1949-04-12-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Tiistaina, huhtik. 12 p. — Tuesday, April 12 Suurpääoman ohjelma puutteen olotilaan palaamisen hyväksi Yhdysvalloissa on nyt kysymyÄ y l i - i jäämältä ja hallituksen maatalous-j departmentti yrittää ^aada farmareiK ta valtuudet vehnäylljäämän kontrol- , 11a varten. Ulkomaamarkkinain epävarmuuden takia USA:iMnaatalou5Slhteeri Brnn-nan aikoo suorittaa maanlaajuisen yleisäänestyk.sen farmarien keskuudessa sen hyväksi, että vehnän viljelyksen pinta-alaa vähennettäisiin 25 'prosentilla v. 1950. Tämä voidaan tehdä Jos kaksi kolmannesta farmareista antaa ehdotukselle kannatuksensa, • C ^ . . . M . % • . : « li«Xl'>;: ^ Marshallm apu vie rarmaril ja lyOlai- \ markkinat ja tomaat. 1 L i • 1 • • £ tien hinnat laskevat set yhtetstoiminfaan M^neapoHs, Minn. — United Elec- Sota heinäsirkkoja vastaan Line Elevators Farm Servicen johtaja tri F . J . Grcaney kehoittaa kaikk i a farmareita liittymään sctaan hei-iiä$ Irkkoja vastaan. Hän kirjoittaa: On paljon merkkejä siitä, että Tuosi 1949 saattaa olla pahin hei-näslrkkavaosi lärtsl-Canadan historiassa. Miljoonia eckkerinaloja peltoa Manitobassa, Sashatchewa-nissa Ja Albcrtassa uskotaan jon-tuvan heinäsirkkojen hynkkäyksch hohteeksi V. 1949. Valmistukaa nyt ^ tosimielessä sotaan näitä tuholaisia vastaan. Mitä tarvitaan jotta voitaisiin vält-ifiä tuhoisat satomenetykset heinäsirkkojen takia V. 1947? Kaiken muun yläpuolella farmarien ja muiden k.o alueiden asukkaiden pitäisi, liittää voiman.sa kunnallisten ja map.kunnal-i i s t en virkailijain kanssa taistelussa heinäsirkkoja vastaan. Jos tänä vuonna halutaan saavuttaa salaprosenlti-nen onnistuminen heiniisirkkojcn kontrollissa, .silloin pitää sirkka-alueiden kaikkien farmarien osallistua taisteluun. Ensimmäisenä puolustuslinju.na on oikea vljelysmuoto. Seuraavassa on muutamia välttämättömiä seikkoja: 1) Kylväkää aikaisin. 2) jät- (äkuä kesannolle heinäsirkoista pahasti kärsinyt sänkimaa. Tos'asi-assa tänä vuonna tulisi välttää, jos suinkin mahdollista, hciMäsirkoist.T , kärsin'eidcn sänkimaidcn kylvöä, 3> pitiikää suoja- ja pyydysalueita kaikissa kesantopelloissa ja järjestäkää niihin myrkkysyöttejä tai Chlordania. Toinen puolustuslinja on se, että käytetään ajankohtaisesti ja oikeita myrkkysyöttejä, ruiskeita tai pölyjä riittävästi. Tänä vuonna Manitoban, Saskatchewanin ja Albertan hallitukset suosittelevat yleistä käyttöuf varten liutta heinäsirkkoja tappavaa kemikaalia, mikä tunnetaan Chlordan- Lc^mingrton. Ont. — Lounais-On-tarlon tomaatin kasvattajat ilmoittivat viikko sitten maanantaina, että trio Workersin o.?asto 1139 op ryhtv- j,^. odottavat tomaattien hintojen las-nyt laatimaan union jäsenten ja työtätekevien farmarien yhteistä toiminta- ohjelmaa. Jo viime kuussa unio-osaf,to lähetti farmariväestölle kirjeitä, joL^-sa korostettiin yhtetefolminnan tarpeelli.suut-ta. Vastauksena näihin kirjeisiin kymmenet Minnesotan farmarit ovat tervehtineet UE:n tekemää aloitetta ja sitoutuneet antamaan tuken.sa y h teiselle toimintaohjelmalle. "Me olemme valmiit ja halukkaat olemaan yhtei-stolminnassa ratkais-taksemm. e yhteisesti yhteiset problee-kemista v. 1949. Tämä siltä syystä kun viime vuoden sadosta jäi suuri ylijäämä kannutettuja tomaatteja ja tomaattimehua. Tomaattien kasvattajien tietojen mukaan tomaattien hinta on tänä vuonna $22.60 tonni, verrattuna $25.10 hintaan viime vuonna — ja sittenkin vähennetään v i l jelyksen pinta-alaa noin 66 prosentilla; Tomaattien ulkomaamarkkinat ovat pysähdystilassa, sanovat kasvattajat. yrtieiluriiiifcatliah kuulinnii^ (StMHDi-Senran lähetUunä orhcilii-katsans) Ounasvaaran kisat saatiin suorittaa loistavissa olosuhteissa, mikä miellyttävintä, niin/Ounasvaara h l i h. tojen kohdalta säilyi suomalaisilla. Mäenlaskim voitti tosin ruotsalainen, mutta meikäläisten parhaat Matri Pietikäinen, L<eo Laakso, La.sse J o hansson Ja Hafael Viljamaa olivat Pidä talouskalut mamme" kirjoittaa Mj^n^-^^^tan F a r - j^^^^^^j saatavilla mers Union presidentti Einar K u i v i nen. "Mc käsitämme tcsi.seikan, että farmarit ovat vähemmistöryhmänä ja niin ollen ilman yhteistoimintaa työ- Viion kan.ssa hyvin vähän voidaan : t i - kaein?aada yksinään." • Vallllscva tilanne Säilytä keittiökalastoa siellä missä niitä käytät, on vanha sSäntö. Mutta Yhdysvaltain maatalousosaston Itcti-talousekspertit ovat parantaneet tuot a k i n sääntöä. Heidän uudempi öh-i jeen.sa kuuluu: "Säilyttäkää niitä mis- Farmarien kirjeet ovat täynnä tär-1 sä epsiksi niitä käytät^", erikoisesti, kehä tosLselkkoja farmariväe.stön ny-I jos työkaluja käytetään usein. T^ä-män ohjelmaan mukaan ei patojen ja pannujen aina tarvitse olla uiuUUä, kuten kauan on ollut tapana. Esimerkiksi soo.sipannut, koska n i i hin ensik.sl pannaan vettä pidetään lähellä vesihanaa — joko lähellä sinkkiä tai lähellä vesipannua uimilla. Eräät työkalut ilmeisesti ovat muka-kyise.