1949-04-12-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
laiset elämän vaalijoina Kansaii.väi:senä naistenpäivänä ^ ,ri puolilla suomea j a r ^ etty ^oria juhlatilaisuuksia. H d s ^ - Skznsan Sanomat kertoo m a a l i s - t-Te.-^ D - : r . o - : r a 2 t t i s t : -n Naisjar- Lr!!r''r-a-:-::.r.::-:un:2 oli H T Y : n r^''%,^'r.^-;-.. järjestänyr eilen. r^-rnlarrKlnsainvälisen Naistea-l^ än r j n ^ - - - •Ju^^^an, j o t a v i 3 - - R a u h i " P^-io-E-'^^ s o t a a v a s - m^rkeissä, o l i sHa- ;-.ei s a l i n täydeltä o l i v a j t a v an naisia : i - . U v i n v l i p u o l e l l a . '^eni^^r^ '^-^^^^ • v-lke3i;a p o h j a l l a j a l a v a n m s - ^3pu-'^n D e n : o k - r a 3 t t i s : e n N a i s - ieslöieu I.PU-:' v , l : a k u n n 3 n l i p p u - \=iel^. S i l i : : s ? i n i l l ; o l i s s e t i t - nilE ikään t u n n u i i i a kansainvä- ' nsistyön n:e.-ke;s?ä. T u n n s l g ia -ulilillinen, k-ten voi o d o t t a a k i n . ' -käpolvia e d u s t a v a t n a i - jneet yht2:-n viet-käiikia orat kokoo:i l^een hetken i :k:ipäivä;sen ty9a esitti jotka näkivät, miten sirarlmeiidtyk-sellista naisten ;työ on tySräenlilk-keessä ja,miten t ä i ^ t j ä a e o a taistelussa naisten yliteiskunnallislsta oi- Leuksista ja taistelussa rauhasta. Työ-väenliikkeen naiset ovat aina näh-nest, että pelkkä naisasialiike ei tuota tuloksia sellaisenaan, lausui puhuja, vaan liikkeen on oltava yhteiskunnallista, sosialistista, koska vain SS voi johtaa naisten yhteiskunnalli-se3b vapautumiseen. Humanistiset ominaisuudet ei;'ät kuulu sotaan, lau- ,sui puhuja edelleen, mutta naiset ajattelevat humaanisesti, mitä kärsimyksiä sota tuo tullessaan. Välirauhan \ sopimus lopetti sotilaalliset toimenpiteet omassa maassamme, mutta sotilaallista henkeä esiintyy yhä. On taisteltava sitä vastaan sen kaikissa Yilmsnemismuodoissa, samoin kuin on taisteltava naisten olketiksis-ta teollisuudessa ja muillakin elämän aloilla. Muistamme vielä, miten naiset suorittivat miesten töitä sodan aikana, kuten suuri osa heistä parhaillaankin suorittaa, mutta kuitenkaan el heilW ole samoja oikeuksia eikä palkkoja. Mc haluamme omassa maassamme taistella, sisukkaasti sotaa edistäviä tekijöitä vastaan, lausui puhuja lopuksi. Tähän työhön on saatava mu-e i r i s sä nen Juhlan avaussanoja leilija Greta C.-^rls5on p i a n o s o o l o ja vehdyksessään iiai.sille Suo.men Isten'Demokraattisen L i i t o n p u - njchiaja, kansanedustaja . ^ n a alainen k e r o s i : e r i k o i s e s t i na;.sten ^ U elämän v a a l i j o i n a s o d a n tuho- i k a a n myös koulut, nuoriso j a k a i k k ' Ivastaan. Puhse.ssaan hän mm. I nais=t. Me haluamme taistella u u - fcui, ,iuten tälläkin hetkellä T i k - c l ; n sosialistisen maailman puolesta, t, jotka kutsuvat itseään työväen- Toimittaja H i l k k a A h m a l a oli l a a keiksi. j3 h a l l i t u k s e t , j o i t a m J i n i - (inut ;kuv'aelman."Laulun suuren h u - tröväjnhallituksina l i i t t o u t u v a t m n i a a " , joka kuvaa työväen nais- ^21) LeiriktdEemukäin». jotka pysyttäytyivät vangin ^ämänkok^nusten normaalinsa järjestelmässä, suhtauduttiin normaalin benkisra} mekanismin keinoilla. Kun kokemus kerran oli yUttänyt entisen Järjestehnän r a jan, ei normaali sieluntofminta enää osoittautunut kyken^ksi haUitse-maan sitä. Oh tarpeen mtsi henkinen mejpnismi. Kokemus kuljetuksasta oli juuri tuollainen entisen suhtantu-misen rajan ylittävä,-ja sen •vastavaikutus voidaan määritellä "'unohtu-^ mattomaksi mutta^jätodelliseksi". 22) Kuljetuksen aikana syntjTieiden mielentilojen aiheuttamia asenteita voitiin tarkastella muissa kärjiststyis-sä tilanteissa. Eräänä hirvittävän kylmänä talvi-iltana, lumimyrskyn raivotessa, rangaistiin kalkkia vankeja seisottamalla heitä asennossa tunti- Lehtemme edetlisess» numerossa julkaistiin ensimmäinen osa to-; dlstajalansnnnosta, jonka Chicason yliopiston professori tri Xtnmo Betfelbeim antoi Kymberein kansainvälT-sessä sotUastuomioistuimessa .-Saksan keskitysMrioloista. ISnään julkaisemme lausunnon toisen osan. Se ei (de mikään tavallinen kauhtankuva keskitysleireistä, vaan tlede-m i c h ^ erittely Gestapo-terrorin muodoista ja menetelmistä ja niiden vaikutuksesta vankien slelonelänään. Tri Bettelheim^ on tunnettu wieniläinen tiedemlfe, psykologi ja psjkoanalyytikko. joka itse joutoi noin Toodeksi Dachann ja Bnchenwaldin keskkj-sleireihin ja joka saadakseen kiinteää henkistä askartelua ja estääkseen itseään vaipumasta henkiseen tylsyyteen ryhtyi tarkkailemaan keskitysleirimenelelmien vaikutusta itseensä ja toisiin vankd4iin. Kan hän joutoi tekemisiin tuhansien keskitysleirivankien kanssa, voidaan puhua todellisesta psykoanalyyttisestä kenttätatkimuksesta. — Tri Bettelbelmin todistajalausunto jatkuu: A ta länsimaisten sod-^nli3ts3ji:n S33. Tällaisesta o n meillä v i i m e i - lä esimerkkinä N o r j a n , t a p a u k s et auhan, puolest.-i t r i i . s t e l e v i t n a i s -t it voi s e l l a i s i in l i i k k e i s i i n yhtyä, ^tkä antaa n^lHe k a n n a t u s t a a n , ota ei ole mikään l u o n n o n v o i m a, kui puhuja edelleen, v a a n cn tisten aikaansaama s u u r t e n jou^k-en alistamistiksi m u u t a m i e n h a r - t n voitonhalun tähden, ttutta naisten keskuudessa o n r a u - jitahto aina olhit v o i m a k a s j a juUrJ bten liityttävä y h t e e n s o d a n l i e t s c - vastaan. K a t k e r a k o k e m u s ch kille maailman n a i s i l l e o s o i t t a n ut ilman voimakasta kansainvälistä ^liikettä ei tarpeeksi t e h o k k a a s t' iia taistella r a u h a n p u o l e s t a, jle taistelemme r a u h 5 n puolest^ vastaan, lausui p u h u j a lopuhs= an tunnussanoihin v i i t a t e n, aulajatar .'\iii V i r t a n e n e s i t t i G f e - Darlssonin säestyk.sellä y k s i n l a u l u - ^ . Pteilija E l l i T o m p u r i l a u s u i K a l e - bn runoja. K u l l e r v o - k u o r o V e r n e - SmppaLsen j o h d o l l a o s i t t i k u o r r - Qua. K a i k k i e n e n i n t y j i e n o l i e s i - tävä ylimääräisiä n u m e r o i t a j s t - penja i n n o k k a i d e n . s u o s i o n o 5 0 l t ' j s - pakottämana. ilapuhuja. k a n s a n e d u s t a j a S v l v i - Uikki K i l p i kosketteli p u h e e s s a ar hhaa työväen naisliikettä. Hän jsui mm, m i t e n A u g u s t Webe t-Lste-nai.? ten y h t e i s k u n n a l l i s t e n ' o i k s u k - puole=;ta, m i t f n tähän t a i s t e l n u -n Itvvät nimet sellaiset k u i n Clarr^ liikettä tällä vuosisadalla. Kuvaelmar ydinajatuksena oli tj-öläisnaisten taistelu taantumuk:ellisia voimia ja virkavaltaa vastaan sekä taistelu oikeuksistaan. Valkeaan viitaaan pukeutunut nainen, Historian Jumalatar, esitti sinetillä varustetusta pergamenttirullasta I?p3uk.sia \'uosisadan alussa, j o l loin naisfa uupui pitkieii ja raskaitten työpäivien vuoksi, tapauksia nais: ten noususta ja lakkokokouksista, joi-loin virkavalta pieksää ja vangitse? heitä, tapauksia vuodelta 1918 ja vihdoin nykyiseltä ajalta, jolloin naisel ovat tietoisia voimastaan ja taistelevat edistykselLsen, demokraattisen liikkeen riveissä.' Kutakin ajanjaksoa vajaisivat naisten lyhyet esitykset Esittäjä nä oli Raittiusyhdistys Koi t on näytelmäkerho ja kuvaelman oli oh^ jannut Erkki Inkine^n. Valitettavasta vain tämä erittäin elävästi laaditte kuvaelmasarja jäi^heikoksi juhlasalin huonon akustiikan vuoksi, ja esittäjäin äänenkäyttökin oli hiukan heikonlaista. Toivottavaa on, että esitys uusitaan jossain paremman akustiikan omaavassa huoneistossa, sillä se ansaitsee tulla nähdyksi laajemmaltikin. Kohottavan ja kiinteän juhlatilaisuuden päätti yhteisesti laulettu K a n sainvälinen, joka kuului klrkkaani naisäänten laulamana. , Hilja Pärs-smen j a monet muut' yhden jalan levyisenä. — Amerikkalaiset ^käyttävät joka vu3si niin paljon vaHapaperia, että se ulottuisi 500 kertaa maapallon j-mpäri VAHTIMESTARI HALUTAAN CSJ:n Toronton osaston Don-haalille, tehtävä otettava vastaan kesäkuun 1 p:nä Neljän huoneen vapaa asunto tarjotaan tämän tehtävän yhteydessä. Hakemukset palkkavaatimuksineen on lähetettävä osoitteella: OSASTO 957 Broadvievv Ave. Toronto 6, Ontario , (5-12) CSJ:n Toronton osaston näyttämö Esittää i • huvinäYlelmän Juurakon Hulda <3-näytöstä. 