvää.
He ovat tietoisia siitä USA:n
s o d a n l i e t s o j i e n suurisuuntaisesta
h yö k k äyspplitiikasta Neuvostoliittoa
sodan rintaman itäpuolelle, muodos­taen
samalla oivallisen hyökkäyslähtö-linjan
Neuvostoliiton alueellef Sitä^
paitsi Skandinavian lentokentiltä on
ilmestymisestä, niinkä vuoksi Kaleva­lan
juhlat vietetään tämän satavuo­tismuiston
merkeissä. Samoihin a i ­koihin
tätä juhkia vietetään myös
Kalevalan runojen synnyinseuduilla.
Karja la is-Suomalaissssa Neuvostota­savallassa,
jossa on ilmestynyt Kale­valan
imsl lyhennefcty painos O. W.
Kuusisen toimittamana.
Tämän Petroskoissa ilmestsmeec
Kalevalan esipuheessa suuri suoma­lainen
marxilais-leninilälsen taidekri­tiikin
timtija O. W. Kuusinen on va­laissut
Kalevalaa uudslta kannalta.
Nojautuen osittain toisen suomalai­sen
Kalevalan tutkijan, Yrjö Sirolan
kirjoituksiin ja ottaen huomiooon kai­ken
san arvokkaan, mitä porvarillinen
Kalevalan tutkimus, on s ^ n u t selville.
O. •W. Kuusinen on esittänyt tästä
kansanrunoutemme suurteoksesta
useita sellaisia näkökohtia, jotka ko­hottavat
Kalevalan tutkimuksen u u ­delleen,
entistä korkeammalle tasolle.
Ensiksikin Kuusinen kianoaa tut­kielmassaan
useita nykyisen porva­rillisen
Kalevalan tutkimuksen perus-väittämiä.
Hän ospittaa, että maam-ms
kiihkokansallinen porvaristo on
tehnjrt väkivaltaa tosiasioille pyrkies­sään'
todistelemaan, että Kalevalan
runous olisi syntynyt länsi-Suomessa.
Kalevalan nmot on todistettavasti
löydetty nykyisen Karjalals-Suoma-laisen
Sosialistisen Keuvostotasavallan
sesti Norja tulee sodan syttyessä saa­maan
idästä käsin ankaran vastais­kun,
joka saattaa inuodostua sille h y ­vinkin
kohtalokkaaksi, mutta sitähän
eivät suinkaan amerikkalaiset s m n -
kapitalistit j a sodanlietsojat sure.
Näissä muuttuneissa oloissa nyt
nähdään entistä selvemmin, kuinka
Suomella j a Neuvostoliitolla ovat sa­mat
sotilaalliset edut valvottavana.
YhteinenWumme. o l i s i sellainen puo­lueeton
Skandinavia, joka kykenisi
puolustamaan, .koskemattomuuttaan
tarvittaessa vaikkapa asevoiminkin
tai ainakin kykenisi niin tehokkaaseen
puolustalsteluun, että se panee län­tiset
sotaseikkailijat arvelemaan kan­nattaako
Skandinaviaa vastaan l a i n ­kaan
lähettää jbukkoija! Ja Ruotsin­k
i n etu. näin sivumennen sanottuna,
vastaan, joka/ valmi.steke tukikohtia i Puo^t^ lyhyämDi matka Berlinin, itä-
Se riivattu Taivaanrannan maalari,
joka kuljetti Huldan Helsinkiin, pui­jaten
HuMan rahat ja voUeivät. jätti
hänet Esplanaadille, josta herrat hä­net
poimivat, veivät kotiinsa huvitel-lakseen
hänen kanssaan. Mutta Hulda
el ollutkaan sellainen tyttö kuin her­rat
luulivat. Hän jää palvelemaan
tuomarille, jossa salaa ja kovin pon­nistuksin
lukee itsensä eduskimtaeh-dokkaaksi.