- tä tilanteesta. "Mc farmarit tarvitsemme koteja, autoja, traktoreita ja kaikenlaisia, välineitä", kirjoitti Ted Wilson nimi- 'nen farmari Mora.sla. Minn. "Mutta me emme kykene niitä ostamaan toivossa, että voisimme ne maksaa joutumasta velkataakan liejuun." Ja farmarien nykyi.sistä probleemoista kertoi kirjeessään CV A. G r i f fith niminen farmari OrtonvillL-stä, Minn. m.m. seuraavaa: "Vuosi sitten myin kauroja .^1.25 busheli jä koomia S2.24. Nyt myyn kaurojfi 59 sentillä Ja koomia 98 s.'^n-tlllä. Meidän farmiyskustunniil^scm-mo olivat korkeammat kuin mitä ne ko.skaan aikaisemmin ovat olleet . . . Veromme ovat korkoammat kuin m i l loinkaan ennen . . . Uutta koneistoa kasaantuu näytepaikkojen lattioille . . . Uusia autoja on tiUUlä nykyisin riittävästi Mutta vähän'ostajia . . . Viirmastikin on aika fnr.mar?ill? ja työväelle ymmärtiiä toisiaan!" Orjalaki peruutettava Kaikki farmarit, jctka ovat vastanneet union kirjeisii!^, sanovat että h? bukevat union lainlaadintaohjelmna — haluavat Taft-Hartley-lain peruuttamista ja Wagnc-r-lain uudelleen hy-väk. symistä. . Gordon M . Olson. Thisf Riv«r F a l l - sista. Minn. kirjoittaa: "Farmarit tarvitsevat työväen ostovoiman mafkkinoila varten farmitunt-tcille ja työväki tarvitsee fnrmnrio tuottamaan niitä tuotteita, joita se tarvitsee ruuaksi ja vaatetukseen. Mc <Chlordane-) nimellä. Tämä kerni- emihe voi tulla toimeen ilman toisikaan /oveltuu hyvhi laajakantoiseen vastahyökkäykseen h e i n ä sirkkojen torjumiseksi, erikoisesti siellä, missä kasvullisuus on korkeata ja mehukasta. Mutta missä kasvullisuus on matalaa ja harvaa, siellä suositellaan käytettäväksi myrkkysyöttejä. On teh-täVa kaikki mahdollinen sen hyväksi, että nuoret heinäsirkat voidaan pitää laitumilla, peltojen reunoilla, maanteiden varsilla jne siten, etteivät ne leviä viljavainioille. YksityiskoJitaisempia tietoja heinäsirkkojen kontrollimenetelmistä 'ja saatavissa olevista mjTkyistä voi saada k.o. maakuntien maatalcu-sdepart-menteilta. —- Yhdestä kvartista maitoa saa y h den paunan maitopulveria. P A R T A POIS helposti —- varmasti Ruotsalaisella Tehty rnostitntattömasta ruotsa-laiscsla patnttfifcräkscstä E i tarvitse muutakuin v i r u l - taai ja laittaa hyllylle seuraavaa hyvää ajoa varten > NYT 5 kpl. paketti 2St 20 pakettia $ 4 . 5 0 postiku-iuineen. VAPAUDEN LIIKKEESTÄ nmm^-. Ja minä olen lujasti työväen takana työväen laihlaadinnassa. M i - ' nä olen tijikasti Taft.-Hartley-lain peruuttamisen kannalla ja \Vagner-lain puolesta." Pulmien pulma Kuvailles-saan farmarien tilannetta Henry Vakos niminen farmari Park Rapidsistä, Minn., kirjoittaa: " . . . Y k s i kaikkein vaikeimmista probleemoista farmarilla on Te. että miten hän voisi asettaa omille tuotteilleen hinnan joka takaisi hänelle tuotantokustannukset — että viijakei-nottelljat ja muut i-itokätavaramcno-polit eivät sitä hänelle kontrolloisi...'" Tuollaista tervettä ajatusta sisältyviä ovat farmarien vastaukset union heille lähettämiin kirjeisiin, Ni' puhuvat mahdollisuuksista yhteistoiminnan kehittämiseen. vimmat säilyttää lähellä uunia, toiset lähellä sinkkiä, sekoltuspöytää tai tar-joilukeskustaa. Useampi säilytyspaikr ka voi olla yhtä hyvä kapineille Jolta tarvitaan työssä useamm^sa kuin y h dessä paikassa- Esimerkiksi kahvipannu, jos kahvia keitetään kylmästä vedestä, on mukavampi säilyttää lähellä sinkkiä, jota vastoin,''jos k u u - maavettä käytetään, on pannun paikka lähellä uunilla oleva kuuirtavesi-pannua. P a i s tinpannut, pännukakkulastat, kaksihaaraiset kahvelit, perunanuija, kauha ja jäähdytystesllne ovat muka-vimniasti lähellä uunia. Tiskiastia, häkki jossa tiskit valutetaan, vihannesharja, reikäkauhat ynnä muut on paras sijoittaa lähelle f;inkkiä. Paikalle missä sekoitat ruokia, aseta munavispilät, sekoituskulhot, karmim avaimet, mittaluslkat, custard-kupit ja kasserolit. Lähelle tarjoilukeskusta hedelmäpu-ristimet, leipäyeltset, jne. Monet ihmiset haluavat kasvattaa sisäkukkia niin paljon kuin tila ja aika sallii. Varsinkin suurkaupunkien työläiskortteleissa, joissa ulkona tuskin näkci lähiympäristöllä mitään vihreää, puhumattakaan kukista, edes kesälläkään, on vähähienkin vihreä tuoreus