7 kuvaelmaa) K i r j . J u h a n i Tervapää Don-haalilla, Torontossa Sunnuntaina huhtikuun 17 päivänä kello 4 i.p. Soi^tl^i^^OKATIE . . . . . . . . .. ^ - ^ F S S S O R I NORKO m n ? ; ^ A L I - L E H T O N E N ... ESITTÄJÄT: . . . . R. Pitkämäki H. Elimen Y. Tamminen A. Nummi Ellen Linden .'. Helien ilomäki . . . . K. Kujanpää . . . AlEo Oksanen Annikici Axivinen Raakkel Tako U. Oksanen Cotton Turkia ^ • A.^N?.ANNAN MAALARI : L i?;"^4t^AAvio.7:".. • ••• ^ . ^ J I K A A V I O. ^HTTit-^TERO. - T u r i T O R i -•»LINEN " MiS^^^^^^-^ - - Ester Cotto T H O R M A N - • • • • - Tur" MAALARI Ohjaus: K. Kujanpää L. Hjorth määriä ilman päällystakkia — niitä heillä ei milloinkaan tdlutkaan. Tämä tapahtui yli 12 tunnin työskentelyn jälkeen ulkoilmassa ja saamatta tuskin ruoarunurua. iSyynä rangaistukseen oli kahden vangin pakoyritys. Tällaisen tapahtuessa kaikkia, vankeja rangäistiui mitä ankarimmin, jotta he vastaisuudessa ilm,oittaisivat kuulemansa salaisuudet, koska muussa t a pauksessa joutaisivat kärsimään. Idea-n » oli, että jokaisen oli tunnettava itsensä vastuunalaiseksi toisen vangin teosta. Tämä kävi johteen Gestapon prinsiipin kanssa pakottaa vangit tuntemaan ja toimimaan ryhmänä, ei yksilöinä. Heitä uhattiin seisottaa koko yön läpeensä, kun parikymmentä vankia oli kuollut rasituksesta, murtui kuri. Vartijain uhkaukset kävivät tehottomiksi. Pakkasmyrskys.9ä seisottaminen oli hirvittävä kidutus; ystä-* vän kuoleman näkeminen kykenemättä auttamaan ja varmalta näyttävän oman kuoleman kestäminen synnytti samanlaisen tilan kuin kuljetuksen aikana, sillä erotuksella että vangeilla nyt oli enemmän kokemusta Gestaposta. "Avoin vastarinta pii mahdoton, yhtä mahdotonta kuin t3hdä mitään ratkaisevaa itsensä suojelemiseksi. Äärimmäisen ^'äUnpitämättömyyden tunne valtasi vangit. He eivät välittäneet siitä, että vartijat ampuisivat heidät; heille olivat yhdentekeviä vartijain kidutukset. Vartijoilla ei ollut enää auktoriteettia, kauhun ja kuoleman lumous oli haihtilnut. Oli jälleen kuin tapahtumat eivät "todellisesti" koskisi ketään henkilökohtaisesti. Oli jälleen halkeama tuon " m i nän", jolle tapahtui; välillä ja tuon "minän", joka todellisuudessa ei välittänyt ja oli vain kiinnostunut mutta irrallinen katselija. Vaikka tilanne oli järkyttävä, tunsivat vangit itsensä vapaiksi pelosta ja siksi, todella ormelll'- semmiksi kuin mUts^gi leirikokemuksissa. 23) Sen jälkeen kuin yli_80 vankia oli kuollut ja useat sadat olivat palelluttaneet raajansa niin pahoin, että ne oli myöhemmin amputoitava, sallittiin vankien palata parakkeihlnsa. He olivat äärimmäisen menehtyneitä, mutta eivät kokeneet sitä onnen tunnetta, jota muutamat olivat odottaneet. He tunsivat helpotusta kidutuksen ohimenosta, mutta samalla timsivat, ettei heillä enää ollut vapautta pelosta, sekä että heillä ei enää ollut luottamusta keskinäiseen apuun. Jokainen yanki yksilönä oli nyt suhteellisesti turvatumpi,'mutta hän oli kadottanut yhtenäisen joukon jäsenyydestä syntyvän turvallisuuden tim-teen. Tästä tapauksesta keskusteltiin vapaasti mutta hajanaisesti ja jälleen keskustelu rajoittui tosiasioihin; vankien mieleenjohtumia ja ajatuksia tämän yön aikana tuskin mainittiin. Tapausta itseään ja sen yksityiskohtia ei unohdettu, mutta niihin ei liittynyt varsinaista mielenkohua; myöskään he eivät ilmestyneet unissa. 24) Pssrykillinen vastavaikutus t a pahtumille, jotka jotenkuten mahtuivat norraaalisesti käsitettävän piiryn. olivat jyrkästi trilaisia kuin äärimmäisyyksistä johtuvat. Vangit suhtautuivat vähemmän ankaraan kohteluun siten, kuin se oljsi tapahtunut leirin ulkopuolella. Esimerkiksi, jos vangin rangaistus ei ollut epätavallista laatua, näytti hän ällistyneeltä ja koetti olla puhumatta .siitä. Pelkkä lyönti kasvoihin oh nolottava eikä keskusteltava asia. Joku vihasi yksi-tjisiä vartijoita, jotka oUvat potkineet, läimäyttäneet tai sanoin solvanneet, paljon enemmän kuin toisia vartijaa, joka oh vaarallisesti haavoittanut vankia. Viimemainitussa tapauksessa joku mahdollisesti vihasi Gesta-pota, mutta ei niin paljon kuin rangaistukseen toimeenpannutta yksilöä. Ilmeisesti tämä jaoittelu oU järjetön, mutta näytti olevan välttämätön. Vanki saattoi,pitää syvempiä ja-väkivaltaisempia ajatuksia joistakin määrätyistä Gestapon jäsenistä, jotka olivat tehneet pleneippiä alhaisia tekoja, kuin toisista, jotka -olivat toimineet paljon kauheammalla tavalla. 25) Vaikutti siltä kuin k a i ^ kokemukset, jotka olisivat vclneet tulla vanglh osaksi hänen "normaalin" elä-mänjuoksunsa aikana, herättivät "normaalin" vastavaiioutuksen. Vangit näkyivät ottavan varsin pahakseen sezikaltaiset rangaistukset, Joita per-ijfessä määrätään lapselle. Tulla rangaistuksi lapsen tavoin hävitti heidän täysikasvuisen ihmisen suhtautumistapansa. Siten lie reagoivatkin ei a i kaihmisen vaan lapsen tavalla — vartijain sucrittami?n vähäisempien halpamaisten tekojen vuoksi verrat-tizina ankarampiin kokemuksiin selit-tJTseurakvasti. Kun vankia kirottiin, läunäyteltiin ih tyrkittiin "kuin lasta ikään" ja hän cli. lapsen tavoin, kykenemätön puyiustamaan itseään, herätti tällainen liänessä samoja käyttäytymistapoja ja henkisiä toimintoja, jotka hän oli läpikäynyt lapsena. Lapsen tavoin hän oli kykenemätön näkemään käsittelynsä olevan yhteydessä Gestapon yleiseen menettelyyn. Vangin alennuksen tunne, kun häntä kohdeltiin kuin lasta, ei saanut sijaa vain hänen omassa mielessään, vaan myös hänen vankitovereissaan. ERÖAVAISlTlTKSl.l VANHOJEN J A ^USIEN VANiaEN ASENNOITUlVnSESSA 27) Ajan kuluessa näytti eroavaisuus pienempien ja .suurempien kärslmj's-ten sietämisessä hitaasti katoavan. Tämä muutos suhtautumistavassa oli vain yksi monista eroavaisuuksista vanliojen ja utisicn vankien välillä. Mainittakoon muutamia muitakin. Seuraava.s.sa käytän termiä "uudet vanfjit" niistä, jotka eivät vielä olleet viettäneet vuottakaan leirissä; "van^ hat" vangit ovat sellaitia, jotka otat olleet Iciri.ssä ainakin kolme vuotta. 28 > Uusien vankien pääharrastus näytti olevan saada pitää pstgoonalli-suutensa itoskemattomana ja palata ulkomaailmaan samana ihniLscnä kuin sen jättäessään; kaikki heidän tunne-huhuja erään Gestapon upseerin k o r - va.amisesta toisella. Uudet vangit k e s kustelivat puheesta kiihtyneinä eiviit-k ä kiinnittäneet mitään huomiota h u h u i h i n , vanhat vangit eivät välittäneet puheesta, vaan puhuivat y k s i n omaan l e i r in upseerien vaihtumisesta. K u n L-räille vanhoille vangeille j u l k i toi); ihmetyksen! siitä, ettei heitä näkynyt l i i k u t t a v a n puheleminen tulevasta vapaasta eliimästii l e i r in ulko-puDlolla. he u.sein myönsivät, etteivät he enää voineet kuvitella elävänsä l e i r in ulkopuolella, tckevän.sä vapaita päätöksiä ja huolehtivansa it.scstään j a pcrhee.stUän. Muuttunut suhtautuminen perhettä j a ulkomaa i l m a n t a pahtumia kohtaa neivät olleet ainoat vanhoissa vangei-ssa tapahtuneet nuiu-tok. set: uusien j a vanhojen vankien välillä voi h a v a i t a muitakin eroavaisuuksia, jotka koikivat jnyöhcmpään elämään liittyviä toiveita, heidän taantumistaan lapsenomai.'icen käyl-täyt. vmiseen jn monia muita. Kä.sitel-täessä eroavaisuuksia vanhojen ja uu>ien vankien välillii tahdoit Ichdil selväksi, että yksilölliset tapauk.set vaihtelivat suuresti j a että mui.sliin-panemani ovat yleistyk.siä, jotka pe-j- ustuvat huomioihini ja ke.skustt']ul» h i n yksilöiden kan.ssa. 31) Uudet vangit syyttivät johdonmukaisesti perhettään siitä, että se o l i pettänyt perheen päätä ja jättänyt hänet pulaan. H? saattoivat itkeä kirjeen johdosta, joka keski yritystä heidän omaisuutensa pelastamiseksi, liikkeensä olivat suuntautuneet tätä j omaisuus oli myyty i l m a n heidän päämäärää kohdQn. Vanhoja vankeja näytti pääasiassa huolettavan pulma, miten voida elää leirissä m a h d o l l i s i m man mukavasti. K e r r a n tämän asenteen saavutettuaan kaikki mitä heille tapahtui, p a h i n julmuuskin, oli h e i l le " t o d e l l i s t a " ; ^ E i ollut enää halkeamaa sen välillä, jolle tapahtui, j a sen^vä-llllä. j o k a tapahtumia tarkasteli. K u n tämä vaihe oU saavutettu — ottaa k a i k k i leirissä tapahtuva "todellisena" —r osoitti k a l k k i , että tähän päässyt vanki pelkäsi palata ulkomaailmaan. He eivät myöntäneet sitä suorasti, mutta heidän puheestaan ilmeni selvästi, että he t u s k i n m i l l o i n k a a n u s koivat palaavansa ulkomaailmaan, koska he tunsivat, että vain kaiken lupaansa. He kirosivat perhettään, joka '•ilmeisesti" p i t i heitä " j o k u o l l e i n a " . Pienimmälläkin muutoksella heidän aikai.semmassa yksityiselämässään c l i äärettömän suuri merkitys. 