On hauska kuulla niitä
nasevia vastauksia, joita herrat saa­vat
vastauksena kyselyihinsä Huldalta.
Älkää siis jääkö poU haalilta ensi
sunnuntaina! — Kaavio.
Gripsholmilla saapui
Halifaxiin 9 suoma­laista
matkustajaa
HaUtäx. — Ruotsin Amerikan Lin­jan
moottorilalva Oxlpsbolm saapui
tänne sunnuntaina mukanaan 1.203
matkustajaa, joista 631 nousi maihin
Canadassa Ja jonne jääneiden joukos.
sa olivat seuraavat Suomesta lähte­neet
matkustajat:
Ida Haapalainen. Siiri Kaikkonen,
Victor Orundsten, Kosti Kilpinen,
Irja Kyren. Väinö Rautio. Martta
Rautio,. Leena M. Vesterback ja LyyU
LevomäkL
L a i ^ ^ otaksutaan saapuvan New
Yorkiin tiistaina 572 matkustajan ke.
ra, j<^sta 45 oli Suomesta lähteneitä.
— Leijonat voivat hroätä pituutta
m Jalkaaldn Ja 9 Jalan kortnilsen
esteen yli.
ympäri maapalloa ja aseistaa Atlan­t
i n sopimuksen varjolla kansoja. He
ovat selvillä myös .siitä, että Norjan
alueelta-voidaan ulottaa pommitus­lentoja
aina Uralille saakka. Ei suot­ta
New York Times kirjoittanut viime
syksynä, että Pohjois-Atlantin sota-liittoon
jäisi heikko kohta,- ellei
Skandinaviaa saataisi mukaan.
Tuo U S A : n ja suurkapitalistien so­tapolitiikan
tulikeutuniinen Norjaan
on täällä Suomes.sakin antanut a i ­hetta
vakavaan keskusteluun. Vaik­ka
Norjan päätös liittyä Atlantin so­pimukseen
ei tullutkaan yllätyksehä,
muutti se aivan oleellisesti sotilaspo­liittisen
tilanteen sekä Suomessa että
Skandinaviassa. Nyt \)n ainakin yksi
Suomen rajanaapureista virallisestikin
luopunut puolueettomuudesta ja lät­tynsä
aivan avoimesti Neuvostoliiton
vihollisiiri.
Tosin-.Ruotsi, joka cn Skandinavian
puolustuksen vahvin ja keskeisin teki­jä,
ilmoittaa noudattavansa perinteel­listä
puolueettomuutta, mutta ottaen
huomioon ne myönnytykset, joita .se
viime sodan aikana teki natsiarmei-joille,
ei sen puolusettorauusilmoitus
ole kovinkaan vakuuttava. On aivan
ilmeistä, ^että uuden sodan syttyessä
amerikkalainen ilma-ase tulee saa­maan
Ruotsilta vapaan "kauttakulku-oikeuden"
ainakin Norjan amerikka­laisilta
lentokentiltä itäiseen suun­taan.
Toinen seikka, joka heikentää Ruot­sin
puolueettomuus\akuutteluja. on
3e, että Ruotsin johdolla on käyty
Tanskan ja Norjan kanssa salaisia
.sotilaallisia neuvotteluja. Tämä an­taa
aihetta kysj-ä; kuuluuko kenties
Norjan liittyminen Atlantin sopimuk­seen
yhtenä renkaana Skandinavian
yhteisiin sotilaallisiin sutmnitelmiin.
Vastaus tuntuu myönt3iseltä, sil­lä
puolueettomasta, vaikka näennäi-sestikln
puolueettomasta Ruotsista on
neuvostovihollisille enemmän hyötyä
kuin sotaliittolaisesta Ruotsista. V i i ­meksimainittu
ei kumminkaan kyke­nisi
puolustautumaan Neuvostoliiton
laivasto- ja ilmavoimia vastaan ja niin
joutuisivat Norjan amerikkalaiset len­totukikohdat
Ruotsin kautta uhatuik­si.
