1950-08-22-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Bivu 2 Tiistaina; elok. 22 pnä flJBEBT7);;^.Zii(iepenäem laJaot Qrgan of Ftniiisb Cahadlans. Es< toblished NoT. fith. 1917. Atitborlzed aa EecöndcIaAs^jimil l>7 tbe Post Offk» De|)|itnie^ Ottawa. FiOir liBbedttltrfo^vnreeKiy: Tneisdsys, TliursdayB and Sattirdayis by Vapaus Piiblisblns GSompany Ltd^ at 100-102 Elm Bti W., SudbuTF, Ont. Canada. Telepbones:.Business Office 4-4^ Edltorlal onice 4-4265. Manager E, StitcslL Editor W. ElEclund; Mafling Bddress Box e», Sodfniry, Ontarfd. Advertislng rates upon appllcatlon. TtatiBlatlon free of cbarge. . lUAUSHXNNAT: Cadädassä: YhdysvaUolsisa: Suomessa:. 1 vi:. 13X10 d Idc 3.29 3 kk. 2.00 1 vk. 7.00 6 kk. 3£0 i vk. 7.00 6 kk, 4.23^ Vapaa sanpmiste ja sen Meille puhutaan paljon sahomälehtivapäurlesta —- jä inyöntää täy. iyy, että ihhiiskuiitä on ottanut pitkäiti askeleen eteenpäin siitä yksin-valtiuskaudesta, jolloin hallittavilla ei ollut sen paremmin sanoniäleh-tffcn painattamisvapautta kuin •muitakaan vapauksia. 3Iutta räjbitettua ja kovin yksipuolista sekä jatkuvan/ taistelun panttina olevää on sahoiiialehtivapaus vieläkin. Jos on kaksi lain ja «sivallan ejdiessä samanarvoista kansalaista, mutta toinen sattuu olemaan multimiljoneeri ja toinen rutikuiva työläinen, niin heillä molem-iftilla on "oikeus" omistaa ja julkaista sanomalehteä — mutta vain ÄuUimiljonieefi voi sen tehdä käytännössä. Seuraus tästä sanomalehtivapäudch taloudellisesta rajoituksesta on ?e, että jos katsotaan mitä tahansa tässä maassa ilmestyvää päiväleht i , niiden puolueperiaatteisiin, nimiin ja omistajiin katsomatta, niin joitakin pikkuseikkoja lukuunottamatta ne ovat kuin sarnan lestin mu- Jiaaii tehtyjä huopikkaita, joissa el huomioida lainkaan jalkojen erilaisuuksia, vaan ainoastaan tuottajan etuisuudet. Niiden uutiset on samojen miijoonätrustien laatimia ja välittämni. Niiden ''fonikuyat", jotka eivät ole sen päjriBmmIri taiteet ovat kaikissa lehdissä .samanlaiset. Ne julkaisevat samojen propagandistien kanriutetitjjä pakihbita, kannutettuja haistenosastoja, kannu-tettuja artikkeleita ja niin kautta linjan. Ei siis ole ihme — kun päivälehtien on^islajät ovat poikkeuksetta miljoneereja ja kun heidän lehtettsä ovat näin kbmersiäälisfesti tiiötet-tuja —- vaikka ne puhaltavatkin kaikki yhteen hiileen, jotta saisivat ICörean sodan jatkumaan ja jo.s suinkin maHdollistä läajehnietuksi sen iolmanneksi maaiimansodäksi. Sota on tiibttoisaa hommaa, ei vain Sotakapliaiisteillej vaan kapitalisteille yleensä, ja siksi miljoneerien joukossa oh niin riihsaasti sodanlietsojia — varsinkin kun heidän ei tärdtse ilse mennä sotaan, ^ ^ Mutta näyttää kijitehkin siltä, että pbrvariiehtienkin palstbUle pääse^ toisinaan totuuden kipinöitä ja siksi kerrotaan Washingtonissa, eitä Yhdysvallat suunnittelee valtavan suurta, maailmanlaajuista pro-jiagaHdähyökkäystä, jonka valmisteluunkin tarvitaan kaksi tai kolme kuukautta, etiä voidaan "ruskeille, mustille, k«UaisilIe ja vdlkoisille" syötlaa ameriitkaiäisto kbvapairieista spkpropagändaa. Tarkoitus on, ^Uten AP:n iiutistiedossa annetaan ymmärtää, mobilisoida Yhdysvaltain sotaohjelman tueksi mäaHman sanomalehdet, radiot ja elpkuva-tfeätierit. Mainitussa uutistiedossa sanotaan, että "maailman ihmisille — 2,351,113,000 iHmisellelevrää 218,764,700 päivälehteä, että käytettävissä on 160,686,211 radioa ja 44,375,200 elokuvateatterin istuinta." • , / ^ . Mutta jos Yhdysvaltain hallitus mobilisoi sotapropagandan hyväksi iJSiväfeBdet, radion jä elokuvateatterit, niin mistä kansanjoukot sitten ^vättöslperäisiä tietoja jä objektiivisia uutisia, joita ei ole maalattu vYfidysvaltaih ihmeperialismin propagandalla? Vastaus tHhän oh yksinkertainen je selvä: Työväeniehdistä! Työ • väfenlfelfdet ntiibdöstävat nyt pienen, miittä elinyoitnaisenjä jatkuvasti kjj^vavarll tötiiuderi saaren pörvärilehtien valheiden jä samaistetun sotapropagandan valtameressä. Tässä mielessä syyskuun 1 pnä alkava Vapauden haasteryn-täyskin on osa taistelusta sanomalehtiyapauden, totuuden ja rauhan puolesta. Työläiset eivät köyhinä ihmisinä voi yksin omiÄtää päivälehtiä..Mutta yHteisesti toimien he voiv^^ tantäa lehträ, jotka eivät oie sotai.sensuurpääoman kontrollissa — jotka kertovat totuuden niin sodan kuin rauhankin ky- . , symyksistä. •. • . . Huolehtikäanfime siitä, että tämä totuuden jä rauhan majakka voi tehokkaasti ja vaikeuksia kärsimättä palvella maan-miehiämme! Lahjoittakaamme Vapauden haasterahastoon ja haastakaanime ystävämnnie ja toverimme menettelemään sa^ moini- • Korean sodan ^'päämäärät' edustaen sotakiihkoilijain le'iris.sä niitä käsittävät ainakin sen verran, että korealaisten sum- Toronto Clobe and Mail voimia; jotka mittaisen ilmapommituksen avulla ei voiteta ystäviä sen paremmin Koreasta kuin muualtakaan Aasiasta — on viimeaikoina esittänyt hurskaita toivomuksia siitä, että Yhdysvaltain imperialismin pitäisi esittää maailman nähtäväksi selvät päämäärät, joiden toteuttamiseksi korealaisia vastaan soditaan. Jos joku luulee, että sotainen torylehti tuntee omantunnontuskia Koreaan tehdyn hyökkäyksen johdosta, hän erehtyy täydellisesti. Sodanlietsojilla, suurpääoman propagandisteilla, ei- ole omaatuntoa, eikä niinollen mitään omantunnon tuskiakaan. Mutta Globe huomioi viime tiistaina (elok. 15 pnä) johtavassa toimi-tuskirjoituksessaän, että Korean sota on kestänyt jo kolmatta kuukautta, "eikä kukään voi sanoa . . . että se on mennyt suunnitelmien mukaisesti". Clobe huomioi, että vastakkain on yksi pienenlairien siirtomaa, joita on totuttu mielinmäärin komentelemaan ja mahtava Yhdysvallat. Ja kun sotaa on jo käyty seitsemän viikkoa, niin Globe on km-asti hämmästynyt. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä, kun on sel- Vää, että sota voi "jatkua vielä useita kuukausia''. « Viitaten siihen, että "Yhdysvaltain Dunkirk ei ole vielä pois päiväjärjestyksestä" Globe and Mail kirjoitti viikkoa sitten: « "Tama on hämmästyttävä tilanne huomioonottaen Amerikan sotajoukkojen puolella nyt olevat strategiset etuisuudet. Niiden hallussa pn Korean osa, mikä ei ole .Anzioon tai'Normandiin verrattava 'ja- 5»nsija', vaan 6,000 neliömailia käsittävä maa-ala missä on paljon ma-ftoove^ erausmahdollisuuksia . . ." Lehti huomioi että amerikkalaisten yhteyslinjat ovat lyhemmät jne., sekä sen, että amerikkalaisilla on täydellinen kontrolli ilmassa — mutta kaikesta huolimatta korealaisilla on edelleenkin aloitteenteko käsissään. ! Kaiken ylläolevan perusteella Globe and ^lail tunnusti vasenkäti-lesti, etta korealaiset ovat miltei yhtenä miehenä amerikkalaisia hyök- Kaajiu vastassa — että on sbtilaallisten virheitten lisäksi epäonnistuttu ijiyos propagandarintamalla, ja niinmuodoin olisi julkaistava "sota- )>aaniaärat", joiden puolesta propagoiden voitaisiin tilanne muuttaa amerikkalaisille edullisemmaksi. , Jos olisi kysymys korealaisten ja Korean kansan auttamisesta, niin tämä olisi tietysti helposti tehtävä toimenpide. Mutta kun Globen toi-ijnittaja ilmoitti tämän "sotapäämääräkysymyksensä" radiokeskustelun yhteydessä amerikkalaisille lehtimiehille, niin hänelle vastattiin, etta sotapaämäärieri julkaiseminen ei nyt auta, sillä kysymys on ratkaistava aseiden voimalla. * Nyi viikon vaihteessa Globen toimittajat saivat kuitenkin "tyydyttävän" . vastauksen sotapäärhäärten julkaisemisen suhteen. Yhdys-valtam pääedustaja YK:ssa, \Varren .