32^VöimHperäinin reaktio perheessä tapahtuneita muutok.sia vastaan o l i. vangin vastaveto ioteamuk-v.'lle. että hän itse o l i muuttumassa. Heitä r a l . vo.5tuttavaa ei luullava.stl ollut vain todistettava muuto.s, vaan myös perheen asema tässä muuttmnisessa. Porhe oh alkai.semmln ollut r i i p p u v a i nen heidän päätöksistään, j a n y t he Itse olivat riippuvaisessa a.senu»^5ia. A i n o a n tilaisuuden tulla jälleen per- I käsitykseen perheestään j a s u h t a u t u miseen siihen oli heidän uskonsa ja toivonsa elämästä vapautumisen jälkeen. Näihin vangit sekoittivat m e l -, koisesti yksilön j a i'yhmän haavekuvia. Vanhoj?n ja uu-sicn vankien kuvitelm i l l a c l i melkoinen ero. Mitä pitemmän ajan vanki c l i viettänyt leirissä, sitä vähemmän lodeUlsuuspohjalsla olivat hänen unelmansa. He olivat vakuuttuneita nousemisestaan a i n a k in Saksan, ellei koko maailman johtaj i k s i . Ainakin heidän kärslmyksen.sä oikeuttivat heidät tähän. Näiden suur e l l i s t en odotu,?ten r i n n a l l a tuli Ilmi heidän tulevaa yksityiselämäänsä ko.s-keva epävarmuus. Kuvitelmissaan he olivat varmoja pääsemisestään mUils-tcrolk. si tulevaisuude.s.sa, mutta p a l j jn vähemmän varmoja siitä, voivatko he jatkaa elämistä vaimon ja lasten kan.ssa. Osaksi nämä kuvittelut voi-da an selittää sillä, että he näyttivät tuntevan, että vain korkea julkinen a.sema vol.si auttaa heitä saavuttamaan asemansa perheessä. 37 > Uusien vankien tulevaisuutta koskeva toivo ja odotus oli paljon lä-hempänii todi-Uisuutta. Huolimatta avoimssta ristiriltai.sesta suhtautuml- .sesta perhrseen he eivät m i l l o i n k a an epäilleet jatkavah.sa elämää siinä j u u r i samalla tavalla k u l u vangiksi Joutuessaan. He toivoivat jalkavansa j u l k i s t a tciniintannsa j a aumiattltyö-tään samoin kuin onnenkin. 38» Sovittautuminen l e i r i n elämään oli useimmiten .vksllölli:ita. Mutta laantuminen lapsenomai.soen kii.vtlijy-tyrhiseen oli joukkotlmlö. Vangit e i vät p u u i l u n r e t toistensa p i l v l l i n n o i h Ui eikä .suhtautumiseen pc'rhee.';ecn, mutta vaativat ryhmäkuria nlihui nähden, jotka pfiikke.slvat normaalista täyskasvulsten käyttäytymisestä. Ho s.vyltlvät .sellaisia, jotka joukon turv a l l i s u u t t a vaarantaen clvut omaksuneet lapsenomalbta riippuvaisuutta vartijoista. Tällä .syytöksellä o l i o i - keutuksen.sa, kcska Ge.stopö a i n a r a n kaisi koko ryhmää yksltyl.sen jäs-enen rikkomuksesta. Tämä palautuminen lapselliseen käyttäytymiseen o l i jopa väli tämättömämpl k u i n muut yksilön käyttäytymistavat. Jotka johtuivat leir i n olo.suhleiden paiucesta. Tiistaina, huhtik. 12 p. Tuesday/April 12^^^^^^aS^ varovaisuuÄ i l i ^ uuden viinalääkkeen käytön suhteen heen pääk.si he näkivät siinä, että perheen rakenne jäi muuttumattomakf/i mullistava tapaus — maailmansota t a i ; h u o l i m a t t a heidän poissaolcsiaaj). maailmanvallankumous — voisi heidät vapauttaa; j a iiinäkin tapauks:.s-a h " epäilivät Eoveituvai-suuttaan uuteen elämään. He näyttivät tietävän, mitä heille merkitsivät leirissä vietetyt vuodet. He tunnustivat sovittautuneensa l e i r i n elämään j a että tämä kehitys on yhtäpitävä heidän perscb- Myöskin heille oli t u t t u a useimpien ihmisten .suhtautuminen .scUai-sia kohtaan, jotka ovat i.stiinc:'t l:nna'-;!;:i mistä syystä hyvän.sä. 33) Vanhat vangit tivät halunneet, '-Itä heille mui.stuteltiin perheestä ja entisistä ystävi.^tä. He puhuivat näi.s-tä välinpitämättömyydellä. Heistä oli nallisuutensa peru.steellisen muutok-; n^jgiuisaa saada kirjeitä, muita a'il.i sen kanssa. , ci pllut kovin tärkeä. On m a i n i t t u , 29) Mitä v a i k u t t a vm todistus tästä ,fttä heillä oli j o n k i n l a i n e n kä.sity.s tosia.=iain tunnustamLsesta ilmeni valkeudesta palata takaisin eLamään. erään aikaisemmin varsin h u o m a t t a - , .Mutta o l i t o i i i e n k in v a i k u t t a v a tekijä, vah radikaalisen saksalaisen p o l i t i i k on I nimittäin vankien viha k a i k k i a Miin tapauk.ses5a. Hän s e l i t t i , että hänen j ulkopuolella eläviä kohtaan, jotka kokemuksensa mukaan kukaan e i v o i - j " n a u t t i v a t elämäsiä .sillä välin nut elää leirissä viittä vuotta enem- mc matanemme täällä", pää muuttumatta n i i n selvästi, ettei 34» Ulkopuoli.sta maailmaa, joka j a t - häntä enää v o i tu pitää sahiana h e n k i - j .:oi fri.ämääniä ikiiunkuin mitään cl iönä k u i n ennen; Hän vakuutti, ettei;'^;i.si iap,.h'.uni:i, (-(UvA.rr.it vatikien hän nähnj-t mitään tarkoitusta elä-j i:;;i'ler;4:i t',.;.! ;n ... ;4 lir-iikilöt, män jatkamisella, koska hänen tod el-i .'-ukulaisci jU ; . . L J . . / . . ut tämäkin l i n e n elämänsä o l i rangalstusvankeut-t a keskitysleirissä sekä ettei hän v o i nut sietää että hänc-r-sä k e h i t t y i s a moja a.senteita j a käytöstapoja, joita hän näki kehittyvän kalkls.sa vanhoissa vangeissa. Hän o l i senvuoksi päät- •.iha oli vcjnhoJisa vaiigii.-r.sa var,-,in P A L A U T U P I T N E N L A P S E N O M A I S E E N K 7 1 i Y T T ; \ y T Y M I S E EN 39) Van;r'.i-..sa k e h i t t y i käytöstapoja, jotka ovat luontcrnomalsia lap.suudcl-le tai varhaisjuioiuudelle. Erität n i i s tä kehittyivät hitaasti, m u u t a m i i n c li totuttava heti j a iw v a in tehostuivat ajan mukana, PJrälstä näistä o m i n a i suuksista cn jo ollut puhetta, kuten r i s t i r i i t a i s e s t a .suhtautumisesta por-heaseen, rllppuvaisuussuhtcesta, tyydytyksen lö.vtiimlncn valheellisesta k u - vittelu.sta mieluummin kuin toiminnasta. 40» Olen vakuuttunut siitä, että iiäl-tä ominai'niuk.sIa Gestapo suunnltel-mnlli, so.sti k e h i t t i . Olen maininnut, että kuljetuksen aikana vankeja kidut e t t i in tavalla. joJlu julma Ja kä.ske-mi;-; halulnon isä voisi kiduttaa avutonta la.sta; voin mainita, <>ttä vankeja myös nöyryytettiin keinoilla, jotka k o J k l v a t paljon varhaisempia lapsuuden aikoja. Heidän oli pakko tahria itsr-nsii. I/iiris=ä oli ulo.staniinen ankarasti ,'-äännöstc-lty; sc o l i eräs päivän tär-keinmiistä tapahtumista, sen puheenaihe. Päivä.salkaan oli vankien'.saatava vartijoilta lupa mennä u i c - t a - maan. Vaikutti .-.IHä, k u i n kasvatus s i i ^ l - y t c e n oli.si alcitr;tlav;t uude.st^iun. kuin j V a r t i j o i l l e näytti tuot.t.-ivan mielihyvää valtansa myöntyii tai olla m.yönty-mättä vankien pyyntöihin pistäytyä käymäl;l'«i. 'Mukavuuslaitoksifi el tavallisesti ollut.' V a i t i j a i n mielihyvää va;-.tasl vankien ilo rn<:nnä käymälään, koska he .-iellä tavallisesti veivät levähtää h e t k i s i n tulevassa e s i - MoatreaiL — Canadan tutkimustöitä suorittavat Ifiäkflrit b^at antaneet varoituksen ammattikimtansa jäsenille uudo) alkohoUnvastaisen, antabus-nimisen lääkkeen käytön suhteen.