Vapaus, March 25, 1950

              M Ä
<;somdoinRn BafnmasläSkäriJ:
Elm M Darluun tet fcolm.
brr». h. De^ROSIERS
IliMrJASLAAKXKI
j j : Eto M- Sndbnry, Ont.
I s - o - i i s i n e n tyttö paiveluSsessa
i,l;.ttUa 8-8573 Kotipobfifin 8-8529
* Begent teatterin TJeressa
05
Tarkisiuttakaa siimanne: \^
Ifrank /?. B/ocfe
Optometnstillä
KOHTUULLISET MAKSUT. .
iilpRC'OHN. 4T-4, 041140 - MackDeyU IrtaHkAenÖnIuNs.
Rosery Florist
KUKKIA KAIKmLE
TILAISUUKSILLE
74 Larch St. Puli. 3-1882 Sudbory
EdxDcniOn. — Tämä lannea liaupuri-iki
vie paljon tärkeämpää osaa kan­sainvälisessä
vehkeilyisa mitä ihmL
set yleensä otaksuvat. Esim; Beja
Swanki, L P P : n johtaja i^bertassa. s a .
noj viime viikolla puQlueen seitse^
männasaä. . maakuntakonventionissa
seuraavaa: }
"Edmonton on nyt Amerikan tärkeä
strateginen sctatukiasema, tarvikei
ke^:us Amerikan tukiasemiUe, joitii
on maamme pohjoiscsassa ja Alaskas­sa.
Edmontonin: lähettyville srmressa
salaisuudessa rakennettava RCAP:*!
lentskcnekentta Namao arvioidaan
tämän mantereen toiseksi suurimmak­si
ja kaikkein nykyaikaisimmaksi Ien-tokentäksi."
'
Jäpkkien lentokoneita kuullaan ja
nähdään lentävän ilmassa. Täällä
näkee jänkkien moottorisoituja väli­neitä,
sekä yhdysvaltalaisia upseereita
j a sotilaita. Tämä on kaupunki, mikä
todistaa, että T im Buck « n oikeassa
sanoessaan, että Ganada on jankkien
Kirj. Citarles Sims
jniehittäi^ maa.
J a Ottawa hyppää aina-kunjänkit
haluavat. Vain neljä esimerkkiä:
1. Canadan suurin varikko -r-. n e l ­jännesmailin
laajujnen^r- rakenne­taan
tänä vuonna ^dipontoniin;
2. StiXpeld, Albeitap salainen pro­jekti,
« n suurin •'Iflöorutory'*-Ajn^ri-fcassa.
j a valmistaa iajkealaisia kuoL
lettavia bakteereita j a (.audinsieinenlä.
3. Edmonton-Superior, Wisconsinin
öljj^utkilinjaa l^irehditään sotapro-jektina
valmiiksi tänä vuonaa; sa­malla
nyt painostetaan kahden putki-jchdon,
• rak«itamis?3Bi SeatUeen.
Washingtoniin, jotta ^Albertanluo»-
nonkaasu saataisiin-iänkkien Eotateh-taisiin.
, '.. • ..V
4. Viime viikolla -Yhdysvaltain
kenraali DooUttle suoritti pikamatkan
tässä maakunnassa vtarimstamassa
Yhdysvaljtiain sotalaitoksia ja. tär­keimpiä
öljyprojektpjfti.
Ja älkäämme unhoittako, että jän-kit
laskevat saavansa .suin-ia vpittoja
. tästä. Standard OU kahn^ nUIjooaia
I Albertan aljysta; mutta caxiadalsdset
tjöläfcet ovat työttöminä — jäiikit
tuomat omanttyöyoimaosi ja antavat
^ t a s a laslstiseUe DP:lle.
ErSs Waai^««yn ptomoottOflri..mi-.
SHtansT, yrittää saada VEROVAPA-OSrSOPOroKSEN
kehittääkseen Jm-äonais^
n katuneV9n Edmontonin kau.
pungissa. Bän vaatii miljcpnia dtfla.
leitatoklrahpiksi Edmontonin vetoni
maksajilta ja täUa feextaa Maniungiri
Bbcia! eredit hallitus on suopeamieli-nen
tSUe asialle.
FABSIAaiT KRnSIX EDESSÄ
ItoiseUa puolen y l i 20.000 Albertan
^ I ä i s t ä on mmettänjrfc työmaansa:
j a farxnareita neuvotaan fvlthentäioMn
vehnäkylvöjenpinta-alaaisBlä perusr
teöla kun Edmonton 'Jourriai sanoi
maaljsk. 16 pnä; s'^ ^ ' •
"On viitattu (Marshaflin;avun, viiv^
kailijain t2imesta Washingtouissa>
ettei.Britannian anneta käyttää l a i n ­kaan
osuudestaan (Mnrshaliin avun
dollareista) Canadan vehnän j a peko­nin
ohmiseen."