\ustin esitti diplomaattisiin fraaseihin peitettynä täysin imperialistisen "•sotapäämäärän" — Pohjbis- Korean valloittamisen jo Globe kirjoitti eilen toimituspalstallaan, Mitä muut sanovat ETEENPÄIN JA TYöiflEHEN Kuten tiedetään, Yhdyisvaltaln puolalla ilmestyvät veljeslebtemme Eteenpäin, ja T^öirties öh pltkäälkal-seri keskast^Iun pehifiteella päätetty yhdlistää — Työmies-Eteenpäin-leh-dek. sl. Nyt öh siirrytty puheista tekoihin ja Työmies-Eteenpäin-lehti Ilmestyy täniän viikon alusta alkaen Superiorissa, WLs. f Box 553). Seuraa-va- ssa on otteita tämän yhdistetyn lehden edeltäjien viimeisten numerojen jäähy väLskIrJoituksista: ETEENP;(IN "Tämä on Eteeripäln-lehden viimeinen numero. Sen seuraajana tulee olcr maan Työmics-Efceenpäln . . . Eteenpäin syntyi kieskellä enslmmäLseri maailmaasodan jälkeistä taloudellista kriisiä j ä Palmer-valnoja protestina Toisen" Internationaalin sosialidemokratian ka vajluksille Ja petoksille, joita Raivaajan toimltussakki itäval-tloiden suomalaisten työläisten kurkuista yritti työntää menemään alas Eletty kaUsl on ollut mitä myrskyisin ja sen ke-skellä syntyneenä on Eteeripäin-lehti ollut suurien myrskyjen lapsi.. . Elämme parhaillaan mitä krlitllll-slntä vaihetta niin hyvin Amerikan kiilh maailman historiassa . . . Meillä (ön) nyt Berliinln-Roomän-Toklon akselin asemesta Atlantln-paktI ja vaarallisesti laajenemaan pyrkivä sota Aaasiän kansojen itsenälsyysliiket-tä vastaan Koreassa. Tässä tilanteessa tulee meidän yhdistynyt lehtemme, — Työmies-Eteeripäin yhtä uskollisesti edustamaan työtätekevien Intressejä kuin tähänkin asti . . . "Mikä on johtavana syynä lehtlem-me yhdistymiseen? Yksinkertaisesti Amerikan suomalaisten suomenkieltä puhuvien työtätekevien rivieit nopea harveneminen . . . Tämä tosiseikka pakoittaa kalkki suomalaiset lehti-lllkkect Yhdysvalloissa vetämään siipiään soukemmalle ja meidät keventämään taakkaa kahden päivälehden ylläpitämisestä silloin kun hyvällä järjestelyllä ja yhteisymmärryksellä Ja yhteistoiminnalla yhdelläkin tullaan toimeen . . . " TVöMIES ••; "Jo pitempiaikainen toivomus ja .suunnitelma lehtlemme Työmiehen ja Eteenpäin yhdistämisestä on toteutunut.. Yhdistynyt lehti Työmies-Eteen-päin alkaa llme.styä ensi maanantaina, Superiorissa, W i s . . . . "Työmies" on palvellut Amerikan suomalaista edistysmielistä väestöä sen lipunkantajana hieman yli 47 vuotta . . . Nyt kun tämä on viimeinen numero Työmiestä erillisenä lehtenä, haluamme ilmaista mitä lämpimimmän laitoksen kaikille Työmiehen lukljpllie ja eritoten sen uurastaville työmuurahalsjoiikolle. "Samaa valistustyötä mitä Työmies op suorittanut pitkän taipaleensa aikana keskivaltlolden ja lännen suomalaisen väestön keskuudessa, veljeslehtemme Eteenpäin on suorittanut Idässä alnä keskivaltlolden suuriin (eollisuuskeskukslln asti. Eteenpäin työsarka, joskin lyhempi, on ollut yhtä kunniakas kuin Työmiehen. "Täten kun nämä kaksi äänenkannattajaamme yhdistävät voimansa, niin ei ole epäilystäkään etteikö yhdistynyt lehti kykenisi palvelemaan asiaamme — suomalaisten työtätekevien asiaa — paremmin kuin kaksi erillistä lehteä ja voittamaan uusia joukkoja taakseen. "Siksi TyömieHeh puolesta lämpimästi tervehdimme uutta tulokasta, joka kaksinkertaistetulla voimalla kykenee murtamaan taantumuksen muuria kansalaistemme keskuudessa ja viemään työväenUlkkeeh kallista asiaa eteenpäin. Yhdistynyt lehti — Työmles-Eteenpäin — tulee varmasti lämmittämään jokaisen lukijamme Ja kannattajamme mieltä." on oma Pori Arthiir. Ont, — Interrtatlonal-osuu. sllIke säl taas kutsun iäksols-kaupunkien työväen iinlolilkiesn j i i ^ teis^en työnpäiväjuhlan järjesteiyyn. Viime vuonna osallistuimms erikci-sesti Popular Lady-kamppailuuh ja ehdokkaamme voitti kilpailussa en-simmalsfeK pälldniföH: ' v;" Nyt Uiidestiän oietrime a^ttaifeet ehdc&ääri ja ryrin!stlmme_ .^y^^^^ lun kunnia-dsernäTi säiiytpSs^si; Meidän ehäpki^amme taiiä vööiina on "Älcäle" Strätiofd. Meillä öh kllpäilitesa vastajjSlilJeinä suuria uniöjärjestöjä, ^ctiliÄ\1Ö^^ Lakei päiiehtehtään uhib, tnetsa^fo-läisteh lihib, liaTtiitiett ja äjiirfehJin'- tama; Jne. Mtittö m^a. kilpäil&sä hie vöii|äie voittail, riiyjimäilä erilÄb^n; lafijär volttdtikettejä. ijäiäen tikettleh oS^ täjät yölvat It^e voittää^^ s^^^ suuruisia lahjapal^lntoja: liöÖltÄ; %mm; I75.ÖÖ jä i$25.Ö0. Tikfettejä^ on saitav|ih^ Ifil^rMtlöti nai-osuusliikkeen; klubien ; jassiiiita kaupiihgeissä Ja inaaseudtillä^,. fä^Äa^ rien järjestöifä jä Mausliiki£i«Srö^ työläisiltä. ; Ostakaa tikettejä jä voittakaa iliii^ jäpalltihto It^eilenne. Auttakaa " M i ^ - kie" Straitöi-dlh v6ittoa, A ternalföiuiiieh psuäsUikkeen ja unio-lUkke& n iaiieniirvää y h t e i u i^ InterMtiöhal-osÖUsllätkeOT klferto-pajkiiiricBtä kiljjUillään bSJ:ri bäifcäl-lisen bsästdrt kehitäjtfiiil^sä; t^^^^^ p :nä. se täpähtiiu Hiätin urMeiluöH-jelmah lomäs&ä. Kuh IhterttatiöHäl-osuusiiikkeeh puolesta : suorltettayä suomalaisten klubitoiminta, pn yhdistetty tJSJrh o^ästbri jä seti iiäi^t^ift klubih toitiiintaän, huh on se- iSoii-nolliiien osa osaston välistiisi, seura-ja kiilttuuritöImlHfiästä. Niiiipä myös pyj-detään ennakkotilitykset Jä raportit työnpäivän tikettien myyri-rieistä tähäin tilaisuuteen. — ATH. ja Hiroshimassa kuoli 150,000 ihmistä räi^fcl-- l^ifcriblmtn vetobihUk-sesiä oh-tUii'i^^ Vakäfa este niille, jotka yrIttSvtt i^uttää änieri^kalaisla muödMtaäiään i^ris "atbiniväi-mentäjan'';/ ^JieferJ^itiiÄt^ hänkk-nrineh iii ole. yiieslä läUyuttaiiut h i i ^ - ptia, miijiS jökäll^^^ ip^i\iäia kbtl tie-tSä ttiim raUjliarivetboä mCTkltsee. Puhun iien&U&l^^ köfcetfaiiJk-sestä; JPatilsiä^a pjteäime eiisi&iiäise-nä aamb'M vferäiiih 50^ ge S^ SeiiSsUeHk^iiU p^lkaOisen riilfiSn^bmiteän jaii^h. Öi s|anöt y^^^ koimah-nesosls^_ sUiä äiuSitäat piiyat mät-kästaneet äois Boulc^iiecn. pa-remiliiri iänotttea mäa'seudulie, Lo-: että muisteifaisiin Suonii kolmantena Euroopan yleisurheilussa Elokuun 2 pnä TUL-lehdessä julkaistiin katsaus Euroopan yleisurheilusta, jonka mukaan Suomi ,on kolmannella tilalla Ruotsin ja Ranskan ollessa edellä. Seuraavassa on piste- Järjestys: Ruotsi 152,43; Ranska 148,43; Suomi 137,6; Saksa 100,92; Neuvostoliitto 97.50; Englanti 65; Tshekkoslovakia 49; Islanti 44; Norja 43.5; Italia 39.3 ja Unkari 27. Kaikki muut maat alle 20 pisteen. .Fort Williain Sanatoriutn. — Halloo kaikki työläistoverit täältä paraur tolasta, jossa aikaani vietän tällä kertaa. Ensin aion puhua tämän lal-toiisen asukkaista, taäliä on monta, kansallisuutta edustettuna. Luulen, että läiies puolet on täniän maan varsinaisia asukkaita, intiaaneja. Meitä suomalaisia on kanssa koko paljon. Osa heistä on useamman kerran ollut täällä. Mitä hoitoon tulee niin se näyttää sellaiselta, että täällä el anneta muuta kulnruokaa, siinä taitaa olla kaikki lääkkeet mitä antavat. Täällä pidetään niin kuin vankilassa sillä ei saa olla paljon muuta kuin maata päivät päästään, sillä täällä on sairaita, jotka ovat Jo olleet toistakin vuotta eikä he saa paljon liikkua muuta kuin käydä välttämättömillä tarpeillaan. Mitä muuten tulee ruokaan ja puhtauteen niin ne eivät kyllä ansaitse oikein kiitosta, mutta jotenkin siitä puolesta pärjää kun ei ole kovin vaativainen. Lopuksi haluaisin huomauttaa toistenkin parantolbitten sairaille, että hekin kirjoittaisivat oloistaan sillä suomalaisia on tietääkseni melkein joka paikassa Canadan parantoloissa.: Samalla pyydän suomalaisia tovereita, että joskus kävisitte meitä katsomassa näissä palkoissa, lukeminen olisi meille erittäin tervetullutta sillä sitä ei tahdo olla tarpeeksi täällä saatavissa. — Tpveriterveisln: Yksi joukosta. Metsästysaseita saa tuoda Ontarioon Toronto. — Ontarion maa- Ja metsä virasto tledoittaa. että lilttohalU-tuksen antama asetus metsästysaseista tekee mitättömäksi ehtlsert maakunnan asetuksen samasta asiasta. Aikaisemmin Ontarion maakunnan ulkopuolella asuvan asukkaan täytyi hankkia metsästysaseen kantelupa maakuntapollisiltä, jota nyt ei tarvita. Aikaisempi asetus, että metsästysalä-eella täytyy metsästysaseen kantajalla olla metsästyslupa, on edelleen voimassa. Ijuissa täiöiäsa iirtteitä tervehdittiin lämpimästi ja MhÖttiiii: "Me, olein-riie jo ällMiitjoittäneet sen. Tiflisiko riifeidäii U^äieSi ällekitjölttää se?" Kiltlnune ja kielsimme, Noin viidestätoista kodista me saimme kblmekymmentäkolme allekirjpi • tusta. Minun huomioni kiintyi siihen^ että "Tukholman vetoomuksen" sisältö tiedettiin ja sai hetikohtaisen huomion osakseen. Meitä kiitettilh ylenpalttisesti ^siitä, että klpuslmme niin korkeaan kerrokseen adressin kanssa. Ranskassa sankarillinen sota sotaa vastaan bh käynnissä. Lukemattomissa paljon puhuvissa tapauksissa sataniiatyölälset, rautatieläiset, nuoriso, riaiset. Ranskan armeijan asevel volilset, yksinkertaiset mlehiet jä nai set e^ eläiiiän albU^ ovat taistelleet käsiirieen ja rUtuiiiiiieen estääkseeii aseideri ja arnriiusteri pääseniästä Viet Namin "likaisen sodan" rintamalle.