^. Kun potilaille annetaan tätä tanskalaisten tutkijain toimesta huomion saavuttanutta rohtoa, tuntevat he ruumiissaan erikoisen voimakkaan \'a!itenmielisyyden alkoholia vastaan. Canadalalset tutkijat ilmoittavat, että rohto aiheuttaa ainoastaan muutamia vaikeuksia ktm sitä annetaan Useiden kuukausien ajan pälvltiiUn pieninä annoksina — 5/10 grammaa päivässä. Canadian Medical Associationin Journalissa todetaan, että tanskalaiset tutkijat antavat rohtoa ainoastaan sitä haluaville henkilöin?, jotka haluavat .saada siitä lisää kykyä vastustaa alkoholin nauttimista jjltcm-mäh ajan. Canadassa rohdon käyttöä cnslk.si tutkineet torontolaiset lääkärit tri B. G. Bell ja tri H. "VVard ovat .sanoneet: "Meidän harkittu mielipiteemme on, että antabus tulee arvokkaaksi lisäksi alkohollstlpotilaiden parantamisessa, mutta sitä pn toistaiseksi käyteiluvä ainoastaan sellaisiin huolella valittuihin potilaisiin, Jotka ovat täydellisesti selvillä mahdollisesta vaarasta." Kun Amerikka menetti ^ niin Britannia hyötyi Lontoo.—Pllm World-nlmlses«ä aikakauslehdessä oli äskcttJlln lahjoitus. jo.$fia sanottiin, että ".vksl kalkkein suurimpia Hollywoodln ohjaajia työskentelee nykyään brittiläisessä filmt-studiicssa", "Tarkoitan", sanoi kirjoittaja, " E d ward Dmytrykia, Jonka 'Murder My Svveet' jn 'Cro,ssflre' ovat tehneet hänestä yhden maailman halutuimman johtajan. Dmytryk etsi suojaa Brl-tamilasta sen jälkeen kuin surullisen kuuluisa Parnell Thomasin komitea luomiisi hänet oikeuden häpäisemisestä tunnetu.ssa Hollywoodln oikeusjutussa. Alvan samoin kuin toistakymmentä mutita Hollywoodln ohjaajaa ja klr-jollljaa, on Dmytryk mustallstatlu syytä selittämättä. Mutta USA:n menetys merkitsee ehdottoma.stl Britannian hyötymistä. Dmytryk sai juuri äskettäin valmiiksi 'Obsessiona-nimisen filmin, jassa johtavana näyttelijänä oli Robert Newton Ja nyt hän ohjaa 'Chrlst In Concrete*. Metallilakko vältetty Suomessa Helsinki. — (SS) — Suomen'Mctal'- lltyöväcnlllton lUttovaltuuskun n a n ylimääräinen kokoas oli k u i s u t t u k o o l le huhtikuun 3 pnä nimenomaisena &.slanaan päättää metallialan lakosta. LlittovaltuiLsto päätti tällöin h y - väk.syä työehtc.oplmukjen .•;en jälkeen, k u n Suomen MetallltcolIlöuud<?n Työnantajaliitto oli Ilmoittanut hy-väk. syvänsä työntekijäpuolen c.iityk- .scn työajan lyhentämisestä kesäaikana. Lakko siis vältettiin. '^Ietallltyöväenllltto vaatii työajan lyhentäml-^tä kesäkuukausina 1 6-31.8. kahdella viikkotunnilla lauantaisin. Työnantajapuoli esitti, että tämän työajan lyhentämisen, tasoltuk.sena s u o r i t e t t a i s i in vähän pitempiä työpäiviä maalls-, h u h t i . j a toukokuun a i k a n a esim. lyhentäm-^lllä ruokailutaukoa 15 m i n u u t i l l a vuorokaudessa. M e t a l l i työ väcnllltto el Suostunut tähän, vaan piti k i i n n i oman vaatimuksensa läpiviennistä. T-yönantajallit-to Huo-stul tähän. . CITY DRUG STORE Lääkkeitä Kaun^asvSltiielti Vapaa kotiinajo 20 Elm St. E. Puh. 4-427S Sadbaty A, NIEMI VALOKUVAAMO 36 Elm St. E. Pub. 8-8824 Sodbiny Valokuvaus työtä kaiftesta lajista TILATKAA MAANVILJELYS KONEENNE ityt! Välltysmäärät MASSEY-HARRIS tuotteille pienemmät kuin ennenf Välttäkää peftymystfi! T I L A T K A A NYT! Standard Hardware LAURI HILL, omlst 2S4 Hazcl SL /Sodlmry hämmennyksellä, häpeällä, väkivaltaisilla, voimattomilla J a hillittömillä pi^fioniiikiTPnia, jotka-eivät suuntautuneet systeemiä, vaan rangaistuksen toimeenpanevaa henkiidä vastaa» 26) Vankien sutirempi suuttumus vaimentunut. Vaikutti .sil'ä. että y h t i l i m i e s t i i ) j a vartijain pii.^kalta. T « r - ^„i_„„^-„ l « « ^ „ * ; paljon kuin heiltä oli unohtunut .^u-! valllsuu.s ci tosin aina ollut t.oaltu, | "»»n^Jiauacn. l O p p U U - kunsa rakastaminen, yhtä paljon h e i s - j k o . v k a yritteliäät n u o r a vartijat naut- ; tä o l i kadonnut k y k y . v i h a t a - i t u . H o | t i v a t vankien hälrlL-jemiseslä t ä l l ä i s i -; oiivat oppineet #uunta;imaan suurei-i j ixäkin h'^tkinä. tänyt tehdä itsemurhan l e i r i i n tulonsa i o^an hyökkäy.shalu>;taan omaan it- j 4n Van^'it pakotettiin^ .sanomaan ; kuudentsna vuosipäivänä. Hänen v a n - ' .seen.sä. j o t t a eivät joutuisi liiaji u.s'-in j t o i s i a a n "sinäksi", mikä feaksa^.sa cn kitoverinsa k c r i t i v a t vartioida häntä : k o n f l i k t e i h i n Genapcn kansMj. ku)i | PoiJ^-^^tukstrtta tupana vain p l k k u i a s -: huolellisesti tuona päivänä, m u t t a sijtä I taas uudet vangit vielä .^uujitasivat j i en ke;-k«;n.. Heidän ei myöskään " a i - ^ h u o l i m a t t a hän toteutti aikeensa. ! aere3siivlsuutcn-;a kohdc-n u l k c m a a i l - i IJti-u puhutella t o i s i a a n niillä monilla | 30) E r i yksilöillä vaihteli l u o n n o l l i - | rr.aa. j a — omissa olols.saan — Gfsla-j'•'''•'-f-Kiilä, joirtin k e s k i - j a yläluokan ' sesti aikas j o n a heidän oh a l i s t u t t a v a j pota va.staan. Koska vanhat vant,'it j s a k - a l a l s e t ovat tottuneet, ajatukseen viettää loppuikänsä l e i r i s - \ eivät enää ©.soittaneet m i e l e n l i i k u l u s t a ; PUolen heidän piti puhut:-ll;. v a r t i j o i t a | 48.54. sä. Muutamat tulivat o.saksi leirielä- '/kumpaankaan suuntaan, a heillä o l l u t , mitä kunnioittavimmin, mainltr-emalla mästä melko pian. muutamat l u u l t a - i'kykyä kohdistaa voimakkaita tunteita ^ l^aikki näiden arvonimet, vasti ei kosicaan. Muutos ottaa, l e i r i - i .Riihinkään objektiin. ; 42) Lasten t a p a a n vangit elivät vain elämä todellisena ei m i l l o i n k a a n t a - i 35) V a n h a t vangit e;viii halunneet i "Vi^yhetkesfä: heistä katosi tunne pahtunut ennen kahden vuoden v a n - j muistella entistä yhteiskunnallista ; ^ J - ' " jatkuvaivuudesta. he dvät v o l - keutta.. S e n k i n jälkeen jokainen 11-i ss^Jmaansa tai entistä toimintaa.-j.sa. : *'^'>^ä .suunnitelmia tuleyateuh-meisesti kaipasi vapautta. M u u t a m a t : kun t a a s uudet vangit melkeinpä ke.-.s-j varalle tai luopua välittömä,-,tä merkeistä, j o i d en n o j a l l a v o i n päätell^ ] k a i l i v a t näillä asioilla. Uudet vaiij.rit litystä Suomessa ja Ruotsissa H e l s i n k i . — <H-fi) —. Kemijärven t a l v i k i s a t : 15 k m . : K . M o n o n i n 53.20, A. J a l k a n e n 53.22, M . Meinllä, 54.0». 30 k m ; K . Mononen \AZ31, A . J a l kanen 1..'51.44, O. KoU>la ].,'>4,13. A l a t o m i o n hiihdot: 15 k m . : T. Mä- Tolv,,]ta ; kelä 47,47, V. G o m a n 48.2t», M . Remes McLEOD MOTORS & EQUIPMENT 65 Larch Sl. Sudbury Puhelimel 8-8344 Ja 5*5863 PALVELLUT SUOMALAISIA YLI 35 VUOTTA mfiiitmniifimiiMfuiirumf Ö FORD &. MONARCH taenkilO> autoja 9 FOKO KUORMA-AUTOJA J« traktoreita IJuny Toivonen suomalainen myyjä neisnn asioinm. i a p a n t i u p a , : r.. uu auurenraoi-.iu vciraiiuna nt.ioan j - - ^ - i i n .saapui u u t m e n B c o s e v e l t i n nykyisiin olaiuhtelsiiasa — c l i l u u l t a - - y«tävik>;i jällotn muutama-ssa minuu-i. Jossa hän uhkasi Hitleriä Ja i vastl l i i a n masentavaa. ; He kerskailivat kertoen t a r i n o i - nautinnosta .saadak,sfefcn -suuremman tapahtuneen muutoksen, o l i v a t : s u u i f - ' tuntuivat tukevan it>.ekunnioitu.siain ; "iJ^-lihyvän pian myöhemmin. Heiltä n i t t e lu löytää jotakin «parempaa ' a n t a m a l l a teisten tietää, k u i n k a tär-j''-^tcsi kykyperufitaa kestäviä suhteita, " t o i n t a " leiri£.sä mieluummin kuin kritä h e o l i v a t olleet, ilmti.se.stj otak-^ Y.st,ävyy.s puhkc-r.i yhtä pian k u i n st y r i t y s ottaa yhteyttä u l k o m a a l l a a n , ^ suen olevansa vieläkin v a i k u t a s v a l t a i - katoiikin. Vangit tappelivat varhais-keskustelun välttäminen perheoloista; sia. Vanhat vangit näkyivät "hyväk- i kypsien tapaan kynsin tampaln kes-tai yleisistä asioista, k a i k e n mielen- : syneen" alhaisen aseman-a; w-n ver- . penään, .selittivät etteivät he enää k i h m o n keskittämhien l e h i n sisällä ! taaminen entiseen loistoon — j a k a i k - I m i l l o i n k a a n kat;;oisi teiseen tai p u - t a p a h t u n e i s i i n asioihin. Tapahtuipa,! k; o l i suurenmoista verrattuna heidän ; h u i s i hänelle vain tuUak-secn läheisiksi että l e i r i in puheesta. . Sak.saa. Samana päivänä levisi myös i 36) Läheisessä yhteydessä vankien! aikaisemma-sta tolminna.staan, t a i , • : - i m i t e n he o l i v a t onnistuneet puijaa-j m a a n työnvaIvojia^ j a vartijoita ja ; k u i n k a he olivat Kabot/^>inect työssä. I L a s t e n tapaan he «i-ivät väUitäneet i 3.si?