Puolueettoman Ruotsin selän t a ­kana
timtevat Neuvostoliittoa vastaan
vehkeilevät sotapolitiikot olevansa
Norjassa tmrassa. Ja voidaanhan
Norjasta lentää itään Suomen Lapin­k
i n kautta.
Näin ollen on suomalaisten pakko
todeta, että todellisesta puolueetto­muudestaan
luopunut Skandinavia ei
seiso suurpolitiikassa Suomen rinnal­la,
vaan sitä vaataan. K o r u l a ^ et
veljeydestä Pohjanlahden molemmin
puolin ovat valhetta, jotka hämäävät
korkeintaan yksinkertaisia. Todelli-stiudessa
raja on vedetty Tornion-puolelle
oleviin pommituskohtelslin
kuin esimerkiksi Englannin lentoken­tiltä.
I.dsäksi Norjan rannikko muo­dostaa
mainion tukikohdan niille eng-lantilais-
amerikkalaisille laivastovoi-mille,
jotka tulevat saamaan tehtä­väkseen
ajrktisen alue<eh meriliikenteen
valvomisen. •
Sodanlietsojien suorittama Norjan
valtaus ei ole siis missään tekemisissä
Norjan puolustautumisen kanssa eikä
se ole vähiminässäkään määrin Nor­jan
kan.san etujen mukainen. Se l i i t ­tyy
yhtenä tärkeänä osana Neuvosto-
Uittoa vastaan hyökkäystä valmistele­vien
voimien strategisiin suunnitel­miin.
Kaikki puheet, että nyt Norja
muka kykenisi puolustautumaan ame­rikkalaisin
asein ja norjalaisin mie­hin,
ovat raakaa propagandaa, joka
on tarkoitettu vain hämäämään Nor­jan
kansaa, tätä kansaa, joka onnet­tomuudekseen
ei ole kyennyt vapautu­maan
fasistisista ideologioista jä^nii-den
harhaannuttamana on nyt otta­nut
tuhoisan askeleen.
Lyhyesti sanottuna Norja muodos­taa
vain rauhan ajan varuskimnan,
joka sodan aattona miehitetään vie­railla
ilmadivisionilla. 'Norjan sata­missa
jo nyt pturetaan amerikkalaisia
aseita ja sotamateriaalia. LuonnoUl-olisi
ollut puolueeton Norja ja sen o l i ­si
kannattanut; vaildca asevoiminkin
puolustaa Norjan koskemattomuutta.
Mutta eihän icapitalistien etu ole s a ­ma
kuin maan ja kansan etu.
Mitä taas tulee Neuvostoliittoon, j o ­ta
vastaan nup jättiläismäiset varus­telut
suoritetaan; n i i n voimme olla v a ­kuutettuja,
että se', maailmansodan t o ­dellinen
voittaja, on tällä hetkellä so­tilaallisesti
vahvempi kuin koskaan a i ­kaisemmin.
Ja lisäksi nyt sen r i n ­nalla
ovat Itä-Einoopan voimakkaat
kansandemokratiat. Voimme pitää
aivan varmariai että sodanlietsojat
lännessä yhtjmeinä suiu-kapitalisteihin
ovat lähteneet oman häviönsä tielle,
mutta emien tuhoutumistaan ne tie­tenkin
ehtivät saada aikaan suunna-
^ n t a hätää ja kärsimyksiä. •
Norja on aukaissut Pohjolan portit
viholliselle. Se^koskee aivan välittö­mästi
meitä suomalaisiakin. Valitet­tavasti
tulevaisuutemme ei näytä v a ­loisalta,
sUlä maamme sisäinen rau­hanrintama
on vielä suhteellisen heik­ko
j a kansamme enemmistön rauhan­tahto
hapuilevaa. Me saaSme nyt
kärsiä sUtä, että emme kyenneet hä-vittäinään
fasismia. Mutta tästä huo­limatta
uskallamme vakuuttaa, että
suomalaina ei saada enää Neuvosto­liittoa
vastaan suunnattujen hyök-käyskiilojen
kärkeen, vaikka se nä­kyykin
kuuluvan eräisen nykyisten
yallanpitäjiemme snunnitelmän.