Niin, selvää on, e t t i Albärta on
jänkki-imperialistisen iotaprovokatjon
j strateginen asema,
j On rohkaisevaa tietää, etta Alber-
I t an IJPP on toiminnassa nostattaak-jseen
työläiset ja.farmarit taisteluun
Neuvostoliitto on Sitkeästi 4a Joh-doomukaisesti
taistellut rauhan puo­lesta
ja sotaseikkailuja vastaan ole­massaolonsa
ensimmäisistä vuoästa
alkaen. Nuori neuvostovaltio ehdöt-
U jo 1917. sotiville vallolUe tuhoisan
sodan lopettamista j a yleisen ja o i ­keudenmukaisen
rauhan solmimista.
Tätä on pidettävä erSiänii joaan en­simmäisistä
tärkeistä toimenpiteistä,
joilla oh suuri kansainvälinen merki-tj^
s. iSaikki mj'öhemmät NeuvostolU-ton
ulkopoliittiset asiakirjat, nootit,
lausunnot ^ j a • neuvcstqvältuutettujen
tätä vaaraa va.?taaji.. Puolueionven.
'tioni. johon tmnulW o n tUaisnus osal.
llstua. antaa paljon merkkejä täkäläi­sen
tilanteen muuttamisen puolesta ja
ennenkaikkea siltä, että työläisten ja
farmarien voimakas rintama nousee
vastustamaan jfiukklen sotasuiinuni-telnua
aurinkoise.ssa Albertassa. L P
P : n ensimmäisenä suurpanoksena on
se, että levitetään 10.000 kappaletu
Tim Buckin lentokirjasta "Jänkklmle-hitys
Canadassa" ja se saa hyvän vas­taanoton
Albertassa.
Sudbury Footwear
FanUn suomalainen Jalktaelllko
Sndburyssa.
E. LATVALA
a Larch King Edward ri^ten.
KOKEILKAA
JUOMAA
Hyvää yksin tai seurassa
THE
SUPERIOR BEVERAGE
y CO.
PUHELIN 4-4313
305 Albinson Si. Sudbury
Sudburyn suurin ja suosituin
taxiliike
Xopea palvelus radion avulla
jOmist. Bill Toleck ja Earl MeiUeur
IAAW
VIELÄ
Pikku korjaukset
vapaasti
48-TlNMX PALVELUS
JOS H.4LUTAAN
PUHELIN 4-4237
VAPAA HAKU JA PALAUTUS
CLEANERS & D ^ R S
"Mille jotka pitävät"
1123 Copper CUff Road
SUDBURY
(25-1-8-15)
EINSTEININ KAAVA
Atomivoiman vapauttaminen on s^-
nan varsinaisessa mielessä käänteen­tekevä
tapaus tieteen ja tekniikan
historiassa. Se merkitsee mittaama­tonta
askelta eteenpäin ihmisen mah-dolIisuuksi.
ssa luonnon hallitsemiseksi.
Periaatteessa tämä ^kefointö merklt-
.see sitä, että painava massa muuttuu
energiaksi. Keksintö ei ole mikään
yllätys tieteelle. Jo vuosisadan alussa
Einstein laati kuuluisan kaavansa
massan " j a ehergin akvivalenssista
(e=m X 02, jossa e=eneirgia, m=massa
j a c—valon nopeus 300,000 km tunnis­sa),
mikä merkitsee iettä painava aine
sisältää mittaamattoman suuria ener­giamääriä.
10 kilon painoinen aine­määrä,
joicä ilman lämmönmenetystä
muutetaan sähköeriergiakisi, tyydyttäi­si
Yhdysvaltain koko sähköhtaii)een
vuoden ajaksi. 30-luvuIla keksittiin
yleisesti menetelmät, joilla aine kyet-tiin-^
uuttiamaän-^ eneiSgiätei;^
aikana keksittiin keiiiöt, '^joilla näitä
menetelmiä käytettiin hyväksi joukkor
tuotannossa ja —: hävitystarkoituk-s
i s s ä . ' • •, ''
Atomivoiman keksiminen muistut­taa
hämmästyttävästi tulen keksimis­tä
joskus kaukaisessa mennsisyydessä.
Tulessa ,;t)li.,birvittäT^ .hävityksen J^^
tuhmi vbiniia^i Miirtta ' k tm i h n U n^
oppi hallitsemaani ;sitä, ''se muuttui
luovaksi ja eteen^äiri vieväksi voi­maksi,
jota ilman kulttuurin kehitys
ei yksinkertaisesti olisi - ollut ajatel­tavissakaan.
,
Kuten kaikki tietävät, sisältää myös
atomienergia IhäiirftyS^ jot­ka
ovat paljon liirvittävämprä ja t u ­hoisampia
kuin tähän asti on tunnet­tu.
Mutta tulen tavoin siitä voidaan
tehdä Ihniisfcunpaan palvelija, luova ja
eteeniJäin vievä voima, •'joka kantaa
itsessään valtavia uuden sivistyksen
näköaloja, johon sivistykseen yeiTat-tuiia
koko tätönartinen kehitys tulee
olemaan pelkkää pimeää esihlstbiiäa.
K A K S I OHJELMAA
Mutta näitä tulevaisuuden näköalo-
1 ja koskevat ajatukset eivät liiku t a ­vallisen
kadtm miehen mielessä, kun
puhutaan atomivoimasta. E i , , hän
tuntee Iralyavaa pelkoa, jai ihiioltoa.