/',t2 ollenkaan, k u n t u l i tunrictuk;^!, •että he o l i v a t valehdelleet; 43) Muuan tekijä. taantum:Ee.s.sa ; lapsencniÄiseen käytiäyiymisesn o li ! työ, johon van?it pakotettiin. V a r s l n - ! k i n uudet vanc,'jt pantiin-ffuorittamaan ; mitättömiä tehtäviä, sellaisia kuin i kantamaan raskaita kiviä j a hetken I k u l u t t u a viemään ne t a k a i s in entiselle paikalle. Toisina päivinä heidät p a k o t e t t i in kaivamaan kuoppia maahan 30 k m . : M . Remes 1.39.17, T . Mäkelä 1.39.17, V. G o m a n 1.49-38. K i i r u n a n kteat Ruotsissa: 30 km,: G . Westerlund, Ruotsi 1.49.07, E. V a l keapää, Suomi iJ)2.03, M. Sjödin. Ruotsi 1.52.55. Mäenlasku; T . L i n d g r e n , Ruotsi 18,- 575, O. K u r o n e n , Suomi 17,875. M . Lund, Ruotsi 17,625, Yhdistetyssä kilpailus-sa o l i P. K o r honen 3 ; B. DELONGCHAMP Carfage Co. Lfd. 20 LORNE ST. PUH. SSBtt L Y H Y E N J A P I T K » N MATKAN RAUTIAJOA . : . TALOirSTAB. EEITA PAKATAAN MUUTETAAN — SAILYTETiCAN — LÄHETETÄÄN. N Y K Y A I K A I N E N V A R A S T O H U O N E TORONTOLAISET TANSSIT DON KAALILLA Joka lauantai-iltana Orkesterin soitolla nykyajan ja vanhaimiaan tapaan 957.BröadTiew A v e . Toronto, Ovi, paljain käsin, vaikka leirlfi.sä oli l a pioita. He nurisivat tällaisessa työs.sä, vaikka heille olisi pitänyt olla saman- U-kevää. ohko heidän työnsä hyödyllistä. Heistä oli nöyryyttävää suorlt-u a 'lapsellista" ja typerää työtä ja he antoivat arvon raskaammallekin työlle. Joka tuotti Jotakin hyödyllistä. Ei ollut epäilystäkään siitä, että heille annettujen tehtävien samoinkuin Gestapon pahoinpitelyn tarkoituksena. Johon heidän oli alistuttava, oli heidän halventamisensa täyskasvulsina hen-kilöinä- 44) Kaikki leirielämän aiheuttama muutos näytti pakottavan vangit t a kaisin lapstiuden asenteeseen Ja tapoihin. Ja täten heistä tuli Gestapon enemmän tai vähemmän alttiita työkaluja.:'';'; Jatkuu. _ «VAPAUDEN Laimlipputoimisto E D W I N S U K S I Trans-Atlantlc Passenger Confe-rencen valtuuttama asiamies Edustamme melkein kalkkia jdb-tavimpia valtamerllinjoja. Oiun-nitellessanne matkaa Suonuien tai muihin Euroopan maihin, voitte: luottamuksella ^cääntyä pttoleem-; me lippu- y.m. matkaa koskeviani asioissa. VAPAUS STplAMSHIP TICKET AG£NC¥ ' EDWIN SUKSI . ^ Valtuutettu asiamies F. O. Box 69 8aaSmT,'0nLk "1 Pharmakologian iffofe6SMrI,:tÄr^^ K. W. Perguson Torontosta on Mnänttfc '"^ijÄl^ tämän rohdon käyttöön nähden: . ' / i ^ "Tämän rohdon ilmestymlseb, i ä l* dosta o n lääkärien kannettavaksi 8n« nettu raskas j a kohtuuton vastoun» alaisuuden taakka. Tämän löSlckeezi käyttöön nähdch ei ole vielä o m a s s a mitään laajoja kokemuksia. Sitä pyydetään käyttämään alituisesti entistft enemmän. Näyttää todennäkölseh», että antabus muodostuu aryökkat^ avuksi visslnlaatuisten kropniIU|en alkoholismin tapausten hoitamisessa.* Torontolatncn psykiatrian apulais* professori tri J . G . Dewan on lisännyt näihin m i e l i p i t e i s i in omansa: "Tähän m3nnes£ä tästä rohdost» saadut tiedot osoittavat, että se ei ole erikoisesti alkoholismia varten, mutta Jatkettavat kokeilut saattavat todeta Sf n vis.sels.sä tapauksissa arvokkaaksi viustcnmlcllsyyden aiheuttajaksi. T ä mä rohto saattaa arvokkaalla tavalla avustaa potilasta. Joka haluaa päästä eroon ttlköholl.^ta. On varsin vähän todennäköistä, että antabus oUsl alko-h c l l y m l n voittaja." ' lii; mmm Hipsi i tm. im. k ..
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 12, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-04-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490412 |
Description
Title | 1949-04-12-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
laiset elämän vaalijoina
Kansaii.väi:senä naistenpäivänä
^ ,ri puolilla suomea j a r ^ etty
^oria juhlatilaisuuksia. H d s ^ -
Skznsan Sanomat kertoo m a a l i s -
t-Te.-^ D - : r . o - : r a 2 t t i s t : -n Naisjar-
Lr!!r''r-a-:-::.r.::-:un:2 oli H T Y : n r^''%,^'r.^-;-.. järjestänyr eilen.
r^-rnlarrKlnsainvälisen Naistea-l^
än r j n ^ - - - •Ju^^^an, j o t a v i 3 -
- R a u h i " P^-io-E-'^^ s o t a a v a s -
m^rkeissä, o l i sHa-
;-.ei s a l i n täydeltä
o l i v a j t a v an
naisia :
i - . U v i n v l i p u o l e l l a .
'^eni^^r^ '^-^^^^
• v-lke3i;a p o h j a l l a j a l a v a n m s -
^3pu-'^n D e n : o k - r a 3 t t i s : e n N a i s -
ieslöieu I.PU-:' v , l : a k u n n 3 n l i p p u -
\=iel^. S i l i : : s ? i n i l l ; o l i s s e t i t -
nilE ikään t u n n u i i i a kansainvä-
' nsistyön n:e.-ke;s?ä. T u n n s l g ia
-ulilillinen, k-ten voi o d o t t a a k i n .
' -käpolvia e d u s t a v a t n a i -
jneet yht2:-n viet-käiikia
orat kokoo:i
l^een hetken i :k:ipäivä;sen ty9a
esitti
jotka näkivät, miten sirarlmeiidtyk-sellista
naisten ;työ on tySräenlilk-keessä
ja,miten t ä i ^ t j ä a e o a taistelussa
naisten yliteiskunnallislsta oi-
Leuksista ja taistelussa rauhasta. Työ-väenliikkeen
naiset ovat aina näh-nest,
että pelkkä naisasialiike ei tuota
tuloksia sellaisenaan, lausui puhuja,
vaan liikkeen on oltava yhteiskunnallista,
sosialistista, koska vain
SS voi johtaa naisten yhteiskunnalli-se3b
vapautumiseen. Humanistiset
ominaisuudet ei;'ät kuulu sotaan, lau-
,sui puhuja edelleen, mutta naiset ajattelevat
humaanisesti, mitä kärsimyksiä
sota tuo tullessaan. Välirauhan \
sopimus lopetti sotilaalliset toimenpiteet
omassa maassamme, mutta sotilaallista
henkeä esiintyy yhä.
On taisteltava sitä vastaan sen kaikissa
Yilmsnemismuodoissa, samoin
kuin on taisteltava naisten olketiksis-ta
teollisuudessa ja muillakin elämän
aloilla.
Muistamme vielä, miten naiset suorittivat
miesten töitä sodan aikana,
kuten suuri osa heistä parhaillaankin
suorittaa, mutta kuitenkaan el heilW
ole samoja oikeuksia eikä palkkoja.
Mc haluamme omassa maassamme
taistella, sisukkaasti sotaa edistäviä
tekijöitä vastaan, lausui puhuja lopuksi.
Tähän työhön on saatava mu-e
i r i s sä
nen Juhlan avaussanoja
leilija Greta C.-^rls5on p i a n o s o o l o ja
vehdyksessään iiai.sille Suo.men
Isten'Demokraattisen L i i t o n p u -
njchiaja, kansanedustaja . ^ n a
alainen k e r o s i : e r i k o i s e s t i na;.sten ^
U elämän v a a l i j o i n a s o d a n tuho- i k a a n myös koulut, nuoriso j a k a i k k '
Ivastaan. Puhse.ssaan hän mm. I nais=t. Me haluamme taistella u u -
fcui, ,iuten tälläkin hetkellä T i k - c l ; n sosialistisen maailman puolesta,
t, jotka kutsuvat itseään työväen- Toimittaja H i l k k a A h m a l a oli l a a keiksi.
j3 h a l l i t u k s e t , j o i t a m J i n i - (inut ;kuv'aelman."Laulun suuren h u -
tröväjnhallituksina l i i t t o u t u v a t m n i a a " , joka kuvaa työväen nais-
^21) LeiriktdEemukäin». jotka pysyttäytyivät
vangin ^ämänkok^nusten
normaalinsa järjestelmässä, suhtauduttiin
normaalin benkisra} mekanismin
keinoilla. Kun kokemus kerran
oli yUttänyt entisen Järjestehnän r a jan,
ei normaali sieluntofminta enää
osoittautunut kyken^ksi haUitse-maan
sitä. Oh tarpeen mtsi henkinen
mejpnismi. Kokemus kuljetuksasta
oli juuri tuollainen entisen suhtantu-misen
rajan ylittävä,-ja sen •vastavaikutus
voidaan määritellä "'unohtu-^
mattomaksi mutta^jätodelliseksi".
22) Kuljetuksen aikana syntjTieiden
mielentilojen aiheuttamia asenteita
voitiin tarkastella muissa kärjiststyis-sä
tilanteissa. Eräänä hirvittävän
kylmänä talvi-iltana, lumimyrskyn
raivotessa, rangaistiin kalkkia vankeja
seisottamalla heitä asennossa tunti-
Lehtemme edetlisess» numerossa julkaistiin ensimmäinen osa to-;
dlstajalansnnnosta, jonka Chicason yliopiston professori tri Xtnmo
Betfelbeim antoi Kymberein kansainvälT-sessä sotUastuomioistuimessa
.-Saksan keskitysMrioloista. ISnään julkaisemme lausunnon toisen osan.
