Vapaus, June 14, 1949

              ara 2 Tiistama, kesäkuun 14 p . ,— Tuesday, June 14
— iDdependent X«bor
«tC VUmlata OanadlMM. S H
NoT. eth tni. AstbattEed
•^aa maU by the Post
Oepartment^ Ottsfr». Pob-tfarlee
weekly: T t l e s d f t y s,
iays and Saturdays by Vapaus
ilialiizig Company Ltd^ at 100-103
S t W, pudbury, Ont^ Canada.
OfSee I f i ti
Edftötlal Ofnee 4-4aflB. jfftTttgff
B.8aksL EdltorW.EUQnd. UaOliv
addreM Box W. Sodbmy, Ontaiiff.
Adverttslng xates iqMn iqiptteatkiD.
TiranBJatlon free of chatge.
TZZiAUSHZllNAT:
Caaadana: 1 vk. &00 6 kk. 9.25
S.kk. 2.00
Yhdysrallolssa: 1 vk. 7X0 6 kk. 3.80
Buomeasa: 1 vk. 7A> 8 kk. «JS
Pata kattilaa soimaa
Toryjohtaja eversti Drew, jonka sanotaan olevan lähei­sissä
yhteyksissä Ontarion kultaparoonien, paperiyhtiöiden ja
viinatehtailijain kanssa, on nyt katsonut sopivaksi paljastaa
vähän sitä sotateollisuuksilla keinottelua mihin hän syyttää
liberaalipuolueen hallituksen ja erikoisesti nninisteri Howen
qryllistyneen.
Eversti Drewn Fort Williamissa tekemistä sensatiomai-sista
syytöksistä voitaisiin mainiosti sanoa, että "pata kattilaa
soimaa, musta kylki kummallakm"! Mutta vähän läheisempi
syventyminen asiaan osoittaa, että tämän skandaalisyytöksen
tälcana on jotakin todellistakin. Kaikkein tärkeintä on huo­mata
tämä: Eversti Drew näkee kirjoituksen seinällä ja tulee
epätoivoiseksi. Torypuolueen strategistit käsittävät, että
Drew on jo hävinnyt vaalikarnpanjansa, että ne ruusuiset toi­veet,
joiden perusteella torypuolueen entinen johtaja potkit­tiin
pois viralta ja tilalle nostettiin "itse" Drew, osoittautui­vat
kovin hatariksi harhakuviksi. Mutta eversti Drew ja
kumppanit eivät noin vain tunnusta häviötään vaan laskevat,
että jos vaaleja ei voiteta "tavallisin keinoin", silloin on men­tävä
asian ytimeen ja paljastettava toisten kapitalistiryhmien
liian suufia osuuksia politiikan lihapadoista, joista sivussa-oleva
torypuolueen takana oleva ryhmä on jäänyt vähemmille.
Mitään muuta eroa vanhojen puolueiden välillä ei enää ole­h
a n . Korkeintaan on vain kysymys siitä, kuka pääsee liha-
V^inpien paistien kimppuun.
Tämä ei suinkaan vähennä eversti Drewn skandaalimai­sen
syytöksen merkitystä, vaan korostaa edelleen, että paljon
jon varmaan korkeilla paikoilla sellaista mätää mikä, jos tulisi
yleiseksi tiedoksi, pyyhkäisisi molemmat vanhat puolueet his-
-torian roskakoriin.
/ Eversti Drewn paljastuksen mukaisesti ministeri C. D.
lHowen alainen lentokonetehdas Canädair Limited, Fort Wil-
Jliamissa, annettiin polkuhinnasta eräälle amerikkalaiselle yh­tiölle
(The Electric Boat Company), vaikka jotkut canadalai-
«et kapitalistit olisivat mainitusta lentokonetehtaasta mak­saneet
paremman hinnan, kuten mr. Drew sanoi.
! Yksityiskohtana mainittakoon eversti Drevvn paljastuk-isesta
hänen syytöksensä, että mainitun Canadair Limitedin
'laitokset tulivat maksamaan Canadan hallitukselle — siis ve­ronmaksajille
— $22,000,000, mutta salaisesti tehtyjen kaup-ipbjen
perusteella ne annettiin noin $4,000,000 hinnasta maini-
.tylle asetehtailijayhtymälle, joka Drewn syytösten mukaisesti
Jcii jo ennen sotaa sekaantunut kansainvälisiin aseskandaa-l^
ihin.
; ; Merkillepantavaa tässä yhteydessä on, että vaikka minis­teri
Howe luonnollisesti kieltääkin kaikki mahdollisiin lah­juksiin
ja muihin konikauppoihin viittaavat syytökset ja yäit-
Itää, että k.0. "kauppa" kestää julkisen tutkimuksen arvostelun,
liiiin hän myöntää kuitenkin, että tämä laitos, joka on tullut
;Veronmaksajille maksamaan $22,000,000, annettiin tälle yhdys­valtalaiselle
sotatarvetuotJtajalle eversti Drewn mainitsemasta
tpilkkahinnasta, eli vaivaisesta $4,000,000 summasta. Kuka
^vielä sanoo, ettei Amerikka ole mahdollisuuksien maa! Näin
igelitti edelleen eversti Drew:
"Huomioonottaen sen tosiseikan kun tämä yhtiö on jo
'Valmistanut 25 lentokonetta Canadan ilmavoimille ja kun on
Julkisesti tiedoitettu, että tämä yhtiö saa F-86 taistelukoneiden .
tilauksen, Canadan kansalla on oikeus saada tietää jotakin
•illectric Boat Companystä, mikä sai kontrolliinsa tämän suu-
'ifen canadalaisen tehtaan niin epätavallisissa olosuhteissa.