Meistä atomivoima ori samaa ' k u in
atomipommin räjähdys ja kuolema.
Atomivoönan jokainen uusi kehitys­vaihe
muistuttaa meistä uutta saatan-nallista
juonta ätlantilaisen virtavii­vaisen
propagandan tulvassa, jonka
tarkoituksena on ihmisten henkinen
valmentaminen sotaan.
Siksi vaikutti ikään kuin aivan toi­sen
maailman- sanomalta, kun huu­maavien
kuolemaa julistavien huuto­jen
seasta timkeutuivat esiin ViShin-;
skyh Neuvostoliiton nimissä Y ^ : n k o -
kokusessa 10.11. 1949 lausumat
Atomivoima valvontaa tkoskev^ kysymys on yhä edelleenkin ajankoh­tainen
Yhdysvaltain < vetypommlhnijauksep ja niiden moniraatiiaisten' ma­nööverien
Jälkeen,. Joilla Yhdysvallat ovat yrittäneet tehdä mahdottomaksi
kansainväliseen yksimlelisyyieen pääsemisen atomiaseiden kleltämisesfä ja
valvonnasta. Asian selvittämi$el(si jnlkaisenune tanskalaisen toimittajan
Ib Nordlundin esitelmän. Jonka hän piti helmikään 10 päivänä. Tämä kiin­nostava
esitelmä juilolslaan kolmessa iisassa.
LUONNOhJLÄÄKÄRI
189 Pine Street
^Öudbury. Ontario^
i Kuuluisaa
C.LL, maalia }a vernissaa
Puh. $-6433
EMPIRE COAL
& LUIVIBER CO. LIMITED
54 E lm W. Sadi>ur7
"Käytämme atomienergiaa taloudel-,
listen suunnitelmiemme toteuttami­seksi
Käytämme atomivoimaa to-teutaaksemme
suuria tehtäviä rauhal­lisessa
jälleenrakentamisessa. Toi­vomme
voivamme. 1 käyttää • atomivoi­maa
hyväksemme vuorien siirtämises­sä,
virtojen juolbun; miiHttattil^essa,
erämaiden tekemisessä hedelmällisiksi
ja uusien elämänmahdollisuuksien
luomisessa paikoilla, jpilla ihmisjalka
on aikaisemmin harvoin astellut."
Asettakaapa tämä sitä kyynllllsjTt-tä
vastaan, jcka loistaa vastaainme
eräästä aineriiskalaisteh lehden Times
Heraldin julkeisemasta artikkelista,.
Lehti kirjoittaa — ,eik|i ^äfeJt^ll-t*e
suinkaan mikään j t i j j ^ i n e n mielen­purkaus,
vaan tyypillinen ihnaus Jär­jestelmällisestä,
k^|ipjtukse6ta, jolla
päiväkä- päivään fmoukairoidaah on­nettomien
Ihmisten hennoja —:
"Lähetämme lentokoneita 40,000
j a l a n korkeudelle lastattuina atomi-,
p^tor; ja bakteripommeilla, jotka sur-ixiajtvät
lapset keiidoissaan, isoäidit
nikotisjakkaroillaan .ja työläiset työs-sääniV
.'.y'y-':
Ylläolevan johdosta; voidaan kysyä-,
pitääkö meidän palalaifuudessa tulessa
vai pitääkö sen palaa meitä palvellak­seen?
UudeUeeh olemme sanian elä­män
ja kuoleman ktifliin Jon­ka
partaalla ajan; kiiluessa olemme
xiiin monta kertaa vavisseet. Tällai­nen
asiaintila vaatii asenteen mää­rittelemistä,
halusimmepa sitä tai
emme..
KOETINKIVI
Miksi ihmishengen suiiri riemuvoit­to,
mitä atomivoima merkitsee, ipn
muuttimut pelkäksi. kidutukseksi Ja'
piinaksi meidän maailmanosamme i h -
misiUe? ;'
Pohjaltaan on johkin yhteiskunnan
asenne atomivoimakin arvokas koetus-kivi,
joka määrää, onko jokin yhteis­kunta
todellinen kansanvalta, s o . M n -
sanvalfa käytännössä eikä pelkästään
sanoissa. .... y.'':/ -i.! ,
K u n atonuyoimaa varas^oM^
kästääii pelon ja kubleniian levittämi­seksi,
herättää tiettyä paheksumista,
että piirit, jotka ovat vieraita kanfiälle
ja halveksivat sitä, haUitsevat uutta
voimanlähdettä. Keitä näinä piirit
oyat? ' Tämän ymmärtääksmme pn
luotavji katsaus siihen, kuinka atomi­voimaa
kehitetään Yhdysvalloissa. E n
ajattele niitä tieteellisiä tutkimuksia,
jotka :ovat atomivoiman kekslniisen
pohjana. Kysymys-on siitä, kuka
hallitsee atomivoimaa tuottavia väli­neitä
j a kuka määrää siitä, mihin
atMnivbimaa on käytettävä.