-.;. Rayriiode Dienistä bn tuliut tämän taistelun symbooll. Myrskyisissä ja kauan kestävissä suosionoosituksissa. jotka seuraavat, kun hänen nknensä mainitaan Ranskan eri puolilla järjestetyissä kokouksissa, ilmaistaan miljoonien ranskalaisten miesten Ja naisten aktiivinen myötätuntoisuus niitä muutamaa tuhatta kohtaan, jotka, osallistuessaan rauhantaisteluun ovat joutuneet Ranskan sotahaUituk-sen tuomion koiiteiksi. Jokainen Ranskassa tietää mitä tämä nainen teki. Viet Namiin aseita kuljettava juna kulki Tourin läpi. Kun rautatieläiset vihjasivat tästä useita satoja Itansalalsia kokoontui asemalle, jonka sivu tämän Junan piti kulkea. Veturinkuljettaja pysäytti junan asemalle. Ihmiset hyökkäsivät eteenpäin. Huolimatta satojen CRS:n (erikoispoliisin) kuuluvien kapuloiden ja kivääTinperien iskuista kansa työn-täytyi niitä vaunuja kohti, joissa oli panssariajoneuvoja. CRS-miehet hyp- Kirj. Gui Carön päsi\'ät veturiin ja pistoolilla päkoit-tivat vetumikuljettaJan . panemaan veturin liikkeelle. Juna liikkui ja oli kulkenut jo 300 jaardia kun nuori tyttö heittäytyi radalle. Jarrut yingahti-viat ja juna pysähtjri. Taistelu jatkui. Viräiibinaiset pelkäsivät alkaa OIT keudenkäyntiä häntä vastaan Tou-rlssa ja siksi hänet siirrettiiri Bordeauxin vankilaan odottamaan sotaoikeuden^ istuntoa. Kun oikeusistunto alkoi, niin tuhansia CRS-mlehiä liikkui patrullissa kaduilla ja kolmen ihixiisen kokoontuminen samaan paikkaan oli kiellettyä, mutta tämä el estänyt kymmenien tuhansien ihmisten mielenosoitusta Bordeauxin oikeustalon edustalla, kahdenkymmenen vuotiaana, vasta muutäimän, kuukauden- naimisissa, Rasnhonde pien tuorhittllh vuodeksi vankeuteen. Hänen 21-vuotispäivänään, jonka liän vietti vankilassa; saapui hänelle satojatuhansia kortteja, kirjeitä, lahjapaketteja eri puolilta Ranskaa. Y l i Kaksisataa ranskalaista patrioottia on nykyään vankilassa -ja heidät on tuomittu syytettynä "osallistumisesta armeijan ja kansallisen puolustuksen demoraliosintlin". Henri Martin, Ranskan sotalaivaston toinen. perämies, on yksi heistä. Miehityksen aikana, jolloin häh oli 17-vuotias, hän taisteli maanalaisten partisaanien kanssa. Sitten maaliskuun 14 päivän on hän pidetty eristettynä Ranskan laivaston vankilassa ypulonissa. Häntä syytetään lentolehtisten levittämisestä Toulonissa oleviin laivaston kasarmeihin Ja laivoihin. Näissä lentolehtisissä selitettiin, että Viet Namin sotaa käytiin Michelin trustin ja Indo-Kiinan pankin, jonka johtaja», oli maanpetturi 1940, etujen puolustamiseksi. Siinä osoitettiin, että viimeiset puolitoista vuotta on sotaa käyty yksinomaan siksi, että saataisiin amerikkalaiselle imperialismille uusi sptatuklkohta Aasiassa. Siinä vaadittiin Ranskan jalkaväen ja meriväen kutusmista pois Indo-Kii-nasta koska se vain on Ranskan kansan edun mukaista. Häntä syytettiin kurittomuuteen kehoittamisesta. Henri Martin vastasi: "Seitsemäntoista vuoden ikäisenä otin aseen käsiini ranskalaisiena partisaanina. Tällöin taiialliseStl osoitin tottelemattomuuteni marsalkka Pe-talnia ja amiraali Darlania vastaan koska he yrittivät heittää iheldät Saksan imperialismin puolelle sodaSsa. Aika on todistanut, että me olicnme silloin oikeassa ja tulee osoittamaan. että me olenune jälleen oikeassa kun me kieliäydynune palvelemasta Amerikan intressien puolesta." Henri Martinia kahdenkynunenen-neljäh vuotiaana uhkaa kahdenkymmenen vuoden vankeiiis. Häh bii eais-tetty yksinäisyyteen vankilaissa. Ei kukaan, ei edes hänen isänsäkään saa vierailla hänen luonaan. Ensiihmäi-sessä kirjeessä, jonka htäiiet sallittiin lähettää, hän kysyi: "Kuinka edistyy kamppailu Tukholman vetoomuksen puolesta?" ''Kuinka sinun tinasi •kyn aikana sfllä kaatoihan J H Ä i m o l t a i Ä n a a S ? - ^ ' ' " - - Juttu on sellainen, että minun h, yassaai on hiih raskas klimmg^; SUDENÄltkAlSTA Hkku-Esko: "Isoisä, miksi sinä paiä? Isoisä: n d ^ että vanhan Mustin täytyy up. "Siksi, että se oii vanhniir Päivillään tullut niin ärtyis^;'^ SKtä. ole keneUekään nutään m^t amPhikiukuta-aEns,l cios:o isä"?"M UlotnslnutS» a vietettiin tk. 11 paivana Vancouver, B.C. — Soft SelÄk Untinen ( O S . Tuöhiela), vaipui kuolon uneen kohonaan. 4245 Pahdörä St., tk. 11. päivänä, 78 vuoden, 3 kuukauden ja 6 päivän ikäisenä. • Vainaja oli syiityriyt Öupmessa, PattiJoeUa, OI., toukok. 5 päivänä 1872. Hän matkusti Astoriaan.^dregp-nun V. 1889. Sieltä liSh muiitti Pbrt-land, Oregoniiri, Jbssä hän meni avioliittoon Jonas Untisen kansa tammikuun 2 päivänä 18Ö1. He viettivät vuodet 1091 ja 1905 As-toTlan seutuvilla. Sitten he muiittivat Albertan aavikolle. Jossa rakensivat kodin ja olivat maanviljelysalalla 32 vuotta. Tälia älkaa He lalttbivät vanhuuden kodin Vancouveriin, BÖ:ri v. 1937, jossa he yhdessä: viettivät 12 vuotta. Tbukoktiuh 15 i^älvähä lä4d, Jonas välptii viimeiseen lineeiisa, jättäen Soffih hahtä sureihaah. Viidentoista kuuicauden kiiluttua seurasi Sofi puolisoaan Ikulseeii lepoon. Häntä siirehiaäh jäi kaksi poikaa, Casper, Carmähgaysta, jä Joonas' Syl-vän Lakelta, Albertassa sekä mrs. Sophie Hunter, Galähadfeta, Alta,mrs. Idä McKäy yancouveirista, BCi mrs. Lydia Tahche, Campbell Riverillä, B.d., mrs. Nahni Houston, Balfourissa, BC. Ja mfs. Eileen Hiirhaneh; c ä r - mangäyssa, Albertassa. Laisten lapsia jäi 16, lästenlästenläpsiä 13 Ja Suomessa ori veli August Tubihela sekä sisar, mrs. Nänni Paakkolan vaara. Haifa. Juutalais-holläntlläisen 1600- luvun filosofin Braucti Spihoiiaii tiit-kimuslaitos pn avattu Haifassa.^ Laitoksen tarkoituksella bh Spiribzan oppien tunnetuksi tekemlheri. iäikois-klrjasto on perustettu. Ja tämä Splno- — kesäkuussa 1943 Yhdysvalt^ hallitus pyysi kansalta vanhoja aTäl-mla tehdäkseen rautoa. YbdesM zan laitos järjestää lisäksi eäitelmäti- vUodessa neljä riiiljoonaa paunaa lalsuuksla ja kursseja. valirila lahjpltettiin. Vähcoirver. B. C. - Kahsalnvalisu työväen vuotuista juhlaa täällä suiirin touhuin ^ajallisuuden voimat yhdistettyni Järjestyneiden voimien kanssa muo. dbstivät sellaisen yhtymän, joka sai. kln näin valtavan kokonaisuuden ai. kaan. Yleiseh sUmäyksen luotuaan tuoheni Juhllyaain työläisjoukkoon tu. l i hiieleen suurenmoiset markiinatou. ihut Ja sitäkin se tavallaan oli. Sai*. kehiaiseh rahantekotouhun humina tuon tunteen sai aikaan, vaan tärkol. tushan pyhittää keinot Ja tämän tar-koitukseh me varsin hyvin ymmär. ^i'"™®' .^alistuksen Ja tiedon le. vittäminen oh tämän hetken tärkein tehtävä ja sit^ ei voida tehdä ilman ttiota kaikkivaltiasta dollaria. Kaiken tuon humun läpi kuvastui erikolien kirkkaasti tulevaisuuden ihmisten voimakas tahto viedä asiaansa eteen, p ^ i i ; sAJahkoÄtaisen raiiiiahtyön te. kijat olivat ihnpkkäasti aslaahsi aja-hlflssa, keräten alieklrjolttflcsiä Tuk, HPlöian räiihäii adressin alle seki levittäen työväen kirjallisuutta ja leh. tlä. • •.