alueilta, eikä porvarillinen Kalevalan
tutkimus ole pystynjrt todistamaan,
että länsi-Suomessa olisi yleensä esiin,
tynyt sellaisia runonlaulajia, joita
Itä-Karjalass?- elää vielä tänäkin päi­vänä..
Osoittaessaan Kalevalai\ r u ­nojen
syntymäseudut Kuusisen samal­l
a paljastaa sen krinottelim. ' Jota
maamme porvaristo on .harjolttaimt
yrittäessään antaa Kalevalan rimois­ta
kunnian niille, joille se ei kuulu.
Porvarilliset Kalevalan tutkijat eivät
ole tätä kysymystä selvitellessään pyr­kineet
tieteelliseen totuuteen, vaan
ovat alistaneet Kalevalan tutkimuk­sen
kiihkokansallisen sotapolitiikkan­sa
palvelukseen.
Tolsaksi Kuusinen kimioaa porvaril­listen
Kalevalan tutkjoiden käsityk­set
Kalevalan nmojen syntymäajasta.
Hän osoittaa, että Kalevalassa on jäl­kiä
eri aikakausilta, mutta vallitsevina
ovat säkeet, jotka eivät voi olla syn­tyneet
myöhemmin kuin muinaisen
kommimistisen sukuyhteiskunnan h a -
joamiskaudella, erityiisesti sen alku­vaiheissa.
Siten Kalevalan runous,
vaikka se onkin syntynyt myöheihmbi
kuin monien muiden kansojen eepok­set,
on yhteiskunnallisesti vanhimpia
kansanninoelmij. Erityisesti tässä
suhteessa Kuusinen viittaa Yrjö S i ­rolan
tutkimuksiin^
Kolmanneksi on hyvin merkittä­vää,
että O. w; Kuusinen riistää poh­j
a n sellaisilta olettamuksilta, jotka
väheksyvät Kalevalan merkitystä kan.
sanrunoutena. Lönnrothin persoonal­linen
j a n o s Kalevalan runojen yhdis­tämisessä
ei muuta sitä tosiasiaa, että
ne ovat kollektiivista kansanrunout­ta,
joka on säilynyt sukupolvesta
toiseen taitavien kansanrunoilijain
täydentämänä j a kehittämänä. K a ­levalan
runous ei myöskään ole kes­kiaikaista
ylimysnmoutta, ei viikin­kien
eikä muiden muinais;ten k a n -
sansortajien ylistelyä, vaan kansan­runoutta,
joka ylistää työlle arvo^
antavan Kalevalan rauhantoimia JP
sen taistelua Pohjolan akan synkkäni
valtaa vastaan. Tuskin mikääii muu
eepos on n i in suuressa määrin kan­sanrunoutta
kuin Kalevala.
Neljänneksi O. W. Kmisinen tekee
lopim Sammon "arvoituksesta". Hän
osoittaa, miten Itikemattomat porva­rilliset
tutkijat ovat koettaneet tehdä
koko Kalevalasta mystUlisen teoksen
ja keksineet mitä naurettavimpia se­lityksiä
Sampo-nimityksen alkuperäl­le.