sisällä suurimerkityksellinen kauneutta kaipaavalle silmälle. Mutta vaikka ei olisi mahdollisuutta multa-kasvitarhalle pienoiskoossa asunnossa, niin on olemmassa monia kukkia joita voidaan kasvattaa pelkästään vedessä kunnes kukkivat ja tietysti aikanaan kuolevat. Eräät juurimukuloista kasvavat kukat menestyvät vedessä yhtä hyvin kuin mullassakin. Esimerkiksi hyasintti. On olemassa sellaisia erikoisia astioita tällaista j u u rimukulaa varten, joissa vesi pysjry oikealla tasolla alaosassa. Kappale puuhiiltii pohjalla pitää veden puhtaana. Juuret kehitty\'ät kasviin k y m - Tällaisen keskinäLsen tledonvälitvk-! tai kahdentoista viikon kulues-sen lisäksi toistensa probleemoista j P " " e ä E S ä ja yiileässäpalkassa. K u n U E : n unio ja farmarirvhmät ovat ?o- | J""ret alkavat täyttää vesilashi ja pineet puhujien vaihdosta tarkoituk-! ruohonpiikit pistävät esiin latrasta, sella avustaa tvöläisiä ja farmareita i ^o^^^^a"'^''»svi asteittain tuoda päivän-vmmärtämään paremmin toistensa 1 ^«^0=^" J« hyasmtti kasvaa hitaasti probleemeja kohtalaisessa valossa j a lämmössä, j o - Erinomainen aloite. ka el saisi nousta korkeammalle kuin 65 astetta. Kukin mukula kehittyy kauniiksi hyvänhajuiseksi hyasintti-kukaksi noin iieljän viikon kuluttua. Valkoinen narsissi on myös suosittu si-säkukka. Paras on ostaa n i in suuria juurimukuloita kuin saa — mitä suurempi mukula sitä enemmän kukkia. Aseta koristeellisen astian pohjalle tuuman paksuinen kerros pieniä vieru=" kiviä. Aseta mukulat lähekkäin toisiaan, mutta ei n i in lähelle, että koskettavat toisiinsa. Pane lisää pikkukiviä astiaan kimnes ainoastaan mu-kulain kärjet ovat paljaana. Lisää vettä niin paljon, että se koskettaa mukulain alaosaan, mutta älä peitä umpeen vedellä. Pane astia viileään paikkaan ja anna juurien kehittyä kolmen viikon ajan pitämällä vesi a i na alkuperäisellä tasolla. Anna sitten niiden olla viileässä paikassa ja kukkien pitäisi kehittyä kolmen liikon sisällä. Useita muunlaisia kuklcien juurimu- Munia syövät kanat Mitä voin tehdä estääkseni kano-jeni syömästä munia? Puuttuuko n i i l tä jotakin ruokalajia? Se voi johtua kylläkin kehnosta "fiidistä", joka aiheutt:'.a sen. että kuoret munissa ovat heikot ja niin ollen helpasti särkyvät. Kun muna särkyy, niin kanat helposti oppivat munan S5-ömisen ja se kiihoittaa niitä .särkemään vahvakuorisiakin munia. Tapa voi johtua myös siitä, että pesiä ei ole riittävästi ja niin kanat munivat lattialla, tai ei ole riittävästi pehmi-kettä. Ja tapa voi johtua .muistakin syistä. • Yksi nopeimmista keinoi.sia tuon t a van lopettamiseksi kanoista on katkaista pikkuisen kanan nokkaa y';ä-pflolelta. juuri sen verran että se tulee hieman araksi nokkimiselle. Ja toisina keinoina on munien kokcrniinen usrammin. pesien varjostaminen p i - meämmiksi. pehmikkeen, lisääminen pesiin ja lattialle munivan kanan nostaminen pesään, jos mahdollista. poissa. K i m Oimasvaaran kisat ovat Jonkinlainen päätepiste talven £uur-kilpallullle, voidaanlcin nyt luoda jonkunlainen silmäys talven tuloksiin se. kä määritellä parhaat miehemme. Jos uskaltautuisi 'ennustelemaan, ketkä suomalaiset saavat matkalilpun Lake Placidiin v. 1950, n i in on sanottava, että valinta muutamien kohdal. ta on helppo. Pikamatkalle on a i n a k i n pari miestä varmaa j a he ovat Viljo Vellonen ja Paavo Lonkila. E d e l linen on Suomen mestari. Salpaufsj-län, Solleftean j a Otmasvaaran pikamatkojen voittaja. Hän on epäonnistunut vain HolmenkoUenilla sekä Puijolla, edellisessä sairautensa -vuok. sl. Lonkila on ollut hyvä kakkonen SM-kllpalluissa, Oilnasvaaralla, 3:s Solletteassa j a Puijolla voittaja. Edellämainittujen lisäksi on pikamatkalle useita nuoria kj-kyjä sekä Heikki H a - su, joka kylläkin saa edustaa Suomen vä,rejä yhdistety.ssä. Todennäköistä on, että hiihtoliitto valmentajansa Vel i Saarisen esityksestä valitsee asan edustajiaan j ö t^män talven hiihtojen perusteella. Pitkälle matkalle ei ole itse^ asiassa ketään varmaa edustajaa. Tosin Pekka Vanninen on ollut varmin hiihtäjämme, mutta hän on jo 38-vuötias, joten ikä painanee. Menon 3n, Ovaska ja K i u r u , ovat voittaneet kukJn yh_ den ainoan suurkilpailun heidän s i joituksensa muissa kilpailuissa on c l - lut heikompi. Tänä talvena on ollut poissa, laduilta sellaiset suuruudet kuin Benjaniln Vanninen, Klrve.s ja R a u t i . Ola ja jos heistä joku pääsee kuntoon, on kilpailu matkalipuista todella tiukka. On nÄet huomattava, että kullak i n matkalle voi osallistua ainoastaan kolme osanottajaa. Ja viiskymppisen hiihtoon voidaan valita pikamatkan Vellonen tai Lonkila, vaikka matka saattaa muodostua liian raskaaksi. Onhan Lake Placidissa näet kolme l a j i a : viesti (3x10 km.