• ^ liästen urheilukilpailujen lisäksi oU järjestetty myöskin ohjelmaa, jmik. koesltykslstä mainittakoon intiaanien tanssiesitykset; -jotka omalaatuisuti. dellaah saivat yleisön suosion. pieÄ. liie iloisia, että yoiiiune valkoisille Ih. misllle antaa Jotakon ohjehnaa, sa. nbi jjeldäh edustajansa. iNPLY kuoro lauloi, j6&^ o l i kolmattakymmentä laulajaa. Tiip kuoro on syntynyt sitten viiinelsten juhlien, jbtieh eteen, päin menoa' on havaittavissa, ollen laulajat' kalkki nUöHa. Yksltyfeöhjel. manumerolta oli paljon lapsilta, mustilta ja yalkoisilta, osoittaen, että tämä joukko ei tunne rotueroja, kaikki äjämtile säinaa äslää, joka tähtää pa* reihpäah maailmaan ilman sotia. Juhlapuheen piti Harvey MurjAy, jossa tähdennettiin päivän polttavia kysymyksiä ponnahduslautana rauha. Ruumiin ravlimoh huoltoa hoidettiin monipuolisuudella ollen useammat kansallisuudet ruuanlaitto piiu-hissa. Ilahduttavaa oli nähdä Kiinan suuren kansan Jäsenet ruuanlait-totouhulssa. Kaikesta tästä volmm? tehdä johtopäätöksen, että voimavaramme ovat aina vain kasvamassa yhdistyen takeeksi maailman rauhalle. • • ••, Umojen haltija hiukan Juonitteli illansuussa vaan suurempaa haitta» se el kiiitenkään tehnyt. Juhlat «i-nistUIvät hyvin, — Matti Saari. IWW:n kolme suuntaa että ".-Vustiriin toimenpide on tervehdittävä" ja että hänen sotapää-määränsä ovat "ihailtavia''. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka presidentti Truman — komentaessaan kenraali MacArthurin "auttamaan' eteläkorealaisia, antoi sotajoukkojensa tehtäväksi lyödä Pohjois-Kö-rean joukot 38:nneh leveysasteen yli 'omalle'' puolelleen. Huomaamatta ei liioin jäänyt, että VK:n yleissihteeri Trygve Lie sanoi viikon lopulla Norjassa, että tarkoitus on iyödä Pohjois-Korean joukot 38:nnen leveysasteen yli". Mutta \Varren Austin julisti, että tarkoitus on vallata koko. Korea ja Globe and ^lail on tyyty\'äinen näihin "sotapäämääriin". Omasta puolestamme me kannatamme seuraavanlaisia sotapäämää-riä Koreassa: Sotatoimien hetikohtclista lopettamista Intian pääministeri Xehrun tekemän välitysehdotuksen perusteella. Kun Korean hyökkäyssodan takana olevat päämiehetkään eivät tiedä minkä hyväksi he sotivat, ja antavat siitä niin ristiriitaisia selostuksia mitä ylläole-vassa lyhyesti todetaan, niin selvää on, että sellainen sota pitäisi lopettaa cnnenkun se leviää maailmanlaajuiseksi paloksi. Annettakoon korealaisten ratkaista omat kansalliset probleeminsa, sillä se on ennenkaikkea korealaisten oma asia. Tavalliset kuolevat ihmiset eivät ble koskaan käsittäneet Raamatun ssrvällisiä eimustuksla, oppeja, vertauskuvia, vihjauksia jne. Näiden selvittämistä varten täytyy pitää raa-matuhselltykslä. Joissa Raäihatuh eri-kolstuntyait yrittävät saada asiaan perehtymättömät käsittämään juma-lälilsen viisauden. Näin bh jatkunut amhioisista ajoista saakka. Asia on käytännöllisesti katsoen nykyään siinä tilassa, että ei kenenkään kesken '^'ole syntynyt sellaista ristiriitaa Raa-niatun sisältöön nähden kuin juuri ns. Raamatun erikoistuntijoiden, ku-teii esim. pappien keskuudessa. Kim asiat ovat näin paljon epäjärjestyksessä pyhissä asioissa, niin mitä sitten maallisissa.. Jos njrt v i l - kaistaisiinkinrww:n lehtien eri kirjoituksiin, niin ne kaipaisivat myöskin asiantimtijain selvitystä. Emme tarkoita jatkuvasti julkaistavaa IW-W: n periaatejulistusta, joka ikäänkuin atavistisena ilmiönä jatkuvasti ilmestyy Industrlallstln palstoilla, sillä sehän on Bill Haywoodln ajoilta kotoisin. Jolloin IWW oU mahtava työväen luokkataistelujärjestö. Tar-koitathme viimeaikaisia "perlaatteelH-sla" kirjoituksia. Joita jatkuvasti tulee kulh myllystä. Yks! tällainen käsittämätön, taikka aihakih allekirjoittaneelle käslttähiä-tah artikkeli julkaistiin tk. 3 pnä Ih-dustrlalistlssa otsikolla "Mihin suuntaan historiaa tehdään?" Täytyy myöntää, että kirjoitus on niin sy-väliinen, ettei tavallineh keuhkoilla hengittävä ihminen voi sen pohjimmaisiin syvj^ksiin tunkeutua. Vaikka irioneen kertaan tutkimme sen sisällön, niin emme päässeet kärryille mitä sillä tarkoitettiin. Tulimlne valh siihen tulokseen kulh vanha intiaani. Hän bll aikansa kuunnellut kun rikkaat amerikkalaiset turistit soittivat suutaan ja lopuksi hän lähti pois ja sanoi: "Puhuvat paljon, muttai eivät sano mitään." Samalta tuntui kuh luki Industrialistin kysymyksessä olevan artikkelin. "Puhui paljon, mutta ei sanonut mitään." Tämä voi olla vähän llioteltua. Sanottiinhan artikkelin alussa: "Tulevaisuus ei ole Jääd3rtetty." Aika viisaasti sanottu. Sulana on vielä palkat. Sitten kirjoittaja viisaasti esittää kotaie mahdollistä kehityssuuntaa tulevaisuudessa ja myöskin hyvin järkevästi määrittelee ne A-, B - ja C-suunnaksi. Myönnämme edelleen, että saimme haravilmme vähän enemmänkin. Olemme vuosia huomanneet, että yhdessä asiassa nykyiset IWW: n johtajat, el sen rivijäsenet, ovat yksimielisiä Wall Streetin herrojen kanssa, nim. Neuvostoliiton ja sosialismin hävittämisessä. Tästä kysymyksesi olevasta kirjoituksesta, sekavuudes-destaan huolimatta käy tämä jälleen selvästi ilmi. Ottakaamme lainaus artikkelin B-suimtaa koskevasta kohdasta, jonka mukaan historia voidaan mahdollisesti kfa-jolttaa mm. seufaa-valla tavalla: " . . . Union miesten yhteistoiminta nUden kurjuutta kärsivien maiden väestöjen kanssa, jotka rajoittuivat neuvostbjeh valtapiilrilhi Johti niissä samaisten muutosteh t<^eenpanahi-seen. Ja edelleen oli tuloksena se, että kun Venäjän työiäisifi el enää voitu pitää siihä ufikbssa että Ulkopuolinen maailma suunnitteli heidän tuhoamistaan, he myöskin lopettivat kannatuksensa heuvostodiktaattoreil-ta. Siten tapahtui demokratian val^ tava kasvaminen sekä aineellinen Ja kulttuurillinen edistyminen 20:xmen vuosisadan jälkipuoiiskolla." ArtlkkeUn kirjoittaja pitää tämän mahdollisena. Artikkelin Urjolttajan korkein toivo on siis, että Neuvostoliitto kukistettaisiin, sillä edellisen lainauksen perästö^hän itse tulee seuraavaan päätö^eeh: "Täniä on iniel-lyttävä tarina ja sillä tävaOa me haluaisimme tuleval^uden historian khrjoltettavan. Valitettava seikka täissä vain on se. että työväenliike ei näytä toimivah siihen sutmtaän." Siis mien^tävä tarina IWW;h johtajille olisi NeuybstoiUton. ensimmäisen suuren sosialistisen työväehvaltibn kukistuihinen. sita samaa toivoo Wall Streetin mönopölikapitalistlt. Alutta kirjoittajan mieU tulee apeaksi koska ••työväenliike ei näytä tbiniivan siihen suuntaan"; Tamä^ohta ori älribä erinomaisen selvS koko kkjoituksessa ja sattuu aivan liäulah kaintäai^ Eikä siihen suuntaan moni lWW:n rivijäsenkään halua tbihiia. s iM Tdsia&ä pelkkä luokkavaistonsa jo yksistään kieltää sen. Mutta kun hätä ön suurhi hiin aptt-kln on lähempänä c-suunnassa Ipy-tää kirjoittaja yhteisrintaman. "Onion njiUtantit". ••oppineisto" ja. "valisj-, neet konservatiivit". Näyttääalt». että kirjoittajan mielestä "unlon mfli-tantit": ovat IWW:n johtajia, "OPIO" neistba" oh neuvostovastaiset ainai»t* tikirjoittajat Ja "valistuneita konsö-vätiiveja" eVersti IÄew. KaikB tämä täkäa, että Neuvostoliitto Ja slalisnii ktikistetaan. Jos vain keinot riittävät. Industrialistin kirjoittaja on niffl varma näiden voimien yhteenlUtJJ sestä ja "onnellisesta" lopputulokse^ ta, että hän lopettaa klrjoftuksens» seuraavasti: . "Näiden voimien llittoutuDusen t » . peellisuus oli niin ihnelnen että « toteutui ja siten tapahtui 195(KU^ kymmen suunnitelmallinen imperialismin loppu Ja. tal™^ seurauksena, neuvostojen " ^ ^ ^ rih hajaantuminen, kun ^ ^ ^ ^ den väestöt liittivät itseeosa uuteeh edistyksellisyyteen." JOS lukija luulee, että ori tahallisesti Otettu näyttävät hullunkuriselta, niin^ ^ erehtyy. Tämän kirjoittaja artikkelista mitään muuta selvaa ne.Johtbpäätökset, mitä edellä on *^Sto kirjoituksessa selväsU toivotJg Neuvostoliiton kukistumista, M g sosialististen aatteiden, vaklvaa^ tukahduttamista, jonka lopuko^. rittavat «Uniori Militantit, OPP^^ tb" J•»a ".'v«»aiiliicsttiuinneeeett kkoo!n servaOK» Mutta tuo rlivatunmoinen t y ö T^ ke. se kun el vain tahto toimi» »»f" Buimtäari. — Uoti.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 22, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-08-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500822 |