Se ei (de mikään tavallinen kauhtankuva keskitysleireistä, vaan tlede-m
i c h ^ erittely Gestapo-terrorin muodoista ja menetelmistä ja niiden
vaikutuksesta vankien slelonelänään. Tri Bettelheim^ on tunnettu
wieniläinen tiedemlfe, psykologi ja psjkoanalyytikko. joka itse joutoi
noin Toodeksi Dachann ja Bnchenwaldin keskkj-sleireihin ja joka saadakseen
kiinteää henkistä askartelua ja estääkseen itseään vaipumasta
henkiseen tylsyyteen ryhtyi tarkkailemaan keskitysleirimenelelmien
vaikutusta itseensä ja toisiin vankd4iin. Kan hän joutoi tekemisiin tuhansien
keskitysleirivankien kanssa, voidaan puhua todellisesta psykoanalyyttisestä
kenttätatkimuksesta. — Tri Bettelbelmin todistajalausunto
jatkuu: A
ta länsimaisten sod-^nli3ts3ji:n
S33. Tällaisesta o n meillä v i i m e i -
lä esimerkkinä N o r j a n , t a p a u k s et
auhan, puolest.-i t r i i . s t e l e v i t n a i s -t
it voi s e l l a i s i in l i i k k e i s i i n yhtyä,
^tkä antaa n^lHe k a n n a t u s t a a n ,
ota ei ole mikään l u o n n o n v o i m a,
kui puhuja edelleen, v a a n cn
tisten aikaansaama s u u r t e n jou^k-en
alistamistiksi m u u t a m i e n h a r -
t n voitonhalun tähden,
ttutta naisten keskuudessa o n r a u -
jitahto aina olhit v o i m a k a s j a juUrJ
bten liityttävä y h t e e n s o d a n l i e t s c -
vastaan. K a t k e r a k o k e m u s ch
kille maailman n a i s i l l e o s o i t t a n ut
ilman voimakasta kansainvälistä
^liikettä ei tarpeeksi t e h o k k a a s t'
iia taistella r a u h a n p u o l e s t a,
jle taistelemme r a u h 5 n puolest^
vastaan, lausui p u h u j a lopuhs=
an tunnussanoihin v i i t a t e n,
aulajatar .'\iii V i r t a n e n e s i t t i G f e -
Darlssonin säestyk.sellä y k s i n l a u l u - ^ .
Pteilija E l l i T o m p u r i l a u s u i K a l e -
bn runoja. K u l l e r v o - k u o r o V e r n e -
SmppaLsen j o h d o l l a o s i t t i k u o r r -
Qua. K a i k k i e n e n i n t y j i e n o l i e s i -
tävä ylimääräisiä n u m e r o i t a j s t -
penja i n n o k k a i d e n . s u o s i o n o 5 0 l t ' j s -
pakottämana.
ilapuhuja. k a n s a n e d u s t a j a S v l v i -
Uikki K i l p i kosketteli p u h e e s s a ar
hhaa työväen naisliikettä. Hän
jsui mm, m i t e n A u g u s t Webe t-Lste-nai.?
ten y h t e i s k u n n a l l i s t e n ' o i k s u k -
puole=;ta, m i t f n tähän t a i s t e l n u -n
Itvvät nimet sellaiset
k u i n Clarr^
liikettä tällä vuosisadalla. Kuvaelmar
ydinajatuksena oli tj-öläisnaisten taistelu
taantumuk:ellisia voimia ja virkavaltaa
vastaan sekä taistelu oikeuksistaan.
Valkeaan viitaaan pukeutunut
nainen, Historian Jumalatar, esitti
sinetillä varustetusta pergamenttirullasta
I?p3uk.sia \'uosisadan alussa, j o l loin
naisfa uupui pitkieii ja raskaitten
työpäivien vuoksi, tapauksia nais:
ten noususta ja lakkokokouksista, joi-loin
virkavalta pieksää ja vangitse?
heitä, tapauksia vuodelta 1918 ja vihdoin
nykyiseltä ajalta, jolloin naisel
ovat tietoisia voimastaan ja taistelevat
edistykselLsen, demokraattisen
liikkeen riveissä.' Kutakin ajanjaksoa
vajaisivat naisten lyhyet esitykset
Esittäjä nä oli Raittiusyhdistys Koi t on
näytelmäkerho ja kuvaelman oli oh^
jannut Erkki Inkine^n. Valitettavasta
vain tämä erittäin elävästi laaditte
kuvaelmasarja jäi^heikoksi juhlasalin
huonon akustiikan vuoksi, ja esittäjäin
äänenkäyttökin oli hiukan heikonlaista.
Toivottavaa on, että esitys
uusitaan jossain paremman akustiikan
omaavassa huoneistossa, sillä se
ansaitsee tulla nähdyksi laajemmaltikin.
Kohottavan ja kiinteän juhlatilaisuuden
päätti yhteisesti laulettu K a n sainvälinen,
joka kuului klrkkaani
naisäänten laulamana.
, Hilja Pärs-smen j a monet muut' yhden jalan levyisenä.
— Amerikkalaiset ^käyttävät joka
vu3si niin paljon vaHapaperia, että se
ulottuisi 500 kertaa maapallon j-mpäri
VAHTIMESTARI HALUTAAN
CSJ:n Toronton osaston Don-haalille, tehtävä otettava
vastaan kesäkuun 1 p:nä Neljän huoneen vapaa
asunto tarjotaan tämän tehtävän yhteydessä.
Hakemukset palkkavaatimuksineen on lähetettävä
osoitteella:
OSASTO
957 Broadvievv Ave. Toronto 6, Ontario
, (5-12)
CSJ:n Toronton osaston näyttämö Esittää
i • huvinäYlelmän
Juurakon Hulda
<3-näytöstä. 7 kuvaelmaa)
K i r j . J u h a n i Tervapää
Don-haalilla, Torontossa
Sunnuntaina huhtikuun 17 päivänä kello 4 i.p.
Soi^tl^i^^OKATIE . . . . . . . . ..
^ - ^ F S S S O R I NORKO
m n ? ; ^ A L I - L E H T O N E N ...
ESITTÄJÄT:
. . . . R. Pitkämäki
H. Elimen
Y. Tamminen
A. Nummi
Ellen Linden
.'. Helien ilomäki
. . . . K. Kujanpää
. . . AlEo Oksanen
Annikici Axivinen
Raakkel Tako
U. Oksanen
Cotton
Turkia
^ • A.^N?.ANNAN MAALARI : L
i?;"^4t^AAvio.7:".. • •••
^ . ^ J I K A A V I O.
^HTTit-^TERO. -
T u r i T O R i -•»LINEN "
MiS^^^^^^-^ - - Ester Cotto
T H O R M A N - • • • • - Tur"
MAALARI
Ohjaus: K. Kujanpää
L. Hjorth
määriä ilman päällystakkia — niitä
heillä ei milloinkaan tdlutkaan. Tämä
tapahtui yli 12 tunnin työskentelyn
jälkeen ulkoilmassa ja saamatta tuskin
ruoarunurua. iSyynä rangaistukseen
oli kahden vangin pakoyritys.
Tällaisen tapahtuessa kaikkia, vankeja
rangäistiui mitä ankarimmin, jotta he
vastaisuudessa ilm,oittaisivat kuulemansa
salaisuudet, koska muussa t a pauksessa
joutaisivat kärsimään. Idea-n
» oli, että jokaisen oli tunnettava
itsensä vastuunalaiseksi toisen vangin
teosta. Tämä kävi johteen Gestapon
prinsiipin kanssa pakottaa vangit tuntemaan
ja toimimaan ryhmänä, ei yksilöinä.
Heitä uhattiin seisottaa koko
yön läpeensä, kun parikymmentä
vankia oli kuollut rasituksesta, murtui
kuri. Vartijain uhkaukset kävivät tehottomiksi.
Pakkasmyrskys.9ä seisottaminen
oli hirvittävä kidutus; ystä-*
vän kuoleman näkeminen kykenemättä
auttamaan ja varmalta näyttävän
oman kuoleman kestäminen synnytti
samanlaisen tilan kuin kuljetuksen
aikana, sillä erotuksella että vangeilla
nyt oli enemmän kokemusta Gestaposta.
"Avoin vastarinta pii mahdoton,
yhtä mahdotonta kuin t3hdä mitään
ratkaisevaa itsensä suojelemiseksi.
Äärimmäisen ^'äUnpitämättömyyden
tunne valtasi vangit. He eivät välittäneet
siitä, että vartijat ampuisivat
heidät; heille olivat yhdentekeviä vartijain
kidutukset. Vartijoilla ei ollut
enää auktoriteettia, kauhun ja kuoleman
lumous oli haihtilnut. Oli jälleen
kuin tapahtumat eivät "todellisesti"
koskisi ketään henkilökohtaisesti.
Oli jälleen halkeama tuon " m i nän",
jolle tapahtui; välillä ja tuon
"minän", joka todellisuudessa ei välittänyt
ja oli vain kiinnostunut mutta
irrallinen katselija. Vaikka tilanne oli
järkyttävä, tunsivat vangit itsensä vapaiksi
pelosta ja siksi, todella ormelll'-
semmiksi kuin mUts^gi leirikokemuksissa.
23) Sen jälkeen kuin yli_80 vankia
oli kuollut ja useat sadat olivat palelluttaneet
raajansa niin pahoin, että
ne oli myöhemmin amputoitava, sallittiin
vankien palata parakkeihlnsa. He
olivat äärimmäisen menehtyneitä,
mutta eivät kokeneet sitä onnen tunnetta,
jota muutamat olivat odottaneet.
He tunsivat helpotusta kidutuksen
ohimenosta, mutta samalla
timsivat, ettei heillä enää ollut vapautta
pelosta, sekä että heillä ei enää
ollut luottamusta keskinäiseen apuun.
Jokainen yanki yksilönä oli nyt suhteellisesti
turvatumpi,'mutta hän oli
kadottanut yhtenäisen joukon jäsenyydestä
syntyvän turvallisuuden tim-teen.
Tästä tapauksesta keskusteltiin
vapaasti mutta hajanaisesti ja jälleen
keskustelu rajoittui tosiasioihin; vankien
mieleenjohtumia ja ajatuksia tämän
yön aikana tuskin mainittiin.
Tapausta itseään ja sen yksityiskohtia
ei unohdettu, mutta niihin ei liittynyt
varsinaista mielenkohua; myöskään
he eivät ilmestyneet unissa.
24) Pssrykillinen vastavaikutus t a pahtumille,
jotka jotenkuten mahtuivat
norraaalisesti käsitettävän piiryn.
olivat jyrkästi trilaisia kuin äärimmäisyyksistä
johtuvat. Vangit suhtautuivat
vähemmän ankaraan kohteluun
siten, kuin se oljsi tapahtunut leirin
ulkopuolella. Esimerkiksi, jos vangin
rangaistus ei ollut epätavallista
laatua, näytti hän ällistyneeltä ja
koetti olla puhumatta .siitä. Pelkkä
lyönti kasvoihin oh nolottava eikä
keskusteltava asia. Joku vihasi yksi-tjisiä
vartijoita, jotka oUvat potkineet,
läimäyttäneet tai sanoin solvanneet,
paljon enemmän kuin toisia vartijaa,
joka oh vaarallisesti haavoittanut
vankia. Viimemainitussa tapauksessa
joku mahdollisesti vihasi Gesta-pota,
mutta ei niin paljon kuin rangaistukseen
toimeenpannutta yksilöä.