Luovuttuaan Lönnrotin oikeaan
viittaavasta ajatuksesta, että Sampo
olisi elinkeinoja tarkoittava vertaus­kuva,
porvarillinen Kalevalan tutki-mtis
on ollut voimaton selittämään
Sammon merkitystä. O. "VV. Kuusisen
mielestä ei ole olemassa mitään Sam­mon
arvoitusta. Sampo on runollinen
vertauskuva, joka osoittaa karjalais-suomalalien
kansan antaneen sututa
arvoa edistykselle ja haaveilleen i h ­meellisestä
tekniikasta jo siihen a i ­kaan,
jolloin teknQllset apuvälineet
taistelussa luentoa vastaan olivat ää­rimmäisen
niukat. Loitsuluvut ja
muut ihmeet ovat Kalevalan runoissa
sivupiirteitä. Ss on realistista kan­siin
kohottaa tämän tutkimako,
delle tasolle. Marxilais-L
Kalevalan tutkimus tekee saj,;
porvarillinen Kalevalan tutkia^
ole pystynyt: esittää tieteelliEai i
kemyksen karjalais-sucmalaisen L
san muinaisesta kollekilirsesti,
noudesta, joka tulee aina säilyttä;
nmollisen arvonsa Ja pysymään i
naisen laulukulttuurin muist
nä, edistyshaluisen kansan t;öo]
taiston runoelmana.
Suomen Yleisradii
lyhyfaalto-ohjelma
Kuluvan viikon aikana
Suomen Yleisradio Porin asen
l y h y t aalto-ohjelmaa aaltopitu
19 m. k j / s 15190. Suomenkieliset!
hetysajat ovat joka päivä klo 7-8t
(torstaina klo 7.15—8.00). klo U.45,
—12.45 ip., klo 4—5 ip. ja klo 10-1]
ip. (maanantaisin klo 10—12 ip.) ]
sinkiriiset lähetysajat ovat ton
klo 7—7.15 ap. ja joka päivä, paitsi
maanantaisin klo 11.20—12 ip.
Kuluvan viikon ohjelmassa on 1
raavat kohokohdat:
Keskiviikkona klo 11.50 äp.
dyksiä teatteripäivien avajaisju
Kotkassa, klo 10 ip. Yleisradion ohjä
majohtaja vastaa kaukosuon
kirjeisiin ja tiedusteluihin, klo 10.16^
esitelmöi prof. Antero Rinne
kehittymisestä sosialistiksi ja klo]
ip. on selostus käynnistä Kotkan 1
väenopistossa.
Torstaina klo 4.05 ip. esitetään!
tentunnin aikana Topeliuksen sate
näytelmä Prinsessa Ruusunen ja!
10.45 ip. esitetään uruilla riStinp
sen säveliä.
Perjantaina klo 7.05 ap. Turun t
miokirkon kellot kutsuvat, klo 7.10 sjj
lähetetään jumalanpalvelus
Vanhasta kirkosta, klo 11.50 ap. jafrl
noldaan noitien yöstä ja klo 4.03 H
on Radio-orkesterin klassillinen Isfl
sertti.
Lauantaina klo 4.05 ip. on radioSi-l
karin 10 minuttia, klo 4.15 ip. esitetäjj
kuulokuvia työmiehen perheestä n
klo 10 i p . on jälleen pienoisparlamol
tln Istunto.
Kuuntelijoita kehoitetaan
maan lähetystön kuuluvaisuudesta)i|
toivomuksistaan ohjelmaan yms. näbj
den osoitteella: Suomen Ylelsraä»|
Helsinki.
sannmoutta, j a Sampo on eräs sel­laisen
kansanrunouden parhaimpia
vertauskuvia.
Nämä ovat vain muutamia niistä
johtopäätöksistä, joita O. W. K u u -
• sinen tekee tutkielmissaan. Mutta
jo ne osoittavat;, että Kuusisen tut­kielma
on Kalevalan satavuotisjuhlan
tärkein "tapaus. Se merkitsee ^tä,
että porvariston kiihkokansallinen
keinottelu Kalevalan kustannuksella
on lähestymässä loppuaan. Työväen­luokka
antaa oman panoksensa Kale­valan
tutkimukseen ja nojautuen Äiar-xilais-
leniniläisen taide- j a k i r j a l l i ­suustutkimuksen
johtaviin periaattel-
Suomalais-Amerikkalaisal
Yhdistyksen konsertti
Helsinki. — (S-S) — Yllämain
-^hdis^tys järjesti arvokassisälti
konsertin Helsingin Yliopistoon
llskuun 27.prnä.