Description
Title | 1950-08-22-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Bivu 2 Tiistaina; elok. 22 pnä flJBEBT7);;^.Zii(iepenäem laJaot Qrgan of Ftniiisb Cahadlans. Es< toblished NoT. fith. 1917. Atitborlzed aa EecöndcIaAs^jimil l>7 tbe Post Offk» De|)|itnie^ Ottawa. FiOir liBbedttltrfo^vnreeKiy: Tneisdsys, TliursdayB and Sattirdayis by Vapaus Piiblisblns GSompany Ltd^ at 100-102 Elm Bti W., SudbuTF, Ont. Canada. Telepbones:.Business Office 4-4^ Edltorlal onice 4-4265. Manager E, StitcslL Editor W. ElEclund; Mafling Bddress Box e», Sodfniry, Ontarfd. Advertislng rates upon appllcatlon. TtatiBlatlon free of cbarge. . lUAUSHXNNAT: Cadädassä: YhdysvaUolsisa: Suomessa:. 1 vi:. 13X10 d Idc 3.29 3 kk. 2.00 1 vk. 7.00 6 kk. 3£0 i vk. 7.00 6 kk, 4.23^ Vapaa sanpmiste ja sen Meille puhutaan paljon sahomälehtivapäurlesta —- jä inyöntää täy. iyy, että ihhiiskuiitä on ottanut pitkäiti askeleen eteenpäin siitä yksin-valtiuskaudesta, jolloin hallittavilla ei ollut sen paremmin sanoniäleh-tffcn painattamisvapautta kuin •muitakaan vapauksia. 3Iutta räjbitettua ja kovin yksipuolista sekä jatkuvan/ taistelun panttina olevää on sahoiiialehtivapaus vieläkin. Jos on kaksi lain ja «sivallan ejdiessä samanarvoista kansalaista, mutta toinen sattuu olemaan multimiljoneeri ja toinen rutikuiva työläinen, niin heillä molem-iftilla on "oikeus" omistaa ja julkaista sanomalehteä — mutta vain ÄuUimiljonieefi voi sen tehdä käytännössä. Seuraus tästä sanomalehtivapäudch taloudellisesta rajoituksesta on ?e, että jos katsotaan mitä tahansa tässä maassa ilmestyvää päiväleht i , niiden puolueperiaatteisiin, nimiin ja omistajiin katsomatta, niin joitakin pikkuseikkoja lukuunottamatta ne ovat kuin sarnan lestin mu- Jiaaii tehtyjä huopikkaita, joissa el huomioida lainkaan jalkojen erilaisuuksia, vaan ainoastaan tuottajan etuisuudet. Niiden uutiset on samojen miijoonätrustien laatimia ja välittämni. Niiden ''fonikuyat", jotka eivät ole sen päjriBmmIri taiteet ovat kaikissa lehdissä .samanlaiset. Ne julkaisevat samojen propagandistien kanriutetitjjä pakihbita, kannutettuja haistenosastoja, kannu-tettuja artikkeleita ja niin kautta linjan. Ei siis ole ihme — kun päivälehtien on^islajät ovat poikkeuksetta miljoneereja ja kun heidän lehtettsä ovat näin kbmersiäälisfesti tiiötet-tuja —- vaikka ne puhaltavatkin kaikki yhteen hiileen, jotta saisivat ICörean sodan jatkumaan ja jo.s suinkin maHdollistä läajehnietuksi sen iolmanneksi maaiimansodäksi. Sota on tiibttoisaa hommaa, ei vain Sotakapliaiisteillej vaan kapitalisteille yleensä, ja siksi miljoneerien joukossa oh niin riihsaasti sodanlietsojia — varsinkin kun heidän ei tärdtse ilse mennä sotaan, ^ ^ Mutta näyttää kijitehkin siltä, että pbrvariiehtienkin palstbUle pääse^ toisinaan totuuden kipinöitä ja siksi kerrotaan Washingtonissa, eitä Yhdysvallat suunnittelee valtavan suurta, maailmanlaajuista pro-jiagaHdähyökkäystä, jonka valmisteluunkin tarvitaan kaksi tai kolme kuukautta, etiä voidaan "ruskeille, mustille, k«UaisilIe ja vdlkoisille" syötlaa ameriitkaiäisto kbvapairieista spkpropagändaa. Tarkoitus on, ^Uten AP:n iiutistiedossa annetaan ymmärtää, mobilisoida Yhdysvaltain sotaohjelman tueksi mäaHman sanomalehdet, radiot ja elpkuva-tfeätierit. Mainitussa uutistiedossa sanotaan, että "maailman ihmisille — 2,351,113,000 iHmisellelevrää 218,764,700 päivälehteä, että käytettävissä on 160,686,211 radioa ja 44,375,200 elokuvateatterin istuinta." • , / ^ . Mutta jos Yhdysvaltain hallitus mobilisoi sotapropagandan hyväksi iJSiväfeBdet, radion jä elokuvateatterit, niin mistä kansanjoukot sitten ^vättöslperäisiä tietoja jä objektiivisia uutisia, joita ei ole maalattu vYfidysvaltaih ihmeperialismin propagandalla? Vastaus tHhän oh yksinkertainen je selvä: Työväeniehdistä! Työ • väfenlfelfdet ntiibdöstävat nyt pienen, miittä elinyoitnaisenjä jatkuvasti kjj^vavarll tötiiuderi saaren pörvärilehtien valheiden jä samaistetun sotapropagandan valtameressä. Tässä mielessä syyskuun 1 pnä alkava Vapauden haasteryn-täyskin on osa taistelusta sanomalehtiyapauden, totuuden ja rauhan puolesta. Työläiset eivät köyhinä ihmisinä voi yksin omiÄtää päivälehtiä..Mutta yHteisesti toimien he voiv^^ tantäa lehträ, jotka eivät oie sotai.sensuurpääoman kontrollissa — jotka kertovat totuuden niin sodan kuin rauhankin ky- . , symyksistä. •. • . . Huolehtikäanfime siitä, että tämä totuuden jä rauhan majakka voi tehokkaasti ja vaikeuksia kärsimättä palvella maan-miehiämme! Lahjoittakaamme Vapauden haasterahastoon ja haastakaanime ystävämnnie ja toverimme menettelemään sa^ moini- • Korean sodan ^'päämäärät' edustaen sotakiihkoilijain le'iris.sä niitä käsittävät ainakin sen verran, että korealaisten sum- Toronto Clobe and Mail voimia; jotka mittaisen ilmapommituksen avulla ei voiteta ystäviä sen paremmin Koreasta kuin muualtakaan Aasiasta — on viimeaikoina esittänyt hurskaita toivomuksia siitä, että Yhdysvaltain imperialismin pitäisi esittää maailman nähtäväksi selvät päämäärät, joiden toteuttamiseksi korealaisia vastaan soditaan. Jos joku luulee, että sotainen torylehti tuntee omantunnontuskia Koreaan tehdyn hyökkäyksen johdosta, hän erehtyy täydellisesti. Sodanlietsojilla, suurpääoman propagandisteilla, ei- ole omaatuntoa, eikä niinollen mitään omantunnon tuskiakaan. Mutta Globe huomioi viime tiistaina (elok. 15 pnä) johtavassa toimi-tuskirjoituksessaän, että Korean sota on kestänyt jo kolmatta kuukautta, "eikä kukään voi sanoa . . . että se on mennyt suunnitelmien mukaisesti". Clobe huomioi, että vastakkain on yksi pienenlairien siirtomaa, joita on totuttu mielinmäärin komentelemaan ja mahtava Yhdysvallat. Ja kun sotaa on jo käyty seitsemän viikkoa, niin Globe on km-asti hämmästynyt. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä, kun on sel- Vää, että sota voi "jatkua vielä useita kuukausia''. « Viitaten siihen, että "Yhdysvaltain Dunkirk ei ole vielä pois päiväjärjestyksestä" Globe and Mail kirjoitti viikkoa sitten: « "Tama on hämmästyttävä tilanne huomioonottaen Amerikan sotajoukkojen puolella nyt olevat strategiset etuisuudet. Niiden hallussa pn Korean osa, mikä ei ole .Anzioon tai'Normandiin verrattava 'ja- 5»nsija', vaan 6,000 neliömailia käsittävä maa-ala missä on paljon ma-ftoove^ erausmahdollisuuksia . . ." Lehti huomioi että amerikkalaisten yhteyslinjat ovat lyhemmät jne., sekä sen, että amerikkalaisilla on täydellinen kontrolli ilmassa — mutta kaikesta huolimatta korealaisilla on edelleenkin aloitteenteko käsissään. ! Kaiken ylläolevan perusteella Globe and ^lail tunnusti vasenkäti-lesti, etta korealaiset ovat miltei yhtenä miehenä amerikkalaisia hyök- Kaajiu vastassa — että on sbtilaallisten virheitten lisäksi epäonnistuttu ijiyos propagandarintamalla, ja niinmuodoin olisi julkaistava "sota- )>aaniaärat", joiden puolesta propagoiden voitaisiin tilanne muuttaa amerikkalaisille edullisemmaksi. , Jos olisi kysymys korealaisten ja Korean kansan auttamisesta, niin tämä olisi tietysti helposti tehtävä toimenpide. Mutta kun Globen toi-ijnittaja ilmoitti tämän "sotapäämääräkysymyksensä" radiokeskustelun yhteydessä amerikkalaisille lehtimiehille, niin hänelle vastattiin, etta sotapaämäärieri julkaiseminen ei nyt auta, sillä kysymys on ratkaistava aseiden voimalla. * Nyi viikon vaihteessa Globen toimittajat saivat kuitenkin "tyydyttävän" . vastauksen sotapäärhäärten julkaisemisen suhteen. Yhdys-valtam pääedustaja YK:ssa, \Varren .