Ilmeisesti tämä jaoittelu oU järjetön,
mutta näytti olevan välttämätön.
Vanki saattoi,pitää syvempiä ja-väkivaltaisempia
ajatuksia joistakin määrätyistä
Gestapon jäsenistä, jotka olivat
tehneet pleneippiä alhaisia tekoja,
kuin toisista, jotka -olivat toimineet
paljon kauheammalla tavalla.
25) Vaikutti siltä kuin k a i ^ kokemukset,
jotka olisivat vclneet tulla
vanglh osaksi hänen "normaalin" elä-mänjuoksunsa
aikana, herättivät
"normaalin" vastavaiioutuksen. Vangit
näkyivät ottavan varsin pahakseen
sezikaltaiset rangaistukset, Joita per-ijfessä
määrätään lapselle. Tulla rangaistuksi
lapsen tavoin hävitti heidän
täysikasvuisen ihmisen suhtautumistapansa.
Siten lie reagoivatkin ei a i kaihmisen
vaan lapsen tavalla —
vartijain sucrittami?n vähäisempien
halpamaisten tekojen vuoksi verrat-tizina
ankarampiin kokemuksiin selit-tJTseurakvasti.
Kun vankia kirottiin,
läunäyteltiin ih tyrkittiin "kuin lasta
ikään" ja hän cli. lapsen tavoin, kykenemätön
puyiustamaan itseään, herätti
tällainen liänessä samoja käyttäytymistapoja
ja henkisiä toimintoja,
jotka hän oli läpikäynyt lapsena.
Lapsen tavoin hän oli kykenemätön
näkemään käsittelynsä olevan yhteydessä
Gestapon yleiseen menettelyyn.
Vangin alennuksen tunne, kun häntä
kohdeltiin kuin lasta, ei saanut sijaa
vain hänen omassa mielessään, vaan
myös hänen vankitovereissaan.
ERÖAVAISlTlTKSl.l VANHOJEN
J A ^USIEN VANiaEN
ASENNOITUlVnSESSA
27) Ajan kuluessa näytti eroavaisuus
pienempien ja .suurempien kärslmj's-ten
sietämisessä hitaasti katoavan.
Tämä muutos suhtautumistavassa oli
vain yksi monista eroavaisuuksista
vanliojen ja utisicn vankien välillä.
Mainittakoon muutamia muitakin.
Seuraava.s.sa käytän termiä "uudet
vanfjit" niistä, jotka eivät vielä olleet
viettäneet vuottakaan leirissä; "van^
hat" vangit ovat sellaitia, jotka otat
olleet Iciri.ssä ainakin kolme vuotta.
28 > Uusien vankien pääharrastus
näytti olevan saada pitää pstgoonalli-suutensa
itoskemattomana ja palata
ulkomaailmaan samana ihniLscnä kuin
sen jättäessään; kaikki heidän tunne-huhuja
erään Gestapon upseerin k o r -
va.amisesta toisella. Uudet vangit k e s kustelivat
puheesta kiihtyneinä eiviit-k
ä kiinnittäneet mitään huomiota h u h
u i h i n , vanhat vangit eivät välittäneet
puheesta, vaan puhuivat y k s i n omaan
l e i r in upseerien vaihtumisesta.
K u n L-räille vanhoille vangeille j u l k i toi);
ihmetyksen! siitä, ettei heitä näkynyt
l i i k u t t a v a n puheleminen tulevasta
vapaasta eliimästii l e i r in ulko-puDlolla.
he u.sein myönsivät, etteivät
he enää voineet kuvitella elävänsä
l e i r in ulkopuolella, tckevän.sä vapaita
päätöksiä ja huolehtivansa it.scstään
j a pcrhee.stUän. Muuttunut suhtautuminen
perhettä j a ulkomaa i l m a n t a pahtumia
kohtaa neivät olleet ainoat
vanhoissa vangei-ssa tapahtuneet nuiu-tok.
set: uusien j a vanhojen vankien
välillä voi h a v a i t a muitakin eroavaisuuksia,
jotka koikivat jnyöhcmpään
elämään liittyviä toiveita, heidän
taantumistaan lapsenomai.'icen käyl-täyt.
vmiseen jn monia muita. Kä.sitel-täessä
eroavaisuuksia vanhojen ja
uu>ien vankien välillii tahdoit Ichdil
selväksi, että yksilölliset tapauk.set
vaihtelivat suuresti j a että mui.sliin-panemani
ovat yleistyk.siä, jotka pe-j-
ustuvat huomioihini ja ke.skustt']ul»
h i n yksilöiden kan.ssa.
31) Uudet vangit syyttivät johdonmukaisesti
perhettään siitä, että se o l i
pettänyt perheen päätä ja jättänyt
hänet pulaan. H? saattoivat itkeä
kirjeen johdosta, joka keski yritystä
heidän omaisuutensa pelastamiseksi,
liikkeensä olivat suuntautuneet tätä j omaisuus oli myyty i l m a n heidän
päämäärää kohdQn. Vanhoja vankeja
näytti pääasiassa huolettavan pulma,
miten voida elää leirissä m a h d o l l i s i m man
mukavasti. K e r r a n tämän asenteen
saavutettuaan kaikki mitä heille
tapahtui, p a h i n julmuuskin, oli h e i l le
" t o d e l l i s t a " ; ^ E i ollut enää halkeamaa
sen välillä, jolle tapahtui, j a sen^vä-llllä.
j o k a tapahtumia tarkasteli. K u n
tämä vaihe oU saavutettu — ottaa
k a i k k i leirissä tapahtuva "todellisena"
—r osoitti k a l k k i , että tähän päässyt
vanki pelkäsi palata ulkomaailmaan.
He eivät myöntäneet sitä suorasti,
mutta heidän puheestaan ilmeni selvästi,
että he t u s k i n m i l l o i n k a a n u s koivat
palaavansa ulkomaailmaan,
koska he tunsivat, että vain kaiken
lupaansa. He kirosivat perhettään,
joka '•ilmeisesti" p i t i heitä " j o k u o l l
e i n a " . Pienimmälläkin muutoksella
heidän aikai.semmassa yksityiselämässään
c l i äärettömän suuri merkitys.
32^VöimHperäinin reaktio perheessä
tapahtuneita muutok.sia vastaan o l i.
vangin vastaveto ioteamuk-v.'lle. että
hän itse o l i muuttumassa. Heitä r a l .
vo.5tuttavaa ei luullava.stl ollut vain
todistettava muuto.s, vaan myös perheen
asema tässä muuttmnisessa.
Porhe oh alkai.semmln ollut r i i p p u v a i nen
heidän päätöksistään, j a n y t he
Itse olivat riippuvaisessa a.senu»^5ia.
A i n o a n tilaisuuden tulla jälleen per-
I käsitykseen perheestään j a s u h t a u t u miseen
siihen oli heidän uskonsa ja
toivonsa elämästä vapautumisen jälkeen.
Näihin vangit sekoittivat m e l -,
koisesti yksilön j a i'yhmän haavekuvia.
Vanhoj?n ja uu-sicn vankien kuvitelm
i l l a c l i melkoinen ero. Mitä pitemmän
ajan vanki c l i viettänyt leirissä,
sitä vähemmän lodeUlsuuspohjalsla
olivat hänen unelmansa. He olivat
vakuuttuneita nousemisestaan a i n a k in
Saksan, ellei koko maailman johtaj
i k s i . Ainakin heidän kärslmyksen.sä
oikeuttivat heidät tähän. Näiden suur
e l l i s t en odotu,?ten r i n n a l l a tuli Ilmi
heidän tulevaa yksityiselämäänsä ko.s-keva
epävarmuus. Kuvitelmissaan he
olivat varmoja pääsemisestään mUils-tcrolk.
si tulevaisuude.s.sa, mutta p a l j jn
vähemmän varmoja siitä, voivatko he
jatkaa elämistä vaimon ja lasten
kan.ssa. Osaksi nämä kuvittelut voi-da
an selittää sillä, että he näyttivät
tuntevan, että vain korkea julkinen
a.sema vol.si auttaa heitä saavuttamaan
asemansa perheessä.
37 > Uusien vankien tulevaisuutta
koskeva toivo ja odotus oli paljon lä-hempänii
todi-Uisuutta. Huolimatta
avoimssta ristiriltai.sesta suhtautuml-
.sesta perhrseen he eivät m i l l o i n k a an
epäilleet jatkavah.sa elämää siinä j u u r
i samalla tavalla k u l u vangiksi Joutuessaan.
He toivoivat jalkavansa
j u l k i s t a tciniintannsa j a aumiattltyö-tään
samoin kuin onnenkin.
38» Sovittautuminen l e i r i n elämään
oli useimmiten .vksllölli:ita. Mutta
laantuminen lapsenomai.soen kii.vtlijy-tyrhiseen
oli joukkotlmlö. Vangit e i vät
p u u i l u n r e t toistensa p i l v l l i n n o i h Ui
eikä .suhtautumiseen pc'rhee.';ecn, mutta
vaativat ryhmäkuria nlihui nähden,
jotka pfiikke.slvat normaalista
täyskasvulsten käyttäytymisestä. Ho
s.vyltlvät .sellaisia, jotka joukon turv
a l l i s u u t t a vaarantaen clvut omaksuneet
lapsenomalbta riippuvaisuutta
vartijoista. Tällä .syytöksellä o l i o i -
keutuksen.sa, kcska Ge.stopö a i n a r a n kaisi
koko ryhmää yksltyl.sen jäs-enen
rikkomuksesta. Tämä palautuminen
lapselliseen käyttäytymiseen o l i jopa
väli tämättömämpl k u i n muut yksilön
käyttäytymistavat. Jotka johtuivat leir
i n olo.suhleiden paiucesta.
Tiistaina, huhtik. 12 p. Tuesday/April 12^^^^^^aS^
varovaisuuÄ i l i ^
uuden viinalääkkeen käytön suhteen
heen pääk.si he näkivät siinä, että perheen
rakenne jäi muuttumattomakf/i
mullistava tapaus — maailmansota t a i ; h u o l i m a t t a heidän poissaolcsiaaj).
maailmanvallankumous — voisi heidät
vapauttaa; j a iiinäkin tapauks:.s-a h "
epäilivät Eoveituvai-suuttaan uuteen
elämään. He näyttivät tietävän, mitä
heille merkitsivät leirissä vietetyt
vuodet. He tunnustivat sovittautuneensa
l e i r i n elämään j a että tämä
kehitys on yhtäpitävä heidän perscb-
Myöskin heille oli t u t t u a useimpien
ihmisten .suhtautuminen .scUai-sia kohtaan,
jotka ovat i.stiinc:'t l:nna'-;!;:i
mistä syystä hyvän.sä.