>, 18 km. sekä 50 km. Tuntuu luonnolliselta, että viisikymppinen saa omat erikoismle-hensä, jotka jaksavat tiion matkan hiihtää täyttä häkää katkeamatta. Yhdistetyssä on ediustajanamme kultapoikamme Heikki Hasu, joka mä-essä on tänä talvena osoittanut varmistamista. Hän lienee, joka tapauk. sessa muuan varmimmista pallriuto-miehlstä, vaikka norjalaiset ovafcto-solttaneetkln nousua tässä heidän lempilajissaan. Mutta keitä Heikille sem-aajaksi? Martti Huhtala ei ole ollut entisensä, mutta voinee saada "tiketin". St. Moritzin kävijät Salonen sekä Silvonen tuskin tulevat kysymykseen. Miitta kenties Heikki M e riläinen, joka oli myös mukan.a St. Moritzissa tosin sotilaspartiossa, saa luvan pakata matkalaukkunsa. Meri-. Iäinen on nuori ja kehityskykyinen, joten, hänelle matka saattaisi muodostua ponnahdukseksi v:n 1952 t a l - violymiÄalaislin Osloon. Mäenlaskussa paras mfehsmme on ollut Matti Pietikäinen. Hänen .seuraajikseen valitaan joku seitraayi-sta: Laakso, Johansson, Kuronen. V i l j a maa, Heino. Sitten saavat Amerikan suomalaiset tutustua myös naishiihtäjiimme. Ja heistä Suomella on„ syytä dlla ylpeä. Kalkki smurkilpailut ovat meikäläiset voittaneet ja näin maallikko u.skaltaa ennustaa tapahtuvan Läke Placidis-sakln. Edixstajamme lienevät hiihtokuningatar Kerttu Pehkonen "kama-rineltolneen" Tyyne Wideman sekä Helli Kilplvlrta. On luultavaa, että Coloradon .Aspe-nissa suoritettaviin alppilajeihinkin lähetetään edustajia, mutta se riippuu valuutasta. Alonen ja Vartiainen l i e nevät tälläkin kertaa vahvimmat eh-dokka^ at. Hehän olivat jo St. M o r i t zissa, vaiiika eivät palktanoille äjott-ttmeetkaan. Tällainen on siis ennustelumme osanottajien kohdalta. Miten pärjäämme kilpailuissa, se on taasen asla erikseen. Mutta on sanottava, että hiihto on noussut huimasti K e s k i - E u - rcopan maissa, joten ei olisi mikään Jos munien kuoret ovat heikot, n i in silloin tulisi kiinnittää huomiota " f i i d i i n " ja tehdä siinä korjaus. Ciiloita on saatavana kukkakaupoissa tai osastokaupoissa ja istuttamalla niitä veteen sarjottaln noin parin v i i kon väliajoin, saadaan kukkia huoneeseen pitkäksi aikaa. Yleensä enimmät kasvit vaativat aurinkoa, ilmaa ja kosteutta. Vaihda ilma huoneessa usein ja varaa jonkinlaista kosteutta, ellei muuten niin pidä astiassa vettä kasvien lähellä. Köynnöskasvit ovat myös hauskoja sisäkasveja. eivätkä vaadi paljon hoitoakaan. Joskin murattlkö3mnös or kaikista tavallisin, h i in on toisiakin, kuten pholodendron. pothos, gräpe-murattl ja kangarooköynnös, jotka ovat yhtä tukevia ja kestäviä kuin koristeellisiakin. Miu'atti kukoistaa parhaiten kohtd- Xaisen viileässä sonpärlstössä. ei enempää kuin 65 astetta, mikäli ilman kosteus varataan. Köyimös tulisi pestä kerran viikossa laskemalla hanasta kylmää vettä päälle. Kaikki nämä kasvavat midlassa yhtä hy\'in kuin vedessä. Vedessä kasvattaessa on pidettävä puuhiiltä astian pohjalla jotta vesi pysyy puhtaana. sutUTllätys, jo3 palkintosijoille ilmestyisi joku heikäläinenkin, »uotsälai-sia on kuitenkin hiihdossa pidettävä voittajaehdokkaina, heidän vaaralM-simpina kilpailijoinaan suomalaisia. Mäenlasku menee norjalaisille, mutta seuraavina ovat varmaan suomalaiset, yleispistelssä saattanemme tulla tolsek si. Mutta ken elää, hän näkee. Amerikan suomalaiset voivat jo kuitenkin suunnitella matkaa Lake Placidiin tammi-helmikuussa y. 1950. , ' 'fc •• it • Amerikan suomalaisille tarheaxmys-täville on tiedoitettavana ikävähkö mitinen. Matti Pietiliäinen loulckaan-tui harjoituksissa Puijon suuriöäcssä. Suksi irtaantui jalasta ilmassa ja M a _ tm pudotessa lävisti toisen korvan. Matti vietiin nopeasti sairaalaan, jossa liän joutui makaamaan kymmenisen päivää, ennenlniin pääsi Iratiinsa toipumaan. Tämän onnettomuuden vuoksi hän ei vohiut osallistua Oimasvaaran kispihin. -Hänen Uhaksis-tonsa ei kuitenkaan kärshayt vaurioita, joten pienoisen tauon jälkeen harjoittelu Jatkuu entistä volmaperäi-semmin. * • • Siellä Amerikassa elää ja vaikuttaa suomalainen .ammattinyrkkeilijä Elis Ask, joka on nyt Dempseyn hoivissa. Täällä kotiijiaassa seurataan mielenkiinnolla . ^ k i n otteluita j a pidetään peukkua pystj'ssä. Toivottavasti Elis-polka pääsee nousemaan ainakin l ä helle huippua ellei mestaidksi saakka. Tässä yhteydessä Uenee syytä jnainita, että ammattinyrkkeilijämme ovat pärjänneet hyvin kansainvälisillä k i l _ pakentillä Euroopassa. Mutta Jieldän palkkionsa ovat olleet kovin pienet ^kandinavian maissa Ja siksipä eräs nimekkäimmistä. Yrjö Piitulainen, matkustaa Ranskaan ottelemaan. Hä-neUä onkin hyvä'nimi siellä, sUlä hän on • otellut kymmerikimtaa raiiska-laista vastaan ja voittanut kalkkL K u n nyt yritetään saada Helshikita Euroopan mestaruus ottelulta vielä tämän kevään aikana, n i i n on mahdollista, että Yrjö PiitulaineiJtih pääsee haastajana mukaan. Mutta sitten on taas vannaa, että meikäläiset huiput siirtyvät ammattilaisiksi. Jo nyt p u hutaan E r k k i Piispan, joka ottelee a l le 57 kg n sarjassa, siirtymisestä. P e rästä kuuluu . . . Nyrkkeilystä puheenollen lienee syytä nxainita, että Euroopan mestaruudet jaetaan Oslossa kesäkuim 13— ^8 pnä. Suomi lähettää suane täyden kahdeksikon. puultavasti tulos on lohdullisempi kuin Lontoossa, s i l lä uskoisin Harri iS. Gajanderin ja Teemu Kuuselan pitävän pintansa. Mutta hyviä poikia ovat myös Leo Ljungberg j a E r k k i iE»iispa, joten p a l kintosijoille pitäisi päästä ainakin näissä sarjoissa, k u n edessä on vielä useat katsastukset m.m. Tianskaa vastaan, palataan . näihin, asioihin tuonnempana. • • • Kevät on täällä jo pitkällä eikä sq, ihme olekaan, sillä Etelä-Suomeen tuli talvi oikeastaan vasta maaliskuim alkupäivinä. Nyt ovat Jo vähät l u met sulaneet olemattomiin Ja yleisurheilijat ovat painuneet tutuille lenkeilleen. Kesän tuloa ovat ennusta^ neet myös mbnet ulkomaiset kilpailukutsut, joita tunnetut tu-heilljanune ovat saaneet vastaanottaa. Suomeii urheilu on siis kaikesta huolimatta km-ssissa. Amerikan* suomalaisille tuttu Mlkko Hietanen kilpailee todennäköisesti Brysselissä Belgiassa kesäkuun 22 pnä 20 km':n matkalla. M i k . ko on hoitanut k i m t d f ^ n m l m . K i i h - tämäilä j a on t o d ^ u t a k l l l e s - j ä n teensä jälleen kestävän. — Maileri-kykymme Dennis Johansson ^on saanut m3rös useita taitsuja. TääHä Suomessa odotetaan vissillä ' mielenkiinnolla TJSÄ : h urheilujoukkueen tuloa 'Etiröopan turheille, sillä ainakui osa siitä vieraHee maassamme. O n siis odotettavissa kansainvälisestikin vilkas kilpäili^usl, johon meikäläiset utiden valmehtäjahsa, keihäs-Matti JSrvisen johdolla perinpohjaisesti valmentautuvat. Helsingissä, hiihtikuiln 1 phä 1940, 'Paavo J . Pitkänen. Si&LAATTEiA Jotkut ihmiset kasattavat, että kaikki salaatit ovat vain n i i n pai j o a . h e i niä, joita kaunistetaan niin. että niitä tekee mieli syödä niiden vitamiinipitoisuuden takia.* Tosi on, että .useat ihmiset luokittelevat salaatit "heiniksi'' j a kieltäytyvät niitä ^ömSstä. On vaikeampi tehdä hyviä, salaiatteja t a l vella tai aikaisin keväällä mutta käyttäen hiukan mielikuvitusta niitä voi tehdä kaikkien mieliksi: Salaatit joissa on mimia, papuja, juustoa, Icalaa tai Uhaa ovat yhtä ravitsevia kuin kuuma lihaa ja penmaa sisältävä ateria: Tässä on joitain salaatteja. Joita voitte kokeilla. Fapnsalaatti 6. kovaksikeitettyä mimaa li kupillista ranskalaista salaatti- « öljyä » ^ 3 pöytälusikallista raastettua "hor-seradishia" 3 InipilUsta paistettuja papuja (string beahs) lettucea. ' / Pilkkokaa munat hienoksi, lisätkää kastikkeeseen, sitten lisätkää "horse-radish". Pankaa papujen päälle ja antakaa seisoa Vs tuntia. Tarjotkaa lettucen päällä. — 6 hengelle. TomatUtisalaattia 3 kupillista pilkottua kaalia , 1 teelusikallinen suolaa 2 nöytälusikallista etikkaa Vs teelusikallista pippuria 1 pöytähisikallinen sokeria I kupillinen kannutettuja tomaatte- . ja -1 teehisikalUnen-raastettua sipulia (jos haluatte) 1 kupUUnen hienoksi viipaleiksi pilkottua juustoa Pankaa pilkottu kaali astiaan. Sekoittakaa suola, etiickar pippiuri. sokeri j a sipulit tomaattien kanssa. Kaatakaa kaalin päälle. Antakaa seista 10 minuuttia. Lisätkää juusto Juuri ennen kuin tarjoatte salaatin. — 6 hengelle. Palsterna&kasalaatti 2 kupillista raastettua raakaa pals-terhakkaa (parsnip) 2 kupillista pilkottuja omenia (hiukan kuorta jätetty päälle). Vt kuidlltsta pilkottua appelsiinia ^4 teelusikallista suolaa ktipillista-salaattikastiketta 'Pahkaa kaikki aineet yhteen. Jäähdyttäkää ja tarjotkaa lettucenpäällä. — 6 hengelle. Albanialabta salaattia 1 pauna tuoretta nuorta spinäattla (spinach) . 4 palaa pekonia 1 pöjrtälusikallinen pekoohirasvaa 1 teelusikallinen mallas (ma}t) etikkaa H kupillista ranskalaista salaattikastiketta ' Vs teelusikallista mustaa pippuria Peskää splnaatti-hyvin. Käyttäkää ainoastaan spinaattilehdet, heittäkää pois varret. "Kuivatka^ spinaatti h y vin, j a pankaa se Jääkaappiin puoleksi tunniksi. 