\ustin esitti diplomaattisiin fraaseihin peitettynä täysin imperialistisen "•sotapäämäärän" — Pohjbis- Korean valloittamisen jo Globe kirjoitti eilen toimituspalstallaan, Mitä muut sanovat ETEENPÄIN JA TYöiflEHEN Kuten tiedetään, Yhdyisvaltaln puolalla ilmestyvät veljeslebtemme Eteenpäin, ja T^öirties öh pltkäälkal-seri keskast^Iun pehifiteella päätetty yhdlistää — Työmies-Eteenpäin-leh-dek. sl. Nyt öh siirrytty puheista tekoihin ja Työmies-Eteenpäin-lehti Ilmestyy täniän viikon alusta alkaen Superiorissa, WLs. f Box 553). Seuraa-va- ssa on otteita tämän yhdistetyn lehden edeltäjien viimeisten numerojen jäähy väLskIrJoituksista: ETEENP;(IN "Tämä on Eteeripäln-lehden viimeinen numero. Sen seuraajana tulee olcr maan Työmics-Efceenpäln . . . Eteenpäin syntyi kieskellä enslmmäLseri maailmaasodan jälkeistä taloudellista kriisiä j ä Palmer-valnoja protestina Toisen" Internationaalin sosialidemokratian ka vajluksille Ja petoksille, joita Raivaajan toimltussakki itäval-tloiden suomalaisten työläisten kurkuista yritti työntää menemään alas Eletty kaUsl on ollut mitä myrskyisin ja sen ke-skellä syntyneenä on Eteeripäin-lehti ollut suurien myrskyjen lapsi.. . Elämme parhaillaan mitä krlitllll-slntä vaihetta niin hyvin Amerikan kiilh maailman historiassa . . . Meillä (ön) nyt Berliinln-Roomän-Toklon akselin asemesta Atlantln-paktI ja vaarallisesti laajenemaan pyrkivä sota Aaasiän kansojen itsenälsyysliiket-tä vastaan Koreassa. Tässä tilanteessa tulee meidän yhdistynyt lehtemme, — Työmies-Eteeripäin yhtä uskollisesti edustamaan työtätekevien Intressejä kuin tähänkin asti . . . "Mikä on johtavana syynä lehtlem-me yhdistymiseen? Yksinkertaisesti Amerikan suomalaisten suomenkieltä puhuvien työtätekevien rivieit nopea harveneminen . . . Tämä tosiseikka pakoittaa kalkki suomalaiset lehti-lllkkect Yhdysvalloissa vetämään siipiään soukemmalle ja meidät keventämään taakkaa kahden päivälehden ylläpitämisestä silloin kun hyvällä järjestelyllä ja yhteisymmärryksellä Ja yhteistoiminnalla yhdelläkin tullaan toimeen . . . " TVöMIES ••; "Jo pitempiaikainen toivomus ja .suunnitelma lehtlemme Työmiehen ja Eteenpäin yhdistämisestä on toteutunut.. Yhdistynyt lehti Työmies-Eteen-päin alkaa llme.styä ensi maanantaina, Superiorissa, W i s . . . . "Työmies" on palvellut Amerikan suomalaista edistysmielistä väestöä sen lipunkantajana hieman yli 47 vuotta . . . Nyt kun tämä on viimeinen numero Työmiestä erillisenä lehtenä, haluamme ilmaista mitä lämpimimmän laitoksen kaikille Työmiehen lukljpllie ja eritoten sen uurastaville työmuurahalsjoiikolle. "Samaa valistustyötä mitä Työmies op suorittanut pitkän taipaleensa aikana keskivaltlolden ja lännen suomalaisen väestön keskuudessa, veljeslehtemme Eteenpäin on suorittanut Idässä alnä keskivaltlolden suuriin (eollisuuskeskukslln asti. Eteenpäin työsarka, joskin lyhempi, on ollut yhtä kunniakas kuin Työmiehen. "Täten kun nämä kaksi äänenkannattajaamme yhdistävät voimansa, niin ei ole epäilystäkään etteikö yhdistynyt lehti kykenisi palvelemaan asiaamme — suomalaisten työtätekevien asiaa — paremmin kuin kaksi erillistä lehteä ja voittamaan uusia joukkoja taakseen. "Siksi TyömieHeh puolesta lämpimästi tervehdimme uutta tulokasta, joka kaksinkertaistetulla voimalla kykenee murtamaan taantumuksen muuria kansalaistemme keskuudessa ja viemään työväenUlkkeeh kallista asiaa eteenpäin. Yhdistynyt lehti — Työmles-Eteenpäin — tulee varmasti lämmittämään jokaisen lukijamme Ja kannattajamme mieltä." on oma Pori Arthiir. Ont, — Interrtatlonal-osuu. sllIke säl taas kutsun iäksols-kaupunkien työväen iinlolilkiesn j i i ^ teis^en työnpäiväjuhlan järjesteiyyn. Viime vuonna osallistuimms erikci-sesti Popular Lady-kamppailuuh ja ehdokkaamme voitti kilpailussa en-simmalsfeK pälldniföH: ' v;" Nyt Uiidestiän oietrime a^ttaifeet ehdc&ääri ja ryrin!stlmme_ .^y^^^^ lun kunnia-dsernäTi säiiytpSs^si; Meidän ehäpki^amme taiiä vööiina on "Älcäle" Strätiofd. Meillä öh kllpäilitesa vastajjSlilJeinä suuria uniöjärjestöjä, ^ctiliÄ\1Ö^^ Lakei päiiehtehtään uhib, tnetsa^fo-läisteh lihib, liaTtiitiett ja äjiirfehJin'- tama; Jne. Mtittö m^a. kilpäil&sä hie vöii|äie voittail, riiyjimäilä erilÄb^n; lafijär volttdtikettejä. ijäiäen tikettleh oS^ täjät yölvat It^e voittää^^ s^^^ suuruisia lahjapal^lntoja: liöÖltÄ; %mm; I75.ÖÖ jä i$25.Ö0. Tikfettejä^ on saitav|ih^ Ifil^rMtlöti nai-osuusliikkeen; klubien ; jassiiiita kaupiihgeissä Ja inaaseudtillä^,. fä^Äa^ rien järjestöifä jä Mausliiki£i«Srö^ työläisiltä. ; Ostakaa tikettejä jä voittakaa iliii^ jäpalltihto It^eilenne. Auttakaa " M i ^ - kie" Straitöi-dlh v6ittoa, A ternalföiuiiieh psuäsUikkeen ja unio-lUkke& n iaiieniirvää y h t e i u i^ InterMtiöhal-osÖUsllätkeOT klferto-pajkiiiricBtä kiljjUillään bSJ:ri bäifcäl-lisen bsästdrt kehitäjtfiiil^sä; t^^^^^ p :nä. se täpähtiiu Hiätin urMeiluöH-jelmah lomäs&ä. Kuh IhterttatiöHäl-osuusiiikkeeh puolesta : suorltettayä suomalaisten klubitoiminta, pn yhdistetty tJSJrh o^ästbri jä seti iiäi^t^ift klubih toitiiintaän, huh on se- iSoii-nolliiien osa osaston välistiisi, seura-ja kiilttuuritöImlHfiästä. Niiiipä myös pyj-detään ennakkotilitykset Jä raportit työnpäivän tikettien myyri-rieistä tähäin tilaisuuteen. — ATH. ja Hiroshimassa kuoli 150,000 ihmistä räi^fcl-- l^ifcriblmtn vetobihUk-sesiä oh-tUii'i^^ Vakäfa este niille, jotka yrIttSvtt i^uttää änieri^kalaisla muödMtaäiään i^ris "atbiniväi-mentäjan'';/ ^JieferJ^itiiÄt^ hänkk-nrineh iii ole. yiieslä läUyuttaiiut h i i ^ - ptia, miijiS jökäll^^^ ip^i\iäia kbtl tie-tSä ttiim raUjliarivetboä mCTkltsee. Puhun iien&U&l^^ köfcetfaiiJk-sestä; JPatilsiä^a pjteäime eiisi&iiäise-nä aamb'M vferäiiih 50^ ge S^ SeiiSsUeHk^iiU p^lkaOisen riilfiSn^bmiteän jaii^h. Öi s|anöt y^^^ koimah-nesosls^_ sUiä äiuSitäat piiyat mät-kästaneet äois Boulc^iiecn. pa-remiliiri iänotttea mäa'seudulie, Lo-: että muisteifaisiin Suonii kolmantena Euroopan yleisurheilussa Elokuun 2 pnä TUL-lehdessä julkaistiin katsaus Euroopan yleisurheilusta, jonka mukaan Suomi ,on kolmannella tilalla Ruotsin ja Ranskan ollessa edellä. Seuraavassa on piste- Järjestys: Ruotsi 152,43; Ranska 148,43; Suomi 137,6; Saksa 100,92; Neuvostoliitto 97.50; Englanti 65; Tshekkoslovakia 49; Islanti 44; Norja 43.5; Italia 39.3 ja Unkari 27. Kaikki muut maat alle 20 pisteen. .Fort Williain Sanatoriutn. — Halloo kaikki työläistoverit täältä paraur tolasta, jossa aikaani vietän tällä kertaa. Ensin aion puhua tämän lal-toiisen asukkaista, taäliä on monta, kansallisuutta edustettuna. Luulen, että läiies puolet on täniän maan varsinaisia asukkaita, intiaaneja. Meitä suomalaisia on kanssa koko paljon. Osa heistä on useamman kerran ollut täällä. Mitä hoitoon tulee niin se näyttää sellaiselta, että täällä el anneta muuta kulnruokaa, siinä taitaa olla kaikki lääkkeet mitä antavat. Täällä pidetään niin kuin vankilassa sillä ei saa olla paljon muuta kuin maata päivät päästään, sillä täällä on sairaita, jotka ovat Jo olleet toistakin vuotta eikä he saa paljon liikkua muuta kuin käydä välttämättömillä tarpeillaan. Mitä muuten tulee ruokaan ja puhtauteen niin ne eivät kyllä ansaitse oikein kiitosta, mutta jotenkin siitä puolesta pärjää kun ei ole kovin vaativainen. Lopuksi haluaisin huomauttaa toistenkin parantolbitten sairaille, että hekin kirjoittaisivat oloistaan sillä suomalaisia on tietääkseni melkein joka paikassa Canadan parantoloissa.: Samalla pyydän suomalaisia tovereita, että joskus kävisitte meitä katsomassa näissä palkoissa, lukeminen olisi meille erittäin tervetullutta sillä sitä ei tahdo olla tarpeeksi täällä saatavissa. — Tpveriterveisln: Yksi joukosta. Metsästysaseita saa tuoda Ontarioon Toronto. — Ontarion maa- Ja metsä virasto tledoittaa. että lilttohalU-tuksen antama asetus metsästysaseista tekee mitättömäksi ehtlsert maakunnan asetuksen samasta asiasta. Aikaisemmin Ontarion maakunnan ulkopuolella asuvan asukkaan täytyi hankkia metsästysaseen kantelupa maakuntapollisiltä, jota nyt ei tarvita. Aikaisempi asetus, että metsästysalä-eella täytyy metsästysaseen kantajalla olla metsästyslupa, on edelleen voimassa. Ijuissa täiöiäsa iirtteitä tervehdittiin lämpimästi ja MhÖttiiii: "Me, olein-riie jo ällMiitjoittäneet sen. Tiflisiko riifeidäii U^äieSi ällekitjölttää se?" Kiltlnune ja kielsimme, Noin viidestätoista kodista me saimme kblmekymmentäkolme allekirjpi • tusta. Minun huomioni kiintyi siihen^ että "Tukholman vetoomuksen" sisältö tiedettiin ja sai hetikohtaisen huomion osakseen. Meitä kiitettilh ylenpalttisesti ^siitä, että klpuslmme niin korkeaan kerrokseen adressin kanssa. Ranskassa sankarillinen sota sotaa vastaan bh käynnissä. Lukemattomissa paljon puhuvissa tapauksissa sataniiatyölälset, rautatieläiset, nuoriso, riaiset. Ranskan armeijan asevel volilset, yksinkertaiset mlehiet jä nai set e^ eläiiiän albU^ ovat taistelleet käsiirieen ja rUtuiiiiiieen estääkseeii aseideri ja arnriiusteri pääseniästä Viet Namin "likaisen sodan" rintamalle.