KETKÄ HALLITSEVAT USA:n
ATOMITUOTANTOA?
Ei merkitse paljonkaan, jos atomi­voima
?on Yhdysvaltain valtion ' ' k a n ­sallistama".
Asian ytimenä on: K e ­nelle
amerikkalainen valtio antaa v a l ­tuudet
atomivoiman hamtsemiseen?
Atomivoimantuotanto on nuori teol­lisuus.
J Laitokset, jotka tällä hetkellä
ovat viimeistä lumtoa,, saattavat jo
huomeijma ollä toiycrttöijiiah y
tuneitä; Samalla a&mfiaitteetOT^
erikoisen kalliita. Yhdysvaltain atomi-komission
johtaja JTMenttiid lausui
1949 eräässä sum«säJiikemlesk»k^
sessa.:'ii:;y:: .
"Elalken" kaikkiaan nousevat reak­torin
kustannukset-50 miijonaan.dol­lariin.
2£ahdolIi£Utzdet näiden raho­jen
saamiseicsi takaisin ovat kaukai­s
e s i tulevaisiiude^' j a ' lixicit ovat
erittäin suuret." 'Siksi big business
suhtautuu tyytyväi^Jördellä siihen, että
valtio atomivoiman nykyisessä" kehi-_
iysvBiheessa sijoittaa veronmaksajien
varoja VälttämiUtomiin pääomasi j o i '
tuksiin ja siten ottaa kannettavakseen
ratkaisevat taloudelliset riskit.
.Alusta lähtien merkitsi valtion joh­tava
osuus sitä, että valtio solmi sopi­muksia
yksityisten monopolien käns.sa
atonaivolmatuotannpn eri haarojen
alullepanosta. Atomivcimatuotännon
kaikkein ratkaisevimmiat vaiheet a n ­nettiin
siten suoman monopolien hal­tuun,
jotka jo sitä »ennen hallitsivat
raakä-ainelähteitä <uraanikaivoksia).
Sodan aikana keskittyi erikoisesti k e ­miallinen
yhtiö du Pont ja siihen l i i t ­tyneet
linansslrjiimät atomivoihia-tuötantcon-
Sodan jälkeen ovat öljy-trUstlt,;
erikoisesti lElockefellerin kon­serni,
pääsiseet iratkafsevaah välktitus-.'
valtaan tutkimus- ja kehitystyössä,
kun taas kupariyh"tiöt ja n i i h in lähei­sesti
liittyneet sähköyhtiöt, toisin s a ­noen
Morganin finän.ssiyhtymä, hal­litsevat
raaka-aineita.
Monopolit ovat siis lähteneet tällai­selle
tielle osittain työntääkseen olenr
naiset riskit valtion kassan kahrietta-viksi;
ja osittain hankkiakseen itsel­leen
hedelmällisiä voittomahdollisuuk­sia
valvoessaan tehokkaasti tuotannon
kehitystä. "
KEtK% HALLITSEVAT USA:n
ATOMIPOLITIIKKAA?
Miitta Yhdysyaltiain monopolien
mahti atomivoiman hallinnassa ei r a ­j
o i tu väin tähän. Kaikki valtiolliset
komissiot, neuvostot jne., jotka johta­vat
Yhdysvaltain atomipolitiikkoa
ovat henkilöiden hailu.s.sa, jotka välit­tömästi
ovat yhteydessä monopoli-maailman
jättlläi.siin.. Esimerkiksi!
Yhdysvaltain ensiminäisenä pääväl-j
iuutettuna Y K : n atomjneuvott€luLv,a |
o l i huomattava ffnanssimies Bernard |
Baruch, joka aikoinaan aloitti uransa ;
Wall Streetillä Guggenheimin ja M o r -
gahin kuparitrustien konttoreissa ja
joka koskaan ei ole leikannut tätä n a ­panuoraansa.
Kun hän erosi, pääyal-tuteturi
pallealta, riimltettin hänen s i - -
jaansa heti toinein kupariruhtinas
Frederick Osborn Phelps Dodge Cop­per
Corporationista. Tai katsokaam­me
amerikkalaisen atomikomis-sion'
alaiisuudessä työskentelevää "Teollista j
neuvoa-antavaa ryhmää", jonka 8 j ä - !
senestä 3 oli Johtajina Standard Oills- i
sa, 2 Sheill Oilissa ja 1 Gulf Oilissa. |
Näin; ollen ämeriklralaiset surmonopo- {
Iit suunnittelevat ja toteuttavat suo-j
ranaisesti Yhdysvaltain virallLsta ato-1
mipolitiikkaa.