33) Vanhat vangit tivät halunneet,
'-Itä heille mui.stuteltiin perheestä ja
entisistä ystävi.^tä. He puhuivat näi.s-tä
välinpitämättömyydellä. Heistä oli
nallisuutensa peru.steellisen muutok-; n^jgiuisaa saada kirjeitä, muita a'il.i
sen kanssa. , ci pllut kovin tärkeä. On m a i n i t t u ,
29) Mitä v a i k u t t a vm todistus tästä ,fttä heillä oli j o n k i n l a i n e n kä.sity.s
tosia.=iain tunnustamLsesta ilmeni valkeudesta palata takaisin eLamään.
erään aikaisemmin varsin h u o m a t t a - , .Mutta o l i t o i i i e n k in v a i k u t t a v a tekijä,
vah radikaalisen saksalaisen p o l i t i i k on I nimittäin vankien viha k a i k k i a Miin
tapauk.ses5a. Hän s e l i t t i , että hänen j ulkopuolella eläviä kohtaan, jotka
kokemuksensa mukaan kukaan e i v o i - j " n a u t t i v a t elämäsiä .sillä välin
nut elää leirissä viittä vuotta enem- mc matanemme täällä",
pää muuttumatta n i i n selvästi, ettei 34» Ulkopuoli.sta maailmaa, joka j a t -
häntä enää v o i tu pitää sahiana h e n k i - j .:oi fri.ämääniä ikiiunkuin mitään cl
iönä k u i n ennen; Hän vakuutti, ettei;'^;i.si iap,.h'.uni:i, (-(UvA.rr.it vatikien
hän nähnj-t mitään tarkoitusta elä-j i:;;i'ler;4:i t',.;.! ;n ... ;4 lir-iikilöt,
män jatkamisella, koska hänen tod el-i .'-ukulaisci jU ; . . L J . . / . . ut tämäkin
l i n e n elämänsä o l i rangalstusvankeut-t
a keskitysleirissä sekä ettei hän v o i nut
sietää että hänc-r-sä k e h i t t y i s a moja
a.senteita j a käytöstapoja, joita
hän näki kehittyvän kalkls.sa vanhoissa
vangeissa. Hän o l i senvuoksi päät-
•.iha oli vcjnhoJisa vaiigii.-r.sa var,-,in
P A L A U T U P I T N E N L A P S E N O M A I S
E E N K 7 1 i Y T T ; \ y T Y M I S E EN
39) Van;r'.i-..sa k e h i t t y i käytöstapoja,
jotka ovat luontcrnomalsia lap.suudcl-le
tai varhaisjuioiuudelle. Erität n i i s tä
kehittyivät hitaasti, m u u t a m i i n c li
totuttava heti j a iw v a in tehostuivat
ajan mukana, PJrälstä näistä o m i n a i suuksista
cn jo ollut puhetta, kuten
r i s t i r i i t a i s e s t a .suhtautumisesta por-heaseen,
rllppuvaisuussuhtcesta, tyydytyksen
lö.vtiimlncn valheellisesta k u -
vittelu.sta mieluummin kuin toiminnasta.
40» Olen vakuuttunut siitä, että iiäl-tä
ominai'niuk.sIa Gestapo suunnltel-mnlli,
so.sti k e h i t t i . Olen maininnut, että
kuljetuksen aikana vankeja kidut
e t t i in tavalla. joJlu julma Ja kä.ske-mi;-;
halulnon isä voisi kiduttaa avutonta
la.sta; voin mainita, <>ttä vankeja
myös nöyryytettiin keinoilla, jotka
k o J k l v a t paljon varhaisempia lapsuuden
aikoja.
Heidän oli pakko tahria itsr-nsii.
I/iiris=ä oli ulo.staniinen ankarasti
,'-äännöstc-lty; sc o l i eräs päivän tär-keinmiistä
tapahtumista, sen puheenaihe.
Päivä.salkaan oli vankien'.saatava
vartijoilta lupa mennä u i c - t a -
maan. Vaikutti .-.IHä, k u i n kasvatus
s i i ^ l - y t c e n oli.si alcitr;tlav;t uude.st^iun.
kuin j V a r t i j o i l l e näytti tuot.t.-ivan mielihyvää
valtansa myöntyii tai olla m.yönty-mättä
vankien pyyntöihin pistäytyä
käymäl;l'«i. 'Mukavuuslaitoksifi el
tavallisesti ollut.' V a i t i j a i n mielihyvää
va;-.tasl vankien ilo rn<:nnä käymälään,
koska he .-iellä tavallisesti veivät
levähtää h e t k i s i n tulevassa e s i -
MoatreaiL — Canadan tutkimustöitä
suorittavat Ifiäkflrit b^at antaneet varoituksen
ammattikimtansa jäsenille
uudo) alkohoUnvastaisen, antabus-nimisen
lääkkeen käytön suhteen.^.
Kun potilaille annetaan tätä tanskalaisten
tutkijain toimesta huomion
saavuttanutta rohtoa, tuntevat he
ruumiissaan erikoisen voimakkaan
\'a!itenmielisyyden alkoholia vastaan.
Canadalalset tutkijat ilmoittavat, että
rohto aiheuttaa ainoastaan muutamia
vaikeuksia ktm sitä annetaan
Useiden kuukausien ajan pälvltiiUn
pieninä annoksina — 5/10 grammaa
päivässä.
Canadian Medical Associationin
Journalissa todetaan, että tanskalaiset
tutkijat antavat rohtoa ainoastaan
sitä haluaville henkilöin?, jotka
haluavat .saada siitä lisää kykyä vastustaa
alkoholin nauttimista jjltcm-mäh
ajan.
Canadassa rohdon käyttöä cnslk.si
tutkineet torontolaiset lääkärit tri B.
G. Bell ja tri H. "VVard ovat .sanoneet:
"Meidän harkittu mielipiteemme on,
että antabus tulee arvokkaaksi lisäksi
alkohollstlpotilaiden parantamisessa,
mutta sitä pn toistaiseksi käyteiluvä
ainoastaan sellaisiin huolella valittuihin
potilaisiin, Jotka ovat täydellisesti
selvillä mahdollisesta vaarasta."
Kun Amerikka menetti ^
niin Britannia hyötyi
Lontoo.—Pllm World-nlmlses«ä aikakauslehdessä
oli äskcttJlln lahjoitus.
jo.$fia sanottiin, että ".vksl kalkkein
suurimpia Hollywoodln ohjaajia työskentelee
nykyään brittiläisessä filmt-studiicssa",
"Tarkoitan", sanoi kirjoittaja, " E d ward
Dmytrykia, Jonka 'Murder My
Svveet' jn 'Cro,ssflre' ovat tehneet hänestä
yhden maailman halutuimman
johtajan. Dmytryk etsi suojaa Brl-tamilasta
sen jälkeen kuin surullisen
kuuluisa Parnell Thomasin komitea
luomiisi hänet oikeuden häpäisemisestä
tunnetu.ssa Hollywoodln oikeusjutussa.
Alvan samoin kuin toistakymmentä
mutita Hollywoodln ohjaajaa ja klr-jollljaa,
on Dmytryk mustallstatlu
syytä selittämättä. Mutta USA:n menetys
merkitsee ehdottoma.stl Britannian
hyötymistä. Dmytryk sai juuri
äskettäin valmiiksi 'Obsessiona-nimisen
filmin, jassa johtavana näyttelijänä
oli Robert Newton Ja nyt hän ohjaa
'Chrlst In Concrete*.
Metallilakko vältetty
Suomessa
Helsinki. — (SS) — Suomen'Mctal'-
lltyöväcnlllton lUttovaltuuskun n a n
ylimääräinen kokoas oli k u i s u t t u k o o l le
huhtikuun 3 pnä nimenomaisena
&.slanaan päättää metallialan lakosta.
LlittovaltuiLsto päätti tällöin h y -
väk.syä työehtc.oplmukjen .•;en jälkeen,
k u n Suomen MetallltcolIlöuud;taan omaan it- j 4n Van^'it pakotettiin^ .sanomaan ;
kuudentsna vuosipäivänä. Hänen v a n - ' .seen.sä. j o t t a eivät joutuisi liiaji u.s'-in j t o i s i a a n "sinäksi", mikä feaksa^.sa cn
kitoverinsa k c r i t i v a t vartioida häntä : k o n f l i k t e i h i n Genapcn kansMj. ku)i | PoiJ^-^^tukstrtta tupana vain p l k k u i a s -:
huolellisesti tuona päivänä, m u t t a sijtä I taas uudet vangit vielä .^uujitasivat j i en ke;-k«;n.. Heidän ei myöskään " a i - ^
h u o l i m a t t a hän toteutti aikeensa. ! aere3siivlsuutcn-;a kohdc-n u l k c m a a i l - i IJti-u puhutella t o i s i a a n niillä monilla |
30) E r i yksilöillä vaihteli l u o n n o l l i - | rr.aa. j a — omissa olols.saan — Gfsla-j'•'''•'-f-Kiilä, joirtin k e s k i - j a yläluokan '
sesti aikas j o n a heidän oh a l i s t u t t a v a j pota va.staan. Koska vanhat vant,'it j s a k - a l a l s e t ovat tottuneet,
ajatukseen viettää loppuikänsä l e i r i s - \ eivät enää ©.soittaneet m i e l e n l i i k u l u s t a ; PUolen heidän piti puhut:-ll;. v a r t i j o i t a | 48.54.
sä. Muutamat tulivat o.saksi leirielä- '/kumpaankaan suuntaan, a heillä o l l u t , mitä kunnioittavimmin, mainltr-emalla
mästä melko pian. muutamat l u u l t a - i'kykyä kohdistaa voimakkaita tunteita ^ l^aikki näiden arvonimet,
vasti ei kosicaan. Muutos ottaa, l e i r i - i .Riihinkään objektiin. ; 42) Lasten t a p a a n vangit elivät vain
elämä todellisena ei m i l l o i n k a a n t a - i 35) V a n h a t vangit e;viii halunneet i "Vi^yhetkesfä: heistä katosi tunne
pahtunut ennen kahden vuoden v a n - j muistella entistä yhteiskunnallista ; ^ J - ' " jatkuvaivuudesta. he dvät v o l -
keutta.. S e n k i n jälkeen jokainen 11-i ss^Jmaansa tai entistä toimintaa.-j.sa. : *'^'>^ä .suunnitelmia tuleyateuh-meisesti
kaipasi vapautta. M u u t a m a t : kun t a a s uudet vangit melkeinpä ke.-.s-j varalle tai luopua välittömä,-,tä
merkeistä, j o i d en n o j a l l a v o i n päätell^ ] k a i l i v a t näillä asioilla. Uudet vaiij.rit
litystä Suomessa
ja Ruotsissa
H e l s i n k i . — |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-12-05