Paitsi etevää solistia, meillä jo!
vin tunnettua amerikkalaista piJ
tia. konsertille tällä kertaa antoi (
koista taiteellista arvovaltaa
Järnefeltin saan^nen konsertin
toon. Ohjelmassa oli amerikkalaiä|
orkesterisävellystä edustainassa
muel Barberin Essay N:o 1. vereni
soinnilla höystetty tecs, jossa onloj
lavaa leveyttä sekä,eloista, aistikaäj
liiklruväisuutta. Suomalaista
maa edusti Sibeliuksen 2. sinfoi
laajimmalti tunnettu mestarin
nioista.
(Walter Haut2äg soitti solistina:
thovenin Es-duiuri konsertin erinä
sella tavalla. Teknillinen taiti
Ja sisäinen eläv3?ys loivat kuuluis
teoksesta mitä eheimmän kokon
den.
Tilaisuudella, joka aloitettiin as«&j
omaisten maitten kansämslaulis2j|
oli juhlakonsertin luoime. —
oli täysilukuinen.
PÄIVÄN PAKINA
Kuolleet eivät saa
Ennen vanhaan Suomessa osalla
ihmisillä oli Italiasta sellainen käsi.
. tys, että se on vain posetiivlnsoltta-jlen
j a marakattien maa. J a olihan
posetiivarin saapuminen jonnekiii syr­jäseudulle
merkkitapahtuma, ikään­kuin
tuulahdus ulkomailta. Lapsilla'
oli erikoinen kimnloltus posetiivia ja
varsinkin hänen marakattiaan koh­taan.
Marakatti, joka muistutti
enemmän kuin muut eläimet ihmis­tä,
tuntui iifftjinViiin Velipuolelta ja
varsin mukavalta veitikalta.
Kansakoulussa jo opittiin, että I t a ­lia
on vanha kulttuurimaa, jonka k i r .
jallisuus, maalaustaide, arkiktehtutni,
musiikki jne. kukoisti jo sillain k o in
keski-Euroopassa j a muualla nämä
kulttuurialat olivat vielä alkeisasteel-la.
Valtion kehittymisessä Rooman
valtakunta on näyttänjrt tietä maalle
maailmalle. Mutta Italia rappeutui
Ja hajosi menettäen entisen merki­tyksensä.
Vasta Ranskan suuri vallankumous
herätti Italiassa vallankumouksellisen
earbonariliikkeen, joka lopuksi johti
Garibaldin johdolla vapauteen, jos-klh
tilapiiseen. ' sen jälkeen Italia
ei ole päässyt itiallitsevaan asemaan
maailmassa. • '
Taantmnukseii, taloudellisen rap­peutumisen
ja yleisen alennuksen poh­jaan
palniii Italia Mussolinin halli­tessa;
Hänen aikJmaan Italiasta tuli
murhien, köyhyyden Ja terrorin tyy­pillinen
maa. joitka Mussolini vii­mein
vei sotaan niikä päättyi tsJ^dellL.
seen fiaskoon.-'!Nälkä ja kmjuus val­litsee
koko maassa.' Mutta työläisten
sorto ci ole kiiitenkäan loppunut. Por.
värilliset lehdet ilmoittivat Ikääntaiin
liyvin tärkeänä tnltisena,. että Italias­sa
on poliisien kapuloita pidennetty.
Sitä tietysti vaatii länsimainen sivis­tys.
Mutta oöhan Vatikaanista an­nettu
käsky' iflos. että sotaa piteä
käydä kommimlania vastaan.