Monopolien politiikkana on — .sillä
ne noudattavat täs.säkin .suhteessa tär­keimpiä
taloudellisia etujaan — ame-riitkalaisen
atomimonopolin laajenta­minen
niaailmanmonopoliksi raaka-aineiden
ja atomitehtaiden suhteen |
Tätä ei tietenkään voida pitää r i i p p u - |
mattomanä; vaan päinvastoin mitä lä- \
heisimmin riippuvaisena dollarimono-1
pollen yleisistä pyrkimyksistä maail-1
manhemiuden voittamiseen uuden so- i
dan avulla. Näis.sä suunnitelmissa!
esittävät- atomivoiman hävittävät ja
murhaavat ominaisuudet huomattavaa
osaa. Samalla kun monopoUt ovat
korjanneet suunnattomia voittoja r a ­jattomalla
atomivarustelullä, ovat ne i
"absoluutista asettaa" p a l v o m a l l a |
hankkineet Iteelleen poliittisen väli-kappaleen
heikkohermoisten ihmisten
pelästyttämisekst alistuvaisuuteen,
ei BACHALUSIIN I
TABKOITUKSIIN! 1
Lisäksi monopolit tuntevat suora-1
naista liiinnostusta siihen, että ato- j
miencrgian Icehittämincn rauhallisiin
tarkoitusperiin estetään. WaUlr,treetir
Iäinen lehti Business Week motivoi
tätä seuraavasti:
"Ratkaiseva tosiasia atomivoiman
puheet kan^Uivälisi'ssä konferensseis­sa
ovat osoittaneet, että KeuvcstoUiton
ulkopohUikan perussisältönä on aina
oUut taistelu raulinn säilyttämisen ja
lujittamisen puolesta sodanlleteojia
vastaan.
Toisen maailmansodan jälkeen Neu­vostoliitto
on pysj-nyt u-skolllsena r o u -
hanpoKtiikalleen ja asettunut kalk­kien
nUden edistyksellisten olmien
johtoon, jotka taistelevat pysyvän ja
oikeudenmt^aisen muhan ja kanso­jen
välisen ystävyyden puolesta. T a -
ta käslty.sta vahvistaa myöskin ke­väällä
1949 ilmestynyt akateemikko. A.
J . Vyshlnskin kirja "K-insalnx-ällsen
oikeuden ja kan.sainvaliscn politiikan
kysymyksiä". Kirjaan on koottu tär­keimmät
puheet, jotka Vyshinskl on
pitänyt Pariisin 1 auhahkcnferen?S!RS.\
vuonna 1946 ja Y K a i toisessa yleisko-koukse.
ssa \uonna 1947. Jn niyo<;kin Itä­nen
erilaisissa tiedoitustilatsuuk;i>issa
Ja kokouksissa pitämiiiän puheita,
Pariisin rauhaukonfereHi•sl^sa v.
1946 Vyshinski vaati rauhansopimub-ten
solmimLsta Saksan entisten .satel­liittien
Romanian. Unkarin, Bulgarian,
Italian ja Suomen kanssa puolustaeu
th«sa yhteydessä tarmokkaasti Neu­vostoliiton
kantan dei«okraatti.scsta J i
oikeudenmukalse$tH rauhasta, jokn pe­rustuu
muden maiden tasa-ar\ol-suutoen
ja niiden suvereenisuuden
kunnioittamiseen.
Suuiin ojia kapUnlistislstn maisto,
ennenkaikkea
Yhdysvallat j a Englanti, vaativat,
että Romanian, Unkarin, Suomen,
Buls:arian Ja latilun on korvattava
Lauantaina, maalisk. 25 p. — Sat. March 25,7Sivu 4 .
fayväfcsik^tämisessä rauhanomaisiin
tarkoituksiin ön se, ettei kukaan Yb>
tlj'svalIoissa tarvitse kovinkaan paljon
atomivoimaa".
Lehti kirjoittaa tietenkin liikemaail­man
nimissä. Nain ei voida sanoa
kansan nimissä maa.ssa. Jossa, kuten
presidentti Ti-uman saattaa avoimesti
myöntää, jokainen seitsemäs ihminen
näkee naikaa. Tuollaiset ihmiset h a ­luavat
enemmän j a halvemmalla t a ­varaa,
jonka tuottamiseen uudet ener­gialähteet
saattaisivat myötävaikut­taa.
; Liikemiehet sitävastoin halua­vat
voittoja, ja he pelkäävät, että ato-
;mtvoiman kehittäminen rauhanomai-siiii
tarkoituksiin vähentäisi teolll-suuskaluston
arvoa, Johon he ovat s l -
jbittaneet pääomansa. ; Tämä pelko
on vahvistunut sen Jälkieen kun uusi
talouideilinen "ylituotantokiilsi" työn­tyi
esUn. Tämä. kaikki on yhteydessä,
iiipteen 1947, jolloin tapahtui jyrkkä
icäfenne virallisten amerikkalaisten
atäh^räjMrttien
v o ^ h käyttämisen mahdollisuus
ra]^hanomaisiin.tarkoituksiin. Siihen
mennessä raportit olivat sävyltään
erinomaisen optimistisia, mutta' silla
lähtien on ilman-vakuuttavaa asiallis­ta
peioistelua hylätty ajatus, että ato­mivoiman
käyttäminen olisi mahdol­lista;
lähitulevaisuudessa.
Mcncpolien voitontavoittelu Johtaa
rie.^slis politiikkaan, Jota nimitetään
"atomin militarisoimiseksi" ja Joka
merklLsee erästä askelta maailman­herruuden
tavoittelussa. Tämän poli­tiikan
yälikappaleona palvelee ame­rikkalainen
valtiokoneisto. Sotaiset
kirjoitukset lehdlstö.ssä ovat tämän
politiikan Jälklkalkuja. .