""^ "Electric Boat C.ompany of United States on valmistanut
Vedenalaisia ensimmäisestä maailmansodasta alkaen. Se on
jjahamaineinen jäsen kansainvälisessä aseliigassa, mitä on
tutkittu Yhdysvalloissa ja Britanniassa . . . Kongressikomi-tean
tutkimusainehisto ennen sotaa paljasti, että Electric Boat
'Company oli kansainvälisten asetehtailijain yksi pahamainei­nen
ryhmä, joka teki kauppaa Britanniassa, Saksassa, Itäval­lassa,
Ranskassa, Italiassa, Hollannissa, Japanissa, Turkissa,
;Rumaniassa, Brasiliassa, Argentinassa, Perussa ja muissa
Etelä-Amerikan maissa.
"Todistusainehisto paljasti, että Lawrence Y. Spear, joka
'On nyt Electric Boat Companyn johtokunnan puheenjohtaja­peliä,
oli läheisissä yhteyksissä kuuluisan kansainvälisen asekei-tipttelijan
sir Basil Zaharoffin kanssa. Kongressikomitean to-idistusainehisto
paljasti myös, että Electric Boat Companyllä
6li tapa maksaa suuria summia niille, jotka kykenivät saa­maan
sille hallituksen urakoita. Todistusainehisto paljasti,
"että nämä miehet jarruttivat rauhallisia ratkaisua joissakin
*!kansainvälisissä vaikeuksissa, jotka silloin aiheuttivat huoles-
'tuneisuutta."
^'; Huolimatta lainkaan siitä minkä verran c^^ersti Drevvn
^Syytöksissä on totta ja minkä verran niissä on poliittista väri-t;
i^stä, tosiasia kuitenkin on, että molemmat vanhat puolueet
ja niiden vanavedessä kulkeva CCF:n oikeistojohto, ovat sota-
4)uolueita joiden isänmaallisuuskäsitys, kunnia ja maine sisäl­tyy
yhteen ainoaan peruskysymykseen: Mistä saadaan enen>
l)0än rahaa? Siksi kukaan työväenliikkeen periaatteita kun-
^i^ioittava, kukaan poliittisesti valveutunut kansalainen jonka
sydämenasiana on tämän maan onni ja menestys, ei voi kesä­kuun
27 pnä äänestää sotapuolueiden ehdokkaita.
Jtunlumisia S vi van
liakelta '
"Sylvan Lake, AIU». — Ilma» ovat
olleet sieviä ja kuivia. On ollut \ä-
Ij^n pakkasiakin ja .sadiHta on saatu
vähän cncmy.iän. ViljlU kaipaisivat
ija^tetta, multa c i näytii siltä, että sitä
tulisi.
Täällä eletään niinkuin ennenkin
iltfian mitään yhteistoimintaa suoma­laisten
keskuudessa. En tiedä missä
on, ovathan täällä samat ihmiset
kUin ennenkin, joskin osa on muutta-
QHt tuonelan tuville ja nuoria mennyt
xnuille paikkakunnille. On täällä to-sri^
vielä nuoria, mutta he toimivat
filfglannin kielellä, joten en tiedä hei­dän
toiminna.staan mitään kertoa. H i l -
Xä^ta on kaikkialla, jokainen aher-ranune
oman elämämme yllayitärai-sefesl.
Lämpimä^ kesäiset tejreiset kaikil­le
Vapauden lukijoille. — E. S.
Kommunistisia o^et-
^ajia ei suvaita
VVashington. Presidentti T r u -
man hyväksyi viikonlopulla kansalli­sen
valistusyhdistyksen erlkoiskomi-tean
tekemän ehdotuksen, että kom­munisteja
ei suvaita opettajina.
Komitea, johon kuuluvat Columbian
yliopiston opettajien kollegion tri John
K. Norton, saman yliopiston presi­dentti
kenraali Eisenhower ja Har­vardin
yliopiston presidentti tri J a ­mes
B. Conant, esitti, että Neuvosto­liiton
ja Yhdysvaltain kommunlsU-puolueen
periaatteita ja käytännöllis­tä
toimintaa opetettaisiin Amerikan
koulunuorisolle, mutta kommunistien
ei sallita itse toimia opettajina.
— Kööpenhaminassa suunnitellaan
maanalaisten junien käytäntöönotta-mista.
Mitä muut sanovat
SUBVES8IIVINEN PIISPAA
Jokaisen kristityn tulee icäsittäl.
että hänen tehtävänsä on osallistua
rauhan säilyttämiseen, Taohan, mikä
voiteUiin niiden uhrauksilla, jotka a n ­toivat
henkensä kahdessa viimeisessä
maailmansodassa. I^mä vietä sitä
suuremmalla syyllä, koska kolmannen
maailmansodan pilvet uhkaavat.
Canadalaisten ei pidä olla vaiti.
Heidän täytyy kieltäytyä hyväksymäs­tä
sitä. että pommi oUsi yleväxnpl kuin
joululaulut. — Algoman anglikaaninen
piispa W. Wrtght, Globe.and Mailin
lainaamana tk. 5 pnä.
• • •
TOSIASIAIN EDES8X
Atlantin paktista keskusteltaessa on
esiintynyt epäselvyyttä Neuvostoliiton
hyökkäyksen j a kommunismin leviä­misen
suhteen. Mitä tulee Neuvosto­liiton
hyökkäyk.seen, n i in se näyttää
olevan epätodennäköistä — paitsi ehkä
äärimmäisessä provokatlossa. Kom­munismin
leviämisestä puheenollen
meidän tulee muistaa, että kommu­nismi
oli olemassa jo ennen Venäjän
vallankumousta ja se kokosi 200 m i l ­joonaa
ihmistä lippujensa alle ensim­mäisen
maailmansodan aikana Ja se
kiinnosti €00 miljoonaa lisää toisen
maailmansodan Jälkeen Ja se etenee
yhä kaikkialla siellä (kuten Kiinassa)
missä vanha sosiaalinen Järjestelmä
luhistuu. Tällaista sisäistä vihollista
vastaan ei sotilaallinen voima ole mi­kään
ratkaisu. — New Statesman Si
Nation, Lontoo.