'fällä välillä kun se on Jääkaapissa paistakaa pekoni hitaasti, kaataen pois rasva sitä mukaa kuin sitä kertyy. K u n piekoni on osittain paistettu, katkaiskaa se pieniin paloihin. Paistakaa HUOTSALAISIA Andersson^s "Mora" met^st^- ja tappipuu^^oi, • • * • * • • • / * • ^ No. 347 — '%Mora" meisästygpuukko, hinta ... Ruostumaton terä j a helat tupessa. No. 27 — ''^fora"ineisästyqpthtkko/hinta Ruostumattomat helat veitsen pää.ssä ja k pessa. No. 2 2 ^ '^Mora" tuppiptuukko, hinta ^gji ^ Buostimiattomat hopeaiset helat tupes^ veitsen päässä. * Np. 13 — " M o r a " iuppipiiukko, hinta 52Ä Erikoisen halpa tuppipuukko. Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tehoa. Tilatkaa osoitteella: * * VAPAUS PUBtlSHING CO. LTD, Box 69 Sudbury, Ontal Canadan iallitoksenelinkorkovaku sitä vieläniin kauan, että se on kovaa. Pilkkokaa spinaatti. Lisätkää pekoni, pdytälusikällisen kutunaa pekoniras-vaa, etiklcaa ja mustaa pippiuia. L i sätkää salaattikastike hitaasti j a kevyesti sekoittaen niin kauan, että se peittää spinaatin paksusti. (Varttiku-pillinen salaattikastiketta voi olla liian, paljon). Ahtakaa salaatm seistäJää-kaapissa 20-minuuttia ennen t a t a mista, että mausteet ehtivät hjrvln yhdistyä, — 6-hengelle. ^ Lähes miliaardin korvaukset Neuvostoliitossa . 3 «OITAA TAI KAKSI Ki\NAA On arvioitu, että rehuilla, jonka 3 liottaa syö t a i pilaa, voidaan ruokkia Icaksi munivaa kanaa koko vuoden. Sen ohella rotat aiheuttavat muutakin vahinkoa. Ne tappavat kanan-poilcasia, vioittavat rakennusten ;pe- •rustuksia. y j n . Rottia voidaan koht-? folioida myrli:yllä jt^ löukullM. mottia h3rvä kissa on sittenkin kaikkein parhain rottien vihollinen. Suomen voimistelu-ittestäriiuskiisojen tulctkset HdsiiddL — ( S - S ) — Suomen mestaruuskilpailut voiinist^issa suooriteU tiin Tumisa huhtikuun 3-* pnä. Löpputuk&set: 1) K a l e v i Laitinen, H3.«0. 2) Paavo Aaltonen 119^,^3) VeiMco Huhtanen, 112jflO, 4) E.-«e€s-te. H1J90. 5) A . Saarvala 1OTJB5,^) O . Karma.l(n.04. 7) Jalava 104^45. 6) E . Numminen 100.45. ^) K . Lenqiinen 97,80. • ' Nuorten sarjat: 1> R . Nieminen 66,- 85. 2) E . Vieiumäld, 65.65. 3) E . R i s tola 64,05, 4) A. ykjankD. j M , S) J . Cronstedt, €3*60, 6) V- Lipponen, €2,7. Bove j a Syrjälä Jceskeyttivit ICKik-kaäntuniisen vuokä. Tamier. Satani j a Heikki SavoUtnm «ivSt ottaxteet 'Csaa. Vtdxnistelijanmie joutuivat'koetxik-seUue Unkariin, Jossa fBodapestiesa suoritettiin maaottehi jo huhtikuun lo pniä. i H ^ s i n U . ^ Kuten tiedetään a i heuttivat suomalais-hitleriläiset J o u kot^ .sotatoimillaan Neuvostoliitolle suuria vahinkoja. Tuhotun j a hävite. -.tyn omaisuuden lisäksi kuljetettiin suomalaisten kapitalistipiirien toimesta- sodan Bikaha Neuvostoliiton alueelt a suuret määrät tuotantolaitosten . kalustoa, maatalouskoneita ym.. puhu. matt^caan kuittuiuimuistctnerkeistä ja kirkoille sekä j ^ i t y i s i l l e neuvostokansalaisille kuuluvasta omaisuudesta. 'RosvotdEsen l a ^ t on Suomea kansa joutunut: makaamaan veroina. HaUitidEsen kertomuksesta vuodelta IMS. jcfer' viime vIiko!lla jätettiin eduskunnalle,, ilmenee, <ttä Neuvos- :toIlitoIleiialautetusta omalämdesta on valtiovarainministeriö kertomusvuo- :den ic^putm -mennessä myöntänyt^ korvausta 612 .iiakilalle yhteensä y l i «40 milj. markkaa, l & t t a k i n huo-nsattava menoerä olisi ilman muuta -'kuuhmut sodan aifaeuttajioa,.siitä lQ>öt3rnäden j a losvotäcseen ^ U i s t y - neäen-maksettanraksi. Pyrkien edistämään säästäväisyyttä j a rohkaistakseen maan väestöä tekemään säästöjä vanhuuden päivien varaile, on Canadan liittovaltion h a i - Utus harjoittä&ut vakuutustoimintaa vuodesta 1808 lähtien, lamä hallituksen vakuutustoiminta oii rajoittunut kuitenlcln ainoastaan n.s. elinkorkova-kuutusten myyntiin. , Nämä ellnkorkovakuutukset jakaantuvat pääasiassa kahteen ryhmään. Suiuimman' ryhmän näistä ellnkorko-väkuutdkslsta muodostavat tulevai-subdessa maksettavat elinkorot ( a n - nuity). Ihmiset'maksavat huorina ja anslökykrisinä ollessaan kuukausittain, neljännesvuosittain, v u o s i t - t a i n tai yhdessä erässä' vissit nialBut, saadakseen vissin iän saavutettuaan kuukausittain (ellei ole toisin sovittu) määrätyn sumuisen tulon (elinkoron), joka hallituksen myymiin v a - Icuutukslln nähden e i saa olla kymmentä dollaria pienempi tai 1,200 dollaria suurempi vuodessa. Toisen rjtoiän muodostavat ne vanhat ihmiset, jotka maksavat vissin summan yhdellä kertaa, saadakseen sen jälkeen lopun elämänsä ajan kuukausittain vissin simruisen rfinkoron. Näitäkään ei myydä 1,200 dollaria