ENTÄ NEUVOSTOLIITOSSA?
Neuvostoliitassa asetettiin kysymys
a t o m i v o i m a n hyväksikäyttämisestä!
asian luonncsta johtuen aivan toisella
tavalla kuin Yhdysvalioissa. Neuvö.s-toliiiossa
ei esiinny voitontavoittelua,
joka tekisi "atomin militarisoimisen"
t::ivottavak>;f. Sitiiva.stcJn atomivoi­man
kehittämi-:en mahdollisuus tuli
Neuvostoliitolle arvokkaana apuväli'
necnä niiden .suurisuuntaisten viisi­vuotissuunnitelmien
toteuttamisessa
jotka maa.ssa aloitettiin uudelleen
1946. _
Vuodesta 1947 lähtien el a;tomlvolma
enää ollut mikään teknillinen salai­suus
Neuvostoliitolle. Molötov tiedoit-ti
tästä maailmalle viittauksenomai-se';
li. mutta selvästi Suuritta huu­doitta,
uhkaamatta muiden kansojen
eliimää ja hyvinvointia Neuvostoliitto
keskitti voimansa uuden energianläh­teen
raulianomaiseen hyväksUtäyt-tööh;
On tunnettua, että atomivoi­malle
on jo löydetty hedelmällisiä
käyttömahdollisuuksia.
Yhdysvallat esiintyi vielä muutamia
;-uc.sla ikäänkuin atomipommi olisi o l ­lut
amerikkalalmn monopoli — o n
vaikea sanoa, oliko kysymyksessä tie­toinen
petos vai sokeus, Jolion Jtuna-lien
sanotaan joskus turvautuvan. Tie­tenkin
oh selvää, että "läntinen" i t i * -
rakkaus kenties aliarvioi neuvostotie-teen
ja neuvcstoteknlikan valtavaa
kehitysvauhtia, joka muutamassa
vuodessa oli saavuttanut ja kaikesta
päätellen'sivuuttanut kaiken »en, m i n ­kä
Yhdysvallat koko sen älymystön
avulla, jonka natsilalsuus oli karkolt-tanut
Euroopasta, oli kyennyt aikaan­saamaan.
Ikävä kyllä ei käsitetty, e t -
t. nftuvftstotieteen sisäinen voima piilee
siinä, ettei .se viihdy militarismin eikä
sodanvalmlstelujen ilmapiirlÄSä, vaan
<;ttit sitä vievät eteenpäin ti^emiebet,
Jotka tietävät, että jokainen heidän
saavuttamansa voitto merkitsee me-ncRiystä
myös muille ihmisille j a koko
kansalle. Sen sijaan vaivuttiin län-ne;>
sä omiin kuvitelmiin neuvoÄtotie-tcc-
n "turmeluksesta" j a "huonontumi
.se&ta*'. K u n sitten lopulta havahdut­tiin
tunnustamaan to.siasiat, tehtiin
tämä vain eiinä mieles.sä. että «ota-kiiboltusta
voitaisiin cntlÄJ«lään laa­jentaa.
'
(Jatkuu)
luo\T»t rotihaa fja.kansojen turvalU-|
suutta uhkaavia • liittoutumia. Neu- \
vosU^valtuiisktirinim
englantlläis-am^rDikalidstm
listien salajuonet. Joiden tarkoitukse­na
«ill tehdä tyhjäksi aseistuksen s u -
oistaminen Ja atomiaseiden. kieltä -
mJnen. Vyshinsklu esittämät tosiasiat
osoittavat, että Yhdysvaltojen ja sille
kuuliaisten voltloiden ottama; suunta
on YKJUrjestÖn periaatteiden vastai­nen.
Vyshinskl kohdisti koko maailman
demokraattisten yhlelskuntapllrlen
huomion siihen.; että sodanvalmlstelu
on Jo sivuttanut ensimmäisen vaiheen,
jolloin harjoitettiin propagandaa ja
•"almlsteltiln väestöä psykologisesti, ja
siirtynyt toiseen valheeseeni, Jollpin jo
rokeunctaan uusia sotilastukikohtia,
lisätään aselsttLSta ja voimistetaan so-tstan-
iketeolllsuutta.
Vyshinskl osoitti samalla, että i m -
'len .scdaii lietsominen vastaa ennen-
.taikkea Amerikan suuryhtymUn ja
pankki- Ja pöi^sinifithiaidpn etuja)
"Ne cvat niitä piirejä"'; sanoi Vyshin-s-;
k l . "jotka saivat toisesta maailmanso­dasta
suuria vdUtoJa ja hankkivat
suunnattomia päftomiä".^^^^^^^^^^^^: •
Amerikan mbhopoliyhtymleii Val­tot
tekivät vUmcisellä sotaa edeltii-nectlä
viisivuotiskauiäellB 15,3 m i l ­jardia
dollaria; Snsljaan näiden
yhtymten voMbt nousiVat kuuden
KAtavuoden nJIcnna < 1940^1945) S3
tiilljardnn dollariin.