* • . • . • *
TERVEYS ON HYVÄ ASIA
K i i n a n taantumukselliset korkeim­mat
Johtomiehet pääsivät viime het­kessä
pakoon Kiangwan lentokenttää
hyväkseen käyttäen. Yksi heistä oli
Shanghain pormestari Chen Llang
joka Juuri ennen lähtöään ehti i l ­moittaa
"Terveysvllkon" alkaneeksi
Shanghaissa. Shanghai Evenlng Post
and Mercury sanoi kysymyksen Joh­dosta
kommunistien kaupunkiin tulon
edellLsenä päivänä, että "pormestari
oli ehdottomasti 'rehellinen terveys-kysymyk.
sessä. Hän otti selvää, mikä
on paras hänen terveydelleen Ja otti
lääkkeen äkkiä". — Time, New York
kesäk. 6 pnä.
ii kaipuu on ylinnä ihmisten
• • •
Sanoi CSJm iSiaSamA Sumlqvist tilamMsetostuksessaan 17. edustajakokouksella
"Jirjestöaune 16. edtomakokotu pideUila Torontossa kesSUamlla
1S47 Ja sen Jälkeen kalaneet 22 kookaatU ovat oUeet Jatkavaa taan tn-
Brnkaen noama Gsaadaan. lo tAiXOaaA fciAoiikaeaBainme totedgnme
¥lidymltaiii monopooIikapHalismin Ja sen fcontioDoiman ballitoksen
otUneen aodan Jälkeen nstsf^Saksan paikan »»"«'Miin faaatvnakadDi»-
ten päävoimaaa Ja JfAteJiun»", sanoi C S lm tfbteeri G. SaadqvM estt-flessään
Järjestön toimeeninnevan komitean Mmintaltertomiduen
C8J:n 17. edastajaktriumkidle. Joka aflui täin» viime Titmt"taina Js
Jatkoi snnnnnUina Ja nHumanUina Finaisli-liasmia ^dbaryasa.
OIKEUTETTU K Y S Y M YS
Saksassa. Bonnissa hyväksytyn pe­rustuslain
9 artiklassa säädetään:
" K a l k i l l a saksalaisilla tulee olla, o i ­keus
perustaa yhdistyksiä sekä seuro­j
a . . . sopimukset Jotka rajoittavat
tai häiritsevät tätä oikeutta, Juliste­taan
lalnvolmattomlksi Ja kumotuik­s
i "
Etecnpäin-Iehden pakinapalstalla
kysytään tämän Johdosta, että miten
nuo saksalaisille perustuslaissa teatut
oikeudet voitaisiin ulottaa Amerik­kaan
. . .
• • • ;
K A L J U P A I S T E N PARATIISI
Britannian terveymlnlsterlö jakelee
niitä fperuukkeja) 200 kappaletta v i i ­kossa.
23 peruukklmestaxla valmistaa
noita kaljupälsille niin tarpeellisia
laitoksia ja" tämän liikkeen arvellaan
nousevan 100,000 kappaleeseen vuo­dessa
jä pian ovat kaikki Englannin
kaljupälset varustetut hyvillä peruu­keilla.
Kun Jokainen .peruukki mak­saa
40 dollaria, tulee tämä toimen­pide
maksamaan vuosittain 4 miljoo­naa
dollaria — Marshall-suunnitel­man
rahoja. Naisille on tarjolla vii­denlaisia
malleja, miehille vain kah­denlaisia,
nimittäin täysperuukkeja
tai vain peitteitä kaljuja varten.
•Wall Street Journal.
"Nyt tämä tosiasia on paljon selvem­min
nähtävissä, sillä Wall-kadun
suuromistajat hallituksensa avtiUa nyt
Järjestelmällisesti 'toteuttavat jx>U-tUkkaa,
Joka tähtää koko maailman
valtaamiseen, kaiken edistyksen Ja
ennenkaikkea sosialismin hävittämi­seen.
He toteuttavat tätä politiikkaan­sa
taloudellisesti, diplomaattisesti Ja
sotilaallisesti.
'"Tämä el voi olla vaikuttamatta Ca-nadaan.
Me sanoimme tästä edelli­sessä
edustajakokouksessa seuraavaa:
'^'ämä politiikka tannetaan t r n -
manin opin nimell» Ja se iuMkee
hyvin läheisesti meitä canadaiai-sia,
ensUtädessä sUui kosita Cana­dan
hallitas Ja monopolikapitalis-tlt
ovat iilielsesBä yhteistoiminnas­sa
IVasliingitonin Ja ^aD-kadan
kanssa. He seoraavat IVashincto-nln
antamaa esimerlddä niin
sisä- kuin ^nlkopolitiikassaUn,
alistaen Canadan sotilaallisesti
Ja taloudellisesti palvelemaan Tro-manhi
opin pyyteitä sitoen mei­dän
. kohtaloamie Yhdysvaltain
snaromiifUJien valloltnssnannltal-miin.
"Tämä määritelmä pitää paikkansa
vielä tänäpälvänäkin. Hallituksemme
politiikka siinä suhteessa ei ole muut­tunut,
pikemminkin se on lujittanut
edelleen näitä siteitä Ja tehnyt mei­dät
yhä enemmän riippuvaiseksi Y h ­dysvalloista.
si kansan keskuudessa rummutetaan
NeuvostoUitosta Jatkuvasti mitä pöy-rlstyttävämpiä
mörköjuttuja. Kaikki
todelliset Ja oletetut vastoinkäymiset
työimetään Neuvostoliiton kontolle,
huolimatta lainkaan sUtä, miten asiat
todellisuudessa ovat.