-.;. Rayriiode Dienistä bn tuliut tämän taistelun symbooll. Myrskyisissä ja kauan kestävissä suosionoosituksissa. jotka seuraavat, kun hänen nknensä mainitaan Ranskan eri puolilla järjestetyissä kokouksissa, ilmaistaan miljoonien ranskalaisten miesten Ja naisten aktiivinen myötätuntoisuus niitä muutamaa tuhatta kohtaan, jotka, osallistuessaan rauhantaisteluun ovat joutuneet Ranskan sotahaUituk-sen tuomion koiiteiksi. Jokainen Ranskassa tietää mitä tämä nainen teki. Viet Namiin aseita kuljettava juna kulki Tourin läpi. Kun rautatieläiset vihjasivat tästä useita satoja Itansalalsia kokoontui asemalle, jonka sivu tämän Junan piti kulkea. Veturinkuljettaja pysäytti junan asemalle. Ihmiset hyökkäsivät eteenpäin. Huolimatta satojen CRS:n (erikoispoliisin) kuuluvien kapuloiden ja kivääTinperien iskuista kansa työn-täytyi niitä vaunuja kohti, joissa oli panssariajoneuvoja. CRS-miehet hyp- Kirj. Gui Carön päsi\'ät veturiin ja pistoolilla päkoit-tivat vetumikuljettaJan . panemaan veturin liikkeelle. Juna liikkui ja oli kulkenut jo 300 jaardia kun nuori tyttö heittäytyi radalle. Jarrut yingahti-viat ja juna pysähtjri. Taistelu jatkui. Viräiibinaiset pelkäsivät alkaa OIT keudenkäyntiä häntä vastaan Tou-rlssa ja siksi hänet siirrettiiri Bordeauxin vankilaan odottamaan sotaoikeuden^ istuntoa. Kun oikeusistunto alkoi, niin tuhansia CRS-mlehiä liikkui patrullissa kaduilla ja kolmen ihixiisen kokoontuminen samaan paikkaan oli kiellettyä, mutta tämä el estänyt kymmenien tuhansien ihmisten mielenosoitusta Bordeauxin oikeustalon edustalla, kahdenkymmenen vuotiaana, vasta muutäimän, kuukauden- naimisissa, Rasnhonde pien tuorhittllh vuodeksi vankeuteen. Hänen 21-vuotispäivänään, jonka liän vietti vankilassa; saapui hänelle satojatuhansia kortteja, kirjeitä, lahjapaketteja eri puolilta Ranskaa. Y l i Kaksisataa ranskalaista patrioottia on nykyään vankilassa -ja heidät on tuomittu syytettynä "osallistumisesta armeijan ja kansallisen puolustuksen demoraliosintlin". Henri Martin, Ranskan sotalaivaston toinen. perämies, on yksi heistä. Miehityksen aikana, jolloin häh oli 17-vuotias, hän taisteli maanalaisten partisaanien kanssa. Sitten maaliskuun 14 päivän on hän pidetty eristettynä Ranskan laivaston vankilassa ypulonissa. Häntä syytetään lentolehtisten levittämisestä Toulonissa oleviin laivaston kasarmeihin Ja laivoihin. Näissä lentolehtisissä selitettiin, että Viet Namin sotaa käytiin Michelin trustin ja Indo-Kiinan pankin, jonka johtaja», oli maanpetturi 1940, etujen puolustamiseksi. Siinä osoitettiin, että viimeiset puolitoista vuotta on sotaa käyty yksinomaan siksi, että saataisiin amerikkalaiselle imperialismille uusi sptatuklkohta Aasiassa. Siinä vaadittiin Ranskan jalkaväen ja meriväen kutusmista pois Indo-Kii-nasta koska se vain on Ranskan kansan edun mukaista. Häntä syytettiin kurittomuuteen kehoittamisesta. Henri Martin vastasi: "Seitsemäntoista vuoden ikäisenä otin aseen käsiini ranskalaisiena partisaanina. Tällöin taiialliseStl osoitin tottelemattomuuteni marsalkka Pe-talnia ja amiraali Darlania vastaan koska he yrittivät heittää iheldät Saksan imperialismin puolelle sodaSsa. Aika on todistanut, että me olicnme silloin oikeassa ja tulee osoittamaan. että me olenune jälleen oikeassa kun me kieliäydynune palvelemasta Amerikan intressien puolesta." Henri Martinia kahdenkynunenen-neljäh vuotiaana uhkaa kahdenkymmenen vuoden vankeiiis. Häh bii eais-tetty yksinäisyyteen vankilaissa. Ei kukaan, ei edes hänen isänsäkään saa vierailla hänen luonaan. Ensiihmäi-sessä kirjeessä, jonka htäiiet sallittiin lähettää, hän kysyi: "Kuinka edistyy kamppailu Tukholman vetoomuksen puolesta?" ''Kuinka sinun tinasi •kyn aikana sfllä kaatoihan J H Ä i m o l t a i Ä n a a S ? - ^ ' ' " - - Juttu on sellainen, että minun h, yassaai on hiih raskas klimmg^; SUDENÄltkAlSTA Hkku-Esko: "Isoisä, miksi sinä paiä? Isoisä: n d ^ että vanhan Mustin täytyy up. "Siksi, että se oii vanhniir Päivillään tullut niin ärtyis^;'^ SKtä. ole keneUekään nutään m^t amPhikiukuta-aEns,l cios:o isä"?"M UlotnslnutS» a vietettiin tk. 11 paivana Vancouver, B.C. — Soft SelÄk Untinen ( O S . Tuöhiela), vaipui kuolon uneen kohonaan. 4245 Pahdörä St., tk. 11. päivänä, 78 vuoden, 3 kuukauden ja 6 päivän ikäisenä. • Vainaja oli syiityriyt Öupmessa, PattiJoeUa, OI., toukok. 5 päivänä 1872. Hän matkusti Astoriaan.^dregp-nun V. 1889. Sieltä liSh muiitti Pbrt-land, Oregoniiri, Jbssä hän meni avioliittoon Jonas Untisen kansa tammikuun 2 päivänä 18Ö1. He viettivät vuodet 1091 ja 1905 As-toTlan seutuvilla. Sitten he muiittivat Albertan aavikolle. Jossa rakensivat kodin ja olivat maanviljelysalalla 32 vuotta. Tälia älkaa He lalttbivät vanhuuden kodin Vancouveriin, BÖ:ri v. 1937, jossa he yhdessä: viettivät 12 vuotta. Tbukoktiuh 15 i^älvähä lä4d, Jonas välptii viimeiseen lineeiisa, jättäen Soffih hahtä sureihaah. Viidentoista kuuicauden kiiluttua seurasi Sofi puolisoaan Ikulseeii lepoon. Häntä siirehiaäh jäi kaksi poikaa, Casper, Carmähgaysta, jä Joonas' Syl-vän Lakelta, Albertassa sekä mrs. Sophie Hunter, Galähadfeta, Alta,mrs. Idä McKäy yancouveirista, BCi mrs. Lydia Tahche, Campbell Riverillä, B.d., mrs. Nahni Houston, Balfourissa, BC. Ja mfs. Eileen Hiirhaneh; c ä r - mangäyssa, Albertassa. Laisten lapsia jäi 16, lästenlästenläpsiä 13 Ja Suomessa ori veli August Tubihela sekä sisar, mrs. Nänni Paakkolan vaara. Haifa. Juutalais-holläntlläisen 1600- luvun filosofin Braucti Spihoiiaii tiit-kimuslaitos pn avattu Haifassa.^ Laitoksen tarkoituksella bh Spiribzan oppien tunnetuksi tekemlheri. iäikois-klrjasto on perustettu. Ja tämä Splno- — kesäkuussa 1943 Yhdysvalt^ hallitus pyysi kansalta vanhoja aTäl-mla tehdäkseen rautoa. YbdesM zan laitos järjestää lisäksi eäitelmäti- vUodessa neljä riiiljoonaa paunaa lalsuuksla ja kursseja. valirila lahjpltettiin. Vähcoirver. B. C. - Kahsalnvalisu työväen vuotuista juhlaa täällä suiirin touhuin ^ajallisuuden voimat yhdistettyni Järjestyneiden voimien kanssa muo. dbstivät sellaisen yhtymän, joka sai. kln näin valtavan kokonaisuuden ai. kaan. Yleiseh sUmäyksen luotuaan tuoheni Juhllyaain työläisjoukkoon tu. l i hiieleen suurenmoiset markiinatou. ihut Ja sitäkin se tavallaan oli. Sai*. kehiaiseh rahantekotouhun humina tuon tunteen sai aikaan, vaan tärkol. tushan pyhittää keinot Ja tämän tar-koitukseh me varsin hyvin ymmär. ^i'"™®' .^alistuksen Ja tiedon le. vittäminen oh tämän hetken tärkein tehtävä ja sit^ ei voida tehdä ilman ttiota kaikkivaltiasta dollaria. Kaiken tuon humun läpi kuvastui erikolien kirkkaasti tulevaisuuden ihmisten voimakas tahto viedä asiaansa eteen, p ^ i i ; sAJahkoÄtaisen raiiiiahtyön te. kijat olivat ihnpkkäasti aslaahsi aja-hlflssa, keräten alieklrjolttflcsiä Tuk, HPlöian räiihäii adressin alle seki levittäen työväen kirjallisuutta ja leh. tlä. • •.