VyshlJlsklri kautta koko maa Ilma <^aJ
\ ictiiä näiden ihmi<ikUnnan vlholllstsn
nimet. Niihin kuuluvat mm. Yhdys­valtojen
edustttjiihuonceri jäsen porh,
kansallisen tuotannollisen konferens
.sln puheenjohtaja Jordan eritlrieri Y h -
dysvältojei} Bulgarian IShettiias Isnrl,
cdustajtthunneon ulkoaslnliivullokun
myöskin ns. vaiilUbet vahingot, jol-^nan puheenojht ijji Ealhon, .scnnallo-ta
ne Saksan liittolaisina' ovat so­dan
aikana yhdistyneille kansakun­nille
aiheuttaneet.
Tämän periaatteen nouäatlami*
nen olisi saattanut namu maat
iii Sovint<»tuomati'
työriitaa/varten -
OftAtro. — Työmihistert mtäSh i l ­moitti
torstaina^ että Ontarion ^^liol-;'' ,
keudeii tuomari Oale cö nlmltetlty so-. - ,
vintotuomiuiksl Polsrtter Cafip;,^Zltd:n
ja Ken työläisten väUsep TUiat^ay-'*^ ~
myksen käsittelyä vatten. „^ ^
Sovintolautakunta kfisfttett''•«Ikol-scmmin
Polymor Catp. tylÖiUsten
paiKkariitaa, mutta se el saanut ^ai­kaan
soplmuaM. T^Iäl^t aikoivat
ryhtyä lakkoon, mutta kexaOcasälpö'
läisteii unio suostui sitten ccUheSa, «ttä
riita annetaan sovlntotuomaTln" ^ t ^ '
kaistavaksi. ^ «
i
cnglantilais-amerikkalaibten impc- chili.
rit McMacon, BruK, John Förster, D u l -
les. Harrlman, Byrnes, Forrestal ym.
Vyshinskl mulnltil myöskin Amerikan
taantumuksellisten e u r o o p p a laiset
kannattajat joiden Johdossa on Chur-rlallslien
buoranalscen orjuuteen.
Tämän vuoksi neuvoslovaliuuKkun-ta
asettui bellalsetic kannalle, cttu
niiden maiden on korvattava ai­noastaan
osa albcuttamistaan va­hingoista,
tfi. cttu huomioidaan
hyökkäyksen alaislk»! joutuneiden
maiden oikcudcnmukalKet vaati­mukset,
mutta Bamall^ myös kun­nioitetaan
voitettujen maiden elin-etuja.
Tällainen kannanotto johtui sljlft,
että neuvostohallitus tahtoi auttaa
voitettuja malta kansalllH?n Itscmll-
«yyden jjailyttämlssssa ja suojeleml-
.sessa englantllals-amerikkalalsten i m ­perialistien
hyokkay.sllta.
Y K : r t ensimmäisessä yleliskokouk-sessa
pitämissään, puheissa Vyshinski
csoltti, että yrittämällä hylatd suur-aVltojen
ykslmieli/iyy.spenaattecn eng-lantllaisamcrikkalamen
liittoutuma
tahtoo heikentää YK-jareJ.sioa ja teh­dä
silta Itselleen kuuliaisen valik;ippa-leen,
Vy.shlnski todisti vakuuttavasti,
etttä Ncuvoslollllon taistelu yksimie­lisyysperiaatteen
.säilyttävän rauhan
ja kaikkien kansojen turvallisuuden
puolelta. "Yk.simie)Lsyy.sprrla3te", ko-rosti
Vy.shlnski, "on tärkein perlaule,
joka turvaa yhdistynsldcn kansakun­tien
yhtenäisyyden ja ystävyyden".
Erityisen tärkeinä cn pJdctiuva n i i ­tä
Vyshlaskm puheita, jotka han piU
Y K : n toiss.ssa yleiskokouksessa «cdan-
Uelsojla va.staan. Ne, ovat ajankoh­taisia
vicla liinakin päivänä, Julioin
demokraattinen leiri kay sitkeuä tais­telua
taantumasvoimla va.staan. Jotka
Neu\ostolKillUus esitti .schun ohjel­man
taistelusta sotapropagandaa vas­taan
Ncuvo.stovnltuuskunta ehdotti
Yhdysvnlloivsa Ja muissa malsh.i hm--
Jöitettavan .sotaprcpagandan tuomit­semista.
Edelleen neuvostohallitus eh­dotti
kaikenlaisen sotapi-öpngandan
kieltämislu, aficl6tiiks.m suplstAmlsta
ja atomla^lden kleltämlRtä.