"Kalkissa näissä sodan valmiste­luissa
ovat Canadan suuromistajat Ja
halHtus mukana täydellisesti. Aseis­tautumiseen
käytetään rauhan aikana
Ja tendäkseen ne siten kykenemättö­miksi
puolustamaan Jäsenistönsä etu-ennenkuulumattoman
suurta summia
MARSHALL-SUUNNITELMA
"Taloudellisesti Marshall-suunnitel­ma
Ja sen canadalalnen lisäke. Ab-bott-
suunnltelma, asettavat Canadan
taloudelliseen riippuvaisuuteen Y h ­dysvalloista.
Ne ehkäisevät Canadan
teollista kehitystä, tehden siitä pel­kän
raaka-ainelähteen yhdysvaltalai­sille
teollisuuksille. Ne rajoittavat
Canadan ulkomaakauppaa, koska se
on melkein kokonaan riippuvainen
Marshall-plaanin dollareista Ja näidj^n
dollarien Canädaan <tulo vähenee i;6-
peasti sitä mukaa kuin liikatuotanto
Yhdysvalloissa lisääntyy.
"Vuosi sitten näitä Marshallin dol­lareita
käytettiin canadalaisten tuot­teiden
ostamiseen 65 miljoonaa kuu­kausittain.
Nyt nämä myynnit ovat
laskeneet 20 miljoonaan kuukaudessa,
Joka tarkoittaa, että canadalaisten
tuotteiden menekki Marshall-suunni­telman
yhteydessä vähenee tänä
vuorma ainakin 500 miljoonalla dolla­r
i l l a siltä mitä se o l i edellisenä vuo­tena.
"Tämä osoittaa Canadan ulkomaa-kaupan
nopeaa, laskua. Jotkut suur­omistajienkin
liikeasioita setiraavlsta
Julkaisuista ovat pakotettuja myön­tämään,
että alussa n i in suuresti ylls-kansan
varoja — nykyään noin kaksi
miljoonaa dollaria päivässä. Jotka voi­taisiin
käyttää paljon edullisemmin
uusien asuntojen Ja teiden rakentami­seen,
terveyshuoltoon, yjn. yleishyö­dyllisiin
tarkoItuksiUi. .
SOTAAN VALMISTAUTUMINEN
"DiplcHnaattisella alaUa tämä so­taan
valmlstautiunlnen ilmenee vie­raiden
kansojen sisäisiin asioihin se­kaantumisena.
Imperialistien asia­miehet
työskentelevät kaikissa maissi.
Kansandemokratian maissa ne yrittä­vät
aikaansaada hajaannusta Ja epä­sopua
Ja Järjestää kaikenlaisia keino­tekoisia
"kansannousuja". Ja missä
taantumus onnistuu saamaan vallan­kin
Jalansijaa, annetaan niille auliisti
aseita kansan varoilla, kuten Kiina,
Kelkka, Indonesia, Jne. osoittaa.
"Yhdistyneiden Kansojen liitossa
Canadan edustajat yhdessä Yhdysval­tain
Ja muiden kapitalistimaiden
edustajien kanssa Juonittelevatta Jar­ruttavat
sen toimintaa. Ollen suu­relta
osalta syyllisiä siihen, että Y K :n
toiminnassa ei ole ollut suurempia t u ­loksia
todellisen rauhan aikaansaami­seksi
maailmassa. Tässä mielessä
Ja.
PETTURIT TYÖVÄEN RIVEISSÄ
"Tässä taistelussa omistava luokka
käjrttää apunaan sellaisia tmioiden
huippujohtajia, jotka ovat pettäneet
Jäsenisträsä parhaat edut Ja antaan-tuneet
omistavan luokan asiamiehiksi
työväeziiiikkeen riveissä. Pahinta
tässä yhteydessä on, että on vielä
työläisiäkin. Jotka seuraavat heitä,
jotka esimerkiksi hyväksyvät hallituk­s
i sotaisen ulkopolitiikan, vaikka
ovatkin pakotettuja taistelemaan
omistavaa luokkaa vastaan kotoisella
rintamalla työ- ja palkkasuhteiden
käydessä entistään kehnommiksi.
"Valveutunut työväestö kuitenkin
käsittää, että sotaan yalmistauttuni-nen,
työläisten elintason polkeminen
j a sen toimintaoikeuksien rajoittami­nen
ovat kiinteässä yhteydessä tois­tensa
kanssa, että ne ovat vain eri­laisia
Ilmiöitä monopolikapltalismin
taipumuksesta fasismiin. Ja että suur­omistajia
vastaan on taisteltava kai­killa
rintamilla. Että työläiset ovat
Joukkoina heräämässä tietoisiksi näis­tä
kysymyksistä, siitä ovat selvänä
osoituksena merimiesten lakkotaistelu
itä-rannikolla Jä asbestityöläisten
lakko Quebecissa, Joissa työläiset tais­televat
päättävästi Ja tarmokkaasti
parempien palkka- ja työsuhteiden
puolesta, vaikka heitä vastaan ovat ei
ainoastaan työnantajat ja paikalliset
viranomaiset vaan myöskin maakun­ta-
Ja liittohallituksen aseistetut po­liisivoimat.
'
SOTAPROPAGANDA
"Kaikesta vallassaolevlen sotaisesta
propaganoasta huolimatta — jolla y r i ­tetään
sekoittaa j a hämätä ihmisten
käsitteitä,-kansan valtava enemmistö
käyttää, että Reillä e i ole sodasta m i -
tään voitettavaa ja he haluavat r a u -
lian. »
"Öodanlletsojat pitävät suurta ään­tä,
heidän käytettävänään kun ovat
kaikki julkisuusvälineet. Mutta to­dellisuudessa
rauhan j a demokratian
voimat ovat paljon voimakkaammat.