suurempia. Aviopari voi ostaa elinkoron myös siten, että sen maksamista jatketaan jälkeen jääneelle puolisolle^ n i i n kauan k u i n häh ön elossa. -1 Asiantuntijat väittivät tämän hallituksen • elinkorkovakuutustoiminnan alkuaikoina, että hallituksen elinlto-rot olivat huomattavasti halvemmat kuin yksityisten yhtiöiden vastaavat vakuutukset. Niiden vältetään olevan vieläkin edullisempia kuin yksityisten vakuutuslaitosten vakuutukset, vaikka vakuutusmaksuja on usein koro^ tettu. Vakuutusmaksujen korottamisen i l moitetaan johtuvan siltä, että vakuu-ttismafcsUt perustuivat vanhoihin kuo-levalsuustilastoihln. Kun ilunisten keskimääräinen elinikä kohosi, piti heille maksaa elinkorkoja kauemmin kuin la^elmat edellyttivät. Koska ihmisten keskimääräinen elinikä näyttää tulevan vuosi vuodelta entistä korkeammaksi, tarkistetaan -laskelmat tästä lähtien vuosittain. Hallitus myy myiSskin elinkorkpva-kuutuksia rylunäkaupalla yhdistyksille Ja työnantajille. Viime vuosien aikana ovat erinäiset yhdistykset ja l u k u i sat työnantajat tehneet hallituksen kanssa sopunuksen elinkoron takaamisesta jäsenilleen tai työläisilleen, s a - mohi perustem ja edellytyksin kuin noudatetaan yksilöihinkin nähden. Vakuutusmaksut voidaan väh ko kokonaan tai osittaii^ palkoista. Viimsmainitussa tasa voivat työnantajat csällistua tusmaksujen suorittamissen. Viime vuoden maalu^k. lop'di voimassa kaikkiaan 210.935 sen myymää elinkorkova'- jolsta 44,099 perusteella elinkorkoina $18,919.715 vuodesai tJUt 166,836 vakuutusta ovat 1^ tyneitä, s.o. elinkorkoja ry maksamaan myöhemmin. Hallituksen myymät elinkoioi yleensä verrattain pieniä, sillä puolet (46.7 pros.) niistä anutsj hemmän kuin 300 dollarin lon,neljäsosa (24.8 pros.) 30" larHn vuositulon ja loput 23.5 tla 600—1,200 dollarin vuasitulcn. lituksen elinkorkorahastossa lisk. 31 pnä J948 kaikkiaan $429 Tämä elinkorkovakuutus on idstmön hallmnassa. Yksity sla tietoja siitä voi saada kirjoi la osoitteella: Annuiti€.s Branci, partment of Labour, Ottawa. ' voi myöskin saada niistä posi toista, jotka myyvät money-ord:. Parlaimenttien liiton pohjoismaisen osaston kokous Suomessa HelsinkL — (S-S) — Par välisen liiton Pohjoismainen pitää kokouksen 'Helsingissä! 13-15 pnä. Kokoukseen •Ruotsi, Norja, Suomi, Tanska jj lanti. Parlamenttien välisen liiton' maailmaa käsittävä suuri koi Tukholmassa syyskuun 7 p:ni M n kokoukseen tulee yli 508 täjaa eri puolilta maailmaa, kokouksen tulee joitakin esit joitä myös Suomesta. Kuulantyönnön parh tulokset viime vuonria New York. — Amateur Arhlet; den mukaan maailmanparhist lokset kuulantyönnös.sä viim? T oHv^ seuraavat: 58.%—Fonville, USA 56.2—-Thompson, USA 55.1%—Delaney, USA 54.8%—Fuchs, USA 64.4—Bayless, USÄ 54.%—Lipp,- Neuvostoliitto 54.—Jasser, USA 53.7ii—Chandler. USA 53.5K>-^Prather, USA 53.öVi—Shipkey. USA l l s s ä y h t ^ e s s ä on-'^jtä-palauttaa mieliin JfeuvostoliitQn sekin kansaamme kohtaan osoittama huomaavaisuus j a ^ystäTalHsyys. jota «e osoitti antaessaan rmeiUe vuonna 1946 a n - teäEsi Iä!hes puolet pal»ttustavarain -määrästä, -r- TyitmTngan gftpfaififtt- — EnKimnyLiset kflilasomTOkset, rjoi-, t& .kiytettUn :ncBna]dlstea aUodcante-n a . t e h t i l n raudasta. Smrtat Kattnistld CSJrn PORT ABTHURIN OSASTON NÄYTTÄMÖLTÄ, 316 BAY «TREET esitetään f öisen kerran kaunis Unkarilainen lauluna vtdviä 'PUIMfllEII UUKKU' (4rnäytöstä) Maaaiantama iiUhtik. 18 p:nä, alkaen klo 8 illalla HENKILtfT: ' Török aohail, kyläntuomarl . Zstffi, hänen vaimonsa Ziilltfs-Vall,husaari akupseeri . . . . Cttak Aims, husaari Imipraali Bores, husaari korpraali Batsnmestari '...t, H»jo8 8W£i,Tiehtoori > "Benmi^VaM, notettio CSstS*-Gyntka JoUeb Mentci ;I«vdltt7iIIä» postimies [palvelijoita Eräs poika Poliisi < • JackKceS . . . . Alli PajuBS . . . . . . . . TedLate . . . . . . Wm. Laiie . . . . Sam PukkW . . . . Aarne Tuotn Niilo Keics . . . . . Wili H a ^ . . . Kerttu K o * Elvi Ky?? . Lily SandströS F. Hakan® •' i M a r i o n^ Ahti Westerb2« .. Eino Lempi^ . . . Aino HeisiUi»'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 12, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-04-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490412 |
Description
Title | 1949-04-12-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 4 Tiistaina, huhtik. 12 p. — Tuesday, April 12
Suurpääoman ohjelma
puutteen olotilaan
palaamisen hyväksi
Yhdysvalloissa on nyt kysymyÄ y l i - i
jäämältä ja hallituksen maatalous-j
departmentti yrittää ^aada farmareiK
ta valtuudet vehnäylljäämän kontrol-
, 11a varten.