Y K ; n seuraav!is,sa yleiskokouksessa,
Joka pidettiin syyskuussa 1948. nou-vosohallltus
Jälleen ehdotti tUrvalli-;
stiusneuvcston jäsenvaltioille aseistuk­sen
supistamista yhdellä kolmasosalla
Ja atcmiaseid<!n kieltalmstä. Näiden
toimenpiteiden toimeenpanon valvo­mista
varten ehdotettiin kansalnvälls-valvontaelintä;
Englantilais-ame-rlkkalaincn
lilttoutumn hylku.si nämä
ehdotulcset,
Y K : n neljänucfi.sä yleiskokouksessa
vuonna 1949 Vyshinskl esitti hallltuk-
.sensa nimissä uusia «ihdotuksla, joiden
tarkoituk.s8na cli rauhan turvaami­nen,
«eövostollltto ehdotti tällöin
monissa mai&sa suoritettavan NOdan
valmiKlelun tuomitsemista, käytännöN
lisiin toimenpiteisiin ryhtymistä nto-mia.
seen kieltämiseksi ja viiden suur­vallan
välisen rauhaniujittamlssoplr
muksen solmimista. Yhdysvallat jo
niille kuuliaiset valtiot hykaslvrit k u i ­tenkin
nämä ehdotukset.
Kalkki tämä el ole viihaakädn hei­kentänyt
Neuvostoliiton kan.sojcn tar­moa
niiden taistellessa rauhan puo­lesta.
Neuvofiiolhmlset ovat sitäkin
enemmän rauhan, kannalla, ko.sk3 ne
luottavat valtlon.sa Kinaisiin voimiin ja
Hollanti vaiHtaa
lähettilästä
Washingtonissa
llaaer. — Hollannin Wafililngtoi|&)-
lähettlläs Eelco Van Kletfen&t«ro)}a
siitä virasta, ja Mnen tilalleen t^leö
tri Jan Herman Van Royep, joka^on
nykyään Hollannin lähettiläs' O i ­vassa.
Tri Von Royen oli alkalsem/,
min Hollannin edustaja Yfemtur^af'»
lisuu«neuvostossa. ^ ,
A. H. J , Lovlnk, Joka edustKollcal-taemmin
Hollannin kruunua Indone­siassa,
tulee löultavasli RoQaimin^»
hottilUUksi Ottavaan. •<
Suomen konsuliedusttis'
ulkomailla X
ilclBinbL — <8-8) — Ulkoaalalnaali.
niatcriö on myöntänyt SUDraeti Ja]ck»
&onvillcssa (Florida, USA) iolmlvftlle
kunniavarakönsuliUe R. A. Mac D^n^
nel'ille omasta pyynnflstä eroh. *
ihmiskunnan cdlstykscUtfitcn vo|)^ieD
lopuIll»cen voitoon. — L. Alin, —' Va''
paa Sana, Hetolhkl, * ^
Hääkaltimihkoia ]
IVIANHATTAN FL0RIS7
I 8 Odar BtMel SaOlmfir* Ool
rfiiuuwHunui4iMwiiniiuDiimi-<'iiniiimtetttiwittiitati)tmmnil^
98 Elm St. W. Sttdbunr
Vapaiidoii viedessä
riHO^SBARBERSHOpi
, T.-Entmbotr
^jO Frood Rd QuStaiye
.:a.gJ>..«Afl.m,fl gflfl, ftg,8.g.(ULft.tt.ft.W
o .
o
o
o
a
o
o
o
DR. L. HOOEY
Pak T-7ate ftotUn 0*^72»
122 Elm BL E.
SUDBURY Om DB/a BrPOCAQg
DB. O. W. STEWA!IT
DB. R. M. TROaiBON
DB. I. Wi DAVXDSOn *:
. DR. J. B, MABSHALti
La&k&rit ja kinasflt -i
DR. L. M. HOBBS
tto Elm 8t. e,, mtb. S-388S, eedtoy
ANTAKAA
KS^TÄVÄ
KAUNEUS
Olemmtj iloi.sia n\iA, ettii voimme tarjota teille parasta maallo.mllö
on markkinoilla, teidän kevät ulkcmaalauksia varten — Martin-
Sfnour 100% priima ulkomaalla! Tämä priima-tuotte takaa tetfle
kestävän kauneuden j a suojeluksen. Leviää «lloteesti' j a -taÄOisestl
crikotoen suurelle pinta-alalle. Valikoima $uoslttuja värejä ja val-koi
«ta. Käantykiia puoleemme maalaustarvlkkelta tarvltsessanne.
MUITA KAUNEUKSEN JA SUOJELUKSEN APUJA
"Cfidar-Tone kaunistuttaa pärcpinnat, suojelee ne. kuivalta, mädältä
ja «einlmaW!tä pasvellta. Kuuden eri värUtä, ,
'Scholl-HauBf? Brand" navetta maalla ~ Erlkoluen kestävää maalia
navettoihin, vlIjaK.iilliöihjn, kattoihin, aitoihin y m . Peittää fiuuren
pinta-alan. Kestää vuosia- Harmaata ja punaista, ;
•'.M-S" lattia- ja ulkoporrasmaalla — JBrlkoisen kestävää; antaa ilman
kestävän pinnan mille puulle tahan«a tai «cmenttlpinnallc, sekä p i n ­noille
jotka ovat ankaran kulumlfisn alaisia.
Meillä on kaikkia maalaustarvikkeita
SERVINC THE NORTH FOR SIXTY YEARS
1}
M
V " i 1
mi
' " '1
r v
ml
1
Mm
I M