"Sota ei ole kiertämätön. Se voi­daan
välttää. Kansat voivat Järjestää
keskinäiset siihteensa rauhallista tietä
Ja elää sovussa keskenään. Mutta
kaikki riippuu kansan tahdosta tais­tella
rauhan puolesta, siitä kuinka no­peasti
rauhan kannattajat yhdistävät
voimansa Ja ilmaisevat tahtonsa val­lanpitäjille
niin voimakkaasti, että
kansan tahto pääsee tcdella määrää-väksL
SITÄ
/a
"Äskettäin pidetty rauhankongressi
antoi voimakkaan sysäyksen rauhan
voimien mobilisoinnille Ja se samalla
osoitti sen laajan kannatuksien Joka
rauhanliikkeellä on eri kansankerrok­sien
keskuudessa. Rauhan kaipuu on
ylinnä Uimisten mielissä känsän kes­kuudessa.
"Kysymys rauhasta tai sodasta on
tärkeä, se on ensitilalla kalkkien y h ­teiskunnallisten
kysymysten joukossa,
sillä rilppuuhan sUtä koko tulevaisuu­temme.
Liikehtimistä rauhan puoles­ta
on siis laajennettava Ja tehostet­tava.
Tämän edustajakokouksen tulee
myöskin huomioida tämä tilanne. Tä­män-
tilanteen valossa sen tulee arvos­tella
Järjestömme mennyttä toimin­taa
ja suunnitella tulevaa toimin­taamme."
Rauhankysymys ei
kiinnosta TULn
Helsinki. — T U L : n liittoneuvosto
kokoontui toukokuun 27 pnä sääntö­määräiseen
vuosikokoukseensa Helsln-gjn
Työväentalon B-sallssa. K l o 10 a l ­kanut
kokous venyi erinäisten kysy­mysten
pitkällisen käsittelyn Johdosta
mclko myöhäiseen Iltaan saakka. Kes­keisimmät
kysymykset kokouksessa
olivat esitys T U L : n asennoitumisesta
rauhankysymyksen puolesta, sosdem-oikelston
suhde vähemmistöön, jossa
vähemmistön edustajat suorittivat sel­vän
Ja valaisevan arvostelun sekä vie­lä
suhde porvarillisiin urheilujärjes­töihin,
missä kysymyksessä kokous
laati tiukkasanaisen päätöksen osoi­tettavaksi
porvarillisille urheilujärjes­töille
niiden yhteistoiminnassa har­joittamasta
työlälsurhellun syrjäyttä-mispolitilkasta
varsinkin kansainväli­sissä
kysymyksissä.
y^emmistolalsten edustajaia ko-koukulle
esittämä arvostelu sosdem-oikeiston
vähemmistöä kohtaan har­joittamasta
mistään, piittaamattomas­ta
mielivallasta ei vastaajien taholta
saanut osakseen Juuri minkäänlaista
mielenkiintoa, vaan koko ^asla yritet­t
i in painaa villaisella. Sen sijaan ko­kouksen
käsittelemä asia, joka koski
porvarillisen urhelltttohninnan kans­sa
käytävää yhteistoimintaa, sujui
tetty Marshall-suunnitelma on muut­tunut
bumerangiksi. Canadan ulko-maakaupalle.
Työläisille tämä tar­koittaa
työttömyyttä, farmareille
tuotteiden menekin vähenemistä ja
molemmille niistä johtuvaa puutetta.
"Hallituspuolueen ehdokkaat vaali­propagandassaan
yrittävät uskottaa,
että "boomi" kestää vielä "ainakin
tämän vuoden". Mutta tosiasiat p u ­huvat
lahjomattomasti toisin. Huoli­matta
vuoden kiireimmästä sesonki-töiden
ajasta nousee työttömien luku­määrä,
ollen tällä kertaa noin 300,000
ja suuremmissa kaupungeissa alkavat
soppajonot taasen oUa jokapäiväisiä
ilmiöltä.
NcLirrrOA VASTAAN
»"Nykyiset vallanpitäjät etsivät ulos­pääsyä,
tästä tilanteesta sodeui avulla.
Sotateollisuuden avt^a yritetään p i ­tää
Icäynnissä maan horjuvaa talous­elämää
ja samalla valmistutaan hä­vittämään
maailmasta sosialismin ja
edistyksen voimat.
'Yhdysvaltain imperialistit näkevät
sosialistisessa Neuvostoliitossa ja k a n ­san
demokratioissa pääesteen maail­manvaltaa
tavoittelevien suunnitel­miensa
toteuttamiselle. Siksi heidän
vihansa j a aseistautumisensa kohdis­tuu
ensikädessä Neuvostoliittoa vas­taan
j a sotaisen mielialan nostamlsek-suunnitellaan
j a valmistetaan myös­kin
kaikenlaisia Uittoja Ja pakteja,
joista viimeisin on n.5. Atlantin paktl.
Jonka Canadan parlamentti kiiruhti
heti vahvistamaan ja jota Källitus
puolustaa nrnka suurena saavutuksena
rauhan turvaamiseksi. Mutta todelli­suudessa
se onsotalUtto, Se oij r i s t i ­riidassa
Yhdistyneiden kansojen pe­ruskirjan
kanssa. , Se johtaa yhä Idlh-keämpään
aseistautumiseen j a Joudut­taa
uuden sodan syttymistä.
SOTAPOLITIIKKAA
"Hallitus, Joka toteuttaa sotaan
tähtävää ulkopolitiikkaa, ei voi toteut­taa
edistysmielistä "sisäpolitiikkaa.