• ^ liästen urheilukilpailujen lisäksi oU järjestetty myöskin ohjelmaa, jmik. koesltykslstä mainittakoon intiaanien tanssiesitykset; -jotka omalaatuisuti. dellaah saivat yleisön suosion. pieÄ. liie iloisia, että yoiiiune valkoisille Ih. misllle antaa Jotakon ohjehnaa, sa. nbi jjeldäh edustajansa. iNPLY kuoro lauloi, j6&^ o l i kolmattakymmentä laulajaa. Tiip kuoro on syntynyt sitten viiinelsten juhlien, jbtieh eteen, päin menoa' on havaittavissa, ollen laulajat' kalkki nUöHa. Yksltyfeöhjel. manumerolta oli paljon lapsilta, mustilta ja yalkoisilta, osoittaen, että tämä joukko ei tunne rotueroja, kaikki äjämtile säinaa äslää, joka tähtää pa* reihpäah maailmaan ilman sotia. Juhlapuheen piti Harvey MurjAy, jossa tähdennettiin päivän polttavia kysymyksiä ponnahduslautana rauha. Ruumiin ravlimoh huoltoa hoidettiin monipuolisuudella ollen useammat kansallisuudet ruuanlaitto piiu-hissa. Ilahduttavaa oli nähdä Kiinan suuren kansan Jäsenet ruuanlait-totouhulssa. Kaikesta tästä volmm? tehdä johtopäätöksen, että voimavaramme ovat aina vain kasvamassa yhdistyen takeeksi maailman rauhalle. • • ••, Umojen haltija hiukan Juonitteli illansuussa vaan suurempaa haitta» se el kiiitenkään tehnyt. Juhlat «i-nistUIvät hyvin, — Matti Saari. IWW:n kolme suuntaa että ".-Vustiriin toimenpide on tervehdittävä" ja että hänen sotapää-määränsä ovat "ihailtavia''. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka presidentti Truman — komentaessaan kenraali MacArthurin "auttamaan' eteläkorealaisia, antoi sotajoukkojensa tehtäväksi lyödä Pohjois-Kö-rean joukot 38:nneh leveysasteen yli 'omalle'' puolelleen. Huomaamatta ei liioin jäänyt, että VK:n yleissihteeri Trygve Lie sanoi viikon lopulla Norjassa, että tarkoitus on iyödä Pohjois-Korean joukot 38:nnen leveysasteen yli". Mutta \Varren Austin julisti, että tarkoitus on vallata koko. Korea ja Globe and ^lail on tyyty\'äinen näihin "sotapäämääriin". Omasta puolestamme me kannatamme seuraavanlaisia sotapäämää-riä Koreassa: Sotatoimien hetikohtclista lopettamista Intian pääministeri Xehrun tekemän välitysehdotuksen perusteella. Kun Korean hyökkäyssodan takana olevat päämiehetkään eivät tiedä minkä hyväksi he sotivat, ja antavat siitä niin ristiriitaisia selostuksia mitä ylläole-vassa lyhyesti todetaan, niin selvää on, että sellainen sota pitäisi lopettaa cnnenkun se leviää maailmanlaajuiseksi paloksi. Annettakoon korealaisten ratkaista omat kansalliset probleeminsa, sillä se on ennenkaikkea korealaisten oma asia. Tavalliset kuolevat ihmiset eivät ble koskaan käsittäneet Raamatun ssrvällisiä eimustuksla, oppeja, vertauskuvia, vihjauksia jne. Näiden selvittämistä varten täytyy pitää raa-matuhselltykslä. Joissa Raäihatuh eri-kolstuntyait yrittävät saada asiaan perehtymättömät käsittämään juma-lälilsen viisauden. Näin bh jatkunut amhioisista ajoista saakka. Asia on käytännöllisesti katsoen nykyään siinä tilassa, että ei kenenkään kesken '^'ole syntynyt sellaista ristiriitaa Raa-niatun sisältöön nähden kuin juuri ns. Raamatun erikoistuntijoiden, ku-teii esim. pappien keskuudessa. Kim asiat ovat näin paljon epäjärjestyksessä pyhissä asioissa, niin mitä sitten maallisissa.. Jos njrt v i l - kaistaisiinkinrww:n lehtien eri kirjoituksiin, niin ne kaipaisivat myöskin asiantimtijain selvitystä. Emme tarkoita jatkuvasti julkaistavaa IW-W: n periaatejulistusta, joka ikäänkuin atavistisena ilmiönä jatkuvasti ilmestyy Industrlallstln palstoilla, sillä sehän on Bill Haywoodln ajoilta kotoisin. Jolloin IWW oU mahtava työväen luokkataistelujärjestö. Tar-koitathme viimeaikaisia "perlaatteelH-sla" kirjoituksia. Joita jatkuvasti tulee kulh myllystä. Yks! tällainen käsittämätön, taikka aihakih allekirjoittaneelle käslttähiä-tah artikkeli julkaistiin tk. 3 pnä Ih-dustrlalistlssa otsikolla "Mihin suuntaan historiaa tehdään?" Täytyy myöntää, että kirjoitus on niin sy-väliinen, ettei tavallineh keuhkoilla hengittävä ihminen voi sen pohjimmaisiin syvj^ksiin tunkeutua. Vaikka irioneen kertaan tutkimme sen sisällön, niin emme päässeet kärryille mitä sillä tarkoitettiin. Tulimlne valh siihen tulokseen kulh vanha intiaani. Hän bll aikansa kuunnellut kun rikkaat amerikkalaiset turistit soittivat suutaan ja lopuksi hän lähti pois ja sanoi: "Puhuvat paljon, muttai eivät sano mitään." Samalta tuntui kuh luki Industrialistin kysymyksessä olevan artikkelin. "Puhui paljon, mutta ei sanonut mitään." Tämä voi olla vähän llioteltua. Sanottiinhan artikkelin alussa: "Tulevaisuus ei ole Jääd3rtetty." Aika viisaasti sanottu. Sulana on vielä palkat. Sitten kirjoittaja viisaasti esittää kotaie mahdollistä kehityssuuntaa tulevaisuudessa ja myöskin hyvin järkevästi määrittelee ne A-, B - ja C-suunnaksi. Myönnämme edelleen, että saimme haravilmme vähän enemmänkin. Olemme vuosia huomanneet, että yhdessä asiassa nykyiset IWW: n johtajat, el sen rivijäsenet, ovat yksimielisiä Wall Streetin herrojen kanssa, nim. Neuvostoliiton ja sosialismin hävittämisessä. Tästä kysymyksesi olevasta kirjoituksesta, sekavuudes-destaan huolimatta käy tämä jälleen selvästi ilmi. Ottakaamme lainaus artikkelin B-suimtaa koskevasta kohdasta, jonka mukaan historia voidaan mahdollisesti kfa-jolttaa mm. seufaa-valla tavalla: " . . . Union miesten yhteistoiminta nUden kurjuutta kärsivien maiden väestöjen kanssa, jotka rajoittuivat neuvostbjeh valtapiilrilhi Johti niissä samaisten muutosteh t<^eenpanahi-seen. Ja edelleen oli tuloksena se, että kun Venäjän työiäisifi el enää voitu pitää siihä ufikbssa että Ulkopuolinen maailma suunnitteli heidän tuhoamistaan, he myöskin lopettivat kannatuksensa heuvostodiktaattoreil-ta. Siten tapahtui demokratian val^ tava kasvaminen sekä aineellinen Ja kulttuurillinen edistyminen 20:xmen vuosisadan jälkipuoiiskolla." ArtlkkeUn kirjoittaja pitää tämän mahdollisena. Artikkelin Urjolttajan korkein toivo on siis, että Neuvostoliitto kukistettaisiin, sillä edellisen lainauksen perästö^hän itse tulee seuraavaan päätö^eeh: "Täniä on iniel-lyttävä tarina ja sillä tävaOa me haluaisimme tuleval^uden historian khrjoltettavan. Valitettava seikka täissä vain on se. että työväenliike ei näytä toimivah siihen sutmtaän." Siis mien^tävä tarina IWW;h johtajille olisi NeuybstoiUton. ensimmäisen suuren sosialistisen työväehvaltibn kukistuihinen. sita samaa toivoo Wall Streetin mönopölikapitalistlt. Alutta kirjoittajan mieU tulee apeaksi koska ••työväenliike ei näytä tbiniivan siihen suuntaan"; Tamä^ohta ori älribä erinomaisen selvS koko kkjoituksessa ja sattuu aivan liäulah kaintäai^ Eikä siihen suuntaan moni lWW:n rivijäsenkään halua tbihiia. s iM Tdsia&ä pelkkä luokkavaistonsa jo yksistään kieltää sen. Mutta kun hätä ön suurhi hiin aptt-kln on lähempänä c-suunnassa Ipy-tää kirjoittaja yhteisrintaman. "Onion njiUtantit". ••oppineisto" ja. "valisj-, neet konservatiivit". Näyttääalt». että kirjoittajan mielestä "unlon mfli-tantit": ovat IWW:n johtajia, "OPIO" neistba" oh neuvostovastaiset ainai»t* tikirjoittajat Ja "valistuneita konsö-vätiiveja" eVersti IÄew. KaikB tämä täkäa, että Neuvostoliitto Ja slalisnii ktikistetaan. Jos vain keinot riittävät. Industrialistin kirjoittaja on niffl varma näiden voimien yhteenlUtJJ sestä ja "onnellisesta" lopputulokse^ ta, että hän lopettaa klrjoftuksens» seuraavasti: . "Näiden voimien llittoutuDusen t » . peellisuus oli niin ihnelnen että « toteutui ja siten tapahtui 195(KU^ kymmen suunnitelmallinen imperialismin loppu Ja. tal™^ seurauksena, neuvostojen " ^ ^ ^ rih hajaantuminen, kun ^ ^ ^ ^ den väestöt liittivät itseeosa uuteeh edistyksellisyyteen." JOS lukija luulee, että ori tahallisesti Otettu näyttävät hullunkuriselta, niin^ ^ erehtyy. Tämän kirjoittaja artikkelista mitään muuta selvaa ne.Johtbpäätökset, mitä edellä on *^Sto kirjoituksessa selväsU toivotJg Neuvostoliiton kukistumista, M g sosialististen aatteiden, vaklvaa^ tukahduttamista, jonka lopuko^. rittavat «Uniori Militantit, OPP^^ tb" J•»a ".'v«»aiiliicsttiuinneeeett kkoo!n servaOK» Mutta tuo rlivatunmoinen t y ö T^ ke. se kun el vain tahto toimi» »»f" Buimtäari. — Uoti. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-08-22-02