Asiat ovat ItaUassa tällä kerraUa
tUin sekaiän, <e%tä'se on saattanut
eräissä tapaoksis^' suorastaan bul-hodnnlseen
tflanteeseoi. SlsOiassa,
Paleimon kaupungissa, on eris signor
Villa joutunut erittäin ikävään ase­maan.
Sodan johdosta signor Villa
joutui harhateille, kuten miljoonat
italialaiset. Aikansa harhailtuaan
hän palasi lopuksi kotiseudulleen per.
heensä luokse, asettuakseen rauhalli­seen
elämään. Tämä tapahtui pari
vuotta sitten. Hän meni kaupimgin
hallintovirastoon saadakseen perhe-avustustodisteen
löytääkseen työ­maan.
Kunnallisvirkailija alkoiretsia
hänen henkilöllisyyttään koskevläpa-pereita.
Aikansa etsittyään hän v i i ­mein
ilmoitti signor Villalle, että hä­nelle
on mahdoton antaa mitään hen-kilöllisyystodisteita,
koska h i n on
mukaan oikeus elää j a sitten
kuollut maaliskuussa 1944 Prosmo-nessa-
keski-ItaHassa.
Signor ViHa ei kuitenkaan uskonut
tähän vaan esitli protestin Ja selitti,
ettei hän koskaan eläessään ole ollut
siellä. " E n voi auttaa", sanoi -virkai­lija,
"teidän täytjry ottaa asianne esiin
siellä missä kuolemanne selitetään
tapahtuneen." Tietysti signor Villa
ei käsittänyt kuinka hänen pitäisi
mennä selvittämään asioita p a l i s ­kunnalle.
Jolla hän ei ole fcoskaan
käynyt, kaikktin vähimmin kuollut.
Mutta signcR* Villa ä timmaillut
Hamletin tapaan: "Olla vaflro ei olla."
Hän kuitenkin ktrjoitiä Trosinoiieen Ja
esitti protestin. Se ei auttanut. Hän
sai kauniin kirjeen. Jossa selitettiin
ettei hänen protestinsa ollut loognil-n
^ _ ^Mitä «yytä^^ «iina^kTBgrttiini
"meinfi cdisi olhitfeeksiä Jonkan sellai­sen
barhallevan sisilialaisen kuole-man,
joka ei ole koskaan ollut IW»j
nonessa?" Ehkäpä signor Villa: "
t i onko häd elävä tai kuoUut. MuöJ
sitten seinäsi vieläkin pahempai
Signor V i l l a oli meänyt asunitf|
"leskensä" luokse. Joka oli Inof
ta. Jonkun ajan kuluttua sj^ntyi be^
poika. K u n signor V i l l a meni
teröimään poikansa syntymän,
sitä ei otettu huomioon. Italiani
on nimittäin sellainen, etfä sen
kaan ei kuollut henkilö voi saada 1
sia. Nyt hänen käsissään on
probleemaa. Saada lato
röidä lapsi omalle nimelleen.
ViäT^ näitä olke\]ksia emme tiedä,
tulevaisuus tulee sen näyttämään.
Kaikesta sekamelskasta huoli
Italiassa on jotain mikä herättääj
vin paljon toiveita toisenlaisen '
lian syntymisestä- Työväenliitt^
huomattavasti voimistunut,
taide tulee kysymykseen, niin
on osoittanut stmrta nousua,
elokuvat. Jotta ovat sisällöltään 1
edistysmielisiä ja parempia bsa''
tä H<dlywood on tuottanut, orat r
neet suunnattoman kannat
muissa maissa. Tlmä osoittaa,'
kaiken synkkyyden keskellä <m
massa Joitain valon säteitä,
synnyttäminen on aina tuottannt
]aa.:,nititf3 se on vilttämättoöT
Italian kansa tidee vidä
paljon byvää "TII^"* kansoille-" *