Nykyinen hallitus on täydellisesti
suuromistajien kontrolloima j a mono-polikapltalismllle
on fasismi ominais­ta.
Samalla kun se valmistautuu so­taan
pyrkU se myöskin polkemaan
kansan Ja varsinkin työtätekevän
väestön elintason ja rajoittaniaan tai
kieltämään kokonaan sen Itsenäiset
tolmlntaolkeudet. Tähän tähtää hal­lituksen
politiikka sen taistelussa työ­väestöä
j a sen järjestöjä vastaan.
Tätä taistelua käydään muka vain
kommunismia vastaan j a ensimmäiset
iskut tietenkin kohdistuvatkin kom­munisteihin.
Heiltä kielletään vissejä
oikeuksia — esimerkiksi radion käyttö
ym. — vaikka heidän puolueensa on
laillinen, j a yleensä kommunistit lei­mataan
jonkinlaisiksi toisen luokan
kansalaisiksi. Mutta samalla tätä
taistelua käydään työväestöä j a edis­tysmielistä
liikettä vastaan yleensä,
leimaamalla kaikki edistysmieliset yk­silöt
j a Järjestöt "kommunistisiksi".
Viimeaikoina on tämä hyökkäys koh­distunut
erlkolsestr unioihin, edistys­mielisen
johdon hävittämiseksi niistä
Sosdemien sosialisoimispolitiikkaa
K o ^ a eri maiden sosialidemo-icraattiset
puoiaeet, myös meidän
CCF mukaanlaettuna, työläisten
kannatusta kalastaessaan puhuvat
hyvinkin vofmakkaastt sosialisoi­misen,
vieläpä sosialistisen yhteis­kunnankin
puolesta, niin lienee
mielenkiintoista nähdä miten esim.
Suomen sosdemit sosialisoimisky-symsitseen
kaikesta suunsoitosta
huolimatta suhtautuvat. Lainaam­me
Työkansan Sanomissa julkais­tun
luo. asiaa koskevan liaa&tatte-hm.
K u n lehtitietojen perusteella' viime­aikoina
ns. sosiälisoimlskomiteasta on
erormut useita Jäseniä, joiden tilalle
on nimitetty uudet, ovat uutiset he­rättäneet
yftisössä mielenkiintoa mai­nittua
komiteaa kohtaan. On ihme­telty,
miten pitkäaikainen sosialisoi-1
miskomltea oikein on ja tuleeko siltä
mitään valmista. Komitean varapu­heenjohtaja
kansanedustaja Eino
Roine koskettelee alla komitean työtä
j a syltä sen työn pitkäaikaisuuteen.
Yleisöni^ on todella syytä kysyä, m i ­tä
komitea tekee kun se on istunut jo
y l i kolme vuotta, saamatta mitään
näkj^ää aikaai^ Silloin kun komitea
nimitcttliiii 9ir^eillä komitean kan­sandemokraattisilla
jäsenillä ajatus,
että komitea todella ryhtyy nopeisiin
toimenpiteisiin. Erehdyimme kuiten­k
i n siirkeasti komitean soslalidemo-kraattis-
porvarinisen enemmistön ot­taessa
pitkän tutkimustähtaimen.
Meidän käsityksemme mukaan so­sialisoimisen
välttämättömyys oli sey-vä,
ja komitean työ olisi pitänyt suun­nata
lähinnä siihen, minkälaisen or­ganisointimuodon
sosialisoitu tuotanto
saa ollakseen tarpeeksi Joustava Ja
toimintakykyinen.
Komitean enemmistö halusi sen s i ­jaan
yksinomaan selvitellä, onko so­sialisoiminen
välttämätöntä vai ei.
Sosialidemokraatit eivät kaikesta so-slalisoimlspropagandastaan
huolimat­ta
ole katsoneet sosialisoimista vält­tämättömäksi.
PorVariedustajain tehtävänä komi­teassa
on ollut jarruttaa yksin sitä­kin,
tutkitaanko Jotakin alaa vai el, ja
saada tutkijoiksi sellaiset henkilöt,
joiden tutkimukset olisivat kielteisiä.
Tässä tutkijain valinnassa ja määrät­tyjen
alojen tutkimuksen alaiseksi ot­tamisessa
ovat heitä usein voimak­kaasti
auttaneet sosialidemokraatit;
TyjTJilllnen näyte tästä on vientiteol­lisuuden
tutkiminen. Kului toista
vuotta ermenkuin saimme komitean
sosdem. Ja porvarijäsenet taipumaan
vientiteollisuuden tutkimiseen. K u n
tähän Jaostoon saatiin Huhta puheen­johtajaksi
j a hyvät tutkimuksen suo­rittajat,
tuli siltä suhteellisen nopeasti
mretlntö puutavarateollisuuden sosia­lisoimisesta
valmiiksi.
K u n jaoston porvarilliset jäsenet
kuitenlun olivat poissa siitä jaoston
kokouksesta, missä mietintö lyötiin
lukkoon, täytyi sosdem-jäsenten
paljastaa itsensä j a Txtstnstaa pun-tavarateolUsaaden
sosialisoimista
sillä pemsteella, ettei se muka ole
ajankohtaista.
K u n tällä hetkellä jö on huomatta­vasti
työttömyyttä jä ollaan yhä sel­vemmin
menossa talouspulaan, pitäisi
sosialisoimisen sosialistisesti ajattele­van
kannalta olla juuri nyt ajankoh­taista,
suorastaan välttämätöntä, jos
valkeuksista tahdotaan selvitä. Juuri
tästä Jaoston päätöksestä johtuvat v i i ­meksi
tapahtuneet maalaisliittolaisten
komitean Jäsenten erot. Heillä on i l ­meisesti
halu turvata tukkiyhtiöiden
ostorenkaille mahdollisuus painaa
metsien kantohinnat alas.