Ulkomaamarkkinain epävarmuuden
takia USA:iMnaatalou5Slhteeri Brnn-nan
aikoo suorittaa maanlaajuisen
yleisäänestyk.sen farmarien keskuudessa
sen hyväksi, että vehnän viljelyksen
pinta-alaa vähennettäisiin 25
'prosentilla v. 1950. Tämä voidaan
tehdä Jos kaksi kolmannesta farmareista
antaa ehdotukselle kannatuksensa,
•
C ^ . . . M . % • . : « li«Xl'>;: ^ Marshallm apu vie rarmaril ja lyOlai- \ markkinat ja tomaat.
1 L i • 1 • • £ tien hinnat laskevat
set yhtetstoiminfaan
M^neapoHs, Minn. — United Elec-
Sota heinäsirkkoja
vastaan
Line Elevators Farm Servicen johtaja
tri F . J . Grcaney kehoittaa kaikk
i a farmareita liittymään sctaan hei-iiä$
Irkkoja vastaan. Hän kirjoittaa:
On paljon merkkejä siitä, että
Tuosi 1949 saattaa olla pahin hei-näslrkkavaosi
lärtsl-Canadan historiassa.
Miljoonia eckkerinaloja
peltoa Manitobassa, Sashatchewa-nissa
Ja Albcrtassa uskotaan jon-tuvan
heinäsirkkojen hynkkäyksch
hohteeksi V. 1949. Valmistukaa nyt
^ tosimielessä sotaan näitä tuholaisia
vastaan.
Mitä tarvitaan jotta voitaisiin vält-ifiä
tuhoisat satomenetykset heinäsirkkojen
takia V. 1947? Kaiken muun
yläpuolella farmarien ja muiden k.o
alueiden asukkaiden pitäisi, liittää
voiman.sa kunnallisten ja map.kunnal-i
i s t en virkailijain kanssa taistelussa
heinäsirkkoja vastaan. Jos tänä vuonna
halutaan saavuttaa salaprosenlti-nen
onnistuminen heiniisirkkojcn
kontrollissa, .silloin pitää sirkka-alueiden
kaikkien farmarien osallistua
taisteluun.
Ensimmäisenä puolustuslinju.na
on oikea vljelysmuoto. Seuraavassa
on muutamia välttämättömiä seikkoja:
1) Kylväkää aikaisin. 2) jät-
(äkuä kesannolle heinäsirkoista pahasti
kärsinyt sänkimaa. Tos'asi-assa
tänä vuonna tulisi välttää, jos
suinkin mahdollista, hciMäsirkoist.T
, kärsin'eidcn sänkimaidcn kylvöä,
3> pitiikää suoja- ja pyydysalueita
kaikissa kesantopelloissa ja järjestäkää
niihin myrkkysyöttejä tai
Chlordania.
Toinen puolustuslinja on se, että
käytetään ajankohtaisesti ja oikeita
myrkkysyöttejä, ruiskeita tai pölyjä
riittävästi. Tänä vuonna Manitoban,
Saskatchewanin ja Albertan hallitukset
suosittelevat yleistä käyttöuf varten
liutta heinäsirkkoja tappavaa kemikaalia,
mikä tunnetaan Chlordan-
Lc^mingrton. Ont. — Lounais-On-tarlon
tomaatin kasvattajat ilmoittivat
viikko sitten maanantaina, että
trio Workersin o.?asto 1139 op ryhtv- j,^. odottavat tomaattien hintojen las-nyt
laatimaan union jäsenten ja työtätekevien
farmarien yhteistä toiminta-
ohjelmaa.
Jo viime kuussa unio-osaf,to lähetti
farmariväestölle kirjeitä, joL^-sa korostettiin
yhtetefolminnan tarpeelli.suut-ta.
Vastauksena näihin kirjeisiin
kymmenet Minnesotan farmarit ovat
tervehtineet UE:n tekemää aloitetta
ja sitoutuneet antamaan tuken.sa y h teiselle
toimintaohjelmalle.
"Me olemme valmiit ja halukkaat
olemaan yhtei-stolminnassa ratkais-taksemm.
e yhteisesti yhteiset problee-kemista
v. 1949. Tämä siltä syystä
kun viime vuoden sadosta jäi suuri
ylijäämä kannutettuja tomaatteja ja
tomaattimehua. Tomaattien kasvattajien
tietojen mukaan tomaattien
hinta on tänä vuonna $22.60 tonni,
verrattuna $25.10 hintaan viime vuonna
— ja sittenkin vähennetään v i l jelyksen
pinta-alaa noin 66 prosentilla;
Tomaattien ulkomaamarkkinat
ovat pysähdystilassa, sanovat kasvattajat.
yrtieiluriiiifcatliah kuulinnii^
(StMHDi-Senran lähetUunä orhcilii-katsans)
Ounasvaaran kisat saatiin suorittaa
loistavissa olosuhteissa, mikä
miellyttävintä, niin/Ounasvaara h l i h.
tojen kohdalta säilyi suomalaisilla.
Mäenlaskim voitti tosin ruotsalainen,
mutta meikäläisten parhaat Matri
Pietikäinen, L |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-12-04