On tietenkin multakin syitä komi­tean
työn viivästymiseen k u in sosdem-porvarilllnen
Jarrutus. Kaikilla tut­kinta-
aloilla ei tutkijoilla ole paikka­kunnalta
muuttojen, muldpn töiden
(Jatkuu 3. sivulla)
VAATIMCKBtT
Wlndsor Star öijoittaa-kunnat
vaatfvat liian paiv-taan.
Heidän pitäfei ^
Jotka ovat finanssineroja,
saamamiehiä, diplomaattek
järjestäjiä Ja vielä paljM
lisäksi heidät pitäisi s a a d a^
dolUsimman pienellä paigjä^.
• • •
TIESI
Eräs tunnettu lääkäri Ties
lenvikaisten parantolassa '
t l soittaa puhelimella jooa^
rantolan ulkopuolelle. Hand­kaan
tahtonut päästä •
hinkään. Lopulta hän Uijaäi
tytölle:
"Tyttö, tiedättekö kuka mini
" E n tiedä", kuului vastaus,
minä tiedän missä tc olette.-
• • •
YSTÄVXLLISriTTi
Vaimo miehelleen palateisaia
luita auton etuosa lytyssä:
"Ajattelehan, miten ystäv^
liisi oli. Hän k y s y i , että
nusta hauskaa, jos kaupu
tettaislin kalkki puhellnpylrtät-
• • •
SE KELPASI
John Smith oli sattumalta
näkijänä eräänsä ryöväyksessä ji
poliisi saapui palkaUe, kysji
Smithin nimeä.
"John Smith", sanoi Smith.
" E l mitään koomilllsuutta',
poliisi. "Mikä teidän olkea
on?"
"No Jos ette usko, niin
sitten nimekseni Win5ton Chs
sanoi mr. Smith.
"Kas niin, nyt pääsemme jw
sanoi poliisi hymyillen. "Ette Ii
pettää minua antamalla väärio
men."
* * •
SANASTA SANAAN
"Mutta minä ajattelin . . T
konekirjoi tta ja tar.
"Teidän asianne ei ole ajateDi*,
keytti liikkeen johtaja. ''Kirjoi
te vain sanasta sanaan mitä
sanelen ja pitäkää önut aja
slsässänne."
Hetken perästä konekirjoitu.
vei sitten herra johtajan
tettavaksi seuraavan kirjeen:
"Hyvä herra Petäjä. — Klrji^
nimi oikein. Vastaukseksi
kirjeeseenne, miltä päivältä
olikaan, voin ilmoittaa teille,
vat hinnat. Hei Pekkala, täai
sille Petäjälle, kuinka paljon «
neltä: kiskomme? Kaksi]
prosenttia! Otetaan kolmei
tä. 3,000 mk tonnilta. Odottaa
volsaa vastaustanne, olen teldin.
Tässä on hänelle nielemistä."
• • » • • »
Wlnnlpeg Tribune-lehden:
ri Harold Mlloff oli työskcDnelljt
vasti kokonaisen viikon, keräten
terlaalla aikomaansa kirjoit
varten taskuvarkaista ja heidän
toodeistaan. Mutta matkallaan"
toimitukseen, varastettiin ma*
mr. Milof f In taskusta!
YRITTI OLLA SUKKEU
Huutökaupanpitäjä: "Paljonto
jotaan tästä Robert Burnsin!
ta rintakuvasta?"
Ääni yleisön joukosta: "B«
Burnsin, vaan Shakespearen to
Huutökaupanpitäjä yrittää
erehdyksensä leikiksi: "Tästä:
kuinka vähän minä tunnen
tua."
Hitlerin teatteri
kirkoksi
Mynchen. — Hitlerin entloo
tylnen elokuvateatteri
nlssa muutetaan kirkoksi, job»
1,100 Istuinta, Ilmoittaa tä'
-nomalehti Abendpost.
melkoisen yksimielisyyden merkeissä
Kokous päätti osoittaa kyseisille por-varijärjestöille
tiukkasanaisen lausun­non.
Jossa tuodaan Julki yhteistohnin-nassa
ilmenneet epäkohdat sekä vaa­ditaan
niiden korjaamista. Latisim-non
sananmuoto Jäi kuitenkin Tidä
avoimeksi.
Sen sijaan me&lvät mielipiteet Jäi-
^leen r i s t i in rauhankysymyksen tulles­sa
esille työlistalta. Enemmistö aset­tui
ensin suorastaan vastustamaan
julkilausuman esittämistä Jolloin asia
"lähetetttin valiokuntaan, jossa käsit­telyn
Jälkeen ehdotettiin rauhanky^-
mystä koskevan Julkilausuman sana­muodon
korjaamista sekä esltettUn
valiokunnan enemmistöpäätöksellä
laatima oma ehdotus, joka kuitenkin
oU laadittu sisällöltään suoranaiseksi
hyökkäykseksi nykyistä rauhanrinta­maa
vastaan Ja Jota sen johdosta ei
tietenkään voitu h3rväksyä. Asla ajau­tui
siten sellaiseen vaiheeseeni että
kokous kokonaisuudessaan ei laatinut
minkäänlaista asiaa koskevaa pää­töslauselmaa,
mutta sen sijaani vä­hemmistön
edustajat päättivät edt-tää
omana mielipiteenään oman j t d -
kilausutnansa.
PÄIVÄN PAKINA
Enkelit puhuivat Aabraltamille
maailma on arvon "johtajamme" neu­vonantajana.
Ja puheensa perusteel­l
a voimme hänen niiden neuvosta a i ­nakin
viime sodan aikana ottaneen a i ­ka
hyvin vaarin, sillä tunnettlinhar
Churchill sodan aikana Jotenkin so­taisena
miehellä. Näyttää kuitenkin
siltä, että hän ehkä otti nuo vy. 193r
—36 kuulemansa esi-isien äänet lilan
vakavasti, tai sitten on menettänjrt
luottonsa henUmaailman neuvojen
pätevyyteen, koskapa, vaikka "noita
ääniä el ole nyt kuulunut", n i in Wins­ton
on silti häärimässä kuin heinä-mles
sodan syttymisen aikaan saami­seksi.
Ei oie kovinkaan pitkä aika
siitä, kun hän "suuressa puheessaan-sodan
alkamista^ kiirehti, julistamalla,
että meidän on luovuttava leväperäi-syydestämme
Ja tehtävä jotain sodan
alkamiseksi ennen kuin se on myö­häistä..
PeD^sikö hän sitä, että esi-isien
henget ebtivät sanoa varoitta­van
sahansa sotahullutteluun näh­den.
E i hän-Sole ainoa "suurmies, joka
luottaa Ixenkien neuvoihin- Adoiffi-niä
el ole kuulunut." vainaja (jos jo lienee vainaja) toimi
Siis esi-isät Ja «Ucä muukin henki-1 myös äsäisen kutsumuksen kehoit-
Raamatussa usein toistuvat ihme­kertomukset.
Joiden mukaan Israelin
kansan suurten Ja erehtymättömien
Johtajien luo saapui milloin itse J u ­mala,
milloin taas hänen lähettinään
enkelit antamaan ohjeita siitä kuin­ka
kansaa on johdettava onneen Ja
menestykseen. Aabrahamin luona nuo
enkelit vierailivat verrattain usein Ja
Saarallekin ne käväsivät ilmoittamas
sa suurm salaisuuden, että muuta­man
kmdcauden kuluttua hänellä on
oleva terve poika. Jaakoppi-vaina­j
a painiskeli enkelhi kanssa kokonai­sen
yön, " a i n a aamun sarastukseen
saakka" jne.
Nuo vihreässä nuoruudessa opitut
totuudet Juolahtivat jäUeen mieleem­me
luettuamme Canadan Uutisista
suurta äkarla polttavan Englannin
suuren johtajan, Churchillin, suuren
arvovaltaiselle yleisölle pitämän p u -
neen selostuksen.
K a s näin: "Puheessaan Chiu-chiU
sanoi jotain erikoista. Sanoi vv. 1935
—^ kuuHeoisa esi-isien profeetallisia
ääniä sodasta. Mutta nyt näitä ää-tamana.
Henget olivat valinneet hä­net
suureksi kansan johtajaksi, Jota
johtajatolntaan hän suoritti verrattain
ruumiillisesti, saattaen miljoonia i h ­misiä
hengettömäksi.
Myös synnyinmaamme sodan edelli­nen
Ja -aikainen kansan kaikki tie­tävä
kaitsija Rjrtl oli henkien kanssa
yhteydessä: Hän e i kylläkään Uetä-mämme
mukaan kuullut ääniä, mut­t
a hänellä oli vielä antolsemmat koh­taukset
apuriensa kanssa. Ryti näki
henget Ja tapahtumat kristallipaUosta.
Späselvän kysymyksen eteen tullessa
ia niitähän sotaan valmistautuessa
a sodan käynnissä aina ihnenee, sit­enkin,
vaikka olisi kuinka kutinsa
iltävä aikataulu, katsoo vain henkien
kristallipalloon j a pulmat selvenevät.
Oikein Sanomalehdistössä j a muissa
uutisissa tuota herr R y t i n näkemyk­sen
taitoa korostettiin. Meistä kui­tenkin
timtuu siltä, että. tuossa paUos-sa
olleet henget olivat aika veijareita,
sillä niiden neuvojen mukaan toimi­minen
ei tuottanutkaan toivottuja
tuloksia, vaan suuret kärsimykset kan­salle
j a pienen linnatuomion Rytille
itselleen.
Pahat kielet kertovat, sitä ei ole
kylläkään Tirallisesti vahvistettu, että
Amerikan miljoneerien asiapoikana
uutterasti häärin]^ entinen sotaminis­teri
Forrestal olisi myös ollut tekemi^
sis-henkien jaiiäkyjen kanssa. Hä­nen
Icerrotaan saaneox kauhun koh­tauksen
nähdessään siehmsa sUmHIä
puna-arme^alalset Amerikan Icaupnn-kien
kaduilla. Hänet siirrettä
raalaan punaisilta turvaan,
sielläkin kerrotaan hänen j " '
tanssia henkien kanssa,
hänen lasklais-häljyjen tavaa
täneen luudalla lentämistä,
huonolla menestyksellä,
me ruumis näet löydettiin
kolmannen kerroksen katolta-oli
jö silloin paennut, ehkä
neuvonantajaksi. Aivan kuä
tukseksi tuli Suomesta tieto,»,
Jaanllainen horros-saaraaaja *.
suttu Amerikkaan. Liekö "
sena saada menetys edes ositö*
vatuksi
Täällä koUperukoiUa kävisi.
kalastusmatkalla meidän offlp»]
suureksi jdhtajaksi aikova ns.
Hänen vaalipuheensa liikkui •
kaukana työläisen elämästä.^
syytä epäillä hänenkin liitelemä
lien tuvissa. Hiukan lisä»
laista Ja sitten hänelläkin a»_
kahialossa". jos niitä el ayt J»
Herra varjelkoon meitä
Johtajilta. Säästyäksemme
ohjaukseltaan tulisi meidäo
tulevissa vaaleissa ääncätil
ehdokkaita, jotka puhuvat Ja •
meidän jolcapäiväisten
tyydyttämismahdollisaaksien.
nimittäin siten, mitenkö»
saada leipämme vähän
sola « e on meille tya^s»^
arvokkaampi Imin isi-''
mut Ja kuiskuttelut. —